JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET - Ymparisto.fi

JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

arkkitehtuuri – kustannukset – esteettömyys

Sasu Hälikkä Satu Åkerblom

Teknillinen korkeakoulu

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90

Sasu Hälikkä Satu Åkerblom


Arkkitehtiosasto




Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90

JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

arkkitehtuuri – kustannukset – esteettömyys

Julkaisumyynti:


Arkkitehtiosasto

PL 1300

02015 TKK

Puh. (09) 451 4418

s-posti: [email protected]

© Sotera, TKK

ISBN 951-22-8175-9 (nid.)

ISBN 951-22-8176-7 (PDF)

ISSN 1456-6281

Otamedia Oy

Espoo 2006

Kannen kuva: Presidentin linnan hissi

3JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

ALKUSANAT

Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutin tutkimusprojektissa TeTT - Esteettömyys asuin-rakennuksissa kehitettiin uudis- ja korjausrakentamista varten menetelmiä, joiden avulla käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet voidaan siirtää op-timoidusti suunnitelmiin ja tuoteiden kehittämistavoitteisiin. TeTT-projekti kuului Tekesin iWell-teknologiaohjelmaan. Sitä rahoittivat Tekesin lisäksi Työsuojelurahasto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Museovirasto sekä joukko yrityksiä. Tutkimushankkeen vas-tuullinen johtaja oli professori Tuomo Siitonen.

TeTT-projektiin kuuluvan osahankkeen tavoitteena oli kehittää jälkiasennushissien ra-kentamista varten malli, jonka avulla voidaan arvioida hissilisäyksen arkkitehtonisia vaiku-tuksia ja saavutettavaa esteettömyyden tasoa. Osahankkeen alullepanija oli Museovirasto. Sitä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Museoviraston rakennushistorian osastolta yliarkkitehti Erkki Mäkiö ja arkkitehti Tommi Lindh.

Tutkimusta varten haastateltiin laaja joukko esteettömyyden, rakennussuojelun, hissira-kentamisen sekä rakentamisen ohjauksen ja pelastustoimen asiantuntijoita. Luettelo haas-tatelluista on lähdeluettelossa raportin lopussa.

Hankkeeseen osallistui lisäksi Teknillisen korkeakoulu rakentamistalouden laboratorio. Tähän raporttiin sisältyy osio, jossa käsitellään erilaisten hissiratkaisujen kustannuksia. Kus-tannuslaskelmat tarkastelua varten tekivät dosentti Arto Saaren ohjaamina tutkija Leena Aalto ja tutkimusapulainen Sari Tuomela rakentamistalouden laboratoriosta.

Tekijät kiittävät lämpimästi kaikkia osallistuneita hankkeelle uhraamastaan ajasta ja vai-vannäöstä.

4 JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET

TIIVISTELmÄ

Suomen kerrostaloista lähes puolet on hissittömiä. Portaat muodostavat monelle ylittämät-tömän esteen; vielä useammalle portaissa liikkuminen on vaivalloista tai jopa vaarallista. Väestön ikääntyessä on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä, että ihmiset pystyvät elämään omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Tämän vuoksi hissien rakentamista vanhoihin taloihin tuetaan voimakkaasti.

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä näkökulmia, joista hissilisäyksen arkkitehtonisia vai-kutuksia ja saavutettavaa esteettömyyden tasoa voidaan arvioida. Tarkastelun pääpaino on toisen maailmansodan jälkeen rakennettuihin porrashuoneisiin soveltuvissa hissiratkaisuis-sa, jollaisia on suurin osa maamme hissittömistä porrashuoneista.

Tutkimuksen tuloksena syntyi tavallisimpien porraskäytävien ja niihin soveltuvien his-siratkaisujen tyypittely. Raportissa esitetään lisäksi porrashuoneen eri käyttäjäryhmien aset-tamat vaatimukset ja hissilisäyksen tuottama muutos tilan käytettävyyteen näiden käyttäjä-ryhmien kannalta.

Avainsanat:arkkitehtuuri, rakennussuojelu, asuinrakennukset, esteettömyys, hissit, jälkiasennushissit, porrashuone

AbSTrAcT

Nearly half the blocks of flats in Finland lack a lift. For many elderly people stairs are an in-surmountable obstacle; for even more people, using stairs is laborious or dangerous. With an ageing population, it is important for society that people can live in their own homes as long as possible. In order to live in their own homes, people need to be able to keep fit. The fact that residential buildings lack a lift prevents physically impaired people from going out. Therefore, retrofitting lifts to existing blocks of flats is strongly supported.

The aim of the study was to present ways to evaluate the effects of retrofitting lifts on the architecture of the building and on the degree of accessibility. The study focused on retrofitting solutions that are suitable for stair wells without lifts. In Finland most of such stair wells were built after the Second World War.

The study resulted in a classification of the most common stair wells and suitable ret-rofitting solutions. Furthermore, the report deals with the requirements set by different user groups and the change in the usability produced by the retrofitting of a lift from the perspective of these groups.

Keywords:architecture, building preservation, residential buildings, accessibility, lifts, retrofitting a lift, retrofitted lifts, stair well


SISÄLLySLUETTELo

AlkuSAnAt 3

tiiviStelmä 4

AbStrAct 4

1. JoHdAnto 7

2. tAuStAA 82.1 väestörakenteen muutos 82.2 Hissittömät asuinkerrostalot 8

3. rAkennukSen ominAiSpiirteiden Säilyttäminen 113.1. rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa määrittäviä tekijöitä 113.2. Arkkitehtoniset ominaisuudet 12

4. rAkentAmiSen oHJAuS 134.1. lainsäädäntö ja rakennetun ympäristön vaaliminen 134.2. esteettömyys ja rakentamisen ohjaus 13

5. JälkiASennuSHiSSit 165.1. Jälkiasennuksissa käytettävät hissityypit 165.2. Hissikuilu 18

6. HiSSiliSäykSen ArkkiteHtoniSet vAikutukSet 206.1. Jälkiasennushissit ennen toista maailmansotaa rakennetuissa

kerrostaloissa 206.2. Jälkiasennushissit toisen maailmansodan jälkeen rakennetuissa

kerrostaloissa 216.3. vaikutus rakennuksen ympäristöön – muutos julkisivulla 226.4. vaikutus porrashuonetilaan 246.5. luontevuus 256.6. kulttuurihistoriallinen merkitys 266.7. olemassa olevien arvojen säilyttäminen ja uusien luominen 266.8. Sopeuttaminen 266.9. vaikutus kulkureitteihin 27

7. elementtiporrASHuoneet JA niiden HiSSiliSäykSet 307.1. kiertyvä porras 327.2. kaksivartinen porras 367.3. yksivartinen porras 41

8. HiSSiHAnkkeen kuStAnnukSet 458.1. esimerkkilaskelmat 458.2. yhteenveto 47

9. poHdintA 48

10. läHteet 49

liite: kuStAnnuSlASkelmAt 51



1. JoHdANTo

Esteettömyys tarkoittaa laajasti ymmärrettynä rakennetun ympäristön tai rakennusten toi-mivuutta ja käytettävyyttä. Tilan, olipa kyseessä ulko- tai sisätila, tulee täyttää käyttäjien liik-kumisen ja toimimisen vaatimukset. Esteettömän tilan vastakohta on sellainen, jossa jokin käyttäjäryhmä ei pysty toimimaan. Täydellistä kaikkien käyttäjien vaatimukset huomioon ottavaa esteettömyyttä ei useinkaan voida saavuttaa. Suunnitteluratkaisujen esteettömyy-den tasoa voidaan arvioida sen perusteella, kuinka monen eri käyttäjäryhmän vaatimukset ne täyttävät.

Rakennussuojelu on rakennettuun ympäristöön liittyvien arvojen säilyttämistä. Tällai-set arvot eivät ole vain historiallisia, vaan esimerkiksi käyttöarvo tai esteettinen arvo ovat niin ikään rakennussuojelun alaan kuuluvia. Rakennukset säilyvät yli ihmisiän, siksi raken-taminen ja rakennetun ympäristön vaaliminen ovat toimintaa, jonka vaikutukset välittyvät seuraaville sukupolville.

Vanhat rakennukset eivät aina täytä nykyajan käytettävyysvaatimuksia. Kun niillä katso-taan olevan myös rakennussuojelullista erityisarvoa, esteettömyyden ja rakennussuojelun vaatimukset saattavat joutua ristiriitaan. Näitä yhteismitattomia arvoja ei voida suoraan aset-taa rinnakkain. Sen sijaan olisi löydettävä ratkaisuja, joissa sekä esteettömyyden että raken-nussuojelun tavoitteet toteutuvat mahdollisimman onnistuneesti. Parhaassa tapauksessa voidaan esteettömyydelle ja rakennussuojelulle löytää yhteinen päämäärä. Esteettömyyttä asuinrakennuksissa on pyritty edistämään yhteiskunnan voimakkaan tuen myötä rakenta-malla hissejä hissittömiin kerrostaloihin. Hissien lisäämisestä on tullut samalla ajankohtai-nen rakennussuojelukysymys.

Kuva 1. Jälkiasennushisseillä on pitkä historia. Castel Sant’Angelo Roomassa rakennettiin alunperin Rooman keisari Hadrianuksen mausoleumiksi, mutta myöhem-min se toimi mm. paavillisena linnoituksena. Paavi Clemente XII rakennutti sinne 1730-luvulla itselleen hissin, josta on jäljellä enää kuilu ja seinillä kulkevat johteet.(Kuva: Aleksi Räihä 2005)


2. TAUSTAA

2.1 väestörakenteen muutos

Väestömme ikärakenteessa on tapahtumassa huomattava muutos. Kun vuonna 2005 suo-malaisista 65-vuotiaita tai vanhempia on noin 15 %, vuonna 2040 heitä arvioidaan olevan yli neljännes väestöstä. Samanaikaisesti väestön odotettavissa oleva elinikä pitenee: nykyi-sin syntyvien lasten odotetaan elävän keskimäärin lähes 80-vuotiaiksi. (TK 2004)

Toimintakyvyn heikkenemisen rajana pidetään 75 ikävuotta (Stakes 2005), joten tule-vaisuudessa suuri osa ihmisistä tarvitsee viimeisinä elinvuosinaan apua päivittäisiin toimiin-sa. Osa vanhuksista asuu hissittömissä kerrostaloissa. Jos portaissa kulkeminen on heille vaivalloista ja epävarmaa, heidän mahdollisuutensa hoitaa itse päivittäisiä asioitaan heikke-nee. Säännöllisen ulkoilun ja liikunnan harvetessa liikkumiskyky heikkenee ja avuntarve kasvaa.

Liikuntarajoitteiselle soveltuvat asunnot eivät allokoidu asuntomarkkinoilla ainoastaan liikuntarajoitteisille ihmisille, vaan suuren osan niistä hankkii normaalisti liikkuvat asun-nontarvitsijat. Siksi liikuntarajoitteisille soveltuvia asuntoja täytyy asuntomarkkinoilla olla tarjolla paljon enemmän kuin on liikuntarajoitteisia asunnonostajia. Esteettömistä asuin-rakennuksista tulee tulevaisuudessa pula.

2.2 Hissittömät asuinkerrostalot

Suomessa on asuinkerrostaloja yli 50 000 kpl (TK 2004). Näistä hissittömien osuus on lähes puolet. Vuonna 1997 laskettiin kolmikerroksisissa ja tätä korkeammissa kerrostaloissa olevan 50 000 hissitöntä porrashuonetta (Stakes 2005).

Määrällisesti eniten hissittömiä kerrostaloja rakennettiin 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun asti (Jukkola 1990, s. 22-23). Tuolloin rakennettiin myös määrällisesti eniten kerros-taloja. Rakennusmääräykset eivät edellyttäneet, että alle viisikerroksisiin taloihin oli raken-nettava hissi. Toinen hissien rakentamista ohjaava tekijä on ollut valtion Arava-säädökset. Niiden mukaan hissin sai valtion lainoittamassa asuntotuotannossa 1980-luvun alkuun saakka rakentaa vain vähintään viisikerroksisiin taloihin.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

3 4 5 6 7 8 yli 8kerroksia

asuinrakennuksia (kpl)

on hissi

ei hissiä

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1921-1945

1946-1960

1961-1965

1966-1970

1971-1975

1976-1980

1981-1985

on hissi

ei hissiä

kpl / vuodessa

Kuva 2. Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksiset asuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan(lähde: Jukkola 1990).

Kuva 3. Asuinkerrostalojen keskimääräi-nen vuosittainen rakentamisvolyymi hissin esiintymisen mukaan(lähde: Jukkola 1990).


Yhteiskunnan tukiValtio tukee hissien rakentamista hissittömiin kerrostaloihin. Hissiasennuksesta syntyy yh-teiskunnalle merkittäviä säästöjä, jos sen ansiosta voidaan vähentää kotihoitokäyntejä. Eräi-den laskelmien mukaan hissi on kokonaistaloudellisesti kannattava, mikäli sen ansiosta voidaan vähentää kuusi kotihoitokäyntiä viikossa (Rönkä ym. 1997, s. 86). Asetettaessa vas-takkain pelkästään ne kustannukset, jotka koituvat valtiolle hissirakentamiselle myönnetyn tuen muodossa, ja kotihoidon kustannukset, tulee hissi vielä tätäkin edullisemmaksi.

Eräässä tutkimuksessa palvelutaloon muuttaneista vanhuksista 13 % ilmoitti muuton syyksi oman asuintalonsa hissittömyyden (Rönkä ym. 1997, s. 86). Jos hissillä voidaan siir-tää laitosasumiseen siirtymistä myöhemmäksi, ovat syntyneet säästöt entistä suuremmat (Stakes 2005).

Valtion Asuntorahasto (ARA) myöntää avustusta asuinrakennusten korjaushankkeille, joissa tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy rakennukseen, asuntoon tai muihin asuinrakennuksen tiloihin. Valtion tukea hissihankkeille on voinut saada vuodesta 1990 lähtien 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja vuonna 1997 avustuksen yläraja nostet-tiin 50 %:iin (Rönkä ym. 1997, s. 28). Lisäksi useat kunnat myöntävät 5 – 15 %:n lisäavus-tuksen ARA:n tukemiin hankkeisiin. Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista saada jopa 60 % tukea hissihankkeen kaikista kustannuksista. Avustuksia myönnettäessä tarkastellaan kul-kuyhteyksiä kokonaisuutena, jolloin rakennustoimiin voi liittyä muitakin muutoksia kuin hissin rakentaminen. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman täydellinen esteettömyys, ei sen toteutuminen ole avustuksen ehdoton edellytys. Tukea on myönnetty myös hankkeille, joissa portaatonta kulkua kaikkiin asuntoihin ei ole pystytty järjestämään (Holappa).

Hissirakentamisen edistäminen edellyttää kaupunkien eri hallinnonalojen sitoutumista hankkeeseen. Esimerkiksi Helsingissä rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, kaupun-ginmuseo ja pelastuslaitos ovat tehneet runsaasti yhteistyötä asian edistämiseksi. Eri viran-omaiset ovat muokanneet vaatimuksiaan ja menettelytapojaan rakennuslupaprosessissa, jotta päämäärä lisätä hissirakentamista saavutettaisiin. Pelastuslaitos on sallinut portaiden kaventamisen tapauksissa, joissa kokonaisturvallisuus ei sen vuoksi heikenny. Usein on his-sihankeen ja portaiden kaventamisen yhteydessä saatu aikaan paloturvallisuuden kannal-ta suorastaan parannuksia, kun portaiden kaventamisen ehdoksi on asetettu huoneistojen erottaminen erillisiksi palo-osastoiksi lisäämällä huoneistoihin sisäpuoliset paloa pidättävät ovet. (Holappa, Rontu)

Helsingissä perustettiin vuonna 2000 hissiprojekti, jonka tavoitteena on hissirakentami-sen edistäminen sekä yksityisiin että kaupungin omistamiin asuntoihin. Kaupunkilaisten palveluksessa toimii hissiasiamies, joka neuvoo taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä hissihankkei-siin liittyvissä asioissa.

Kuva 4. ARA:n myöntämät hissiavustukset vuosina 1993 - 2005 (lähde: ARA).

0

50

100

150

200

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

hissejä

avustuskohteita


Hissirakentaminen on vähäistäStakesin laskelmien mukaan hissejä täytyisi asentaa 2 500 kappaletta vuodessa, jos puo-let hissittömistä kerrostaloista haluttaisiin varustaa hissillä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa (Stakes 2005). Valtion ja kuntien tuesta huolimatta hissinrakennushankkeita on toteutettu odotettua vähemmän. Hissiavustuksia ARA on myöntänyt vuodesta 1997 lähtien keskimäärin 150 hissille vuosittain (ARA).

Helsingissä suurin puute hisseistä on vanhoissa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lä-hiöissä. Hissiavustuksia saaneista taloyhtiöistä reilu kolmasosa on kuitenkin kantakaupun-gin vanhoja taloyhtiöitä (Helsingin hissiprojekti). Kantakaupungin taloissa on keskimäärin lähiökerrostaloja enemmän kerroksia ja porrashuonetta kohden enemmän asuntoneliöitä. Vanhoilla taloyhtiöillä, joissa on jo maksettu suurista peruskorjauksista aiheutuneet kus-tannukset, on ollut mahdollista sijoittaa rahaa hissin rakentamiseen. Kantakaupungissa on hissin lisäämisen yhteydessä joskus ullakkokerros muutettu asunnoiksi, jolloin uusien asunto-osakkeiden tai rakennusoikeuden myynnistä saaduilla tuloilla taloyhtiöt ovat rahoit-taneet hissinrakentamista (Holappa). Matalissa lähiötaloissa hissin lisäämisen liian suuret kustannukset asuntoneliöitä kohden ovat estäneet hissihankkeiden käynnistymistä. 1960- ja -70-luvulla rakennetuissa lähiötaloyhtiöissä on ensisijalla välttämättömät peruskorjaustyöt kuten putki- tai julkisivuremontit, jolloin hissin lisäämishankkeita ei pystytä taloudellisista syistä avustuksista huolimatta toteuttamaan.


3. rAKENNUKSEN omINAISpIIrTEIdEN SÄILyTTÄmINEN

Rakennettuun ympäristöön liittyy ominaisuuksia, joiden säilymistä pidetään toivottavana. Jokaisessa muutoshankkeessa joudutaan päättämään, missä määrin on mahdollista hyödyn-tää rakennuksen olemassa olevia ominaisuuksia.

Vaikka arvostukset ovat aikakaudesta riippuvia, ovat ne samalla kulttuuriin sidottuja ja välittyvät sukupolvelta toiselle. Rakennettu ympäristö on meille yhteinen ja säilyy pidem-pään kuin itse elämme. Siksi sen vaalimisessa ja kehittämisessä on kysymys pitkäjänteisestä toiminnasta.

3.1. rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa määrittäviä tekijöitä

Kulttuurihistoriallisesti rakennus voi olla edustava esimerkki aikansa arkkitehtuurista. Asuinrakennus voi olla todiste tietyn aikakauden ja sosiaaliluokan asumiskulttuurista. 1800-luvun lopun kaupunkikerrostalon pääporrashuoneen koristeellisuus ja tilavuus sekä vastaa-vasti palvelijanportaan karuus ja pieni mittakaava kertovat menneen ajan yhteiskunnasta.

