Oppimiskäsitys Otalammen koululla 15.9.2015

O P P I M I S KÄ S I T Y SOTAL AMM EL L A 15 . 9 .2 015

T I IN A- M AR I A PÄ I VÄNS ALO

PsMVihdin lukion psykanope

• oppimisentaidot.wordpress.com

Mitä uskot? Mikä on totta?

OPPIMINEN "luonnontiedemäärittely":

Kaikki kokemuksen mukanaan tuomat muutokset ihmisen

toiminnassa ovat oppimista.

Koulutus on tavoitteellista muutokseen pyrkimistä ja siis muutoksen kannalta

tarpeellisten kokemusten suunnittelua ja järjestämistä.

Oppimiskäsityksessä olennaista:

Millainen toiminta ja millaiset kokemukset ovat omian tuottamaan

tehokkaasti halutun kaltaisia muutoksia?

Oppimiskäsityksessä olennaista:

Millainen toiminta ja millaiset kokemukset ovat omian tuottamaan

tehokkaasti halutun kaltaisia muutoksia?

OPPIMISKÄSITYS

OPPIMISKÄSITYSIHMISKÄSITYS

AMMATTI-IDENTITEETTI

MAAILMANKUVAT

YHTEISKUNTA-RAKENNE

HYVÄ ELÄMÄ

TIETOTEORIA

OPPIMISKÄSITYSIHMISKÄSITYS

AMMATTI-IDENTITEETTI

MAAILMANKUVAT

YHTEISKUNTA-RAKENNE

HYVÄ ELÄMÄ

Media

KasvatustieteilijätTyöelämä Lukio-

vertailu

Nuorisotutkimus

PalkkausTyötunnit

Pisa

Kouluväkivalta

Kasvatus

Vastuu

Digitalisaatio

Globalisaatio

Kulttuuri Arvot

Politiikka

OpetushallitusMyytit

Tulevaisuus

TIETOTEORIAHyvät tavat

Ops 2016 Laaja-alainen osaaminen

http://www.oph.fi/download/166437_Laaja-alainen_grano.pdf

• Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat ns. konstruktivistiseen oppimiskäsityksen

• Korostetaan • opiskelijan omaa aktiivisuutta• tiedon rakentumista aiemman tiedon

ja kokemusten pohjalle• oppimisen monimuotoisuutta ja

kytkeytymistä toimintaan• tiedon soveltamista• oppimaan oppimista

Maijaliisa Rauste-von Wright ja Johan von Wright (1994) kuvaavat konstruktivismia seuraavilla yleistyksillä:

• uutta tietoa omaksutaan käyttämällä aiemmin opittua• oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta• toimintaa ohjaa sen tavoite, ja tavoitetta ohjaavat oppimisen kriteerit – mutta oppimista säätelee se, mitä oppija tekee• ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon jäsentämistä• sama asia voidaan käsittää ja tulkita monella eri tavalla• opitun siirtäminen uusiin tilanteisiin riippuu tietojen ja taitojen kytkeytymisestä toisiinsa• sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa• tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia• oppimisen arvioinnin tulisi olla monipuolista• opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuvuuskin.

• http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/konstruktivistinen-oppiminen/

• Konstruktivistisella oppimisnäkemyksellä (näin yleisellä tasolla muotoiltuna) ei näytä olevan vakavasti otettavaa kilpailijaa.

• on olemassa useita erilaisia konstruktivismin muotoja, mutta edellä kuvatut piirteet ovat näille yhteisiä

• edellä kuvattuja piirteitä löytyy useista muistakin kuin konstruktivismiksi nimetyistä ajattelutavoista (esim. ns. ”kognitiivinen oppimiskäsitys”)

• konstruktivismin kritiikki kohdistuu yleensä vain johonkin konstruktivismin teesiin: esim. konstruktivistinen tietokäsitys vs. realismi (Tapio Puolimatka: Oppimisen teoria).

• ”Kaikki hyvät pedagogit ovat aina olleet konstruktivisteja.”

• Käsitystä on pitkään verrattu esim. behavioristiseen oppimiskäsitykseen, josta tehdään argumentoinnissa ns. olkinukke eli straw man.

