ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja ... · viestintä ei sisällä ainoastaan yhtiön julkaisemaa vuosikertomusta ja osavuosikatsauksia, vaan yhtiön tulee myös panostaa

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Kauppatieteiden laitos

OLVI OYJ:N SIJOITTAJAVIESTINTÄ

SUHTEESSA MUIHIN PÖRSIYHTIÖHIN

Case Olvi Oyj

Pro Gradu- tutkielma,

taloushallinto ja rahoitus

Nina Ruotsalainen (184486)

31.12.2016

2

TIIVISTELMÄ

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Kauppatieteiden laitos

Taloushallinto ja rahoitus

RUOTSALAINEN, Nina H.: Olvi Oyj:n sijoittajaviestintä suhteessa muihin pörssiyhtiöihin.

Case Olvi Oyj.

Pro gradu tutkielma, 81 sivua, ei liitteitä

Tutkielman ohjaaja: Professori Mervi Niskanen

Joulukuu 2016

Avainsanat: pörssiyhtiö, sijoittajaviestintä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, poikkeaako Olvi Oyj:n sijoittajaviestintä muiden, tut-

kimukseen valittujen pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnästä. Tällä hetkellä Olvi Oyj toteuttaa si-

joittajaviestintäänsä pääasiassa pakollisten tiedotusvaatimusten tasolla, joten tutkimuksen ta-

voitteena on saada selville, tekevätkö muutkin tutkimukseen valitut pörssiyhtiöt samoin, vai

antavatko he sijoittajille enemmän informaatiota, kuin laki vaatii. Tutkimuksessa halutaan

myös etsiä Olvi Oyj:n sijoittajaviestintään uutta näkökulmaa tutkimukseen valittujen pörssiyh-

tiöiden verkkosivuilta, jota voitaisiin hyödyntää Olvi Oyj:n verkkosivujen rakenteessa ja sisäl-

lössä.

Tutkimusaineisto koostuu tutkimukseen valittujen pörssiyhtiöiden kaikista julkaisuista, jotka

on julkaistu vuonna 2015. Aineistoa on rajattu niin, että julkaisujen tulee olla yhtiöiden itsensä

julkaisemia. Näihin julkaisuihin lukeutuvat muun muassa vuosikertomukset, osavuosikatsauk-

set sekä pörssitiedotteet. Lehtileikkeet, haastattelut sekä muut julkaisut, jotka eivät ole lähtöisin

yhtiöiltä itseltään, eivät kuulu tutkimusaineistoon. Tutkimus toteutetaan laadullisena, vertaile-

vana case-tutkimuksena.

Tutkimuksessa saatiin selville, että Olvi Oyj:n sijoittajaviestintä eroaa hiukan muista tutkimus-

kohteista. Eroavaisuutta löytyi raportointitavoista. Vaikka yhtiö raportoikin lähinnä pakollisten

tiedotusvaatimusten puitteissa, antaa se silti raportoinnissaan myös informaatiota, jota muut

tutkimuskohteet eivät antaneet, tai eivät yhtä kattavasti. Olvin raportointi sijoittui tutkimuskoh-

teina käytettyjen yhtiöiden joukkoon, se ei raportoinut yhtä laajasti kuin osa tutkimuskohteista,

mutta raportointi ei myöskään ollut suppeinta. Tutkimustulosten perusteella Olvi Oyj sai katta-

van kuvan omasta raportoinnistaan ja missä suhteessa se on muihin pörssiyhtiöihin. Eroavai-

suus ei ollut huomattava eikä yhtiö poikkea muista tutkimuskohteista kuin pienillä eroilla.

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada myös käytännön vinkkejä verkkosivujen rakenteeksi ja

sisällöksi koskien Olvi Oyj:n sijoittajaviestintää yhtiön verkkosivuilla. Tutkimuskohteiden

verkkosivuilta löydettiin sivujen rakenteeseen kehitysehdotuksia, joilla verkkosivuista saatai-

siin tämän hetkisestä sivustosta helppokäyttöisemmät ja rakenteellisesti yksinkertaisemmat,

mutta toimivat sivut. Sisällöllisiä kehitysehdotuksia Olvi Oyj:n verkkosivuille olivat muun mu-

assa eri raporttien otsikointi ja asettelu verkkosivuilla. Kehitysehdotusten avulla yhtiö voi to-

teuttaa sijoittajaa paremmin palvelevat verkkosivut vain pienin muutoksin.

