This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 6.2.2019
Marjaana Anttonen, Nina Hietala, Maarit Karhunen, Terhi Kylä-Sipilä, Tiina Nieminen, Marja Koivisto, Verneri Perenius ja Anna Päätalo
Tapaamisen tavoitteet
• Palautella mieleen viime tapaamisen työstön satoa
• Tutustua meneillään oleviin lasten ruokakasvatukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin
• Kuulla RUOKAKUNTA-hankkeen alustavista suunnitelmista ja hahmottaa oman kunnan toimijoita ja heidän roolejaan hankkeessa
• Sopia jatkosta
Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019
Lahti
Orimattila
Hollola
Asikkala-Padasjoki
Yhdessä kohti
ruokailoa ja terveyttä!
Viime vuoden koulutuksessa ideoituja kehitettäviä asioita ruokakasvatuksessa
RUOKA:Ruuan laatu, maku ja värikkyysAterioiden tasapainoLapset ruuan alkulähteilleLähiruoka ja koti- ja lähitilatKasvisruokavaihtoehtoLiharuoka kasvispitoisemmaksiVälipalojen monipuolisuus ja tuoreusKokonaiset kasvikset ja hedelmätSalaatit komponentteinaSatokausituotteiden hyödyntäminenLeipien vaihtelevuusLasten toiveruuatRuuan riittävyysErityisruokavalioiden toteuttaminenRuuan kypsennys omassa keittiössä
RUOKAILUTILANTEET JA LASTEN OSALLISUUS:Yhdessä syöminenKorotettavat linjastotRuuan äärelle pysähtyminenLasten kanssa keskustelua ruuastaEnemmän leipomistaRuualla askarteluaKananmunien yms. kuorimistaMakupelin pelaamistaRetket puutarhoille, toreille, ruokakauppaanRavintolapäivä: lapset tarjoilevat ruuan
YHTEISTYÖ RUOKAPALVELUN KANSSA:Yhteinen arvokeskusteluYhteiset linjat ja toimintasuunnitelmaEnemmän myönteistä ja rakentavaa vuoropuheluaYhteistyöpalaveritLapset mukaan yhteiseen suunnitteluunRuokalistan monipuolistaminenRuokalistaan Sapere-mahdollisuuksiaRetkieväiden toteutusJoustavuus ruoka-aikojen ja –paikkojen suhteenLeivontatarvikkeiden tilaaminenPalautteen antaminenSijaisten perehdyttäminen
ASENNE
TIEDONKULKU SAPERE
ROHKEUS KOKEILLA ESIMIESTEN TUKI
YHTEISTYÖ
VANHEMMAT
Varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksen kehittäminen osana kuntien hyvinvointityötä
1. Miten voimme vahvistaa ruokakasvatusta omissa yksiköissämme?
– Yhteistyö ja tiedotus eri toimijoiden välillä jo ennen lapsen päiväkotielämää (esim. neuvola)
– Toteuttamalla Saperea mahdollisuuksien mukaan (välipala talon tapaan, dippivihannekset yms.)
– Positiivista keskustelua ylläpitämällä
– Omien ajatusten ja käytäntöjen tarkastelua suosituksen näkökulmasta
– Ruokakasvatuksen huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa (esim. tiimipalavereissa)
2. Mitä asioita voimme tukea tai edistää tämän verkoston avulla?
– Nostetaan ydinasiat esille!
– Jalkauttaa Saperea ja ruokailusuosituksia kentälle
– Suositusten ”avaaminen” vanhemmille esim. vanhempainilloissa, neuvolassa jne.
– Ruokalistasuunnittelussa huomioida ja ”avata” asiaa keittiölle
– Täällä kuultujen asioiden/ratkaisutapojen hyödyntäminen omassa työssä
– Sopivan kokoinen ryhmä
3. Keihin lasten ruokailu ja ruokakasvatus alueellamme liittyvät eli ketkä/mitkä ovat ruokakasvatusta mahdollistavia henkilöitä/tahoja?
– Ateriapalvelu
– Perhepäivähoitajat
– Päiväkodin henkilökunta
– Hyky (neuvola yms.)
– Kaupungin johtoporras – raha
– Päiväkodin johtaja
– Perheet!
– Koulut (kotitalousopettajat, valvonta-ateriat)
– Tilat ja välineet
– Lähikauppa
– Ruokateollisuus
– Lähituottajat
– Seurakunta, MLL, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat
Ideointia: Mitä lasten ruoka ja ruokakasvatus voisi isoissa unelmissamme olla?
