Lippu 03/10

Vuokralle tarjotaan... nuori asunnonhakijana s. 6 Salmiakin kaipuu – elämä ulkomailla s. 13 mikael junger: Suolakaivosten aika on ohi s. 14 nuori, demari ja kriStitty Lisää aktiivisuutta seurakuntavaaleihin s. 16 demarinuorten uuSi keulakuVa Timo Kontio s. 20

SoSialidemokraattiSet nuoret 3/2010

asu

nto

a e

tsi

mä

ssä

?

ku

va

: min

su k

uu

sist

o

olen asunut elämäni aikana kolmella paikkakun-nalla, yhdessätoista eri kodissa, yli kymmenen eri ihmisen kanssa. olen omistanut neljä eri sänkyä ja kymmenkunta kännykkää. kodit ovat

sijainneet maalla, lähiössä ja ydinkeskustassa. neliöt ovat vaihdelleet paristakymmenestä puoleentoista sataan.

oma koti on minulle paikka, jossa voin rentoutua ja viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa. kotona olen tunte-nut onnellisuutta, mutta myös ahdistusta ja surua. monet muistoni elämän varrelta liittyvät vahvasti kotiin.

muistoja syntyy myös töissä ja opiskeltaessa. Jotta energiaa riittäisi seuraavana päivänä ja viikkona, tarvitaan ahkeroinnille vastapaino. Vapaa-aika auttaa meitä jaksa-maan – on harrastuksena sitten urheilu, elokuvissa käynti tai seurakunnan toiminta.

Politiikka on meille monelle iso osa vapaa-aikaa. iltaisin tai viikonloppuisin suunnataan keskustelemaan muiden aktiivisten ihmisten kanssa. aktiivisuutta on myös muu-alla kuin politiikkaklubeissa. monesta nuoresta on tullut työpaikkansa luottamusmies tai oman ammattiliitonsa toimelias jäsen.

Vuorovaikutusta tapahtuu myös netissä – Facebookissa, twitterissä ja keskustelufoorumeilla. nuorten lisäksi netissä pyörimisestä ovat innostuneet hieman iäkkäämmätkin. Hämmennys on melkoinen, kun eläkeikäiset käyttävät suju-vasti Skypeä tai lähettävät sähköpostia.

kavereille viestittelyn lisäksi netissä tehdään paljon vaikuttamista ja politiikkaa. esimerkiksi väittely matkustus-tavoista voi johtaa laajempaan keskusteluun ilmastonmuu-toksesta tai äänestämään kehottaminen voi saada kaverin vaaliuurnalle. maailma on pienentynyt, kun saamme reaa-liaikaista tietoa maailman tapahtumista. monessa maassa nuorille onkin avautunut netin kautta aivan uusia mahdol-lisuuksia.

ruotsissa pidettiin parlamenttivaalit syyskuussa. ihmiset olivat ennennäkemättömän aktiivisia keskustelemaan sekä kasvotusten että netin välityksellä, mikä näkyi korkeana ää-nestysaktiivisuutena. toivon mukaan tulevissa eduskuntavaa-leissa suomalaiset ottavat tässä asiassa ruotsalaisista mallia.

Suomessa ensi vuoden valtion budjetti tekee muutoksia meidän jokaisen talouteen. Hallitus on esittänyt energia-verotuksen korotusta – energialasku saattaa kerrostalo-asunnossakin nousta vuodessa yli sadalla eurolla. televi-siolupakin kallistunee. lisäksi työnantajille myönnettiin kela-maksun poisto, jonka myötä valtion budjettivaje maksatetaan kuluttajilla.

ensi vuodelle ei ole tarjolla helpotusta myöskään opis-kelijoiden toimeentuloon. opintotuki näyttää jäävän aino-aksi etuudeksi, jota ei sidota elinkustannuksien kehitykseen eli indeksiin. Vaikka valtion taloustilanne onkin tukala, tulisi valtion satsata ennemmin tulevaisuuden palkansaajiin kuin rikkaiden verokevennyksiin.

raikasta syksyä!

taSapainoSta, VuoroVaikutukSeSta ja VaaleiSta kati kokkonen

päätoimittaja

JulkaisiJasosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PäätoimittaJakati kokkonen,[email protected]

toimitussihteeriPaulus toropainen, 040 484 [email protected]

GraafiNeN suuNNitteliJaminsu kuusisto, [email protected]

avustaJat Juuso alatalo, aleksanteri Gustafsson, Nils-Johan englund, elviira hirvonen, kaisa väkiparta, Jussi-Pekka rode, lauri väänänen, hanna isbom

PaiNoPaikkakirjapaino uusimaa, Porvoo

PaPerikansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

4 / 2010 ilmestyy Joulukuussaaineistopäivä: Jutut 15.11 ilmoitusvaraukset ja -hinnat hanna isbom (09) 7745 1310,[email protected]

PääkirJoituS LIPPU 3 / 2010 3

4 liPPu 1 /2010

Eduskunnassa

sanottua

Eduskunnan suullinEn kysElytunti

16.9.2010

Herra puhemies! afganistanin sotaan esitätte

ensi vuodeksi 40 miljoonaa euroa, mutta tällä

säästöpäätöksellä heikennätte turvallisuutta myös

omassa maassa. Ei se afganistanin sotaa käymällä

parane.

Esko-Juhani tEnnilä (vas.)

arvoisa puhemies! tämän yli 40-vuotisen yhteis-

kunnallisen toiminnan aikana olen havainnut, että

on sellaisia uudistuksia, joita kukaan ei kannata

ja jotka etenevät, ja on sellaisia uudistuksia, joita

kaikki kannattavat ja jotka eivät etene. täällä

on ollut juuri esimerkki. tätä omaishoidon tuen

siirtämistä kaikki kannattavat, se ei etene, tätä

hätäkeskusta ei kukaan kannata, ja se etenee siitä

huolimatta.

hannEs ManninEn (kEsk.)

arvoisa puhemies! Vaimolta tuli viesti, että otahan

rauhallisemmin. Mutta vaikea on rauhoittua,

(naurua) kun te olette ottamassa meiltä pois po-

liiseja pohjoisesta, te olette vähentäneet tullista

väkeä, Rajalta lähtee väkeä. Me tunnistamme siel-

lä pohjoisessa, että tämmöinen arjen turvallisuus

vaan on vakavasti uhattuna.

Esko-Juhani tEnnilä (vas.)

TäysisTunTo 88/2010 TorsTaina 23.9.2010

yliopistojen rehtorit kiertävät nyt rahaa kerjää-

mässä tohtorin hattuunsa, ja minusta rehtorin

tehtävänä on muu tehtävä kuin ehtiä sitä rahaa

sinne toimittaa.

Raimo PiiRainen (sd.)

Tähän pitäisi saada muutos. sosialidemokraatit

ovat sitä mieltä, että tämän yliopistojen rahoituk-

sen, joka tulee valtiolta, pitäisi olla riippumatonta

siitä, miten yksityiseltä puolelta rahaa tulee. Ei

voida vaatia matemaattista tasapuolisuutta, mutta

periaatteellisella puolella pitäisi olla yliopistojen

välillä yhdenvertaisuus.

ilkka kantola (sd.)

TäysisTunTo 21.9. EnErgiavEroTusTa

koskEva lainsäädänTö

Tämä tuli melkein pyytäen ja yllättämättä,

koska oletin, että tämän syksyn ja ehkä tämän

vaalikauden yksi merkittävimmistä lakihankkeista

tulee silloin, kun energiaveroista lähdetään

kysymään.. nyt meillä on käsittelyssä hallituksen

energiaveropaketti, ja oletin, että joku hallituksen

ministereistä olisi ollut asiaa esittelemässä.

miaPetRa kumPula-natRi (sd.)

Ed. kumpula-natri, voitteko nyt kertoa meille

täällä eduskunnassa ja kaikille muille asiasta

kiinnostuneille, miten te sosialidemokraatit

siirrätte painopistettä progressiivisesta

tuloverotuksesta energiaverojen suuntaan ilman,

että se samalla automaattisesti on pieni askel

tasaveron suuntaan.

Ben ZyskowicZ (kok.)

arvoisa puhemies! Muutama kommentti ed.

Zyskowiczin kysymyksiin, vaikka toivotan

teidät tervetulleeksi opposition vaihtoehdosta

keskustelemaan silloin, kun on sen

lähetekeskustelun aika.

miaPetRa kumPula-natRi (sd.)

aika mielenkiintoinen tilanne: Hallitus tuo

esityksensä energiaverotuksesta. Täällä ole yhtään

ministeriä esittelemässä sitä. Ministeri Pekkarinen

erityisesti puuttuu. sen jälkeen kansanedustaja

Zyskowicz aloittaa keskustelun siitä, mikä on

demareitten energiaverotuslinja, ja koko tämä

täysistunto käy tätä keskustelua, mikä se nyt

mahtaa olla, eikä sitä keskustelua, ed. Zyskowicz,

mikä on hallituksen energiaverotuslinja ja mitkä

ovat tämän hallituksen esityksen 147 todelliset

sisällöt.

Pentti tiusanen (vas.)

koonnut:

LIPPU 3 / 2010 5

eduSkunta palaSi töihin

eduskunnan istuntokausi on alkanut ja eduskunnan puhe-mies Sauli niinistökin oli asettanut asiat tärkeysjärjestyk-seen. Harrastuksekseen Suomen Palloliiton puheenjohtaja-na toimiva niinistö jätti avajaiset väliin ja seurasi sen sijaan Hollannissa Suomen jalkapallomaajoukkueen urheata taistelua ylivoimaista vastustajaa vastaan. 2-1 lukemat olivat ihan ansaitut. Saulin läsnäololla ei tiettävästi ollut vaikutusta asiaan.

Hollantiin matkustamisen asettaminen työvelvoitteita tärkeämmäksi kuvaa puhemies niinistön ajankäyttöä. Suo-men suurimpiin kuuluvan lajiliiton puheenjohtajuus ei ole harrastus. toisaalta, puhemies niinistön olisi toivottavaa olla avaamassa eduskunnan istuntokautta. aina ei voi voit-taa, ei edes Sauli. nähtäväksi jää Saulin reagointi unkari-pelin jälkeen. köysi kiristyy.

tietoturVariSki?

Yleisradio ei yllättäen jatkanutkaan moskovassa toimivan avustaja antero eerolan työsuhdetta. eerola kun oli tietä-mättään mennyt sohaisemaan ampiaispesää. Jyrki katainen arvioi Venäjän talouden kokoa ”hieman” virheellisesti ja kun moskovassa asuva toimittaja oli kysynyt kommenttia Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalta, hermostui Jyrkin esikunta. Yleisradio myönsikin, että painet-ta on tullut ja kuumana on käyty. Virallisesti jatkamattomuu-den syynä pidettiin eerolan aiheuttamaa ”tietosuojariskiä”. eerolalta oli varastettu kaksi kertaa kannettava tietokone.

tiistaina 14.9. iltalehti kertoi, että Jyrki kataisen esikun-taan kuuluva Juho romakkaniemi on kesällä ”unohtanut” puhelimensa puiston penkille. Puhelimen on löytänyt aamulenkillä ollut opiskelija. romakkaniemellä on var-maan ollut illan ja yön aikana hauskaa. romakkaniemeä on kiinnostanut kadonneen puhelimen kohtalo ja siinä olevat tiedot todella paljon, sillä hän ei ole vaivautunut sopimaan opiskelijan kanssa sopivaa aikaa puhelimen luovuttamisek-si. kalenteritiedot yms. kyllä ovat edelleen puhelimessa.

romakkaniemi on myös ollut haluton kommentoimaan omaa unohdustaan. Hän ei omien sanojensa mukaan ole ”julkisuuden henkilö”. lippu-lehden toimitus ihmettelee, miten valtionvarainministerin avustaja voi unohtaa puheli-

mensa puistonpenkille ja miten vähän puhelimen ja siinä olevien tietojen takaisin saaminen kiinnostaa. ehkä tämä on sitä tietoturvaa.

ValtiopäiVäVaalit

ruotsissa pidettiin valtiopäivävaalit 19.9. ja tulos on sosia-lidemokraattien johtaman punavihreän allianssin kannalta musertava. 43,6 prosenttia äänistä ei riittänyt voittoon porvarikoalitiosta. Sosialidemokraateille vaalit olivat erit-täin suuri pettymys, sillä paikkamäärä putosi 113 paikkaan. kannatus jäi 30 prosentin tuntumaan. ruotsin tilanne on kimurantti, sillä valtaapitävät jatkavat vähemmistöhallituk-sena. Se taas tarkoittaa, että tilanne voi muuttua piankin. Vaa’ankieliasemaan päässyt Sverige demokraterna saattaa päästä paikkamääräänsä suurempaan rooliin ja sama tilan-ne voi heijastua Suomeen.

keSkuStan SiSäpiiri

Pääministeri mari kiviniemi ei ole suostunut useista pyyn-nöistä huolimatta avaamaan omaa vaalirahoitustaan. Syy salamyhkäisyyteen on selvinnyt, sillä Huomisen Suomi ry on lahjoittanut suurimman osan kiviniemen vaalikassassa käytetyistä rahoista. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii turkistuottajat oyj:n viestintäpäällikkö ja rahastonhoitaja-na mari kiviniemi itse. rahaa Huomisen Suomi ry lahjoitti n. 57 000 euroa. Siinä saa olla aika paljon 1700 euron lahjoituksia.

keskustalla on myös toisenlaisia haasteita. Ympäris-töministeri Paula lehtomäen perhe omistaa talvivaaran kaivososakeyhtiö oyj:n osakkeita lähes 300 000 euron arvosta. lehtomäki tuli lähipiirin omistuksien kanssa julki-suuteen heti Vanhasen jääviysepäilyjen jälkeen. nyt mie-titään, onko lehtomäellä ollut sisäpiirintietoa talvivaaran asioista. itse ministeri kiistää kaiken ja niin kiistää yhtiökin. Joka tapauksessa Finanssivalvonta tekee omia tutkimuk-siaan asioista, sillä osakkeiden ostoajankohta herättää epäilyksiä. nykyisten tietojen valossa on helppo ymmär-tää lehtomäen haluttomuutta lähteä mukaan keskustan puheenjohtajakisaan.

ajankohtaiSta:

TäysisTunTo 88/2010 TorsTaina 23.9.2010

yliopistojen rehtorit kiertävät nyt rahaa kerjää-

mässä tohtorin hattuunsa, ja minusta rehtorin

tehtävänä on muu tehtävä kuin ehtiä sitä rahaa

sinne toimittaa.

Raimo PiiRainen (sd.)

Tähän pitäisi saada muutos. sosialidemokraatit

ovat sitä mieltä, että tämän yliopistojen rahoituk-

sen, joka tulee valtiolta, pitäisi olla riippumatonta

siitä, miten yksityiseltä puolelta rahaa tulee. Ei

voida vaatia matemaattista tasapuolisuutta, mutta

periaatteellisella puolella pitäisi olla yliopistojen

välillä yhdenvertaisuus.

ilkka kantola (sd.)

TäysisTunTo 21.9. EnErgiavEroTusTa

koskEva lainsäädänTö

Tämä tuli melkein pyytäen ja yllättämättä,

koska oletin, että tämän syksyn ja ehkä tämän

vaalikauden yksi merkittävimmistä lakihankkeista

tulee silloin, kun energiaveroista lähdetään

kysymään.. nyt meillä on käsittelyssä hallituksen

energiaveropaketti, ja oletin, että joku hallituksen

ministereistä olisi ollut asiaa esittelemässä.

miaPetRa kumPula-natRi (sd.)

Ed. kumpula-natri, voitteko nyt kertoa meille

täällä eduskunnassa ja kaikille muille asiasta

kiinnostuneille, miten te sosialidemokraatit

siirrätte painopistettä progressiivisesta

tuloverotuksesta energiaverojen suuntaan ilman,

että se samalla automaattisesti on pieni askel

tasaveron suuntaan.

Ben ZyskowicZ (kok.)

arvoisa puhemies! Muutama kommentti ed.

Zyskowiczin kysymyksiin, vaikka toivotan

teidät tervetulleeksi opposition vaihtoehdosta

keskustelemaan silloin, kun on sen

lähetekeskustelun aika.

miaPetRa kumPula-natRi (sd.)

aika mielenkiintoinen tilanne: Hallitus tuo

esityksensä energiaverotuksesta. Täällä ole yhtään

ministeriä esittelemässä sitä. Ministeri Pekkarinen

erityisesti puuttuu. sen jälkeen kansanedustaja

Zyskowicz aloittaa keskustelun siitä, mikä on

demareitten energiaverotuslinja, ja koko tämä

täysistunto käy tätä keskustelua, mikä se nyt

mahtaa olla, eikä sitä keskustelua, ed. Zyskowicz,

mikä on hallituksen energiaverotuslinja ja mitkä

ovat tämän hallituksen esityksen 147 todelliset

sisällöt.

Pentti tiusanen (vas.)

koonnut:

eduSkunta palaSi töihin

tietoturVariSki?

ValtiopäiVäVaalit

keSkuStan SiSäpiiri

Yksiö, 22 m², pieni wc ja suihku, 3. kerros; ei hissiä, aluksi 1 v. määräaikainen sopimus …

tekSti: Juuso alatalo

VUOKRALLE TARJOTAAN …

VUOKRALLE TARJOTAAN …

Vuokralle tarjotaan –palstat ovat monen nuoren tarkas-telussa. nuoret etsivät itselleen sopivaa vuokra-asuntoa lyhytaikaiseksi, mutta myös pidempiaikaiseksi kodiksi.

Vuokra-asuminen onkin tyypillinen asumistapa useal-le nuorelle. on jopa käytetty vertausta, että nuoret ovat vuokra-asumisen suurkuluttajia. tämä ilmaisu kertoo nuorten asumistavasta paljon – muihin asumismuotoihin ei ole varaa, mahdollisuutta tai halukkuutta.

on selvää, että nuoret eivät voi rynnätä ostamaan itsel-leen omistusasuntoa, koska siihen ei välttämättä ole varaa. omistusasunnon hankkiminen siintää vasta tulevaisuuden suunnitelmissa ”sitten joskus, kun on kunnon työpaikka”.

Perustelu on hyvin järkeen käypä – ei pidä tehdä hankin-toja, joihin ei välttämättä ole kaikissa olosuhteissa varaa. rahoituksen hankkiminen pankin lainaosastoltakaan ei välttämättä ole mahdollista, koska säästöjä ei ole ehtinyt tai voinut kertyä eikä työkokemuskaan ole kovin pitkäaikainen.

eivät nuoret sentään pelkästään olosuhteiden pakosta suosi vuokra-asumista. monella nuorella ei ole vielä tulevai-suuden suunnitelmat rakentuneet ja muutoksia asuinpaik-kakunnan suhteen voi olla odotettavissa. tällöin omistus-asunnon hankkiminen ei sovi elämäntilanteeseen, sillä sitoutuminen omistusasuntoon merkitsisi tietyn vapauden menettämistä – kiinnittymistä samalle paikkakunnalle, sa-moihin ympyröihin. ovathan nuoret kuitenkin elämänsä al-kutaipaleella ja vasta etsivät itselleen sopivinta seutua asua tai paikkaa opiskella. elämäntilannemuutokset lienevätkin olennainen osa nuoruuden aikuisuudeksi vaihtumista.

onko SoPiVan Vuokra-aSunnon löytäminen sitten help-poa? Vaivatonta se ei ole – ilmoitusten läpikäyminen on merkittävä pohjatyö, joka antaa valmiuden vertailla eri kohteita ja käydä katsomassa tarjottavia asuntoja. ilmoi-tuksen perusteella saatu kuva asunnosta ei kuitenkaan aina vastaa todellisuutta ja siksi asuntoesittelyjä pitää kiertää useampia.

Vuokraushakemuksen täyttämisen jälkeen, vuokranan-taja tekee usein oman pohjatyönsä ja tarkastaa asun-nosta kiinnostuneen hakijan taustoja mm. mahdollisten maksuhäiriöiden vuoksi. Vuokralaisella on myös oikeus tehdä oma taustatyönsä vuokranantajan suhteen, jotta voi varmistua vuokranantajan luonteesta ja mm. siitä kuinka pitkään asunnossa saa asua.

kaikille ikäryhmille merkitsee asunnon sijainti jonkin verran - myös nuorille. toisaalta olisi hyvä, että asunto olisi lähellä työ- tai opiskelupaikkaa sekä lähellä keskustaa, jotta matkoihin ei tarvitsisi käyttää muita kulkuneuvoja kuin omia jalkoja sekä polkupyörää. toisaalta, vuokran suuruus määräytyy asunnon sijainnin mukaan. tämä asettaa asumi-selle reunaehtoja.

Vuokra-asunnon etsijän ongelmaksi ei sinänsä muodos-tu vuokra-asuntojen puute, sillä vuokra-asuntoja on tarjolla suhteellisen hyvin. Haasteeksi voi muodostua kohtuuhin-taisen vuokra-asunnon löytäminen. nuoren tulotaso ei aina ole niin korkea, että voisi asua asunnossa kuin asunnossa – varsinkaan, jos on opiskelija tai joutunut työttömäksi.Vaikein tilanne nuorille soveltuvien asuntojen osalta on pääkaupunkiseudulla, keskeisissä kasvukeskuksissa sekä suurimmissa kaupungeissa. näissä paikoissa kaikin puolin kohtuullisen asunnon löytäminen voi olla todella vaike-aa. tilanne kärjistyy etenkin syksyisin, jolloin mm. uudet opiskelijat saapuvat kaupunkeihin. tällöin kysyntä kasvaa olennaisesti ja se kohdistuu samantyyppisiin asuntoihin. Joillain paikkakunnilla onkin pahimman kysynnän aikaan jouduttu turvautumaan sijaismajoituksiin, jotta mahdolli-simman monelle on voitu taata katto pään päälle.

Sopivan asunnon löydyttyä ongelmaksi voi nousta vuokratason nousu. asumiskustannukset voivat nousta sen verran runsaasti, että sopiva asunto muuttuu vähemmän sopivaksi. tämä tilanne on edessä ensiksi niillä asujilla, joilla vuokra on jo valmiiksi kipukynnyksellä.

nähtäväksi jää, miten vuoden 2011 budjetissa olevat energiaverolinjaukset tulevat vaikuttamaan ja vaikeutta-maan vuokra-asujien tilannetta. Verouudistus nimittäin tuo muun muassa kaukolämmitteiselle kerrostaloasujalle noin 200 euron lisälaskun vuosittain. Pelkona on, että suunnitel-lut verokorotukset osuvat myös vuokriin.

aSunnoiSta PuHuttaeSSa on keskityttävä myös ihmisiin, jotka ovat vailla vakinaista asuntoa. Valitettavasti nuoret

8 LIPPU 3 / 2010

Vnuoret oVat Vuokra-aSumiSen

Suurkuluttajia.

joillain paikkakunnilla on pahimman kySynnän aikaan

jouduttu turVautumaan SijaiSmajoitukSiin, jotta

mahdolliSimman monelle on Voitu taata katto pään päälle.

LIPPU 3 /2010 9

26.11.2010 julkaistaan ”Nuorten asuminen 2010”

-tutkimusjulkaisu. Ennakkotietoja saadaan jo

lokakuun loppupuolella. Julkaisusta saa ajankohtaista

tutkimustietoa nuorten asumiseen liittyen.

Mistä vuokra-asunto?

www.nal.fi

NAL-nuorisoasunnot on tarkoitettu 18-29-vuotiaille

työssä käyville tai työelämään hakeutuville nuorille.

www.vvo.fi

Asuntoja eri puolelta Suomea erilaisiin tarpeisiin.

www.opiskelija-asunnot.fi

Asuntoja opiskelijoille.

www.vuokralaistenkeskusliitto.fi

Vuokralaisten edunvalvoja.

ovat edustettuina myös näissä tilastoissa. on vai-kea ajatella ihmisten elämää ilman paikkaa, johon voi varmuudella mennä. tämä tuo turvattomuu-den sekä muita ongelmia asunnottomille ihmisille.

kuten monessa muussakin ongelmassa niin myös tässä asunnottomuuskierre olisi katkaistava mahdollisimman varhain. tämä on perusteltua siitä syystä, että nuorten elämä uhkaa luisua sivuraiteilla jopa kokonaan, jos yksi olennainen osa elämässä ei ole järjestyksessä.

asunnottomien aseman parantamisessa on kii-tettävä myös yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka ovat antaneet oman panoksensa tilanteen helpottamiseen. kyse on kuitenkin apua tarvitsevista ihmisistä - myös heistä, jotka ovat olosuhteiden edetessä ajautuneet elä-mässään sivuraiteelle, vaikka pyrkimys onkin ollut elää tavanomaista elämää.

nuoruuden asunnot jättävät taatusti jokaiselle mieliku-via ja muistoja jopa koko loppuelämäksi. muistot sisältä-vät varmasti sekä parhaimpia että pahimpiakin asumisko-kemuksia. erityisesti ns. opiskelijaboxit ovat niitä helmiä asuntojen meressä.

mielenkiintoiSin aSumiSkokemuS allekirjoittaneella onkin turun Ylioppilaskylästä, jossa noin vuoden ajanjakso kului 18,3 neliön yksiössä muiden opiskelijoiden tapaan. asunto oli pieni, ehkä hieman kylmä ja kulunut, ilman omaa keit-tiötä, mutta ajoi asiansa täydellisesti.

Ylioppilaskylän tapahtumat loivat myös oman sävynsä asumiseen - välillä näki ja kuuli asioita, joita ei muualla ole tullut vastaan. asumiskokemus oli kuitenkin erinomainen - vastaavaa yhteisöllisyyttä, läheisyyttä ja kavereita niin lähekkäin toisiaan ei löydy kovin helposti.

Ja jos joku mainitsi, että asunto oli todella pieni, mitä se epäilemättä olikin, niin vastaus oli helppo - se on kotini. Se elämän rakas asia, jossa on tavarani ja johon on mukava mennä. Ja pienuus oli myös etu. Siivoaminen sujui nopeasti ja lisäksi ystävälläni on osuva vertaus asunnon havainnollis-tamiseksi - kaikki oli aina käden ulottuvilla tuossa yksiössä. Yksinkertaista ja mukavaa.

VerouudiStuS tuo muun muaSSa kaukolämmitteiSelle kerroStaloaSujalle noin 200 euron liSälaSkun VuoSittain.

Solidaarisuuden lähialuehanke Värtsilässä, Venäjän kar-jalassa, kannustaa nuoria vapaaehtoistöihin terveellisen ja raittiin elämän puolesta. ”kuka muu meidän nuorten tilannetta parantaisi, ellemme me itse? elämä on omissa käsissämme”, sanoo värtsiläläinen Polina Bolotskaja, 18.

Jopa kolme viidestä värtsiläläisestä elää köyhyysrajan alapuolella, noin sadalla eurolla kuussa. taloudelliset vaikeudet heijastuvat paitsi aikuisten hyvinvointiin, myös erityisen voimakkaasti lapsiin ja nuoriin. työttömyys johtaa helposti päihteiden väärinkäyttöön.

Solidaarisuus pyrkii yhteistyössä Värtsilän kunnan kans-sa vähentämään alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttöä kouluttamalla viranomaisia ja vapaaehtoisia päihdetyössä, seksuaaliterveydessä, aktiivisessa kansalaisuudessa ja erityisnuorisotyössä. Viranomaiset ja vapaaehtoiset välittä-vät saamiaan oppeja eteenpäin kyläläisille. myös nuorten asenteisiin halutaan vaikuttaa.

”Viranomaiset ovat innostuneet koulutuksista. He tun-tevat tarvetta saada lisää tietoa siitä, miten puhua nuorten kanssa ja saada kontakti heihin. koulutuksesta on konk-reettista apua heidän työhönsä, ja yhteistyöllä eri alojen asiantuntijoiden kanssa pystymme parantamaan nuorten tilannetta”, Petroskoin nuorisoklinikan johtaja Svetlana krylusova kertoo. Hän toimii Värtsilän hankkeessa koulut-tajana.

Suurin ongelma Värtsilän nuorten keskuudessa on krylusovan mukaan nuorten alkoholin ja tupakan käyttö. ”tällä hetkellä yritämme kiinnittää nuorten huomiota oluen ja siiderien käyttöön, sillä niitä ei edes pidetä alkoholijuo-mina. nuorille ei kerrota riskeistä, jotka sisältyvät mietojen-kin alkoholien käyttöön”, krylusova sanoo.

Vapaa-ajan toimettomuuS ajaa alkoholinkäyttöön

”nuoret valittavat, ettei heillä ole riittävästi tekemistä, eivätkä sitten kuitenkaan tee asialle mitään”, Bolotskaja sanoo. Vapaaehtoisten nuorten kohdalla tilanne on toinen. tuore ylioppilas Bolotskaja sekä koululaiset anastasia mä-kina, 16, ja Viktoria Paramonova, 17, toimivat vapaaehtoisi-

na vertaiskouluttajina ja osallistuvat aktiivisesti tapahtu-miin ja tempauksiin terveen elämän puolesta.

”elämä tuntuu monista nuorista tylsältä. täällä ei ole paikkaa, jossa voi istua ja jutella kavereiden kans-sa, ilman alkoholia”, mäkina kertoo. Vapaa-aikaa voisi viettää esimerkiksi nuorisotalossa, jos sellainen perus-tettaisiin. liika vapaa-aika ja toimettomuus johtavat helposti juopotteluun, jonka kautta etsitään elämään sisältöä. tie vie helposti rikollisuuteen, sillä päihteiden käyttö vaatii rahaa.

VapaaehtoiStyöllä huumeiSta eroon VärtSiläSSätekSti: kaisa Väkiparta ja elviira Hirvonen kuVa: Svetlana krylusovan kotiarkisto

10 LIPPU 3 / 2010

S

päihteet näkyVät katukuVaSSa

”illalla kaduilla kävellessä vastaan tulee humalaisia ja tyhjiä vodkapulloja näkyy kaikkialla”, sanoo mäkina. Hänen mu-kaansa suurin osa värtsiläläisnuorista käyttää alkoholia.

alkoholin lisäksi katukuvassa näkyvät myös huumeet. ”ruohoa saa kuulemma kylän lähistöllä olevista kioskeista, ja on täällä kylässäkin joku huumeiden myyjä. Huumeiden ostaminen onnistuu aika helposti”, Paramonova sanoo.

Vapaaehtoiset tarjoavat nuorille uutta tietoa ja sisältöä arkeen vapaamuotoisen oleskelun kautta. ”Sosiaaliset ver-kostot antavat mahdollisuuksia kertoa nuorille päihteiden vaaroista: koulutuksissa voidaan katsoa videoita, vaihtaa mielipiteitä, keskustella, ja tällä tavoin vaikuttaa nuorten asenteisiin”, Bolotskaja kertoo. ”koulutuksissa aikuiset ker-tovat asioista nuorten kielellä eivätkä saarnaa. tämä tekee varmasti vaikutuksen nuoriin ja saa heidät kuuntelemaan.”

”asiantuntijat kertovat alkoholistien ja huumeiden käyttäjien tavoista. monet kiertävät heidät kaukaa. nyt tie-dämme, että hekin ovat ihmisiä, eikä heitä voi työntää pois yhteiskunnasta”, mäkina sanoo.

”etsimme vastauksia moniin kysymyksiin. miten alkoho-listeja ja huumeiden käyttäjiä voi auttaa? miksi he käyttävät päihteitä? mitä heille voi tarjota tilalle? Huumeiden käyttä-jät ovat samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin. He haluavat rakastaa ja tulla rakastetuksi, perustaa perheen”, Bolotska-ja myötäilee.

pelottelu ei toimi

Päihdekasvatus pitäisi aloittaa kotoa. tupakoivien van-hempien lapset uskovat, että tapa on täysin normaali ja he saattavat kokeilla tupakkaa jo viisivuotiaina. kotoa opittua mallia on vaikea muuttaa, ja jo pienet lapset olisi tärkeää ottaa mukaan koulutukseen. ”tupakoinnin vaarat tiedos-tavilla lapsilla voi olla myönteinen vaikutus vanhempiensa epäterveelliseen tapaan. näin koko perhe hyötyy koulutuk-sesta”, kouluttaja krylusova sanoo.

krylusovan mukaan tilastoilla pelottelu ei tehoa nuoriin.

”Jos kerromme, että 70 prosenttia koululaisista tupakoi ja heidän terveytensä heikentyy sen seurauksena, nuoret ajattelevat itse kuuluvansa siihen 30 prosenttiin, joihin tu-pakointi ei vaikuta. tupakoinnin haittavaikutukset nähdään vanhusten ongelmina”, hän sanoo.

”nuoret tekevät sitä, mikä on heidän mielestään muodi-kasta. meidän haasteemme on kääntää muoti niin päin, että tupakoiminen on out. Varhaisteineihin voi tepsiä vaikka se, että tupakoivien nuorten sanotaan haisevan vanhoille tuhkakupeille”, krylusova uskoo.

koulutuksissa nuorille tarjotaan käytännön vinkkejä siitä, miten kieltäytyä ensimmäisestä tupakasta. niissä pyritään siihen, että enemmistö nuorista ei hyväksyisi tupa-kointia. tällöin vertaispaine olisi kovempi savuttomuuden puolesta, ja tupakoinnista todella tulisi epämuodikasta.

VapaaehtoiStyön merkityS

Vapaaehtoistyössä on myös haasteensa. ”Välillä on turhaut-tavaa puhua nuorille alkoholin käytön vaaroista, kun kymme-nen minuutin päästä näen samat kaverit oluttölkki kädessä. on vain pakko ajatella, että niitä joita ei kiinnosta on vähem-män kuin niitä, jotka kuuntelevat”, Bolotskaja uskoo.

Vapaaehtoisten panos Värtsilän kunnan hyvinvointiin on valtava. nuoret saavat myös itse paljon irti tekemästään työstä. ”minulle vapaaehtoistyö merkitsee uutta tietoa, vapaa-ajan viettoa, uusia ystäviä ja yhteistä tekemistä. Pa-rasta tässä työssä on se, kun huomaa, että jotkut nuoret to-della lopettavat tupakoinnin meidän tempausten jälkeen”, mäkina kertoo.

Bolotskaja saa voimaa siitä, kun näkee järjestämissään tapahtumissa tyttöjen ja poikien onnelliset kasvot. ”nuor-ten silmissä näkyy kipinä. Heillä on kova halu jakaa tietoa ja tunteita muiden kanssa ja jatkaa vapaaehtoistyötä”, Bolotskaja sanoo.

”Venäjän tulevaisuus on nuorten käsissä. kukaan ei voi viihdyttää meitä, meidän itse pitää keksiä järkevää tekemis-tä”, Bolotskaja sanoo. ”meidän vapaaehtoisten tehtävä on antaa tietoa, että nuorilla on valinnan vaaraa.”

LIPPU 3 / 2010 11

Petroskoin nuoriso-

klinikan johtaja

Svetlana krylusova

uskoo tulevaisuuden

nuorten käsiin.

12 liPPu 3 /2010

tekSti: kaisa Väkiparta ja elviira Hirvonen kuVat: teina ryynänen-Wilson

Solidaarisuus on tehnyt 2001 lähtien lähialueyhteis-työtä Venäjän karjalassa Sortavalassa, Pitkäran-nassa ja Värtsilässä. toiminta aloitettiin Sorta-valasta, josta se on hyvien kokemusten ansiosta

laajentunut vuosien mittaan Värtsilän ja Pitkärannan kuntiin.

Venäjän karjalassa Solidaarisuuden tavoitteena on vaikuttaa perheiden elämänlaadun parantumiseen. työ keskittyy erityisesti naisten ja lasten sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn. Perheväkivallan uhrien auttaminen ja ongelman saattaminen viranomaisten ja kansalaisten tietoisuuteen on eräs keskeisistä tavoitteista. toisen tärkeän kokonaisuuden muodostaa työ nuorten ja naisten päihteiden käytön ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

karjalassa näkyvät voimakkaasti Venäjän yhteiskunnal-liset ongelmat. karjala on Venäjällä syrjäseutua, eikä sen kehitykseen valtion puolesta juuri panosteta. Solidaarisuus pyrkii tukemaan alueen kuntia löytämään keinot köy-hyyden ja alkoholismin kierteen katkaisemiseksi. työssä pyritään vaikuttamaan erityisesti nuorten asenteisiin, ja sitä kautta parantamaan kaikkien kuntalaisten elinolosuhteita.

SolidaariSuuS karjalaSSa

köyhyys koskettaa kai-

ken ikäisiä värtsiläläisiä.

karjala on Venäjällä

syrjäseutua, eikä sen

kehitykseen valtion puo-

lesta juuri panosteta.

karjalaSSa näkyVät VoimakkaaSti Venäjän

yhteiSkunnalliSet ongelmat

LIPPU 3 /2010 13

Salmiakin kaipuu – elämää ulkomailla

tekSti: alekstanteri Gustafsson

julkomaille muuttaessa pitää huolehtia monista asioista, mutta apua kyllä löytyy.

Vaikka Suomessa viime aikoina on kovasti kri-tisoitu maahanmuuttoa, ovat suomalaiset itsekin

olleet ahkeria maahanmuuttajia. esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa suomalaisia muutti sankoin joukoin amerikkaan paremman toimeentulon perässä. eniten suomalaiset ovat muuttaneet juuri ame-rikkaan ja Pohjoismaihin. näiden siirtolaisten jälkeläisiä ja myöhemminkin muuttaneita ulkosuomalaisia on nykyään reilu miljoona, joista 250 000:lla on Suomen kansalaisuus. nykyään ulkomaille muutetaan työn lisäksi opiskelujen perässä, mutta ei kenties yhtä pysyvästi kuin ennen.

ulkomailla suomalaisia auttavat monet järjestöt. Vuonna 1875 perustettu Suomen merimieskirkko on perustamises-taan asti tukenut Suomesta maailmalle lähteneitä meri-miehiä ja siirtolaisia. kulttuurityön lisäksi merimieskirkko auttaa hätään joutuneita suomalaisia.

ulkoSuomalaiSten linkkinä Suomeen toimii ulkosuoma-laisparlamentti. Siihen kuuluu tällä hetkellä 499 ulkosuo-malaisyhteisöä, joiden asioita se ajaa.

myös Suomi-Seura on ulkomailla asuvien, sinne lähtevi-en tai sieltä palaavien suomalaisten etujärjestö. Se välittää ajanmukaista kuvaa Suomesta ulkomaille ja tekee ulkosuo-malaisuutta tunnetuksi Suomessakin.

luonnollisesti Suomen suurlähetystöt, konsulaatit ja ulkoasiainministeriö auttavat suomalaisia ulkomailla.

ennen ulkomaille muuttamista on hyvä tutustua pai-kalliseen kulttuuriin, historiaan, uskontoon, tapoihin ja ilmastoon. myös terveydenhuoltoon, sen kustannuksiin, vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan ylipäänsä kannattaa pereh-tyä. ennen muuttoa tulee hoitaa asianmukaiset ilmoitukset Suomessa. työttömän työnhakijan tulee tehdä ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle. kirjallinen osoite- ja maasta-muuttoilmoitus tulee tehdä viimeistään viikon kuluttua muutosta. myös verotoimistoon tulee tehdä ilmoitus ja kelasta saa tarvittaessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Vaikka virallinen henkilöllisyystodistus kelpaa Schengen-

alueella, on passi edelleen toimivin ratkaisu. tarvittaessa mukaan pitää ottaa viisumi, rokotustodistukset, oleskelulu-pa ja työlupa. kannattaa myös tarkistaa, pitääkö ajokortti muuttaa kansainväliseksi. kohdemaassa kannattaa tehdä tarpeelliset sopimukset, kuten vuokra- ja sähkösopimus. omat yhteystiedot kannattaa ilmoittaa paikalliseen Suomen edustustoon. Suomi-Seuran nettisivuilta löytyvät paikalliset tukihenkilöt.

iSo-Britanniaan vuonna 2001 kansainvälisen politiikan opintoja suorittamaan muuttanut kaisa Penny muutti alun perin sinne neljäksi vuodeksi. nyt syksyllä hän muutti per-heineen takaisin Britanniaan, Southamptoniin, miehensä väitöskirjatutkimuksen vuoksi.

– lukion jälkeen muuttaminen tuntui todella suurelta ja vähän pelottavaltakin asialta, nyt asiaan suhtautuu kovin erilailla. en osaa ajatella, että minua jännittäisi vähemmän, jos olisin muuttamassa vaikkapa Joensuuhun. eu:n alu-eella muuttaminen on suhteellisen helppoa ja vaivatonta, suurin ongelma onkin kai tavaroiden siirtäminen euroopan unionin laidalta toiselle, kaisa Penny kuvailee ulkomaille muuttamisen tuntoja.

mutta mitä SuomeSta kaipaa?

– ruisleipää, saunaa, salmiakkia ja kermaviiliä… Ja vähän vakavammin ottaen, toimivaa hyvinvointivaltiota ja palve-lujärjestelmää. ensimmäistä kertaa tänne muuttaessa sitä ei huomannutkaan, mutta nyt pienten lasten kanssa kaipaa julkista päivähoitoa, neuvolaa, julkista liikennettä ja niin edelleen. edellisiin puutteisiin poikkeuksen tekee julkinen, kuluttajalle maksuton terveydenhuoltojärjestelmä. Suoma-laiset päättäjät voisivat tehdä opintomatkan tänne! toimiva omalääkärijärjestelmä, hoitotakuu (joka myös pitää) ja lä-hes ilmaiset reseptilääkkeet ovat osia kokonaisuutta, josta britit eivät suotta ole ylpeitä, Penny kertoo.

muille ulkomaille muuttamista suunnitteleville Penny sanoo seuraavaa:

– ota selvää, perehdy ja suunnittele muutto hyvin etukä-teen. apua saa monesta paikasta, kuten kelasta tai vaikka suomi.fi-sivustolta. Hyvä perehtyminen auttaa sopeutumis-ta ja kotiutumista huomattavasti. Ja sitten nauti, tutustu uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan avoimin mielin, siinä ei voi kuin voittaa!

liSätietoJa mm. WWW.mol.Fi, WWW.Suomi.Fi Ja WWW.cimo.Fi

en oSaa ajatella, että minua jännittäiSi Vähemmän, joS

oliSin muuttamaSSa Vaikkapa joenSuuhun.

