Metsän henki 1/2014

YRITTÄJÄMÄINEN METSÄNHOITO ON

TIIMITYÖTÄ S. 22

MILLAINEN ON SUO MALAINEN METSÄNOMISTAJA? S. 20

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2014

Sertifiointi kertoo kestävästä metsätaloudesta.

sivu 14

HYVÄÄ METSÄÄ

ww

w.m

etsä

maailm

a.fi

KULJETUSYRITTÄJÄ ON TÄRKEÄ LENKKI UPM:N PUUHUOLLOSSA S. 34

2 METSÄN HENKI 1/14

PAJUILLA ON SUURI MERKITYS HYÖNTEISILLE JA LUONNON MONIMUOTOISUUDELLE.

KEVÄÄN LÄHETTILÄSKEVÄÄN SAAPUESSA LUONTO heräilee. Vesipisaroiden tippuessa räystäästä alkaa ensimmäisten pajujen kukinta. Lämpimillä paikoilla pajunkissoja on jo runsaasti maaliskuussa, vaikka öisin pakkanen saattaa painua pitkälle miinuksen puolelle.

Pajut kukkivat aikaisin keväällä, ensimmäisten lajien joukossa, ja niiden merkitys erityisesti hyönteisille on huomattava. Keväällä lämpimien päivien aikana hyön-teiset löytävät tarvitsemaansa ravintoa pajunkissoista. Pajut turvaavat näin mehiläisten ja muiden tärkeiden pölyttäjien ensimmäisten viikkojen elämän. Hyöntei-sillä on keskeinen rooli ekosysteemin toiminnassa, mahdollistavathan ne monen lajin lisääntymisen juuri pölytyksen kautta.

Suomessa kasvaa muutamia kymmeniä pajulajeja, ja luontaisesti meillä kasvavia lehtipuitakin on toista-kymmentä. Muutamilla on taloudellista arvoa, mutta kaikilla on oma arvonsa luonnon monimuotoisuudelle.

KUVA: SHUTTERSTOCKTEKSTI: SAMI OKSA

METSÄN HENKI 1/14 3METSÄN HENKI 1/14 3


TIMO HEIKKILÄ YHDISTÄÄ METSÄNHOIDON JA LIIKETALOUDEN OSAAMISEN.

22

1/2014

METSÄSERTIFIOINTI PUHUTTAA

2 METSÄKUVA

4 PÄÄTOIMITTAJALTA

5 PÄÄKIRJOITUS

6 LEDARE

8 UUTISET

13 LAKI – KALVILA

19 VIERASKYNÄ

29 UUDET HAKKUUTAVAT

32 TULEVAISUUDEN BIOFORE

33 KYSYMYS & VASTAUS: HYÖNTEISTUHOT

34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: SAKU SIMPANEN

Eri-ikäis- rakenteinen eli

jatkuva kasvatus.

26

Tapio Anttilan palkittu ON-tuolisarja on valmistettu UPM Gradasta. 10

SUOMESSA PEFCTM-STANDARDIN

kriteerien tarkastus on menossa ja myös FSC®-standardin päivi-tystyö on aluillaan. Aihe puhut-taa ja keskustelua onkin hyvä käydä nyt. Sertifiointi on myös yksi tämän lehden aiheista.

Eri sertifiointijärjestelmien ”paremmuudesta” keskustellaan joskus kiivainkin sanakääntein. Vuonna 2004–2005 UPM toteutti eri sertifiointijärjestelmi-en rinnakkaisvertailun. Ulko-puolinen auditoija Det Norske Veritas teki maastotestauksen. Kansainvälinen WWF toimi ulkopuolisena tarkkailijana ja teknisenä asiantuntijana. Lop-putulos testauksessa mukana olleista järjestelmistä oli, että Suomen PEFC, silloin valmisteil-la ollut Suomen FSC, Ruotsin FSC, pohjoisamerikkalainen SFI

ja Ison-Britannian UKWAS pyrki-vät edistämään tasapainoisesti metsien hoidon taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristöulottuvuutta, niitä eri tavoin painottaen.

Tavoitteemme on lisätä serti-fioidun puun käyttöä valmista-missamme tuotteissa ja käyttää ja edistää luotettavia metsäser-tifiointijärjestelmiä, kuten PEFC ja FSC sekä osallistua niiden kehittämiseen. Valmistelemme nyt myös oman PEFC-sertifioin-tiryhmän perustamista, johon metsänomistaja-asiakkaamme voivat halutessaan liittyä.

Sertifioinnin lisäksi tässä leh-dessä käsitellään laajasti myös muita metsäisiä aiheita. Antoisia lukuhetkiä.

AILI PIIRONEN, päätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS

TASAINEN LÄHIPUUKAUPPA ON MEIDÄN KAIKKIEN ETU

ESA RETVA

johtaja Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa

UPM:LLÄ ON SUOMESSA kolme isoa sellutehdasta (Kaukas, Kymi ja Pietarsaari), neljä paperitehdasta (Jämsänkoski, Kaipola, Kaukas ja Rauma), neljä vaneritehdasta (Ristiina, Savonlinna, Joensuu ja Jy-väskylä), Kalson viilutehdas ja neljä sahaa (Kaukas, Korkeakoski, Seikku Porissa ja Alholma Pietarsaares-sa) sekä useita voimalaitoksia, jotka käyttävät puuta raaka- tai polttoaineena. Olemme organisoineet puun-hankintamme näiden laitosten läheisyyteen, neljälle integraattialueelle. Tavoitteemme on, että pystymme kiinteässä yhteistyössä puuta käyttävien tehdasasiak-kaidemme kanssa kehittämään toimintaamme entistä sujuvammaksi ja kustannustehokkaammaksi, mikä hyödyttää koko ketjun eri osapuolia puukauppasopi-muksesta valmiiksi tuotteeksi.

YHTÄ LAILLA TÄRKEÄÄ kuin kitkaton yhteistyö tehdasasiakkaiden kanssa meille on hyvä yhteistyö paikallisten metsänomistajien kanssa. Meillä on kai-killa integraattialuella toimintaa, mikä mahdollistaa kaikkien puutavaralajien tehokkaan hyödyntämisen alueen tai naapurialueen laitoksissa. Ihannetilannehan olisi, että paikallisten tehtaiden väki jalostaa paikal-lisen metsänomistajan puusta hyödyllisiä tuotteita, joita käyttävät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa.

LUONNOLLISESTIKAAN EMME PYSTY hankkimaan tehtaidemme lähiympäristöstä kaikkea tarvitsemaam-me puuta, noin 18:aa miljoonaa kuutiota vuodessa. Jotta kaupankäynti laajemmallakin alueella olisi lähikauppaa, metsäpalvelutoimistomme, joita on noin 120, sijaitsevat lähellä metsänomistajaa isommilla ja pienemmillä paikkakunnilla. Asiantuntijamme on lähellä, on kyse sitten puukaupasta, metsänhoitotöistä tai yleensäkin metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä asioista.

TAVOITTEEMME ON, ETTÄ vuoden 2014 aikana pidämme aktiivisesti yhteyttä metsänomistaja-asi-akkaisiimme ja pidämme yhdessä yllä vuonna 2013 alkanutta hyvää puukauppavirettä. Puukauppahan kävi vuonna 2013 keskimääräistä vilkkaampana

aikaisempiin vuosiin verrattuna. Metsä-teollisuusyritysten yksityismetsistä ostama puumäärä oli 33,4 miljoonaa kuutiota, mikä oli 10 prosenttia suurempi kuin viimeisen kymmenen vuoden keski-määräinen ostomäärä. Tarjonta oli myös suhteellisen tasaista koko vuoden ajan.

UPM:N TOIMINTA PERUSTUU puun monipuoliseen jalostamiseen. Olemme kertoneet, että tulevien kolmen vuoden kasvuhankkei-tamme ovat biopolttoaineet,

puuvapaat erikoispaperit

Lisäksi näemme mahdollisuuk-sia laajentaa nykyisten selluteh-taidemme kapasiteettia 10 pro-sentilla. Toteutuessaan osa näistä hankkeista koskettaisi suoraan toimintaamme Suomessa ja merkitsisi myös puun käytön lisäystä Suomessa. Yksi hank-keiden toteutumiseen vaikutta-va tekijä on kuitenkin vakaa ja kustannuskilpailukykyinen toimintaympä-ristö. Siksi tasaisesti toimiva puumarkkina on meille tärkeä, ja se myös metsänomis-tajan etu. Viimeaikaiset tutkimuksetkin osoittavat, että tasainen puukaupparytmi tuottaa metsänomistajalle parhaan tuoton.

Hyvää puukauppavuotta!

“UPM:N TOIMINTA PERUSTUU PUUN MONIPUOLISEEN JALOSTAMISEEN.”

OLLI U

RPELA

UPM HAR TRE STORA cellulosafabriker i Finland: Kaukas, Kymi och Jakobstad, fyra pappersbruk: Jämsänkoski, Kaipola, Kaukas och Raumo, fyra fanérfabriker: Kristina, Nyslott, Joensuu och Jyväskylä, Kalso skivfabrik samt fyra sågar: Kaukas,

Korkeakoski, Seikku i Björneborg och Alholmen i Jakobstad samt mån-ga kraftverk, som använder virke som råvara eller bränsle. Vi har or-ganiserat vår virkesanskaffning till dessa anläggningars närområden, sammanlagt fyra integratregioner. Vårt mål har varit att kunna ha ett nära samarbete med de fabriks-kunder som använder det virke vi anskaffar. Tillsammans med dem utvecklar vi vår verksamhet på ett ännu smidigare och mer kost-nadseffektivt sätt än förut, vilket är till nytta för hela kedjans oli-

ka parter, allt ifrån virkesavtalet till de färdiga produkterna.

LIKA VIKTIGT FÖR OSS, som ett friktionsfritt samarbete med fabriks-

kunderna, är ett gott samarbete med de lokala skogsägarna. Inom alla integrat-

regioner möjliggör vår verksamhet ett effektivt utnyttjande av alla virkesslag i regionens eller närområdets anläggningar. Det mest ideala skulle vara, att männis-korna på de lokala fabrikerna förädlar de lokala skogsägarnas virke till nyttiga produkter, som används av miljoner män-niskor runt om i världen.

HELT NATURLIGT FÖRMÅR vi inte anskaffa allt det virke vi behöver, cirka 18 miljoner m3 om året, från våra fabrikers närområden. För att virkeshandeln också på ett mera omfattande område skulle bli till närhandel för oss har vi placerat våra ca 120 skogs-servicekontor närmare skogsägarna, både på större

vare sig det är fråga om virkeshandel, skogsvårdsar-beten eller ärenden som gäller skötsel av skogsegen-dom i allmänhet.

VÅR MÅLSÄTTNING FÖR år 2014 är att hålla aktiv kontakt med våra skogsägarkunder och fortsatt verka

också håller i sig under detta år. Virkeshandeln löpte livligare ifjol än under de föregående åren. Skogsin-dustriföretagens sammanlagda virkesinköp av privata skogsägare var ifjol 33,4 miljoner m3, vilket är en 10 % större virkesmängd än medelinköpsmängden under de senaste tio åren. Utbudet var också förhål-landevis jämnt under hela året.

UPM:S VERKSAMHET BASERAR sig på en mångsidig förädling av virke. Som tidigare har sagts kommer vi i tre år framåt att satsa på ökad anskaffning av biobränslen, träfria specialpapper i Kina och UPM

utöka våra nuvarande cellulosafabrikers kapacitet med 10 %. För att en del av dessa projekt skall kunna förverkligas skulle det betyda en direkt ökning av vår verksamhet i Finland och även en ökning av virke-sanvändningen i Finland. En betydande faktor för att projekten skall kunna förverkligas är ändå en stabil och konstnadseffektiv verksamhetsmiljö. Därför är en jämnt fungerande virkesmarknad en viktig sak för oss, och gagnar också skogsägaren. Senare undersök-ningsrön ger besked om att en jämn virkeshandels-rytm också ger bäst avkastning åt skogsägaren.

