N UORISOTYO N O N6[LM ISTA Tutkija Petri Cederlöf perään- ku u I uttaa arti kke I i ssa a n n u o- risotyöl Ie pysyv ö ö st rate g i sta ohja ustu kea se kä ke sku sh al I i n- non että aluehallinnon tasoille. Myös n uori sotyö n j ä rj e stel m äl - Iistä ja kosautuvaa tutkimusta tarvittai si i n, jott a toi m i a I o n pitkäjäntei n e n ke h ittä m i n e n mahdollistuisi - myös pienissö kunnissa. ffi* utki mustyön i on ava n n ut kysymyksen +H ffi siitä, mistä nuorisotyön heikko asema ffi ja arvostus erityisesti pienissä kunnis- sa johtuu. Haasteena näen nuorisotyön ominaislaadun selkiyttämisen, mikä ei mielestäni ole ristiriidassa toimija rool ien ja toimintamuotojen moninaisuuden kanssa. Nuorisotyö tarvitsee pysyvää stra- tegista ohjaustukea ja kehittämistä sekä koordinoitua tutkimusta. lsot kaupungit voivat tehdä tätä työtä ilman valtion tukeakin, mutta huomattava ongelma koskee ku n nallista nuorisotyötä Suomen kuntien enemmistössä. Kunnallishallin- non järjettömyys sinänsä selittää paljon. Suomessa yli puolet kunnista (noin 260 kpl) on alle 5000 asukkaan kuntia,TO o/o kunnista (noin 330 kpl) on alle 10 000 asukkaan kuntia ja miltei 900/o kunnista (lähes a00 kpl) on alle 20 000 asukkaan kuntia. Nuorisotyölaki on huono Nuorisopoliittisten (n uorten elinolostra- tegisten) tehtävien samaistaminen ja yhdistäminen nuorisotyöhön siten kuin voimassa olevassa nuorisotyölaissa ta- pahtuu, on epärealistista, hämärtävää ja ha ita I I ista n uorisotyö I I e. El i nol ostrateg isen idean korostus on tapahtunut nuorisotyöl- le ominaisen sisällön ja siten nuorisotyön selkeyden ja aseman kustannuksella. Rea- listinen määrittely erottaisi nuorisotyön selvästi laaja-alaisesta nuorten elinolojen parantamisesta ja nuorisopolitiikasta. Nämä tehtävät kuuluvat kuntien johdon ja useimpien toimialojen,maakuntien liit- 2/2004 ll mä työ rajoittaisi perusnäkökulmaon myös nuorisotyön,,Aluehallinnon nykykehitykseen epärealistinen. perustehtävien to- ,.. rxl^i.;:;;,;-:.-.^ On outoa, et_ reutusta. ei ole reagoitu jäsentämällä nuo- - . :'.' ". Myös nuoriso- risotyön rootia siinö, ioiloin nro- :eJJ;:Hfj;ltjl: työlain määritelma risotyö uhkaa jäädä tömönkin aktiivisesti huomi- nuorisotyöstä"edel- kehityksen jalkoihin.Tilanne on oitu.llmeisestilakiin lytysten luomisena ironinen, *un esim.esitetty nuor- periaatteellisena nuorisotoiminnalle on epämääräisen ten elinolostrategian idea sopisi iliJ":t:T::lirl: lavea ja sopimaton tällaiseen kehitykseen." duttu lojaalisti ja suhteessa nuoriso- ,,kiitollisesti,,sen tojen sekä valtion alue-ja keskushallinnon vastuulle. Tulisi arvioida kriittisesti sitä, miten nämä toimijat ovat tästä tehtävästä selvinneet.Sen sijaan tätä vastuuta on mm. sysätty paikal lisel le n uorisotyöl le. Mutta monialainen nuorisopoliittinen ohjaus- tehtävä eivoi kuulua yhdelle toimialalle. Nuorisotoimilla ei usein ole siihen mah- dol I isu utta kaa n voi mava rojen, asema n ja arvostuksen pu utteiden vuoksi. Elinolojen kehittämisen koordinoinnin edellyttä- työn perinteeseen, erityisesti ammat- timaisen käytännön nuorisotyön pää- sisältöön. Nuorten toiminnallisuus on usein nuorisotyön sisältöä, sen väline tai