Kestävä kulutus ja tuotanto - tavoitteena vähähiilinen ja resurssitehokas yhteiskunta Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 2.12.2010 Kestävä kulutus ja tuotanto - tavoitteena vähähiilinen ja resurssitehokas yhteiskunta Resurssitehokkuus sekä kestävämmät kulutus- ja tuotantotavat ovat ko- rostumassa ilmastonmuutoksen hillintää sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista tarkastelevassa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa. Suomessa kestävän kulutuksen ja tuotannon haasteita ovat erityisesti hiilidioksidipäästöt, kulutettujen luonnonvarojen määrä sekä jätemäärät. Globaalien tuotantoketjujen myötä kulutustavaroiden ympäristövaikutuk- set syntyvät yhä enemmän Suomen ja EU-maiden ulkopuolella. Suomen kansantalouden aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet aiheutuu kotimaan kulutuksesta ja investoinneista Suomessa. Loput vaikutuksista aiheutuvat viennistä. ENVIMAT-vertailun perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälises- ti katsottuna korkea. Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista. Kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että Suomen talous pohjau- tuu tulevaisuudessa tuotantoon, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin ylittä- mättä luonnonjärjestelmien uusiutumiskykyä. Haaste on löytää uudenlaisia ohjauskeinoja, toimintatapojen muutoksia ja innovaatioita, joilla positiivisella tavalla kannustetaan ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja arkipäivässä se- kä edistetään yritysmaailman ekotehokkaita ratkaisuja ja uusia innovaatioita. Luonnonvarojen hyödyntämiseen ottavat kantaa vastavalmistunut eduskun- nalle annettava selonteko ’Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous’ sekä kansallisen maabrändityöryhmän raportti ’Tehtävä Suomelle’. Parhaillaan neuvotellaan kansainvälisestä puiteohjelmasta kestävän kulutuksen ja tuotan- non edistämiseksi globaalilla tasolla. Syksyllä 2010 on käynnistynyt ympäris- tö- sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeena kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (KULTU) uudistaminen. Lisätiedon lähteille: • ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 http://era17.fi • Ekologinen jalanjälki www.footprintnetwork.org • Reilun kaupan edistämisyhdistys ry www.reilukauppa.fi • Luomu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilla www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu • Joutsenmerkkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki www.ymparistomerkki.fi • Suomen talouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT-hanke) www.ymparisto.fi/syke/envimat Kestävän kehityksen sihteeristö Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, YM sauli.rouhinen@ymparisto.fi Lisätietoja: Janne Rinne (tutkija, Suomen ympäristökeskus): janne.rinne@ymparisto.fi Annika Lindblom (ylitarkastaja, ympäristöministeriö): annika.lindblom@ymparisto.fi SUOMESSA JULKISISSA HANKINNOISSA OTETAAN YMPäRISTöKRITEERIT HYVIN HUOMIOOON - LISäPARANNUKSIIN EDELLEEN POTENTIAALIA JOUTSENMERKKIEN MääRä KASVAA MUISSA POHJOISMAISSA SUOMEA NOPEAMMIN www.ymparisto.fi/indikaattorit Lähde: SFS-ympäristömerkintä,Vuosijulkaisut 2009 ja 2010 Lähde: Collection of statistical information on Green Public Procurement in the EU. Report on data collection results (Pricewaterhouse Coopers, Significant and Ecofys 2009) Kaavion maat kuuluvat EU:n ns. Green 7 -ryhmään, eli ne ovat huomioineet par- haiten ympäristöseikat julkisissa hankinnoissa. Core green -kriteerit huomioivat tuotteiden tärkeimmät ympäristövaikutukset. Comprehensive green -kriteerit koskevat ympäristöystävälliseksi todettujen tuotteiden hankintaa. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Joutsenmerkki-lupien määrä Suomessa ja Pohjoismaissa Luvat Suomessa Luvat Pohjoismaissa yhteensä 0 20 40 60 80 100 Green 7 -keskiarvo Saksa Suomi Hollanti Tanska Englanti Ruotsi Itävalta Ympäristövaikutukset huomioivien julkisten hankintasopimusten osuus kaikista hankintasopimuksista 2007 % Comprehensive green Core green