Otto itsesäätöinen oppiminen

ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN TEKNOLOGIALLA TUETUISSA

OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ

Jonna Malmberg

MILLAISTA OSAAMISTA TARVITAAN?

• Epäselvät, muuttuvat ja avoimet ongelmat

• Oman ja muiden osaamisen hyödyntäminen muuttuvissa olosuhteissa ja tilanteissa

• Ryhmissä ja verkostoissa rakentuva oppiminen, osaamisen kehittäminen ja tiedon tuottaminen

• Teknologia

MILLAISTA OSAAMISTA EDELLYTETÄÄN?

Aktiivista tiedon konstruointia -YMMÄRTÄVÄÄ OPPIMISTA

Oppimisen ja ongelmanratkaisun taitojaOsallistumista tiedon tuottamiseenVASTUUN ottamista omasta oppimisesta

–

ITSESÄÄTELYTAITOJA

MILLAINEN ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA?

Oppimisen keskiössä on oppija itse – vastuu Oppija nähdään aktiivisena osallistujana omassa

oppimisessaan – toimijuus Oppija pystyy tunnistamaan erilaisia haasteita,

jotka voivat estää oppimista – tarkkailu Oppija tietää keinoja, miten näihin haasteisiin

voidaan vastata – taito Oppija pystyy toimimaan erilaisissa oppimisen

tilanteissa tilanteen edellyttämällä tavalla – adaptiivisuus

Oppija reflektoi realistisesti omaa toimintaansa erilaisissa oppimisen tilanteissa – kehittyvä

Boekaerts & Niemivirta, 2000; Winne & Hadwin, 1998; Järvelä & Volet, 2001; Zimmerman, 2011

MITÄ ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN

TAVOITTEEN ASETTAMINEN

(Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000, Järvenoja, 2010)

• Ymmärrys tehtävästä

• Aikaisemman tiedon aktivointi

• Suunnittelu

• Pystyvyys arviot• Arvostus• Mielenkiinto• Tavoite orientaatio

MITÄ ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN?

• Tarkoituksen mukaisen strategian valinta

• Strategian muuttaminen

TAVOITTEEN ASETTAMINEN

• Oppimisen tarkkailu

• Kontrollointi

(Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000, Järvenoja, 2010)

• Ymmärrys tehtävästä

• Aikaisemman tiedon aktivointi

• Suunnittelu

MITÄ ON ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN?

ARVIOINTI OMASTA ONNISTUMISESTA

TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN

• Reflektointi• Reagointi

• Atribuutiot• Oman suorituksen

realistinen arviointi• Uusien taitojen

oppiminen

(Boekaerts, Pintrich & Zeidner, 2000, Järvenoja, 2010)

• Ymmärrys tehtävästä

• Aikaisemman tiedon aktivointi

• Suunnittelu

TAVOITTEEN ASETTAMINEN

• Oppimisen tarkkailu

• kontrollointi

MITÄ VOIDAAN SÄÄDELLÄ?

KOGNITIO: Ajattelu, Strategoiden käyttö

MOTIVAATIO: Tunteet ja uskomukset

TOIMINTA: Oppimisympäristö

METAKOGNITIO: Monitorointi ja kontrollointi

(Hadwin, Järvelä & Miller, 2011; Pintrich, 2000)

Oppilaat eivät hallitse itsesäätelytaitoja, vaan luovuttavat haasteellisessa tilanteessa….

”Kyllähän mää osaisin, mutta….” •MOTIVAATIO – SITOUTUMINEN?”Niin..mitä minun pitikään tehdä….no teen mitä teen..?!”•TEHTÄVÄN YMMÄRRYS?”Kato…Oon kirjoittanu jo ainaki 10 sivua putkeen!!”•SUUNNITTELU - STRATEGINEN TYÖSKENTELY?”Tää on aivan HUIPPU!!!”•ITSEARVIOINTI?

Winne & Hadwin, 1998

Valtteri

HYVIÄ UUTISIA!

Itsesäätely taitoja voidaan oppia ja opettaa Oman oppimisen laatua voidaan parantaa Itsesäätelytaitojen oppiminen on elinikäinen

prosessi

Myös teknologian avulla voidaan tukea itsesäätöistä oppimista!

Perry & VandeKamp, 2000; Winne, 2006;.

Valtteri

11

- MOTIVAATIO JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN: ANALYYSI JA INTERVENTIO OPPIMISEN TAITOJEN KEHITTÄMISESTÄ PERUSKOULUSSA Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2007-2009

1) Teoreettinen tavoite: Mitä on motivaatio itsesäätöisessä oppimisessa ja mistä motivaation säätely koostuu?