3

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 5

1.1 Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja rajaukset .................................................................. 5

1.2 Toimeksiantaja ...................................................................................................................... 6

1.3 Rakenne .................................................................................................................................. 7

2 PÖRSSIYHTIÖN TIEDONANTOVELVOLLISUUS ....................................................... 8

2.1 Yhtiömuotona julkinen osakeyhtiö .................................................................................... 8

2.2 Tiedonantovelvollisuutta säätelevät lait ja säädökset .................................................... 11

2.2.1 Arvopaperimarkkinalaki ..................................................................................... 12

2.2.2 Valtiovarainministeriön asetukset ...................................................................... 13

2.2.3 Finanssivalvonnan Standardit 5.1 & 5.2b .......................................................... 13

2.2.4 Itsesäätely ........................................................................................................... 14

2.2.5 Muu tiedonantovelvollisuuteen vaikuttava lainsäädäntö ................................... 15

2.3 Tiedonantovelvollisuus ennen pörssiin listautumista .................................................... 15

2.4 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus ................................................................................ 17

2.4.1 Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus ................................................................. 18

2.4.2 Toimintakertomus .............................................................................................. 19

2.4.3 Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet ........................................................ 21

2.4.4 Muu säännöllinen informaatio ........................................................................... 24

2.5 Jatkuva tiedonantovelvollisuus ......................................................................................... 26

2.6 Tiedonantovelvollisuuden valvonta ................................................................................. 27

2.7 Verkkoraportoinnin suositukset ........................................................................................ 28

3 SIJOITTAJAVIESTINTÄ ................................................................................................ 29

3.1 Sijoittajaviestinnän jatkuva prosessi ................................................................................ 30

3.2 Sijoittajaviestinnän hyödyt yritykselle ............................................................................. 31

3.3 Sijoittajaviestintä tutkimuskohteena ................................................................................ 32

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ........................................................................................ 35

4.1 Tutkimuskohteet ................................................................................................................. 35

4.1.1 Ponsse Oyj .......................................................................................................... 35

4.1.2 Kesko Oyj ........................................................................................................... 36

4.1.3 Royal Unibrew ................................................................................................... 37

4.2 Tutkimusaineisto ja –menetelmä ...................................................................................... 38

4.3 Aineiston käsittely ja analysointi ...................................................................................... 39

5 TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET .................................................................. 40

5.1 Vuosikertomukset ja tilinpäätökset .................................................................................. 40

4

5.2 Osavuosikatsaukset ............................................................................................................. 49

5.3 Pörssitiedotteet .................................................................................................................... 56

5.4 Sijoittajaviestintä verkkosivuilla ...................................................................................... 63

6 JOHTOPÄÄTÖKSET ....................................................................................................... 69

6.1 Yhteenveto tutkimuksesta .................................................................................................. 69

6.2 Suositukset sijoittajaviestintäsivujen rakenteeksi ja sisällöksi ..................................... 74

LÄHTEET ................................................................................................................................ 77

5

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja rajaukset

Sijoittajaviestinnän tärkein tehtävä on toimia yksisuuntaisena tiedon tuottamisena ja jakamisena

yhtiöistä sen sidosryhmille, joista ensisijainen ja tärkein tiedonsaaja ovat osakkeenomistajat.

Sijoittajaviestintää tutkineiden mukaan tärkeimmäksi viestintävälineeksi sijoittajat ovat kerto-

neet vuosikertomuksen ja osavuosikatsaukset (Epstein ja Pava 1993 sekä Tuominen 1985),

joista he saavat kattavimman kuvan yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Tutkimuksissa on käynyt

myös ilmi, että sijoittajat toivoivat edellä mainittujen taloudellisten raporttien kertovan myös

enemmän tulevaisuuden näkymistä, mutta samalla yhtiön tulisi muistaa se, ettei paljasta liikaa,

jotta kilpailevat yhtiöt eivät voi käyttää tietoja hyväkseen (Darrough 1993 ja Ashbaugh, Johns-

tone ja Warfield 1999). Tämä raja liian vähäisen ja liian paljastavan tiedon julkaisemissa on eri

yhtiöiden välillä erilainen, jonka jokainen yhtiö määrittää itselleen sopivaksi. Hyvä sijoittaja-

viestintä ei sisällä ainoastaan yhtiön julkaisemaa vuosikertomusta ja osavuosikatsauksia, vaan

yhtiön tulee myös panostaa muuhun viestintään, kuten pörssitiedotteisiin sekä verkkosivuihinsa

(Kasasen ja Puttosen 1994). Tässä tutkimuksessa käydään läpi tutkimuskohteiden rajoja, joiden

puitteissa yhtiöt toteuttavat sijoittajaviestintäänsä ja miten se eroaa taloudellisissa julkaisuissa

ja verkkosivuilla.