aikaansaannos. Mutta nuorisotyö on keskeisesti nuorisotyöntekijöiden työtä suhteessa nuoriin ja nuorten asioihin (tiedotus, neuvonta, ohja us,tu ki, a pu, kes- kustelu yms.), mitä vä Ii I Iisen "edeI lytysten luonnin" korostus ei tavoita. Nuorisotyölaki (1995) ei viittaa nuo- risotyön muotoihin, menetelmiin, työ- prosesseihin, työn kuvii n, toim ija-asemiin ja ammatillisuuteen, esim, koulutukseen ja osaamisvaatimuksiin. Se ei tunnusta kuntien n uorisotyötä n uoria pa lveleva na, nuoria kontaktoivana ja nuorisotoimi ntaa järjestävänä toimintana. Se ei lainkaan tunnista eikä vastaa käytännön nuoriso- o hja u sta, d ia log ista yksi lö I I i stä ja sos iaa I ista n uorisotyötä, erityisn uorisotyötä - yleensä- kään keskeisiä olemassa olevia nuorisotyön toimintoja ja sisältöjä. Laki ei mainitse kirkkoa nuorisotyön ja nuorisotoiminnan toteuttajana,vaikka se on kummankin his- toriassa ja nykypäivässä merkittävä toimija jä rjestojen ja ku ntien ri n na I la. I n stitu utio- ja orga nisaatiokeskeisyydestää n h uol imatta laki ei sijoita nuorisotyötä yhteiskuntaan millään jäsentävällä tavalla esim. koulun, lastensuojel un ja sosiaalitoimen, lii ku nta-ja kulttu u ritoimen rin na I le ja su hteissa n ii h in. Laissa eitukeuduta tai edes viitata muihin nuorten elämää yhteiskun nassa jäsentäviin lakeihin eikä yleisestikään mainita nuorten elämään vaikuttavia keskeisiä toimijoita. N uorisotyölaki oli jo syntyessää n irral- laa n n uorisotyön keskeisistä käytä n nöistä, eivätkä lakimuutokset (1985, 1995) kor- janneet tätä ongelmaa, koska lain koko sisällöstä riippumatta - tai siksi että suh- teessa käytännön työhön se on koettu "ha rmittoma ksi"? Lain sisältö ei monien nuorisotyön- tekijöiden näkökulmasta ehkä ole kovin merkityksellistä, jos/kun kysymyksessä on väljä puitelaki,joka ei selvästi velvoita ketään mihinkään. Laki kuitenkin on vä- hintään taustoittava linjaus ja nuorisotyön toteutusta oikeuttava. Olisi mielekästä että se vastaisi nuorisotyötä, vaikka ei sen tiettyjen muotojen ja sisältöjen to- teuttamiseen velvoittaisikaan. Toisaa lta: alan toimijat, jotka eivät tunne lakia tai joita se tai muu tavoitteisto ei kiinnosta, eivät ainakaan tällä asenteellaan ilmennä ammatillisuutta. Laki seisoo tai kaatuu su hteessaa n todel lisuuteen Nuorisotyölaissa ei ole täsmennetty sel- vää toimintavelvoitetta esim kunnille mm. koska sellaista ei eduskunta ehkä olisi säätänyt. Vaikeus johtuu siitä, että nuorisotyötä ammattina ja toimialana jäsentävä pätevä, pitkäjä nteinen ja jatkuva sen reaalisisällön, mahdollisuuksien ja haasteiden selkiytystyö on laiminlyöty. nuorisotyö re% öl F Vr Fi ! o Fl \ n o a. o \ o:
4
Embed
Nuorisolaki ja nuorisotyö, kehittäminen ja tutkimus 2004
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
N UORISOTYO N O N6[LM ISTATutkija Petri Cederlöf perään-ku u I uttaa arti kke I i ssa a n n u o-risotyöl Ie pysyv ö ö st rate g i staohja ustu kea se kä ke sku sh al I i n-non että aluehallinnon tasoille.Myös n uori sotyö n j ä rj e stel m äl -Iistä ja kosautuvaa tutkimustatarvittai si i n, jott a toi m i a I o npitkäjäntei n e n ke h ittä m i n e nmahdollistuisi - myös pienissökunnissa.