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo voi perustua myös harvinaisuuteen. Rakennus voi olla joko yksi viimeisistä säilyneistä aikakautensa tyypillisen rakennustyypin edustajista, tai se saattaa olla jo valmistuessaan ollut poikkeuksellinen rakennus. Vanhojen porrashuo-neiden yksityiskohdat heijastavat usein aikakauden kansainvälisiä virtauksia, joskus taas on pyritty omaleimaiseen kansalliseen vaikutelmaan.

Alkuperäisyys on eräs keskeisistä kulttuurihistoriallisista käsitteistä. Vanhassa rakennuk-sessa on useita ajallisia kerrostumia, jotka ovat syntyneet eri aikoina tapahtuneiden vält-tämättömien korjaustoimenpiteiden, käyttötarkoituksen muutoksien tai lisärakentamisen tuloksena. Kunnostustoimenpiteistä johtuen mikään vanha rakennus ei kokonaisuutena voi olla täysin alkuperäinen. Alkuperäisyyden sijasta olisikin puhuttava alkuperäisenkaltaisuu-desta.

Rakennukset sisältävät yleensä alkuperäiseen asuun tehtyjä muutoksia. Tätä kutsutaan kerroksisuudeksi. Eri-ikäiset rakennusosat kertovat eri aikakausista, eri aikojen ihanteista ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksista. Hissin rakentaminen on yksi kerrostuma rakennuksen historiassa.

Kuva 5. 1960-luvun edustavuutta (Niittykumpu 3, Arkkitehtitoimisto Osmo Lappo).


3.2. Arkkitehtoniset ominaisuudet

Arkkitehtuuri määritellään usein koostuvaksi seuraavista kolmesta osa-alueesta: kestävyy-destä, käytettävyydestä ja kauneudesta. Käytön, tekniikan ja kauneuden yhteensovittami-nen rakennuksessa tai rakennetussa ympäristössä on arkkitehtuuria.

Kestävyys on rakenteellista toimivuutta. Tavoitteena rakentamisessa on, että taloudel-lisesti ja teknisesti järkevillä ratkaisuilla saadaan aikaan kestävä rakenne. Ekologisella kes-tävyydellä tarkoitetaan sitä, että rakennus koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä kohtuullisesti.

Käytettävyys on rakennuksen toimivuutta siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Raken-nuksen tilojen esteettömyys on rakennuksen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta eri käyttäjä-ryhmien näkökulmasta. Rakennus on sitä esteettömämpi, mitä useammat käyttäjäryhmät pystyvät siinä toimimaan. Hyödyllisyyteen liittyy myös rakennuksen käytön taloudellisuus.

Kauneus ilmenee viihtyisyytenä, arkkitehtonisena ilmaisuna ja tyylinä. Rakennukset ja rakennettu ympäristö synnyttävät myönteisiä tai kielteisiä esteettisiä kokemuksia.

Useat arvot vaikuttavat kauneuden kokemukseen (Sepänmaa 1991, s. 46). Esimerkiksi luonnonmukaisuus, ekologisuus, toimivuus, tyylipuhtaus, kalleus, harvinaisuus tai ainut-laatuisuus voivat olla rakennetussa ympäristössä esteettiseen elämykseen vaikuttavia seik-koja.

Asuinrakennuksen toimivuus ja kulkureititRakennuksen tärkein tehtävä on palvella ihmisiä jossain tietyssä käytössä. Käyttämätön rakennus on välittömästi uhanalainen ja katoaa ennen pitkää, vaikka ihminen ei sitä ak-tiivisesti hävittäisikään. Koska rakennuksen olemassaoloon liittyy olennaisesti sen käyttö, on vanhakin rakennus osa nykyaikaa. Asuinrakennuksen tehtävä on toimia asukkaidensa kotina ja tyydyttää asumisen perustarpeet. Tämän arvon säilyttäminen on tärkeää. Hissin lisääminen hissittömään porrashuoneeseen parantaa asuinrakennuksen käytettävyyttä.

Rakennuksen esteettömyydellä tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä rakennuksen tilojen toimivuutta ja turvallisuutta siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Asunnon sisällä toimi-vuus on sitä, että asunnon varustetaso ja mitoitus vastaavat asukkaan tarpeita. Eri elämän-vaiheissa olevilla asukkailla on erilaisia vaatimuksia asuinympäristölleen. Kulkureiteillä olevat kynnykset, tasoerot ja liian kapeat oviaukot vaikeuttavat monien asukasryhmien toi-mintaa asunnossa. Jos asunnon tilat vastaavat liikkumisrajoitteiden asukkaan vaatimuksia, on tärkeää, että myös asunnon ulkopuolisissa tiloissa esteettömyys toteutuu. Reitin asunnos-ta porrashuoneen kautta rakennuksen muihin tiloihin ja ulos on oltava mahdollisimman monille asukkaille toimiva ja turvallinen.

Asuinrakennuksen toimivuudelle asetetut vaatimukset ovat olleet erilaisia eri aikoina. Tämän päivän yhteiskunnassa katsotaan, että ihmisen tulee kyetä asumaan itsenäisesti. Vanhukset elävät enimmäkseen yksin tai kaksin toisen samanikäisen kanssa. Yhteiskunta on osittain ottanut aiemmin suvulle ja perheelle kuuluneen sosiaalisen turvaverkon roolin.

Hissin puuttuminen ovat epävarmasti liikkuvalle eräs keskeisin kulkureitteihin liittyvä este asuinrakennuksessa. Kynnyksiä voidaan poistaa tai madaltaa ja oviaukkoja useissa ta-pauksissa leventää, mutta tasoerojen poisto esimerkiksi luiskilla ei yleensä ole mahdollista. Portaissa kulkeminen on ikääntyneille myös merkittävä loukkaantumisriski.

On arvioitu, että porrastapaturmia tapahtuu Suomessa vuosittain noin 14 500. Ruotsa-laisten porrastapaturmia ja portaissa liikkumista koskevien tutkimusten mukaan suurin osa onnettomuuksista sattuu portaita alaspäin kuljettaessa, ja kantamukset pahentavat tapatur-man seurauksia. (Ekman ym. 1992, s. 2-3)


4. rAKENTAmISEN oHJAUS

4.1. lainsäädäntö ja rakennetun ympäristön vaaliminen

Rakennetun ympäristön suojelua ja vaalimista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennussuojelulaki1. Tärkein rakennussuojelun instrumentti on kaavoitus, joka tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Asemakaavoitetulla alueella voidaan rakennussuojelu-lakia soveltaa vain, jos kaavoituksen keinoin ei rakennusta voida suojella tai jos rakennuk-sella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteeksi määritellään alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus siten, että luodaan hyvää elinympäristöä sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Rakentamiselta edellytetään että sen tulok-sena syntyvä rakennus soveltuu maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Korjaus- ja muutostöissä tulee lain mukaan ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Vaikka vanha rakennus olisi käytettävyyden ja turvallisuuden puolesta ristiriidassa nykyisten rakentamismääräyksien kanssa, ei laki edellytä muutostoimiin ryhtymistä, olemassa olevan tason säilyttäminen riittää. Kun ra-kennukseen tehdään muutoksia, lupaviranomaiset edellyttävät usein joitain parannuksia olemassa olevaan tasoon nähden.

Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisesta laki määrää, että rakentamisen tai kor-jaus- ja muutostöiden seurauksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita raken-nuksia ja kaupunkikuvaa ei saa turmella. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele raken-nussuojelun kohteille ikärajoja. Käytännössä suojelun piiriin on otettu yleensä vähintään 30 vuotta vanhoja rakennuksia tai alueita.

Sisätilojen suojeluMaankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan suojella myös sisätiloja, kuten porraskäy-

täviä. Porraskäytäviä on suojeltu asemakaavamerkinnällä esimerkiksi Helsingissä kahdessa kaupunginosassa (Makkonen). Katajanokan vanhan osan kaavassa vuodelta 1984 on mer-kintä ”– rakennuksessa [ei] saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmele-vat – porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa”. Ruskeasuolla on vuoden 2005 kaavassa kaareviin lamellitaloihin ja tähtitaloihin2 kaavamerkinnällä rajattu säilytettäväksi määrätyt porrashuoneet. Uusia suojelukaavoja on Helsingissä valmisteilla.

4.2. esteettömyys ja rakentamisen ohjaus

Vuonna 1999 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa on vaatimus, että rakennus soveltuu ”myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittu-nut”. Vaatimus rakennusten ja ympäristön esteettömyydestä on kuitenkin tullut rakentami-sen ohjaukseen varsin myöhään.

Rakentamismääräyskokoelman osa F1Ensimmäinen maininta liikkumisesteisille soveltuvasta ympäristöstä tuli Suomen rakennus-lainsäädäntöön vuonna 1973, kun rakennusasetukseen kirjattiin, että yleisölle tarkoitettu-jen tilojen suunnittelussa tuli ottaa huomioon myös henkilöt, joiden ”liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia rajoittunut”. Vuonna 1979 vaatimus sai

1) Lisäksi muinaismuistoiksi katsottujen rakennusten suojelusta säädetään muinaismuistolaissa ja kirkollisten rakennusten suoje-lusta kirkkolaissa. Valtion omistamien rakennusten suojelusta on säädetty erillinen asetus, mikä esitetään poistettavaksi uudessa rakennussuojelulaissa).2) Talot on suunnitellut arkkitehtitoimistot Sysimetsä-Kajava sekä Martikainen-Ypyä-Malmio vuonna 1950.


konkreettisemman asun, kun astui voimaan rakentamismääräyskokoelman osa F1, Liikku-misesteetön rakentaminen. Se käsitteli vain julkisten tilojen rakentamista. Asuntohallitus asetti vuonna 1989 työryhmän pohtimaan asuntorakentamisen ohjausta liikkumisesteisille paremmin soveltuvaksi. (Könkkölä 2003, s. 17)

Rakentamismääräyskokoelman osa G1Vuonna 1994 tuli rakentamismääräyskokoelmaan ensimmäinen asuntorakentamista ohjaa-va osa G1, Asuntosuunnittelu. Siinä asetettiin vaatimus, että vähintään nelikerroksisiin ker-rostaloihin tuli asentaa pyörätuolinkäyttäjälle soveltuva hissi. Myös kolmikerroksisiin taloi-hin piti asentaa hissi, jos porrasyhteyttä kohti oli vähintään kuusi asuntoa sisäänkäyntitason yläpuolisissa kerroksissa. Tähän sääntöön oli poikkeus: silloin, kun tontin maantasokerrok-sen kerrosalasta pääosa oli suunniteltu liikkumisesteisille soveltuviksi asunnoiksi, ei kolmi-kerroksiseen taloon tarvittu hissiä. Käytännössä liikuntaesteisille suunniteltujen asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. Esimerkiksi jos yläkerran asukas vammautuu, ei häntä hyödytä se, että samassa taloyhtiössä on myös liikuntaesteisille suunniteltuja asun-toja. Yhteiskunnan ohjauksella pyritäänkin siihen, että markkinoilla olisi tarjolla riittävä määrä liikuntaesteisille soveltuvia asuntoja.

Vuoden 2005 maaliskuussa tulivat voimaan uudistetut rakennusmääräyskokoelman osat G1 ja F1, joissa on tiukennettu ympäristön esteettömyyteen liittyviä määräyksiä. Kerrostalot täytyy varustaa pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjille soveltuvalla hissillä jo silloin, kun käynti johonkin asuinhuoneistoon on sisäänkäyntikerros mukaan lukien ra-kennuksen kolmannessa kerroksessa. Esteettömyyttä on asetuksessa käsitelty aiempaa ko-konaisvaltaisemmin, sillä jo rakennuksen ulkopuoliset kulkuyhteydet tulee tehdä liikunta-esteiselle soveltuviksi. Uudessa asetuksessa osaa F1, Esteetön rakennus, sovelletaan myös asuinrakennuksiin niiltä osin kun asuntorakentamista käsittelevässä G1:ssä määrätään ra-kennuksen soveltumisesta myös liikuntaesteisen käyttöön.

Arava-normistoEräs asuinrakennusten esteettömyyteen vaikuttava tekijä on ollut valtion lainoittamaa, niin kutsuttua Arava-asuntotuotantoa ohjaava normisto. Vuoteen 1982 saakka valtion lainoitta-massa Arava-rakentamisessa hissi sallittiin vain vähintään 5-kerroksisiin taloihin. Arava-oh-jeissa hissiä edellyttävä vähimmäiskerroslukumäärä laski vaiheittain ensin neljään vuonna 1982 ja kolmeen vuonna 1990 kuitenkin edellyttäen porrashuonetta kohdin olevan, yh-teenlasketun huoneistoalan ylittävän 700 m². Arava-normiston ohjaamana maahamme on rakennettu runsaasti kolmi- nelikerroksisia hissittömiä taloja. (Könkkölä 2003, s. 18)

Esteettömyyden parantaminen vanhoissa asuinrakennuksissaRakentamista ohjaavissa määräyksissä sanotaan, että niitä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöissä. Koska vanhat rakennuk-set eivät usein täytä nykyisiä vaatimuksia esimerkiksi paloturvallisuuden suhteen, valvo-van viranomaisen tehtävä on varmistaa, ettei muutosrakentamisessa tapahdu heikennystä olemassa olevaan tasoon nähden, vaikka vanhan rakennuksen kaikinpuolista uudistamista nykymääräyksiä vastaavaksi ei voidakaan vaatia. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:n kol-mannessa momentissa säädetään rakennusmääräyskokoelman määräysten soveltamisesta korjausrakentamiseen seuraavaa: ”Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovel-letaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edel-lyttävät.” Paikallisviranomaisille jätetään siis tapauskohtaista harkintavaltaa. Käytännössä paikallisviranomaisten tulkinnat korjaushankkeissa eroavatkin jossain määrin toisistaan.

Tavoitteena korjaus- ja muutoshankkeissa on aina parannus. Esimerkiksi jälkiasennus-hissi voi parantaa jokapäiväistä turvallisuutta, kun porrastapaturmariski vähenee. Vaikka samalla poistumistie saattaa kaventua, voidaan riskejä analysoimalla ehkä todeta kokonais-turvallisuuden parantuvan. Jos viranomaiset pitävät jonkin rakennuksen kohdalla oman vastuualueensa saavutetusta tasosta kiinni, voi kokonaisuuden kannalta selkeä parannus


jäädä toteutumatta. Tällainen tilanne syntyy, jos esimerkiksi pelastusviranomainen ei salli vähäisintäkään portaan kaventamista alle nykyvaatimuksen mukaisen 1200 mm:n.

Viranomaisten yhteistyöllä voidaan muutoshankkeissa saavuttaa kaikkien osa-alueiden kannalta hyviä ratkaisuja. Esimerkiksi Helsingissä on sallittu portaan kaventaminen jopa 800 mm:iin sillä ehdolla, että makuupaarin kuljettaminen onnistuu portaita pitkin. Samal-la pelastusviranomainen salliessaan portaan kaventamisen on kiinnittänyt huomiota talon yleiseen paloturvallisuuteen ja edellyttänyt porrashuoneen muun paloturvallisuuden pa-rantamista. Kaikissa tapauksissa porrashuoneen yläosaan on asennettu savunpoistoluukku, joka voidaan avata katutasosta. Tapauskohtaisesti on pelastusviranomainen vaatinut muita-kin parannustoimia. Vanhoissa taloissa asuntojen tulipaloa huonosti kestävät ovet muodos-tavat paloturvallisuuden kannalta merkittävämmän riskin kuin portaan leveys. Tällaisessa tapauksessa pelastuslaitos on asettanut portaan kaventamisen ehdoksi paloa pidättävän li-säoven asentamisen asunnon puolelle. Vielä eräs parannuskeino on ollut niin kutsuttujen kuivanousuputkien lisääminen porraskäytävään. Sammutustilanteessa vesi johdetaan ker-roksiin kiinteää putkea pitkin, jolloin portaat säilyvät vapaina sammutusletkuista ja portais-sa liikkuminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa. (Rontu)

Vanhassa talossa esteettömyyden parannustoimet on hyvä mitoittaa koko talon es-teettömyyttä vähentävät kohdat huomioon ottaen. Hissiavustusta voidaan hissihankkeen yhteydessä myöntää myös esimerkiksi luiskan rakentamiseen. Jos hissin mahduttaminen porrashuoneen yhteyteen on vaikeaa, voi olla järkevää tinkiä hissikorin koosta – etenkin sil-loin kun talon muut kulkutilat ja asuinhuoneet ovat ahtaita. Hissiä ei ole järkevä mitoittaa suuren sähköpyörätuolin tilantarpeen mukaan, jos talon muissa tiloissa sellaisella ei pysty liikkumaan. Pienempi hissi voi olla helpompi ja taloudellisempi sijoittaa rakennukseen; useille käyttäjäryhmille sekin on merkittävä parannus.


5. JÄLKIASENNUSHISSIT

Hissi on sähkötoiminen kone, jota koskevat hissimääräykset. Suomessa hissitekniikkaa sää-telee Euroopan unionin hissidirektiivi. Siinä on määritelty hissin eri osat, niiden toiminta ja turvajärjestelmät.

5.1. Jälkiasennuksissa käytettävät hissityypit

Uudisrakentamiseen tarkoitetut hissityypit soveltuvat vain harvoin jälkiasennushisseiksi niiden suuren tilantarpeen vuoksi. Nykyisistä hissityypeistä jälkiasennushisseiksi soveltuvia malleja löytyy hydrauli-, köysi- ja ketjuhisseistä. Joskus tilanahtauden, tasoeron vähäisyyden tai vähäisen käytön vuoksi hissin sijaan päädytään valitsemaan jokin muu tasonvaihtolaite.

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

HydraulihissiRuotsissa jälkiasennushissirakentamiseen panostettiin voimakkaasti jo 1980-luvulla, jonka seurauksena kehitettiin niin kutsutut mini- ja kaitahissi (minihiss, smalhiss). Näiden hyd-raulitekniikkaan perustuvien hissien uutuusarvo oli niiden kuiluissa vaadittavien suojae-täisyyksien sekä ylä- ja alatilojen pienuudessa. Suojatilavarauksia on voitu pienentää hissin hitaan nopeuden ja hissityypille kehitettyjen suojalaitteiden ansiosta. Minihissi on korinsa sisämitoilta 800 x 1400 mm kokoinen ja siten useimmille pyörätuoleille soveltuva. Tavalli-nen kuilu on ulkomitoiltaan noin 1100 mm leveä ja 1650 mm syvä. Kaitahissin 800 x 1900 mm:n koriin mahtuu nykyisin käytettävä ambulanssipaari, ja sen kuilun tavalliset ulko-mitat ovat 1100 mm ja 2150 mm. Ulkomitat vaihtelevat hieman valmistajan mukaan. Jos hissiltä ei edellytetä läpikuljettavuutta, voidaan minihissin nostomekanismi sijoittaa korin taakse, jolloin kuilusta voidaan tehdä noin 100 mm kapeampi.

