Kuule nuoria - Sokran Kemin kiertoajelun aineisto 14.3.2017

Kerää kokemuksia kentältä

Kuule nuoriaKEMIN KIERTOAJELU 14.3.2017

Kiertoajelulla tutustutaan lappilaisiin nuorten hyvinvointiin ja palveluihin liittyviin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamiin hankkeisiin. Kehitämme toimintaa osallisuuden edistämiseksi niille, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

2

SISÄLTÖ

2

ESIPUHE: VÄHEMMÄN ERIARVOISUUTTA JA ENEMMÄN OSALLISUUTTA 3POHJOISEN NUORET 4NUORTEN TILANNE ON HÄLYTTÄVÄ KEMISSÄ JA TORNIOSSA 6KÄYNTIKOHTEET 9

1. Erityistukea elämäänERTU-hanke ja Arjen eväät-linja, Pohjantähti-opisto 9

2. Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä – Soppi Kemin Lämärit, Oulun Kärpät 46 ja Rovaniemen Kiekko 10

3. Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa ja Tolokkua elämää -toimintaPohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry 11

4. Soku – Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen edistäminenLapin ammattikorkeakoulu 12

5. Tornion Starttivalmennus StaraTornion Työvoimalasäätiö 13

6. Lapin nuorten MOP – Suuntana tulevaisuuus Humanistinen ammattikorkeakoulu 14

7. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – SokraDiakonia-ammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

15

3

K emi–Tornio-alueen nuorten tilanne on monella tavalla huolestuttava. Työt-tömänä on useampi kuin joka neljäs

alueen 18–24-vuotias. Liian moni jää edel-leen koulutuksen ulkopuolelle. Yläkoulu- ikäisiä vaivaa yksinäisyys ja ahdistuneisuus. Monella nuorella on kontollaan rikoksia, ja päihteiden vuoksi tarvitaan vuodeosasto-hoitoa.

Yläkouluikäiset nuoret kokevat keskimää-räistä useammin vanhemmuuden puutetta. Vanhemmat eivät tunne lastensa ystäviä eivätkä tiedä, missä nuoret viettävät viikon-loppuiltansa. Nuoret eivät pysty keskustele-maan vanhempiensa kanssa asioistaan ei-vätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.

Nämä kaikki kertovat siitä, että Kemi–Tor-nio-alueen nuorten hyvinvoinnin lisäämi-seksi ja tulevaisuuden huono-osaisuuden ehkäisemiseksi on tehtävä lujasti töitä.

Maakunta- ja sote-uudistuksien jälkeenkin kunnille jää edelleen hyvinvointia tukeva,

osallisuutta mahdollistava ja ehkäisevä työ. Tulevaisuudessa tarvitaan nimenomaan sel-laisia rakenteita, jotka vahvistavat nuorten kykyä toimia ja tehdä elämästään mielekäs-tä. Useita lupaavia toimintamalleja on par-haillaan kehitteillä Euroopan sosiaalirahas-ton tukemana.

Tässä lehtisessä esiteltyjen hyvien toimin-tatapojen ja nuorten osallisuutta tukevien toimintamallien jatkuminen kannattaa tur-vata. Näin voidaan lisätä nuorten hyvinvoin-tia ja osallisuutta. Samalla voidaan vähentää nuorten koettua huono-osaisuutta, sen laa-jempia seurauksia sekä taloudellisia kustan-nuksia.

Vähemmän eriarvoisuutta ja enemmän osallisuutta

Ritva Sauvola, Reija Paananen ja Sakari Kainulainen

Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalisen osallisuuden koordinaatio – Sokra

ESIPUHE

Osallisuus on sitä, että ihminen kokee olevansamerkityksellinen osa kokonaisuutta.

Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaaelämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.

4

NUORTEN HUONO-OSAISUUS JA OSALLISUUS MAAKUNNITTAIN (KESKIARVO 2011–2015)Maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon (9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Summamuuttujiksi on laskettu mittareiden keskiarvot. Saatu luku kertoo siis maakuntien etäisyyden (prosentteina) keskimääräisestä.