Tämän Pro Gradun tarkoituksena on perehtyä Olvi Oyj:n (myöhemmin Olvi) sijoittajaviestin-

tään ja selvittää, millä tasolla se on muihin, tutkimukseen valittuihin pörssiyhtiöihin nähden.

Tällä hetkellä yhtiö toteuttaa sijoittajaviestintäänsä pääasiassa pakollisten, lainsäädännössä

määrättyjen tiedotusvaatimusten puitteissa niin taloudellisissa raporteissaan kuin verkkosivuil-

laankin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon Olvin antama informaatio sijoitta-

jille poikkeaa muiden, tutkimuksessa tarkasteltujen pörssiyhtiöiden antaman tiedon määrästä.

Antavatko myös muut tutkimukseen valitut yhtiöt vain sitä informaatiota, jonka lainsäädäntö

velvoittaa antamaan, vai saako sijoittaja heiltä myös niin sanotusti vapaaehtoista lisäinformaa-

tiota ja jos saa, millaista informaatiota se on. Olvi on suunnittelemassa verkkosivuilleen sijoit-

tajaviestinnän osalta uudistusta, joten tutkimuksen tarkoituksena on sijoittajaviestinnän tutki-

misen lisäksi löytää suosituksia sijoittajaviestintäsivujen rakenteeksi ja sisällöksi. Näitä suosi-

tuksia etsitään tutkimukseen valittujen pörssiyhtiöiden verkkosivuilta. Tarkoituksena ei ole

suunnitella sivujen sisältöä, ainoastaan nostaa esille suosituksia ja hyväksi havaittuja keinoja,

jolla sijoittajaviestintäsivuista saataisiin kiinnostavammat ja toimivammat.

6

Tutkimusta rajataan niin, että vertailtaviksi yhtiöiksi on valittu Olvin lisäksi kaksi suomalaista

pörssiyhtiöitä, sekä yksi ulkomaalainen pörssiyhtiö, jonka tytäryhtiö toimii Suomessa. Tutki-

musaineisto koostuu vuoden 2015 tiedoista, joihin kuuluu kaikki yhtiöiden itsensä julkaisemat

tiedot, kuten vuosikertomukset, tilinpäätöstiedot, osavuosikatsaukset, pörssitiedotteet sekä

muut tiedotteet. Koska aineistoa kyseessä oleviin yhtiöihin löytyisi paljonkin, vedetään raja

siihen, että otetaan vain yksi vuosi tutkittavaksi ja ainoastaan ne tiedot, jotka ovat yhtiöiden

itsensä julkaisemia eli tässä tutkimuksessa ei tutkimusaineistosta löydy tietoja, joita on julkaistu

muiden kuin yhtiöiden toimesta.

1.2 Toimeksiantaja

Olvi on ainoa itsenäinen, suomalainen panimo, jonka toiminta on kestänyt jo 138 vuotta. Yhtiö

perustettiin vuonna 1878 panimomestari William Gideon Åbergin ja vaimonsa Onnin toimesta.

Perustamisen tarkoituksena valmistaa ja tarjota miedompia alkoholituotteita, koska kansalaiset

olivat alkaneet käyttää enemmän väkevämpiä alkoholituotteita ja humalahakuisuus oli lisään-

tynyt. Tuohon aikaan Suomessa toimi noin 78 panimoa, joten kilpailua alalla oli heti alusta

saakka. Vuosien saatossa toiminta kasvaa ja vuonna 1987 Olvi listautuu OTC-listalle. Vuonna