Hissikorin koot eivät perustu määräyksiin, joten niitä voidaan periaatteessa räätälöidä kohteen mukaan, jolloin kuilun ulkomittojakin voidaan jonkin verran muuttaa. Molem-pia hissityyppejä valmistetaan myös läpikuljettavina, eli sellaisina, joissa on ovet hissikorin molemmilla seinustoilla. Läpikuljettavuudesta voi olla hyötyä, jos esimerkiksi sisäänkäynti sijaitsee puoli kerrosta ensimmäistä asuinkerrosta alempana. Vähäisen ala- ja ylätilan ansi-

Kuva 6. Jälkiasennushissien mittoja. Äärimmäisenä vasemmalla jälkiasennushissin tyypillinen kuilukuoppa ja ylätila. Oikealla kääntöovellisten ja automaattiovellisten kaita- ja minihissien mittoja.


osta hissikuilun alle ei tarvitse avata suurta tilaa eikä hissikuilua yleensä tarvitse viedä ve-sikaton läpi ja tehdä talon räystäslinjan yläpuolelle kohoumaa. Hydraulihissin konehuone on pieni, noin puolen neliön kokoinen, eikä sitä tarvitse sijoittaa välittömästi hissikuilun yhteyteen.

Hydraulihissit ovat hieman tavallista hitaampia ja energiataloudeltaan nykyisiä köysi-hissejä huonompia. Myös niiden nostovoiman välittäjänä käytetty suuri öljymäärä säännöl-lisesti vaadittavine vaihtoineen pudottaa hydraulihissin ekologisuudessa muita hissityyppe-jä heikommaksi.

Konehuoneeton köysihissiKonehuoneettomat köysihissit ovat energiataloudellisia, toiminnaltaan nopeita ja käynti-ääneltään hiljaisia. Ainakaan vielä ei ole olemassa konehuoneettomia sovelluksia, joissa päästäisiin yhtä hyvään kuilun ja hissikorin hyötysuhteeseen kuin edellä mainituissa hyd-raulitekniikkaan perustuvissa mini- ja kaitahisseissä. Eräissä sovelluksissa on kuilun ylä- ja alatiloja pienennetty hydraulihissejä vastaaviksi. Niidenkin kuilusta vie kuitenkin melko suuren osan köysistö ja nostokoneelle varattu tila, joten hissikori jää kuiluun nähden suh-teellisen pieneksi.

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

1900

2170

8001050

800970

1870

800

1000

800 1400

1000

850

750550

1260800

2400

1900

1260

1790

1400

800

1050

800

1660

1400

1400

1600

1450

1000800

1500

1100

1350750

150

2500

2100

KetjuhissiJälkiasennushisseissä ratkaiseva tekijä on usein hissikuilun riittävän kapeuden, hissikorin riittävän leveyden ja läpikuljettavuuden yhdistelmä. Ketjuhissiä on Ruotsissa käytetty pal-jon jälkiasennuksissa. Se on hyvin kustannustehokas ratkaisu, jossa hissikorin ja hissikuilun vaatiman pinta-alan suhde on erittäin edullinen. Hissistä on tarjolla laaja valikoima eri-kokoisia kori- ja kuiluratkaisuja, jolloin sen asennus onnistuu erittäin ahtaaseenkin, jopa alle yhden neliön tilaan. Ketjuhissillä saadaan kaitahissin mitat täyttävä läpikuljettava hissi kuiluun, jonka leveys on vain 1000 mm.

Myös ketjuhissi on konehuoneeton. Hissi liikkuu ketjun varassa, jota pyörittää kuilun yläosassa, ylimmän oven yläpuolella oleva sähkökone. Toisin kuin edellä mainituissa his-sityypeissä, hissin itsekantava kuilu on sen kiinteä osa. Tämän hissityypin heikkouksia ovat hitaus sekä edellä mainittuja hissityyppejä suurempi käyntiääni. Käytännössä tämä ketjusta syntyvä mekaaninen kolina on saatu pienennettyä melko vähäiseksi muun muassa kuilun hyvällä äänieristyksellä. Ääneneristyssyistä kuilut ovat aina lasiverhoiltuja tai umpinaisia, eivät koskaan teräsverkkoa.

Kuva 7. Konehuoneettoman hissin vetokone sijaitsee hissikuilun yläosassa. (kuva: KONE Hissit Oy).

Kuva 8. Konehuoneettomienhissien mittoja.

Kuva 9. Eräiden ketjuhissien mittoja (läpikuljettavis-sa malleissa on samat mitat).


Muut tasonvaihtolaitteetHissin lisäksi on muitakin tasonvaihtolaitteita, esimerkiksi porrashissit sekä kevyt- ja vam-maishissit. Ne eivät ole hissidirektiivin alaisia vaan niistä säädetään konedirektiivissä. Tästä johtuen ne ovat rakenteeltaan, toiminnaltaan ja turvalaitteiltaan erilaisia kuin varsinaiset hissit. Porrashissit ovat tasonvaihtolaitteista kaikkein keveimpiä. Niissä on istuin tai kulje-tustaso, joka liikkuu portaan viereen asennettua kiskoa pitkin tasolta toiselle. Niin sanottu vammaishissi, jota kutsutaan myös kevythissiksi, on tavallista hissiä hitaampi ja pystyy kul-jettamaan tavallista hissiä vähemmän kuormaa. Turvamääräyksistä johtuen vammaishissi liikkuu vain, kun käyttäjä pitää painonapin pohjaan painettuna. Sekä porrashissi että vam-maishissi vievät konehuoneettomina ja kevytrakenteisina hyvin vähän tilaa ja soveltuvat siksi paikkoihin, joihin varsinaista hissiä ei ole tilanahtauden vuoksi mahdollista asentaa.

5.2. Hissikuilu

Hissikuilu on hissin toiminta-alue, johon ei saa sijoittaa hissin toimintaan kuulumattomia rakenteita tai laitteita, esimerkiksi putkia tai sähköjohtoja. Hissikuiluun on pääsy ainoas-taan valtuutetuilla hissiasentajilla. Kuilu täytyy olla siten suojattu, ettei sinne pääse työntä-mään ulkopuolisia esineitä tai esimerkiksi sormea siten, että henkilöturvallisuus kärsii tai hissin toiminta vaarantuu. Kuilun seinämien iskunkestävyydestä ja taipumajäykkyydestä on tarkat ohjeet. Edellä mainituista syistä johtuen nykyiset hissikuilut ovat umpinaisempia kuin vanhat verkkoseinäiset hissikuilut.

Kuva 10. Porrashissi (Kuva: KONE Hissit Oy).

Kuva 11. Entisajan läpinäkyvyyttä: kolmion-muotoinen hissikuilu Helsingin Koroistentiellä.


Myös kuilun mitoituksesta ja liikkuvien osien turvaetäisyyksistä on olemassa määräyk-set. Hissikuilusta, joka poikkeaa olemassa olevista kuiluista rakenteensa tai mitoituksensa osalta, on tehtävä riskianalyysi. Tämä johtaa siihen, että varsinkin asuinrakennuksissa hissi-kuilut toteutetaan yleensä hyvin samanlaisin suunnitteluratkaisuin.

Useimpiin hissittömiin taloihin ei alun perin ole varattu hissikuilulle tilaa. Paikka hissi-kuilulle joudutaan etsimään porrashuoneesta, rakennusrungon ulkopuolelta tai asunnois-ta. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennettujen talojen porrashuoneet eroavat 1900-luvun puolivälin jälkeisistä porrashuoneista, siksi kummankin ajanjakson porrashuo-neisiin soveltuvia hissiratkaisuja on syytä tarkastella erikseen.

Jälkiasennushissien kuiluilta vaaditaan yleensä itsekantavuutta, koska kuilua ei aina ole mahdollista tai järkevää kiinnittää ympärillä oleviin rakenteisiin. Jotta kuilu saadaan mahtumaan mahdollisimman pieneen tilaan, on hyvin tavallista, että kuilun kulmissa on kantavat teräsprofiilit.


6. HISSILISÄyKSEN ArKKITEHToNISET VAIKUTUKSET

Hissilisäys on aina muutos rakennuksen sisätiloissa ja usein myös sen julkisivuissa. Raken-nukset edustavat ihmisen elinympäristössä pysyviä elementtejä ja siksi niiden muutokset tarvitsevat käyttäjien hyväksynnän. Mitä kauemmin aikaa muutoksesta on kulunut, sitä hel-pommin se saa kaikkien hyväksynnän. Muutoksista tulee ajan myötä pysyvästi rakennuksen osia. Vanha rakennus on arvokas jo sinänsä ja eri aikakausina tehtyjen muutoksien kautta rakennukseen on liitetty uusia arvoja. Uusia arvoja luodaan jatkuvasti rakennuksen käytön vaatimien muutosten, kuten hissin lisäämisen, kautta.

6.1. Jälkiasennushissit ennen toista maailmansotaa rakennetuissa kerrostaloissa

1800-luvun lopussa asuinkerrostaloja rakennettiin vain suurimpiin kaupunkeihin. Porras-huoneiden suunnitteluratkaisuihin vaikutti ajan rakentamis- ja asumiskulttuuri sekä val-litsevan rakennusjärjestys. Vuosisadan vaihteen rakennusjärjestys esimerkiksi Helsingissä määräsi pääportaan vähimmäisleveydeksi 1,5 m (Saanilahti 1996, Liite 1, s. 7). Siksi tuon ajan porrashuoneet ovat myöhemmin rakennettuihin verrattuna varsin tilavia.

Toinen mitoitukseen vaikuttava seikka oli se, että porrashuone oli edustustila, jonka tuli viestittää talon asukkaiden varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Käsityövaltainen rakentamistekniikka synnytti viimeisteltyjä ja yksilöllisiä sisätiloja. Varakkaiden ihmisten porrashuoneet koristeltiin seinä- ja kattomaalauksin. Samoissa taloyhtiöissä saattoi olla pie-nempiin asuntoihin johtavat sivuportaat, joiden mitoitus ja koristelu olivat vaatimattomam-pia. Suurimpiin asuntoihin saattoi olla kaksi sisäänkäyntiä: juhlallinen pääporrashuone herrasväen käyttöön ja vaatimaton keittiöporras palvelusväen käyttöön. (Mäkinen 2005)

Ensimmäiset hissit Suomalaisiin asuinkerrostaloihin asennettiin jo 1800-luvun lopus-sa, ja ne yleistyivät 1910-luvulta alkaen vähintään nelikerroksisissa taloissa. Hissin myötä kerrosten hierarkia muuttui: varakkaimpien suuret asunnot siirtyivät alemmista kerroksista ylempiin (Mäkinen 2005). Hissit sijoitettiin joko portaiden keskelle tai porraskäytävän si-vuun. Portaiden keskelle sijoitetut hissikuilut valmistettiin yleensä suurisilmäisestä teräs-verkosta, jolloin hissin tekniikka avautui asukkaiden ihasteltavaksi ja samalla porrashuone säilytti osan siitä ilmavuudesta ja valoisuudesta, jollainen oli tunnelma hissittömissä por-rashuoneissa.

Sotaa edeltävän ajan kerrostaloissa joudutaan yleensä kadulta nousemaan portaita joka ulkona tai sisällä ennen kuin päästään ensimmäisen kerroksen porrastasanteelle. Sen vuok-si hissien jälkiasennuksissa on yleisenä ongelmana se, kuinka ulkoa hissille saadaan järjes-tettyä portaaton kulku.

Hissi porrasvyöhykkeelleEniten jälkiasennushissejä on ennen viime sotia rakennetuissa taloissa sijoitettu sinne, mi-hin ne todennäköisimmin olisi alun perinkin sijoitettu, eli portaiden keskelle. Ratkaisun ongelmana on se, että portaiden keskelle ei useinkaan ole jätetty hissille riittävän tilavaa valokuilua, vaan portaita joudutaan kaventamaan.

Hissi asuntovyöhykkeelleHissille tilan ottaminen asunnosta on harvinainen ratkaisu, koska sen seurauksena asun-topinta-ala pienenee. Tällaisen taloudellisvaikutteisen päätöksen läpivienti on asunto-osa-keyhtiössä vaikeaa. Myöskään vuokrataloyhtiöissä ei ratkaisua pidetä hyvänä, koska vuok-rattavien neliöiden määrä vähenee. Jos porrashuonetta vasten on ylimääräistä komerotilaa tai muuta toisarvoista tilaa, on hissikuilu joissain tapauksissa voitu sijoittaa siihen. Suurten asuntojen kohdalla ei edellä mainittu tilan menetys yleensä ole merkittävä.


Hissi porrastasanteelleVain harvoissa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taloissa porrashuoneen tasanne on niin tilava, että siihen voidaan sijoittaa hissi ilman, että kulku asuntoihin oleellisesti han-kaloituu.

Hissi rakennusrungon ulkopuolelleEnnen sotia rakennetut kerrostalot sijaitsevat yleensä kaupunkikortteleissa, jolloin niillä on kaksi erilaista julkisivua: pääjulkisivu kadulle ja takajulkisivu sisäpihalle. Katualueelle ei ulokkeita voi rakentaa, mutta sisäpihalle, esimerkiksi tuuletusparvekkeiden paikalle voi hissikuilun usein rakentaa. Rakennusrungon ulkopuolelle voidaan usein sijoittaa suurikin hissi. Ongelmana on kuitenkin se, että porrashuoneen ainoa ulkoseinään rajoittuva sivu sijaitsee tavallisimmin portaan takana. Sinne sijoitettu hissi pysähtyy portaiden puolessa vä-lissä tai lepotasanteella, joten asuntoihin päästäkseen täytyy kulkea puoli kerrosta portaissa. Helsingin Kruununhaassa ongelma on eräässä taloyhtiössä ratkaistu siten, että hissikuilusta on uusien, lasitettujen parvekkeiden välityksellä kulku asuntojen keittiöihin.

6.2. Jälkiasennushissit toisen maailmansodan jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa

1950–1970-luvuilla rakennettiin uusille asuinalueille paljon hissittömiä 3-4 kerroksisia ta-loja. Talot sijoitettiin tonteille vapaasti eivätkä ne muodostaneet suljettuja kortteleita kuten kaupunkien keskustojen varhaisemmin rakennetut kerrostalot. 1900-luvun puolivälin jäl-keen rakennetut porraskäytävät ovat vaatimattomia ja tilankäytöltään tehokkaita. Porraskäy-tävät eivät viestitä varallisuudesta, vaan ne ovat perusmitoitukseltaan ja pintojen viimeiste-lytasoltaan lähes samanlaisia kaikkialla.

Sodan jälkeen rakennettuihin 5- tai useampikerroksisiin taloihin hissi sijoitettiin yleen-sä umpinaiseen kuiluun porraskäytävän sivuun, eikä enää portaiden keskelle kuten aikai-semmin. Kerrostalotuotannossa alettiin asteittain siirtyä elementtien käyttöön, jolloin myös portaat vakioituivat muutamaan elementtityyppiin. Yleisimmät porrastyypit olivat kaksivar-tinen porras ja erilaiset kiertyvät portaat. Kolmanneksi yleisin oli suora, yksivartinen por-ras.

Hissi porrasvyöhykkeellePorrashuoneessa, jossa on kaksivartinen porras, jälkiasennushissi sijoitetaan yleensä porras-syöksyjen keskelle portaita kaventamalla tai sivuun, jolloin toisen porrassyöksyn paikalle ra-kennetaan uudet, kapeammat kaksivartiset portaat. Kaikissa kaupungeissa ei anneta lupaa portaiden kaventamiseen. Kuinka paljon portaita voidaan kaventaa, riippuu luonnollisesti portaiden kuljettavuudesta, mutta myös kerros- ja lepotasojen mitoituksesta. Makuupaa-ria on voitava kantaa kerroksien välillä kavennuksen jälkeenkin. Etenkin 1950-luvulla ra-kennetuissa taloissa sisäänkäyntitaso on usein puolen kerroksen tai muutaman askelman ensimmäistä kerrostasoa alempana. Tällaisissa tapauksissa porrasvyöhykkeelle sijoitettu, läpikuljettava hissi mahdollistaa portaattoman pääsyn kaikille kerrostasoille.

Porrashuoneessa, jossa on kiertyvä porras, voidaan usein olemassa olevan portaan pai-kalle sijoittaa uudet, jyrkemmät ja kapeammat, korjausrakentamiseen suunnitellut ele-menttiportaat, joiden viereen mahtuu hissi.

Porrashuoneessa, jossa on yksivartiset portaat, hissi voidaan sijoittaa osittain porrasvyö-hykkeelle kaventamalla porrassyöksyä tai kerrostasoa. Joissain tapauksissa yksivartisen por-taan vierellä on valokuilu, josta saadaan hissikuilulle tilaa.

Hissi asuntovyöhykkeelleSodanjälkeisissä taloissa hissin sijoittaminen asuntovyöhykkeelle on vielä vaikeampaa kuin vanhemmassa rakennuskannassa asuntojen pienestä koosta johtuen. Asuntopinta-alaan pe-rustuvat asuntomarkkinat estävät tämän ratkaisun valinnan, vaikka se joissain tapauksissa varmasti olisi järkevin ratkaisu. Myös elementtirakenteet rajoittavat hissin sijoitusvaihtoeh-toja.


Kuvat 12 ja 13. Helsingin Pihlajamäessä on käytetty kahta yllämainittua suunnittelustrategiaa: vasem-malla Vuolukiventie 11 ja oikella Kiillekuja 3.

Hissi rakennusrungon ulkopuolellePorrashuoneessa, joissa on kaksivartiset portaat sekä sisäänkäynnin ja ensimmäisen asuin-kerroksen välillä tasoero, sijoitetaan joskus läpikuljettava hissi toisen porrassyöksyn paikalle ja rakennetaan uudet portaat rakennusrungon ulkopuolelle, ellei portaiden kaventaminen ole mahdollista.

Jos kerrostasanne on ulkoseinää vasten, on usein järkevää sijoittaa pelkkä hissi rakennus-rungon ulkopuolelle. Tällöin porrashuoneen käytettävyys ei muutu.

6.3. vaikutus rakennuksen ympäristöön – muutos julkisivulla

Hissin rakentamisesta aiheutuva muutos rakennuksen julkisivulla näkyy selvästi ulkopuo-lisille katsojille, muillekin kuin talon asukkaille ja talossa vieraileville. Rakennuksen julki-sivua muuttavissa hissin lisäyksissä voidaan havaita kaksi suunnittelustrategiaa.

1) Hissilisäyksessä käytetään alkuperäisestä rakennusrungosta selkeästi erottuvia mate-riaaleja ja muotoja. Alkuperäinen rakennus hahmottuu samanlaisena muotona kuin ennenkin ja uusi rakennusosa näyttää selvästi eri aikaan rakennetulta. Vanhaa ja uutta rakennusosaa ei tulevaisuudessakaan erehdytä luulemaan samanikäiseksi.

2) Hissilisäyksen vaatima uusi rakennusosa sovitetaan materiaalien ja muotojen avulla kiinteäksi osaksi olemassa olevaa rakennusta. Rakennus saa uuden hahmon ja ajan kuluessa uusi osa sulautuu osaksi rakennusta.