Pohjoisen nuoret

T utkimuksessa nuorten hyvinvointia ja huono-osaisuutta tarkastellaan sys-temaattisesti inhimillisestä, sosiaa-

lisesta ja taloudellisesta sekä osallisuuden näkökulmasta. Artikkelin karttakuviin on tiivistetty, mitä huono-osaisuuden eri ulot-tuvuudet käytännössä tarkoittavat.

Yksinäisyys ja nuoriso- työttömyys uhkaavat Nuorten inhimillisen huono-osaisuuden nä-kökulmasta Lappi on hiukan keskimääräisen heikommalla puolella. Nuorten hyvinvointia uhkaavat yksinäisyys ja nuorisotyöttömyys. Myös koettu terveys on keskimääräistä hei-

kompaa, ja ahdistuneisuutta on yläkouluissa keskimääräistä enemmän.

Sosiaalisten seurausten osalta Lappi taas on keskimääräisen paremmalla puolella. Ri-koksista syyllisiksi epäiltyjä 0–14- ja 15–17-vuo-tiaita on Lapissa keskimääräistä vähemmän. Toisaalta 18–20-vuotiaiden osuudet nousevat keskimääräistä korkeammiksi. Myös fyysisen uhan kokemukset yläkouluikäisillä ovat ylei-sempiä muuhun Suomeen verrattuna. Yläkoulujen työilmapiiri hyvä Nuorten huono-osaisuuden selkeät talou-delliset vaikutukset ovat Lapissa keskimää-räisellä tasolla. Talouspuolen näkyvinä

Nuorten hyvinvointi ja tulevaisuuden mahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla Suomea ja maakuntienkin sisällä paljon. Lapissa nuorten hyvinvointia uhkaavat yksinäisyys ja nuoriso- työttömyys. Myös koettu terveys on keskimääräistä heikompaa, ja ahdistuneisuutta on yläkouluissa keskimääräistä enemmän muuhun maahan verrattuna.

SOSIAALISETSEURAUKSET

114,9

108,7

99,896,6

85,3

123

106

1009792

INHIMILLINENHUONO-OSAISUUS

5

INHIMILLINEN1. Itsemurhakuolleisuus 20–34-vuotiailla 2. Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. lk3. Koettu terveys keskinkertainen tai huono, 8. ja 9. lk4. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. lk5. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. lk6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat7. Nuorisotyöttömät, 18–24-vuotiaasta työvoimasta8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24-vuotiaat9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, 8. ja 9. lk

SOSIAALINEN1. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 8. ja 9. lk2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17-vuotiaat3. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0–14-vuotiaat 4. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15–17-vuotiaat 5. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 18–20-vuotiaat

TALOUDELLINEN1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,

nuorisopsykiatria 13–17 v 2. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden

aikana alle 18-v

3. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0–17-vuotiaat

4. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18–24-vuotiaat

5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–24-vuotiaat

6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15–24-vuotiaatinen

OSALLISUUS1. Koulun työilmapiirissä ongelmia, 8. ja 9. lk2. Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan

kuulumisista, 8. ja 9. lk3. Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun

oppitunnilla, 8. ja 9. lk4. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön

kehittämisessä, 8. ja 9. lk5. Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 8. ja 9. lk6. Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9. lk (vanhemmat eivät tunne

oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppu- iltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.

merkkeinä Lapissa on huomattavaa, että erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avo-käyntejä 13–17-vuotiailla on vähän, mutta mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita 0–17-vuotiaita selvästi keskimää-räistä enemmän. Pitkien välimatkojen sekä palveluiden saatavuuden vuoksi luvut liene-vät ymmärrettäviä.

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveys-keskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15–24-vuotiaiden määrä on keskimääräistä vähäisempi.

Osallisuus on keskimääräisellä tasolla. Po-sitiivinen seikka on, että lappilaiset nuoret kokevat koulujen työilmapiirissä keskimää-räistä vähemmän ongelmia.

