KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari 13.11.2013 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
Feb 07, 2016
KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin
Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari13.11.2013Mikko Olin,
Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen
Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA 2005-2014)
• Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse• Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset muuhun ravintoverkkoon Isojen petokalayksilöiden merkitys• Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha• Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, osakaskunnat / suojeluyhdistykset• Kohdejärvet Evon alueella + Katumajärvi, Pääjärvi
Kuva: H. Lehtonen Kuva: H. Lehtonen
Tutkimustoiminnan pääpiirteet
• Kalayhteisön rakenne ja tiheys• Kalojen kasvu ja ravinnonkäyttö• Kalakannan geneettinen rakenne• Kalalajien väliset vuorovaikutukset• Emokalan koon vaikutus lisääntymistulokseen• Kalastustiedustelut, kuhamerkinnät• Kalastuksen säätely: kokeelliset tutkimukset (Evo), kalastusrajoitukset (Katuma-, Pääjärvi)• Kalojen ravintovara- ja elinympäristötutkimukset
Kuva: M. Olin
Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni
Keskeisiä tuloksia 1/4
Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla
Emokoko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun
ahvenella
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
10 12 14 16 18 20
Luku
mää
rä
Poikasten lukumäärä
p<0,01
0,00
0,05
0,10
0,15
0,20
10 12 14 16 18 20
Pain
o (m
g)
Naaraan pituus (cm)
Poikasten keskipaino
p<0,01
Eloo
njää
nti
Poikasten nälkiintymisen sieto
11 cm emo
19 cm emo
16 cm emo
(Jutila 2009) Aika (päiväasteita) (Olin ym. 2012)
• ≥15 cm naaraiden lkm-osuus 18%-> tuottavat 46% mätijyvistä ja 71% poikasista
• ≥15 cm naaraisiin kohdistuva kalastus vaikuttaisi poikastuotantoon etenkin ankarissa olosuhteissa(ravinnotta 2 vkk)
Kalastus ja ahvenen jälkeläistuotto
Majajärvi0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen
Mätijyvien kok. tiheysPoikasten kok. tiheyskuoriutuessa
Poikasten kok. tiheysravinnotta 2 vkk
kpl /
ha
A
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen
Mätijyvien kok. tiheysPoikasten kok. tiheyskuoriutuessa
Poikasten kok. tiheysravinnotta 2 vkk
kpl /
ha
B
Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu <15 cm ahveniin
<15 cm emojen tuotto
≥15 cm emojen tuotto
Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu ≥15 cm ahveniin
Emokoko vaikuttaa positiivisesti mädin laatuunhauella ja kuhalla
3
7
11
15
19
0
1
2
3
4
5
20 30 40 50 60 70 80 90 100
Mät
ijyvä
n ku
ivap
aino
(mg)
Naaraan pituus (cm)
2012
Hauella myös ikä vaikuttaa: nuoret ja kookkaat yksilöt!
Kotakorpi ym. 2013
Mätijyvän paino,hauki
0
0,1
0,2
0,3
20 40 60 80
Mät
ijyvä
n ku
ivap
aino
(mg)
Naaraan pituus (cm)
VesijärviPääjärviPyhäjärvi
Roikonen (julk.)
Mätijyvän paino, kuha
Kuva: J. Ruuhijärvi
Kuva: S. Immonen
Keskeisiä tuloksia 1/4
Johtopäätös: isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja takaa jälkeläisten laadun
Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla
Keskeisiä tuloksia 2/4
Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää
Hauki, kokojakauma
Majajärvi (≥40 cm) Haarajärvi (40-65 cm)
101520253035
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
n = 54
Majajärvi 2006
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
n = 45
Majajärvi 2007
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Majajärvi 2009
n = 31
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Majajärvi 2008
n = 60
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Majajärvi 2010
n = 31
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Majajärvi 2011
n = 36
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Majajärvi 2012
n = 28
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haarajärvi 2006
n = 121
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haarajärvi 2007
n = 100
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haarajärvi 2009
n = 125
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haarajärvi 2008
n = 188
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haarajärvi 2010
n = 122
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haarajärvi 2011
n = 112
05
10152025303540
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haarajärvi 2012
n = 102
%
cm
F ≥40 cm F 40-65 cm
Haukimäärä 2006-2010(merkintä-takaisinpyynti, ≥35 cm)
0
5
10
15
20
0102030405060
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Majajärvi Haarajärvi
kg/han/ha
n / h
a
kg /
ha
n / h
a
kg /
ha
n / h
a
kg /
ha
Alamitta Välimitta
kalastus
Keskeisiä tuloksia 2/4
Johtopäätös: Ylämitta (isojen yksilöiden vapauttaminen) säätelykeinoksi -> laadukkaat kutijat säilyvät populaatiossa,
suuri petokalabiomassa
Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää
Keskeisiä tuloksia 3/4
Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena
Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisissa olosuhteissa
Rav
inno
nkul
utus
(tou
kkia
mah
assa
)
Kirkas vesi Tumma vesi
naaras
koiras
naaras
koiras
Ikä 3 v
Naaras- ja koirasahvenen ravinnonkulutus
Kuva: H. Lehtonen
Kas
vuer
o (c
m)
Naaras- ja koirasahvenen kasvuero
Veden tummuus (mg Pt / l)
Ikä 3
Estlander 2011
Horppila ym. 2010
Keskeisiä tuloksia 3/4
Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena
Johtopäätös: Epäedullisissa olosuhteissa (sameneminen, lämpeneminen) isoja yksilöitä kannattaa erityisesti varjella
Keskeisiä tuloksia 4/4
Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.
0
10
20
30
40
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
chl-a
ug
/ l
?
0
5
10
15
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
kg /
ha
0
20
40
60
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
kg /
ha
0
200
400
600
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
g / v
erkk
o
0
50
100
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
ug C
/ l
? ?
Hauki
Ahven
Särki
Eläinplankton
Kasviplankton
Majajärvikalastuksen
ekosysteemivasteet
kalastus
05
10152025303540
0 5 10 15 20
chl-a
µg
/ l
Hauki, kg / ha
r2=0.602, p=0.040
Hauki vs. kasviplankton
Keskeisiä tuloksia 4/4
Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.
Johtopäätös: Ekosysteemimuutokset voivat heijastua takaisin vaikuttaen mm. kalastettavan kalakannan kokoon ja rakenteeseen, jolloin vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja / tai arvaamattomia -> varovaisuusperiaate.
Visio: vapaa-ajankalastus Suomessa 2020…• Vapaa-ajankalastus edelleen hyvin suosittua,
valistuneisuus, vastuullisuus, elämys >> ravinto • Särkikalojen arvostus kasvaa• Pääosa saaliista elävänä pyytävillä välineillä (katiska,
vapakalastus), verkoilla vain pieni osa saaliista• Entisiä ongelmia:
Kalastusta säädelty ja kuteminen mahdollistettu-> ei lisääntymisylikalastustaMittasäätelyn kehittäminen-> pyynti optimikokoisena kasvupotentiaaliin nähden-> isot emokalat yleensä vapautetaan
• Saalistaso vähintään entisellään, keskikoko kasvanut• Vahvistuneet
petokalakannat• Kalastusturismi kasvussa• Särkikalakannat pysyneet
aisoissa
KIITOS!
Ulkopuoliset rahoittajat: Bergsrådet Bror
Serlachius Stiftelse, Koneen säätiö, Suomen
kulttuurirahasto