www.metsanhoitosuositukset.fi Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Metsänhoidon suositukset Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
www.metsanhoitosuositukset.fi
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Metsänhoidon suositukset
Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen:Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014.
• Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti perusteltua, mutta voi olla muiden esim. luonnonhoidollisten tavoitteiden vuoksi perusteltua.
• Myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa.
4Metsänhoidon suositukset 2014
Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet• Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta
puustoa enemmän kuin varttuneempaa. • Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia.
Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta.
• Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle.
• Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa.
• Poimintahakkuut — poimitaan yksittäisiä puita.• Pienaukkohakkuut — tehdään ≤ 0,3 ha:n aukkoja.• Lisäksi
– harvennus vaihtelevaan tiheyteen– ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain– useamman suuren puun poiminta ryhmänä – siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen– kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin.
Metsänhoidon suositukset 2014
7
Kasvupaikan huomioon ottaminen1. Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eri-
ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen.– Kasvatettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan,
pääpuulajiksi• viljaville maille kuusi (rauduskoivu)• karummille maille mänty.
– Kasvupaikka ja puulajit vaikuttavat puuston käsittelymenetelmien valintaan.
2. Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin toimenpitein ja miten nopeasti eri-ikäisrakenteisuus on mahdollista saavuttaa.
Taimikot ja nuoret metsät• Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä
taimikossa valmiiksi kokovaihtelua.• Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua.• Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua:
– harvennus vaihtelevaan tiheyteen– eri kokoisten puiden harvennus– poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita.
12Metsänhoidon suositukset 2014
Siirtymävaihe
Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta• Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan
verran. • Kuusi
↓(väljennyshakkuu)↓ suojuspuuhakkuu↓ suojuspuiden poimintahakkuu↓ sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi.
• Mänty– tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu.
13Metsänhoidon suositukset 2014
Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä • Jos siirtyminen epäonnistuu tai pitkittyy kohtuuttomasti
huonon luontaisen uudistumisen vuoksi, tilanne voidaan korjata helposti tavanomaisella uudistushakkuulla ja viljelyllä.– Menetetty aika merkitsee taloudellisia tappioita verrattuna
siihen, että olisi heti päädytty uudistushakkuuseen.• Ensimmäinen poimintahakkuu tuottaa varttuneessa
metsässä yleensä hyvät tulot. Jatkossa hakattava hehtaarikohtainen puumäärä on pienempi.
14Metsänhoidon suositukset 2014
15
Siirtymävaihe• Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa
• Jäävän puuston on oltava riittävän laadukasta jatkokasvatukseen.• Miten hakkuu olisi pitänyt tehdä kuvien tapauksessa ?
Metsänhoidon suositukset 2014
Hakkuut ja hoito – kuusivaltainen metsä• Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eri-
ikäisrakenteisena kasvatuksessa.• Poimintahakkuu päämenetelmänä.• Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee. • Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua.• Kuusialikasvos männikössä
– Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla.
– Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia.• Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla.• Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. Pohjois-
Suomen korpikuusikot.
18Metsänhoidon suositukset 2014
Hakkuut ja hoito – kuusivaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä
Lehtomainen kangas Tuore kangas
Poimintahakkuu(ja pienaukkoja täydennykseksi)
Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa.
Turvemailla on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja alikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen.
19
Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla)
• Kuivilla kankailla kuivuus ja ravinteiden puute rajoittaa kuusen kasvua tukkipuuksi.
• Kuusen kasvatus voi olla kuitenkin perusteltua karummilla paikoilla esim., jos halutaan pitää alue puustoisena.
Poimintahakkuu• Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa• Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta
– poistetaan suurimpia puita– poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita– tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille – tehdään kasvutilaa
Poimintahakkuu• Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston
vaurioitumisriski, mutta verrattavissa harvennushakkuiden riskiin.– Suunniteltava huolella.– Hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja
alikasvoksesta vaurioituu.• Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa
eniten hakattavaa tukkipuustoa. • Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat
kohdat pyritään kiertämään.
23Metsänhoidon suositukset 2014
Poimintahakkuu• Ajouravälistä tulee vaihteleva. Keskimääräinen, tavoiteltava
ajouraväli on 20 metriä.• Hakkuutähde käytetään ajouran reunapuiden juurenniskojen
suojaamiseen.• Huolehditaan jatkuvalla työjäljen seurannalla, ettei puustoa
hakata liian harvaksi.