ffi* utki mustyön i on ava n n ut kysymyksen+H
ffi siitä, mistä nuorisotyön heikko asemaffi ja arvostus erityisesti pienissä kunnis-
sa johtuu. Haasteena näen nuorisotyönominaislaadun selkiyttämisen, mikä eimielestäni ole ristiriidassa toimija rool ienja toimintamuotojen moninaisuudenkanssa. Nuorisotyö tarvitsee pysyvää stra-tegista ohjaustukea ja kehittämistä sekäkoordinoitua tutkimusta. lsot kaupungitvoivat tehdä tätä työtä ilman valtiontukeakin, mutta huomattava ongelmakoskee ku n nallista nuorisotyötä Suomenkuntien enemmistössä. Kunnallishallin-non järjettömyys sinänsä selittää paljon.Suomessa yli puolet kunnista (noin 260kpl) on alle 5000 asukkaan kuntia,TO o/o
kunnista (noin 330 kpl) on alle 10 000asukkaan kuntia ja miltei 900/o kunnista(lähes a00 kpl) on alle 20 000 asukkaankuntia.
Nuorisotyölaki on huono
Nuorisopoliittisten (n uorten elinolostra-tegisten) tehtävien samaistaminen jayhdistäminen nuorisotyöhön siten kuinvoimassa olevassa nuorisotyölaissa ta-pahtuu, on epärealistista, hämärtävää jaha ita I I ista n uorisotyö I I e. El i nol ostrateg isenidean korostus on tapahtunut nuorisotyöl-le ominaisen sisällön ja siten nuorisotyönselkeyden ja aseman kustannuksella. Rea-listinen määrittely erottaisi nuorisotyönselvästi laaja-alaisesta nuorten elinolojenparantamisesta ja nuorisopolitiikasta.Nämä tehtävät kuuluvat kuntien johdonja useimpien toimialojen,maakuntien liit-
2/2004
ll
mä työ rajoittaisi perusnäkökulmaonmyös nuorisotyön,,Aluehallinnon nykykehitykseen epärealistinen.perustehtävien to- ,.. rxl^i.;:;;,;-:.-.^ On outoa, et_reutusta. ei ole reagoitu jäsentämällä nuo- - . :'.' ".
Myös nuoriso- risotyön rootia siinö, ioiloin nro- :eJJ;:Hfj;ltjl:työlain määritelma risotyö uhkaa jäädä tömönkin aktiivisesti huomi-nuorisotyöstä"edel- kehityksen jalkoihin.Tilanne on oitu.llmeisestilakiinlytysten luomisena ironinen, *un esim.esitetty nuor- periaatteellisenanuorisotoiminnalleon epämääräisen ten elinolostrategian idea sopisi iliJ":t:T::lirl:lavea ja sopimaton tällaiseen kehitykseen." duttu lojaalisti jasuhteessa nuoriso- ,,kiitollisesti,,sen
tojen sekä valtion alue-ja keskushallinnonvastuulle. Tulisi arvioida kriittisesti sitä,miten nämä toimijat ovat tästä tehtävästäselvinneet.Sen sijaan tätä vastuuta on mm.sysätty paikal lisel le n uorisotyöl le. Muttamonialainen nuorisopoliittinen ohjaus-tehtävä eivoi kuulua yhdelle toimialalle.Nuorisotoimilla ei usein ole siihen mah-dol I isu utta kaa n voi mava rojen, asema n jaarvostuksen pu utteiden vuoksi. Elinolojenkehittämisen koordinoinnin edellyttä-
työn perinteeseen, erityisesti ammat-timaisen käytännön nuorisotyön pää-sisältöön. Nuorten toiminnallisuus onusein nuorisotyön sisältöä, sen välinetai aikaansaannos. Mutta nuorisotyö onkeskeisesti nuorisotyöntekijöiden työtäsuhteessa nuoriin ja nuorten asioihin(tiedotus, neuvonta, ohja us,tu ki, a pu, kes-kustelu yms.), mitä vä Ii I Iisen "edeI lytystenluonnin" korostus ei tavoita.