Suunnittelustrategian valintaan vaikutta se, mitä pidämme kyseisen rakennuksen erityis-arvona ja millainen vaikutus muutoksella on tähän erityisarvoon. Vanhasta rakennuksesta erottuvan uuden rakennusosan tulee olla rakennusajankohtansa näköinen ja sen avulla on ratkaistava uusi kokonaisuus. Jos rakennukseen sovitettu uusi osa asettuu luontevaksi osaksi rakennusta ja kokonaisuus on yhtä hyvä tai parempi kuin ennen muutosta, valittua strategi-aa voidaan pitää oikeana. Toisaalta jos uuden osan sovittamiseen alkuperäiseen rakennuk-seen ei löydy luontevaa ratkaisua, niin selvästi erottuva ratkaisu on hyväksyttävämpi.

Hissin lisäämisestä aiheutuvat rakennuksen ulkopuoliset muutokset voidaan jakaa mitta-kaavallisesti kolmeen luokkaan: alueellisesti vaikuttavat, rakennusmassaan vaikuttavat sekä julkisivun suhteisiin ja yksityiskohtiin vaikuttavat muutokset. Kaikki rakennuksen ulkopuo-leen ulottuvat muutokset vaikuttavat julkisivusommitteluun. Sen sijaan kaikki julkisivujen muutokset eivät välttämättä ole luonteeltaan alueellisia tai rakennusmassaan vaikuttavia.


Alueellinen vaikutusHissin lisäyksestä aiheutuvat muutokset rakennuksen julkisivussa saattavat saada suuren merkityksen, jos julkisivu näkyy laajalle. Rakennuksen muodot rajaavat ja jaksottavat ti-laa. Vaakasuuntaiset ulkonemat, esimerkiksi listat ja räystäät korostavat syvyyssuuntaa. Pys-tysuuntaiset ulkonemat kuten erkkerit ja pylväsrivit pysäyttävät katseen kulun. Jos julkisi-vujen perusolemusta, vaaka- tai pystysuuntaista korostusta, muutetaan hissien lisäyksien yhteydessä, on niillä vaikutusta alueen kokonaisilmeeseen. Rakennusten julkisivujen pys-ty- ja vaakasuuntaiset linjat luovat alueelle luonteenomaisen rakeisuuden ja mittakaavan. Julkisivuja muuttava hissien rakentaminen katkaisee vaakasuuntaiset linjat.

Vaikutus rakennusmassaanRakennuksen muotoon vaikuttava muutos ei aina ole luonteeltaan alueellinen. Julkisivu-linjasta ulos tuleva hissin lisäämisestä johtava uusi rakenne voi jäädä rakennusmassojen väliin tai kasvillisuuden taakse näkymättömiin. Rakennuksen muoto luo lähiympäristöön paikkoja: aurinkoisia syvennyksiä ja varjoisia kulmia. Julkisivuun tehtävät uudet muodot

muuttavat rakennuksen sisältä avautuvia näkymiä tai luonnonvalo-olosuhteita. Jos raken-nuksen erityisarvona pidetään rakennusmassan kauas näkyvää muotoa, rakennusrunkoon tehtävät oleelliset lisäykset voivat rikkoa kokonaisuuden.

Vaikutus julkisivun suhteisiin ja yksityiskohtiinRakennuksen julkisivun suhteet muodostuvat sommitelmasta, jossa osina ovat ikkunat, ovet, seinäpinnat ulokkeineen, parvekkeet, erilaiset materiaalit ja värit sekä muut raken-teet ja varusteet kuten räystäät, syöksytorvet, tikkaat ja ilmastointiaukot. Ihmissilmä pyrkii hakeutumaan havaitsemiinsa rajapintoihin ja solmukohtiin. Yksityiskohdat muodostavat julkisivulla silmälle tällaisia linjoja ja pysähdyspisteitä. Julkisivun yksityiskohdat ovat raken-nuksen ulkoarkkitehtuurin pienimittakaavaisin taso.

Yksityiskohtien laatua voidaan arvioida sillä perusteella, kuinka hienosti tai karkeasti osat liittyvät toisiinsa. Rakennuksen pienet, käsin kosketeltavat yksityiskohdat kertovat vii-meistelystä ja huolellisesti suunniteltuina antavat mielikuvan rakentamisen laadusta.

Jos julkisivuun tehdään muutos, muuttuu väistämättä alkuperäinen julkisivusommitel-ma ja yksityiskohdat ainakin joltain julkisivun osalta. Uuden osan sommitelma voi toistaa alkuperäisen julkisivun sommitelmaa tai suhtautua tähän erottuvasti. Missä määrin uusi osa myötäilee alkuperäistä sommittelua, ratkaisee sen, kuinka erottuva siitä tulee.

Yksityiskohdat voidaan joko sovittaa alkuperäisiin tai käyttää alkuperäisestä erottuvia

Kuva 14. Helsingin Pihlajamäen pitkät talonauhat ovat osa maisemaa (arkkitehdit Lauri Silvennoinen, Olli Kivinen ja Esko Korhonen 1959-65).


yksityiskohtia. Usein vanhankaltaisten yksityiskohtien aikaansaaminen on tämän päivän tuotteilla sekä nykyisellä rakennustavalla ja -tekniikalla vaikeaa. Tämä johtuu rakennustek-niikan muutoksesta, jossa käsityövaltainen rakentaminen on korvautunut koneellisella ja teollisella rakentamistekniikalla. Rakennusosien tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat niin ikään muuttuneet ja siksi perinteeseen viittaava muotoilu voi näyttää keinotekoiselta, kun muoto ja käyttö tai muoto ja rakenne ovat keskenään ristiriidassa. Uudet rakennusosat tuovat rakennukseen uuden ajallisen kerrostuman.

6.4. vaikutus porrashuonetilaan

Hissin lisäys on lähes aina muutos porrashuoneessa. Poikkeuksena ovat ratkaisut, joissa his-siä ei ole sijoitettuporrashuoneen yhteyteen. Merkittävää muutosta ei tapahdu, jos hissi sijoitetaan asuntovyöhykkeelle tai rakennusrungon ulkopuolelle siten, ettei porrashuone-tilan koko muutu.

Hissilisäyksessä tulee porrashuoneeseen uusi vertikaaliyhteys kerrosten välille. Itse hissi ja hissikori, sen muotoilu tai viimeistely ei ole yhtä merkityksellinen porrashuonetilassa kuin hissikuilu seinineen.

Tilallinen vaikutusHissin lisäämisestä aiheutuu suurin tilallinen muutos porrashuoneessa silloin, kun uusi hissi sijoitetaan kokonaisuudessaan tai osittain porrashuonetilaan: kerrostasolle, porrasvyö-hykkeelle tai osittain molempiin. Tällöin porrashuonetila pienenee ja saa uuden muodon. Aikaisemmin avara ja selkeä porrashuone saattaa hissin rakentamisen myötä muuttua ah-taammaksi ja monimutkaisemmaksi. Hissikuilu voi näyttää pienessä porrashuoneessa por-taiden kaventamisen jälkeen suhteettoman suurelta.

Asuinkerrostalon porrashuone on puolijulkinen tila. Ihminen haluaa puolijulkisessa tilassa liikkuessaan hallita katseellaan tilaa. Hissikuilu saattaa peittää vertikaalisia ja diago-naalisia näkymiä. Kuilun taakse syntyy uusia katvealueita. Hissikuilun seinien materiaaliva-linnoilla voidaan vaikuttaa siihen kuinka umpinainen ja peittävä hissikuilu on.

Kuva 15. Kaivanto 1 Lappeenrannan Rajakatu 2:ssa (arkkitehti Kaj Englund 1954 ja 1960, hissisuunnitelma Arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy 1999).


Sisätilan yksityiskohdatSisätilassa yksityiskohdilla ja materiaaleilla on korostunut merkitys. Niitä katsotaan läheltä ja osaa niistä kosketetaan, jolloin on merkitystä, miltä ne tuntuvat.

Hissihankkeen esteettisen onnistumisen kannalta oleellista on hissikuilun rakenne ja yksityiskohdat. Hissikuilun oleellisia kohtia ovat nurkat, seinämateriaalit ja listat, joilla ma-teriaalit on kiinnitetty toisiinsa. Listojen ja profiilien leveyksillä voidaan vaikuttaa mittakaa-vaan.

Hissin rakentamisen takia joudutaan usein poistamaan vanhoja rakenteita. Esimerkiksi sijoitettaessa hissi porrassyöksyjen väliin on ratkaistava poistetaanko vanha, kyseiseen por-rashuoneeseen varta vasten suunniteltu kaide. Ratkaisua siirtää vanha kaide kulkemaan hissikuilun vierelle voidaan arvostella epäluontevaksi, koska kaidetolpat menettävät toi-minnallisen merkityksensä ja luonnollinen ratkaisu olisi kiinnittää pelkkä käsijohde kuilun seinämiin. Siirretty kaide näyttää epäjatkuvana pirstotulta. Se voi näyttää siltä, että hissi on ikään kuin työntänyt vanhat osat väkivaltaisesti tieltään. Kaiteen säilyttäminen voi olla myös tapa säilyttää tunnelmaan liittyviä arvoja.

Hissikuilun materiaalit voidaan vaikuttaa kuilun läpinäkyvyyteen. Lasilla ja teräsverkoil-la pyritään usein luomaan läpinäkyvyyttä, mutta heijastavana materiaalina lasi ja määräyk-sien mukaiset tiheät teräsverkot voivat antaa kuitenkin hyvinkin umpinaisen vaikutelman.

Vaikutus tunnelmaanEnnen sotia valmistuneet pääporrashuoneet ovat yleensä avaria ja näyttäviä. Juhlavasta ja tilavasta porrashuoneesta saattaa hissin lisäyksen myötä tulla tunnelmaltaan vaatimaton ja ahdas. Hissin lisäyksen suunnittelussa on ratkaistava pitääkö porrashuoneen yksityiskoh-tia muuttaa vastaamaan uutta tilajärjestelyä vai pitääkö yksityiskodat jättää porrashuoneen osiksi muistuttamaan tilasta ennen muutostöitä? Esimerkiksi luonnottomaan paikkaan jää-nyt jugend-valaisinpylväs tai tarpeettomaksi tullut kaidepylväs voivat kertoa porrashuoneen tarinaa. Käyttötarkoitusta vaille jääneet fragmentit voivat luoda kuvan aikaisemmasta tilasta ja sen tunnelmasta. Hissin lisäämisen kautta voidaan myös pyrkiä luomaan porrashuonee-seen kokonaan uudenlainen tunnelma. Vanhojen porrashuoneiden tunnelma on usein niin voimakas, ettei hissin lisäämisen yhteydessä ehkä ole tavoitteellista yrittää etsiä niihin uutta tunnelmaa.

6.5. luontevuus

Arkkitehtuurissa luontevuus on väkinäisen vastakohta. Luontevuus on suunnitteluratkaisun yleispätevyyttä. Kun uusi rakennusosa asettuu paikalleen tavalla, joka ei herätä kysymystä,

Kuvat 16 ja 17. Vasemmalla yksityiskohta Helsingin Pihlajamäestä: Vuolukiventie 3-5 (arkkitehdit Silvennoinen, Kivinen ja Korhonen 1959-65). Oikeassa kuvassa Presidentinlinnan hissi.


miksi se on siinä, on kyseessä luonteva sijoitus. Luontevuus ei ota kantaa siihen, onko uusi rakennusosa samantyylinen kuin ympäröivä rakennus. Jos esimerkiksi hissikuilu kaventaa porrassyöksyä ja vie osan kerrostasanteesta, portaat näyttävät liian kapeilta ja porrashuone näyttää sekavalta, niin ratkaisua ei voida pitää kyseiselle tilalle luontevana.

6.6. kulttuurihistoriallinen merkitys

Porrashuoneissa välittyy kulttuurihistoriaa. Esimerkiksi 1800-luvun kerrostalojen keittiö-portaat kertovat sääty-yhteiskunnasta, jossa piiat kuljettivat päivittäistavarat ja jätteet herras-väeltä näkymättömissä. Herrasväki käytti pääporrasta, joka oli tilava ja koristeellinen.

Porrashuoneissa on nähtävissä myös rakennustekninen kehitys. Esimerkiksi porrassyök-syt olivat ensimmäisiä elementtirakenteisia osia kerrostaloissa.

Vaikka asuinkerrostalo ei ole museo vaan ensisijaisesti asukkaidensa koti, tietoisuus talon historiallisesta arvosta lisää talon arvostusta. Historian kirjoittamisen kannalta ei ole oleel-lista missä määrin porrashuoneeseen liittyviä arvoja säilyy hissin rakentamisen yhteydessä, jos porrashuone on dokumentoitu, eli tieto sen olemassaolosta alkuperäisessä rakennukses-sa, sen mitoista, rakenteista ja ominaisuuksista on taltioitu. Sen sijaan talon käyttäjien elävä yhteys menneeseen menetetään.

6.7. olemassa olevien arvojen säilyttäminen ja uusien luominen

Hissilisäys voidaan pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon olemassa olevia arvoja säilyt-täen. Samalla luodaan kuitenkin aina uusia arvoja. Esteettömyyden lisääntyminen on eräs uusista arvoista.

Hankkeessa voidaan luoda myös uusia esteettisiä arvoja, vaikka se saattaa tuntua vaikeal-ta nykyajan kustannustehokkaissa rakennushankkeissa. Vanhan rakennuksen esteettinen ar-viointi on vaikeaa: rakennuksen ikä ikään kuin tekee rakennuksesta automaattisesti kauniin, siksi uuden ja vanhan esteettinen vertailu ei ole helppoa. Voi olla vaikea nähdä, että vanha rakennus olisi ruma ja että sen uudistus voisi parantaa sitä esteettisesti. Teollistumisen al-kuaikoina uusi, teollinen, sarjatuotantoon viittaava estetiikka oli arvossaan. Toisina aikoina päinvastoin arvostetaan käsityön tuottamaa yksilöllistä jälkeä.

6.8. Sopeuttaminen

Sopeuttamisella tarkoitetaan sitä, että uusi rakennusosa tehdään olemassa olevaa raken-nusta mukaillen niin, että uutta osaa tuskin erottaa vanhasta. Kontrastoiminen merkitsee vastaavasti sitä, että uudesta rakennusosasta tehdään olemassa olevasta rakennuksesta nä-kyvästi erottuva.

Rakennusvaiheiden erottumisen täytyy tapahtua tyylien kautta. Tyylien kehittyminen ja muuntuminen eivät kuitenkaan tapahdu lineaarisesti, ja niiden kehittymisprosessissa ta-pahtuu usein takautumia tai kertaustyylivaiheita. Tiettynä ajanjaksona voi olla samanaikai-sesti käytössä useita eri tyylejä. Tavallaan kaikki rakentaminen kunakin aikana noudattaa oman aikansa tyyliä, onpa kyseessä tyylin valtavirta tai poikkeama siitä.

Sopeuttamisesta voidaan pitää moraalisena kysymyksenä. Tällaista näkökulmaa edustaa ajatus, että historia ikään kuin vääristyy, jos rakennuksessa hämärtyy se, mikä on uutta ja lisättyä, mikä vanhaa ja alkuperäistä. Toisaalta, koska materiaaleja joudutaan kunnossapi-totöiden yhteydessä uudistamaan, eivät ajalliset kerrokset välttämättä kerro kuluneisuudel-laan rakennusosan iästä: uusi rakennusosa voi joskus olla kuluneempi kuin vanha.

Rakentamisen tapa ja tekniikka ovat yhteydessä valittuun tyyliin. Rakentamismenetel-mät ovat muokanneet tyylejä ja valittu tyyli vaikuttaa, millaista rakennustekniikkaa siihen on käytettävä. Muutos- ja korjaustöissä saavutetaan luontevia ja hallittuja ratkaisuja, jos käytetään rakennusajankohtana käytössä olevaa rakennustekniikkaa. Tämän vuoksi suuri osa vanhojen rakennusten uudisosista tehdään vanhasta erottuviksi.

Hissitekniikka ja sille asetetut vaatimukset ovat muuttuneet radikaalisti viimeisen 50


vuoden kuluessa, siksi vanhaan rakennukseen ei ole mahdollista asentaa vanhan näköistä hissiä. Hissimääräyksistä sallitaan poikkeamia vain modernisoitaessa vanhaa, jo olemassa olevaa hissiä. Selkeimmin ero vanhan ja uuden hissin välillä näkyy hissikuilun seinämien rakenteessa: vanhoissa hisseissä käytettyä harvasilmäistä verkkoa ei uusissa hisseissä enää sallita. Rakennuksen julkisivulla kysymys sopeuttamisesta liittyy luontevuuteen ja luvussa 6.3. kuvattuihin vaihtoehtoisiin suunnittelustrategioihin.

6.9. vaikutus kulkureitteihin

Asuinrakennuksen suunnitteluvaiheessa on ratkaistu rakennuksen erilaisten kulkureittien toimivuus: miten taloon saavutaan ja miten porraskäytävän kautta kuljetaan asuinhuoneis-toihin ja rakennuksen muihin tiloihin luontevasti. Hissin lisääminen ei aina onnistu alku-peräiselle reitille vaan taloon saapuva saatetaan joutua ohjaamaan esimerkiksi sisäpihan tai keittiöportaan kautta asuntoon. Jos portaita joudutaan siirtämään, muuttuu portaita kulkevan reitti.

Taloon saapuminen on tapahtuma, jossa siirrytään julkisesta tilasta puolijulkiseen ja edelleen yksityiseen tilaan. Asunnon tiloihin tullaan yleensä porrashuoneesta eteisen kaut-ta. Kulkureittejä muutettaessa voidaan joskus joutua muuttamaan edellä mainittu järjestys esimerkiksi niin että taloon saavutaan pihatilan kautta tai kotiin tullaan keittiön kautta.

Vaikka hissilisäyksen tavoitteena on aina kulkureittien parannus, se saattaa heikentää porrashuoneen toiminnallisuutta ja turvallisuutta tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi epävar-masti liikkuvien henkilöiden näkökulmasta hissi on selvästi parannus jokapäiväisiin tilan-teisiin. Kuitenkin hissikorin koosta riippuu, mitkä käyttäjäryhmät pystyvät sitä turvallisesti käyttämään. Jälkiasennushissiksi voidaan vain harvoin valita vallitsevan uudisrakentamisen määräysten tai ohjeistuksen mukainen hissi. Hissin lisäyksen yhteydessä voidaan joskus joutua rakentamaan uudet portaat, jotka eivät ole yhtä turvalliset tai helppokulkuiset kuin porrashuoneen entiset portaat.

Suunnitteluratkaisussa joudutaan tekemään yleensä kompromissi, jossa erilaiset, ehkä ristiriitaisetkin tavoitteet pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen. Vaikka rat-kaisusta ei saada kaikilta osiltaan ihanteellista, pyritään siihen, että kokonaisuus on entistä parempi ja etteivät kulkureittien turvallisuus ja käytettävyys ainakaan heikkene.