24Metsänhoidon suositukset 2014
Poimintahakkuu• Kasvamaan jätetään
– hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi
– monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset
– säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa.
25Metsänhoidon suositukset 2014
Poimintahakkuu• Hakkuussa poistetaan
– vialliset ja sairaat puut – mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosuudeltaan
haaroittuneet puut lukuun ottamatta säästöpuiksi jääviä– suurimpia tukkipuun kokoisia puita (erityisesti
päävaltapuita) niin, että metsään jää tavoitteen mukainen määrä puustoa .
– tiheitä pienempien puiden ryhmiä harvennetaan, jos kasvattavien puiden järeytymistä halutaan nopeuttaa.
26Metsänhoidon suositukset 2014
Poimintahakkuu• Talvi yleensä sopivin ajankohta. • Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä
– Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella.
– Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa.– Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla.
• Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut.
• Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella.
27Metsänhoidon suositukset 2014
Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä
Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha
PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi,m²/ha
PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi,m²/ha
PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi,m²/ha
Tuore kangas* Suositus ≥ 20 n. 12 n. 11 n. 10
Lehtomainen kangas*
Suositus ≥ 22 n. 13 n. 12 n. 11
Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-PPA* (ns. lakiraja)
10 9 8 (7**)
28
• Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella.
* ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä
• Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi.
Metsänhoidon suositukset 2014
Poimintahakkuu
29
Suurimpia puita
Vaurioituneet ja sairaat puutTiheikköjä harvennetaan tarvittaessa
Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista
• Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. • Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. • Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita.
PoimintahakkuuMaisemanhoito• Poimintahakkuussa alue säilyy puustoisena. • Tavoitteen mukaisesti esim. avataan maisemaa tai puustoa
säilytetään näkösuojana. • Monipuolinen puulajisekoitus.• Painotettaessa maisemanhoitoa voidaan esim. kasvattaa
puusto järeämmäksi ja jättää enemmän säästöpuita.
32Metsänhoidon suositukset 2014
PoimintahakkuuLuonnon- ja riistanhoito• Poimintahakkuussa varvusto yleensä säilyy, mistä hyötyvät
monet lajit. Erityisesti mustikka merkittävä varpu.• Jätetään myös kookkaita puita, erityisesti lehtipuita.• Luonnonhoitoa painotettaessa säästöpuita tavanomaista
enemmän.• Jätetään riistatiheikköjä.
33Metsänhoidon suositukset 2014
Hakkuut ja hoito – mäntyvaltainen metsä• Pienaukkohakkuut valtaosalla
Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turvemailla erityisesti hieskoivu.
Puolukka-turvekangas
Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus(poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn)
Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen.Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa.Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome.
35
Nykyisenä pääpuulajina mänty
Metsänhoidon suositukset 2014
Hakkuut ja hoito – mäntyvaltainen metsä
Kasvupaikka Menetelmä Erityistä
Kuivahko kangas
Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus(poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena)Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu
Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla.
Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome.
Kuiva kangasVarputurve-kangas
Poimintahakkuu Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita.
36
Nykyisenä pääpuulajina mänty
Metsänhoidon suositukset 2014
Pienaukkohakkuu
• Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa.• Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti
taimettuvia aukkoja.• Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä
uusia aukkoja.• Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista
viljavilla kasvupaikoilla. • Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta
valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. • Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille.
– 2. käsittely: Pienaukkoja laajennetaan, kun ne ovat taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja. Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu.
– 3. käsittely: Hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita, jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. 1. käsittelykerralla hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla.
42Metsänhoidon suositukset 2014
Pienaukkohakkuu• Pienaukkohakkuu ajoitetaan
maaston kantavuuden mukaan. • Juurikäävän riskialueella kantojen
käsittely suoja-aineella korjuussa sulan maan aikana.
• Korjuussa vältetään kulkua edellisessä hakkuussa tehtyjen pienaukkojen kautta, jotta niiden uusi puusto ei vaurioidu.
Pienaukkohakkuu• Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. • Reunustavaa puustoa harvennetaan. • Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja.
Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen.
Pienaukkohakkuu• Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut 20–25 vuotta. • Tehdyt pienaukot taimettuneet. • Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi. • Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu.