Leija 6 2013

6 2013� � 2 • 2009

Leija 30 vuotta

Eurooppa ja minä:Tanskassa erilaiset työntekijät ovat saaneet töitä

Kreikan lama leikkaa vammaisten ihmisten palveluja

Maltan vapaaehtoiset hakivat oppia Suomesta

Leija on Vuoden 2013 selväsanainen

Europarlamenttivaalit sunnuntaina 25.5.2014

2 Leija 6 . 2013

Euroopan unioni on siihen kuuluvien valtioiden liittoEuroopan unioni onsiihen kuuluvien jäsenvaltioidenmuodostama liitto.Euroopan unionin lyhenne on EU.

Euroopan unioniin kuuluu28 Euroopan maata. Uusin EU:n jäsenvaltio on Kroatia.Turkki, Makedonia, Serbia,Montenegro ja Islantikäyvät neuvotteluja EU:n jäsenyydestä.

Euroopan unionin 17 maassa on käytössä euro,Euroopan unionin yhteinen raha.

Miksi kaikki Euroopan maateivät kuulu EU:hun?

Jotkut Euroopan maat,kuten Sveitsi ja Norja,eivät ole halunneet liittyä EU:hun.

Useat muut maat haluavat EU:n jäseniksi. Ne eivät kuitenkaantäytä vielä vaatimuksia,joita EU:n jäsenmaalta vaaditaan.

Komissaarit valmistelevat päätöksiä Euroopan komissiossa. Komissaari Olli Rehn on Suomesta. Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso on Portugalista. Kuva on otettu lokakuussa 2013 kokouksessa Strasbourgissa.

Kuva Genevieve Engel / European Union PE-EP

Taus

taku

va C

hris

tian

Cre

utz

/ Eu

rope

an U

nion

PE-

EP

Leija 6 . 2013 3

Euroopan valtio voi olla Euroopan unionin jäsen,jos maa on poliittisesti vakaa maa, jossa noudatetaan ihmisoikeuksiaja demokratiaa eli kansanvaltaa. Lisäksi maan talouden täytyy olla tarpeeksi hyvässä kunnossa, jotta se pystyy tekemään yhteistyötämuiden EU-maiden kanssa.Monien lakien täytyy olla samanlaisiakaikissa EU-maissa.

Kun jokin maa haluaa EU:n jäseneksi,se lähettää hakemuksen EU:lle.EU tutkii, täyttääkö maa edellytykset,joita jäsenmaalta vaaditaan.

Sen jälkeen alkavat jäsenyysneuvottelut,jotka voivat kestää useita vuosia.

Miksi EU:n lipussa on vain 12 tähteä, vaikka jäsenmaita on enemmän?

Euroopan unionin lipussa olevien tähtien määräei liity jäsenvaltioiden määrään.Luku 12 ja tähtien muodostama ympyräkuvaavat yhtenäisyyttä ja sopusointua.

Teksti Ari Sainio / Kansalaisten Euroopan unioni -esite

Suomi

Kroatia

Itävalta

Strasbourgin kaupunki

Brysselin kaupunki

Portugali

Kreikka

Malta

Tanska

Sinisellä merkityt alueet ovat valtioita, jotka kuuluvat Euroopan unioniin. Niitä on 28.

4 Leija 6 . 2013

Mic

hel C

hris

ten

/ Eu

rope

an U

nion

Leija 6 . 2013 5

Euroopan unionissa on useita toimielimiä, jotka tekevät päätöksiä.

Niitä ovat• Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden johtajien huippukokous, joka johtaa EU:n kehitystä.• Euroopan parlamentti, joka edustaa EU:n kansalaisia.• Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa jäsenmaiden hallituksia.• Euroopan komissio,

joka valmistelee ja panee täytäntöön EU:n päätöksiä.

Euroopan unionin päätöksiä ovat asetus, direktiivi, päätös ja suositus.

Euroopan unioni antaa säädöksiä,joilla se ohjaa ja sääteleejäsenmaidensa lainsäädäntöä.Määräyksiä on neljänlaisia:asetus, direktiivi, päätös ja suositus.Vahvin niistä on asetus.Se tulee voimaan sellaisenaanjokaisessa jäsenmaassa.

Direktiivi on ohje jäsenmaan lakia varten: jokaisen jäsenmaan täytyytehdä direktiivin mukainen laki.

Asetuksia ja direktiivejätäydentää päätös.Usein päätös koskeevain yhtä tai muutamaa jäsenmaata.

Suositus on lievin määräys.Sitä jäsenmaiden ei ole pakko noudattaa.

