Nro 3 maaliskuu www.phklubitalot.fi Päijät-Hämeen Klubitalot ry:n lehti jäsenille & yhteistyökumppaneille Kuva: Tuija KlubiLahti Diagnosis Free Zone - Diagnoosivapaa alue - Diagnosfritt område
Nro 3 maaliskuu
www.phklubitalot.fi
Päijät-Hämeen Klubitalot ry:n lehti jäsenille & yhteistyökumppaneille
Kuva: Tuija
KlubiLahti
Diagnosis Free Zone - Diagnoosivapaa alue
- Diagnosfritt område
Tämä lehti on Lahden Klubitalon jäsenten tekemä ja tuottama
SISÄLLYSLUETTELO ............................................................................................... 2
PÄÄKIRJOITUS .................................................................................................... 3
FAKTOJA LEIMAUTUMISESTA ................................................................................. 4
TIESITKÖ NÄIDEN HOLLYWOOD-TÄHTIEN KÄRSIMISTÄ MIELEN HÄIRIÖISTÄ? ................. 5
DIAGNOSIS FREE ZONE - LEIMAUTUMISEN VASTAINEN KAMPANJA ........................ 6-7
SAAKO MIELENTERVEYSPOTILAS TERVEYSKESKUKSESSA KUNNON HOITOA? ............. 8-9
ERROR - MIELEN HÄIRIÖITÄ .......................................................................... 10-11
HUHTIKUUN TAPAHTUMAKALENTERI................................................................ 12-13
KOHTI UNELMIA-HANKE ............................................................................... 14-15
PERINNERUOKA OSA 2 ................................................................................ 16-17
LEMMIKKINURKKAUS .................................................................................... 18-19
JÄSENESITTELY .................................................................................................. 20
FUNPARK......................................................................................................... 21
LUOVARI - TUNTEET HÄPEÄ-RAKKAUS VÄITTELEVÄT KESKENÄÄN ............................. 22
AKKREDITOINTI-TEEMAPÄIVÄ HELSINGISSÄ ........................................................... 23
..........................................................................................................................
Lahden Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodos-
tama tasavertainen yhteisö. Klubitalo tarjoaa kuntoutujille heidän omista tarpeis-
taan lähtevää toimintaa ja vertaistukea. Klubitalon tavoitteena on parantaa mie-
lenterveyskuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea
jäsentensä opiskelua ja työllistymistä. Jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasaver-
taisesti Klubitalon toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja to-
teuttamiseen. Työpainotteisen päivän aikana voi oppia uusia taitoja, osallistua yh-
teisön rakentamiseen ja kehittää sosiaalisia vuorovaikutussuhteita.
Lahden Klubitalon jäseneksi voivat hakeutua henkilöt, joilla on tai on ollut mielen-
terveysongelmia. Jäsenyys on vapaaehtoinen, maksuton ja aikarajoitteeton.
TÄSSÄ NUMEROSSA
PÄÄKIRJOITUS
"Mielenterveysdiagnoosien takaa löytyy kauniita, hienoja ihmisiä."
-Mervi Juuri
"Mitä avoimemmin kukin ihminen uskaltaa puhua omista haasteista
elämässään, sitä vähemmän meillä on pelkoja ja ennakkoluuloja."
-Kristian Wahlbeck
”Tulee vielä päivä, jolloin mielenterveyden järkkyminen on kuin sulka
hatussa. Ansioluetteloon voi kirjoittaa, että takana on puolentoista vuo-
den sairausjakso ja siitä kuntoutuminen.”
-Olavi Sydänmaanlakka
Leimautuminen, ennakkoluulo ja syrjintä aiheuttavat häpeää, kärsimys-
tä ja itsearvostuksen vähenemistä heikentäen mahdollisuuksia päästä
koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja. Häpeä hidastaa ja pa-
himmillaan estää oikea-aikaisen hoitoon hakeutumisen ja avun saami-
sen. Vuoden 2015 Mielenterveysbarometrin mukaan 40 prosenttia mie-
lenterveyskuntoutujista kokee, että on leimautunut sairautensa vuoksi.
Omaisista ja ammattilaisista jopa kaksi kolmasosaa ajattelee näin. Noin
viidennes suomalaisista ei halua olla tekemisissä mielenterveysongel-
mista kärsivien henkilöiden kanssa.
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia
riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä,
kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä,
vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muus-
ta henkilöön liittyvästä syystä.
Lahden Klubitalo on käynnistänyt yhdessä Suomen Klubitalojen ja yh-
teistyökumppaneiden kanssa valtakunnallisen Diagnosis Free Zone
(Diagnoosivapaa alue) - leimautumisen vastaisen kampanjan, jonka
tavoitteena on antaa kasvot mielenterveyden ongelmille ja vähentää
mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja, syrjintää ja leimautu-
mista. Unelmana on, että mielenterveysongelmista huolimatta jokainen
voisi toteuttaa itseään kykyjensä mukaisesti ja olisi yhteiskunnassa ar-
vostettu ja tasavertainen ystävä, naapuri, työkaveri ja opiskelutoveri.
Johtaja-Jussi
FAKTOJA LEIMAUTUMISESTA
Asenteet ovat usein opittuja ja omaksuttuja kielteisiä tai myönteisiä suh-
tautumistapoja asioihin ja ilmiöihin. Tiedonpuute yleensä lisää kielteistä
asennoitumista. Stereotypia on yleistys, joka muodostuu kun tiettyyn
ihmisryhmään liitetään pelkistettyjä olettamuksia ja ryhmään kuuluvat
nähdään samanlaisina. Negatiivinen stereotypia edistää syrjimistä ja
eriarvoisuutta.
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin tavoitteena on
selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja on-
gelmia, käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmis-
ta sekä mielenterveysalan ammattilaisten näkemyksiä.
Mielenterveysbarometrin 2015 mukaan:
Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä suomalaisten yhteiskun-
nan täysivaltaisina jäseninä. Kaikissa tutkituissa ryhmissä näkyy muutos
parempaan, mutta muutoksen vauhti on hidas.
Leimautuminen psyykkisen sairauden vuoksi ei ole tilastollisesti vähenty-
nyt yhdenkään vastaajaryhmän näkökulmasta. Omaiset arvioivat, että
leimaaminen on jopa vahvistunut 2000-luvulla.
40 prosenttia mielenterveyskuntoutujista kokee, että on leimautunut
sairautensa vuoksi. Kuntoutujien kokemuksen mukaan tieto mielenter-
veysongelmasta voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen mene-
tykseen.
Puolet mielenterveysalan ammattilaisista ei uskaltaisi kertoa omista
mielenterveysongelmistaan työpaikallaan. Ammattilaisten keskuudessa
stigmatisointi on edelleen vahvaa.
”Mielenterveydellisistä syistä hoitoon hakeutuvia pidetään vähempiar-
voisina kuin somaattisesti sairaita, tämä hankaloittaa varsinkin akuuttia
apua tarvitsevien hoitoon hakeutumista ja pääsyä.” (Wahlbeck 2013)
”Liiallinen diagnostiikan ja sairauskäsitteen korostaminen alleviivaa
eriarvoisuutta ammattilaisen ja asiakkaan välillä, asiakkaan oma koke-
mus jää yhä vähemmälle huomiolle. Tämä lisää kuntoutujan häpeän ja
erilaisuuden kokemusta.” (Halme 2014)
TIESITKÖ NÄIDEN HOLLYWOOD-TÄHTIEN KÄRSIMISTÄ MIELEN HÄIRIÖISTÄ?
Mielenterveyden häiriö voi näkyä monella erilaisella tavalla. Osa kuu-
lee ääniä, toisilla on pakkomaisia eleitä tai käyttäytymismalleja ja osa
eristäytyy muusta maailmasta. Mielen ongelmista puhuminen on vaike-
aa ja yritämme usein esittää vahvempia mitä olemmekaan. Joskus esi-
merkkiä on helpompi seurata ja kun ensimmäinen kivi on heitetty ja
kissa nostettu pöydälle, alkaa juttu virrata.
Nämä Hollywood-julkkikset ovat ottaneet askeleen eteenpäin ja puhu-
neet julkisesti peloistaan, ahdistuksestaan ja masennuksestaan.
1# Ellen Degeneres, masennus
2# Leonardo DiCaprio, pakko-oireinen häiriö (myös OCD)
3# Hayden Panettiere, synnytyksen jälkeinen masennus
4# J.K Rowling, masennus
5# Jared Padalecki, masennus
6# Brad Pitt, masennus
7# Carrie Fisher, kaksisuuntainen mielialahäiriö
8# Adam Levine, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD)
9# Demi Lovato, kaksisuuntainen mielialahäiriö
10# Jim Carrey, masennus
11# Elton John, bulimia
12# Angelina Jolie, masennus
13# Gwyneth Paltrow, synnytyksen jälkeinen masennus
14# David Beckham, pakko-oireinen häiriö (OCD)
15# Catherine Zeta-Jones, bipolaarinen mielialahäiriö
16# Lady Gaga, masennus
17# Megan Fox, pakko-oireinen häiriö (OCD)
18# Olivia Munn, trikotillomania (TTM) eli karvojennyppimishäiriö
19# Miley Cyrus, masennus
20# Beyonce Knowles, masennus
Lähde: http://www.viraalisesti.fi/tiesitko-naiden-hollywood-tahtien-karsimista-
mielenterveyden-hairioista
Lahden Klubitalo
käynnisti leimautumisen
vastaisen kampanjan
21.3.2016.
Käy tsekkaamassa
www.facebook.com/
diagnosisfreezone
ja osallistu!
SAAKO MIELENTERVEYSPOTILAS TERVEYSKESKUKSESSA KUNNON HOITOA?