14 liPPu 3 /2010

toukokuussa 2010 Joensuun puoluekokouksessa puolue-sihteeriksi valittu mikael Jungner kertoi voittopuheessaan SdP:n olevan rakkauden puolue ja sai salin taputtamaan innostuksesta. demarinuorten liittokokouksessa turussa kesäkuun 12. päivänä Jungner innosti kokousväen mukaan puheenjohtaja Jutta urpilaisen lauluesitykseen, ja lopulta kokoussali oli haljeta liitoksistaan. ei mikään turha kaveri.

nuoret lukijat tuntevat Jungnerin ennen kaikkea Yleisradion toimitusjohtajana. ennen Yleisradiota Jungner toimi tietotekniikkayhtiö microsoftin yhteiskuntasuhteiden johtajana Suomessa ja Baltian maissa. myöskään politiikka ei ole Jungnerille uutta. Vuodet pääministeri Paavo lippo-sen, hallintoministeri Jouni Backmanin ja oikeusministeri Johannes koskisen erityisavustajina sekä puheenjohtajuus Sosialidemokraattiset opiskelijat – Sonk:ssa ovat antaneet vahvan asiantuntemuksen poliittisesta päätöksenteosta.

Yleisradiossa moni asia muuttui Jungnerin johtajakau-della parempaan ja samaa toivotaan politiikkaan vaali-voiton ohella. muutos oli mahdollista Yleisradiossa, joten miksi se ei olisi mahdollista politiikassa. Jungner on ollut muutaman kuukauden SdP:n puoluesihteerinä. työpaikko-ja vertailtaessa eroavaisuuksiakin on.

– Yleisradio on viestintäyhtiö, jossa päätöksiä tehdään hitaammassa aikataulussa ja työn tempo on puolueorgani-saatiota rauhallisempi. Puolue työpaikkana on monialainen ja nopeatempoinen: päätöksiä tehdään paljon ja nopeasti. Viestintä on osa suurempaa kokonaisuutta, Jungner kertoo.

Suurin haaste tänä syksynä on lähestyvät vaalit. Vaa-likampanjan ja kampanjaorganisaation rakentaminen on

käynnissä, ja ehdokasasettelu on kovaa vauhtia valmistu-massa. talvea kohti mentäessä tahti vain kiivastuu, joten suuriin muutoksiin puoluetoimistolla on aikaa vähän. Hierarkiaa on kuitenkin jo purettu, mutta päähuomio on ihmisten innostamisessa ja itseensä uskomisessa.

– tärkeintä on korostaa puolueen vahvuuksia tulevassa vaalityössä ja saada yhteinen suunta tekemiseen, Jungner mainitsee.

Vahvuuksista puhuttaessa hän mainitsee ehdottomaksi puolueen vahvuudeksi ihmisten innostuksen ja intohimon maailman parantamiseen. Heikkouksiksi Jungner mainitsee SdP:n aseman median silmissä.

– Valtaapitävien haastaminen on aika vaikeaa. lisäk-si puolueen asema mediassa on haasteellinen, Jungner mietiskelee.

Vaalien jälkeen on kuitenkin elämää ja puoluesihteerin työ jatkuu taukoamatta. kehitettävää löytyy puoluetoimis-ton työkulttuurista.

– Joitain organisaatiomuutoksia saattaa olla tulossa, mutta muutokset vievät aikansa ja vaalit ovat nyt tärkeim-mät, Jungner mainitsee.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon työurien pidentämisestä niiden alkupäästä, loppupäästä ja jostain siitä välistä. nykyisin korkeasti koulutettuja on kuitenkin enemmän kuin koskaan. nuoria, alle 25-vuotiaita, on työt-tömänä myös varsin paljon. Yhä useampi nuori toivookin, että olisi töitä. Positiivinen lisä olisi myös, että omassa työssään viihtyisi.

SdP:n perusarvoihin kuuluu hyvinvointivaltion ja työl-lisyyden välinen yhteys, siksi työllisyys on erityisen tärkeä sosiaalidemokraattiselle liikkeelle.

– Hyvinvointivaltio voi perustua vain työnteolle. mitä korkeampi työllisyys, sitä enemmän on mahdollisuuksia

t

mikael jungner: SuolakaiVoSten aika on ohi!tekSti: Paulus toropainen

hyVinVointiValtio Voi peruStua Vain työnteolle. mitä korkeampi

työlliSyyS, Sitä enemmän on mahdolliSuukSia rakentaa

hyVinVointiValtiota

LIPPU 3 /2010 15

mikael jungner: SuolakaiVoSten aika on ohi!tekSti: Paulus toropainen

rakentaa hyvinvointivaltiota, Jungner painottaa. eläkeiästä puhuttaessa tulee esiin nykyhallituksen

kyvyttömyys rakentaviin ratkaisuihin. eläkeiän kategorinen nostaminen on helppoa kepillä holhoamista. todelliset ratkaisut löytyvät kuitenkin ihmisten viihtyvyydestä.

– SdP hakee ennen kaikkea rakentavia ratkaisuja, joilla työssä viihtymistä voidaan parantaa ja työuria pidentää, Jungner painottaa.

maailman monimutkaistuminen ja kansainvälinen kilpailu ovat luoneet suuria paineita johtamisen ja työilma-piirin kehittämiseen. Perinteisen kontrolliin ja huutamiseen perustuvan johtamistyylin aika on auttamatta ohi. tuotta-vuuden parantamisen lähtökohta on ihmisten intohimon lisäämisessä kontrollin lisäämisen sijaan.

– Suolakaivosten aikakausi on ohi, ja tuottavuus paranee parhaiten kontrollia vähentämällä, Jungner paaluttaa.

konkreettisiksi keinoiksi työilmapiirin muutokseen Jung-ner mainitsee julkisen sektorin työpaikkojen avoimuuden lisäämisen. eräs käytännöllinen keino olisi työtyytyväisyys-

kyselyiden julkaiseminen. – kun julkisen sektorin työpaikat järjestetään työtyyty-

väisyyden perusteella, syntyy paineita parempaan johtami-seen ja töiden mielekkyyteen, Jungner visioi.

Jungner rohkaiseekin nuoria tarttumaan omiin asioihin-sa. Vain nuoret voivat olla nuorten asioiden asiantuntijoita. nuorille tärkeitä teemoja ei tarvitse aina käsitellä vakavan muodollisesti, vaan niihin voi suhtautua iloisen myönteises-ti ja rennosti. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja innostavaa. Vaalityö on ryhmätyötä parhaimmillaan – siinä yhteishenki kohoaa kattoon ja tunnelma tiivistyy hetki hetkeltä.

eläkeiän kategorinen noStaminen on helppoa kepillä

holhoamiSta. todelliSet ratkaiSut löytyVät kuitenkin

ihmiSten ViihtyVyydeStä.

LIPPU 3 / 2010

tekSti: lauri Väänänen

tulevat seurakuntavaalit herättävät aiempaa enem-män mielenkiintoa. ensimmäistä kertaa 16-vuo-tiaille suodaan mahdollisuus äänestää. onko muutoksella konkreettista vaikutusta nuorten ää-

nestysintoon vai jättävätkö nuoret oikeutensa käyttämättä? luterilaisen kirkon sisällä on viime vuosina ollut muulla-

kin rintamalla suorastaan kuohuva ilmapiiri. ensimmäinen naispiispa valittiin, vaikka kaikki kirkon piirissä toimivat eivät hyväksy naista edes pappisvirkaan. lisäksi luterilaisen kirkon parissa on otettu voimakkaastikin kantaa homo- ja lesboparien kirkolliseen vihkimiseen.

22-vuotias haukiputaalainen Henri kylén on seurakunta-vaaleissa ehdolla toista kertaa. Syynä Henrin ehdokkuuteen on tahto toimia tienraivaajana, esimerkkinä muille nuorille. Henri haluaa olla innostamassa muita nuoria mukaan kir-kon toimintaan ja näyttää, että nuori voi saada seurakun-nassaan paljon aikaan.

Henrin mielestä se, että 16-vuotiaat saivat äänioikeuden, on tervetullut uudistus.

toimimme pitkään äänioikeuden saamiseksi 16-vuoti-aille naVi:ssa eli nuorten aikuisten vaikuttamisryhmässä. 16-vuotiaalla on käytännössä kaikki kirkon suomat oi-keudet, jos avioliittoa ei lasketa. monet nuoret jatkavat rippikoulun jälkeen toimintaansa seurakunnassa esimer-kiksi isosina. Vielä tässä vaiheessa kiinnostus on suurta. Siispä on luonnollista antaa nuorille äänioikeus jo tuolloin ja osoittaa, että nuorella on mahdollisuus vaikuttaa, Henri toteaa.

rippikoulun jälkeen ja myöhemmin aikuisiällä kiinnostus kirkkoa ja seurakunnan toimintaa kohtaan hiipuu usein olemattomiin ja moni nuori eroaa kirkosta. miten nuorten ”sielut voitetaan takaisin”?

kirkon päätöksenteon pitäisi olla avoimempaa ja nä-kyvämpää. kirkon tulee kuunnella nuoria ja näyttää, että myös kirkko on aidosti kiinnostunut nuorista. kirkon on otettava voimakkaasti kantaa nuorten asioihin ja toimia konkreettisesti nuorten hyväksi. nuoria ei pidä painostaa kristinuskoon, mutta nuorille on kerrottava evankeliumista. Seurakunnat tarjoavat nuorille monenlaista toimintaa, apua ja turvaa. tämä on tehtävä myös nuorille selväksi, vastaa Henri kysymykseen jämäkästi.

niin kuin moni muukin meistä, Henri on samaan aikaan sekä kristitty että sosialidemokraatti. onko sosiaalidemo-kratialla ja kristinuskolla jotain yhteisiä arvoja ja voiko niitä edes verrata toisiinsa? (mitro repo on mm. kertonut olevansa sitä mieltä, että Jeesus oli sosialidemokraatti.)

kyllä yhteisiä piirteitä löytyy. muun muassa kristinuskon ajatus lähimmäisenrakkaudesta ja sosiaalidemokraattinen ajatus tasa-arvosta ja solidaarisuudesta ovat monessa määrin toistensa vastineita. Halu auttaa ihmistä ja tehdä ihmisen elämästä parempaa on sekä kristinuskon että so-siaalidemokratian tavoitteena. Siihen, oliko Jeesus sosiaali-demokraatti, en lähde ottamaan kantaa, Henri pohdiskelee.

entä mitä mieltä Henri on kirkkoa repivistä kysymyksis-tä naispappeudesta ja homo- ja lesboparien kirkollisesta vihkimisestä?

en näe kummassakaan mitään ongelmaa. raamatus-sakin sanotaan, ettei toista saa tuomita. en voi ymmärtää miksi kirkon sisällä käytetään aikaa kinasteluun siitä, so-piiko nainen papiksi tai piispaksi, kun kirkolla olisi parem-paakin tekemistä. ei ihme, jos porukkaa katoaa. Ydinajatus koko kirkon tarkoituksesta on tuolloin kadonnut, toteaa Henri topakkana.

kirkon pitäisi tehdä myös selväksi, tukeeko se seksuaa-livähemmistöjä. itse olen sitä mieltä, että jos asiasta kirkon piirissä äänestettäisiin, niin äänestäisin sen puolesta, että myös homo- ja lesboparit saisivat avioliitolleen kirkollisen siunauksen, vastaa Henri epäröimättä.