Nuorisotyölaki (1995) ei viittaa nuo-risotyön muotoihin, menetelmiin, työ-prosesseihin, työn kuvii n, toim ija-asemiinja ammatillisuuteen, esim, koulutukseenja osaamisvaatimuksiin. Se ei tunnustakuntien n uorisotyötä n uoria pa lveleva na,nuoria kontaktoivana ja nuorisotoimi ntaajärjestävänä toimintana. Se ei lainkaantunnista eikä vastaa käytännön nuoriso-o hja u sta, d ia log ista yksi lö I I i stä ja sos iaa I istan uorisotyötä, erityisn uorisotyötä - yleensä-kään keskeisiä olemassa olevia nuorisotyöntoimintoja ja sisältöjä. Laki ei mainitsekirkkoa nuorisotyön ja nuorisotoiminnantoteuttajana,vaikka se on kummankin his-toriassa ja nykypäivässä merkittävä toimijajä rjestojen ja ku ntien ri n na I la. I n stitu utio- jaorga nisaatiokeskeisyydestää n h uol imattalaki ei sijoita nuorisotyötä yhteiskuntaan
millään jäsentävällä tavalla esim. koulun,lastensuojel un ja sosiaalitoimen, lii ku nta-jakulttu u ritoimen rin na I le ja su hteissa n ii h in.Laissa eitukeuduta tai edes viitata muihinnuorten elämää yhteiskun nassa jäsentäviinlakeihin eikä yleisestikään mainita nuortenelämään vaikuttavia keskeisiä toimijoita.
N uorisotyölaki oli jo syntyessää n irral-laa n n uorisotyön keskeisistä käytä n nöistä,eivätkä lakimuutokset (1985, 1995) kor-janneet tätä ongelmaa, koska lain koko
sisällöstä riippumatta - tai siksi että suh-teessa käytännön työhön se on koettu"ha rmittoma ksi"?
Lain sisältö ei monien nuorisotyön-tekijöiden näkökulmasta ehkä ole kovinmerkityksellistä, jos/kun kysymyksessäon väljä puitelaki,joka ei selvästi velvoitaketään mihinkään. Laki kuitenkin on vä-hintään taustoittava linjaus ja nuorisotyöntoteutusta oikeuttava. Olisi mielekästäettä se vastaisi nuorisotyötä, vaikka eisen tiettyjen muotojen ja sisältöjen to-teuttamiseen velvoittaisikaan. Toisaa lta:alan toimijat, jotka eivät tunne lakia taijoita se tai muu tavoitteisto ei kiinnosta,eivät ainakaan tällä asenteellaan ilmennäammatillisuutta.
Laki seisoo tai kaatuusu hteessaa n todel lisuuteen
Nuorisotyölaissa ei ole täsmennetty sel-vää toimintavelvoitetta esim kunnillemm. koska sellaista ei eduskunta ehkäolisi säätänyt. Vaikeus johtuu siitä, ettänuorisotyötä ammattina ja toimialanajäsentävä pätevä, pitkäjä nteinen ja jatkuvasen reaalisisällön, mahdollisuuksien jahaasteiden selkiytystyö on laiminlyöty.
nuorisotyö re%
ölFVrFi
!oFl\noa.o\o:
*&
N uonrsotvöN oNGttM tsTA
Alalla on paneuduttu kausittain mm. yleis- gista ja eri toimintojen palettia.Tämä ei ole
ten tavoitekäsitteiden tehtailuun ja periaat- vain "teoretisointia'jTutkimustyössäni olen
teellisiin esityksiin. Muuhun ei ole kyetty tai kohdannut nuorisotoimia, jossa toiminnan
motivoiduttukaan,koska perustava toimialan sisällön, tehtävien ja tavoitteiden sekä haas-
merkitystä koskeva varmuus on puuttunut. teiden käytäntölähtöinen selkiyttäminen ja
Siksi olisi toistaiseksi ylioptimistista odottaa esittäminen olitehtyja nuorisotyön asemakin
myöskään lainsäädännöltä nuorisotyölle huo- selväksimäärittynyt.Tällöin nuorisotyölakiin