Gott virkeshandelsår!

EN JÄMN NÄRHANDEL MED VIRKE GAGNAR OSS ALLA

”UPM:S VERKSAMHET BASERAR SIG PÅ EN MÅNGSIDIG FÖRÄDLING AV VIRKE.”

ESA RETVA

direktör Virkesanskaffning och skogsbruk, Norra Europa

LEDARE

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE

OLLI U

RPELA

METSÄN HENKI 1/14 7

1/2014

METSÄSERTIFIOINNISSA PIENILLÄ TEOILLA ON SUURI MERKITYS.

14

Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: 31.1.2014 asti Nilla Hietamäki. 1.2. alkaen Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Shutterstock. Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsän-omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen

perusteella.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: [email protected], www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa.

14

0

TILASTOLLINEN METSÄNOMISTAJASuomalainen metsänomistaja on keskimäärin viisikymp-pinen mies, joka on saanut metsä-tilan perintönä tai lahjana.

ERI-IKÄISKASVATUSMuuttunut metsälaki tuo metsänhoitomenetelmiin uusia mahdollisuuksia.

METSÄALA SÄHKÖISTYYSähköisistä palveluista voi olla paljon hyötyä metsänomistajalle.

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Metsän henki painetaan Suo-messa valmis-tetulle UPM:n

paperille.


UPM ON SOPINUT suojelualueiden perus-tamisesta Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa. Alueet kuuluvat Natura 2000 -suojeluverkostoon sekä muihin vanhoihin suojeluohjelmiin, joiden korvausmenettelystä on nyt sovittu. UPM on sopinut 1990-luvulta lähtien Suomen valtion kanssa yhteensä yli 20 000 hehtaarin myynnistä tai alueiden vaihdosta suojelutarkoituksiin joko elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojelu-ohjelmiin tai Suomen Natura 2000 -suojeluver-kostoon. Lue lisää www.upm.fi > media.

UPM ON SOPINUT ELY-KESKUSTEN KANSSA SUOJELU-ALUEKORVAUKSISTA JA SUOJELUALUEIDEN PERUSTAMISESTA

U U T I S E T

Pysy ajan tasalla – tilaa eMetsämaailmaELLET OLE VIELÄ tilannut sähköpostiisi UPM Metsän sähköistä eMetsämaail-ma-uutiskirjettä, se käy helposti verkko-palvelussamme www.metsämaailma.fi

Sijoita metsäänJOS METSÄ SIJOITUSKOHTEENA kiinnos-taa, kannattaa käydä metsäsijoittami-seen keskittyvällä sivustollamme www.rahakasvaapuissa.fi

UPM:n myytävät metsätilakohteet löytyvät osoitteesta www.bonvesta.fi

Merkitse muistiin: Metsämatka Viroon syksyllä 2014JÄRJESTÄMME YHDESSÄ OP-POHJOLAN

kanssa Metsämatkan Viroon syksyllä 2014. Tarkemman ohjelman ja ilmoittau-tumisohjeet julkaisemme myöhemmin.www.metsämaailma.fi


lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Tykkää meistä Facebookissa, niin pysyt kärryillä ajankohtai-

sista kuulumisistamme.www.facebook.com/metsamaailma

UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsän-omistajillePUUKAUPPAPALVELUT

tukset

METSÄPALVELUT

suunnittelu ja toteutus

sista istutukseen ja taimikonhoi-

-

suojelu

MUUT EDUT

asiantuntijalta www.metsä-maailma.fi tai 020 416 121.

METSÄN LANNOITUSON KANNATTAVA INVESTOINTI

UPM

Yli tuhat tykkää meistä Facebookissa – liity joukkoon

UPM

ältäääätätältältäläet ttet eteeetsännnänänäsäsäsätstsetete ---

LUTTUTULUL

METSÄN LANNOITUS PARANTAA metsä- talouden kannattavuutta. Lannoituksella metsä saadaan tuottamaan ja maapohjan ravinne-tasapaino kuntoon. Jo yksi lannoituskerta voi kasvattaa metsän tuottoa jopa satoja euroja hehtaaria kohti. UPM Metsänlannoitus on tuote, joka kattaa lannoituksen kaikki vaiheet suun-nittelusta toteutukseen. Kysy lisää lähimmältä metsäasiakas vastaavaltamme.Yhteystiedot löydät www.metsämaailma.fi


U U T I S E T

UPM GRADASTA VALMISTETTU Tapio Anttilan suun-nittelema ON-tuolisarja on palkittu arvostetulla Interior Innovation Award 2014 -palkinnolla. Ekologisesta UPM Grada -materiaalista valmistetut ON-tuolisarjan tuotteet puhuvat funktionaalisuuden kieltä materiaalivalinnoista lähtien.

”Käytettävyyden lisäksi raaka-aineet, valmistus-prosessi ja kierrätettävyys – koko tuotteen elinkaari – kuuluvat toiminnallisuuteen. Kun tuote toimii estetii-kan ja käytettävyyden lisäksi ekologisesti ja eettisesti, voidaan todella puhua funktionaalisesta kalusteesta. Tuotteiden tulee toimia arvojemme mukaan”, kertoo

Huonekaluvalmistaja Pedron ja muotoilija Tapio Anttilan yhteistyön tuloksena syntynyt ON-tuoteperhe on saanut runsaasti tunnustusta muotoilustaan ja käytettävyydes-tään jo sarjan ensimmäisistä tuotteista lähtien.

UPM Grada on lämpömuovattava puumateriaali, joka on suunniteltu helpottamaan ja tehostamaan muotopuristus-prosessia. Grada-teknologia uudistaa muotopuristamisen lämmön ja paineen avulla. Se avaa uusia muotoilumah-dollisuuksia, joita perinteiset tavat eivät ole tarjonneet. UPM Gradan ainutlaatuiset muotoiluominaisuudet mah-dollistavat korkealaatuisten ja ekologisten huonekalujen suunnittelun, jotka ovat myös esteettisesti kauniita.www.upmgrada.com

Pedro on suomalainen designkalusteita valmistava yri-tys, jonka pääsuunnittelijana toimii Tapio Anttila. Juuri 25 vuotta täyttänyt yritys sijaitsee Nastolassa, Lahden talousalueella. Johtava erikoiskalustevalmistaja Pedro on ollut mukana tekemässä mm. maailman suurimpia risteilyaluksia. www.pedro.fi

UPM GRADASTA VALMISTETTU TUOLI SARJA PALKITTIIN

UPM VASTUULLISUUDEN KULTALUOKKAAN MERKITTÄVÄN INVESTOINTIASIANTUNTIJAN ARVIOINNISSAUPM ON SAANUT kultaluokituksen ainoana suomalais-yrityksenä maailmassa RobecoSAM:in vuosittaisessa Sustainability Yearbook -kirjassa. Metsäteollisuussektorin yrityksistä vain UPM ja brasilialainen Fibria saavuttivat Gold Class -luokituksen.

Sustainability Yearbook listaa maailman johtavat vastuulliset yritykset ja luokittelee parhaiten pärjänneet yritykset

kulta-, hopea- tai pronssi-luokkaan.

www.upm.fi

Tapio Anttila ja ON-tuoli,

joka on valmistettu ekolo-

gisesta UPM Gradasta.

TEEMU

TÖYRYLÄ


Linnut voittivat julisteäänestyksenMETSIEMME LINTUJA VOITTI UPM Metsän julisteäänestyksen. Lintujuliste piti kärkipaik-kaa koko äänestyksen ajan ja keräsi loppujen lopuksi 54 prosenttia kaikista äänistä. Joulu-kuussa www.metsämaailma.fi-sivustolla järjes-tettyyn äänestykseen osallistui kaiken kaikki-aan 1117 vastaajaa. Kiitos osallistuneille.

Julisteen kuvat on piirtänyt Jari Kostet. Voittajajulisteesta teemme uusintapainoksen, ja julisteita voi noutaa metsäpalvelutoimistoiltam-me huhtikuun alusta lähtien. Toimistojemme yh-teystiedot löytyvät www.metsämaailma.fi:stä.

Mukana äänestyksessä olivat myös julisteet Metsiemme perhosia ja Metsiemme kova-kuoriaisia. Kakkossijan äänestyksessä nappasi-vat perhoset.

UPM Metsä on vuosien mittaan julkaissut 12 erilaista luontojulistetta: metsiemme käävät, kovakuoriaiset, sudenkorennot, linnut, perho-set, sammaleet, sienet, lehtokasvit, jäkälät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. Osasta julisteita painos on lisäpainoksista huolimatta jo loppu-nut.

OLETHAN JO OTTANUT

www.metsään.fi www.metsämaailma.fi

METSÄÄN.FI-PALVELUN?

OLETHAN JO OTTANUT KÄYTTÖÖN

lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

Fåglar i våra skogar

Piir

roks

et ja

suu

nnitt

elu

Jari

Kos

tet.

Häm

een

Kir

japa

ino

Oy

2003

.Li

nnun

nim

en a

lla p

ituus

sen

ttein

ä no

kan

kärj

estä

pyr

stön

kär

keen

.

UPM-Kymmene Metsä

Käki32–36 cm

Kehrääjä24–28 cm

Kalasääski52–60 cm

Kanahaukka49–64 cm

Varpushaukka29–41 cm

Nuolihaukka29–35 cm

Hiirihaukka46–58 cm

Mehiläishaukka52–59 cm

Maakotka80–93 cm

Sepelkyyhky38–43 cm

Korppi54–67 cm

Huuhkaja59–73 cm

Varpuspöllö15–19 cm

Lehtopöllö37–43 cm

Viirupöllö50–59 cm

Lapinpöllö59–68 cm

Helmipöllö22–27 cm

Kuukkeli26–29 cm

Käenpiika16–18 cm

Harmaapäätikka27–32 cm

Palokärki40–46 cm

Käpytikka23–26 cm

Pikkutikka14–16,5 cm

Pohjantikka21,5–24 cm

Valkoselkätikka25–28 cm

Tilhi18–21 cm

Kangaskiuru13,5–15 cm

Metsäkirvinen14–16 cm

Peukaloinen9–10,5 cm

Rautiainen13–14,5 cm

Punarinta12,5–14 cm

Sinipyrstö13–14 cm

Leppälintu13–14 cm

Punakylkirastas19–23 cm

Laulurastas20–22 cm

Mustarastas23,5–29 cm

Kulorastas26–29 cm

Kultarinta12–13,5 cm

Lehtokerttu13–14,5 cm

Pikkusieppo11–12 cm

Pajulintu11–12,5 cm

Hippiäinen8,5–9,5 cm

Hömötiainen12–13 cm

Töyhtötiainen10,5–12 cm

Kuusitiainen10–11,5 cm

Puukiipijä12,5–14 cm

Kuhankeittäjä22–25 cm

Peippo14–16 cm

Järripeippo14–16 cm

Vihervarpunen11–12,5 cm

Isokäpylintu16–18 cm

Nokkavarpunen16,5–18 cm

Pohjansirkku13–14,5 cm

Lehtokurppa33–38 cm

Metsäviklo20–24 cm

Teeri40–58 cm

Metso54–90 cm

Pyy34–39 cm

UPM METSÄMAAILMAN BLOGIT PITÄVÄT SINUT AJAN TASALLAUPM METSÄMAAILMAN

Jyri Schildtin

www.metsämaailma.fi


MUUTOKSIA TOIMISTO-VERKOSTOSSAMMEVALKEALAN TOIMISTOMME ON muuttanut Kouvolaan ja myös Kuhmon, Mäntyharjun ja Ähtärin toimistojen osoitteet ovat muuttuneet. Tarkista lähimmän metsäpal-velutoimistomme yhteystiedot: www.metsämaailma.fi

U U T I S E T

SHU

TTERSTOC

K

”VUODEN 2013 VIIMEINEN neljännes oli tyydyttävä päätös vuodelle, joka alkoi reippaassa vastatuulessa”, totesi toimi-tusjohtaja Jussi Pesonen UPM:n viime vuoden tuloksesta. ”Vuosineljänneksen tulos oli kuluneen vuoden paras osaksi kausivaihteluiden ansiosta, mutta suurelta osin myös vuo-den aikana tekemiemme parannustoimenpiteiden ansiosta. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 207 (146) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan vahva rahavirta mahdollisti nettovelan vähentämisen 261 miljoonalla eurolla vuosineljänneksen aikana.” www.upm.fi

UPM TEKIVAKAAN TULOKSEN VUODEN 2013 VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ

Metsäkoneen kuljettajaoppilaita käytännön opissa yhtiön metsätilallaWINNOVAN KULLAAN METSÄOPPILAITOKSEN metsäkoneen kuljettajiksi opiskelevien ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluvat raivaussahatyöt ja manuaalisen hakkuun eri työt.