Olen nuori nainen ja kärsin psyykkisestä vaivasta. Olen törmännyt huo-
lestuttavaan ilmiöön viime kuukausien kuluessa, sillä olen sairastunut
myös fyysisesti ja lääkärissä ravaaminen on vienyt aikaa ja rahaa. Oi-
reeni alkoivat pikkuhiljaa, kipua alkoi tuntua aluksi kylkiluissa ja rintake-
hässä. Ensimmäisen kerran kävin päivystyksessä syksyllä, siitä se rumba
alkoi.
Aluksi kipuun määrättiin vahvoja kipulääkkeitä, lihasrelaxantteja, volta-
renia yms. Kipu ei hellittänyt. Kävin muutaman kerran lisää päivystyk-
sessä tai Akuutti24:ssa, diagnoosikin vaihtui kolmisen kertaa. Jouduin
käymään välillä illalla taksilla Akuutissa, koska kipu yltyi hyvin kovaksi.
Akuutissa laitettiin vain kipupiikkiä ja usein aamuvarhaisella pääsin vas-
ta unettoman yön jälkeen kotiin, taas taksilla. Käännekohta tuli siinä
vaiheessa kun alkoi ratkaiseva oire, yökkäily/oksentaminen. Tässä vai-
heessa lääkärit vasta osasivat epäillä refluksia ja sain siihen närästys-
lääkkeet. Silti terveyskeskuksessa/Akuutti24:ssa ravaaminen jatkui koska
lääkkeistä ei ollut apua.
Kokeiltiin erilaisia närästyslääkkeitä, ja tuntui että mikään ei helpottanut
vointia. Olo alkoi tuntua toivottomalta. Jouduin soittamaan tällä välin
myös pari kertaa ambulanssin kotiin, koska kipu rintakehässä tuntui niin
tuskaiselta että luulin oireita sydänkohtaukseksi. Olen kuullut että tämä
on hyvin yleistä refluksipotilailla. Toiseksi viimeisellä kerralla päivystykses-
sä, minulla oli oksennuspussi kädessäni jonka olin saanut neuvonnasta.
Yökkäilin siihen ja astuin lääkärin huoneeseen. Ehdin hädin tuskin istua
tuoliin kun lääkäri jo kysyi: ”Vaikuttaako sinun mielentilasi tähän?” Ym-
märsin heti että lääkäri oli nähnyt psyykkisen diagnoosini tiedoistani ja
oli tehnyt omat johtopäätöksensä vaivani laadusta. Vika oli hänen
mielestään siis korvieni välissä. Nyt ymmärsin miksi minua ei oltu otettu
vakavasti. Sisälläni räjähti, mutta maltoin mieleni. Kuitenkin lopulta sain
lähetteen lääkäriltä tähystykseen. Jono sinne saattoi kuitenkin olla pa-
himmassa tapauksessa useita viikkoja ja oli ikävää kun ei ollut tietoa
kuinka kauan joutuisi tätä toimenpidettä odottamaan.
Koska oloni oli tässä vaiheessa jo hyvin kurja ja olin yökkäillyt jo päivä-
kausia, soitin suoraan osastolle jossa tähystyksiä tehdään. Kerroin tilan-
teeni hoitajalle ja sain ohjeita miten toimia närästystä helpottaen. Pu-
helun päätyttyä meni pieni hetki ja puhelimeni pirisi. Hoitaja soitti ja sain
peruutusajan tähystykseen seuraavalle päivälle. Vihdoin joku oli kuun-
nellut minua! Kiitin vuolaasti ja vihdoin oli sellainen olo että nyt saan vii-
mein kunnon hoitoa ja minua tutkitaan niin kuin pitää.
Seuraavana päivänä tähystyksessä selvisi viimein, mistä kaikki oireeni
johtuivat. Palleatyrä siellä lymyili kaiken aikaa! Kaiken kaikkiaan päivys-
tys/Akuutti24 käyntejä tuli noin 12 joista kolme yötä vietin sairaalassa.
Se on aika monta lääkärilaskua ja taksikyytiä kuntoutustuella elävälle
ihmiselle. En olisi mitenkään pystynyt itse maksamaan kaikkea, onneksi
olen saanut rahallista apua sukulaiseltani, koska muuten olisin ollut suu-
rissa taloudellisissa ongelmissa.
Onko reilua että ihminen, jolla sattuu olemaan psyykkinen diagnoosi,
joutuu käymään näin monta kertaa lääkärissä että fyysisten oireiden
syy selviää? Minulle on tullut laskuja lääkärikäynneistä yhteensä yli
500e, mutta kuinka paljon tämä rumba on tullut yhteiskunnalle maksa-
maan? Puhutaan varmasti hyvin suuresta summasta.