PorrasturvallisuusHissin lisääminen porrashuoneeseen vähentää porrastapaturmariskiä, sillä epävarmasti liikkuvien ei enää tarvitse käyttää portaita. Riippuen siitä, mihin hissi sijoitetaan ja vaih-detaanko samalla portaat, hissin rakentaminen saattaa heikentää tai parantaa portaiden käytettävyyttä ja turvallisuutta.

Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan turvallisimmat portaat ovat kaksi- tai kolmivar-tiset suorat portaat. Kiilamaiset askelmat kiertyvissä portaissa aiheuttavat porrastyypeistä eniten onnettomuuksia. (Ericson & Kvarnström 1978, s. 76) Kapeat portaat sen sijaan ovat leveitä turvallisemmat kulkea, koska tukea voi ottaa molemmista käsijohteista (Levón). Por-taiden kaventaminen saattaa siis jopa parantaa porrasturvallisuutta arkipäivän käyttötilan-teissa. Pelastus- ja tulipalotilanteissa riittävän leveät portaat ovat luonnollisesti turvallisim-mat. Jos kaksivartiset portaat vaihdetaan kiertyviin, heikkenee porrasturvallisuus. Toisaalta monet asukkaista siirtyvät tällöin käyttämään portaiden sijaan hissiä.

Pyörätuolin käyttöHissin lisäämistä porrashuoneeseen perustellaan sillä, että liikkumisrajoitteiset henkilöt pystyisivät joko itsenäisesti tai avustettuna liikkumaan asunnostaan ulos. Rakennusmäärä-yskokoelman osassa F1 (Liikkumisesteetön rakentaminen) määritetään uudisrakennuksen hissin vähimmäiskooksi 1100 x 1400 mm. Se on jälkiasennushissien tapauksissa usein saa-vuttamaton tavoite.

Pyörätuoleja on monentyyppisiä, ja ne eroavat mitoiltaan toisistaan. Jotkut sähkökäyttöi-


set pyörätuolit vievät käsikäyttöistä enemmän tilaa. Suuri osa käsikäyttöisistä pyörätuoleista mahtuu tilaan 700 x 1200 mm (Ekman ym. 1992, s. 9).

Jotta pyörätuoli saadaan hissiin ja sieltä ulos, täytyy hissin oven edessä olla tilaa pyö-rätuolin kääntyä. Uudisrakentamisessa vaadittava pyörähdysympyrän halkaisija on 1500 mm (RakMK G1), johon mittaan on jälkiasennushissejäkin suunniteltaessa hyvä pyrkiä. Käytännössä kerrostasanteen syvyydeksi hissin oven edessä riittää yleensä 1300 mm (RT 88-10559).

Hissin ja portaiden sijoittamisessa on otettava huomioon, että porrassyöksyn alas joh-tavat portaat eivät saa olla liian lähellä hissin tai asuntojen ovea. Oven avaamistilanteessa syntyy vaaratilanne, jossa pyörätuolinkäyttäjä voi pudota porrassyöksyyn, jos oven avaamista varten ei ole tarvittavaa tilaa porrastasanteella. Pyörätuolin käyttäjälle monissa porrashuo-neissa toimivin ratkaisu on automaattisesti avautuvat ovet.

Pyörällisen kävelytelineen käyttöPyörällisen kävelytelineen eli rollaattorin käyttö ikääntyvän väestön turvallisen ulkoliikku-misen apuvälineenä on yleistynyt 1990-luvulla maassamme. Rollaattorilla ei periaatteessa pysty peruuttamaan. Siksi hissin tulisi olla niin suuri, että käyttäjä pystyy kääntymään his-sikorin sisällä ympäri, tai sillä tavoin läpikuljettava, että ulko-ovelta saavuttaessa hissiin astutaan eri puolelta kuin sieltä poistutaan. Monet ulkona liikkuvat rollaattorin käyttäjät pystyvät kääntymään apuvälineensä kanssa lähes paikalla, jolloin kääntymiseen tarvitaan ohjeistusta huomattavasti vähemmän tilaa.

Osa ulkona rollaattoria käyttävistä henkilöistä ei käytä rollaattoria sisätiloissa ja voi his-siin tullessaan tukeutua hissiin kaiteisiin. Tällöin on tärkeää, että kulkureitti asunnosta his-siin ja hissistä alhaalla odottavalle kävelytelineelle on turvallinen ja että sen varrella on riittävästi kaiteita, joihin voi tukeutua.

Jälkiasennushissiksi voidaan vain harvoin valita mitoitukseltaan sellainen, jossa roollat-torin kääntymisympyrän (1300 mm) vaatima vapaa tila toteutuu. Läpikuljettavat jälkiasen-nushissit toimivat sekä pyörätuolin että rollaattorin käyttäjien kannalta hyvin, jos hissiin kulkemiseen ja siitä poistumiseen tarvittava riittävä tilan tarve on otettu huomioon.

Myös rollaattorin käyttäjälle alas johtavat portaat voivat aiheuttaa vaaratilanteen. Ovea avattaessa saattaa syntyä putoamisvaara, jos oven avaamista varten ei ole tarvittavaa tilaa porrastasanteella.

Tavaroiden kuljettaminenKaikista hisseistä on tavarankuljetuksessa apua, mutta suurien esineiden, kuten huonekalu-jen kuljettamiseen ei aivan pieni hissi sovellu. Minihissiin (korin sisämitta 800 mm x 1400 mm) ei parivuode mahdu, sen sijaan kaitahissillä vuoteen kuljettaminen yleensä onnistuu. Sen sijaan sohva ja suuret nojatuolit eivät mahdu moneen tavalliseenkaan hissiin.

Hissin lisäämiseen liittyvä portaiden kaventaminen saattaa johtaa siihen, ettei joidenkin hyvin suurien kalusteiden kuljettaminen enää onnistu porrashuoneessa ja ne on siirrettävä

500

100

500

100 500

100

12001300

700

Kuva 18. Vasemmalta alkaen: Alas johtavat portaat hissin oven vieressä aiheuttavat putoamisvaaran. Kuvan mitat riittävät useimmille pyörätuoleille. Jos hissin ovi ei ole automaattitoiminen, on ovisyven-nyksen enimmäissyvyys 100 mm. Automaattiovien tapauksessa painonapin tulee sijaita vähintään 500 mm:n päässä avautuvasta ovesta, ettei ovi avaudu käyttäjän päälle.


kevyellä nosturilla ikkunan kautta asuntoon. Ratkaisua joudutaan vanhemmissa taloissa käyttämään joskus muutoinkin, jos esimerkiksi eteinen on liian ahdas. Hissiratkaisuista päätettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että muuttotilanteet ovat rakennuksen käyttöpäivissä melko harvinaisia ja muu kulkeminen porrashuoneessa sitä vastoin päivittäistä.

Potilaan kuljettaminenPaarikuljetuksia on kahdenlaisia: suurimmassa osassa voidaan käyttää niin kutsuttua istu-mapaaria, ja vain joissain tapauksissa täytyy potilasta kuljettaa makuullaan. Nykyisin esi-merkiksi Helsingissä noin 70 %:ssa sairaankuljetuksista käytetään istumapaaria (Rontu). Istumapaari saadaan kuljetettua minihississä (800 mm x 1400 mm) ja makuupaari kaitahis-sissä (800 mm x 1900 mm).

Hissikuljetus on sekä pelastushenkilökunnan että potilaan etu. Portaissa kuljetettaes-sa potilas saattaa tuntea pelkoa, ja hänen adrenaliinitasonsa nousee, mikä ei ole hoidon kannalta hyvä asia. Pelastushenkilökunnalle hissikuljetus on ergonomisempaa ja vähentää huonoista työasennoista johtuvia sairauksia. (Rontu)

Hissin edessä porrastasanteella täytyy olla riittävästi tilaa, jotta paari saadaan käänty-mään hissiin ja sieltä ulos. Käytännössä ongelma esiintyy lähinnä makuupaaria ja kaita-hissiä käytettäessä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin paarikuljetuksen tilantarvetta kerrostasoilla kolmiulotteisen tietokonemallin ja täysmittakaavatutkimuksen keinoin. Tut-kimuksen tuloksena saatiin hissin edessä kerrostasolla vaadittavaksi mitaksi 1300 mm, mi-käli hissi sijaitsee portaan sivussa, ja 1450 mm hissin sijaitessa portaiden keskellä (Glimskär & Höglund 1987). Suomalaisessa mini- ja kaitahissistandardissa suositellaan kerrostasan-teen vähimmäissyvyydeksi hissin oven edessä 1400 millimetriä. Koska edellä mainitussa ruotsalaisessa tutkimuksessa käytetty hissin leveysmitta oli 800 mm, voidaan tulosta soveltaa myös portaissa tapahtuvaan paarikuljetukseen, jos portaan vähimmäisleveysmittana pide-tään 800 millimetriä.

1300

14501300

1450

TulipaloKavennetut portaat ovat riski tulipalotilanteessa. Talosta poistuminen ei kavennetuissa por-taissa oletettavasti tapahdu yhtä sujuvasti kuin normaalilevyisessä porraskäytävässä. Myös sammutushyökkäyksen suorittaminen vaikeutuu ahtaassa tilassa. Ympäristöministeriön vuonna 1998 teettämissä selvityksissä todettiin, että poistuminen rakennuksesta kaven-netussa porraskäytävässä hidastuu mutta että siitä seuraavia riskejä voidaan kompensoida parantamalla rakennuksen paloturvallisuutta muun muassa asentamalla tehokkaampia palohälyttimiä. Myös pelastustoiminta onnistuu kavennetussa porrastilassa, kunhan pelas-tushenkilöstö ottaa uudet olosuhteet toiminnassaan huomioon. (YM 1998)

Kuva 19. Hissin sijainnista riippuvat kerrostasanteen vähimmäissyvyydet.


7. ELEmENTTIporrASHUoNEET JA NIIdEN HISSILISÄyKSET

Toisen maailmansodan jälkeen porrashuoneet yksinkertaistuivat ja pienenivät kooltaan. Vähitellen ryhdyttiin käyttämään esivalmistettuja elementtiportaita. Suurin osa toisen maa-ilmansodan jälkeen rakennetuista porrashuoneista voidaan jakaa kolmeen, porrassyöksyjen mukaiseen perustyyppiin: kaksivartisiin, kiertyviin ja yksivartisiin portaisiin.

3600

1800

1200

3000

1400

2800

4750

2600

1200

020406080

100120140160180

kaksivartinen

kiertyvä

yksivartinenmuu

porrashuoneita (kpl)

hissillinen

hissitön

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

-49-59 -60-65 -66-70 -71-75 -76-80 -81-85

kaksivartinenkiertyväyksivartinenmuu

3600

18001200

3000

1400

2800

4750

2600

1200

3600

18001200

3000

1400

2800

4750

2600

1200

Vuonna 1985 ARAVA-lainoitetusta kerrostalokannasta tehdystä otannasta nähdään, että kaksivartiset portaat ovat ylivoimaisesti yleisimpiä 1970-luvulle saakka, jolloin kiertyvästä portaasta tulee yleisin vuosikymmenen ajaksi. Myös hissittömistä taloista suurimmassa osassa on kaksivartiset portaat. (Jukkola 1990)

Seuraavassa on tarkasteltu edellä mainittuihin kolmeen porrashuonetyyppiin soveltuvia jälkiasennushissiratkaisuja. Portaan tyyppi vaikuttaa suoraan porrashuoneen mittasuhtei-siin ja kulkuyhteyksiin.

Koska 1900-luvun jälkimmäisellä puolella rakennetut porrashuoneet ovat mitoituksel-taan keskimäärin hyvin niukkoja, ovat seuraavassa esitetyt ratkaisut harvoin ihanteellisia. Tavoitteena ei olekaan esittää ihanteellisia mittoja eri toiminnoille, vaan lähtökohdaksi on otettu erimallisten ja -mittaisten porrashuoneiden mittasuhteet. Hyvästä mitoituksesta on kattavia esityksiä esimerkiksi RT-korteissa sekä Valtion asuntorahaston ylläpitämässä ARVI-tietokannassa (www.ara.fi).

Tässä esitetyt mitat perustuvat eri alojen asiantuntijoilta sekä kirjallisuudesta koottuun tietämykseen turvallisista ja toimivista mitoista eikä niitä ole käytännössä testattu. Mitat saattavat myös poiketa eräiden paikkakuntien palo- tai rakennusviranomaisten hyväksymis-tä vähimmäismitoista. Porrassyöksyjen huomattava kaventaminen edellyttää usein paarien kuljettamisen testausta paikan päällä.

Kustakin kolmesta porrashuonetyypistä (kaartuva, kaksivartinen ja suora) on esitetty yksi, mitoitukseltaan tyypillinen esimerkki. Kuhunkin näihin on esitetty vaihtoehtoiset paikat hissille: asuntovyöhykkeelle, porrasvyöhykkeelle sekä ratkaisu, jossa hissi tai porras sijoitetaan alkuperäisen rakennusrungon ulkopuolelle. Kunkin esimerkin ja siihen esitet-tyjen vaihtoehtoisten ratkaisujen jälkeen on esitetty kyseisen porrashuonetyypin kriittiset minimimitat, joista riippuu voidaanko hissi sijoittaa porrashuoneen sisään.

Kuva 22. Eri porrastyyppien suhteellinen osuus asuin-kerrostaloissa rakentamisvuoden mukaan vuonna 1985 tehdyssä otannassa (lähde: Jukkola 1990).

Kuva 21. Eri porrastyypit hissin esiin-tymisen mukaan vuonna 1985 tehdyssä otannassa (lähde: Jukkola 1990).

Kuva 20. Kolme tavallisinta porrashuonetyyppiä


Alla on lueteltu tässä luvussa käytetyt symbolit.

Hissille on esteetön pääsy / hissille päästäkseen joutuu nou-semaan porrasaskelmiaPorrasturvallisuus paranee / ei muutu / heikkenee

Kiertyvät portaat katsotaan suoria turvattomammik-si, kaksivartiset kaikkein turvallisimmiksi.

Rollaattorin käyttäjän kannalta parannus / ei muutostaHissi on rollaattorin käyttäjälle yleensä aina selkeä parannus. Tässä parannukseksi on katsottu tilanne, jossa hissiä voi käyttää rollaattorin kanssa, toisin sa-noen hissi on läpikuljettava tai siellä pystyy kään-tymään rollaattorin kanssa ympäri (kääntöympyrä 1000 mm [ARVI]).

Pyörätuolin käyttäjän kannalta parannus / ei muutostaHissi katsotaan tässä parannukseksi, jos pyörätuoli mahtuu hissiin ja hissille on esteetön pääsy. Pyö-rätuoli mahtuu yleensä tilaan 700 mm x 1200 mm (Ekman ym.). Kerrostasanteella hissin oven edessä tulee vapaan tilan olla vähintään 1300 mm (RT 88-10559).

Tavaroiden kuljettaminen portaissa helpottuu / säilyy en-nallaan / vaikeutuu

Jos portaita kavennetaan tai uudet portaat ovat en-tisiä kapeammat, tavaroiden kuljettaminen vaikeu-tuu.

Suurien taakkojen kuljettaminen helpottuu / säilyy ennal-laan / vaikeutuu

Suurien tavaroiden kuljettaminen on 1900-luvun jälkipuolen porrashuoneissa usein jo ennestään han-kalaa. Rajanveto, milloin kuljettaminen vaikeutuu tai helpottuu, on vaikeaa. Kaitahissin tai tätä suu-remman hissin on tässä katsottu helpottavan suurten taakkojen kuljetusta.

Istumapaarin kuljettaminen helpottuu / säilyy ennallaan / vaikeutuu

Istumapaarikuljetuksiin voi käyttää hissiä, jos se on sisämitoiltaan vähintään 800 mm x 1400 mm.

Makuupaarin kuljettaminen helpottuu / säilyy ennallaan / vaikeutuu

Makuupaarien kuljetus on tässä katsottu mahdolli-seksi vähintään kaitahissin mitat (800 mm x 1900 mm) täyttävässä hississä. Kaikki ambulansseissa käy-tettävät kantopaarit eivät näihin mittoihin kuiten-kaan mahdu.

Porrashuoneen turvallisuus tulipalotilanteessa paranee / säilyy ennallaan / heikkenee

Tulipalotilanteissa ei hissiä voida käyttää. Portaiden kaventaminen haittaa pelastushenkilöiden toimin-taa. Myös kiertyvä porras on tässä katsottu turvalli-suudeltaan suoraa tai kaksivartista heikommaksi.


7.1. kiertyvä porras

Kierreporras on yleinen elementtiporrastyyppi etenkin 1960-luvulla ja sen jälkeen rakenne-tuissa kerrostaloissa. Vaikka tämän tyypin porrashuoneet ovat usein varsin tiukasti mitoitet-tuja, on itse porras sen verran leveä, että sen voi yleensä korvata erityisellä korjausrakenta-miseen suunnitellulla tiukkakaarteisella elementtiportaalla. Uusi porras ei tuo parannusta porrasturvallisuuteen, mutta hissin käyttö vähentää porrastapaturmien riskiä.

Oheinen esimerkkiporrashuone on lajinsa tyypillinen edustaja, jonka lyhyt seinä on julkisivua vasten ja jossa on L-muotoinen kerrostasanne.

35001500

1800

1200

3000

1630

1450

1370

1000

800

1150

1000 14002600

1350

8001450

700

13001150

900

1100

900

1400

1650

1800

1500

35001500

1800

1200

3000

1630

1450

1370

1000

800

1150

1000 14002600

1350

8001450

700

13001150

900

1100

900

1400

1650

1800

1500

Hissi asuntovyöhykkeelleAsuntovyöhykkeelle on sijoitettu ketjuhissi, joka vaatii mahdollisimman vähän tilaa kuilul-le. Ratkaisu edellyttää, että porrashuonetta vasten asunnoissa on sopivia tiloja, joita voidaan erottaa asunnosta toimivuuden kärsimättä. Hissin koko riippuu siitä, kuinka paljon asunto-pinta-alaa voidaan hissiä varten ottaa.Vaikutus sisätilassa:

Ratkaisu ei vaikuta oleellisesti porrashuonetilaan. Ainoa muutos on hissin oviauk-ko.

Vaikutus kulkureitteihin:Esimerkkihissi soveltuu useimpien pyörätuolien käyttöön. Rollattorin käyttöä hait-taa se, ettei hississä mahdu kääntymään ympäri.

Vaikutus ulkotilassa:Ei vaikutusta

Kuva 23. Lähtökohta.

Kuva 24. Hissi asuntovyöhykkeelle


35001500

1800

1200

3000

1630

1450

1370

1000

800

1150

1000 14002600

1350

8001450

700

13001150

900

1100

900

1400

1650

1800

1500

Kuva 27. Hissi porrasvyöhykkeelle.

Hissi porrasvyöhykkeelleKierreportaan paikalle on sijoitettu hyvin niukasti tilaa vievä saneerausporras. Portaan vie-relle jää riittävä tila ketjuhisille, jonka korissa on minihissin sisämitat. Ratkaisua on sovellet-tu ainakin Helsingin Kannelmäesssä (Pasuunakuja 1). Helsingin pelastuslaitos on todennut ratkaisun paarikuljetuksiin huonosti sopivaksi (Rontu), joten tulevaisuudessa tällainen rat-kaisu tuskin saa Helsingissä rakennuslupaa.