Henri on harmissaan siitä, ettei sosialidemokraateilla ole tarpeeksi tahtoa panostaa seurakuntavaaleihin. demareilla pitäisi olla omat listat ja ehdokkaansa jokaisessa seurakun-nassa – kyllä demareistakin kristittyjä löytyy. Seurakunta-toiminta tarjoaa myös hyvät eväät kunnalliseen vaikuttami-seen, joten siksikin ei olisi pahasta olla demarina ehdolla.

Henri toivoisi, että mahdollisimman moni nuori äänes-täisi seurakuntavaaleissa. Vain nuori itse voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kirkko ja oma seurakunta kehittyvät.

nuorten on voitava tuntea kirkko kodikseen, sanoo Henri toiveikkaana.

liSätietoa SeurakuntaVaaleiSta: WWW.enSimmainenkerta.Fi WWW.SdP.Fi/kanSankirkkoarakentamaan

nuori, demari ja kriStitty

kriStinuSkon ajatuS lähimmäiSenrakkaudeSta

ja SoSiaalidemokraattinen ajatuS taSa-arVoSta ja

SolidaariSuudeSta oVat moneSSa määrin toiStenSa VaStineita

”jeeSuS oli SoSialidemokraatti”

16

LIPPU 3 / 2010

17

Mikä sinulle on tärkeää?

Kansan edustaja.

WWW.SDP.FI/EDUSKUNTA

Suomessa on hyvä asua.Meillä on kuitenkin lähes miljoona köyhää.Meillä on liki 300 000 työtöntä, joistalähes 40 000 on nuoria.Ja yhä useampi nuori uhkaa pudota kyydistä.

TÄSSÄ ON SDP:N SITOUMUS: Mikäli SDP on seuraavassa hallituksessa, toteutamme nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin, nostamme työllisyysmäärärahoja ja tulemme auttamaan pitkään työttöminä olleita.

Jutta UrpilainenSDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 24.8.2010

””

Osuusmaksun 33,64 € maksettuaan jo 15 vuotta

täyttänyt henkilö käyttää meillä täyttä omistajan

valtaa mm. äänestämällä edustajiston vaaleissa.

Omistajan tahdolla

ww

w.t

radeka

-yhty

ma.f

i

osk-ilmo-lippulehti-omistajan.pdf 9.9.2008 13:46:38

tekSti: Jussi-Pekka rode

istumme porukalla europarlamentaarikko lasse leh-tisen (sd.) terassilla ja mietimme tulevia eurovaaleja ja nuorten mahdollisuuksia nousta vallan tikapuita. lasse pyytää meitä olemaan valittamatta ja ottamaan

valta. Sitä ei tulisi kukaan meille koskaan vapaaehtoisesti antamaan.

nuorilla usein puuttuu tieto, missä valtaa on ja miten sitä käytetään. Valta kuitenkin houkuttelee monia ja siitä kiinnipitäviä riittää. Silti vallasta puhuttaessa unohtuu usein kunnissa valtaa käyttävät lautakunnat. Haastattelim-me kahta demarinuorta, jotka päättävät asioista omissa kunnissaan.

kuntapolitiikka määrittää nuorten tuleVaiSuuden lähiSeuduilla

demarinuoret Sonja kekkonen ja Sini karjalainen toimivat molemmat omissa kunnissaan lautakuntiensa aktiivisimpi-na jäseninä. Sonja toimii Viitasaaren tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana ja Sini Vaasan kulttuurilautakunnan jäsenenä. molemmille avautui paikka lautakunnassa vuo-den 2008 kunnallisvaalien jälkeen. Sonjan mukaan valtuus-toryhmä halusi antaa nuorille mahdollisuuden:

– Vaalien jälkeen valtuustoryhmässämme haluttiin antaa nuorille valtuutetuille vastuullisia lautakuntapaikkoja, joissa voisi kasvattaa omaa osaamistaan ja todella päästä sisälle kunnallispolitiikkaan, kekkonen kertoo.

kuntapolitiikan tulevaisuus määräytyy sen mukaan, miten nuoria saadaan mukaan päätöksentekoelimiin. ilman nuoria monet kunnat ja siellä vaikuttavat puolueet tulevat kärsimään asiantuntevien puutteesta. myös nuorten tule-vaisuus saa uutta näkökulmaa lautakunnista:

– on ollut kiva oppia, miten kaupungin organisaatio toi-mii ja kuinka prosessit etenevät. Siitä on ollut hyötyä myös yleissivistyksen kannalta, mutta myös toimiessani työnvä-enosastossa ja piirihallituksessa, karjalainen toteaa.

kekkosen mukaan tarkastuslautakunnassa työskentele-minen on avannut laajalla tavalla mahdollisuuden seurata Viitasaaren kaupungin asioita.

kokouStaminen on helppoa, mutta Vaikuttaminen Vaikeampaa

demarinuoret Sonja ja Sini eivät tyydy vain nuijimaan asi-oita pöytään vaan haluavat aidosti vaikuttaa esillä oleviin päätöksiin. lautakuntatyöskentely tapahtuu luottamuspoh-jaisesti oman arjen ohessa, joten ajankäytöllisiä haasteita riittää. lisäksi lautakunnan kokous vaatii valmistelutyötä, mikäli haluaa olla asioista perillä.

nuorilla lautakunnan jäsenillä on haasteita myös oman kokemattomuutensa takia. aina ei into korvaa pitkää uraa valtuustossa tai lautakunnissa.

– opittavaa ja tiedettävää on niin paljon. kaupungin ta-louden ja valtuuston tahdon toteutumisen valvominen ovat

valtavan isoja asioita, kekkonen toteaa. myös lautakunnan rooli ja vaikuttamismahdollisuudet

voivat vaihdella eri kuntien mukaan.– Vaasassa kulttuurilautakunta on tosi pieni ja kulttuuri-

toiminnan koordinointi hajallaan, karjalainen harmittelee. - toisaalta, pieni lautakunta on ollut loistava paikka

kehittyä ja perehtyä asioihin. Sitä kautta on saanut intoa omaan työhön myös puolueen puolella.

lautakuntatyöSkentelyn poliittiSet haaSteet

Sini ja Sonja korostavat, että heidän lautakunnissaan ei poliittisia erimielisyyksiä järjettömän paljon ole. eri aloja koskeviin lautakuntiin hakeutuvatkin usein samantyyppiset ihmiset, joilla on jaettuja näkemyksiä keskeisistä kysymyk-sistä. ristiriidat löytyvätkin useimmin lautakuntien väliltä.

toisenlaisen haasteen asettavat valmistelevat virkamie-het. He pitävät kiinni niin sanotusta hiljaisesta tiedosta, eikä kokematon nuori lautakuntalainen välttämättä pysy eri kiemuroiden perässä.

– en halua tulla kyyniseksi ja turhautua, vaikka välillä realismi katkoo idealismilta siipiä, huokaisee Sonja viitaten lautakuntatyöskentelyn monipuolisuuteen.

demarinuoret VaikuttamaSSa

18

LIPPU 3 / 2010

> Valtuuston valitsevat asukkaat joka neljäs vuosi.

Valtuusto päättää kunnan asioista, vastaa kunnan

taloudesta ja toiminnasta.

> kunnanhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa

kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön

sujumisesta, valmistelee vastuustoasiat, valvoo

kunnan etua sekä edustaa kuntaa.

> kunnanjohtajan valitsee valtuusto. kunnanjoh-

taja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan

hallintoa ja taloutta sekä muuta toimintaa

> lautakunnat eivät ole pakollisia, mutta käytän-

nössä jokaisessa kunnassa on asetettu luotta-

mushenkilöistä koostuvia lautakuntia hoitamaan

koulutusasioita, sosiaali- ja terveyspalveluja

sekä ympäristö- ja yhdyskunta-asioita.

läHde: kuntaliitto.Fi

LIPPU 3 / 2010

> Valtuuston valitsevat asukkaat joka neljäs vuosi.

Valtuusto päättää kunnan asioista, vastaa kunnan

taloudesta ja toiminnasta.

> kunnanhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa

kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön

sujumisesta, valmistelee vastuustoasiat, valvoo

kunnan etua sekä edustaa kuntaa.

> kunnanjohtajan valitsee valtuusto. kunnanjoh-

taja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan

hallintoa ja taloutta sekä muuta toimintaa

> lautakunnat eivät ole pakollisia, mutta käytän-

nössä jokaisessa kunnassa on asetettu luotta-

mushenkilöistä koostuvia lautakuntia hoitamaan

koulutusasioita, sosiaali- ja terveyspalveluja

sekä ympäristö- ja yhdyskunta-asioita.

läHde: kuntaliitto.Fi

tunnelmia keSän liittokokoukSeSta:kuVat: Paulus toropainen

timo - demarinuorten uuSi keulakuVatekSti: kati kokkonen

demarinuorten uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kesäkuussa timo kontio.timo tunnetaan valovoimaisena persoonana, joka huomioi ihmiset ja on aidosti kiinnostunut politiikan tekemisestä. Sosialidemokratian aatteen on timon sydämeen rakentanut niin itä-Helsingin lähiöissä eläminen, lastensuojelu- ja nuorisotyö sekä taksikuskinakin nähdyt elämän eri puolet. timo on laulanut kuorosota -ohjelmaan taustoja, juossut maratoneja ja toiminut opiskelijajärjestöissä.

kurkataan timon erääseen torstai-päivään, mitä puheenjohtajan arki oikein sisältää?

