Myyttejä ja faktoja Porista!

MYYTTEJÄ JA FAKTOJA PORISTA

Kuva: Antero Saari

VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro

16.6.2014,

16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro

Myyttejä Porista ja porilaisista…

Lähde: Facebook kysely Poria ja porilaisia koskevista myyteistä

”Ai, onko Yyteri muka

Porissa?”


”Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI,

kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä

silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö

täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?”


”Väkivallan uhka. Nakkikioskilla saa Ässien

kannattajalta nekkuun, vaikka ei sanoisi mitään.

Riittää, että näyttää epäilyttävästi

ulkopaikkakuntalaiselta”


”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain

sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten

smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato

morjes, eläksääki viäl…Porissa vittuilu on

merkki välittämisestä”


Jatkuva

kasvu 1880-

luvulta 1970-

luvun

puoliväliin

saakka

Totaalinen

romahdus ja

syöksykierre

1970-luvulta

1990-luvulle

Hidas

uudelleen-

nousu ja -

kasvu


MYYTTI 1

Pori on pieni 40 000 asukkaan kaupunki

jossain sisämaassa!


FAKTALAATIKKO

• Porin seudulla asuu noin 140 000 asukasta:

Suomen 7:nneksi suurin kaupunkiseutu

• Porin keskustaajama-alueella on yhtenäinen

nauhamainen rakenne: 30 km kehän sisällä on

yhteensä 7 kuntaa ja asuu noin 120 000 ihmistä

• Porin kaupunki on asukasluvultaan Suomen 11

suurin kaupunki (83 990 kesäkuun lopussa

2014)… ja ohittaa Kouvolan lähivuosina!


MYYTTI 2

Pori on kylmien savupiippujen

taantuva teollisuuskaupunki!


FAKTALAATIKKO

• Porin rakennemuutos käynnistyi radikaalina jo 1970-

luvun puolivälissä: rakennemuutoksen läpikäyminen

on tänä päivänä vahvuus

• Porin teollinen perusta on edelleen vahva, uusiutunut

ja kilpailukykyinen

• Porin elinkeino- ja toimialarakenne on monipuolis-

tunut asteittain ilman suuria nousuja ja laskuja:

suhteellinen etumatka muihin on kaventunut

erityisesti laskusuhdanteissa

• Porin aluetalouden, työllisyys- ja väestökehityksen

keskeiset tunnusluvut ovat kohentuneet merkittävästi

2000-luvun kuluessa


Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13) aseman

muutos ulkoisen elinvoiman tunnusluvuilla vuosina 2000-2012*

*Taulukko kuvaa Porin kaupunkiseudun position muutosta vuosien 2000-2012 välisenä aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon

perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella 2000-luvun aikana.)

16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Lähde: Aro 2014, suurten kaupunkiseutujen vertailuanalyysi

1,5 1,1 1 1 1 1 0,9 0,9 1 1 1,2 1,1

30 30 28,3 27 27,9 28,2 27,8 28 26,4 24,9 23,9 23,9

67,3 67,9 69,1 70,7 69,9 69,8 70,7 70,3 71,9 73 73,9 73,7

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Alkutuotanto, %-osuus Jalostus, %-osuus Palvelut, %-osuus

Porin elinkeinorakenteen päätoimialojen osuus (%) vuosina 2000-2011

Palvelujen osuus on noussut 6,4 %-yksikköä vuosina 2000-2011 ja

jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) vähentynyt 6,1 %-yksikköä.

Lähde: Tilastokeskus, TY Porin yksikkö 2014

16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Lähde: Tilastokeskus


4,71 4,98 5,07 5,09 5,2 5,22 5,22 5,33 5,43 5,43

8,97 9,29 9,37 9,38

11,12 11,4

13,03

14,54

16,98

25,84

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

Monipuolisuusindeksi kuvaa teollisuuden

toimialarakennetta henkilöstöllä mitattuna:

mitä monipuolisempi teollisuuden

toimialarakenne on sitä matalampi on

palkin arvo. Kuviossa 10 monipuolisinta

seutua ja 10 yksipuolisinta

Seutukuntien teollisuuden monipuolisuusindeksi (HHI-indeksi)

16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö

MYYTTI 3

Pori on täynnä kouluttamattomia

työttömiä hitsareita ja kärsii

massatyöttömyydestä


FAKTALAATIKKO

• Satakunnan työttömyysaste (12,3 %) oli viidenneksi

alhaisin kaikkien Ely –alueiden joukossa toukokuussa 2014

• Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 14,5 % tammi-

toukokuussa 2014: Porin työttömyysaste oli

suurimmillaan 28,4 % (1994) ja alhaisimmillaan 11,1 %

(2008)

• Porissa on alhaisempi työttömyysaste kuin esimerkiksi

Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä tai Lahdessa

• Työttömyysaste on alentunut suurista kaupungeista

suhteellisesti eniten vuosien 2000-2013 välisenä aikana

ja työllisyysaste noussut toiseksi eniten (Kuopio

ykkönen).