133

124

104

91

81

TALOUDELLISET KUSTANNUKSET

OSALLISUUS

108

105

98,597,1

93,5

6

Y ksinäisyyttä, heikkoa koettua terveyt-tä, ahdistuneisuutta ja nuorisotyöttö-myyttä. Kemissä nämä ovat todellisia

huolenaiheita. Edellä mainittujen hyvinvoin-tia heikentävien tekijöiden lisäksi myös kou-lutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä sekä pitkäaikaisesti toimeentulotu-kea saaneiden nuorten määrä on huoles-tuttavan suuri. Lapsia ja nuoria sijoitetaan yleisemmin kodin ulkopuolelle, ja rikollisuus on joka ikäryhmässä huomattavasti keski-määräisen heikommalla puolella.

Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyys- eläkkeitä on nuorilla paljon, samoin päihde-perusteisia vuodeosastohoitoja. Kouluissa nuorten osallisuus on selkeästi keskimää-räisen paremmalla puolella, mutta vanhem-muuden puutetta koetaan enemmän. Toisin sanoen vanhemmat eivät tunne lastensa ys-täviä eivätkä tiedä missä nuoret viettävät vii-konloppuiltansa. Nuoret eivät pysty keskus-telemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa.

Koulukiusaaminen heikentää ylä- koululaisten hyvinvointia Torniossa Torniossa yksinäisyyden lisäksi koulukiu-saaminen heikentää yläkoululaisten hyvin-vointia. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten määrä on suuri ja nuo-risotyöttömyys korkealla tasolla. Nuorten inhimillinen huono-osaisuus on Torniossakin keskimääräisen heikommalla puolella.

Torniossa nuorempia rikoksista epäil-tyjä on keskimääräistä vähemmän, mutta 18–20-vuotiaissa taas selkeästi enemmän. Yleisesti ottaen kuitenkin sosiaaliset vaiku-tukset ovat Torniossa keskimääräistä vähäi-sempiä.

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoi-toa saaneiden määrä on Torniossa selkeästi keskimääräistä pienempi. Myös nuorisopsy-kiatrian avohoitokäyntejä sekä kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaita on vähemmän. Sen sijaan päihteiden vuoksi vuodeosastoil-la hoidettujen nuorten määrä on keskimää-räistä suurempi.

Nuorten tilanne on hälyttävä Kemissä ja Torniossa Kemissä liian moni nuori jää ilman koulutusta ja työtä. Torniossa myös yksinäisyys ja koulukiusaaminen heikentävät nuorten hyvinvointia.

Inhimillinen huono-osaisuus

Sosiaaliset seuraukset

Taloudelliset vaikutukset

Osallisuus

Kainuu 110 111 127 105

Pohjois-Pohjanmaa 97 97 83 99

Lappi 105 90 97 97

Kemi 133 144 113 87

Tornio 112 88 81 105

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kemissä ja Torniossa.

7

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tulisi tehdä vielä enemmän töitä paitsi koko Lapissa etenkin Kemi–Tornion seudulla.

NUORISOTYÖTTÖMÄT, % 18–24-VUOTIAASTA TYÖVOIMASTA, 2015

5 %0 % 35 %10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

Tornio

Kemi

Lappi

Koko maa

KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET 17–24-VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ, 2014

0 % 12 %2 % 4 % 6 % 8 % 10 %

Tornio

Kemi

Lappi

Koko maa

TOIMEENTULOTUKEA PITKÄAIKAISESTI SAANEET 18–24-VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ, 2015

1 %0 % 3 %2 % 5 %4 % 7 %6 % 8 %

Tornio

Kemi

Lappi

Koko maa

8

LISÄTIETOA KEHITTÄMISTÄ TUKEVASTA HANKE- JA TUTKIMUSTOIMINNASTA:

ESR-rahoitus kehittämishankkeille: www.rakennerahastot.fiSosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra): www.thl.fi/sokra Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi: bit.ly/2mcvItU

Pohjois-Suomen huono-osaisuus ja osallisuus: bit.ly/2nfYtqz

Tilastotietoa kunnista: www.sotkanet.fi/sotkanet

Nuorille parhaat palvelut seminaariraportti 2016: bit.ly/2npmf2s

Vaikutusmahdollisuuksia ei tunneta Osallisuuden suhteen Torniossa pitäisi tehdä töitä. Yläkoulujen oppilaat tietävät keskimää-räistä huonommin, miten koulun asioihin voi-si vaikuttaa ja oppilaiden mielestä opettajien kiinnostus oppilaiden asioihin voisi olla suu-rempaa.