Olisiko oikeudenmukaista että lääkärit eivät automaattisesti ajattelisi
että vika on potilaan korvien välissä kun potilaalla on selkeät fyysiset
oireet? Psyykkisen diagnoosin ei pitäisi saada vaikuttaa asianmukai-
seen hoitoon. Olen kuullut monelta taholta sen olevan hyvin yleistä et-
tä mielenterveyskuntoutujien on vaikea saada hoitoa fyysisten oireiden
vuoksi. Jos olisin perusterve, työssäkäyvä ihminen, olisinko päässyt ai-
emmin hoitoon? Luultavasti. Todisteita-
han minulla ei ole, mutta voiko näitä
asioita edes todistaa? Luultavasti ei.
-Lahden Klubitalon jäsen-
ERROR - MIELEN HÄIRIÖITÄ -KIRJA
Error - mielen häiriöitä -kirja. 15 kiehtovaa ihmis-
tä. 15 koskettavaa kertomusta.
Puolet suomalaisista sairastuu psyykkisesti jos-
sain elämänsä vaiheessa. Välillisesti mielenter-
veysongelmat koskettavat meistä jokaista.
Rehellisessä ja rohkeassa kirjassa tarinansa ker-
too 15 ihmistä, joiden elämään vaikuttaa jokin
mielen häiriö, kuten kaksisuuntainen mieliala-
häiriö, synnytyksen jälkeinen masennus, dissosi-
aatiohäiriö, syömishäiriö, pakko -oireinen häiriö
tai skitsofrenia. Henkilöt tulevat esiin kuvallaan,
etunimellään, iällään ja diagnoosillaan. Muiden
rinnalla mielensä pimeää puolta avaavat
muun muassa Children of Bodomin Alexi Laiho,
Mokoman Marko Annala, Herra Ylppö, Milana
Misic ja Lahden Klubitalon Anne ja Jere.
Kirjan ovat kirjoittaneet Elina Järvi ja Tiina Hotti. Valokuvat Olga Poppius
ja Pasi Murto.
Yksi Errorin henkilöistä on 39-vuotias maailmanmatkaaja Jere, joka ker-
too kirjassa värikkäästä elämästään, skitsofrenian oireista ja ajastaan
suljetulla osastolla.
Kun Jere joitain vuosia sitten ihastui kirpputorilla erääseen tyttöön, hän
ajatteli, että pitäisi vastata jotain, jos tyttö kysyy, mitä hän harrastaa.
Hän alkoi maalata. Sittemmin on syntynyt noin 300 teosta. Takana on
myös useita näyttelyitä, joista suurin New Yorkissa mielenterveyskuntou-
tujille tarkoitetun Klubitalon päämajassa, Fountain Housessa.
Jere nauttii taiteen tekemisestä ja kokee sen kautta antavansa muille-
kin. ”Erilaisille ihmisille on erilaisia töitä. Pitää olla ylpeä ja iloinen omista
vahvuusalueistaan ja keskittyä niihin. Vaikka olen eläkkeellä, en koe
olevani turhake. Taide voisi olla työni. Aluksi voisin opiskella kurssilla tai
taidekoulussa, katsoa, kuinka siivet kantavat.”
ERROR - MIELEN HÄIRIÖITÄ -KIRJA
Error-kirjan 31-vuotias Anne on usein herännyt kädessään vekkejä, jotka
on tehnyt hänen sivupersoonansa Virnu. Kaikkiaan sivupersoonia on 40,
kymmenen niistä ovat aktiivisia. Annen kohdalla dissosiatiivinen identi-
teettihäiriö on seurausta lapsuudesta: hyljeksintä, väkivalta, sortaminen,
alistaminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö alkoivat Annen ollessa kolmi-
vuotias. Hänen traumansa ovat olleet niin suuria etteivät ne ole mahtu-
neet yhteen persoonaan.
Annen sivupersoonilla on kullakin oma ikä, nimi sekä tapa pukeutua ja
puhua. Monet sivupersoonista myös osaavat asioita, joita Anne itse ei
osaa ainakaan kovin syvällisesti.
”Esimerkiksi yksi persoonistani, Channe, opiskeli kvanttifysiikkaa aikansa
kuluksi. Hän osaa myös matematiikkaa, lentotekniikkaa ja englantia.
Minulla on papereita, joista se selviää. En ymmärrä sitä korkealentoista
tekstiä, mutta tunnistan, että kirjoitus on tullut minusta. Kaikilla persoonil-
la on eri käsiala.”
Anne on harjoitellut terapiassa kaksoistietoisuutta ja tapaa kommuni-
koida sivupersooniensa kanssa. ”Kaikki tämä tuntuu absurdilta: keskus-
telen pääni sisällä erilaisten ihmisten kanssa. Heillä on omat mielipiteen-
sä ja tapansa. Silti ulkopuolelta katsottuna olen yksi ihminen.”