mattavaa uutta ja tukevaa merkitystä:sille ei ehkä viitattiin,mutta sen käsitteistöä eiollut
ole perustelevia perusteita. mielekästä sellaisenaan käyttää toiminnan
Nuorisotyön toteuttamista, asemaa ja kuvaukseen.KuitenkinSuomennuorisotoimet
kehittämistä tukisi parhaiten sen toimin- jakautuvat todennäköisesti melko selkeästi
nallisen, ammatillisen ja oppisisällön kautta kahteen osaan,joista vain pienen vähemmis-
jäsentyvä tehtävänmäärittely,eivät sille niistä tön muodostavat sisällöltään ja asemaltaan
nuorisotyölakiin eivoitaisi kirjata yksilöityjä Kehittäminen on kehittymätöntän uori sotyövelvoitteita, ol isi
mielekäs lakisellainen,joka "Nuorisotyön ongelmolli- Nuorisotyön aseman ja tar-
määrittelisitodellisen nuo- nen asemo on sisällöltään peiden kannalta tärkeintä
risotyön realistisesti edes '
-.-' - -;;::-,,i,.,,n c!i+ä ai perustyötä eioletehty'Tämä
ruetteremurru r"n i"]ä=i- ainutloatuinen'sitö ei'
joiden, toimijaroorien, toi- vöt ytlöpidö vain huonot HT'älX:;ilJäi:ffi;if:mintatapojen ja sisältojen viralliset määrittelyt tai konkreettinen selkiytys ja
kirjoa. Yleistasolla melko nuorisotyöhön nihkeästi krYays,.2) sen keskeisten
;:l["å'J l";:?åI"ililfi suhtautuvat tahot, vaon [Tå?$ff:Ti:li'i..;;ja toiminnun uru", r.Jrron selvösti myös toimiolan sekä 3)edellisiä realistisesti
sekä järjestöjen nuorisotoi- hallinto ia nuorisotyönteki- vastaava nuorisotyön stra-
minnan ja -työn alue,nuo- jät passiivisuudellaan alan teginen kehittäminen yh-
risotyöntoimialakohtainen -möärittetyssö
ja kehittömi- leiskul:assa. Nuorisotvön
kannalta näihin toimiinja ammatillinen alue,laaja- --.--2 ,,alainen nuorten elinolojen SeSSA'" keskittyminen ja selvä pa-
alue,sekäsenparantamisen nostus sekä kunnissa että
moniammatillinen ja nuorisopoliittinen teh- valtionhallinnossa olisi ensisijaisen tärkeää.
täväalue.Tällaiset alueet tulisi nähdä paitsi Mutta tätä nuorisotoimialalla kentältä valti-
yhteenliittyneinä ja rinnakkaisina, myös eril- onhallintoon eioleyleisestitajuttu tai haluttu.
lisinä ja todeta niiden tehtävät ja haasteet Kuka nuorisotyön kehittämistyötävaltakun-
yksilöiden. nallisesti ja alueellisesti tukee ja koordinoi?
Lain tehtävänä on ymmärtääkseni linjata, Pitkäjänteisestija järjestelmällisestiei kukaan'
ohjata ja legitimoida toimintaa yhteiskun- Tutkimuskaaneivoiperustyötä nuorisotyön
nassa. Kuiten kin vasta n uorisotyön keskeisen puolesta tehdä, koska merkityksellinen ei ole
sisällön ja aseman jäsentyneisyyden myötä kopioitavissa oleva malli, vaan käytännöstä
voisi esim.nuorisotyölakivastata sen luonnet- työstetty kuvaus ja juuri sen työstämisprosessi
ta;vasta tällaisen nuorisotyön selkiyttämisen itsessään.Tukena voisi kyllä olla alan tutkimus
myötä se voitaisiin järkevästivalikoiden liittää - jos seilaista vain olisi.
myös laajempiin tehtäväyhteyksiin. Tällöin Vireillä oleva nuorisotyön peruspalvelujen
se voisi esim. linjautua selvemmin osaksi määrittelyon merkittävä ja selvästiaiempaa
hyvinvointipolitiikan ja -palvelujen strate- lakikäsitetehtailua konkreettisempi hanke.