EU:n asetukset, direktiivitja päätökset ovat vahvempiakuin jäsenmaan omat päätökset ja lait.Jokaisen jäsenmaan on pakkonoudattaa niitä.

Teksti Ari Sainio / Kansalaisten Euroopan unioni -esite

Näin Euroopan unionissatehdään päätös:Ensin komissio tekee esityksen uudesta laista.Seuraavaksi parlamentti ja ministerineuvosto päättävät asiasta yleensä yhdessä.Sitten komissio valvoo, että päätöstä noudatetaan kaikissa jäsenmaissa.Jos tulee erimielisyyksiä, EU:n tuomioistuin ratkaisee riitatapaukset.

Teksti Ari Sainio / Kansalaisten Euroopan unioni -esite

Miten EU:n päätökset vaikuttavat Suomeen?

Miten EU:n päätökset syntyvät?

Kansalaisten Euroopan unioni -esitteen löydät netistä Papunetin sivulta www.papunet.net

6 Leija 6 . 2013

Tässä Leijassa vierailemme muutamassa Euroopan unionin maassa.Maat ovat Tanska, Malta, Itävalta ja Kreikka. Tunnetko maiden liput? Mukana ovat myös Suomen lippu ja Euroopan unionin lippu.

Eurooppa ja minä

Tämä maa on yksi Pohjoismaista. Maa tunnetaan hyvistä voileivistään. Maan nimi on __________________ .

Tämä maa tunnetaan vuoristaan ja maan mäkihyppääjät ovat taitavia. Maan nimi on __________________ .

Tämä maa on pieni saarivaltio Välimeressä.Juttua maan kansalaisista on tämän Leijan sivulla 14. Maan nimi on __________________ .

Valtioiden liitto, johon kuuluu 28 valtiota. Lipussa on kaksitoista tähteä sinisellä pohjalla.Liiton nimi on __________________ .

Tuttu kotimaa. Maan itsenäisyyspäivä on 6.12. Maan nimi on __________________ .

Tämä Välimeren maa on suosittu rantaloma- ja matkakohde. Maan nimi on __________________ .

Leija 6 . 2013 7

Tanskassa on käynnissä projekti nimeltään KLAP. KLAP auttaa kehitysvammaisia ihmisiä työllistymään tanskalaisiin yrityksiin pysyvästi.

Tanskassa KLAP-projektin avulla yli 100 työntekijää on löytänyt mielekkään työn vuoden aikana.Työpaikkoja luodaan koko ajan lisää.Vapaita työpaikkoja on paljon tarjolla.Tavoitteena on löytää työpaikka jopa 5 000 työntekijälle.

Projektin avulla työntekijät ovat siirtyneet työpajatoiminnasta avoimille työmarkkinoille.

”Työ kohottaa itsetuntoa”

JATKUU u

Tanskalainen Jens Hansen sai uuden työn KLAP-projektissa. Hän on töissä varastossa.

KLAP-projekti Tanskassa lupaa paljon uusia työpaikkoja:

Kuv

a K

lap-

proj

ekti

8 Leija 6 . 2013

Vammaiset työntekijät ovat saaneet vakituisen työn yrityksestä, ja työstä maksetaan oikeaa palkkaa. Työntekijät saavat kuusi euroa tunnilta,ja nostavat lisäksi eläkettä.

Uusi työ antaa voimaa

Jens Hansen ja Claus Christiansen ovat löytäneet uuden työn. He ovat nyt varastotyöntekijöitä.Työn löytyminen on ollut molemmille suuri ilon aihe. – Parasta on se, että saamme tehdä työtä, jolla on merkitystä. Koemme työmme mielekkääksi, he kertovat.

Jens ja Claus työskentelevät Silvan-nimisessä tavaratalossa. Siellä uudet työntekijät on otettu lämpimästi vastaan.

– Jensin, Clausin ja monen muun työllistäminen on ilo meille kaikille,kertoo tavaratalopäällikkö Johan Ankerstjerne. Hän työskentelee Silvanin Kööpenhaminan tavaratalossa.Silvan on tavarataloketju, joka työllistää projektin kautta 13 työntekijää eri puolilla Tanskaa.

Johan muistuttaa, että erilaisuus on rikkaus työpaikoilla.– Erilaiset työntekijät ovat meille tervetulleita, ja opimme kaikki paljon toisiltamme. On hyvä, että työskentelemme tasa-arvoisesti yhdessä, hän kertoo.

Johan sanoo, että Silvan haluaa olla yhteiskuntavastuullinen yritys.

Yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritys pyrkii oikeudenmukaiseen ja vastuulliseen toimintaan.– On yhteiskunnalle parempi, että kaikki saavat tehdä työtä,Johan Ankerstjerne sanoo.

Jens ja Claus ovat samaa mieltä. He myös sanovat, että työllä on suuri merkitys työntekijöiden itsetunnolle.– Työ antaa minulle voimaa ja kohottaa itsetuntoa, kertoo Jens.

Yritykset ovat innoissaan uudesta projektista

KLAPin projektipäällikkö Anders Reitov kertoo,että useat yritykset haluavat tehdä yhteistyötä KLAPin kanssa.Tällä hetkellä on paljon avoimia työpaikkoja, joihin etsitään sopivaa työntekijää.

Kun uusi työntekijä aloittaa, hänellä on yhden kuukauden koeaika. Koeajalta ei saa palkkaa.

JATKOA q

Projektin esitteissä ovat mukana suuret tanskalaiset yritykset, kuten Silvan-kaupat.

Leija 6 . 2013 9

Jos työntekijä ja työnantaja ovat työhön tyytyväisiä, he kirjoittavat työsopimuksen. Andersin mukaan on tärkeää,että työntekijöillä on mahdollisuusvaihtaa työpaikkaa, jos työ ei tunnu sopivalta.

– Työntekijät ilmoittautuvat työnhakijoiksi netissä yleiselle työnhakusivulle, josta yritykset löytävät sopivat työntekijät, hän sanoo.

On tärkeää, että työ on sellaista, joka vastaa työntekijän toiveita, Tarjolla on paljon siivoojan, ravintola-apulaisen ja varastotyöntekijän töitä. Anders Reitov toivoo, että projekti voisi tarjota enemmän toimistotöitä.

Projekti saa tukea Tanskan valtiolta. Projekti laajenee ensi vuonna ja tavoitteena on saada entistä enemmän yrityksiä mukaan.Tällä hetkellä projekti on saanut mukaan 15 suurta yritystä.

Claus Christiansen siivoaa: – Teen työtä, jolla on merkitystä!

Projektin tavoitteena on saada työpaikka 5 000 ihmiselle seuraavien vuosien aikana.– Pyrimme siihen, että autamme jatkossa kehitysvammaisten ihmisten lisäksi myös muita vammaisia.

Teksti Laura Kotila

Kuv

a K

lap-

proj

ekti

10 Leija 6 . 2013

Valtion säästöt koettelevat kehitysvammaisten ihmisten elämää Kreikassa.

Kreikan taloudellinen lama pakottaa valtion säästämään rahaa.– Vammaisten tukia on pienennetty ja niihin vaadittavan vammaisuusasteen määrittelyä kiristetty. Perheillä ei ole rahaa lääkkeisiin, saati sitten erikoishoitoihin, kertoo psykologi Penny Papanikolopulu. Hän on mukana Kreikan Best Buddies -projektissa.

Oma ongelmansa on Penny Papanikolopulun mukaan se, että vammaistukia on nostettu myös väärin perustein.– Seuraus on, että apua oikeasti tarvitsevat saavat kärsiä.

Best Buddies-kaveritoiminta rahoitetaan sponsorituella eikä sen toiminta ole toistaiseksi uhattu. Projektia ylläpitävän Tact Hellas -järjestön valtiontuki pienentyi kuitenkin viime vuonna puolella.Se on hankaloittanut muun muassa henkilökunnan palkanmaksua. Kuluvan vuoden tuki on auki.

Penny Papanikolopulu muistuttaa, että taloudelliset ongelmat aiheuttavat psyykkistä ja fyysistä uupumusta.– Vammaisperheet elävät oravanpyörässä. Pahinta on, ettei kukaan tiedä, milloin tilanne paranee.

Teksti ja kuva Sara Saure

Vammaisten ihmisten tukia ja palveluja on leikattu

Lama Kreikassa vaikuttaa vammaisten ihmisten elämään

Leija 6 . 2013 11

Vammaiset ihmiset osoittivat mieltä Ateenassa, Kreikan pääkaupungissa.

12 Leija 6 . 2013

Kreikkalaiset Fani ja Rodanthi osallistuvat vammaisten ja vammattomien nuorten vapaaehtoistoimintaan Ateenassa. Kummallakaan ei ole töitä, sillä Kreikka elää ankaraa talouslamaa. Ystävyyssuhde auttaa jaksamaan.

Kreikkalaiset Fani Georgakopulu ja Rodanthi Zahariaki hymyilevät kilpaa. He tapaavat toisiaan Best Buddies -kaveritoiminnassa Ateenassa. Tapaamisia on kaksi kertaa kuussa. Kerran viikossa tytöt pitävät yhteyttä puhelimitse tai Facebookissa.

Best Buddies -piireissä Fani ja Rodanthi tunnetaan täydellisenä kaveriparina.

Talousvaikeudet ovat lähentäneet kreikkalaisia

Lama Kreikassa vaikuttaa vammaisten ihmisten elämään

Kreikkalaiset kaverukset Fani Georgakopulu ja Rodanthi Zahariaki tapasivat kahvilassa.

Leija 6 . 2013 13

– Opin Rodanthilta uutta elämästä. Pidämme tanssimisesta ja elokuvista, Fani kuvailee ystävyyttä.

Töitä ei ole vammaisille eikä vammattomille

Rodanthi korjaa hiuksen Fanin silmiltä. Tytöt supattavat toisilleen salaisuuden ja purskahtavat nauruun. Vakavaksi Fanin saa vain yksi ajatus.– Jos tapaamisemme peruuntuu, en jaksa odottaa seuraavaa soittoa tai kahvilla käyntiä.– Ja näyteikkunoiden katselua! Rodanthi lisää. Ostoksiin tytöillä ei ole ihmeemmin varaa. Pitkäaikainen talouslama on aiheuttanut Kreikassa irtisanomisia, palkanleikkauksia ja lisämaksuja. Myös 24-vuotias äidinkielenopettaja Rodanthi Zahariaki on työtön. – Valmistumiseni jälkeen vakituista työtä ei ole löytynyt. Nuorten työttömyys on Kreikassa 60 prosenttia. Se tarkoittaa, että kymmenestä nuoresta jopa kuusi on työttömänä.

Työelämään pääsy näyttää toivottomalta myös 26-vuotiaalle Fani Georgakopululle. Koulu järjestää silti työvalmennusta.– Olemme tutustuneet ison supermarketin varastoon, pankkiin ja kahvilaan, Fani listaa kohteita.

Oman elämän aloitus viivästyy

Molemmat nuoret naiset, sekä Fani että Rodanthi, asuvat vanhempiensa kanssa.

Rahanpuute estää Rodanthia harkitsemasta muuttamista. Häntä harmittaa, että nuoret eivät pääse itsenäistymään talouskriisin vuoksi.

– On sellaisiakin perheitä, joissa vanhemmat ovat ilman töitä ja nuoren on hankittava toimeentulo taloon, Rodanthi Zahariaki kertoo. Fani Georgakopulun perhe elää epävarmuudessa valtion avun osalta. Tyttären vammaisuus on todistettava säännöllisesti, jotta 313 euron tuki jatkuu. Raha maksetaan takautuvasti joka toinen kuukausi. Asiantuntijat arvioivat pian Fanin vammaisuutta jälleen kerran.– Minua se ei haittaa, koska kaikilla on Kreikassa vaikeaa, Fani Georgakopulu vakuuttaa.

Talouskriisissä on myös positiivinen puoli

Koettelemuksista on seurannut Kreikassa jotain hyvääkin. Best Buddies -ohjelmaan ja muuhun vapaaehtoiseen toimintaan riittää osallistujia. Kun valtio ei auta, ihmiset tukeutuvat toisiinsa.

– Apu voi olla materiaalistatai palvelujen ja ajatusten vaihtoa, Rodanthi Zahariaki sanoo ja halaa ystäväänsä: – Itse rikastun vapaaehtoistoiminnasta valtavasti. Fanin valoisuus auttaa unohtamaan huolet hetkeksi.

Teksti ja kuva Sara Saure

14 Leija 6 . 2013

Maltalaiset Gayle Mugliette ja Maria Mifsudhaluavat parantaa kehitysvammaisten nuortenasemaa kotimaassaan. He etsivät uusia tapojavaikuttaa asioihin.Viime keväänä he vierailivat Suomessaja oppivat uusia asioita mediatyöstä.

Gayle ja Maria ovat Maltalta. Malta on pieni saarivaltio Italian lähellä. Se kuuluu Euroopan unioniin. Gayle ja Maria vierailivat Suomessakahden viikon ajan jatekivät vapaaehtoistyötä Lyhty ry:lle.

Vapaaehtoistyö tarkoittaa sitä, että työntekijä tekee työtä, joka on avuksi muille.Työntekijä ei saa vapaaehtoistyöstä palkkaa. Sen sijaan vapaaehtoistyö antaa iloaja uusia kokemuksia työntekijälle.

Maria ja Gayle osallistuivat Lyhty ry:n Radio Valon erilaisiin mediaprojekteihin.Tutuksi tulivat muun muassa elokuvan tekeminenja työskentely radiossa.Lisäksi naiset vierailivat erilaisissa kohteissa, kuten Toisenlaiset frendit -sarjan kuvauspaikalla. – Kaikki on ollut hyvin mielenkiintoista.Hauskinta oli seurata tv-työskentelyä,kertoo Gayle omista kokemuksistaan.Tarkoituksena on, että media-alan kokemuksistaon maltalaisille hyötyä jatkossa.

– Olemme oppineet paljon uutta, Maria ja Gayle sanovat.

Maria ja Gayle tulivat Suomeen osana EVS-organisaation toimintaa. EVS tukee nuorten vapaaehtoistyötä Euroopan alueella.Se on osa Euroopan unionin nuoriso-ohjelmaa.

Uusia kokemuksia ja uusia ystäviä

Vapaaehtoistyön myötä Maria ja Gayle saivat tutustua suomalaiseen kulttuuriin.Samalla he saivat uusia ystäviä. Yksi iso teema vierailun aikanaoli kommunikaatio eli viestintä ihmisten välillä.Suomalaiset ja maltalaisetpuhuvat eri kieltä.

Vapaaehtoiset Maria ja Gayle media-alan töissä Suomessa:

”Haluamme jatkaa työtä kotimaassamme Maltalla”

Maria ja Gayle tekivät Lyhdyssä elokuvaa,jonka voi nähdä Radio Valon sivulla netissä.

Leija 6 . 2013 15

– Olemme puhuneet paljon siitä,miten me kommunikoimme.Olemme käyttäneet apuna kuvakortteja.Korttien avulla olemme pystyneetkertomaan ajatuksiamme suomalaisille, Maria sanoo.

Vierailulla oli mukana myös henkilöitä, jotka toimivat tulkkeina. – Huomasimme vierailumme aikana,että Maria ja Gayle pärjäävät mainiosti itsenäisesti.He ovat rohkeita ja pystyvät hyvin kommunikoimaantoisten nuorten kanssa,kuvailee Marthese Mugliette.

Hän on Maltan Downin syndrooma -yhdistyksen puheenjohtaja ja myös Gaylen äiti.

Radio Valon toiminta tutuksi

Yksi Marian ja Gaylen uusista ystävistäon helsinkiläinen Antti Alajääski.Antti puhuu hieman englantia.Hän esitteli tulkkien avullaRadio Valon toimintaa Marialle ja Gaylelle.

Suomen ja Maltan yhteistyötä. Maria ja Gayle tekivät yhdessä radio-ohjelmaa Antti Alajääsken kanssa.

JATKUU u

16 Leija 6 . 2013

Antti, Maria ja Gayle tekivät yhdessä radio-ohjelmaa ja elokuvan maltalaisten vierailusta Suomessa.

– On ollut hienoa päästä kertomaan toiminnastammeja tutustua Mariaan ja Gayleen.On kiva saada ulkomaalaisia ystäviä,siksi maltalaisten vierailu on ollut mielenkiintoinen, Antti kertoo.

Radio Valon toiminnasta kertominen oli tärkeää työtä.

Lyhty ry:n projektipäällikkö Markus Vähälän mukaanyksi vierailun tavoitteista on oppia mediatyöskentelyä.Maltan vammaisjärjestö haluaa käynnistää media-alan toimintaa kotimaassaan.

– Tarkoituksena on, että maltalaiset vieraammevoivat siirtää uudet opit oman järjestönsä toimintaansekä neuvoa ja opastaa muita, Vähälä kertoo.

Samalla Marian ja Gaylen vierailuoli Lyhty ry:lle erityinen kokemus.

JATKOA q

Leija 6 . 2013 17

Lyhty ry:llä ei ole ollut aiemminkehitysvammaisia vapaaehtoisia ulkomailta.

Yhteistyö jatkuu niin, että Lyhty ry tekee vastavierailun Maltalle.– Yhteistyömme on ollut oppimista molemmille osapuolille.Myös me saamme tästä paljonja voimme kehittää toimintaamme,kertoo Vähälä.

Teksti Laura Kotila Kuvat Laura Kotila ja Maltan Radio Valo

Maltan Radio Valo käynnistyy joulukuussa.Avajaisiin ovat lupautuneet tulemaan maan presidentti ja sosiaaliministeri.

Järjestätkö toimintaa? Voit hakea tukea EU:lta

Euroopan unioninnuoriso-ohjelma tukee nuorten toimintaa yli maiden rajojen.

Euroopan unionilla on kansainvälinen nuoriso-ohjelma.Englanniksi ohjelman nimi onYouth In Action eli suomeksi ”nuoriso liikkeellä”. Ohjelmasta voi hakea rahallista tukeanuorten kansainväliseen toimintaan.

Nuoriso-ohjelma tarjoaa 13 – 30-vuotiaille mahdollisuuden tavata muita nuoria jaoppia yhdessä toisten kanssa Suomessa tai ulkomailla.

Ohjelma antaa myös asiantuntija-apuaja koulutusta nuorten kanssa toimiville henkilöille ja yhteisöille. Suomessa ohjelmasta vastaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

Lyhdyssä Helsingissä toimii Radio Valo.Hankkeessamme erilaiset nuoret voivatopetella uusia media-alan taitoja.Meillä on hyviä kokemuksia EU:n nuoriso-ohjelmasta.

Radio Valolta voit saada omalle Youth In Action -tapahtumallesi julkaisu- ja tiedotusapua. Voimme tulla tallentamaan tapahtumaasi videolle ja voimme kertoa siitä muille vaikka Radio Valon kautta. Ota meihin yhteyttä, kerromme lisää.

Teksti Markus Vähälä ja Jari NordströmRadio Valo, Lyhty ry

Voit lukea lisää Radio Valon toiminnasta netistä sivulla www.radiovalo.fi

Radio Valo aloittaa Maltalla. Stephanie Camilleri ja Gayle Mugliette ovat pukeutuneet uusiin Radio Valo -paitoihin.

18 Leija 6 . 2013

Itävallassa halutaan luoda keinoja, joiden avulla vammaiset ihmiset saavat helposti tietoa erilaisista asioista. – Tutustuimme ohjelmiin, jotka auttavat käyttämään nettiäentistä helpommin,Auli Leiniö kertoo vierailusta Atempo-järjestössä.

Atempon toimintaan kuuluumyös palvelujen arviointi.– Se kiinnosti minua eniten,ja haluaisin arvioida palvelujatäällä Suomessa, Auli sanoo.

Auli haluaisi arvioidapalvelujen esteettömyyttäja saavutettavuutta.Silloin hän tarkastelisi,voivatko vammaiset ihmisetkäyttää palveluja helpostija itselleen sopivalla tavalla.

Esimerkki palvelujen arvioinnista asuntolassa

Atempo-järjestö kertoo kotisivullaanesimerkin siitä, mitä palvelujen arviointi voi tarkoittaa.

Auli Leiniö kiinnostui Itävallassapalvelujen arvioinnistaAuli Leiniö tutustui Atempo-nimisen järjestön toimintaan Itävallassa.Hän matkusti Itävaltaan Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa.

Kuvakorteilla voi esittää erilaisia tilanteita,joissa palveluja käytetään.

Leija 6 . 2013 19

Esimerkki on asuntolasta,ja arvioinnin tekevätkehitysvammaiset ihmiset.

Kun palvelua arvioidaan,palvelulle pitää ensin asettaa tavoite.Sitten katsotaan, millä tavallatavoite on toteutunut.

Asuntolassa palvelun tavoite voi olla,että työntekijä koputtaa asukkaan oveen ennen kuin hän menee sisälle.Arvioinnissa tarkastetaan,toteutuiko tavoite elikoputtiko työntekijä asukkaan oveen.Jos hän ei koputtanut,hänen pitää muuttaa tapojaanja alkaa koputtaa.

Eri maiden ihmiset saavat toisiltaan tietoa ja ideoita

Itävallassa Atempo-järjestön vieraina oli ihmisiä eri maista.

Tapaaminen oli osa projektia, joka sai tukea Euroopan unionilta.

Auli Leiniön mielestä on tärkeää,että eri maiden ihmisetvaihtavat tietoja ja kokemuksiatoistensa kanssa.

– Yhteistyössä saadaanuusia vinkkejä, miten kehitysvammaisten ihmisten asemaavoidaan omassa maassa parantaa,Auli Leiniö sanoo.

Hän kertoo, että matkaantoi paljon myös hänelle itselleen.– Parhain muistoni on,että tutustuin Itävallassasamanhenkiseen tyttöön.Matka nosti myös itsetuntoanitodella paljon, hän kertoo.

Teksti Tuula PuranenKuvat Lola Tikkanen

Kun keskustelee muiden maiden edustajien kanssa, voi saada vinkkejä, miten kehitysvammaisten asemaavoidaan omassa maassa parantaa, Auli Leiniö sanoo.

20 Leija 6 . 2013

Suomessa vammaispolitiikkaa koordinoi eli suunnitteleesosiaali- ja terveysministeriö.Vammaispolitiikan toteuttaminen kuuluu kaikille ministeriöille.

Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus:1. yhdenvertaisuuteen,2. osallisuuteen ja syrjimättömyyteen,3. tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin.

Suomi on sitoutunut Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa.

EU:n vammaispolitiikka pyrkii lisäämään osallisuutta

Euroopan unioni on sitoutunut kieltämään vammaisuuteen perustuvan syrjinnän.

Suomessa toivotaan,että Suomi ratifioisieli ottaisi käyttöön YK:nvammaisten oikeuksien sopimuksen. Euroopan unioni ratifioi sopimuksen joulukuussa 2010. EU:n kautta sopimus sitoo siis Suomeakin.

Euroopan unionilla on oma vammaisstrategiaeli suunnitelma vammaisia ihmisiä koskevista asioista.Sen päätavoitteena on lisätä vammaisten ihmisten toimintamahdollisuuksia.

Tähän päästään parantamalla saavutettavuutta ja lisäämällä osallisuutta. Lisäksi suunnitelman mukaan halutaan kehittää rahoitusta, yhteistyötä ja tiedotusta. Strategia on voimassa vuoteen 2016 asti.

Keskeinen osa vammaisstrategiaa on ollut EU:n vammaistoimintasuunnitelma. Siinä kiinnitetään huomiota esimerkiksi köyhien vammaisten tilanteeseen.

Euroopan unionissa tehdään suuria linjauksia, jotka voivat koskea esimerkiksi vammaisten ihmisten saamia palveluja.Euroopan unionin päätökset eli direktiivit vaikuttavat suoraankaikkien jäsenvaltioiden lainsäädäntöön.Yleisesti vammaisuuteen liittyvät päätökset ja toimet tekee kuitenkin jokainen jäsenvaltio itsenäisesti.

Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi kuuluvat yhteen

Euroopan unionin tavoitteena on lisätä alueen kilpailukykyä. Tavoitteeseen liittyy myös ajatus sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Tätä ajattelumallia on kutsuttu Euroopan sosiaaliseksi malliksi.

Teksti Jaana Teräväinen Lähteinä on käytetty Verkkopalvelu Verneriä osoitteessa www.verneri.net ja sosiaali- ja terveysministeriötä osoitteessa www.stm.fi

Millaista vammaispolitiikkaa Euroopan unionissa on?Euroopan unionin vammaispolitiikassa tärkeitä asioita ovat muun muassa saavutettavuuden ja osallisuuden lisääminen.

Leija 6 . 2013 21

Sami Helle puhui marraskuussa parlamentin tilaisuudessa, jonka aiheena oli uusi hankintadirektiivi.

Euroopan parlamentissa Brysselissä järjestettiin marraskuussa tilaisuus, jossa arvioitiin, vaikuttaako uusi hankintadirektiivi eli laki kilpailuttamisesta sosiaalipalveluihin.

Tilaisuudessa oli läsnä eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä, palveluntuottajia ja palveluiden käyttäjiä. Sami Helle puhui muun muassa näin: – Ei ole oikein, jos kilpailuttaminen huonontaa vammaisten palveluja.Kilpailu ihmisoikeuksilla ei ole oikein. Olemme ystävieni kanssa aloittaneet Ei kilpailutukselle -kampanjan.

Sami voi olla tyytyväinen lopputulokseen. Keskustelussa todettiin, että EU:n jäsenvaltiot saavat järjestää sosiaalipalvelut parhaaksi katsomallaan tavalla.

Sami Helle puhui parlamentin tilaisuudessa vammaisten palveluiden kilpailuttamisesta

Parlamentaarikot halusivat kuulla myös palvelun käyttäjien mielipiteitä.

Kuva Jyrki Pinomaa

22 Leija 6 . 2013

Ketkä valitaan Suomesta Euroopan parlamenttiin?Äänestämällä voit vaikuttaa valintoihin.

Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään ensi toukokuussa, sunnuntaina 25.5.2014.

Tuttuun tapaan vaaleissa voi äänestää myös ennakkoon.Ennakkoäänestys on kotimaassa 14. – 20.5.2014.

Kaikista jäsenmaista valitaanyhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin.Isoista maista valitaan enemmän edustajia kuin pienistä.Suomesta valitaan 13 edustajaa.

Suomalaiset europarlamentaarikot vuosina 2009 – 2014

Edelliset Euroopan parlamenttivaalitolivat viisi vuotta sitten.Silloin suomalaiset valitsivat 13 europarlamentin jäsentä.Europarlamentin jäseniä sanotaan joskus mepeiksi.Mepit edustavat eri puolueita.