Lue Annen ja Jeren koko tarinat kirjasta! (Kuva: Pasi Murto)
HUHT IKUU 2016
M A T I K E T O P E L A S U
1 2 3
4 13.00 Klubikokous
14.30 Media@paja
16-18 Tietovisa
5 8.45 Toimiston yksikkö-
kokouss
10.00 Kolmannen sek-
torin biljarditurnaus
13.00 Atk@paja
6 9.00 Keittiön yksikköko-
kous
10.15 NuortenKlubi
13.00 Englanti
14.30 Kulttuuri@paja
7 11.00 Klubitaloverkos-
ton työkomitea Jyväs-
kylän Klubitalolla
13.00 Liikuntaryhmä
8 12.00 Mielenterveys-
työn kehittämisfoorumi
9 10
11 13.00 Klubikokous
14.30 Media@paja
12 9.30 Ystävyysiltamien
palaveri Mietteellä
11.45 Klubin esittely
osastoilla
13.00 Atk@paja
13 10.15 Nuorten Klubi
12.00 Liikuntaryhmä
13.00 Englanti
14.30 Kulttuuri@paja
14 13.00 Liikuntaryhmä
15 10.00 Klubiverkoston
Arto-hankkeen ohry
Helsingissä
16 10.00 -14.00
Ravintolaruokailu
17
18 13.00 Päijät-Hämeen
Klubitalot ry:n vuosiko-
kous
14.00 Hallituksen kok.
14.30 Media@paja
19 10.00 Viestintä-
työryhmä
13.00 Atk@paja
20 9.00-15.00
Klubitalon kehittämis-
päivä Askonalueella
(Klubi kiinni)
21
13.00 Liikuntaryhmä
22 23 24 11.00-15.00
Mahdollisuuksien
tori (satamassa)
25 13.00 Klubikokous
14.30 Media@paja
26 13.00 Atk@paja
27 10.15 Nuorten Klubi
14.30 Kulttuuri@paja
28 13.00 Liikuntaryhmä
29 30
HUHT IKUU 2016
M A T I K E T O P E L A S U
1 2 3
4 13.00 Klubikokous
14.30 Media@paja
16-18 Tietovisa
5 8.45 Toimiston yksikkö-
kokouss
10.00 Kolmannen sek-
torin biljarditurnaus
13.00 Atk@paja
6 9.00 Keittiön yksikköko-
kous
10.15 NuortenKlubi
13.00 Englanti
14.30 Kulttuuri@paja
7 11.00 Klubitaloverkos-
ton työkomitea Jyväs-
kylän Klubitalolla
13.00 Liikuntaryhmä
8 12.00 Mielenterveys-
työn kehittämisfoorumi
9 10
11 13.00 Klubikokous
14.30 Media@paja
12 9.30 Ystävyysiltamien
palaveri Mietteellä
11.45 Klubin esittely
osastoilla
13.00 Atk@paja
13 10.15 Nuorten Klubi
12.00 Liikuntaryhmä
13.00 Englanti
14.30 Kulttuuri@paja
14 13.00 Liikuntaryhmä
15 10.00 Klubiverkoston
Arto-hankkeen ohry
Helsingissä
16 10.00 -14.00
Ravintolaruokailu
17
18 13.00 Päijät-Hämeen
Klubitalot ry:n vuosiko-
kous
14.00 Hallituksen kok.
14.30 Media@paja
19 10.00 Viestintä-
työryhmä
13.00 Atk@paja
20 9.00-15.00
Klubitalon kehittämis-
päivä Askonalueella
(Klubi kiinni)
21
13.00 Liikuntaryhmä
22 23 24 11.00-15.00
Mahdollisuuksien
tori (satamassa)
25 13.00 Klubikokous
14.30 Media@paja
26 13.00 Atk@paja
27 10.15 Nuorten Klubi
14.30 Kulttuuri@paja
28 13.00 Liikuntaryhmä
29 30
Lajikokeilupa iva Vieruma ella tiistaina 3.5.
klo 9.00 - 16.00. Aikataulu: klo 9.00 la hto bussilla Marolan turistipysa kilta klo 10 - 10.45 Laji 1 ja Laji 2 klo 11 - 11.45 Laji 3 ja Laji 4 klo 12 - 13 Lounas klo 13 - 13.45 Laji 5 ja Laji 6 klo 14 - 14.45 Laji 7 ja Laji 8 klo 15.30 la hto Vieruma elta Klo 16.00 Paluu Lahteen Marolan tu-ristipysa kille Lajeina: squash, tennis, golf, kaupunkisota, TRX (ryhma liikuntatunti jossa apuva lineena ka yteta a n TRX ko ysia ), kamppailulajit, kickbike (isolla potkulaudalla kevyt pieni lenkki), foamroller (lihashuoltotunti). Varaa mukaasi ulko- ja sisa liikuntavarusteet. Peseytymismahdollisuus (oma pyyhe mukaan). Myo s Klubitalon ja senet voivat osallistua pa iva a n, paikkoja rajoitettu ma a ra . Sitovat ilmoittautumiset lajikokeilupa iva a n (sis. lounaan) pe 22.4. mennessa . Yhteystiedot: Annika Forselius toimistotyo ntekija Kohti Unelmia -hanke
040 689 1101 [email protected]
Hei kaikki!