Kuitenkaan pätevinkään virkamiesryhmä(tai vaikkapa tutkijaryhmä) ja varsinkaan
mikään poliittinen ryhmä ei voi määritellän uori sotyön palvel usisältöä etää n nyttä mättämää ritel mää n uorisotyön käytän nöstä; mää-
rittelyssä keskeisiä tahoja tulisi olla nuoriso-
työntekijöiden ja nuorten sekä mm.nuortenvan hempien. Heidän näkökulmansa sekä laaja
ja syvällinen osallistumisensa olisi edellytysm ielekkää I le tehtävien mää rittelyl le. Esteenä
tässä on nuorisotyöhallinnon voimavarojenriittämättömyys tai niiden suuntautuminenpääasiassa muuhun kuin nuorisotyön ydin-kysymyksiin. Nuorisotyön ongelmia hyvinkuvaavasti pyyhkeitä voi antaa kahteensuuntaan: nuorisotyöntekijät ovat halutto-mia vaikuttamaan valtakunnalliseen omantyönsä ja toimialansa perusnäkökulmaan ja
o petu s m i n i ste riön n uorisoyksi kkö puol estaa n
on melko passiivinen siinä, että asiasisältöjä
ei jatkuvasti, ajankohtaisesti, aktiivisesti ja
dialogisesti työstetä suhteessa nuorisoalan
toimijoihin, nuoriin kattavasti, kuntiin, kirk-koon, jä rjestöi hi n ja ju I kisuuteen.
Koord inoitua tu kea kehittämiseen kunti-en enemmistössä tarvittaisiin ehdottomastija se edellyttäisi nuorisotyön valtionhal-linnolta, koulutusjärjestelmältä ja palve-I uogan isaatioi lta nykyistä dialogisempaa ja
pitkäjänteisempää, strategista alan edistä-
mistä - toimintaa joka ei rajoitu vain mää-
räa i ka isi i n tai teema kohtaisi i n pai notu ksii n.
Esi m.alueorganisaatioiden ja aluehallinnonkehitykseen ei ole reagoitu jäsentämällä
nuorisotyön roolia siinä, jolloin nuorisotyöuhkaa jäädä tämänkin kehityksen jalkoihin.
Tilanne on ironinen,kun esim.esitetty nuor-ten elinolostrategian idea sopisi tällaiseen
kehitykseen ja olisi muotoiltavissa nuoriso-työn al uestrategiseksi mal liksi.
Hyviä visioita on nuorisotyön piirissä esi-
tetty paljon, mutta kehittäminen ja selkiytyson yleensä loppunut näihin lähtökohtiinsa.Nuorisotyön kannalta sen keskus- ja aluehal-
linnon toimijoilla on liikaa muuta tekemistä
ta i vää rä tä rkeysjä rjestys työssää n. N uoriso-
työhallinnon tulisi a) linjata toimintaansa ja
preferoida tehtäviään toimialan käytännön
2/2004
flGS nuorisotyö
Kuva:Tiina Somerpuro
Nuorisotyön osemaa ja arvostusta sekö ongelmallista ammatti-identiteettiö puitiin viimeksiTampereen Nuori-sotyöntekijöpöivillö toukokuussa 2003.Artikkelin kirjoittajan mielestö köytönnön kansso ristiriidassa olevallanuorisotyölailla on oma osuutensa nuorisotyön ongelmien pitkittymiseen.Keskustelu aiheesta jatkuu Allianssin laivaseminaarissa 22.- 23.4.2004.
perusteel la, b) va i kuttaa a kti ivisesti toi m ia la n
mahdol lisuu ksiin poliittis-hal I innol lisesti ja c)
tu kea pi kemminkin käytäntölähtöisen kuvanmuodostumista nuorisotyöstä kuin esittääyleisl injau ksia käytän nöl le.
N u orisotoi m ia la n va ltiol I i nen ja a I ueel I i nenvastuu ei ole toteutunut kattavana tukenanuorisotyölle, siitä on puuttunut toimialanpaikallista ja alueellista asemaa tukeva pit-käjänteinen ja strateginen vaikuttamislinja.Sisällöllisesti kysymys on ollut mm. nuor-ten elinolostrategisen ja nuorisopoliittisennäkökulman sekä poikkihallinnollisuuden
korosta m isesta n u orisotyön identiteeti n kus-ta n n u ksel la. Laajem masta yhteisku n na I lisestanäkökulmasta tällä on yhteys tulosohjauk-seen, joka määrittelee tavoitteet yleisesti jakeskitetystikin samalla, kun niiden toteutusja vastuu siitä hajautetaan ilman ohjausta jatu kea. On gel ma liittyy valtiol lisen ohja u ksenja sen voimavarojen heikkenemiseen, pientenkuntien suuren joukon itsehallinnon ja arvo-valintojen epäoikeutettuun su ppeuteen sekäyleiseen hyvi nvoi ntipa lvel ujen rapautu miseen.Mutta nuorisotyön ongelmallinen asema onsisällöltään ainutlaatuinen.Sitä eivät ylläpidä
" S u o m al oi sen n u ori sotyön tutki-muksen puute on ososyy alan julki-see n jösenty m öttö myytee n. Töm öon ilmeistä, jos vertailukohdaksiotetaan esim.sosiaali- tai kasvo-tusalojen tutkimus. Onkohon mi-täön muuto kunnallista toimialaotutkittu yhtö vöhön kuin nuoriso-työtö7'
vain huonot viralliset määrittelyt tai nuoriso-työhön nihkeästi suhtautuvat tahot, vaanselvästi myös toimialan hallinto ja nuoriso-työntekijät, kummankin tahon passiivisuusalan määrittelyssä ja kehittämisessä.