1998 Olvi päättää siirtyä OTC-listalta pörssin päälistalle ja syntyy Olvi Oyj. (Olvi, 2016.)

Vuonna 2016 Olvi toimii toimitusjohtaja Lasse Ahon johdolla Suomen kolmanneksi suurim-

pana panimo- ja virvoitusjuoma-alan yhtiönä. Yhtiön pääkonttori sekä tehdas sijaitsevat Iisal-

messa Poroveden rannalla. Pääkonttorin lisäksi yhtiö on laajentunut Etelä-Suomeen. Sen

myynti- ja markkinointitoimisto sijaitsee Helsingissä. Suomen markkinoiden lisäksi Olvi on

laajentunut ulkomaille. Olvin tytäryhtiöt toimivat Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Valko-

Venäjällä. Vuonna 2015 koko konserni tuotti alkoholi- ja virvoitusjuomia yhteensä 579,9 litraa,

jotka tuottivat 310,5 miljoonan euron liikevaihdon ja 38,2 miljoonan euron liikevoiton. Yhtiön

suurin omistusosuus kuuluu Olvi-säätiölle, joka on omistanut enemmistön yhtiön osakkeista

vuodesta 1955 lähtien. Olvi-säätiön jälkeen seuraavaksi eniten Olvin osakkeita omistaa Hort-

lingin suku, joka koostuu William Gideon Åbergin jälkeläisistä. (Olvi, 2016.)

Olvin missio on olla suomalainen juomatalo, joka luo juomillaan positiivisia juomanautintoja.

Positiivisten nautintojen avulla yhtiön visio on olla halutuin suomalainen panimo, jonka vali-

koimasta löytyy jokaiseen makuun tuotteita. Yhtiö painottaa suomalaisuutta, joka onkin yksi

yhtiön arvojen peruskivi. Halu valmistaa suomalaisille suomalaista tuotetta on ollut yhtiön arvo

7

koko sen toiminnan ajan. Tämän lisäksi yhtiö painottaa vastuullisuutta niin yhtiön työntekijöiltä

kuin yhteistyökumppaneilta, jotta yhtiön toiminta jatkuu positiivisena. Olvin arvoihin kuuluu

myös positiivisuus, haasteista ei lannistuta, vaan tekeminen jatkuu vaikeuksista huolimatta.

Asiakaskeskeisyys on Olville tärkeää, sillä ilman asiakkaita ei ole myöskään juomateollisuutta.

Siksi yhtiö tahtoo luoda jokaiselle jotakin, eikä vain keskittyä tiettyyn asiakasryhmään. (Olvin

missio, visio ja arvot, 2015.)

1.3 Rakenne

Pro Gradu tutkimus alkaa johdannolla, jossa käydään läpi tutkimuksen taustaa ja miksi juuri se

on koettu tärkeäksi tutkimusaiheeksi. Lisäksi esitellään tarkemmin tutkimuksen toimeksianta-

jaa ja käydään läpi, mikä on tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet sekä miten tutkimusta on rajattu.

Johdannon jälkeen käydään läpi tutkimuksen teoriaosuutta. Koska tutkimuksen toimeksianta-

jana ja vertailtavina yrityksinä on pörssiyhtiöitä, käydään teoriaosuudessa läpi, miten pörssiyh-

tiö toimii ja millaiset ovat niiden tiedonantovelvollisuudet Suomen lainsäädännön näkökul-

masta. Teoriaosuudessa käydään tämän lisäksi läpi sijoittajaviestintää, mistä se on saanut al-

kunsa ja miten sitä ylläpidetään.

Tutkimuksen toteutuksessa käydään tarkemmin läpi tutkimuksessa vertailtavat yhtiöt ja mil-

laista niiden toiminta on Suomessa. Samalla kerrotaan tarkemmin tutkimusmenetelmästä sekä

aineiston keruusta ja sen käsittelystä. Tutkimuksesta saadut tulokset käsitellään jokaisessa ala-

osiossa erikseen. Yhtiöiden vuosikertomuksia, osavuosikatsauksia sekä pörssitiedotteita ver-

taillaan toisiinsa ja tutkitaan, sisältävätkö ne samoja tietoja. Samalla tuloksista selviää myös se,

millaista sijoittajaviestintää yhtiöt harjoittavat verkkosivuillaan. Tutkimus kootaan vielä kasaan

johtopäätöksissä, jossa käydään läpi tutkimus läpi ja saadut tulokset. Lisäksi annetaan suosi-

tuksia sijoittajaviestintäsivujen sisällöksi ja rakenteeksi. Näitä suosituksia etsitään vertailtavien

yhtiöiden verkkosivuilta, josko heillä on käytössään sellaista, mikä olisi hyvä toteuttaa myös

Olvin verkkosivuilla.