Olen Annika Forselius, 32v. Aloitin maaliskuun alkupuolella Kohti
Unelmia -hankkeen osa-aikaisena toimistotyöntekijänä.
Asun Lahdessa yhdessä 10-vuotiaan tyttäreni kanssa. Koulutukseltani
olen asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkonomi.
Edellisessä työpaikassani Lahden kaupungin museossa minulle tarjoutui
tilaisuus suorittaa sihteerin ammattitutkinto oppisopimuksella ja valmis-
tuin sihteeriksi kesäkuussa 2015.
Lahden Klubitalon toiminta oli minulle jo ennestään tuttua. Olin mukana
v. 2012 Klubitalon toiminnassa kuntouttavan työtoiminnan puitteissa.
Silloin jo mieleeni jäi erittäin positiivinen kuva koko Klubitalon toimin-
nasta.
On ollut mahtavaa huomata kuinka lämpöinen ja tervetullut tunnelma
Klubitalolla vallitsee.
Minut löytää toimistolta pääosin maa-
nantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin
sekä torstain liikuntaryhmästä.
Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!
Ystävällisin terveisin,
Annika
MAAKUNTIEN PERINNERUOKAA JA HISTORIAA
Etelä-Karjala:
Itä-Suomi on uuniruoka-aluetta, mikä näkyy myös eteläkarjalaisessa ruo-
kaperinteessä. Maakunnassa liharuuat on valmistettu uunissa erilaisissa
vuoissa. Muualla maassa karjalanpaisti lienee Itä-Suomen tunnetuin pito-
ruoka, mutta paikalliset kutsuvat sitä lihapotiksi. Lemin särä on taatusti
paikallinen ruoka, jota ei muualta saa. Särällä tarkoitetaan kaukaloa, jos-
sa liha paistetaan, mutta alun perin säräkaukaloa käytettiin lihan palva-
ukseen. Nykyään säräkaukaloon lisätään lihan kypsennyksen loppupuo-
lella kuorittuja keitettyjä perunoita. Särän lisukkeena nautitaan ohraries-
kaa, kotikaljaa ja jälkiruuaksi rusinasoppaa.
Eteläkarjalainen rieska on hiivalla kohotettua ohraleipää. Joutsenon alu-
eella se valmistetaan puisessa, niin sanotussa höpsötyskupissa, jossa on
runsaasti jauhoja ja löysähköä leipätaikinaa. Leipä höpsötetään muo-
toonsa ja annetaan kohota kulhossa, josta se kumotaan leipälapiolle ja
paistetaan uunissa. Joistakin paikallisista leipomoista voi edelleen saada
perinteisellä höpsötysmenetelmällä valmistettua muhevaa rieskaa.
Venäjän ja sen myötä ortodoksisen uskonnon vaikutus eteläkarjalaiseen
ruokaperinteeseen on ollut merkittävää. Venäläisen keittiön antimia
ovat muun muassa sienet, hapatetut ruoat, kaaliruoat ja rahka. Ortodok-
sisen uskonnon vaikutuksesta lukuisat paastonajat loivat karjalaiseen ruo-
kaperinteeseen oman leimansa.
Paastotessa kului kalaa, viljaa, kasviksia ja sieniä. Paastonaika on ollut
myös piirakoiden ja hapanmaitotuotteiden yleistymiseen vaikuttanut
taustatekijä. Piirakoiden sisään voitiin leipoa sallittuja raaka -aineita, ku-
ten kalaa ja kasviksia. Koska paaston aikana ei saa nauttia maitotuottei-
ta, piti maito aikoinaan osata jalostaa säilyvämpään muotoon hapatta-
malla se.
Ota karjalanpaistilihat huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen ruo-
anvalmistusta.
Kuori porkkanat ja sipulit. Lohko sipulit ja leikkaa porkkanat reiluiksi pa-
loiksi.
Lado pataan lihapalat, kasvikset ja mausteet kerroksittain. Kaada vet-
tä sen verran, että lihat juuri peittyvät.
Nosta karjalanpaisti 200-asteiseen uuniin. Kypsennä ensin 1 tunti ilman
kantta, jolloin päällimmäiset lihat ruskistuvat. Laske lämpö 175 astee-
seen, ja hauduta karjalanpaistia vielä noin 1 1/2 tuntia, kunnes lihat
ovat mureita. Peitä karjalanpaisti kypsennyksen loppuvaiheessa kan-
nella, lisää nestettä tarvittaessa.
Tarjoa karjalanpaisti keitettyjen perunoiden, puolukkasurvoksen ja suo-
lakurkkujen kanssa.
Voit hyvin lisätä ainesten määrän padan koosta riippuen vaikka kaksin-
kertaiseksi. Älä kuitenkaan kaksinkertaista suoraan mausteiden mää-
rää, vaan lisää niiden osuutta varovasti ja tarkista maku ennen tarjoi-
lua.