Samoin kuin Kemissä, Torniossa yläkoulu-laiset kokevat keskimääräistä enemmän van-hemmuuden puutetta. Toisin sanoen van-hemmat eivät tunne lastensa ystäviä eivätkä tiedä, missä nuoret viettävät viikonloppuil-tansa. Nuoret eivät ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa.

Nuorten ongelmat ovat pysyviä Jos tarkastellaan nuorisotyöttömyyttä, nuor-ten pitkäaikaisesti saamaa toimeentulotukea ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuor-ten määrää vuosien varrella, huomataan, että tilanteet maakunnissa ja kunnissa ovat suhteellisen pysyviä.

Kemi–Tornion -alueen nuorisotyöttömyys-luvut ovat hurjia ja muuhun Lappiinkin ver-rattuna erittäin korkeita. Tämä luonnollisesti lisää myös pitkäaikaista toimeentulotukeen turvautumista. Nuorten hyvinvointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä pit-

kittyessään ongelmat pahenevat ja usein siirtyvät myös seuraavalle sukupolvelle.

Viimeisten saatavilla olevien tilastotie-tojen mukaan nuorisotyöttömyyden vähen-tämiseksi tulisi tehdä vielä enemmän töitä paitsi koko Lapissa, etenkin Kemi-Tornion seudulla. Myös pitkäaikaisesti toimeentulo-tukea saaneita nuoria on näissä kaupungeis-sa liian paljon. Lisäksi Kemissä liian moni nuori jää edelleen koulutuksen ulkopuolelle.

Nuorten vaikutus-mahdollisuuksia on lisättävä Koko Lapissa nuorten hyvinvointiin on kiin-nitettävä enemmän huomiota. Kemissä ja Torniossa tilanne on syytä ottaa erityisen vakavasti sekä miettiä toimenpiteitä erityi-sesti yksinäisyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Vaikka näillä mittareilla nuorten osallisuus on keskimääräisellä tasol-la, tarvitaan selkeitä toimenpiteitä nuorten toimijuuden ja vaikutusmahdollisuuksien li-säämiseksi.

Osallisuus on sitä, että tulee kuulluksi, ja voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Nuoret tarvitsevat mielekästä tekemistä elämäänsä ja kokemuksia siitä, että he ovat arvokkaita ja merkityksellisiä. Nuorten hy-vinvointiin sijoittaminen on investointi tule-vaisuuteen.

9

Meillä voi myös epäonnistua ja tulla takaisin.

Ertu – Erityistukea elämään KEHITÄMME

• osatyökykyisten kuten vammaisten tai muuten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia.

TAVOITTEENAMME ON

• vahvistaa osatyökykyisten yksilöllistä toimintakykyä • kartoittaa ja poistaa työllistymisen ja opiskelun esteitä • löytää uusia työpaikkoja tai opintopolkuja kohderyhmälle • lisätä eri vammaispalvelujen henkilöstön osaamista ja kehittää yhteistyötä

HANKKEEN TAKANA

• Pohjantähtiopisto on yhteiskunnallisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansanopisto, joka järjestää vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa koulutusta.

• Kehittämishankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Kemin kaupunki ja Ammattiopisto Lappia.

1.

LISÄTIETOJA: www.pohjantahtiopisto.fi

Teija Karisaari-Kittilä, puh. 044 388 3799 tai [email protected] Sari Karihtala, puh. 050 350 5166 tai [email protected] Pauli Karihtala, puh. 0400 358 761 tai [email protected]

9

KIERTOAJELUN KOHTEETEuroopan sosiaalirahaston rahoittamat hankkeet kehittävät lappilaisten nuorten hyvinvointia ja palveluja. Hankkeissa edistetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolele jääneiden nuorten osallisuutta.

10

SOPPI – Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä

Hanke on puolivälissä. Mukana on ollut 63 nuorta, joista 30 on siirtynyt työelämään tai koulutukseen.

2.