Koska saneerausportaassa on keskipilari, johon porrasaskelmat tukeutuvat, välipohjien ei tarvitse kantaa portaiden painoa. Keskipilari on kuitenkin pitkänomaisten kuormien, kuten paarien kuljetuksessa tiellä. Eräs ratkaisu voisi olla käyttää betonirakenteisen sijaan teräsrakenteisia portaita, joissa rakenteet olisivat betoniportaita sirommat.

Kuva 26. ”Saneerausporras” Helsingin Kannelmäessä (Pasuunakuja 1).

Kuva 25. Teräsporras Lappeenrannan As. Oy Luukkaankulmassa, Etelä-Puistokatu 17 (Kuva: KONE Hissit Oy).


35001500

1800

1200

3000

1630

1450

1370

1000

800

1150

1000 14002600

1350

8001450

700

13001150

900

1100

900

1400

1650

1800

1500

35001500

1800

1200

3000

1630

1450

1370

1000

800

1150

1000 14002600

1350

8001450

700

13001150

900

1100

900

1400

1650

1800

1500

Rakennusrungon ulkopuolinen ratkaisuJos rakennusrungon ulkopuolelle rakennetaan uloke hissiä varten, voidaan alkuperäiset portaat säilyttää eikä porrashuoneen käytettävyys heikkene hissilisäyksen takia. Tässä rat-kaisussa voidaan hissin koko ja tyyppi valita rakennuksen sisäisiä ratkaisuja vapaammin. Isompi hissikuilu vaatii suuremman ulokkeen rakentamisen ja vaikutukset rakennusmas-saan ovat merkittävämmät.Vaikutus sisätilassa:

Kerrostasanteet laajenevat hissin edustan verran. Hissi rajoittaa luonnonvalon pää-syä porrashuoneeseen. Lasinen hissikuilu ja suuret ikkunat uudessa erkkerissä vä-hentävät pimentävää vaikutusta.

Vaikutus kulkureitteihin:Vaikutukset porrashuoneen käytettävyyteen riippuvat valittavan hissin koosta. Ra-kennusrungon ulkopuolelle voidaan periaatteessa sijoittaa standardimittainen hissi, jolloin sitä voivat käyttää useimmat käyttäjäryhmät.

Kuva 28. Ketjuhissi rakennusrungon ulkopuolelle.

Kuva 29. Konehuoneeton köysihissi rakennusrungon ulkopuolelle.


Kuva 30. Edellä esitetyt hissit tyypillisen lamellitalon rungossa: äärimmäisenä vasemmalla rakennus ennen hissinlisäystä, keskellä ketjuhissi ja oikealla köysihissi.

Vaikutus ulkotilassa:Ratkaisun vaikutus ulkoarkkitehtuurille riippuu luonnollisesti talon ulkoarkkiteh-tuurista. Tyypillinen hissitön lamellitalo on mittasuhteiltaan melko vakioinen: run-gon syvyys on noin 10 m, korkeus 3 - 4 kerrosta (9 - 12 m), mutta pituus vaihtelee. Tällaiseen runkoon sovitettuna ulkopuolinen hissi muuttaa julkisivun tyypillisesti horisontaalia ilmettä. Valittaessa standardimittainen hissi, tulee hissitorneista hallit-seva elementti julkisivussa. Jos rakennusrungossa on ennestään monimuotoisuutta, voi suurenkin hissin sijoittaminen olla melko ongelmatonta.

Kuva 31. Helsingin Vallilassa sijaitsevaan taloon (Sammatintie 7) on valittu standardimit-taiset hissit, jotka vaativat kuilulta suuren ylätilan. Talo on valmistunut vuonna 1961, ja sen on suunnitellut arkkitehti Martti Hakuri. Hissilisäys on tehty vuonna 2000 Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy:n suunnitelman mukaan.

Kiertyväportaisen porrashuoneen kriittiset mitatKiertyväportaisessa porrashuoneessa hissi joudutaan yleensä sijoittamaan ulkopuolelle tai asuntovyöhykkeelle, koska porrasvyöhykkeellä tai kerrostasanteella ei ole riittävästi tilaa. Jos porrashuone ei sijaitse ulkoseinää vasten, on hissin sijoittaminen entistäkin vaikeampaa.

Periaatteessa noin 3 x 3 metriä -kokoiseen porrashuoneeseen saadaan mahtumaan sekä pieni hissi että elementtiporras (Lemminkäinen, Elemento 5), mutta porras ei sovellu paarikuljetuksiin. Koska kyseisentyyppisiä porrashuoneita on Suomessa paljon, olisi syytä selvittää, voidaanko ongelma ratkaista jollain sirompirakenteisilla, esimerkiksi teräsraken-teisilla portailla.

2600900

1150

1300

1700

700

3000

1200

1800

3500

1200

1150

1850

26001000

1600

1400

1450

800

3000

1200

1800

3600

1200

1150

1850

65001500

3500

3300

3000

1200

1800

1360

1680

1900

1050

1200

1050

800

1430

1500

1050

14501400 1000

800

1500

1350

26001000

800

1450

1850

1150

2600

2150

1300

1900

800

3450

1650

1800

1000

3600

1200

1600

1850

2600750

1150

1300

1700

550

2875

1200

3350

1200

1150

1850

2600900

1150

1300

1700

700

3000

1200

1800

3500

1200

1150

1850

26001000

1600

1400

1450

800

3000

1200

1800

3600

1200

1150

1850

65001500

3500

3300

3000

1200

1800

1360

1680

190010

5012

0010

50

800

1430

1500

1050

14501400 1000

800

1500

1350

26001000

800

1450

1850

1150

2600

2150

1300

1900

800

3450

1650

1800

1000

3600

1200

1600

1850

2600750

1150

1300

1700

550

2875

1200

3350

1200

1150

1850

Kuva 32. Pienen kierreporrashuoneen mittoja.


7.2. kaksivartinen porras

Toinen yleinen porrashuonetyyppi sodan jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa on suora kak-sivartinen porras. Usein ensimmäinen asuinkerros on puoli kerrosta tai vähemmän sisään-käyntitason yläpuolella. Tällaisessa porrashuoneessa hissi on helpoin sijoittaa porrassyök-syjen väliin tai sivulle, jos tilaa on riittävästi. Läpikuljettava hissi yhdistää sisäänkäynnin ja käynnin asuntoihin esteettömästi vaikka nämä sijaitsevatkin eri puolilla portaita. Muiden sijoitusvaihtoehtojen ongelma on, kuinka kulkuyhteydet säilytetään ja samalla saadaan puolen kerroksen noususta esteetön.

Esimerkkiporrashuone on minimimittaista porrashuonetta hieman leveämpi, jolloin sen avulla voidaan esitellä kaikki perusratkaisut hissin sijoittamiseksi. Vastaavia ratkaisuja voidaan soveltaa myös kapeampaan porrashuoneeseen, esimerkiksi porrasvyöhykkeelle si-joitettavan hissin tapauksessa vaihtamalla hissi 10 cm kapeampaan malliin.

1200

1300

825

2150

1900

800

1050

1300

850

4750

16001550

800

1000

16001450

1000

1500

14002010

1370

1200

1200

1430

800

1900

2400

900

11501300

700

1200

2700



1200

1300

825

2150

1900

800

1050

1300

850

4750

1600155080

0

1000

16001450

1000

1500

14002010

1370

1200

1200

1430

800

1900

2400

900

11501300

700

1200

2700

Hissi asuntovyöhykkeelleAsuntovyöhykkeelle on sijoitettu ketjuhissi, joka vaatii mahdollisimman vähän tilaa kuilul-le. Ratkaisu edellyttää, että porrashuonetta vasten asunnoissa on sopivia tiloja, joita voidaan erottaa asunnosta asunnon toimivuuden kärsimättä. Hissin koko riippuu siitä, kuinka pal-jon asuntopinta-alaa voidaan hissiä varten ottaa.Vaikutus sisätilassa:


Vaikutus kulkureitteihin:Ulko-ovelta hissille päästäkseen on noustava portaita.



1200

1300

825

2150

1900

800

1050

1300

850

4750

16001550

800

1000

16001450

1000

1500

14002010

1370

1200

1200

1430

800

1900

2400

900

11501300

700

1200

2700

Kuvat 35 ja 36. Näissä helsinkiläisissä porrashuoneissa hissi on sijoitettu porrassyöksyjen väliin. Vasemmalla Koskenhaantie 26, oikealla Suursuontie 4.

Kuva 37. Porrassyöksyjen väliin sijoitettu minihissi.

Hissi porrasvyöhykkeelleKaksivartisen portaan tapauksessa hissi voidaan sijoittaa porrasvyöhykkeelle kahdella taval-la: portaiden keskelle, jolloin molempia porrassyöksyjä kavennetaan (kuva 37), tai toisen porrassyöksyn paikalle, jolloin kavennetut portaat sijoitetaan vierekkäin (kuva 38). Oheises-sa esimerkkiporrashuoneessa portaiden sivuun on sijoitettu kaitahissi ja keskelle minihissi, koska keskelle sijoitettuna kaitahissi kaventaisi liikaa kerrostasannetta.Vaikutus sisätilassa:

Portaat kaventuvat ja porrashuoneesta tulee aikaisempaa ahtaampi. Suomalaisessa porrashuoneessa 800 mm leveä porrassyöksy näyttää varsin kapealta, mutta Keski-Euroopassa se on varsin yleinen.


1200

1300

825

2150

1900

800

1050

1300

850

4750

16001550

800

1000

1600145010

00

1500

14002010

1370

1200

1200

1430

800

1900

2400

900

11501300

700

1200

2700

Kuva 38. Porrassyöksyjen vierelle sijoitettu kaitahissi.

Vaikutus kulkureitteihin:Kuvan 38 mukainen kaitahissi soveltuu paarikuljetukseen, pyörätuolin käyttäjille ja läpikuljettavana niin ikään rollaattorin käyttäjille. Kuvassa 37 esitetty hissi sopii sai-raankuljetuksessa vain istumapaarien kuljetukseen. Kavennetut portaat ovat etenkin epävarmasti kulkevalle jopa aikaisempaa turvallisemmat, koska niissä voi ottaa tukea molemmista käsijohteista.


Kuva 39. Uudet, kapeat porrassyöksyt ja niiden vierelle sijoitettu hissi (Hattulantie 5 Helsingin Vallilassa).


Rakennusrungon ulkopuolinen ratkaisuJälkiasennushissien kannalta yleinen ongelma kaksivartisissa porrashuoneissa on sisään-käyntitason ja ensimmäisen asuinkerroksen tasoero. Sijoittamalla toisen porrassyöksyn paikalle iso, läpikuljettava hissi saadaan hissin käytettävyyttä parannettua verrattuna vaih-toehtoon, jossa portaita kavennetaan ja hissi sijoitetaan näin vapautuneeseen tilaan portai-den vierelle. Tässä tapauksessa joudutaan rakentamaan uudet portaat osittain tai kokonaan rakennusrungon ulkopuolelle. Hissin vierelle jää lisäksi puolen kerroksen porrasnousu.Vaikutus sisätilassa:

Porrashuone laajenee julkisivun laajennuksen verran. Porrashuoneen selkeys ja orientoituvuus heikkenevät runsaista portaista johtuen.

Vaikutus kulkureitteihin:Kierreportaat ovat suoria portaita vaarallisemmat. Toisaalta heikosti liikkuvat siirty-vät todennäköisesti käyttämään hissiä. Tässä ratkaisussa on mahdollista valita melko tilava hissi, joka sopii monille käyttäjäryhmille.

Vaikutus ulkotilassa:Ratkaisun vaikutus ulkoarkkitehtuurille riippuu luonnollisesti talon ulkoarkkiteh-tuurista. Tyypillisen hissittömän lamellitalon julkisivulla portaiden aiheuttama ulo-ke on suuri ja hallitseva elementti. Jos rakennusrunko on ennestään monimuotoi-nen, voi porrastornin istuttaminen ulkoarkkitehtuuriin olla helpompaa.

1200

1300

825

2150

1900

800

1050

1300

850

4750

16001550

800

1000

16001450

1000

1500

14002010

1370

1200

1200

1430

800

1900

2400

900

11501300

700

1200

2700

Kuva 40. Ratkaisu, jossa toisen porrassyöksyn paikalle on sijoitettu konehuoneeton köysihissi.

Kuva 41. Ratkaisu, jossa toisen porrassyöksyn paikalle on sijoitettu hydraulitoiminen kaitahissi.

1200

1300

825

2150

1900

800

1050

1300

850

4750

16001550

800

1000

16001450

1000

1500

14002010

137012

0012

00

1430

800

1900

2400

900

11501300

700

1200

2700


Kaksivartisen porrashuoneen kriittiset mitatKaksivartisen portaan tapauksessa kriittinen mitta on yleensä porrashuoneen leveys. Peri-aatteessa hyvin pieni ketjuhissi voidaan sijoittaa vain kahden standardiporrassyöksyn levyi-seen (2 x 1200 mm) porrashuoneeseen. Tällaisen hissin sisäleveys on 600 mm, joten sen käyttö muuhun kuin tavalliseen henkilökuljetukseen on rajoitettua.

2600

12001450

800

24001200

600

11501300

800

800

1000

>1300

800

2160

>1450

800

800

1000

201021602010

1000

>1300

800

800

1200

3300

1150

700

900

800

>1300

1300

1200

2500900

1200

9003300

700

1150

1300

14501600

1150

33001000

1600

800

1150

20102160

10003300

1200

800

2600

2600

1200

1450

800

24001200

60011501300

800

800

1000

>1300

800

2160

>1450

800

800

1000

201021602010

1000

>1300

800

800

1200

3300

1150

700

900

800

>1300

1300

1200

2500900

1200

9003300

700

1150

1300

14501600

1150

33001000

1600

800

1150

20102160

10003300

1200800

2600

2600

1200

1450

800

24001200

600

11501300

800

800

1000

>1300

800

2160

>1450

800

800

1000

201021602010

1000

>1300

800

800

1200

33001150

700

900

800

>1300

1300

1200

2500900

1200

9003300

700

1150

1300

14501600

1150

33001000

1600

800

1150

20102160

10003300

1200

800

2600

2600

1200

1450

800

24001200

600

11501300

800

800

1000

>1300

800

2160

>1450

800

800

1000

201021602010

1000

>1300

800

800

1200

3300

1150

700

900

800

>1300

1300

1200

2500900

1200

9003300

700

1150

1300

14501600

1150

33001000

1600

800

1150

20102160

10003300

1200

800

2600

2600

1200

1450

800

24001200

600

11501300

800

800

1000

>1300

800

2160

>1450

800

800

1000

201021602010

1000

>1300

800

800

1200

3300

1150

700

900

800

>1300

1300

1200

2500900

1200

9003300

700

1150

1300

14501600

1150

33001000

1600

800

1150

20102160

10003300

1200

800

2600

2600

1200

1450

800

24001200

600

11501300

800

800

1000

>1300

800

2160

>1450

800

800

1000

201021602010

1000

>1300

800

800

1200

3300

1150

700

900

800

>1300

1300

1200

2500900

1200

9003300

700

1150

1300

14501600

1150

33001000

1600

800

1150

20102160

10003300

1200

800

2600

Minihissin mitat täyttävä hissi voidaan sijoittaa 2600 mm leveään porrashuoneeseen. Kerrostasanteen on syytä olla vähintään 1300 mm syvä hissin edustalla, tällöin hissi sovel-tuu useimmille pyörätuoleille.

Ruotsalaisen tutkimuksen (Glimskär & Höglund, 1987) mukaan kerrostasanteella kai-tahissin edustalla tulee paarikuljetuksia varten olla syvyyttä vähintään 1300 mm, jos hissi sijoitetaan porrassyöksyjen sivuun, ja vähintään 1450 mm, jos hissi sijoitetaan porrassyök-syjen keskelle.

Kuva 42. Ketjuhissin sovitus pieneen kaksivartiseen porrashuoneeseen.

Kuva 43. Minihissisovitus kaksivartiseen porrashuoneeseen.

Kuva 44. Kaitahissisovitus kaksivartiseen porrashuoneeseen.


7.3. yksivartinen porras

Suora, yksivartinen porras on käsitellyistä kolmesta porrastyypistä vähiten käytetty. Tämän porrashuonetyypin kriittinen mitta on sen kapeus. Varsin usein portaan ja kerrostasanteen väliin on kuitenkin jätetty valokuilu, josta osa voidaan ottaa hissikuilulle. Usein kyseinen tila ei yksistään ole riittävä, ja joudutaan lisäksi leikkamaan porrassyöksystä ja / tai kerrosta-santeesta lisää tilaa hissikuilulle.

Esimerkkinä on melko tilava, 3,3 m leveä porrashuone, jonka keskellä on valokuilu. Porrashuoneen päädystä on käynti tuuletusparvekkeelle.

1100 16

50

1400

1800

1450

850

3650

800

3300

1400

1450

1700

1050

800

1900

900

1150

1300

700


1100 16

50

1400

1800

1450

850

3650

800

3300

1400

1450

1700

1050

800

1900

900

1150

1300

700


Hissi asuntovyöhykkeelleAsuntovyöhykkeelle on sijoitettu ketjuhissi, joka vaatii mahdollisimman vähän tilaa kuilul-le. Ratkaisu edellyttää, että porrashuonetta vasten asunnoissa on sopivia tiloja, joita voidaan erottaa asunnosta asunnon toimivuuden kärsimättä. Hissin koko riippuu siitä, kuinka pal-jon asuntopinta-alaa voidaan hissiä varten ottaa.Vaikutus sisätilassa:


Vaikutus kulkureitteihin:Kulkureitit säilyvät uutta hissiä lukuun ottamatta ennallaan.



Hissi porrasvyöhykkeellePortaita on kavennettu yläpäästä siten, että valokuiluun on saatu mahtumaan kaitahissi. Kerrostasanne on esimerkin porrashuoneessa voitu säilyttää alkuperäisen levyisenä.Vaikutus sisätilassa:

Osa valokuilusta on menetetty hissikuilulle ja portaat ovat yläpäästään kavennetut. Tila säilyy kuitenkin selkeänä, kun porrastasannetta ei ole tarvinnut kaventaa.

Vaikutus kulkureitteihin:Tälläinen hissi soveltuu paarin ja pyörätuolin kuljetukseen. Rollattorin käyttöä hait-taa se, ettei hississä mahdu kääntymään ympäri. Suurien tavaroiden kuljettaminen on portaissa aiempaa hankalampaa, toisaalta suurin osa niistä mahtuu kaitahissiin.


1100 16

501400

1800

1450

850

3650

800

3300

1400

1450

1700

1050

800

1900

900

1150

1300

700

Kuva 47. Hissi porrasvyöhykkeelle.

Portaiden vaihtoSuoran portaan ja valoukuilun tilalle on sijoitettu kiertyvä ”saneerausporras” ja ketjuhissi.Vaikutus sisätilassa:

Valokuilu häviää hissikuilun ja uuden elementtiportaan takia. Porrastasanteen lat-tiapinta-ala on laajentunut. Valoukuilun synnyttämät vertikaalinäkymät ovat hävin-neet.