8

2 PÖRSSIYHTIÖN TIEDONANTOVELVOLLISUUS

2.1 Yhtiömuotona julkinen osakeyhtiö

Suomessa toimii kahdenlaisia osakeyhtiöitä. Ne ovat joko yksityisiä tai julkisia osakeyhtiöitä.

Näiden molempien toimintaa säätelee osakeyhtiölaki (OYL), jota pidetään näiden yhtiömuoto-

jen yleislakina. Osakeyhtiölakia sovelletaan kaikkiin rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei

muissa Suomessa noudatettavissa laissa säädetä toisin. Osakeyhtiölaki tuli voimaan 1978, jota

noudatettiin aina 21.7.2006 asti, jolloin sitä päivitettiin ja se sai nykyisen muotonsa. Päivityksen

tarkoituksena oli parantaa osakeyhtiöiden toimintamahdollisuuksia. Osakeyhtiöitä perustetaan

liiketoiminnan aloittamisen takia, mutta yksi syy tämän yhtiömuodon suosioon on se, etteivät

yhtiön omistajat ole henkilökohtaisessa velkavastuussa yrityksen toiminnassa, vaan osakeyhtiö

on juridinen oikeushenkilö ja näin ollen vastuussa itse itsestään. Usein aloittavissa osakeyhti-

öissä joudutaan ottamaan velkaa ja niihin tarvitaan osakkeenomistajan henkilökohtainen ta-

kaus, jolloin siltä osin osakkeenomistaja on henkilökohtaisessa velkavastuussa. Osakeyhtiön

osakkeista on myös helpompi päästä eroon, kuin muiden yhtiömuotojen, koska osakkeita voi-

daan myydä vapaasti kolmannelle osapuolelle. (OYL 1:1.1, Mähönen, Säiläkivi & Villa 2015,

34.)

Yksityisen ja julkisen osakeyhtiön toiminnassa on eroja, mutta pääsääntöisesti niiden toiminta

on samanlaista. Yksityisen osakeyhtiön alkupääoma tulee olla vähintään 2500€, kun julkisen

osakeyhtiön pääoman pitää olla vähintään 80 000€. Alkupääoman lisäksi eroavaisuutta löytyy

yhtiöiden osakkeiden myynnissä. Julkisen osakeyhtiön osakkeita voidaan myydä arvopaperi-

pörssissä sekä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, kun taasen yksityisen osakeyhtiön

osakkeita voidaan myydä ainoastaan monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Toiminta-

periaate kummassakin kauppatavassa on kuitenkin sama; myydään ja ostetaan tarjousten perus-

teella. (OYL 1:3.1, Finanssivalvonta, osakkeet.)

Julkista osakeyhtiötä harvemmin perustetaan suoraan, vaan yhtiöt ovat toimineet ensin osake-

yhtiöinä. Osakeyhtiön perustaminen tapahtuu perustamissopimuksella, jonka allekirjoittavat

kaikki yhtiön osakkaat. Osakeyhtiölain 2. luvun 2. pykälä velvoittaa yhtiön perustamissopi-

muksen sisältämään ainakin seuraavat kohdat: 1. Sopimuksen päivämäärä, 2. Yhtiön kaikki

osakkeenomistajat ja heidän osakkeidensa lukumäärät, 3. Osakkeiden merkintähinta, 4. Osak-

9

keiden merkintähinnan maksuaika sekä 5. Yhtiön hallituksen jäsenet. Tarvittaessa perustamis-

sopimukseen voidaan pyytää liittämään tiedot toimitusjohtajasta sekä tilintarkastajista. Julkisen

osakeyhtiön perustamissopimukseen tulee edellä mainittujen tietojen lisäksi ilmoitettava julki-

sen osakeyhtiön perustamisesta aiheutuvat kustannukset tai arvioida niiden enimmäismäärä

sekä ilmoittaa, tuleeko perustajajäsenille erityisiä etuja. (OYL, 2:2.1, 2:13.1.)