”Oppilaitos sijaitsee aivan UPM:n tilan vieressä ja on sekä sijaintinsa että kyseisen tilan puustomateriaalin puolesta erinomainen kohde hakkuiden harjoitteluun”, sanoo opettaja Jari Hautaviita WinNovasta. ”Yhteistyö on hyödyllistä molemmin puolin. Oppilaat ovat saaneet hyvän harjoittelu- ja opiskelumaaston, ja UPM:n tilalla tehdään laadukkaita metsänhoitotöitä opettajien ohjauksessa sekä valvonnassa.”

Syksyllä 2013 metsä-

koneenkuljettajaoppilaiden

ryhmä teki käytännön

harjoitustöitä UPM:n

Metsäkooman tilalla

Ulvilan Kullaalla.

SEURAA TAPAHTUMA-TARJONTAAMMEJÄRJESTÄMME ERI PUOLILLA Suomea tilaisuuksia metsän-omistajille. Katso tarkemmat tiedot www.metsämaailma.fi/ ajankohtaista. Esimerkiksi 25.3. voit tavata asiantunti-joitamme muun muassa Tampereen sijoitusmessuilla.

UPM

UPM


Ostin vuonna 1997 Koivula-nimisen metsätilan ja olen jo käyttänyt metsävähennykseni koko-

naan. Tarkoituksenani on suurentaa metsäpinta-alaa ja ostaa nyt toinen metsätila. Jos ostan lisää metsää, voinko käyttää sen myötä tulevaa metsävähennystä myös tuolta aikaisemmin ostamaltani Koivula-tilalta tulevasta puun myyntitulosta?

KALVILA: Metsävähennystä koskevaan sääntelyyn vuon-na 2008 tehdyssä muutoksessa metsävähennys muun muassa irtautui kiinteistökohtaisesta laskentatavasta metsänomistajakohtaiseksi laskentatavaksi.

Metsänomistajan metsävähennykseen oikeuttavia metsätiloja kohdellaan ikään kuin yhtä metsää, ja metsä-vähennyksen voi tehdä miltä tahansa metsävähennys-seurannan piirissä olevalta kiinteistöltä saaduista metsä-talouden pääomatuloista. Mikäli ostatte lisämetsätilan, voitte käyttää sen myötä tulevaa metsävähennysoikeutta myös tuolta Koivula-tilaltanne kertyvästä metsätalou-den pääomatulosta. Metsävähennyksen edellytyksenä on muun muassa se, että metsä on hankittu vastiketta vastaan 1. päivänä tammikuuta 1993 tai sen jälkeen. Omistamanne Koivula-tila on osaltanne metsänomista-jakohtaisen seurannan piirissä, koska se on tuonut teille vuonna 1997 metsävähennysoikeutta.

Meitä on kolme sisarusta ja omistamme 80 hehtaarin suuruisen metsätilan yhtymänä,

kukin yhden kolmasosan (1/3) tilasta. Meillä kaikilla on jo aikuiset lapset eikä perhepiirissä kukaan ole valmis ns. ostamaan muita ulos metsänomistuksesta. Haluamme säilyttää metsänomistusta, mutta emme pirstomalla tilaa pieniin osiin emmekä yhtymänä. Suunnittelemme metsätilan liittämistä yhteismetsään. Voidaanko tilan yhteisomistus purkaa yhteismetsään liittymisessä, jotta kukin omistaja voi itse päättää mahdollisista yhteismetsäosuuksien luovutuksista lapsilleen?

KALVILA: Liitettäessä kiinteistön alue yhteismetsään toimituksen yhteydessä voidaan jo muodostaa esimer-kiksi kullekin kiinteistön yhteisomistajalle halkomalla oma kiinteistö, johon hänen omistusosuuttaan vastaava määrä yhteismetsäosuuksia rekisteröidään. Näin kunkin yksinomistukseen tulevasta kiinteistöstä yhteismetsä-osuuksineen voi sen omistaja määrätä yksin, esimerkiksi päättäessään luovuttaa yhteismetsäosuuksia lapsilleen.

HEIKKI KALVILA

LakipalvelupäällikköUPM Metsä

Sain lahjana metsätilan vuonna 2009, jolloin metsäverotuksessa oli voimassa

puun myyntitulon määräaikainen osittainen verovapaus. Tein ko. tilalta samana vuonna uudistushakkuista reippaasti puukauppoja, joista vuosien 2009 ja 2010 aikana saamistani puun myyntituloista oli puolet verovapaata tuloa. Olen nyt myymässä kyseistä metsätilaa vapaille markkinoille. Ottaako verottaja huomioon luovutusvoiton laskennassa sen, että olen saanut merkittävän osan puuston kauppahinnasta puun myyntituloina puoliksi verovapaana?

KALVILA: Vuonna 2008 säädetyn määräaikaisen puun myyntitulon osittaisen verovapauden myötä osa puun myyntitulosta oli väliaikaisesti vero-vapaata mainitsemallanne tavalla. Tämä merkitsi sitä, että metsän arvokkaimman ainesosan luovu-tuksesta saadun tulon oli mahdollista olla osittain verovapaata samalla, kun metsätilan luovutuksesta voi syntyä verotuksessa luovutustappiokin. Tältä osin ei kuitenkaan tehty muutoksia luovutusvoiton laskemista koskeviin säännöksiin, vaikka loppu-tulos merkitsee epäsymmetrisyyttä verotuksen periaatteisiin.

Ostin viime vuonna naapuriltani metsä-tilan, joka sijaitsee perintömetsätilani

vieressä. Maanmittaustoimisto on yhdistänyt hakemuksestani kiinteistöt yhdeksi kiinteistöksi. Miten metsävähennyksen käyttäminen toimii, kun perintötilani ei ollut metsävähennysoikeuden piirissä?

KALVILA: Kyseisten metsätilojen yhdistäminen yhdeksi kiinteistöksi ei laajenna metsävähennys-tä kiinteistötasolle. Metsävähennyksen käyttöön oikeuttavan metsätalouden pääomatulon tulee tuloverolain sanamuotojen mukaan kertyä vero-velvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä eli tässä sellaisesta osasta yhdistämällä muodostettua reksteriyksikköä, jolla oli alun perin metsävähennysoikeutta (naapurilta ostetun metsän alueelta). Metsänomistajan on liitettävä metsäta-louden muistiinpanoihinsa selvitys metsätalouden pääomatulon kohdistumisesta metsävähennykseen oikeuttavaan metsään.

LAKI

& A

SIA

NTU

NTI

JAH

EIK

KI K

ALV

ILA

4

3

2

1

LAU

RA V

ESA


TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: SHUTTERSTOCK

METSÄN LAATU TUOKSUUSUOMESSA OLLAAN SERTIFIOINNIN EDELLÄKÄVIJÖITÄ.

NOIN 95 PROSENTTIA TALOUSMETSISTÄMME ON

SERTIFIOITU. METSÄNOMISTAJALLE SERTIFIOINTI TARKOITTAA

SITOUTUMISTA KESTÄVÄN METSÄNHOIDON PERIAATTEISIIN,

MIKÄ MAHDOLLISTAA VAKAAT PUUN MYYNNIN TULOT.

etsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Karoliina Niemi osaa pukea -

kulmasta kysymys. -

-

-

-non monimuotoisuuteen liittyvät asiat, kuten metsille luonteenomai-

metsäluonnon rikkaus.


SERTIFIOIDUN

PUUN MENEKKI

ON VARMA

VAIHTELEVISSAKIN

MARKKINA-

TILANTEISSA.

Karoliina Niemi

Sosiaalisesti kestävällä pohjalla oleva metsätalous huomioi niin metsäalueiden alkuperäiskansat kuin metsätalouden työn-tekijätkin. Metsänomistajien osaamisen lisääminenkin on osa sosiaalista vastuullisuutta.

-le – painotukset tosin vaihtelevat eri järjestelmien välillä. Lisäksi taloudellisen ja ekologisen näkökulman yhdistää vaatimus, että Suomen metsätaloudessa käytetään vain maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja”, Niemi lisää.

SERTIFIOIDULLA PUULLA VARMAT KAUPATMetsänomistaja voi nukkua yönsä hyvin, kun omissa metsissä toteutuvat edellä kuvatut periaatteet. Eija Kuusisto, UPM:n asiakkuuspäällikkö, kannustaa metsänomistajia tutustumaan standardien ehtoihin tarkemminkin.

metsänomistajan ei tarvitsekaan huolehtia yksityiskohdista.

-nointiin liittyvän ja toimii standardin vaatimusten mukaisesti. Metsässä tapahtuvat toimenpiteet ovat kuitenkin metsänomistajan vastuulla, mikäli met-sänomistaja toteuttaa toimenpiteet itse”, Kuusisto kertoo.

Hyviä yöunia edistää varmasti myös

kysynnästä markkinoilla.

vaihtelevissakin markkinatilanteissa.” Matti Ylänne UPM:ltä on työsken-

ja on mukana valmistelemassa UPM:n PEFC™-ryhmää. Hänen

eroja.


”FSC® painottaa enemmän sidosryhmien osallistamista ja ym-päristönäkökohtia. PEFC puolestaan painottaa metsien terveyttä, metsänhoidon käytäntöjä ja sosiaalista vastuuta työntekijöiden ja yrittäjien suhteen. FSC:ssä on enemmän metsänomistajatason vaatimuksia, kun taas PEFC:ssä vaatimusten toteutumista tarkas-

tellaan aluetasolla”, Ylänne tiivistää.

käytössä jo vuodesta 1999, ja noin 95 prosenttia talousmetsistämme on tällä

PEFC on toteutettu pääosin alueellisen

perustuva tarkastelu sopii mielestäni erittäin hyvin maahamme, jossa met-sänomistus on aikalailla pirstaloitunut: keskimääräinen metsätilan pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja yli 3 hehtaa-

rin metsäpalstan omistavia metsänomistajia Suomessa on noin 730 000”, sanoo UPM:n puunhankinta- ja metsäpalveluiden sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala.

hehtaarille yhtiön omia metsiä eteläisessä ja keskisessä Suomes-sa. UPM ryhtyi tarjoamaan vuonna 2012 metsäpalvelusopimus-

loppuun mennessä runsaat 70 000 hehtaaria yksityisten omis-tamia metsiä olikin jo liitetty UPM:n hallinnoimaan FSC-ryh-

® C109750).

ne soveltuisivat suomalaisille metsänomistajille mahdollisimman hyvin.