TARJOAMME • nuorille mielekkäitä ja omaa osaamista vahvistavia työtehtäviä urheiluseuroissa • työelämän perustaitojen harjoittelua sekä tukea jatkopolkujen pohdintaan • ohjaavia keskusteluja • tunnetta sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta

HANKKEEN TAKANA • Kemin Lämärit ry, Rovaniemen Kiekko ry ja Oulun Kärpät 46 ry toteuttavat

yhdessä hanketta. • Toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä mukana olevien kaupunkien ja heidän

työllisyyttä tukevien toimijoidensa kanssa. HANKKEESTA SANOTTUA

• Seuratoiminta ja sen antamat onnistumisen kokemukset ovat vahvistaneet nuorten työelämävalmiuksia.

• Nuorten palautteesta on noussut uskon vahvistuminen tulevaisuuteen sekä motivoituminen tarttumaan toimeen.

LISÄTIETOJA: www.keminlamarit.com

Kimmo Mäki, projektikoordinaattori, [email protected] Janne Salmela, hanketyöntekijä, [email protected]

Kuvaavaa toiminnalle on toteamus: ”Kyllä kotona makaaminen saa nyt riittää.”

11

3.

Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa

LISÄTIETOJA: www.majakkatalo.fi

Maarit Pulkkinen, projektipäällikkö, [email protected], puh. 050 408 1922 Marika Mathlein, projektikoordinaattori, [email protected], puh. 050 911 8490

KEHITÄMME • Tolokkua elämää -toimintamallia, joka sovittaa yhteen eri järjestöjen nuorille tarjoamia

matalan kynnyksen toimintoja sekä julkisia palveluja. • sähköistä hyvinvointitarjotinta, joka markkinoi ja tiedottaa järjestöjen toiminnasta. • järjestöjen tiedontuotannon suunnitelmaa, jonka avulla tuotetaan hyvinvointi- ja

kokemustietoa kuntien hyvinvointikertomuksiin. HANKKEEN TAKANA

• Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry • Yhteistyökumppaneita ovat järjestöt, julkinen sektori ja koulutusorganisaatiot. • Hankealueena ovat Meri-Lapin kuusi kuntaa eli Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola,

Tornio ja Yli-Tornio.

Hankkeen toiminta vahvistaa nuorten hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä sekä parantaa nuorten työ- ja toimintakykyä.

11

12

SOKU – Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen edistäminen

4.

Nuoria tuetaan oikea-aikaisesti ja motivoidaan oman elämän suunnitteluun yksilöllisesti sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa.

LISÄTIETOJA: www.lapinamk.fi

Rauni Räty, projektipäällikkö, [email protected] Rauno Pietiläinen, asiantuntija, [email protected] Kaisu Pulju, projektityöntekijä, [email protected] Mikko Raappana, projektityöntekijä, [email protected]

KEHITÄMME • nuorten kohtaamispaikoiksi vakiintuneita POTKUREITA, joissa projektityöntekijät

kohtaavat nuoria ja toteuttavat yhdessä nuorten kanssa erilaisia kuntouttavia ja osallistavia ryhmätoimintoja.

• sosiaalisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen asiakastyötä sekä toimintatapoja kunnissa ja seutukunnalla.

• sosiaalisen kuntoutuksen TuPa-mallia, jonka maalina on koulutus- ja työelämäpolkujen löytyminen nuorelle.

• www.duunila.fi-verkkosivustoa, jonka kautta välitetään lyhytkestoisia silpputöitä. Sen myötä nuoret pääsevät kehittämään omia työnhakutaitojaan, saavat työkokemusta ja palautetta suoritetuista työtehtävistä.

HANKKEEN TAKANA

• Lapin ammattikorkeakoulu Oy päätoteuttajana sekä osatoteuttajina Meriva SR Kemissä, Seita-säätiö Sodankylässä ja Lapin yliopisto

SOKU-hankkeen tuore julkaisu Lappilaisen nuoren tulevaisuutta tukemassa on ladattavissa maksutta Lapin ammattikorkeakoulun nettisivuilta.

13

5.

Stara-starttivalmennushanke

LISÄTIETOJA: www.tyovoimalasaatio.fi

Sami Kurt, projektipäällikkö, [email protected] Anne Kulju, projektityöntekijä, [email protected]

KEHITÄMME • matalimman kynnyksen pajatoimintaa Torniossa.