Paikallisessa nuorisotyössä ongelmat py-syvät "mukavasti" ikään kuin muualla kuinomassa työssä niin kauan kuin työn sisältöäeitäsmennetä ja julkisteta eikä sen tarpeidenh uom ioi ntia korosteta.Ti la n ne on i n h i m i I I isestiymmärrettävä, koska monissa kunnissa nuo-risotyön asema ja arvostus ovat niin heikkoja,että työntekijät ovat jo kuormitettuja ja kehit- ..'.:}
GF
t,
t
'.?4
2 / 2004 nuorisotyö
:+s*fr*
Nuonrsorvöx oNGnMrsTA
täminen määrittyy rasitteiksi eri osapuolille.Ehkä näin on myös valtionhallinnossa.
Tutkimustoiminta pu uttuu
Suomalaisen nuorisotyön tutkimuksen pu uteon osasyy a la n j u I kiseen jäsentymättömyyteen.
Tä mä on i I mei stä,jos verta i I u ko hda ksi otetaa n
esim. sosiaalialojen tai koulun, opetuksen ja
kasvatusalojen tutki m us.Ti la n ne on ri n nastei-
nen nuorisotyön yleiselle asemalle.Onkohanmitään muuta kunnallista toimialaa tutkittu
esimerkiksi nuorten elämän ja tarpeidennäkökulmasta. Valtion nuorisotyöhall intoon kyennyt tukemaan nuorisotutkimusta jaajoittain yksittäisiä nuorisotyöhön kohdis-tuneita tutkimuksia (omakohtaisestikin voinesittää kiitoksenitästä!), mutta:miksi se ei olejo kauan sitten vakiinnuttanut ja varmistanutnuorisotyön jatkuvaa ja kasautuvaa perus-jaseurantatutkimusta? Vaikka valtion n uoriso-työbudjetti ei mahdollista mitään Stakesin
tai opetushallituksen kaltaista rakennetta,sen toimenkuvan (nuorisotyö Suomessa)
mukainen tutkimuskohde onnuorisotyö. Nuorisotyön to-dellisuudesta kumpuavaa jasiihen tarkoituksen m ukaisestivastaavaa alan kehittämistä ja
kehittymistä ei voida kunnol la
tukea, kun toimialan sisäistätietoa toiminnasta ja haasteistaei kasaudu.
Kirjoittaja on viime vuodettutki nut n u ori sotyöt ö pi e n i ssö
ku n nisso m m. opetu s m i ni ste-riön ja HUMAK|n tukemassa
honkkeessa.Lisöö Petri Cederlöfin mietteitö siitö, koh-taavatko nuorisotyölaki ja nuorisotyön orki,saadaan kuulla Allianssin laivoseminaarissahuhtikuun lopulla.Cederlöfin pienten kuntien nuorisotyötö kos-
keva tutki m u s o n myös pi akkoi n i I m e sty m össö
N u ori sotutki m u sverkosto n ku sta nt a m a n a.