Vaikutus kulkureitteihin:Hissi soveltuu pyörätuolin ja istumapaarin kuljetukseen. Uudet portaat eivät sovellu tavaroiden kuljettamiseen yhtä hyvin kuin entiset portaat.


1100 16

50

1400

1800

1450

850

3650

800

3300

1400

1450

1700

1050

800

1900

900

1150

1300

700

Kuva 48. Portaiden vaihto.


Rakennusrungon ulkopuolinen ratkaisuTuuletusparveke tarjoaa esimerkin tapauksessa erään vaihtoehtoisen paikan hissille. Täl-löin hissiksi voidaan valita standardimittainen hissi.Vaikutus sisätilassa:

Tuuletusparvekkeen ikkuinoiden ja oven tilalle tulee hissinovet. Lasisella kuilulla ja ovilla voidaan säilyttää porrashuoneesta yhteys ulos luonnonvaloon.

Vaikutus kulkureitteihin:Kulkuyhteydet säilyvät muuten paitsi että lisäksi on mahdollisuus käyttää hissiä.

Vaikutus ulkotilassa:Tuuletusparvekkeen syvennyksessä hissi ei oleellisesti muuta rakennuksen hahmoa. Tuuletusparvekkeiden muodostamat varjoisat syvennykset poistuvat.

1100 16

50

1400

1800

1450

850

3650

800

3300

1400

1450

1700

1050

800

1900

900

1150

1300

700

Kuva 49. Hissi tuuletusparvekkeelle.


Yksivartisen porrashuoneen kriittiset mitatLeveydeltään 2600 mm:een porrashuoneeseen voidaan asentaa pieni hissi, jos hyväksytään porrassyöksyn ja kerrostasanteen kavennukset. Edellyttäen, että portaan pituussuunnassa on tilaa, eräs vaihtoehto on vaihtaa porrras päistään kiertyvään, jolloin porrashuoneeseen mahtuu hieman suurempi hissi.

1200

800

1150

1300

1450

800

1450

850

3650

800

800

1000

2800

3300

1450

1450 1700

7060

260060

0

1000

3660 1000

800

1200

1270

1000

800

1200

800

1150

1300

1450

800

1450

850

3650

800

800

1000

2800

3300

1450

1450 1700

7060

260060

0

1000

3660 1000

800

1200

1270

1000

800

1200

800

1150

1300

1450

800

1450

850

3650

800

800

1000

2800

3300

1450

1450 1700

7060

260060

0

1000

3660 1000

800

1200

1270

1000

8001200

800

1150

1300

1450

800

1450

850

3650

800

800

1000

2800

3300

1450

1450 1700

7060

260060

0

1000

3660 1000

800

1200

1270

1000

800

1200

800

1150

1300

1450

800

1450

850

3650

800

800

1000

2800

3300

1450

1450 1700

7060

260060

0

1000

3660 1000

800

1200

1270

1000

800

Täysimittainen kaitahissi voidaan sovittaa 2800 mm leveään porrashuoneeseen, jos hy-väksytään, että kerrostasanne kaventuu kapeimmillaan metrin levyiseksi.

Kuva 50. Erikoisratkaisuja kapeaan porrashuoneeseen.

Kuva 51. Kaitahissisovitus yksivartisen portaan yhteyteen.


8. HISSIHANKKEEN KUSTANNUKSET

Rakentamisessa yksi keskeisistä päätöksiä ohjaavista tekijöistä on kustannukset. Pohdittaessa hissilisäyksen arkkitehtonisia vaikutuksia on hyvä ottaa huomioon myös eri vaihtoehtojen hinnat. Toiminnallisesti ihanteellisin tai esteettisesti miellyttävimmäksi katsottu ratkaisu voi osoittautua liian kalliina epärealistiseksi. Toisaalta huono vaihtoehtokaan ei välttämättä ole halpa.

Hissihankkeiden kustannusten vaihteluväli on erittäin laaja. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2004 yhtä asennettua hissiä kohti lasketut kustannukset olivat 74 000 – 321 000 eu-roa3. Kerralla rakennettujen hissien lukumäärä ja kustannukset eivät korreloi; useamman hissin kerralla rakentaminen ei näytä tuovan säästöjä.

8.1. esimerkkilaskelmat

Tutkimusta varten Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa laadittiin teoreettiset kustannuslaskelmat kahden erityyppisen porrashuoneen eri hissivaihtoehdoille. Talot ovat kuviteltuja, 1970-luvulla rakennettuja, nelikerroksisia betonielementtikerrostalo-ja, joissa on niin kutsuttu kirjahyllyrunko eli rungon poikkisuuntaiset seinät ovat kantavia. Porrashuoneen pinnoissa on oletettu käytetyn asbestipohjaisia materiaaleja, joiden purka-mistyö aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia, kun alkuperäiseen porrashuoneeseen teh-dään muutoksia. Ensimmäisen esimerkin laskelmat on esitetty liitteessä.

Kustannuslaskennassa on käytetty Talonrakennuksen kustannustieto 2005 -kirjan tietoja (Haahtela & Kiiras, 2005) sekä apuna Haahtela-kehitys Oy:n Kustannustieto-laskentaohjel-maa. Hissien hinta-arviot on saatu KONE Hissit Oy:ltä (Piiroinen).

Kiertyvä porras

1.1 Alkuperäisen portaan paikalle sijoitetaan ketjuhissi ja uusi elementtiporrasKiertyvään porrashuoneeseen on vanhan porrassyöksyn paikalle sovitettu uusi porras ja ket-juhissi. Tässä on esitetty kaksi laskelmaa, joista ensimmäisessä vanha porras on korvattu betonielementtiportaalla (1.1A) ja toisessa teräsrakenteisella portaalla (1.1B). Vaikka beto-nielementtiporras ei sovellu makuupaarikuljetuksiin, ratkaisua on todellisuudessa jo sovel-lettu. Tässä ratkaisu on esitetty vertailun vuoksi, sillä se voisi tulla mahdolliseksi portaiden tuotekehityksen myötä. Teräsrakenteisena portaasta saattaisi tulla toimiva, koska sirommat rakenteet eivät kuljetustilanteissa ehkä olisi tiellä.

3) Tietolähde: Helsingin hissiprojektin hissiavustustietokanta (Holappa).

Kuva 52. Kiertyvä porras ja siihen sovitetut hissiratkaisut.

lähtötilanne 1.1A ja 1.1B 1.2A 1.2B


Betoniporrasvaihtoehdon kokonaishinnaksi tuli 159 tuhatta euroa. Betoniportaan kus-tannuksia lisää se, että porras joudutaan tuomaan paikalleen katon kautta. Teräsporrasvaih-toehto on tässä vertailussa kuitenkin kalliimpi, melkein 162 tuhatta euroa porraselementin korkean hinnan vuoksi. Kahden porrasvaihtoehdon hintoja vertailtaessa on huomioitava, että betonielementtiporras on tehdasvalmisteinen vakiotuote (Lemminkäinen Oyj), jolla on vakiohinta, kun taas teräsporras on erään valmistajan antama kustannusarvio (MP-Kier-reporras ja Rakenne Oy) samoilla mitoilla räätälöimälle tuotteelle.

1.2 Hissi sijoitetaan rakennusrungon ulkopuolelleTässä on laskettu kustannukset kahdelle sijoitus- ja hissivaihtoehdolle. Ensimmäisessä on pyritty siihen, että julkisivulle syntyvä uloke on mahdollisimman pieni (1.2A). Tähän on päästy valitsemalla hissityypiksi ketjuhissi, joka on sijoitettu aivan porrassyöksyn viereen. Tarkastelussa on oletettu, että kyseinen sijoitus perustuksen viereen ja mahdollisesti osittain sen päälle on mahdollinen, koska kyseinen hissi vaatii vain 100 mm kuilukuopan. Toisessa ratkaisussa on valittu kaikkein edullisin konehuoneeton hissityyppi, joka vaatii huomatta-vasti edellistä enemmän tilaa kuilulle (1.2B). Vaikka kuilua varten joudutaan rakentamaan rakennusrunkoon suurehko uloke, on ratkaisu selvästi edellistä halvempi edullisemmasta hissistä johtuen. Tässä esimerkissä valittu hissi vaatii sekä reilun kuilukopan että suuren ylä-tilan kuilun yläosassa. Suuresta ylätilasta johtuen kuilusta tulisi todennäköisesti varsinaista rakennusta korkeampi ja siten varsin hallitseva elementti rakennuksen ulkoarkkitehtuuris-sa.

Kaksivartinen porras

2.1 Hissi porrassyöksyjen väliinTyypillinen ratkaisu on sijoittaa hissi kaksivartisessa porrashuoneessa porrassyöksyjen vä-liin sahattuun aukkoon. Tässä on esitetty laskelma ketjuhissille (2.1A) sekä hydraulihissille (2.1B). Esitettyjen esimerkkien hintaero selittyy hissityyppien hintaerolla.

2.2 Hissi toisen porrassyöksyn paikalle ja uudet portaat rakennusrungon ulkopuolelleSelkeästi edellistä esimerkkiä kalliimpi vaihtoehto on sijoittaa hissi toisen porrassyöksyn paikalle ja rakentaa uudet portaat rakennusrungon ulkopuolelle. Kustannuksia lisää ennen kaikkea suuri rakennustyön määrä. Tässä on esitetty kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä on hydraulihissi (2.2A), toisessa ketjuhissi (2.2B). Näiden vaihtoehtojen hintaero johtuu yksinomaan valitusta hissityypistä.

lähtötilanne 2.1A 2.1B

2.2A 2.2B

Kuva 53. Kaksivartinen porras ja siihen sovitettuja hissiratkaisuja.

Kuva 54. Kaksivartiseen portaaseen sovitettuja ratkaisuja.


8.2. yhteenveto

Hissihankkeen kallein yksittäinen osa on itse hissi. Sen osuus kokonaiskustannuksista voi joskus olla yli puolet, joten hissityypin ja -toimittajan valinta ovat kokonaiskustannusten kannalta ratkaisevia. Toinen ratkaiseva tekijä on rakennustyön määrä. Rakennusrungon ulkopuolisen ulokkeen rakentaminen on kalliimpaa kuin tilan leikkaaminen hissille ole-massa olevasta huonetilasta. Rakennusrungon ulkopuolinen ratkaisukin voi olla edullinen, jos uusi osa mitoitetaan markkinoiden edullisimman hissin ehdoilla. Tällöin hissi määrää julkisivulle tulevan ulokkeen mittasuhteet, mikä ei välttämättä ole arkkitehtonisesti paras ratkaisu. Jos kustannusten säästö on hankkeen johtoajatus, ei pintamateriaaleihin ja vii-meistelyyn luultavasti myöskään löydy rahaa. Kustannusten valossa kaksivartisissa porras-huoneissa hissi kannattaa sijoittaa aina – jos mahdollista – porrashuoneeseen.

1986 2024 1957 1680 1715 1797 2462 2392

69540 69540 6954043920

69540 74420 74420 69540

19260 19621 18977

16286

16635 17423 23863 23200

68028 70614 66014

72409

4928150030

96034 96170

158814 161799 156488

134295 137171143670

196779 191302

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

200000

1.1A 1.1B 1.2A 1.2B 2.1A 2.1B 2.2A 2.2B

Rakenteet ja rakennustyöt

Kustannukset euroa

Rakennuttaminen jasuunnittelu

Hissi

Muu (hintatason muutos,muut varaukset)

Rakenteet jarakennustyöt:71 073 €

Muu:2 002 €

Hissi:67 558 €

Rakennuttaminenja suunnittelu:19 408 €

Kuva 55. Esimerkkilaskelmien keskimääräinen kustannusjakauma.

Kuva 56. Esimerkkilaskelmien kustannusjakaumat.


9. poHdINTA

Jälkiasennushissien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta edullista, siksi taloyhtiöitä kannustetaan ryhtymään hankkeisiin. Samalla tiedostetaan jälkiasennushissien aiheuttama uhka rakennusten arkkitehtuurille ja kulttuurihistoriallisille arvoille. Yhteiskunta on pa-nostanut hissien lisäämiseen erityisesti yksittäisille hissihankkeille suunnatun taloudellisen tuen muodossa mutta myös teettämällä erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimukset ovat käsitelleet hissihankkeiden taloudellisia, teknisiä ja hankkeen prosessiin liittyviä puolia, arkkitehtuurin ja jossain määrin myös toiminnallisuuden jäädessä taka-alalle.

Hissi on teollinen ja pitkälle standardoitu tuote. Eri aikoina ja eri menetelmin rakenne-tut asuinkerrostalot ovat hissien rinnalla hyvin epästandardoituja ja pitkälle käsityönä teh-tyjä uniikkituotteita. Parhaat hissiratkaisut vanhoihin kerrostaloihin eivät ole samoja kuin nykyaikaisiin asuinrakennuksiin soveltuvat. Yksittäisissä asuinrakennusten hissinrakennus-hankkeissa ei ole mahdollista kehittää hissejä kuhunkin kohteeseen parhaiten sopiviksi. Hyvien yleispätevien hissiratkaisujen kehittäminen erityyppisiin kerrostaloihin on sekin hy-vin epätodennäköistä yksittäishankkeiden puitteissa. Hissiyhtiöiden panostus tuotekehityk-sen on ollut voittopuolisesti teknistä. Hissin arkkitehtoninen puoli ei ole hissinvalmistajien omaa alaa, siihen tarvitaan arkkitehtuurin asiantuntijuutta. Tässä on alue, johon yhteis-kunta voisi suunnata osan hissihankkeisiin varaamastaan tuesta. Siten voitaisiin kehittää sekä erilaisiin taloihin sopivien hissiratkaisujen esteettistä tasoa että porrashuoneiden ja talon kulkureittien toimivuutta. Sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolisiin ratkaisuihin olisi mahdollista kehittää pitkälle standardoituja mutta kohteen mukaan mitoiltaan ja pintama-teriaaleiltaan sovellettavia tuotteita.

Pienellä alueellisella otannalla olisi hyödyllistä selvittää, millaisia arkkitehtonisia on-gelmia todellisien rakennuksien hissinlisäyksiin liittyy. Otannassa kertyneitä porrashuonei-ta voitaisiin tyypitellä tämän julkaisun esittämällä tavalla. Selvityksessä paljastuisi, kuinka paljon erityyppisiä hissiratkaisuja tarvitaan ja millaisilla standardityypeillä ne olisi ratkais-tavissa. Rakennusrungon ulkopuolisiin ratkaisuihin voitaisiin esimerkiksi kehittää raken-nejärjestelmä, joka olisi sovitettavissa erilaisin ulkoverhouksin erityyppisiin rakennuksiin. Standardointi alentaisi kustannuksia, jolloin tavallisillakin taloyhtiöillä olisi varaa laaduk-kaisiin ja miellyttäviin ratkaisuihin.


10. LÄHTEET

KirjallisuusARA. Selvityksiä 7/2004. Helsinki: Valtion asuntorahasto. Tietoja on täydennetty

puhelimitse.Ekman, Anders ym. 1992. Uudet hissit korjaushankkeissa. Asuntotutkimuksia 7:1992.

Helsinki: Asuntohallitus.Ericson, Lars & Kvarnström, Lennart 1978. Svängda - eller raka trappor. En kritisk studie.

Rapport R74:1978. Stockholm: Statens råd för byggnadsforskning.Glimskär, Bo & Höglund, Per-Erik 1987. Utrymmesbehov i trapphus vid installation

av hissar i befintliga flerbostadshus. Rapport R28:1987. Stockholm: Statens råd för byggnadsforskning.

Haahtela, Yrjänä & Kiiras, Juhani 2005. Talonrakennuksen kustannustieto 2005. Helsinki: Haahtela-kehitys.

Jukkola, Eero 1990. Hissit asuinkerrostalojen korjaustoiminnassa. Asuntotutkimuksia 4:1990. Helsinki: Asuntohallitus.

Könkkölä, Maija 2003. Esteetön asuinrakennus. Helsinki: Invalidiliitto ry.Mäkinen, Anne 2005. Hissien rakentaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin

asuinkerrostaloihin. Julkaisussa Rakennettu ympäristö 4/2004. Helsinki: Rakennustietosäätiö.

RT 88-10559. Hissin rakentaminen vanhaan asuinrakennukseen. Helsinki: Rakennustietosäätiö 1994.

Rönkä, Kimmo ym. 1997. Hissi vanhaan kerrostaloon, Taloudellinen kannattavuus, sosiaalinen tarpeellisuus sekä hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset. Suomen ympäristö 157. Helsinki: Ympäristöministeriö.

Sepänmaa, Yrjö 1991. Kauneuden käsite & Ympäristö kokonaistaideteoksena. Tiedotteita 1294. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus.

Saanilahti, Kalevi 1996. Arkkitehdin kahleet vai ohjakset. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 1996/10. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.

Stakes 2005. Ideakortti 2/05. Helsinki: Stakes.Tilastokeskus 2004. Tilastollinen vuosikirja 2004. Helsinki: Tilastokeskus.Ympäristöministeriö 1998. Hissit ja poistumistiet vanhoissa kerrostaloissa. Suomen

ympäristö 262. Helsinki: Ympäristöministeriö.

HaastattelutFränti-Pitkäranta, Marttiina, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö, 19.10.2004Havas, Hannu, arkkitehti, Helsingin rakennusvalvontavirasto, 20.10.2004Holappa, Erkki, hissiasiamies, Helsingin kaupunki, 6.10.2004 ja puhelimessa 14.4.2005Könkkölä, Maija, arkkitehti, Invalidiliitto ry, 5.10.2004Levón, Bengt-Vilhelm, arkkitehti, 1.10.2004Liede, Tarki, arkkitehti, 28.10.2004Makkonen, Leena, arkkitehti, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 15.10.2004Mäkinen, Anne, yksikön päällikkö, Helsingin kaupunginmuseo, 10.11.2004Niemi, Lauri, projektijohtaja, Espoon kaupunki, 2.11.2004Piiroinen Janne, tuotepäällikkö, KONE hissit Oy, 17.11.2004Rontu, Kirsi, Helsinginpelastuslaitos, 1.12.2004Rönkä, Kimmo, johtaja, Taideteollinen korkeakoulu, 14.10.2004Sinisalo, Jarkko, tutkija, Museovirasto, 18.10.2004Viitala, Heikki, ylitarkastaja, Turvatekniikan keskus, puhelimessa 1.2.2005Wallenius, Jussi, Yksikön päällikkö, Helsingin rakennusvalvontavirasto, 20.10.2004

KuvatKuvien lähteet on mainittu kuvateksteissä. Ilman merkintää olevat kuvat ovat tekijän.