2) Empiirinen todentaminen: Mistä motivaation säätely koostuu käytännön oppimistilanteissa? Kuinka peruskoulun oppilaat käyttävät motivaation säätelyä osana itsesäätöistä oppimista?

3) Sovellus: Voidaanko motivaation säätelyä tukea yhdistämällä teknologian tarjoamia keinoja?

ScaMo

TUTKIMUKSEN KONTEKSTI

• Tutkimukseen osallistui (n=19) neljännen luokan oppilasta

• Luonnontieteiden jakso, kesto 5 viikkoa• Pedagoginen konteksti oli suunniteltu tukemaan

itsesäätöistä oppimista– Avoimet ongelmat– Työskentelyjärjestys vapaa– Oppimisympäristö

• Oppilaat työskentelivät gStudy oppimisympäristössä, joka tukee luetun sisällön prosessointiin tarkoitettujen strategioiden aktivoimisessa (Winne & al. 2005).

Kuvaus Scamon ”pedagogisesta mallista” (Pintrich, 2000)

VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7

ITSE-SÄÄTELY

SRLHarkinta

Sitoutuminen

SRLSuunnittelu

Käynnistäminen

SRLMonitorointi

Kontrolli

SRLMonitorointi

Kontrolli

SRLReflektioReagointi

(OPPIMIS)- TAVOITTEET

JA TOTEUTUS

Kontekstinluominen

- Oppimis-ympäristön mieleenpalauttaminen: gStudyn muistelu tunti

- Aiheeseen tutustuminen:

Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms.

> Opiskeltavan aiheen merkitykselliseksi tekeminen

> Oppilaiden sitouttaminen

Tietoperustan varmistaminen

- Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan ”johdanto”), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms.

- Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman

> Tavoitteiden asettaminen

Perustiedon hankkiminen

Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista

- Opettajan ”alustukset”- Aiheen työstäminen

kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.)

> motivaation tukeminen

> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena

> SRL ”harjoittelu”

Ymmärryksen syventäminen

Yksilö- ja ryhmätyöskentelyä aiheen alateemoista

- Aiheen työstäminen kitissä

(yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmä-työskentely)

> motivaation tukeminen

> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena

> SRL > tiedon jakaminen

Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus tms.

- Ryhmätöiden esitys- Miellekartan teko

koko aihealueesta yms.

OPPIMIS-YMPÄRISTÖ

gStudy –Oma kitMuistelutunnit

gStudy –Oma kit- Miellekartta

aikaisemman tiedon pohjalta

-“Taktiikkakirjastossa” suunnitelma työskentelyn etenemisestä

gStudy –Oma kit- Kitti/kitit aiheen

perusteemoista- alleviivaus,

muistiinpanot, miellekartta yms.

gStudy –ryhmän jaettu kit

- Kittien/muistiinpanojen jakaminen

gStudy –ryhmän jaettu kit

- Ryhmätyöt?- Miellekartta

• Jonna tähän kuva esim. Heikin luokan ”jaksosuunnitelmasta”

ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA

TAVOITTEEN ASETTAMINEN

Monitorointi

Kontrolli

TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN

Harkinta

Suunnittelu Käynnistämine

n

Reflektio Reagointi

Winne et al., 2006

Tietoisuus Tehtävä kohtainen

tavoite Motivationaalinen

tavoite

ScaMo

Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011

STRATEGINEN TUKI

STRATEGINEN TUKI

TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT

• Strategian valinta ja käyttö vaikuttaa oppimisen laatuun• Niin kognitiivsesti kuin motivationaalisestikin suotuisissa

oppimistilanteissa ”hyvät ja ”heikot” oppilaat käyttävät samantyyppistä oppimisstrategiaa – Muistiinpanojen tekeminen.

TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT

• Ne oppilaat, joiden tilannesidonnainen motivaatio oli korkea, kokeilivat enemmän erilaisia strategioita opiskelunsa aikana.

• Motivaatio vaikutti myös siihen, millaisia strategioita oppilaat kertoivat käyttävänsä.

Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011

TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT

• Haastavissa oppimistilanteissa heikot oppilaat tunnistavat, että he eivät ymmärrä oppimaansa

TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT

• Haastavissa oppimistilanteissa menestyksekkäät oppilaat valikoivat oleellisen tiedon ja luokittelevat tietoa sen ominaisuuksien perusteella

• Kognitiivinen tuki yksinään ei riitä. Tarvitaan myös motivationaalista tukea.

• Miten sinä voit omassa työssäsi ottaa huomioon itsesäätöistä oppimista edistävät tai estävät tekijät ?

TEKEMÄLLÄ, OPISKELEMALLA JA SITOUTUMALLA LÖYTYVÄT MENESTYKSEN POLUN RASTIT

Miller & Meece, 1997; Wolters, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller 2011

KIITOS! Kysymyksiä?