”Luonnon monimuotoisuus ei tunne metsänomistajarajoja, joten alueellinen tarkastelu on sikälikin mielekästä”, sanoo Karo-liina Niemi. Eija Kuusisto

PEFC eli The Programme for the Endorsement of Forest Certification™ on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestel-mien yhteinen organisaatio, jonka jäseniksi hyväksytään kansallisia PEFC-järjestelmiä, jotka läpäisevät PEFC:n arviointi- ja hyväksymisprosessin.

FSC eli Forest Stewardship Council® eli Hyvän metsän-hoidon neuvosto on kansainvälinen vuonna 1993 perus-tettu järjestö. Se on kansainvälinen, voittoa tavoittelema-ton ja avoin jäsenjärjestö, johon voivat liittyä jäseneksi organisaatiot ja yksityiset henkilöt. FSC Suomella on yhteistyösopimus kansainvälisen FSC:n kanssa.

PEFC™ JA FSC®


UPM:N PEFC-METSÄ-SERTIFIOINTIPALVELU SILVA- METSÄPALVELUASIAKKAILLEUPM VALMISTELEE metsänomistaja-asiakkailleen metsä-sertifiointipalvelua, jonka lopputuotteena on PEFC-serti-fioitu metsä. UPM:n PEFC-metsäsertifiointipalvelu kattaa kaikki sertifioinnin kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Toteutamme palvelun UPM:n hallinnoimana ryhmäserti-fikaattina.

Metsänomistaja voi liittyä UPM:n PEFC-ryhmäsertifikaat-tiin sopimalla asiasta UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa ja allekirjoittamalla liittymissopimuksen. Tämän jälkeen hoidamme sertifiointiin liittyvät asiat metsän-omistajan puolesta. Metsänomistajan pitää sitoutua noudattamaan PEFC-sertifioinnin vaatimuksia, jotka ovat samat kaikille PEFC-sertifiointiin liittyneille metsän-omistajille – riippumatta siitä, mitä kautta liittyminen on tapahtunut.

Suomessa PEFC-sertifiointi toteutetaan tällä hetkellä alueellisena ryhmäsertifiointina, jota hallinnoivat metsänomistajaliitot. Metsänomistajina niin UPM kuin sen metsäpalveluasiakkaatkin ovat jäseninä näissä ryhmissä. Metsätalouden organisaatiot ovat muuttumas-sa metsäkeskuksia ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevien lakiuudistusten myötä, mikä aiheuttaa muutoksia myös nykyiseen alueelliseen metsäsertifiointiin.

Perustamalla oman PEFC-sertifiointiryhmän haluamme korostaa metsäsertifioinnin merkitystä ja edistää omalla toiminnallamme PEFC:n arvostusta ja käyttöä. Tavoit-teemme on, että PEFC-sertifiointi on jatkossakin keskei-nen osa suomalaista metsätaloutta ja kansallista infraa. PEFC-sertifikaatti on suomalaisia metsäteollisuustuotteita ostavien asiakkaiden hyvin tuntema järjestelmä, jonka avulla voimme osoittaa luotettavasti, että tuotteidemme raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä.

UPM:n PEFC-ryhmän hallinnointitapa arvioitiin tammi-kuussa 2014. Varsinainen sertifiointiauditointi tehdään elo–syyskuussa 2014.

SERTIFIOINNILLA SUURI MERKITYS LIIKETOIMINNALLE

--

-

-

-

Matti Ylänne


Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden liiketoiminta-edellytyksiä.”

Rajalan mukaan FSC-puuta on aiemmin tuotu Suo-meen tuotantolaitosten tarvetta vastaavasti ulkomailta, mutta jatkossa UPM:n tavoitteena on kattaa FSC-tarpeet kaikilta osin kotimaasta.

”Kustannustehokkuuden lisäksi puun alkuperän ja toi-mitusketjun hallinta on aiempaa luotettavammin yhtiön omissa käsissä. Tämä on myös erinomainen tapa edistää suomalaisesta puusta valmistettujen tuotteiden menek-kiä vientimarkkinoilla. Kun kykenemme tyydyttämään

lopputuotteemme ostajan FSC-tarpeet, UPM:llä on mah-dollisuus saada asiakassuhde laajemmassakin mittakaavassa haltuun.”

on vientimaissa hyvin tunnet-tu järjestelmä, jonka avulla suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa.

-lestäni Suomessa osa kansallis-ta infraa, ja kaikkien metsäalan

toimijoiden ykkösintressinä tulee olla kattavan ja laa-

-dostaa perustan sille, että Suomi nähdään maana, jossa yhteisesti ja erikseen huolehditaan metsien kestävästä käytöstä kunnioittaen ekologista, sosiaalista ja taloudel-lista kriteeristöä.”

KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ METSIEN HYVÄKSIUPM on aktiivinen sekä kansainvälisessä että kansalli-

-neet sekä PEFC:n että FSC:n metsänhoidon ja puun-hankinnan alkuperäketjun kansainvälisten standardien

Kansallisten standardien laadintaan on osallistuttu aktii-visesti erityisesti Suomessa ja Isossa-Britanniassa.

Myös Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi pitää tärkeänä suomalaisen metsäteollisuuden osallistumis-

keskusteluun ja kehitystyöhön. On oltava vaikuttamassa kansainvälisten yhteisten toimintaperiaatteiden laatimi-seen, koska niiden pohjalta luodaan myöhemmin maan omat erityispiirteet huomioiva kansallinen standardi. Suomen tilannetta Niemi kuvaa erinomaiseksi.

”Metsämme ovat hyvin hoidettuja ja korkeasta serti--

vän metsätalouden edelläkävijä ja aktiivisesti mukana -

väliseen keskusteluun arvokasta tietoa ja kokemusta esimerkiksi pienmetsänomistajien näkökulmasta.”

MAAILMAN SUURIN YMPÄRISTÖLIIKE-

taisina takaisin kannattavassa ja varmassa puukaupassa. Kustannukset ovat metsänomistajille osittain verovähen-nyskelpoisia.

”Metsänomistajan kannattaa selvittää hänen metsiään -

kiksi pinta-alaan perustuva vuosimaksu tekee FSC:n kannattavaksi etenkin suuremmille metsänomistajille. Parin sadan hehtaarin metsäomaisuuden omistajalle FSC-ryhmäsertifointi on hyvinkin kannattava vaihto-

joko-tai-asioita – metsälöllä voi olla samanaikaisesti

-jatuhansia metsänomistajia ja tuhansia puuta käyttäviä

-tyjä tuotteita ostavien ihmisten kanssa metsänomistajat ja yritykset muodostavat maailman suurimman ympäris-töliikkeen. Kuten yleensäkin ympäristön hyvinvointiin

teoilla voi olla suuri merkitys. Karoliina Niemi haluaa-kin nostaa esiin vielä yhden näkökulman, joka liittyy metsänomistajien kaksoisrooliin sekä metsätalouden harjoittajina että kuluttajina.

”Kun metsänomistaja menee kauppaan, kannattaa -

tarkoitus on ohjata myös yksittäisiä kuluttajia kohti vastuullisempaa ja kestävämpää kulutusta. Tässä met-sänomistaja jos joku voi olla kärkijoukoissa.”

Pekka Rajala


VIER

ASK

YNÄ

PETR

I K

ORTE

JÄRV

I

LANNOITUSINVESTOINNILLE SAA 15 PROSENTIN VUOTUISEN TUOTONLannoitus tuottaa metsätalouden investoinniksi poik-keuksellisen nopeasti. Vaikutusaika on kangasmailla 6–8 vuotta ja lisäkasvua saadaan tyypillisesti 15–20 mottia hehtaarille. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin vuotuista sisäistä korkoa lannoitusinvestoinnille.

ENEMMÄN JA LAA-DUKKAAMPAA TUKKIA PÄÄTEHAKKUUSSATukkipuun tärkein laatu-kriteeri on järeys. Lannoi-tuksella lisätään puuston järeyttä. Tämä on etu niin hakkuussa, kuljetukses-sa kuin jalostuksessakin. Kangasmaiden lannoituksia tehdään aikaisintaan ensiharvennuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että puiden oksaisuuslaatu on jo mää-räytynyt eikä lannoitus voi sitä heikentää. Päinvastoin laatu paranee. Vähäoksaisen tyvitukin ja terveoksai-sen latvatukin osuus tukin kertymästä lisääntyy.

METSÄ SITOO ENEMMÄN HIILIDIOKSIDIALannoituksen seurauksena hehtaarille sitoutuu jopa 10 000 kiloa hiilidioksidia. Lannoitteen valmistuksen ja levityksen aiheuttama hiilidioksidipäästö on noin 500 kiloa hehtaarille. Lannoituksen ilmastotase on hyvin positiivinen.

LANNOITUS LISÄÄ METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUTTALannoitus kannattaa kohdistaa kuvioille, joilla puuntuotannolle on parhaat edellytykset. Näitä ovat tyypilliset puolukka- ja mustikkatyypin havupuu-

valtaiset metsät. Lannoitus mahdollistaa osaltaan metsätalouden intensiteetin laskemisen alueilla, joilla luonto- ja maisema-arvot korostuvat. Metsänomistaja voi halutessaan lannoittamalla edistää samaan aikaan sekä taloudellisten tavoitteiden saavuttamista puun-tuotantometsissä että metsäluonnon monimuotoi-suutta entistä suuremmiksi rajatuilla herkillä alueilla. Metsänlannoitus ei ole joko-tai- vaan sekä-että-ky-

symys. Lannoitus lisää myös marja- ja sienisatoja erityises-ti kuivahkoilla kankailla.

METSÄTILAN ARVO KASVAALannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta lähes kymmenen vuoden ajan. Se lisää välittömästi metsätilan arvoa. Tämä kannattaa muis-

taa vaikkapa sukupolvenvaihdostilanteessa. Metsäti-lan luovuttaja voi vähentää kustannukset verotukses-sa, ja uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan hallintaansa.

MITEN LANNOITUS TOTEUTETAAN?UPM:llä on käytössään viimeisin satelliittipaikannuk-seen perustuva levitystekniikka ja Suomen olosuh-teisiin suunnitellut lannoitteet sekä omissa metsissä hankittu vankka metsänlannoitusosaaminen. Lannoi-tukseen sopivien metsäkuvioiden arviointi kannattaa tehdä yhdessä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa. Ensi kesän lannoitusten suunnittelu on paraikaa alkamassa.

MONTA HYVÄÄ SYYTÄ LANNOITTAA METSÄÄ

”TUKKIPUUN TÄRKEIN LAATUKRITEERI ON JÄREYS. LANNOITUKSELLA LISÄTÄÄN PUUSTON JÄREYTTÄ.”

PETRI KORTEJÄRVI

Avainasiakas -myynti päällikkö,MetsänlannoitusYara Suomi Oy


TYYTYVÄINEN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVIIN METSÄNHOITO- JA HAKKUUTAPOIHIN?

Erittäin tyytyväinen

13,9 %Melko tyytyväinen

51,6 %

26,2 %

31,7 %

22 %

METSÄMAAN ALA

14,5 %

5,7 %

5–9,9 ha

10–19,9 ha

20–49,9 ha

50–99,9 ha

vähintään 100 ha

on tehnyt puukaupan viimeisen 4 vuoden aikana (2004–2008).

61,8 %

ASUINPAIKKA

Maaseutu 54,2 %

Taajama / pieni kaupunki 19,1 %

Kaupunki (>20 000 as.) 26,7 %

METSÄNOMISTAJISTA...