LIITE: KUSTANNUSLASKELmAT

Rak

ennu

sosa

-arv

ioR

aken

nus

Pai

kkak

unta

ja a

lue

Rak

ennu

svuo

siTi

lavu

us (r

m3)

Net

toal

a (m

2)

Hel

sink

i20

0517

9,21

815

,86

Laat

ija ja

päi

väys

Aja

nkoh

ta ja

Haa

htel

a-in

deks

iB

rutto

ala

(brm

2)

ST

talv

i 200

563

,44

Talo

2000

-nim

ikke

istö

Lask

etut

mää

rät j

a hi

nnoi

ttelu

Lask

etut

Ver

tailu

taso

Ero

Nimike

yks

määrä

€/yks

€yks/brm2

€/brm2

yks/brm2

€/brm2

1R

AK

ENN

UST

EKN

IIKK

A

11A

LUER

AK

ENTE

ET

111

ES

IRA

KE

NTE

ET

1111

Maa

pohj

an e

sira

kent

eet

1112

Alu

een

raiv

auks

et

Esi

rake

ntee

t yht

eens

ä0

112

PO

HJA

RA

KE

NTE

ET

1121

Louh

inna

t

1122

Paa

lutu

kset

1123

Tuki

sein

ät

1124

Maa

pohj

an v

ahvi

stus

rake

ntee

t

1125

Erit

yise

t poh

jara

kent

eet

Poh

jara

kent

eet y

htee

nsä

113

MA

AR

AK

EN

TEE

T

1131

Maa

nkai

vann

ot0,

500

5

peru

stus

ten

maa

nkai

vuu

jm5,

4013

70

1132

Sal

aoja

t, ka

ivot

ja ru

mm

ut0,

500

4

1133

Joht

ojen

alu

srak

ente

et

1134

Täyt

öt0,

500

9

-"-,

sisä

puol

irm

21,

769

16

Maa

rake

ntee

t yht

eens

ä86

18

114

PÄ

ÄLL

YS

RA

KE

NTE

ET

1141

Pää

llyst

eet

9

1146

Kas

villi

suus

5

Pää

llysr

aken

teet

yht

eens

ä15

115

ALU

EV

AR

US

TEE

T

1151

Talo

varu

stee

t1,

000

2

1152

Ole

skel

u- ja

leik

kiva

rust

eet

1153

Jäte

huol

tova

rust

eet

1154

Liik

enne

varu

stee

t

1155

Ulk

o-op

aste

et

Alu

evar

uste

et y

htee

nsä

2

His

si v

aiht

oeht

o 1.

1A: h

issi

Yllä

s 51

0, a

sbes

tipur

ku,

porr

asel

emen

tti k

aton

kau

tta

Rak

ennu

sosa

-arv

ioR

aken

nus

Pai

kkak

unta

ja a

lue

Rak

ennu

svuo

siTi

lavu

us (r

m3)

Net

toal

a (m

2)

Hel

sink

i20

0517

9,21

815

,86

Laat

ija ja

päi

väys

Aja

nkoh

ta ja

Haa

htel

a-in

deks

iB

rutto

ala

(brm

2)

ST

talv

i 200

563

,44

Talo

2000

-nim

ikke

istö

Lask

etut

mää

rät j

a hi

nnoi

ttelu

Lask

etut

Ver

tailu

taso

Ero

Nimike

yks

määrä

€/yks

€yks/brm2

€/brm2

yks/brm2

€/brm2

His

si v

aiht

oeht

o 1.

1A: h

issi

Yllä

s 51

0, a

sbes

tipur

ku,

porr

asel

emen

tti k

aton

kau

tta

116

ALU

ER

AK

EN

TEE

T

1161

Var

asto

t ja

kato

kset

2

1162

Aid

at ja

tuki

muu

rit11

1163

Por

taat

, lui

skat

ja te

rass

it1

1164

Erit

yise

t alu

erak

ente

et

Alu

erak

ente

et y

htee

nsä

14

11 A

LUE

RA

KE

NTE

ET

YH

TEE

NS

Ä86

49

12TA

LOR

AK

ENTE

ET

121

PE

RU

STU

SR

AK

EN

TEE

T

1211

Ant

urat

11

antu

rat h

inta

luok

ka 3

m2

1,76

7,4

13

1212

Per

usm

uurit

, -pi

larit

ja -p

alki

t10

1213

Erit

yise

t kon

eper

ustu

kset

1214

Put

kika

naal

it

1215

Ala

pohj

an e

rityi

srak

ente

et

hiss

ikuo

pan

sein

ätm

20,

8124

019

4

hiss

ikuo

pan

alap

ohja

m2

1,76

331

583

1216

Erit

yise

t per

ustu

srak

ente

et

Per

ustu

srak

ente

et y

htee

nsä

790

21

122

RU

NK

OR

AK

EN

TEE

T

1221

Väe

stön

suoj

at5

1222

Kan

tava

t sei

nät

5

1223

Pila

rit11

1224

Pal

kit

25

1225

Ala

pohj

at11

kant

avan

ala

pohj

an p

urku

m2

1,76

4376

1226

Laat

at1,

000

45

auko

n te

ko y

läpo

hjaa

nm

26

240

1 44

0

tuen

tam

26

120

720

1227

Erit

yise

t run

kora

kent

eet

Run

kora

kent

eet y

htee

nsä

2 23

610

1


Rakennusosa-arvio

Rakennus

Paikkakunta ja alue

Rakennusvuosi

Tilavuus (rm3)

Nettoala (m

2)

Helsinki

2005179,218

15,86Laatija ja päiväys

Ajankohta ja H

aahtela-indeksiB

ruttoala (brm2)

ST

talvi 200563,44

Talo2000-nimikkeistö

Lasketut määrät ja hinnoittelu

LasketutV

ertailutasoE

ro

Nimike

yksmäärä

€/yks€

yks/brm2

€/brm2

yks/brm2

€/brm2

Hissi vaihtoehto 1.1A

: hissi Ylläs 510, asbestipurku,

porraselementti katon kautta

123V

AIP

PA

RA

KE

NTE

ET

1231U

lkoseinät0,579

102

1232Ikkunat

0,08926

1233U

lko-ovet0,004

4

1234V

esikattorakenteet0,500

19

bet. laatan päällä olevan yp:n puurak. purkum

26

1166

korjausm

26

95570

1235V

esikatteet0,500

9

bitumikerm

. katteen purkum

26

532

uusi bitumikerm

im

26

20120

1236Lasikatteet ja kattoikkunat

1237E

rityiset vaipparakenteet

Vaipparakenteet yhteensä

788161

124TÄ

YD

EN

TÄV

ÄT R

AK

EN

TEE

T

1241P

ortaat0,001

3

portaan purkum

218

911 638

uusi kierreporraselementti, h=2800

kpl3

2 9208 760

1242V

aakakanaalit

1243P

ystyhormit ja kuilut

1244U

lkotasot ja terassit0,000

1

1245E

rityiset täydentävät rakenteet

Täydentävät rakenteet yhteensä10 398

4

12 TALO

RA

KE

NTE

ET Y

HTE

EN

SÄ

13 423286

13TILA

RA

KEN

TEET

131TILO

JEN

JAK

O-O

SA

T

1311V

äliseinät0,699

33

1312O

sastoivat väliseinät

1313E

rityisseinät0,029

5

1314Tilakaiteet

1315V

äliovet0,036

16

1316E

rityisovet0,004

1

Tilojen jako-osat yhteensä54

Rakennusosa-arvio

Rakennus

Paikkakunta ja alue

Rakennusvuosi

Tilavuus (rm3)

Nettoala (m

2)

Helsinki

2005179,218


Ajankohta ja H

aahtela-indeksiB

ruttoala (brm2)

ST

talvi 200563,44



LasketutV

ertailutasoE

ro

Nimike

yksmäärä

€/yks€

yks/brm2

€/brm2

yks/brm2

€/brm2




132TILO

JEN

PIN

TAR

AK

EN

TEE

T

1321Lattianpintarakenteet

1322Lattiapäällysteet

0,89031

muovilaattojen ja liim

an poistom

236,80

12,50460

vinyylikvartsilaatta, yksivärinenm

236,80

22,00810

jalkalista maalattu

jm66,00

2,5041

1323A

lakatot

1324K

attopinnat0,890

33

1,5xtasoitus+maalaus, sileä pinta

m2

8,348

70

akustointi 30mm

m2

33,3624

801

1325S

einän pintarakenteet

1326S

einäpinnat1,934

19

tasoitus 0,5 kertaa, kolojen paikkausm

2103

1,30134

maalaus 2xlateksi, pesunkestävä

m2

1035

515

Tilojen pintarakenteet yhteensä2 830

83

134TILO

JEN

VA

RU

STE

ET

Tilojen varusteet yhteensä0

135E

RITY

ISE

T TILAO

SA

T

1351H

oitotasot ja kulkurakenteet

1352Tulisijat ja niiden horm

it0,000

2

1353M

uut erityiset tilaosat

Erityiset tilaosat yhteensä

2

136K

EV

YE

T TILAE

LEM

EN

TIT

1361K

ylpyhuone-elementit

1362K

ylmähuone-elem

entit

1363Tilasaunaelem

entit

1364Talotekniikan tilaelem

entit

1365E

rityiset tilaelementit

Kevyet tilaelem

entit yhteensä

13 TILAR

AK

EN

TEE

T YH

TEE

NS

Ä2 830

139

2TA

LOTEK

NIIK

KA

21LVV-JÄ

RJESTELM

ÄT

211LÄ

MM

ITYS

JÄR

JES

TELM

ÄT

brm2

19

212K

YLM

ÄJÄ

RJE

STE

LMÄ

brm2

24

213K

ÄY

TTÖV

ES

IJÄR

JES

TELM

ÄT

brm2

3

214JÄ

TEV

ES

IJÄR

JES

TELM

ÄT

brm2

5

215V

ES

I- JA V

IEM

ÄR

IKA

LUS

TEE

Tbrm

26

216S

AD

EV

ES

IJÄR

JES

TELM

ÄT

brm2

4

217E

RITY

ISE

T PU

TKIJÄ

RJE

STE

LMÄ

Tbrm

2

21 LVV

-JÄR

JES

TELM

ÄT Y

HTE

EN

SÄ

61

22ILM

ASTO

INTIJÄ

RJESTELM

ÄT

221TU

LOILM

AJÄ

RJE

STE

LMÄ

32


Rak

ennu

sosa

-arv

ioR

aken

nus

Pai

kkak

unta

ja a

lue

Rak

ennu

svuo

siTi

lavu

us (r

m3)

Net

toal

a (m

2)

Hel

sink

i20

0517

9,21

815

,86

Laat

ija ja

päi

väys

Aja

nkoh

ta ja

Haa

htel

a-in

deks

iB

rutto

ala

(brm

2)

ST

talv

i 200

563

,44

Talo

2000

-nim

ikke

istö

Lask

etut

mää

rät j

a hi

nnoi

ttelu

Lask

etut

Ver

tailu

taso

Ero

Nimike

yks

määrä

€/yks

€yks/brm2

€/brm2

yks/brm2

€/brm2

His

si v

aiht

oeht

o 1.

1A: h

issi

Yllä

s 51

0, a

sbes

tipur

ku,

porr

asel

emen

tti k

aton

kau

tta

222

PO

ISTO

ILM

AJÄ

RJE

STE

LMÄ

15

223

ER

ITY

ISE

T IL

MA

JÄR

JES

TELM

ÄT

22 IL

MA

STO

INTI

JÄR

JES

TELM

ÄT

YH

TEE

NS

Ä47

23SÄ

HK

ÖJÄ

RJE

STEL

MÄ

T

236

MU

UT

SÄ

HK

ÖJÄ

RJE

STE

LMÄ

T

2361

Muu

t säh

köjä

rjest

elm

ät1,

000

62

kerr

osta

lobr

m2

6335

2 22

0

23 S

ÄH

KÖ

JÄR

JES

TELM

ÄT

YH

TEE

NS

Ä2

220

62

24TI

ETO

JÄR

JEST

ELM

ÄT

241

RA

KE

NN

US

AU

TOM

AA

TIO

JÄR

JES

TELM

Ä8

242

TUR

VA

LLIS

UU

SJÄ

RJE

STE

LMÄ

10

243

VIE

STI

NTÄ

JÄR

JES

TELM

ÄT

6

244

ME

RK

INA

NTO

JÄR

JES

TELM

Ä

puhe

linva

ihde

nro

143

043

0

24 T

IETO

JÄR

JES

TELM

ÄT

YH

TEE

NS

Ä43

024

OSA

T 11

…24

YH

TEEN

SÄ18

990

667

25TA

LOLA

ITTE

ET

251

SIIR

TOLA

ITTE

ET

20

252

TILA

LAIT

TEE

T16

hiss

ikp

l1

57 0

0057

000

25 T

ALO

LAIT

TEE

T Y

HTE

EN

SÄ

57 0

0036

3H

AN

KEP

ALV

ELU

T

31R

AK

ENTA

MIS

PALV

ELU

T

311

TYÖ

MA

AN

JO

HTO

kk2

8700

1740

0

Työm

aan

joht

o yh

teen

sä17

400

29

312

TYÖ

MA

AP

ALV

ELU

T

työa

ikai

set r

aken

teet

ja a

senn

ukse

t%

2 %

18 9

9038

0

käyt

töai

neet

ja e

nerg

ia%

2 %

18 9

9038

0

muu

t työ

maa

kust

annu

kset

%1

%18

990

190

ei ty

ömaa

rake

nnuk

sia

%-1

%18

990

-190

ei ty

önai

kais

ta lä

mm

ityst

ä%

-1 %

18 9

90-1

90

hiss

iapu

työt

kpl

191

091

0

uude

t joh

dotu

kset

rake

ntei

siin

hum

215

,86

5,60

89

Työm

aapa

lvel

ut y

htee

nsä

1569

38

Rak

ennu

sosa

-arv

ioR

aken

nus

Pai

kkak

unta

ja a

lue

Rak

ennu

svuo

siTi

lavu

us (r

m3)

Net

toal

a (m

2)

Hel

sink

i20

0517

9,21

815

,86

Laat

ija ja

päi

väys

Aja

nkoh

ta ja

Haa

htel

a-in

deks

iB

rutto

ala

(brm

2)

ST

talv

i 200

563

,44

Talo

2000

-nim

ikke

istö

Lask

etut

mää

rät j

a hi

nnoi

ttelu

Lask

etut

Ver

tailu

taso

Ero

Nimike

yks

määrä

€/yks

€yks/brm2

€/brm2

yks/brm2

€/brm2

His

si v

aiht

oeht

o 1.

1A: h

issi

Yllä

s 51

0, a

sbes

tipur

ku,

porr

asel

emen

tti k

aton

kau

tta

313

ER

ITY

ISE

T TY

ÖM

AA

TEH

TÄV

ÄT

Erit

yise

t työ

maa

teht

ävät

yht

eens

ä

314

NO

STO

T, S

IIRR

OT

JA R

AK

EN

NU

SV

ÄLI

NE

ET

as. k

erro

stal

obr

m2

63,4

476

4821

+1kr

s%

12 %

769

Nos

tot,

siirr

ot ja

rake

nnus

välin

eet y

htee

nsä

4831

33

OSA

T 1…

314

YHTE

ENSÄ

9978

980

3

315

YR

ITY

SP

ALV

ELU

T

työm

aaka

te%

13 %

9978

912

973

Yrit

yspa

lvel

ut y

htee

nsä

1297

391

31 R

AK

EN

TAM

ISP

ALV

ELU

T Y

HTE

EN

SÄ

3677

219

1

OSA

T 11

…31

YH

TEEN

SÄ11

2762

894

32R

AK

ENN

UTT

AM

IS- J

A S

UU

NN

ITTE

LUPA

LVEL

UT

321

RA

KE

NN

UTT

AM

ISP

ALV

ELU

T

proj

ektin

joht

o%

7,80

%11

2762

8795

Rak

ennu

ttam

ispa

lvel

ut y

htee

nsä

8795

47

322

SU

UN

NIT

TELU

PA

LVE

LUT

%6,

20 %

1127

6269

91

Suu

nnitt

elup

alve

lut y

htee

nsä

6991

67

323

TILA

AJA

TEH

TÄV

ÄT

324

PR

OJE

KTI

TIE

TOTE

HTÄ

VÄ

T

32 R

AK

EN

NU

TTA

MIS

- JA

SU

UN

N.P

ALV

ELU

T Y

HTE

EN

SÄ

1578

711

4

OSA

T 1…

3 YH

TEEN

SÄ12

8549

1 00

8

4K

IINTE

ISTÖ

TEH

TÄVÄ

T

41K

IINTI

ES

TÖTE

HTÄ

VÄ

T

42TO

NTT

I

43LI

ITTY

MÄ

T

Liitt

ymät

yht

eens

ä10

43 L

IITTY

MÄ

T Y

HTE

EN

SÄ

10


Rakennusosa-arvio

Rakennus

Paikkakunta ja alue

Rakennusvuosi

Tilavuus (rm3)

Nettoala (m

2)

Helsinki

2005179,218


Ajankohta ja H

aahtela-indeksiB

ruttoala (brm2)

ST

talvi 200563,44



LasketutV

ertailutasoE

ro

Nimike

yksmäärä

€/yks€

yks/brm2

€/brm2

yks/brm2

€/brm2




5TO

IMIN

NA

N VA

RU

STEET JA YLLÄ

PITO

51TO

IMIN

NA

N V

AR

US

TEE

T

52TO

IMIN

NA

N Y

LLÄP

ITO

OSA

T 1…5 YH

TEENSÄ

1285491 018

6R

AH

OITU

S JA M

AR

KK

INO

INTI

61H

AN

KE

RA

HO

ITUS

62M

AR

KK

INO

INTI

7K

AN

SAIN

VÄLIN

EN PR

OJEK

TITOIM

INTA

71K

AN

SA

INV

ÄL. TO

IMIN

NA

N R

AK

EN

TAM

ISP

ALV

ELU

T

72K

AN

SA

INV

ÄL. TO

IMIN

NA

N R

AK

EN

NU

TTAM

ISP

ALV

ELU

T

OSA

T 1…7 YH

TEENSÄ

1285491 018

8H

AN

KK

EEN VA

RA

UK

SET

81H

INTA

TAS

ON

MU

UTO

S

rakennusaikainen muutos

%0,00267

128549343

81 HIN

TATA

SO

N M

UU

TOS

YH

TEE

NS

Ä343

13

82M

UU

T VA

RA

UK

SE

T

lisä- ja muutostyöt

%1 %

1285491285

82 MU

UT V

AR

AU

KS

ET Y

HTE

EN

SÄ

128510

HA

NK

E YHTEEN

SÄ (alv 0 %

)130177

1 042

Arvonlisävero ilm

an tonttia, liittymiä ja hankerahoitusta

28639227

HA

NK

E YHTEEN

SÄ158816

1 269

MUITA SOTErAN JULKAISUJA:

2006/89 Åkerblom, S., Hälikkä, S., Hiltunen, A.,Sairaalasta hoitokodiksi: pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassaISBN 951-22-8173-2 (nid.)ISBN 951-22-8174-0 (PDF)ISSN 1456-6281

2006/91 Aro, P., Tuononen, T., Åkerblom, S.,Palvelutalojen parvekkeetISBN 951-22-8177-5 (nid.)ISBN 951-22-8178-3 (PDF)ISSN 1456-6281

ISBN 951-22-8175-9 (nid.)

ISBN 951-22-8176-7 (PDF)

ISSN 1456-6281

JÄLKIASENNUSHISSIEN VAIKUTUKSET - Ymparisto.fi

Documents