yhtä vähän? Nuorisotutkim us
onkeskittynytmoniinnuorten "Suomen nuoriso-elämän aiheisiin, mutta hyvin bimet jakautuvatvähän nuorisotyöhön - joka
tudennököisesti mel-kuitenkin on yli 100 vuotta .- - -
vanha kansallinen p"rirrn. ,;u ko selkeösti kahteen
ainoa nimellisesti nuoriin kiin- osilan, joista vainnittyvä ammatti- ja toimiala. pienen vöhemmistön
Suomalainen nuorisotutki- muodostavot sisä1öLmus on (toistaiseksi) nuoriso. "." """-: töön ia asemaltaantyolle nnnastersesu asemal- 'taan epämääräinen - sen ja selkiytyneet"'nuorisotyön välillä voi nähdä" p rofes s i o n a a I i sta ki I pa i I u a" n u o ri soa si o i d e n
asiantuntemuksesta;tämä voi olla yksi seli-tys sille, että nuorisotutkimuksen piirissä onvä lteltyki n n uorisotyötä a i heena. Eräs syy voiolla myös nuorisotutkimuksen jännitteessä:
yhtäältä se on nuorisotyön valtionhallinnonkeskeisesti tukemaa ja osittain ohjaamaa ja
pyrkii vastaa maa n sen ta rpeisii n (tutki m ustenvaltaosa sijoittuu valtiollisesti määritetyn nuo-risopolitiikan tematiikkaan);toisaalta se pyrkii"riippumattomuuteen'i mikä on toistaiseksiilmennyt mm. nuorisotyöaiheen vähäisenähuomiointina.Tämä on outoa: esim. sosiaali-ja terveysmi nisteriön yhteydessä perustettuSTAKES ei ole vähemmän itsenäinen ja am-mattimainen tutkimuksen tuottaja, mutta se
tuottaa paitsi sosiaali- ja terveystutkimusta,erityisesti sosiaali- ja terveysalaa (mm. sosi-
aalityö, lastensuojelu) koskevaa tutkimusta- mikä on mielekästä ja perusteltua.
Nuorisotyö tarvitsee tutkimusta ja nuoriso-
tutkim us on oudol la taval la rajoittu n utta,jol lei
se kiinnitä erityishuomiota nuorisotyöhön,
E*€# nuorisotyö 2/2004
NuonrsoTuTKrMUKsrN
VAI{VA VAIKUTTAJA
Helena Helve on vahva vaikuttaja niinkotimaisen, pohjoismaisen kuin globaa-linkin nuorisotutkimuksen tasoilla.
Viime syksyyn saakka Helve toimipohjoismaisena nuorisotutkimuskoor-dinaattorina, ja hän jatkaa edelleenpohjoismais-balttilaisen nuorisotut-kim u ksen tohtorikou lutusverkostonjohtajana.
Suomalaisen nuorisotutkimuksenkannalta hänen tähän asti merkittävinsaavutuksensa on Nuorisotutkimus2000 -ohjelman ideoiminen ja aikaan-saa mi nen v. 1 994.Ohjel masta keh keytyiaikaa myöten nykyinen Nuorisotut-kimusverkosto koko ajan laajenevinetoimintoineen.
Helena Helven tämänhetkisiin luot-tamustehtäviin kuuluu Nuorisotutki-musseuran puheenjohtajuuden ohellatoimiminen mm. kansainvälisen sosiolo-giyhdistyksen lSAn nuorisotutkimusko-mitean (RC34: n) presidenttinä. Hän onmyös Suomen nuorisotutki musyhdys-henkilö Euroopan neuvostossa.
Helven viimeisin oma julkaisu onnimeltään Arvot,muutos ja nuoret (Yli-
opistopaino 2002). Kirjassa hän vetääyhteen eri aikoina tekemäänsä nuortenasenteita ja arvoja kuvaavaa tutkimustasekä asettaa tuloksensa laajempaanviitekehykseen. Ki rja on ki n erään lainenperuskäsikirja kaikille nuorten arvojenja asenteiden tutkimuksesta kiinnos-tuneille.
Viime vuonna ilmestyi Helena Hel-ven toimittama "Ung i utkant"-teos(Nordiska Ministerrådet, 2003), jossavedetään yhteen laajan pohjoismaisennuorten elinolotutkimuksen tuloksia.Tutkimus kohdistui Pohjolan harvaanasutuilla alueilla ja reuna-alueilla asu-vien nuorten elinoloihin.
Heiven aiempaan tuotantoon kuu-luu lukuisia teoksia,joita hän on kirjoitta-n ut sekä yksin että toimittan ut yhdessä
alan merkittävimpien kansainvälistentutkijoiden kanssa.