Perinteinen karjalanpaisti:
600g karjalanpaistilihaa
2 porkkanaa
2 sipulia
1¼tl suolaa
1rkl kokonaisia maustepippureita
1tl kokonaisia mustapippureita
2kpl laakerinlehtiä
Luonto ja eläimet ovat aina olleet elämäni suurin ilo ja voimavara.
Lapsuudenkodissani oli aina eläimiä, ja kun muutin omaan kotiini lähdin oitis Päijät-
Hämeen eläinsuojeluyhdistykselle tutustumaan kotia etsiviin kissoihin.
Olen opiskellut eläintenhoitajaksi ja työskennellyt lemmikkiliikkeissä, koirien trim-
mauskeskuksessa sekä luomutilalla kanojen, hevosten ja sikojen parissa.
Lemmikkejä on ollut niin paljon elämäni varrella, että on vaikeaa edes muistaa
kaikkia, mutta yritetään! Minulla on ollut (ainakin) sauvasirkkoja, pesästä pudonnut
räkättirastasvauva Harlock, kesyhiiriä, gerbiilejä, lauma kesyrottia, kaksi kääpiöpar-
ta-agamaa, kääpiöluppakorvakani, kissoja ja koira. Ainiin! Ja kuusi kanaa.
Tällä hetkellä minulla on kotona kaksi kotikissaa, Pluto ja Hilma sekä koira. Pluto on
5-vuotias iso mustavalkoinen kollikissa, jonka avomieheni on pelastanut pentuna
navetan vintiltä. Pluto on uskomattoman ilkikurinen karvamakkara, joka ei suostu
juomaan vettä, jos se on seisonut kupissa kauemmin kuin minuutin. Pluto hakkaa
mielenosoituksellisesti tassulla vettä joka paikkaan – ja laminaatti kiittää. Pluto
myös vaanii piilossa ja tulee hutkimaan tassulla nilkoille. Kakkaa ei peitellä hiekka-
laatikkoon, vaan sieltä poistutaan tyytyväisenä ja ylpeänä. Mikään ei ole Plutolle
pyhää –jopa koiranruoat syödään kupista. Olen hakenut Hilman Kodittomista kis-
soista. Hilmalla on valtavat karvaposket ja turkki on samettinen. Hilma rakastaa
miehiä ja tulee joka yö viereeni nukkumaan (lue: avomieheni viereen). Aino on 5-
vuotias vehnäterrierinarttu, joka on kovapäinen ja osaa paljon temppuja. Aino
harrastaa kasvattajansa kanssa koiranäyttelyitä ja Ainosta tulee jonain päivänä
mamma-koira.
Tulevaisuuden haaveeni on löytää omakotitalo, jossa olisi tilaa pienelle kanalalle,
muutamalle vuohelle sekä toiselle koiralle… ja muutama kissalle.. Ja muutamalle
muulle eläimelle. :D
Juttelen aina mielelläni eläimistä ja autan jos voin! :) T. Tuija
Kääpiöparta-agama Untamo
Hy-Line brown kana Mathilda
Harlock
Aino
Pluto
Pelastamani rottavauva
Kaksi aasia
Hilma
Onnelliset pihatto- possut
Suokki Paavo köllii laitumella
Poikien välistä ystävyyttä
Kääpiöluppa Eino
Kun Aino oli vielä
pieni ja viaton
Muti
Kesyrotta Blondie
JÄSENESITTELY
1. Esitteletkö itsesi?
Hannu Koskinen, jäsennumero 86
2. Olet ollut pitkään Klubitalon toiminnassa mukana. Minkälaisia
muistoja alkuajoista?
Ensimmäisillä kerroilla keitettiin hernekeittoa eikä tehty muuta.
3. Mikä on Klubitalolla ollut parasta?
Yhteisöllisyys
4. Mitkä ovat sinulle mieluisia työtehtäviä?
Edustustehtävät
5. Mitä teet vapaa-ajallasi?
Käyn mökillä ja matkustelen.
6. Tulevaisuuden suunnitelmat?
Terveenä pysyminen.
7. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää
lukijoille?
Hyvää mieltä!
Funpark/
Ideapark
” Polkuautolla ajelu oli mukavaa ja pallojen heittely yh-
dessä pelissä oli myös mukavaa. Ideaparkin puolella oli
paljon erilaisia liikkeitä ja ostin lelukaupasta interaktiivisen
koiran tytölleni. Päivä oli mukava, leppoisa ja sopivan pit-
kä pituudeltaan.” -Henna Luoma
”Simulaattorit oli
parhaita!”
”Se laite missä tuolit liikkuu ja on tur-
vavyöt, oli kaikista kovin laite.”
”Simulaattori kokemukset oli toden-
tuntuisia ja mukavaa vaihtelua ar-
keen.”
”Parasta oli olla välillä muuallakin, kuin klubitalolla jäsenten kanssa.”
”Oli kiva katsella, kun pienet lapset olivat innoissaan.”
”Simulaattorikokemukset olivat todentuntuisia ja mukavaa vaihtelua arkeen.”