STARTTIVALMENNUS

• on elämänhallintaa tukevaa toiminnallista valmennusta. • on suunnattu 15–30-vuotiaille, jotka ovat pudonneet tai putoamassa

yhteiskunnan toiminnoista. • toimii non-stop -periaatteella. Valmennusviikkoon kuuluu muun muassa erilaisia

liikuntaan, hygieniaan, ruoanlaittoon, ravintoon ja kulttuuriin liittyviä aktiviteetteja. • tähtää positiiviseen eteenpäin menemiseen.

HANKKEEN TAKANA • Tornion Työvoimalasäätiö

Toiminnalla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin silloin, kun avun tarve on akuutti.

Tavoitteena voi olla esimerkiksi keskeytyneiden opintojen jatkaminen, päihteettömän elämän tukeminen tai myönteiset elämänmuutokset.

13

14

Lapin nuorten MOP – monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen koordinointihanke

6.

Tavoite on tukea nuorten siirtymisvaihetta toisen asteen koulutukseen ja työelämään.

LISÄTIETOJA: mop.humak.fi

Jaana Karjalainen, asiantuntija, [email protected], puh. 020 7621 217 Regina Pesonen, suunnittelija, [email protected], puh. 020 7621 289

KEHITÄMME • ohjaus-, palvelu- ja toimintamalleja, joilla tehostetaan nuorten nivel- ja

siirtymävaiheiden onnistumista. • uudenlaisia yhteistyömuotoja ohjaajille ja oppilaitoksille • uusia palveluista tiedottamisen malleja

JÄRJESTÄMME

• koulutusta • vertaisfoorumeita kuntien yhteyshenkilöille • nuorille suunnattuja tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa • nuorisotilojen teemailtoja nivel- ja siirtymävaiheista

HANKKEEN TAKANA

• Humanistinen ammattikorkeakoulu • Toimintaa on sekä maakuntatasolla että hankekunnissa eli Muoniossa, Savukoskella,

Enontekiöllä ja Ylitorniossa

Kuntien palveluverkostoille tarjoamme keskustelua, vertaistukea, oppimista, kehittymistä ja verkostoitumista.

15

7.

Sosiaalisen osallisuuden koordinaatio – Sokra

15

LISÄTIETOJA: www.thl.fi/sokra

Ritva Sauvola (hanketyö), [email protected], puh. 040 508 8933 Reija Paananen (tutkimus), [email protected] Piritta Hiltunen (palvelumuotoilu), [email protected] Sakari Kainulainen (projektipäällikkö), [email protected]

TOIMINTAMME tähtää huono-osaisuuden vähentymiseen ja osallisuuden lisäämiseen sovittamalla hankkeiden ja kuntien toimintaa yhteen. Tavoitteitamme ovat hankkeissa saavutettujen tulosten kirkastaminen, levittäminen ja jalkauttaminen

SOKRASSA • koordinoimme ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” -rakennerahasto-ohjelman

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n sosiaalista osallisuutta edistäviä ja köyhyyttä torjuvia hankkeita

• tuotamme päätöksentekoa tukevaa tutkimustietoa • kannustamme päätöksentekijöitä huomioimaan erityisesti heikoimmassa asemassa

olevat kansalaiset • autamme hankkeita verkostoitumaan sekä huomioimaan palvelujärjestelmän kehittämisen

ja oman alueensa tarpeet • tuemme kehittämishankkeita niiden ideoinnista suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin

HANKKEEN TAKANA • Diakonia-ammattikorkeakoulu vastaa palveluistamme Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos koordinoi toimintaa valtakunnallisesti sekä vastaa palveluista eteläisen, läntisen ja Keski-Suomen alueilla.

Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme ja siitä, kuinka osallisuus, eriarvoisuus ja huono- osaisuus Pohjois-Suomen alueella tutkimus- tiedon valossa näyttäytyvät. Miten voisimme yhteistyössä edistää osallisuutta alueellanne?

OSALLISTUMISESTA KIITTÄEN

ESITTEEN TOIMITUS: Ritva Sauvola, Reija Paananen, Hanna Moilanen