Joka neljäs on nainen.

alle 45-vuotiaita 11 % 45–54-vuotiaita 19 % 55–64-vuotiaita 32 % 65–74-vuotiaita 24 % yli 74-vuotiaita 14 %

52 %

27 %

21 %

kansa- tai kansalaiskoulun käyneitä

perus- tai keskikoulun käyneitä

ylioppilaita

SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA

GRAAFIT: LAURA YLIKAHRI

tiloista on tehty metsänhoitotöitä, joko istutusta, taimikonhoitoa, lannoitusta tai metsäojitusta (2004–2008). Töistä 66,2 % on tehty perheen omalla työpanoksella.

76 %

Teksti perustuu Metsäntutkimuslaitoksen Suomalainen metsänomistaja -tutkimusaineistoon.


En tyytyväinen enkä tyytymätön

15,2 %Melko tyytymätön

7,2 %En osaa sanoa

9,9 %

2,3

%Er

ittäin

tyy

tym

ätö

n

Perheomistus 75,5 % Yhtymä 13 % Kuolinpesä 11,5 %

TILAN OMISTUSMUOTO

OMISTAJA ASUU TILAN SIJAINTIKUNNASSA

Kyllä 68,9 %

Ei 3

1,1

%

Tilallaan vakinaisesti asuu

42 %metsänomistajista.

Yhtymien määrä on lisääntynyt samassa suhteessa kuin peri-kuntien vähentynyt.

-tulot

MIKSI SUOMALAINEN OMISTAA METSÄÄ?

TILAN SAANTOTAPA

45 %

41 %

15 %

Keskimääräinen hallinta-aika on 22 vuotta.

TULEVAT TRENDIT METSÄN OMISTAJAKUNNASSA

vuosikymmenellä.

kuin isoilla.

metsänomistajista suosii henkilökohtaista neuvontaa.

85 %

12,4 %Muu itsenäinen

Eläkeläinen 47,1 %

kotona tms.) 2,5 %

AMMATTIASEMA

TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ


Katso metsän- omistaja Timo

Heikkilän haastattelu www.youtube.com/

user/upmmetsa

KATSO VIDEO

YRITTÄJÄN METSÄNHOITO ON TIIMITYÖTÄTIMO HEIKKILÄ ON PÄLKÄNE LÄINEN

METSÄNOMISTAJA, JOKA YHDISTÄÄ

METSÄNHOIDON JA LIIKE TALOUDEN

OSAAMISEN.

Tämä on qr-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen

video linkkiin. Lataa puheli-meesi ilmainen QR-koo dien

luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.

Yhdellä silmäyksellä tavoittaa satavuotiaan asuinta-lon, talousrakennuksia, sikalan, peltoja ja kauempana järvenrantaa.

29-vuotias Heikkilä on täällä kotimaisemissaan. Vanhemmille nousee uusi talo naapuriin, setä pitää sukutilaa kilometrin päässä ja sukua asuu näillä main muutenkin. Metsätöissä hän on ollut isän mukana pienestä pitäen.

”Olen tiennyt hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien, että jatkan tässä tilalla. Sukupolvenvaihdos meillä tehtiin vuonna 2010”, Heikkilä kertoo.

Opinnot veivät Heikkilän kuitenkin Helsinkiin vuonna 2004. Maatalous- ja metsätieteen maisteri-opintojen ohella maatalousekonomiaan perehtynyt Heikkilä oli mukana perustamassa kahden osakkaan yritystä, joka tuottaa yritystutkimuksen ja taloushal-linnon palveluja.

N uori jämtlannin-pystykorva Iitu on niin innoissaan, että sen käpälät eivät juuri maata tapaa. Isäntä Timo Heikkilä lähestyy talutushihnan kanssa, ja sehän tarkoittaa sitä, että nyt mennään johon-kin! 13-vuotias Pessi

heiluttaa häntäänsä ja jää rauhallisesti häkkiin. Antaa nuorempien hypähdellä.

Kovin pitkälle reissulle Iitu ei vielä pääse. Kii-peämme metsäiseen rinteeseen pihapiirin laidalla. Sinne Heikkilä on rakentanut ystävänsä avustuksella komean laavun, jossa kelpaa paistatella nuotion lämmössä ja tarkastella tilaa ja sen ympäristöä.



”Yritystoiminta jatkuu ja sitä on tullut vähitellen lisää-kin. Perustana ovat edelleen yritystutkimuksen palvelut, mutta tällä hetkellä kehitämme erityisesti tilitoimistoa ja muita taloushallinnon palveluja”, Heikkilä tiivistää ja nousee Iitun riemuksi hakemaan hiukan lisää puita nuotioon. Joko nyt lähdettäisiin oikeasti liikkeelle?

KUVIOITA ELÄMÄSSÄTimo Heikkilä on niitä ihmisiä, joilla ei ole tyypillistä työpäivää. Yritystoiminnan pyörittämiseen kuluu Hel-singissä yleensä kolmesta neljään päivään viikossa. Ei pääkaupunkiseudulta välttämättä ole muutenkaan kiire pois, sillä Heikkilän avovaimo Anne Messala opiskelee siellä eläinlääketiedettä vielä parin vuoden ajan. Hää-suunnitelmat ovat jo sen verran pitkällä, että pariskunta ehtii naimisiin ennen lehden ilmestymistä.

Tilalla riittää monenlaista tekemistä. Hallinnollisiin töihin menee oma aikansa, ja metsäänkin olisi hyvä päästä säännöllisesti.

”Olen käyttänyt aikaa siihen, että olen tutustunut omaan metsääni: kun saa kuviot sekä metsäsuunnitel-maan että omaan päähän, tietää varmasti, mitä siellä on”, Heikkilä kuvaa.

Tutustumista riittää, sillä Heikkilä on sukupolvenvaih-doksen jälkeen tuplannut tilan metsäpinta-alan kolmella tilakaupalla, ja uudetkin hankinnat ovat mahdollisia.

”Metsätalous on mielekäs ja luonnollinen osa yrittä-mistä Suomessa”, Heikkilä sanoo.

Heikkilä arvelee myös, että metsätalous sopii hyvin hänen luonteenlaadulleen.

”Tässä voi harkita ratkaisujaan muutaman viikon ihan rauhassa. Se on hyvää vastapainoa muun yritystoimin-nan kiivaammalle rytmille.”

Mutta miten nämä elämän monet kuviot sitten saa sovitettua yhteen? Heikkilän vastaus on se, että ympäril-lä on hyviä ihmisiä. Kun puoliso, vanhemmat, sukulai-set, ystävät ja yhteistyökumppanit ovat tukena, kaikki sujuu. Kiirettäkään ei osaa pitää pahana, kun siihen on tottunut.

Iitu hyppää jaloilleen ja tervehtii uutta tulijaa, joka on yksi Heikkilän hyvistä ihmisistä. Metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio nousee polkua pitkin laavulle, ja siitä jatketaan pidemmälle metsään mahdollista lannoitustyö-maata katsomaan. Kallio on valmistellut asiaa jo jonkin aikaa.

”Myös naapureilla olisi tässä nyt lannoitettavia koh-teita, joten niistä saataisiin aikaan hyvä kokonaisuus,” hän sanoo.

METSÄSSÄ JA VERKOSSATienoo on tuttu myös Jarmo Kalliolle. Hän tekee töitään Pirkanmaalla Pälkäneen ja Kuhmalahden alueilla, ja työnkuva ulottuu taimesta tehtaalle. Kallion ja Heikki-län yhteydenpito on säännöllistä: paljon tietoa kulkee

Mentäisiinkö metsään? Iitu on hyvä kaveri luonnossa liikkujalle.

Lähimmät metsät alkavat heti koti-pihan reunalta. Pelloilla kasvatetaan rehuviljaa possujen ruuaksi.


sähköisesti, tarvittaessa tavataan. Asiakassuhteilla on tapana jatkua yli sukupolvien, ja niin on käynyt Heikki-löidenkin tapauksessa. Siitä rakentuu myös luottamus.

”Jarmolta on aina saanut vastaukset kysymyksiin, mikä oli erityisen tärkeää tilanpidon alkuvaiheessa. Ja tietysti pitää pystyä luottamaan siihen, että hinnat ovat kohdallaan”, Heikkilä toteaa.

Iitu painelisi mielellään syvemmällekin metsään, mutta lannoitettavaksi suunniteltu männikkö on metsä-autotien varrella vain lyhyen kävelymatkan päässä. Kun koira pysähtyy kaivelemaan hangen alta saalista, Heik-kilä ja Kallio ehtivät katsella tarkemmin parin vuoden takaisen harvennushakkuutyön jälkeä. Lannoitussopi-muskin alkaa kypsyä muiden aiheiden lomassa.

On siis aika siirtyä pakkasesta sisälle, ottaa kuppi kahvia ja avata läppärit. MetsäSoppi-palvelu aukeaa kummankin koneessa, ja taas ollaan Heikkilän metsien äärellä, tällä kertaa virtuaalisesti.

Metsäsuunnitelma on Heikkilälle vähintään viikoittain käytettävä työkalu. Verkkopalvelussa tiedot ovat heti saatavilla riippumatta siitä, missä käyttäjä itse sattuu olemaan.

”Metsään en sentään läppärin kanssa lähde, mutta kartat ja kuviotiedot voin tulostaa mukaan. Jos palvelun

”METSÄTALOUS ON MIELEKÄS JA

LUONNOLLINEN OSA YRITTÄMISTÄ SUOMESSA.”

TIMO HEIKKILÄ

saisi mobiilisovelluksena kännykkään, sitä voisin käyt-tää ulkonakin”, hän sanoo.

Heikkilä ja Kallio päivittävät metsäsuunnitelmaan muutamia viime aikoina tehtyjä hoitotöitä. Iitukin rauhoittuu vähitellen tuolin alle nukkumaan, kun miehet kirjaavat toimenpiteitä. Yhden kuvion runkoluku jää puuttumaan, ja Heikkilä ehdottaa pilke silmäkulmassa, että Kallio tarkistaisi sen seuraavan kerran, kun käy niillä kulmin suunnistamassa. Kallio lupaa hoitaa asian.

YRITTÄJÄMÄINEN METSÄNHOITOMetsä on Heikkilälle merkittävä ja kasvava osa tilan kokonaistaloutta.

”Tässä laajuudessa metsänomistus ei ole mikään har-rastus vaan yrittäjämäistä toimintaa”, Heikkilä toteaa.

Yrittäjämäisyys on Heikkilän mukaan suunnitelmal-lisuutta ja kassavirtojen budjetointia niin, että kulut ja tulot pysyvät tasapainossa ja esimerkiksi puunmyynnit voi ajoittaa sopivasti.

”Metsätaloudenkin tulovirta voi olla tasainen,” hän sanoo.

Suunnittelu taas on mahdollista, kun tietää tarkkaan, mitä omissa metsissä on. Metsäsuunnitelma tarjoaa hyvät pohjatiedot, metsissä käymäl-lä kuva tarkentuu ja lisäksi Heikkilä pyrkii itsekin tekemään jonkin verran hoitotöitä. Valtaosa Heikkilän metsistä on sen verran lähellä, että välimatka ei ole töiden esteenä.

”Siinä saa metsään tuntumaa, ja onhan se myös mielekästä tekemistä. Keväällä esimerkiksi on tarkoitus hoi-taa omin voimin yksi istutustyö”, hän kaavailee.

Yrittäjämäisyyteen kuuluu myös

liittänyt metsänsä UPM:n FSC-

kannalta tärkeänä. Puun loppukäyttäjät ovat nykyään selvästi kiinnostuneita tuotannon taustoista, vastuullisuudesta ja jäljitettävyydestä.