”Kiva kun sai hullutella; pelailla ja shoppailla.”
”Parasta oli ammuskella hirviöitä!”
”Jahdata Lauraa lasersodassa :)”
”Taulun osto”
TUNTEET HÄPEÄ-RAKKAUS VÄITTELEVÄT KESKENÄÄN Häpeä ja rakkaus olivat samalla luokassa peruskoulussa yläasteella. Molem-
mat olivat saaneet numeron seitsemän matematiikan kokeesta ja tästä seura-
si kiivas väittely. ”Aivan surkeasti meni koe. En osannut yhtään mitään.” Häpeä
sadatteli. ”Mutta olisihan se huonommin voinut mennä. Minusta seiska on ihan
kohtalainen tulos.” Häpeällä kuohahti ja hän sähisi hampaittensa välistä.
”Hävettää tämän tuloksen jälkeen, enkä kehtaa tätä kenellekään näyttää.”
Rakkaus oli täysin erimieltä. ”Minua hävetä ainakaan ollenkaan. Mielestäni
koe meni kohtalaisesti ja voin näyttää tätä kenelle tahansa.” Häpeä tunsi
olonsa epäonnistuneeksi. ”Olen surkea kaikessa. En osaa mitään” hän mutisi ja
paikoin päänsä alas. ”Mutta eihän se niin ole. Et voi sanoa noin yhden kokeen
perusteella. Varsinkin kun se meni kohtalaisesti”. Rakkaus sanoi rauhallisella
äänellä. Häpeä tulistui ”kyllä minä kuule itse tiedän kuinka surkeasti se meni
ja tiedän kuinka säälittävä ihminen olen.” Rakkaus yritti ottaa katsekontaktia
häpeään mikä oli vaikeaa koska hänen katseensa harhaili. ”Tekeekö sinusta
sitten paremman ihmisen jos olisit saanut kympin.” Häpeän mielessä kuohui ja
hän joutui hillitsemään itseään että sai pidettyä itsensä kasassa. ”Minulle on
turha tuota syöttää. Tiedän kuinka surkea olen eikä se asia siitä mihinkään
muutu.” Rakkaus huokaisi syvään. ”En ole kanssasi samaa mieltä, mutta ehkä
meidän on turha jatkaa tätä keskustelua.”
-Henkka-
AKKREDITOINTI-TEEMAPÄIVÄ HELSINGISSÄ Helsingin Klubitalo järjesti Suomen Klubitalojen akkreditointi -/
laadunvarmistustapahtuman Helsingissä 8.3.2016. Mukana tapahtumassa oli
reilun 30 osallistujan lisäksi Clubhouse Internationalin tanskalainen työntekijä
Anita Brix Lambaek ja Clubhouse Internationalin akkreditointi-facultyn jäsen/
Imatran Klubitalon työntekijä Jukka Pousi. Klubitalojen standardit luovat poh-
jan Klubitalojen laadunarvioinnille Kansainvälisen Klubitaloverkoston
(Clubhouse International) akkreditointiprosessissa.
Klubitalojen kuntoutusmalli määritellään klubitalotoiminnan kansainvälisissä
standardeissa. Standardit toimivat mm. jäsenten perusoikeuksien määrittelynä
ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, hallitukselle ja hallintoon osallistuvil-
le henkilöille. Standardit edellyttävät Klubitalon toimivan paikkana,
joka kunnioittaa jäseniään ja antaa heille mahdollisuuksia.
Lahden Klubitalolla tehdään parasta aikaa akkreditoinnin itsearviointia, jonka
tarkoituksena on tutkiskella Klubitalomme toimintaa - mikä on hyvää
ja missä voidaan parantaa. Itsearvioinnin tärkein ydin on jäsenten osallistumi-
nen toiminnan arviointiin.
Anita Brix Lambaek ja Clubhouse Internationalin akkreditointi-facultyn jäsen/
Imatran Klubitalon työntekijä Jukka Pousi lähettivät terveisiä, että akkreditoin-
tia ei tehdä Clubhouse Internationalia varten, vaan Klubitaloa varten. Myös-
kään englanninkielisistä käännöksistä ei tule olla huolissaan, rallienglanti käy. :)
___________________________
___________________________
___________________________
___________________________
Marian
katu
10
D 9
15
110
Lah
ti
P. 0
3–
73
4 8
233
Sä
hkö
po
sti: lah
de
n.k
lub
italo
@p
hklu
bita
lot.fi
Ko
tisivu
: ww
w.p
hklu
bita
lot.fi
Vuo
rikatu
35
2 k
rs
15
100
Lah
ti
P. 0
3–
73
4 8
233
Avo
inna:
ma
klo
8-1
8
ti-pe k
lo 8
-16
Vu
orik
atu
35 D
2. k
rs
15100 La
hti
P. 0
40 5
53 1
339
Av
oin
na
:
ma
klo
8-1
8
ti-pe
klo
8-1
6