LIPPU 3 / 2010

20

lounaSPuheenjohtaja lounastaa usein lounasta-paamisissa yhteistyökumppaneiden kans-sa, mutta suurimmaksi osaksi toimiston työkavereiden kanssa. Välillä kiireessä lounas tuppaa jäämään väliinkin. urhei-lullisena miehenä timo tietää, että lounas on syötävä, jotta jaksaa. lounaan ääressä puhelin pirahtaa soimaan ja hallituksen jäsen tiedustelee näkemystä ajankohtai-sesta poliittisesta aiheesta. Puhelimen, sähköpostin ja Facebookin välityksellä timo pitää kätevästi yhteyttä hallituksen jäseniin kokouksien välillä. Syömästä on kiirehdittävä toimistolle valmistautumaan seuraavan päivän radiohaastatteluun.

aamutimo on pyöräillyt töihin Hakaniemeen

puoluetoimistolle hyvissä ajoin ennen

kello kahdeksalta alkavaa kokousta.

Päivittäiseen arkeen timolle kuuluu

liittohallituksen johtaminen ja poliittinen

vaikuttaminen kaikissa muodoissaan. Päi-

vät venyvät nopeasti pitkiksi, kun päivän

täyttää monet poliittiset valmistelut ja

ihmisten tapaaminen eri organisaatioista.

tänä aamuna timo aloittaa päivän

SdP:n puoluehallituksen kokouksella.

demarinuoret ei ole puolueen osa,

mutta timolla on mahdollisuus osallistua

monen SdP:n toimielimen työskentelyyn.

nuorten äänen kuuluminen puolueen si-

sällä ja ulkopuolella on tärkeää tavoitteita

vietäessä eteenpäin.

Puoluehallituksessa timolla on läsnä-

olo- ja puheoikeus. tärkeän asian nous-

tessa esiin käyttää timo demarinuorten

puheenvuoron. erityisen tärkeänä alku-

kaudesta ovat olleet nuorisotyöttömyys ja

tulevat eduskuntavaalit.

iltaalkuillasta timon on suunnattava vielä tapaamaan yhteistyökumppaneita tilai-suuteen. Paikalla on vaikuttajia muun muassa muista poliittisista nuorisojärjes-töistä. tällä kertaa timo ei kuitenkaan aio olla paikalla myöhään, sillä huomenna odottaa aikainen herätys haastatteluun. ennen sitä kotona odottaa lasagne ja puolison lämmin syli.

LIPPU 3 / 2010

21

iltapäiVä

kerran viikossa timo osallistuu puolueen

eduskuntaryhmän kokouksiin.

ryhmäkokouksessa pääsee kätevästi

tietoiseksi ajankohtaisesta tilanteesta ja

tapaa samalla ryhmämme 45 kansan-

edustajaa sekä muita työkavereita.

kokouksen jälkeen timo päättää jäädä

kuuntelemaan eduskunnan suullista

kyselytuntia paikan päälle.

Timo KonTio

27v.

Helsinki

Sosionomi(amk),

yhteiskuntatieteiden ylioppilas

”Jos itselleen osaa nauraa, ei elämästä iloa

puutu.”

TyöKoKemus

Ammattiin opiskelevat - SAKKI ry: edunval-

vontasihteeri, vs. pääsihteeri

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakun-

tien liitto - SAMOK ry: varapuheenjohtaja

Helsingin kaupunki, Naulakallion lastenkoti:

lastensuojelutyöntekijä Kovanen Oy: Taksi-

ja pienoislinja-autonkuljettaja

LuoTTamusToimeT

Helsingin demarinuoret: johtokunnan jäsen

Herttoniemen sos.dem. nuoret: varapuheen-

johtaja

Helsingin demarit: piirikokousedustaja

2008–2010, puoluekokousedustaja 2010

Sos.dem. opiskelijat Sonk ry: vpj. 2009,

liittohallituksen varajäsen 2010

Useita merkittäviä tehtäviä valtionhallinnon

työryhmissä ja neuvottelukunnissa työtehtä-

vinä vuosien varrella.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

ry: nuorisovaliokunnan seuraajajäsen 2010

Diakonia-ammattikorkeakoulu:

korkeakouluhallituksen jäsen 2005-2007

Facebook kavereiden määrä

vastaushetkellä: 1577.

Varttuneet demarinuoret aloittivat tapahtumansa laivan ollessa vielä satamassa, jolloin risteily-väelle oli puhumassa SdP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja eero Heinäluoma, demarinuor-

ten puheenjohtaja timo kontio sekä eläkeasioissa tela:n edustaja. meille nuorille oli varsin hyödyllistä kuulla myös vanhemman väen näkemyksiä politiikan nykytilanteesta. risteilyn osanottajat olivat kaikki jo eläkeiässä, vanhimmat yli 80-vuotiaita. matkan aikana riitti muisteluita yhteisistä nuorisoliittomuistoista, kuten tampereella vuonna 1956 jär-jestetystä iuSY:n leiristä. Varttuneet demarinuoret esittivät risteilyllä myös oman aikansa kulttuuriperinnettä iltamien tyyliin. kisällilauluja ja runonlausuntaa demarinuorten tapahtumissa harvemmin kuulee, mutta kulttuuritoiminnan lisäämistä ovat toivoneet myös nykytoimijat. Jäimme mietti-mään, minkälaiset voisivat olla 2000-luvun iltamat. kenties näemme tapahtumissa jatkossa omatekoisia kulttuuriesityk-siä, jos intoa ja esiintyjiä löytyy.

ruotSin demareita loppukirittämäSSä

Saavuimme tukholmaan vaalisunnuntaita edeltävänä torstaina. kenellekään ei voinut jäädä epäselväksi, että vaalit olivat tulossa. koko katukuva täyttyi vaalijulisteista, -mökeistä ja ahkerista vaalityöntekijöistä. ensin poikkesim-me tukholman yliopistolle tervehtimään paikallisia dema-rinuoria ja -opiskelijoita. kaikki kertoivat vaalikampanjan sujuneen erinomaisesti ja vaalityötä tehtiin luottaen puna-vihreän koalition voittoon. erityisen tyytyväisiä ruotsalaiset toverit olivat ovelta ovelle kiertäessä käytyihin keskustelui-hin. Saimme kuulla, että etenkin maahanmuuttajien asutta-missa lähiöissä oli vaalityöntekijät otettu avosylin vastaan, mutta yleensäkin suhtautuminen oli ollut pääsääntöisesti positiivista ja ihmiset olivat puhuneet mielellään politiik-kaa myös kotiovellaan ja kutsuneet jopa kahville. Pienestä epäröinnistä huolimatta totesimme, että ehkä samantyylistä kampanjointia olisi syytä kokeilla myös Suomessa.

ovelta ovelle kiertämisen lisäksi meitä puhutti äänes-tysprosentti. ruotsalaiset ovat tunnetusti huomattavasti suomalaisia ahkerampia äänestäjiä äänestysprosentin ollessa yli 80. kun utelimme vastausta tähän eroon, epäili-vät ruotsalaiset kiinnostuksen olevan korkeampi siksi, että eduskunta- ja kunnallisvaalit pidetään samanaikaisesti. näin

vaalien määrä vähenee, ja samalla kiinnostus kasvaa. tämä varmasti on yksi asia harkittavaksi Suomessakin, vaikka tuskin se kokonaan aktiivisuuden eroa selittää.

Sergelin torilla saimme omin silmin nähdä ruotsidemo-kraattien aiheuttaman reaktion. Satoja ihmisiä oli kokoon-tunut osoittamaan mieltään suvaitsevaisuuden puolesta, rasismia vastaan. ihmeellistä oli se, että nämä rauhan puolestapuhujat käyttäytyivät melko uhkaavasti ja tarvittiin kymmeniä mellakkapoliiseja pitämään mielenosoittajat kurissa. Poliisiringin keskellä seisoi muutama ruotsidemo-kraatti vaalimökillään. tunnelma oli niin aggressiivinen, että poliiseja varmasti tarvittiin estämään väkivaltainen yhteenotto. Vaikka ruotsidemokraattien politiikan sisältöä voidaankin pitää rasistisena, jäimme silti miettimään onko tämä todella paras tapa reagoida ääriliikkeisiin. ehkä olisi viisaampaa ottaa heidät mukaan poliittiseen keskusteluun

Jo usean vuoden ajan on itämeren aalloille suunnannut syyskuussa joukko entisaikojen nuorisoliittolaisia. tänä syksynä liiton toimistolta Varttuneiden demarinuorten matkaan lähtivät myös pääsihteeri Hanna isbom ja koulutussihteeri Jani ryhänen. Samalla reissulla päästiin tutustumaan ruotsin sosialidemokraattien vaalityöhön.

hiStoria ja nykyiSyyS kohtaSiVat ruotSin reiSSullatekSti: Hanna isbom

22

LIPPU 3 / 2010

ja asia-argumentein voittaa debatti. Vaalikampanjointipäivämme kruunasi tukholman

sosialidemokraattien järjestämä tilaisuus, jossa puhuivat muun muassa sosialidemokraattien puheenjohtaja ja pää-ministeriehdokas mona Sahlin, lo:n puheenjohtaja Wanja lundby-Wedin ja ruotsin demarinuorten puheenjohtaja Jytte Guteland. tilaisuus oli lämminhenkinen ja yleisö toivoa täynnä. Jätimme ruotsalaiset toverimme kampan-joimaan parasta onnea heille toivoen, ja suuntasimme takaisin kohti Suomea.

mitä VoiSimme ruotSiSta oppia?

Vaalikamppailu ruotsissa ei tuottanut toivottua tulosta. Sosialidemokraatit kärsivät pahimman tappionsa toisen maailmansodan jälkeen ja ruotsidemokraatit nousivat parla-menttiin vaa’ankieliasemaan. ruotsin sosialidemokraateilla on itsetutkiskelun paikka. oikeistohallitus sai ensimmäistä kertaa historiassa jatkokauden ja näyttää siltä, että koaliti-ot ovat tulleet jäädäkseen. Suomessa poliittinen asetelma on hyvin toisenlainen kuin ruotsissa. meillä ei äänestetä hallitusvaihtoehdoista ja perussuomalaisia ei voi verrata suoraan ruotsidemokraatteihin. Yhtäläisyyksiäkin löytyy, joten ruotsin vaalitulosta on syytä analysoida täälläkin.

oma analyysini on, että sosialidemokraattien oli vaikea asemoida itseään suhteessa äänestäjiin. ruotsi on selvinnyt globaalista talouskriisistä keskimääräistä paremmin. Suurin osa ruotsalaisista on saanut pitää työpaikkansa ja nauttia alhaisesta korkotasosta ja kas-vaneesta ostovoimasta. Hallituksen kannatus oli tästä syystä varsin vahva. ilmapiirissä, jossa suurin osa kan-sasta samaistaa itsensä menestyjiin, ei vastakkainaset-telu toimi. ruotsin kokoomus väitti vaalikampanjassaan röyhkeästi olevansa ainoa työväenpuolue. Jos Suomen kokoomus jatkaa naapurin kopiointia, on sama edessä meilläkin ensi keväänä. ruotsin vaalikamppailu osoitti, että mielikuvapolitiikalla on yhä suurempi merkitys vaa-leissa. SdP:llä on reilu puoli vuotta aikaa miettiä, mistä voimme ottaa oppia ruotsin sosialidemokraateilta ja mitä olisi syytä tehdä toisin. uskon vakaasti, että ruotsin tien ei tarvitse olla meidän tiemme.

ruotSin Vaalikamppailu oSoitti, että mielikuVa-

politiikalla on yhä Suurempi merkityS VaaleiSSa.