• Teemaviikkoja
• Einekset pois, itse tehdyt liha- ja kasvispullat (lisää henkilökuntaa keittiöön)
• Ruokailuaika
• Lapset ja henkilökunta pääsevät osallistumaan ruokalistan suunnitteluun
• Herkkyyttä jokaista lasta kohtaan
• Välipalabaari
• Kasvisruuan määrän lisääminen päiväkodin ruokalistaan
• Tutustua lähiruokatuottajiin
• Aikuisten asenteista, tottumuksista ja ennakkoluuloista VAPAATA
• Valinnanvapautta
• Sosiaalisia ruokailutilanteita eri ympäristöissä esim. tapaamisia vanhusten kanssa/työpaikoilla/kouluissa yms.
• Neuvolassa ”vertaistukiryhmiä” ravitsemukseen liittyen
• Luomua + puhtaat raaka-aineet
• Väriateriat (tehdään ruoka tietynvärisistä raaka-aineista tai yhdistellään niitä toisiinsa sopivasti)
• Tutkitaan raaka-aineiden muuttumista ruuanvalmistuksen aikana (esim. paistaminen muuttaa ruuan ulkonäköä)
• Ruokailu hassutellen (kuka keksii ja toteuttaa hassuimman näköisen aterian)
• Syksyllä vihannes- ja juurestori; esillä kasviksia ja juureksia ”suoraan maasta” sekä pilkkomis- ja maistelupisteitä (esillä myös käsiteltyjä)
11.2.2019 9
Ruokakasvatusta koulujen arkeen
Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen
11.2.2019 10
Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä – eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa.
Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita.
Yhdessä koulujen kanssa
11.2.2019 11
• Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa.
• Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön.
• Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön: www.maistuvakoulu.fi
Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin
Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.
Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasa-arvoa.
Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksenlaatimista.
11.2.2019 12
Ruokakasvatuksen mentoriverkosto
Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa.
Tule mukaan!
11.2.2019 13
Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan?• Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa
(2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu
• Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm.• Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia
välipaloja
• Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan
• Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta
• Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä
• Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa
Varhaiskasvatusikäisten lasten ruokaan, ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät toimijat Lahdessa
VARHAISKASVATUS-IKÄINEN LAPSI, PERHE
JA LÄHEISET
Varhaiskasvatuksen työntekijät
Neuvolan terveydenhoitajat Muut toimijat
Julkinen ja yksityinen päivähoito, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito- Päiväkotien johtajat- Perhepäivähoidon ohjaajat
Ruokapalvelun työntekijät
Varhaiskasvatuksen johto- Sivistysjohtaja Tiina Granqvist- Päivähoitojohtaja Mika Harju- Palvelupäälliköt Suvi Ruusunen ja Leena Miettinen- Aluepäiväkotien johtajat Minna Halme (it.), Päivi H.
Hämäläinen (rt.) ja Maarit Raitala (pohj.)- Päiväkotien johtajat ja perhepäivähoidon ohjaajat
Kaupungin johtoa- Kaupunginjohtaja Pekka Timonen- Osallisuus- ja hyvinvointipalvelujen johtaja
Mikko Komulainen- Erityisasiantuntija Pia Haverinen (hyte)
Päätöksenteko- Kaupunginhallituksen pj. Pekka Komu- Kaupunginvaltuuston pj. Milla Bruneau- Sivistyslautakunnan pj. Anneli Viinikka
Lahden strategia 2030: Ympäristökaupunki, lapsiystävällinen kaupunki, kestävä kehitys
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtoa- Neuvolan palveluesimiehet Marja Koivisto ja Eija Virtanen- Tulosyksikön päällikkö Hannele Poutiainen- Tulosaluejohtaja Sari Lahti- Toimialajohtaja Mika Forsberg- Toimitusjohtaja Eetu Salunen- Hyvintointiyhtymän hallitus ja valtuusto
Maakunnallinen ravitsemusyksikkö (Phhyky)- Johtaja Raisa Valve- Ravitsemusterveyden edistämistyötä tekevä
ravitsemusterapeutti Anna Päätalo- Ravitsemusterapeutit perus- ja erityistasolla
Maakunnallinen HYTE-työ- Hyte-koordinaattoreiden
verkosto Heli Lehtovaara- Hyte-maku –valmistelutyöryhmä