8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pori 25 suurinta

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014

Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2013. Ero 1,8 %-yksikköä toukokuussa 2014.

16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Pori 14,8 %

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Vuosi2005

Vuosi2006

Vuosi2007

Vuosi2008

Vuosi2009

Vuosi2010

Vuosi2011

Vuosi2012

Vuosi2013

Vuosi2014

Pori Turku Oulu Lahti Jyväskylä Tampere Kuopio

Porin työttömyysaste (%) verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin

Porin työttömyysaste oli korkein verrokkikaupungeista vuonna 2005 ja toiseksi alhaisin Kuopion jälkeen maaliskuun lopussa 2014 (keskiarvo I-neljännes)

16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012

Porin seudun

työttömyysaste

alentui

eniten

vuosina 2000-

2012

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro

MYYTTI 4

Porin väki vähenee ja Pori kärsii

kroonisista muuttotappioista


FAKTALAATIKKO

• Porin väestö väheni vuosina 1980-2005 ja Pori kärsi

kroonisista muuttotappioista 1980- ja 1990-luvuilla:

Pori oli esimerkiksi 1980-luvulla joka vuosi kolmen

eniten määrällistä muuttotappiota saaneen kunnan

joukossa

• Porin väestö kääntyi uudelleennousuun vuoden 2005

jälkeen ensisijaisesti muuttovoittoisuuden vuoksi

• Vuosina 2009-2013 Pori sai määrällisesti 15 eniten

muuttovoittoa 320 kunnan joukossa

• Pori saa eniten muuttovoittoa nuorista 15-24 –

vuotiaista ja opiskelijoista eli niistä ikäryhmistä, joista

tuli aikaisemmin suurimmat muuttotappiot


Pvm | Hallintokunta | nimi

Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

• Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013.

• Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.

• Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.

• Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.

• Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.

• Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro


Muuttovetovoimaisimmat (määrällisesti) kunnat maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013


Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot:

Aro 2014, Kuntien muuttovetovoima 2009-2013

11681 4744

3428 2581

2123 1893 1821

1463 1296

1093 1081 1034

854 781

665 652 633

549 511 504

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

10 eniten muuttovoittoa

saaneen kunnan osuus

65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta

2009-2013

Pori sai määrällistä muuttovoittoa

15 eniten kaikkien

joukossa vuosina 2009-2013

121416181

101121141161181201221241261281301321

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

PO

RIN

SIJ

OIT

US M

UU

TTO

VETO

VO

IMA

SSA

AIKAVÄLI 1980-2013 (1.1.2014 alueluokitus)

Pori Lin. (Pori)

Porin muuttovetovoima maan sisäisessä muuttoliikkeessä suhteessa muihin kuntiin

(320 kuntaa 1.1.2014 alueluokituksella) vuosina 1980-2013

Pori oli 1980-luvulla joka vuosi kolmen eniten muuttotappiota saaneen

kunnan joukossa. Käänne vuoden 2005 jälkeen, jonka jälkeen Pori on

sijoittunut pääsääntöisesti 10-20 muuttovetovoimaisimman kunnan joukkoon.

16.6.2014/Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

MYYTTI 5

Porista on pakko lähteä muualle

opiskelemaan!


FAKTALAATIKKO

• Satakunnassa on noin 10 000 korkeakoulu-

opiskelijaa, joista kaksi kolmesta opiskelee Porissa

• Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneista

noin 60 % sijoittuu töihin Satakuntaan:

valmistuneiden työllisyys on vuosien 2009-2012

aikana kuulunut parhaaseen kolmannekseen

kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa

• Porin yliopistokeskuksesta vuosina 2008-2012

valmistuneiden (n=870) sijoittuminen työmarkkinoille

erittäin hyvä: valmistuneista oli työllisiä neljä

viidestä (80,9 %) vuoden 2012 lopussa ja noin

puolet (49,3 %) jäi valmistumisen jälkeen

Satakuntaan


”Kulmikas, karhea ja vastakohdista rakentuva

kaupunki, jossa on särmää. Tätä kaupunkia

voi vain rakastaa tai vihata. Pyöreäkulmaisia

muumilaaksokaupunkeja Suomessa on jo

liikaa”

- Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -


Viimeinen myytti…

Poris ei ikin tapahru mitää!


Kiitos!

Kuva: Kalle Aaltonen


Myyttejä ja faktoja Porista!

Data & Analytics