-taalta, markkinoille saadaan kuluttajien haluamaa tavaraa”, hän pohtii.

-

oli opettavainen kokemus, sillä siinä omat metsät tuli käytyä hyvin tarkasti läpi.

”Siinä sai lisätietoa oman metsän luontokohteista, myös niistä, jotka olivat jo tiedossa. Uusiakin löytyi, esimerkiksi yksi tervaleppäesiintymä metsikön keskel-tä”, Heikkilä muistelee.

Kahvit on juotu, metsäsuunnitelma päivitetty ja Kallio tekee lähtöä. Iitu ei väräytä korvaansakaan, vaikka juttu siirtyy tästä luontevasti hirvijahtiin. Heikkilä kertoo, että nuori koira on syyskaudella jo hiukan haukkunut hirveä. Tulevat vuodet näyttävät, millainen hirvikoira Iitusta sukeutuu.

Tilan sikalassa käy työntekijä hoitamassa rutiinityöt arkisin, viikonvaihteet tekee talon oma väki.

Metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio tuntee alueen metsät ja metsänomistajat pitkältä ajalta. Paperi ja kynä ovat vuosien varrella vaihtuneet tietokoneisiin.


VUODENVAIHTEESSA VOIMAAN TULLUT UUSI METSÄLAKI

MAHDOLLISTAA ERI-IKÄISRAKENTEISEN ELI JATKUVAN KASVATUKSEN

NYKYISTEN METSÄNHOITOMENETELMIEN RINNALLA.

TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: TAPIO / JUHA VARHI

UUSI MENETELMÄ METSÄNOMISTAJILLE

ERI-IKÄISKASVATUS


Eri-ikäiskasvatuksessa metsää ei uudisteta avohakkuulla, vaan metsään jätetään hakkuun jälkeen kasvamaan vaihtelevan kokoisia puita. Menetelmää on käytetty aiemmin lähinnä erityisalueilla, joten se on uusi niin metsänomis-tajille kuin ammattilaisillekin.

Varmaa tietoa eri-ikäismetsän tuottavuudesta saadaan odottaa vielä vuosikymmeniä, ja metsän ulkonäkökin voi tuoda yllätyksiä.

”Eri-ikäisrakenteinen kasvatus laajentaa metsänomis-tajan käytössä olevaa keinovalikoimaa”, kertoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. ”Eri-ikäishakkuiden toteuttaminen vaatii ammattitaitoa, ja tosiasia on, että vasta tulevaisuus näyttää, mitkä ovat parhaat käytännöt.”

MONTA HAKKUUMENETELMÄÄEri-ikäiskasvatuksessa tärkeimmät hakkuutavat ovat poimintahakkuu sekä pienaukkohakkuu. Poimintahak-kuissa poistetaan suuret, ”kypsät” puut sekä huonokun-toiset yksilöt ja harvennetaan tiheikköjä. Tavoitteena on varmistaa alikasvoksen ja jätettävien puiden elpyminen sekä nopeuttaa kasvua. Metsässä ei ole eroteltavissa erillisiä kehitysvaiheita.

Pienaukkohakkuissa tehdään aukkoja kohtiin, joissa on varttunutta puustoa, ja reunustavaa puustoa harven-netaan. 15–25 vuoden päästä aukkoa laajennetaan ja tehdään uusia pienaukkoja. Parin vuosikymmenen pääs-tä suuret puut korjataan jälleen, ja siemen- ja säästöpuita jätetään tarpeen mukaan.

Poiminta- ja pienaukkohakkuita voi myös yhdistellä. Esimerkiksi Saksassa on perinteisesti suosittu tällaista

66 METSMETSÄÄN HÄN HENKIENKI 1/141/14

Kuivahkon kankaan mäntyvaltainen metsä ennen pienaukkohakkuuta. Pienaukkoja teh-dään kohtiin, joissa on varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko on taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja.

PIENAUKKOHAKKUUT


Eri-ikäiskasvatuksen onnistuminenEnnuste hyvä

metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella eri-ikäisrakenteen pohja olemassa elpymiskykyinen alikasvos turvemaa tai erikoismetsä

Ennuste huonoei tietoa, ei yhteisymmärrystä virheelliset kuvitelmat ei valmista eri-ikäisrakennetta, ei alikasvosta juurikääpä valopuulajit

Lähde: Metla

ns. schwarzwaldilaista lohkoharsintaa. ”Suomen ilmasto ja puulajit ovat niin erilaiset, että näitä kokemuksia ei voi sellaisenaan soveltaa meille. Suurin ero on, että meillä ei ole todellisia varjopuulajeja, minkä vuoksi metsän pysyminen tuottavana vaatii paljon valoa”, Jyri Schildt muistuttaa.

MAISEMA VOI YLLÄTTÄÄEri-ikäismetsän hoidon perusajatus on riittävän kasvuti-lan, valon, ravinteiden ja veden saannin varmistaminen kasvavalle puustolle. Metsään tarvitaan siten varsin voimakkaita hakkuita.

”Mielikuva eri-ikäiskasvatuksesta voi olla, että uudis-tuskypsästä metsästä poimitaan yksittäisiä puita. Kyse ei ole tästä. Jos puukauppoja tehdessä metsänomistajalla ei ole käsitystä siitä, miltä eri-ikäismetsä näyttää, voi syntyä väärinkäsityksiä”, sanoo Metsäntutkimuslaitok-sen tutkija Sauli Valkonen, joka on Suomen johtava eri-ikäiskasvatuksen asiantuntija.

TULOKSIA ODOTELLAAN Eri-ikäiskasvatusta on tutkittu Suomessa muutaman vuosikymmenen ajan, mutta lopullisia johtopäätöksiä esimerkiksi uudistumisesta tai kannattavuudesta saadaan odottaa pitkään.

”Metlan ERIKA-tutkimuksessa 20 vuoden aikana saa-tu eri-ikäisrakenteisen kuusikon puuntuotos vaikuttaisi olevan jonkin verran pienempi kuin viljelykuusikoissa. Mitään varmaa ei kuitenkaan voi vielä sanoa. Selvältä näyttää, että mikäli tavoitellaan suurinta mahdollis-ta puuntuottoa, eri-ikäiskasvatus ei ole paras valinta. Toisaalta suurin tuotos ei aina korreloi metsän parhaan kannattavuuden kanssa”, Sauli Valkonen toteaa.

Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että ainakin eri-ikäiskuusikoissa sahatavaran laatu olisi hieman perinteisiä kuusikoita heikompaa. Metlan tutkija Riikka

Piispasen mukaan alikasvosvaiheessa hitaasti kasvanut nuorpuu on kapealustoista ja tiheää, mikä voi aiheuttaa kuivattaessa sahatavaraan kieroutumista. Eri-ikäispuihin näyttäisi muodostuvan myös tavallista runsaammin lylyä, joka on puiden reaktio kasvuaseman ja latvuksen kehityksen muutoksiin. Tämä heikentää puun lujuutta ja kuituominaisuuksia.

KOKEMUS KARTTUUEri-ikäismetsän hakkuumenetelmät poikkeavat huomat-tavasti perinteisestä avohakkuusta. Ympäristöasiantun-tija ja metsäammattilainen Eero Väisänen on tehnyt UPM:n metsiin mallileimikoita yhtiön henkilökunnan sekä metsäkonekuljettajien koulutukseen.

”Ainakin alkuvaiheessa on tärkeää olla mukana hak-kuussa. Kun kuljettajaa pystyy opastamaan suurimpien

Mäntyvaltaisen metsän ensimmäinen pienaukko-hakkuu on valmis.

Toisessa pienaukkohakkuussa on laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty 20–25 vuotta edellisestä.

28 METSÄN HENKI 1/14282828282822282282828888888888828282822282888888228282888228282288888828288822828282828288828282288288888822888888828828288888828288882288888888888282888882888882888828828882822828288822822 MEMETSMETMEMETMETMETMEMEMEEETETSMETMETSMETMETSMETSMETMETSMETSMETSMETMETMETMETETMETMETSMETSMETMEMEETMEMEEETMETMEMEMMEEETETMMEMETMEETMMMETMEMEM TMMEMMEEETSTSTSMMEMM TTSTSMETTTSTSSMEEEETTTSTSTSSSSSSMMETTTSSSSMMM TTSSMM TTTSMETTMMMETTTTT ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNÄNÄNÄNNÄNNNN HNN N HN HN HHN HHN HN HHHHHHÄÄÄNÄNÄNÄNÄNÄNN HN HÄÄÄÄÄÄNÄNÄNNN HÄÄNÄNÄNÄNÄÄÄÄN HÄÄNN ÄÄNNÄÄÄÄÄNÄÄNÄÄÄÄNÄÄ HÄÄÄNÄÄNNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄÄÄNÄÄ ENKIENKIENKIENKENKIENKIENKNENENKINKENKIENKENKENKINKENKENKIENKENKNNENKINKKINKKIKIKKI 111/1/////14//1/14/14/14/14/1444444444444111///// 444411//////144/// 4444///11144/// 41///114//11444//// 44/ 4//1444////1444//////////// 4////////// 44/1///11444/

puiden harventamiseen ja huonokuntoisten puiden pois-tamiseen, hän pääsee nopeasti jyvälle asiasta”, Väisänen

toteaa.Kalustolle eri-ikäismetsän hakkuu ei aseta erityisvaatimuksia. Kes-

kikokoinen yleiskone selviytyy poimintahakkuista yleensä mainiosti, mutta järeämmästä kalustosta voi olla etua suu-remman ulottuvuuden vuoksi.

Suurimpien puiden harventami-nen onnistuu myös helpommin

tehokkaalla koneella. Metlan Sauli Valkosen

mukaan hakkaajan ohje yhden puulajin metsik-

köä varten voi olla esimerkiksi näinkin

yksinkertainen:

”Jotta muutos onnistuisi kohtuullisessa ajassa, on metsikössä oltava elpymiskykyisiä puita, ei ainoastaan alikasvoksina vaan myös muissa latvuskerroksissa, jopa lisävaltapuina. Niistä seuraavan hakkuun poistettavat puut nousevat”, lisää Eero T. Väisänen.

Schildt muistuttaa, että kyseessä ei ole joko-tai-va-linta. ”Vierastan sitä, että metsänomistajat luokitellaan eri-ikäiskasvatuksen kannattajiksi tai vastustajiksi. En-sisijaisesti taloudellista tuottoa hakeva metsänomistaja todennäköisesti valitsee jatkossakin perinteiset hakkuu-menetelmät. Mutta häneltä saattaa myös löytyä kuvioita, joihin avo- tai siemenpuuhakkuut eivät sovellu. Vaihto-ehtoja on aina. Olennaista on, että metsänomistaja hyödyntää niitä omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvalla tavalla.”

”SUURIN TUOTOS EI AINA KORRELOI METSÄN PARHAAN KANNATTAVUUDEN KANSSA.”

”Poista sairaat ja vialliset puut. Poista kaikki yli 30 cm paksut puut ja 20–30-senttisistä suunnilleen puo-let. Tällä tavalla pohjapinta-alaksi pitäisi tulla 10. Pidä huoli, että se ei alitu metsikön keskiarvona, ettei mennä alle lakirajan.” Ohje toki monimutkaistuu, jos tehdään myös pienaukkoja tai metsä vaihtelee paljon, mutta pysyy hyvin arkijärjen ymmärrettävissä.