23

Socialdemokrati På SVenSka LIPPU 3 / 2010

det nordiska välfärdssamhället sägs vara det mest jämlika samhället som finns. Solidaritet är ett ord som har en stark innebörd hos oss, och vi värnar om varandra. Vi betalar olika mycket i

skatt beroende på hur stor vår inkomst är. Skolgången är finansierad av staten, och studiestöd och bostadstillägg gör det möjligt för alla att skaffa sig en utbildning. allt borde väl vara frid och fröjd i ett sådant land. Hur är det om man börjar skrapa lite på ytan, är läget det bästa i vårt land? Värnar vi om jämlikhet eller försöker man utöka klyftorna i samhället? enligt min mening finns det många områden där vi kunde utöka jämlikheten i Finland. det finns starka krafter i samhället som vill montera ner välfärdssamhället. en av de aktörerna är den borgerliga regeringen. rege-ringen försöker i smyg avveckla vårt samhälle och öka klyftorna mellan de rika och de med lägre inkomster. Vi går mot mera former av plattskatt, det vill säga skatter som är samma för alla, oberoende av inkomst. även andra åtgär-der av regeringen tyder på att solidariteten och jämlikhe-ten är hotad. låt mig nämna några exempel.

regeringen föreslår att en ny energiskattere-form ingår i sin budget för nästa år. orsaken är att man försöker lappa inkomstbortfallet från slopandet av arbetsgivarnas FPa-avgifter genom

att höja energiskatten. denna reform innebär i praktiken att vanliga människor i hyresbostäder får ökade energikos-tnader. dessutom är skatten en så kallad konsumtionsskatt och den är inte progressiv. det spelar ingen roll om man har en månadsinkomst på 2000 eller 12000 euro, man betalar en lika stor summa i energiskatt ändå. detta gör att den slår hårdare mot sådana med lägre inkomster. är det jämlikhet att man betalar samma skatt oberoende av inkomst? nej det är det inte.

regeringen hotar jämlikheten

kapitalskatten är idag 28 procent. många före-tagsägare och aktieägare kommer undan högre inkomstskatter eftersom de ser till att en stor del av deras inkomst är i form av dividender, och

dividender betalar man kapitalskatt på. Partiordförande Jutta urpilainen (SdP) har föreslagit att kapitalskatten höjs till 30 procent. Jag säger att det inte är tillräckligt, utan jag vill gå ett steg längre. Jag anser att kapitalskatten bör göras progressiv så att den kan jämställas med inkomstskatten. kapitalskatten fläckar ner vårt system i dess nuvarande form. är det jämlikt att en dividendmiljonär betalar lika mycket i skatt eller mindre än en närvårdare eller städare? nej det är det inte.

regeringen föreslår att man i nästa års budget skär ner sysselsättningsanslagen med 60 miljoner euro. arbetsminister anne Sinnemäki (gröna) anser att detta är en nivå som hon är

nöjd med. Jag undrar om de över 200 000 arbetslösa i vårt land är beredda att hålla med? 57 000 har varit ar-betslös i över ett år. i juli 2009 var de långtidsarbetslösas antal 41 000, idag alltså 57 000. det är en ökning med 39 procent på ett år! Hur är det med ungdomsarbetslös-heten? dyster läsning den med. Vi har 42 000 arbetslösa ungdomar i Finland. är det en siffra du är nöjd med, mi-nister Sinnemäki? Visar dessa siffror att det är befogat att sänka sysselsättningsanslagen nästa år med 60 miljoner euro? Jag anser att det inte är det. är det att befrämja jämlikhet, att vända arbetslösa personer ryggen, och bara värna om de som redan har en ekonomisk trygghet? nej det är det inte.

jag är övertygad om att merparten av Finlands befolkning fortfarande anser att solidaritet och jämlikhet är mer än bara tomma ord. Vi socialdemo-krater måste tydligt markera oss som försvarare av

jämlikhet. inom socialdemokratin måste vi vara vaksamma, och lyfta fram de åtgärder som görs från borgerligt håll för att utplåna vårt samhälle. i april 2011 är nästa riksdagsval. Vi har ännu flera månader på oss att visa att vi kämpar för jämlikhet och solidaritet. låt kampen börja!

tekSti: nils-Johan englund, ordförande för FSud, Finlandssvenska unga socialdemokrater, ordförande för nykarleby socialdemokra-tiska förening

24

LiiTON TOimisTON yhTEysTiEdOT:

saariniemenkatu 6 00530 helsinki Puh: (09) 774 5130 fax: (09) 712 752/demarinuoret [email protected]

PuheeNJohtaJatimo kontio(09) 7745 1311, 050 545 2083 [email protected]

Pääsihteeri hanna isbom(09) 7745 1310, 050 413 8299 [email protected]

koulutussihteeriJani ryhänen(09) 7745 1316, 050 537 2348 [email protected]

tiedotussihteeriPaulus toropainen(09) 7745 1314, 040 484 6773 [email protected]

JärJestösihteerianssi Pirttijärvi(09) 7745 1315, 040 484 6772 [email protected]

PiiRiEN yhTEysTiEdOT:

helsiNkitoimisto: kaarlenkatu 3-5, 00530 helsinki, (09) 763 990, [email protected] Puheenjohtaja: heikki koponen, 040 569 5982, [email protected] toiminnanjohtaja: sami siltaloppi, 050 537 6446, [email protected]

uusimaa: Järjestösihteeri: emma kuntsi, 044 523 4937, [email protected], Puheenjohtajan tehtäviä hoitaa varapuheenjohtaja taina viikari, 040 5077061, [email protected]

louNais-suomi (varsiNais-suomeN Ja satakuNNaN vaaliPiirit) toimisto: eerikinkatu 30, 20100 turku, 02- 414 5200 Järjestösihteeri: mari lindholm, 040 767 6698, [email protected] Puheenjohtaja: kaisa Palohonka, 040 589 1956, [email protected]

läNsi-suomi (PirkaNmaaN, vaasaN Ja keski-suomeN vaaliPiirit) toimisto: hämeenpuisto 28, 33100 tampere, Järjestösihteeri: siina raskulla, 040 832 0141, [email protected] Puheenjohtaja: antti hiitti, 040 575 0435, [email protected]

etelä-häme (hämeeN vaaliPiiri)Puheenjohtaja: miikka lönnqvist, 050 542 0160, [email protected]

kymi Ninni-sisko taavitsainen, 050 376 7895,[email protected]

itä-suomi (PohJois-karJalaN, etelä-savoN Ja PohJois-savoN vaaliPiirit) toimisto: kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: ville tahvanainen, 050 405 0614, [email protected] Järjestösihteeri: ilari Nevalainen, 040 484 [email protected]

PohJois-suomi (ouluN Ja laPiN vaaliPiirit) toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 oulu, [email protected], 050 381 2230. Puheenjohtaja: mirva saarelainen, 040 513 1889, [email protected]

fsud (sveNsksPråkiG distrikt) ordförande Nils-Johan englund,040 7192721, [email protected].

yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi/yhteydet/piirijerjestet

JAOsTOJEN JA TyöRyhmiEN yhTEysTiEdOT:

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

kaNsaiNväliNeN JaostoJaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: ossi ollikainen, 040 741 7686, [email protected]

työryhmätPoliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa. ohjelmatyö käynnistyy hiljalleen. työryhmän puheenjohtajan toimii sanna marin, 040 593 5535, [email protected].

liikuntapoliittinen työryhmä luo demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. työryhmää johtaa ari reunanen, 050 538 2857, [email protected].

lisäksi demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa tino aalto, [email protected].

25

kuvat: mirva Saarelainen, Jarkko karlsson, matleena muotkavaara

11 marraSkuu 2010

13.-14.11. d-tour Syystapahtuma 2010 ja pikkujoulut

12 joulukuu 2010

Glögit

liityn jäseneksi demarinuoriin

en vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

en vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

nimi

osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(Vanha osoite)

(Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SoSialidemokraattiSet nuoret rY

tunnuS 5005170

00003 VaStauSläHetYS

demarinuoret maksaa

postimaksun

tuleVat taPaHtumat

Sosialidemokraattiset nuoret ry hakee

projektiSihteeriä 1.1.2011 alkavaan neljän kuukauden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Projektisihteeri> vastaa liiton eduskuntavaalikampanjan järjestelyistä ja viestinnästä> toimii nuorten eduskuntavaaliehdokkaiden yhteyshenkilönä> avustaa liiton tapahtumien järjestämisessä> hoitaa muita järjestöllisiä tehtäviä edellytämme valittavalta kokemusta järjestötyöstä, viestinnällistä osaamista, sosialidemokraattista arvomaailmaa, oma-aloitteisuutta sekä valmiutta itsenäiseen työskentelyyn. eduksi luemme kokemuksen vaalityöstä sekä monipuoliset atk-taidot. arvostamme graafista osaamista (Photoshop ja indesign). tehtävä edellyttää matkustamista ja mahdollisesti liikkumista autolla, joten ajokortti luetaan eduksi. Hakemus ansioluetteloineen on lähetettävä 1.11. mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] (viestin otsikoksi ”Projektisihteeri”). lisätietoja tehtävästä antaa pääsihteeri Hanna isbom, puh. 050 413 8299.

d-tour

d-tour Hyvinvoinnin lähteillä

–seminaari

lauantaina 13.11.2010 helSinki

Vuoden viimeinen d-tour Hyvinvoinnin

lähteillä –seminaari keskittyy nuorten

työkykyyn, liikunnan ja terveiden

elintapojen tärkeyteen sekä kulttuurin

myötävaikuttavaan voimaan jaksamisessa.

Päivän aikana järjestetään myös

työpajat taiteesta, mediasta sekä

työväenkulttuurista. ilta päättyy

demarinuorten pikkujoulujuhliin.

Sunnuntaina 14.11. kokoontuvat työryhmät

ja jaostot.

liSätietoja ja ilmoittautumiSet

www.demarinuoret.fi/tapahtumat

www.demarinuoret.fi