Suomen Keskustan ehdokkaista menivät läpi Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen ja Hannu Takkula.

Myös Kansallinen Kokoomussai kolme ehdokasta läpi. He olivat Ville Itälä, Sirpa Pietikäinen ja Eija-Riitta Korhola.Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ehdokkaista valituiksi tulivat Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo.

Sari Essayahin taustapuolue on Suomen Kristillisdemokraatit.Carl Haglundin puolue taas on Suomen ruotsalainen kansanpuolue.Satu Hassi ja Heidi Hautalavalittiin Vihreä liiton ehdokkaina ja Timo Soini Perussuomalaisten listalta.

Suomesta valitaan 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin

Suomen pääministeri Jyrki Katainen keskustelemassa suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Kataisen vieressä Tarja Cronberg, Petri Sarvamaa ja Satu Hassi.

Suomesta valitaan 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin

Edustajissa on tapahtunut muutoksia.Kun Timo Soini vuonna 2011valittiin Suomen eduskuntaan, hän jätti paikkansa europarlamentissa. Hänen tilalleen parlamenttiin tuliseuraavaksi eniten ääniä saanutsaman puolueen edustaja,joka on Sampo Terho.

Kaksi europarlamentaarikkoaon jättänyt tehtävänsä,koska heidät on valittuSuomen hallituksen ministereiksi.

Heidi Hautalan tilalle europarlamenttiintuli Tarja Cronberg.Carl Haglundin tilalleparlamenttiin nousi Nils Torvalds.

Vuonna 2012 Ville Itälä jätti paikkansa europarlamentissa,koska hän sai tärkeän viran EU:ssa.Hänen tilalleen europarlamenttiinnousi Petri Sarvamaa.

Teksti Jaana TeräväinenKuva Mathieu Cugnot / European Union EP

Raha-automaattiyhdistystukee toimintaamme.

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Numero 6.2013

LEIJAPinninkatu 5133100 Tampere

Lehtitilauksetja osoitteenmuutoksetJäsensihteeri Sinikka Niemipuhelin 0206 90283sähköposti: [email protected]

JULKAISIJAKehitysvammaisten Tukiliitto rypuhelin 0207 718 200Kotisivu: www.kvtl.fi

TOIMITUSpäätoimittaja Jaana Teräväinen,puhelin 0207 718 211,s-posti [email protected]

ULKOASU Jaana Teräväinen

KANSI Euroopan lippuja. Kuvaaja Genevieve Engel / EU EP.

LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTOAnu Lehtonen Aki Lindroos Seppo PöyläRitva Vihanto Irmeli Vuotila (pj)Leealaura Leskelä

PAINOPAIKKA Oriveden Kirjapaino

TILAUSHINTA on 16 euroa.

KehitysvammaistenTukiliiton jäsenet voivatvalita jäsenlehdekseenLeijan tai Tukiviestin.Jäsenlehti on maksuton.

Leija ilmestyykuusi kertaa vuodessa.Seuraava Leija 1/ 2014postitetaan lukijoille 10.2.2014.Lehteen tarkoittujen juttujenja kuvien pitää olla toimituksessa23.1.2014 mennessä.

LEIJA NETISSÄ Leijaa voi lukea netissä Issuu-palvelussa.Kirjoita hakuun sana Leija.

Lyhyitä uutisia julkaistaan sivulla www.twitter.com/Leijalehti

Eurooppa ja minä Lehden aiheena on Euroopan kansalaisuus.Eurooppa ja minä -lehti on tehty selkosuomeksi,joten sitä on helppo ymmärtää.Lehteä varten on saatu ulkoasiainministeriön Eurooppa tiedottaa -tukea.

Lehdessä käsitellään seuraavia asioita: Euroopan unioni on siihen kuuluvien valtioiden liitto .................................2Eurooppa ja minä (tehtävä) ........................................6

TanskaKLAP-projekti Tanskassa lupaa paljon uusia työpaikkoja ...................................7

KreikkaVammaisten ihmisten tukia on leikattu ....................10Talousvaikeudet ovat lähentäneet kreikkalaisia ........12 Malta ja Suomi Vapaaehtoiset Maria ja Gayle media-alan töissä Suomessa ....................................14 Järjestätkö toimintaa? Voit hakea tukea EU:lta ...........................................17

ItävaltaAuli Leiniö kiinnostui Itävallassapalvelujen arvioinnista .............................................18 Millaista vammaispolitiikkaa Euroopan uniossa on ...20Sami Helle puhui parlamentin tilaisuudessa .............21

Europarlamenttivaalit 2014 .....................................22