KAIKKI VAIHTOEHDOT KÄYTÖSSÄMetsän muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on vaati-va prosessi, joka vie kymmeniä vuosia, varsinkin jos metsää on aiemmin hoidettu tasaikäisrakenteisena. ”Eri-ikäishakkuu ei sovi joka paikkaan. Jos harven-nushakkuin käsiteltyyn uudistuskypsään 80-vuo-tiaaseen kuusikkoon tehdään eri-ikäishakkuu, on lopputulos aika hurjan näköinen. Tällaisessa metsässä ränsistyminen tuuli- ja hyönteistuhojen myötä olisi niin suuri, että eri-ikäishakkuu ei ole järkevää talou-dellisesti eikä maisemallisesti”, UPM:n Jyri Schildt kertoo.

Kuusivaltaisen metsän poimintahakkuu on lähes valmis. Hakkuukertymä on noin 100 m³/ha, josta noin 60 % on tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita.

Eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen metsä viisitoista vuotta poimintahak-kuun jälkeen. Aukkokohdat ovat tai-mettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15–20 vuoden välein.

POIMINTAHAKKUUT

SAULI VALKONEN

KU

VA

: O

LLI U

RPE

LA

SAULI VALKONEN Metsäntutkimus laitos


UUDET HAKKUUTAVATUPM TARJOAA PALVELUA JA ASIANTUNTEMUSTA MYÖS ERI-IKÄIS RAKENTEISEN METSÄN HOITOON.

UUDET HAKKUUTAVAT SISÄLTÄVÄT metsänomistajan toiveiden mukaan esimerkiksi pienaukkoja poimin-tahakkuut, yläharvennuksen ja lyhennetyn kiertoajan hakkuut.

Osa metsänomistajista haluaisi mieluummin poiminta- kuin avohakkui-ta maillaan. Myös metsän uudistamiskustannukset saattavat askarruttaa. Moni voi kuitenkin hyväksyä sellaisen tasaikäisrakenteisen käsittelyn, jossa puustoisuus säilyy.

Eri-ikäishakkuita voidaan myös tehdä vain osalla metsänomistajan kuvioista. ”Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita ja metsän käsittely tehdään aina niihin perustuen”, kertoo Jan-ne Kiiliäinen UPM Metsästä.

Uusien hakkuutapojen hyödyt ovat ensisijaisesti maisemallisia. Sitä voidaan käyttää kohteissa, joissa peitteisyyden halutaan säilyvän uudistusvaiheen yli. Parhaimmillaan se mahdollistaa metsätalouden met-sissä, joissa sitä ei muuten harjoitettaisi.

HAASTEET HUOMIOITAVA Eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen liittyy riskejä ja epävarmuutta jaksolliseen malliin ver-rattuna. Leimikoiden hinnoittelun lähtökohtana on puun markkinahinta, ja siihen vaikuttavat alueellinen

kysyntä- ja tarjontatilanne, poistettavien puiden ker-tymä, järeys ja laatu sekä jäävän puuston varomisesta aiheutuva lisätyö korjuun yhteydessä.

Metsätilatasolla perinteinen jaksollinen metsän-kasvatus onkin pääsääntöisesti aina kannattavampaa.

Metsikkökohtaisesti eri-ikäiskasvatus voi tuoda taloudellista hyötyä, jos kohde halutaan säilyttää jatkuvasti puustoisena.

Eri-ikäiskasvatus ei ole metsänhoidollisestikaan haasteetonta. Uudistumi-

nen etenkin kivennäismailla on hidasta ja epävarmaa. Korjuu voi aiheuttaa vaurioita, ja useimmat kohteet vaativatkin talvikorjuuta. Hakkuiden väli tihenee ja pinta-ala kasvaa, mikäli tilalta hakataan sama puumäärä kuin jaksollisessa metsätaloudessa. Juuri-käävän leviämisen riski lisääntyy. ”Tosiasiat on hyvä selvittää etukäteen”, Kiiliäinen muistuttaa.

”UPM:llä on jo kokemusta eri-ikäishakkuista, joita on erityiskohteilla toteutettu ennenkin. Henki-löstömme ja korjuuyrittäjät saavat kuluvan vuoden aikana lisäkoulutusta uusiin hakkuumenetelmiin. Lähtökohtana on, että voimme asiantuntemuksellam-me ja osaamisellamme aina tarjota metsänomistajan tavoitteisiin parhaiten sopivat menetelmät”, Janne Kiiliäinen kiteyttää.

“TARJOAMME METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEISIIN PARHAITEN SOPIVAT MENETELMÄT.”

Uusista hakkuutavoista kiinnos-tuneen metsänomistajan kannat-taa ottaa yhteyttä omaan UPM Metsän yhteyshenkilöönsä tai yhtiön asiantuntijoihin. Lisäksi yhteydenottopyynnön voi jättää esimerkiksi UPM Metsämaailma -sivuston kautta. www.metsamaailma.fi

JANNE KIILIÄINEN

TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH


UUDET KANAVAT JA TYÖKALUT HELPOTTAVAT JA

NOPEUTTAVAT METSÄASIOINTIA.

METSÄALASÄHKÖISTYY

etsänomistajille tarkoitetut sähköiset palvelut kehittyvät huimaa vauhtia, ja palvelujen kirjo monipuolistuu. Sähköi-sestä metsäsuunnitelmasta ja perinteisen metsänhoidon palveluista on siirrytty kohti kattavia kokonaispaketteja.

Metsänomistaja voi halutessaan hoitaa verkossa kai-ken metsäomaisuutensa hallintaan liittyvän asioinnin. METSÄTOIMIJAT OVAT AKTIVOITUNEET Metsäalalla sähköisten palvelujen kehittäminen on lähtenyt takamatkalta verrattuna esimerkiksi

pankki- ja vakuutusalaan. Metsänomistuksen rakenne-muutos, metsälain muutokset ja yleiseen käyttöön vapautu-vat metsävara- ja paikkatieto ovat haastaneet metsäalan toimijat kehittämään entistä asiakaslähtöisempiä palveluja metsänomistajille. Kehi-tystyön taustalla on myös yhteinen tahto saada lisää puuta markkinoille ja hoitaa metsät kuntoon.

Metsäisten palvelujen sähköistyminen kohtaa useita haasteita. Moniin muihin toimialoihin verrat-tuna asiointitiheys on har-va. Metsäalalla on myös pitkät perinteet henkilö-kohtaiseen asiointiin ja palvelut ovat luonteeltaan

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVAT: SHUTTERSTOCK, UPM

Msellaisia, että useimmiten tarvitaan maastokohteella käynti ja yhteyshenkilön tapaaminen.

”Sähköiset palvelut ja uudet kanavat metsäasioin-nissa kehittyvät ripeästi ja niiden rooli kasvaa jatku-vasti – toki asiakkaat valitsevat itselleen sopivan asi-ointitavan. Monelle se on yhdistelmä, jossa asioidaan alkuun kasvokkain ja sähköisten palvelujen merkitys kasvaa vaiheittain. Olemme myös pilotoineet mallia, jossa sopimusten ja mittaustodistusten allekirjoituk-setkin on toteutettu sähköisesti ja palaute on ollut erinomaista”, sanoo UPM Metsän kehityspäällikkö Tapani Juuti.

VALMIUDET OVAT OLEMASSA Internet on osa suomalaisten arkea, ja meistä yli 80 prosenttia käyttää verkkoa aktiivisesti niin tiedonhan-kintaan kuin päätöksentekoonkin. Myös vanhemmis-sa ikäryhmissä verkkopalvelujen käyttö on lisäänty-nyt ja monipuolistunut.

”Nykypäivän metsänomistaja on tottunut säh-köiseen asiointiin esimerkiksi pankki-, verotus- ja vakuutusasioissa. Ajasta ja paikasta riippumaton asioiden hoito, tapahtumien seuranta reaaliajassa sekä erittäin lyhyet vastausajat ovat oletusarvo, kun asia-kas arvioi metsään liittyviä sähköisiä palveluja. Verk-kopalvelumme UPM Metsämaailman käyntimäärät sekä sähköiset yhteydenotto- ja tarjouspyynnöt ovat tuplautuneet viimeisen vuoden aikana, mikä kertoo siitä, että asiakkaat ovat löytäneet verkkopalvelun ja pitävät sitä luontaisena kanavana etsiä metsätietoa ja ottaa yhteyttä”, Juuti kertoo.

Parantuneet tietoliikenneyhteydet, jatkuvasti kehittyvät päätelaitteet ja sovelluskehitys mahdol-listavat entistä monipuolisempia ominaisuuksia ja sovelluksia. Jatkossa näitä voidaan käyttää perinteisen tietokoneen lisäksi myös älypuhelimella ja tabletilla.

pankkMetsämuutja ylvat movattoimasiametysyhpum

sum


Älypuhelimien korkeatasoiset ominai-suudet kartta-, navigointi- ja kamera-toiminnoissa tuovat uusia mahdolli-suuksia esimerkiksi metsävaratiedon hyödyntämiseen.

TAVOITTEENA METSIEN AKTIIVINEN HOITO JA KÄYTTÖ Sähköisten palvelujen kehittäjillä, sekä julkisella puolella että yrityk-sillä, on tavoitteenaan aktivoida metsänomistajia metsä omaisuuden hoitoon ja saada puuta markkinoille. Tähän pyrkii Suomen metsäkes-

jossa metsänomistaja voi sähköisesti

tarkastella metsävaratietojaan ja suunnitella metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä.

-omistajalle mahdollisuuden yhteis-työhön alan toimijoiden kanssa. Metsänomistajan suostumuksella esimerkiksi UPM:n asiantuntija voi tarkastella metsikkötietoja ja tehdä toimenpide-ehdotuksia muun muassa kiireellisistä taimikonhoito- tai hakkuukohteista. Metsänomistaja voi myös antaa palvelussa luvan siir-tää metsävaratietonsa UPM Metsän verkkometsäsuunnitelmaan, jolloin palvelu helpottuu entisestään.

Tulevaisuutta on myös puu- ja metsäpalvelukauppaa varten kehi-tettävä sähköinen markkinapaikka, jossa metsänomistajat ja palvelun-tarjoajat voivat käydä avoimesti kauppaa reaaliajassa. Ensimmäinen askel siihen suuntaan on Puumarkki-

-hoitoyhdistysten valtakirjakauppojen myyntikohteita on puunostajien nähtä villä.

Sähköisten palveluiden hyödyt metsän- omistajalle:

-

UPM Metsämaailma www.metsämaailma.fi

www.facebook.com/ metsamaailma

-

-

-


TULEVAISUUS ON BIOTUOTTEISSAUPM:N JUURET OVAT TIUKASTI SUOMALAISESSA METSÄSSÄ. SAMASSA METSÄSSÄ VERSOO MYÖS UUSIA, BIOPOHJAISIA TUOTEINNOVAATIOITA SELLUNVALMISTUKSEN JA PAPERIN-JALOSTUKSEN RINNALLE.

BIOTUOTTEIDEN KYSYNTÄ KASVAA, kun luonnonvarojen niukentuminen ja entistä tiedostavammat kuluttajat haastavat niin metsäteollisuuden kuin vaikkapa auto- tai elintarvikealankin hyödyntämään aiempaa enemmän uusiutuvia ja kierrätettäviä raaka-aineita sekä resurssien tehokäyttöä.

UPM haluaa olla bioteollisuuden edelläkävijä. Sellun ja paperin lisäksi UPM tuottaa puubiomassasta jo nyt biokomposiitteja, bioenergiaa ja

Tavoitteena on, että 2010-luvun loppuun mennessä uusien liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on yli 50 prosenttia.

Biokomposiitit ovat jo toimivuutensa todistaneet, ja UPM:stä on tullut yksi Euroopan suurimmista luonnonkuitukomposiittien tuottajista. UPM ProFi- ja UPM Formi -biokomposiiteissa yhdistyvät luonnonkuitujen ja muovin parhaat ominaisuudet.