• Keskustelu itse konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä ei vaikuta kovin kiinnostavalta, eikä se välttämättä tuota uusia oivalluksia

1 . T OS I A S I AT

2 . PÄ Ä M Ä Ä RÄT

3 . I D E OLOG I A

O PP I M I S KÄS I T Y S T O I M I I O PE T U S S U U N N I T E L M AS S AKO L M E S S A T E H TÄVÄ S S Ä

1 . T OS I A S I AT

- kertoo mitä oppiminen on

ja miten se tapahtuu

—> opetuksen suunnittelun ja arvioinnin

suuntaviivat

2 . PÄ Ä M Ä ÄRÄT

- kertoo mihin suuntaan opiskelijan (ja

oppimisympäristön) tulisi kehittyä

- esim. matalammasta korkeampitasoiseen

oppimiseen…

—> tavoitteiden asettaminen opsissa ja

opetuksessa

3 . I D E OLOG I A

(muut kulttuuriset,yhteiskunnalliset /

poliittiset päämäärät,

tarinat,ihannekuvat…)

LOPS 2016, luonnos 14.4.2015

• LOPS 2016 • oppimiskäsitys sisältää etupäässä

päämääriksi (tai jopa ideologiaksi) miellettäviä lauseita

• ”from ought to is…”

• Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilon ihmisenä kasvua ja yhteison hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

• Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

• Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

• Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mah- dollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

• Konstruktivistinen oppimiskäsitys on perustavasti käsitys siitä, mitä oppiminen on —> oppimisesta ei tarvitse tehdä

konstruktivistista, vaan opetuksen tulee huomioida ja hyödyntää sitä, että oppiminen joka tapauksessa on luonteltaan konstruktivistista

Oppimiskäsityksessä olennaista:

Millainen toiminta ja millaiset kokemukset ovat omian tuottamaan

tehokkaasti halutun kaltaisia muutoksia?

Mitä sinä uskot oppimisesta, opettamisesta, opiskelijoista ja

oppiaineestasi?

—> OPPIMISKÄSITYS

Mitä on se, mitä itse uskon oppimisesta?

Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisuudesta.

Ajatteleminen on oppimisen johtavan tekemisen perusmuoto.

Myös kuunteleminen ja lukeminen johtavat opiskelijan aktiivisen

ajatteluprosessin kautta oppimiseen. Ryhmätöiden, yksilöllisen oppimisen ja

muiden vastaavien työtapojen toimivuus kilpistyy yhtälailla siihen, miten hyvin ne

ylläpitävät opiskelijan ajatteluaktiivisuutta.

Osaaminen on tiedon pohjalta ajattelemista.

Ymmärtäminen ja tiedon soveltaminen uusissa asiayhteyksissä ovat mielekkäitä

oppimistavoitteita ja johtavat laadukkaaseen oppimiseen.

Oppiminen edellyttää ponnistelua,mutta on palkitsevaa.

Rakentava jännite vaatimusten ja kykyjen välillä edistää oppimista.

Itseohjautuvuus, oppimisprosessin säätely, metakognitio… ovat

tavoittelemisen arvioisia taitoja, jotka vaativat harjoittelua ja tukea.

OPPIMISKÄSITYS

OPETUSSUUNNITELMA

OPETTAMINEN JA OPISKELU omassa koulussa

OPETTAMINEN JA OPISKELU VIHDIN LUKIOSSA

Ajattelemisen kulttuuri?

Yhdessä oppimisen kulttuuri?

Levollisuuden ja syventymisen

kulttuuri?

OPETTAMINEN?

OPETTAMINEN

1. Opettaminen on kontekstuaalista jahenkilökohtaista

OPETTAMINEN

2. Opettaminen on oppimiseen liittyvien jännitteiden kanssa toimimista- ei aina niiden ratkaisemista

OPETTAMINEN

3. Opettamisen sydämessä on opettajan oma oppiminen

Before we say goodbye…

MITÄ A JATTEL I N TÄN Ä ÄN . . .

Kuvat: Unsplash, cc0

K I I T OS !