UPM ProFi -komposiitin raaka-aineesta yli puolet on aina kierrätettyä. Pääraaka-aine on tarralaminaattituotannon sivutuotteena syntyvä kierrä-tyspaperi ja -muovi. UPM ProFi -tuotteet vähentävät merkittävästi kaato-paikka- ja polttojätteen määrää myös elinkaarensa lopussa: käytön jälkeen ne voidaan polttaa energiajätteenä tai kierrättää takaisin tuotantokäyttöön.

UPM ProFi -tuotteiden elinkaari on pitkä, sillä ne kestävät hyvin kulu-tusta ja UV-säteilyä eivätkä ime vettä tai muita nesteitä. UPM ProFi Deck -terassilankkua on käytetty monissa julkisissa ja yksityisissä kohteissa ympäri Euroopan – Suomessa esimerkiksi Flow-festivaalin samppanjabaa-rin pinnoissa, Kampin mbarin terassissa sekä HOK-Elannon kesäkahvi-lassa Kolmen Sepän aukiolla Helsingissä. Se sopii hyvin myös laitureihin, leikkikentille ja ulkoverhouksiin.

TEKSTI: ANNAMARI TYPPÖ KUVAT: UPM

UPM Formi on ruiskuvalutuotantoon ja suula-kepuristukseen tarkoitettu biokomposiitti, joka valmistetaan puhtaista polymeereista ja sellusta. Se korvaa jopa puolet öljypohjaisista, uusiutumat-tomista raaka-aineista uusiutuvilla kuiduilla. UPM Formi täyttää EU:n leluja ja elintarvikkeita koskevat turvallisuusvaatimukset, ja sillä on myös FSC©- ja

UPM Formista on valmistettu esimerkiksi Puustellin keittiökalusteita, jotka ovat komposiitti-rungon ansiosta lähes 50 prosenttia lastulevyrunkoi-sia kevyempiä, vahvempia ja kestävämpiä. Puustelli myöntääkin UPM Formista valmistetuille tuotteilleen peräti 30 vuoden takuun.

Myös muotoilustaan palkittu suomalainen Gene-lec on valinnut M-sarjan kaiuttimiensa materiaaliksi UPM Formin, sillä se taipuu ongelmitta Genelec-tuotteiden pyöreälinjaiseen malliin ja takaa akustisten ominaisuuksiensa ansiosta ensiluokkaisen äänentois-ton.

Biokomposiitit ja muut biotuotteet kertovat, että UPM katselee metsää uusin silmin. Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä.


KYSY

MYS

& V

AST

AUS

ASIA

NTU

NTI

JAN

A T

OM

I M

ÖRSK

Y

VUODEN ALUSTA TULI VOIMAAN LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. MIKÄ MUUTTUI? Uusi metsätuholaki korvaa aiemman ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteis- ja sienituhojen torjun-nasta. Käytännön toiminnan kannalta katsottuna laki säilyi isoilta periaatteiltaan ennallaan.

Jatkossakin rajoitetaan tuoreen havupuutavaran ja vahingoittuneen havupuun kesäaikaista varastointia metsässä. Uusi laki koskee tyviläpimitaltaan yli 10 senttiä paksua havupuutavaraa, mukaan lukien ener-giapuuta. Aluejako on muuttunut aiemmasta kahdesta kolmeen alueeseen A, B ja C. Lisäksi metsätuholaissa on tarkennettu ja tiukennettu puutavaran omistajan tai maanomistajan vahingonkorvausvastuuta tapauksissa, joissa lain noudattamattomuudesta aiheutuu vahinkoa ympäröiville metsille.

MILLOIN PUUTAVARA TULEE KULJETTAA POIS? Laki määrää, että puutavaran omistajan on huolehdit-tava, että 1.9.–31.5. kaadettu havupuutavara kulje-tetaan pois hakkuualalta ja välivarastosta määräai-kojen puitteissa. Männyn osalta aikarajat pysyivät ennallaan, mutta kuusipuutavaran osalta määräajat aikaistuivat. Esimerkiksi A-alueella eli Salpausse-län eteläpuolella kaadettu kuusi tulee kuljettaa pois 15.7. mennessä. Laki määrää myös, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä.

MITEN METSÄTUHOLAKI VAIKUTTAA PUUN KORJUUSEEN JA KULJETUKSEEN? Talviaikaiset ja alkukevään hakkuut on suunnitelta-va siten, että metsätuholain alaiset havupuuvarastot saadaan kuljetukseen määräaikoihin mennessä. Tarvittaessa puita varastoidaan välivarastoihin tai teh-dään lain sallimia puutavaran poistamisen korvaavia toimenpiteitä. Tällainen on esimerkiksi mäntypuu- tavarapinon pintaosien poiskuljettaminen pystynä-vertäjien iskeytymisen jälkeen. Pintaosaltaan kuorittu pino merkitään erityisellä pinonpäälapulla, johon kirjataan päivämäärä ja kuljettajan nimikirjaimet.

SÄÄTÄÄKÖ UUSI LAKI KANTOJEN NOSTOSTA? Kyllä, juurikääpäriskin vuoksi kannot ovat nyt metsätuholain piirissä. Jos metsikössä tai varastopaikalla on yli 10 kiintokuu-tiometriä nostettuja kantoja, ne on kul-jetettava pois 2–2,5 vuoden kuluessa nostosta.

PITÄÄKÖ TUULENKAADOT KERÄTÄ POIS METSÄSTÄ? Tuulenkaadot pitää kerätä pois metsästä, jos kuusta on yli 10 kiintokuutiota hehtaarilla ja mäntyä yli 20 kiintokuutiota. Tällöin edellä mainittujen rajojen yli menevä puumää-rä on poistettava metsästä. Myös aiempi laki on mää-rännyt vahingoittuneiden puiden metsästä poistami-sesta, mutta siinä ei ollut määrärajoja vaan puhuttiin ”merkittävästä määrästä”. Tuulenkaatojen keräämi-sestä vastaa metsänomis-taja.

KUKA VALVOO METSÄSSÄ? Metsäkeskus valvoo jatkossakin metsätuholain noudattamista. Lisäksi uudessa laissa toimijat velvoitetaan omavalvontaan. Lopulliset käytännöt oma- valvonnasta määritellään kevään aikana. Pääosin valvonta tapahtuu tietojärjes-telmästä saatavien raporttien avulla, ja tarvittaessa jalkaudutaan tekemään pistokokeita tienvarsi-varastoille.

TONI MÖRSKY

operaatiopäällikköUPM Metsä

”ON TÄRKEÄÄ OLLA OSANA

TOIMIVASSA METSÄKETJUSSA,

JOKA TUO TYÖTÄ JA TOIMEEN-

TULOA MAASEUDULLE.”

KULJETUSYRITTÄJÄ SAKU SIMPANEN, UPM


PIELAVETINEN SAKU SIMPANEN TEKEE KULJETUSYRITTÄJÄNÄ LUOTETTAVAA JA VARMAA

TYÖTÄ, JOKA ON TÄRKEÄ LENKKI UPM:N PUUHUOLLOSSA.

PUU SIIRTYY METSÄSTÄ TEHTAALLESAKU SIMPANEN OHJAA puutavara-rekkansa kohti välivarastoa. Ketterästi nosturin ohjaamoon, kuormaa sitovat automaattipankot auki napin painal-luksella ja kouralla käsiksi kuormaan. Valtavan kokoiset kuusitukit siirtyvät haparoimatta kuusikon reunaan pinoon.

”Kyydissä on sorvitukkia Pelloksen vaneritehtaalle. Kuorma puretaan väli-varastoon ja kesän tultua tukit uitetaan Ristiinaan. Kuljetamme puita hakkuu-kohteilta suoraan tehtaille, juna- ja uittoterminaaleihin ja välivarastoihin.”

Saku Simpanen on kasvanut puun kuljetukseen isänsä mukana. Seppo Simpanen aloitti vuonna 1968 puun ajon UPM:n edeltäjälle Tehdaspuulle. Saku hyppäsi kuljettajaksi suoraan peruskoulusta. Vuodesta 2006 lähti-en toisen polven perheyritys on ollut Sakun ja hänen vaimonsa Jaana-Riitan omistuksessa. Yhteistyö UPM:n kanssa on jatkunut avainyrittäjänä.

Kuljetus S. Simpanen Oy liikuttaa vuodessa noin 300 000 mottia puuta. Simpanen on kouluttanut nuoria osaa-jia kuljettajiksi.

”Isäni opetti, että työ kannattaa opetella tekemään kunnolla, jolloin sen tekee jatkossakin rutiinina hyvin. Kun työn osaa, se on helppoa ja työtä voi tehdä itseensä luottaen. Uusi, toimiva ja siisti kalusto sekä hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä, jotta me kaikki viihdym-me töissä”, Simpanen kertoo.

Simpanen on rohkeasti kehittänyt toimintaansa nykypäivän haasteisiin. Investointi uuteen 76 tonnin puutava-rayhdistelmään oli jo valmiina mitta- ja painosäädösten muuttuessa. Uuden au-ton rekisterinumerona komeilee UPM-1.

”Otetaan haasteet vastaan positii-visin ja avoimin mielin ja pysytään kehityksen kärjessä. Uudessa autossa kulkee reilut 50 tonnia puuta.”

”Toimimme kiinteässä yhteistyössä UPM:n ja muiden avainyrittäjien, eten-kin samalla alueella toimivien metsä-koneyrittäjien, kanssa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman tehokas ja teiden kantavuudet huomioiva puunkuljetus”,

Simpanen tiivistää.Yrityksen pyörittämiseen kuuluu

paljon suunnittelua, paperityötä ja palavereja. Sakun mielestä parasta

TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: PETRA TIIHONEN


on kuitenkin puun ajaminen metsästä. Jaana-Riitta puolestaan viihtyy toimis-totöissä. Puunkuljetus on osa Simpasen perheen elämää, eivätkä alakoulua käyvät tytöt arkaile hypätä tukkirekan kyytiin metsäkeikalle.

”Aamuvuorossa työpäivä alkaa neljän viiden välillä ja ajossa olen 10–12 tuntia iltavuorolaisen lähtöön saakka. Illalla tehdään ajosuunnitelmia ja hoidetaan juoksevia asioita. Perhe on tottunut siihen, että isällä puhelin soi työasioissa myöhäänkin illalla”,

Simpanen naurahtaa. ”Metsät merkitsevät meidän perheel-

lemme leivän tuojaa ja mahdollistavat asumisen maaseudulla järven rannalla. Tärkeää on myös olla osana toimi-vassa metsäketjussa, joka tuo työtä ja toimeentuloa maaseudulle. On hienoa, että täällä metsät kasvavat ja puuta

jatkojalostetaan lähellä.” Simpaset on palkittu Savon vuoden

nuorina yrittäjinä ja myös UPM:n avainyrittäjinä.

”Onhan siitä hyvä mieli, että meitä pidetään luotettavana ja varmana toimi-jana”, myhäilee Saku Simpanen.

TYÖPAIKKANA METSÄ:

Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi? Katso www.bonvesta.fi

TEIMME PUUKAUPASTASINULLE LÄHIKAUPAN

UPM Metsä on aina lähellä sinua ja metsääsi. Yli 200 asiantuntijaamme ympäri

maata avustavat sinua puukaupan jokaisessa vaiheessa ja neuvovat, miten

huolehdit metsäsi hyvinvoinnista. Joten, kuinka voimme palvella?

Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa

www.metsämaailma.fi /fi tai soita numeroon 020 416 121.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UPM METSÄ

Metsän henki 1/2014

Documents