Yksityisiin osakeyhtiöihin verrattuna julkiset osakeyhtiöt ovat velvoitettu olemaan avoimempia

toiminnastaan, sillä julkisten osakeyhtiöiden toimintaa seurataan tarkemmin kuin yksityisten.

Avoimuus lisää luotettavuutta, varsinkin pörssissä tapahtuvassa kaupankäynnissä. Suomessa

pörssitoimintaa harjoittaa NASDAQ OMX Helsinki. Osakeyhtiölaki velvoittaa julkisia osake-

yhtiöitä noudattamaan lakia, mutta myös Helsingin pörssillä on omat säännöt arvopapereiden

laskijoille. Pörssin sääntöihin kuuluvat sääntökokoelmat ”Arvopaperipörssin säännöt” sekä

”Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi”. Arvopaperipörssin säännöt sisältävät ohjeet pörssin

toiminnasta ja kuinka pörssin tulee olla puolueeton ja riippumaton markkinapaikka. Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodin tarkoituksena on yhtenäistää Suomen listayhtiöiden hallin-

nointitapaa, joka puolestaan lisää yhtiön avoimuutta ja luotettavuutta. (Arvopaperipörssin sään-

nöt, s.8 ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, s. 6.)

Perustamissopimuksen lisäksi yhtiön perustamiseen tarvittaviin asiakirjoihin kuuluu yhtiöjär-

jestys. Mitä enemmän perustettavaan yhtiöön kuuluu osakkaita, sen tärkeämpi asiakirja yhtiö-

järjestys on, sillä se sisältää tarkat tiedot siitä, miten yhtiön tulee toimia. Yhtiöjärjestykseen

voidaan sisällyttää osakeyhtiölaissa säädettyihin pykäliin tarkennuksia, joita yhtiön tulee toi-

minnassaan noudattaa. Osakeyhtiölain 2.luvun 3. pykälässä on määritelty, mitä yhtiöjärjestyk-

sen tulee minimissään sisältää: 1. toiminimi, 2. Kotipaikka, jonka on sijaittava Suomessa sekä

3. Toimiala. Nämä minimivaatimukset riittävät pienen osakeyhtiön perustamiseen, mutta mitä

isommasta yhtiöstä on kyse, varsinkin pörssiyhtiöstä, tulisi yhtiöjärjestyksen sisältää muitakin

tietoja, kuten esimerkiksi kuka saa edustaa yhtiötä. Yhtiöjärjestyksellä voidaan rajata tarkkaan

yhtiön johdon, mutta myös yrityksen toimintaa, joten sen laatimiseen tulee kiinnittää tarkkaa

huomiota. Mitä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin se on tehty, sen paremmin yhtiön toimintaa

voidaan ylläpitää, kun säännöt ovat selvät. (OYL 2:3.1, Siikarla, 2006.)

Kun yhtiön osakkaat ovat yksimielisesti hyväksyneet ja allekirjoittaneet yhtiön perustamisso-

pimuksen sekä yhtiöjärjestyksen, tulee heidän rekisteröidä yhtiö. Rekisteröinti tapahtuu kaup-

10

parekisteriin, jonka ylläpitäjänä toimii Patentti- ja Rekisterihallitus. Mikäli yhtiötä ei rekiste-

röidä kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen allekirjoittami-

sesta, rekisteröinti raukeaa ja sen voi uusia ainoastaan uusimalla molempien asiakirjojen päi-

väyksen ja allekirjoitukset. Kaupparekisteri voi myös joissakin tapauksissa evätä rekisteröin-

nin. Syitä siihen voivat olla muun muassa puutteet rekisteröintiin tarvittavissa asiakirjoissa,

joita ei kaupparekisterin pyynnöistä huolimatta ole toimitettu tai selvitetty. Kun yhtiö on rekis-

teröity, se voi aloittaa toimintansa ja hankkia oikeuksia sekä sitoumuksia. Jos yhtiö tekee toimia

ennen kuin se on rekisteröity, ovat niistä vastuussa kaikki ne osakkaat, jotka ovat toimesta päät-

täneet ja osallistuneet siihen. Mikäli yhtiön perustaminen kuitenkin raukeaa, ovat yhtiön halli-

tus ja toimitusjohtaja yhteisvastuussa siitä, että osakkaat saavat maksamansa osakkeiden hinnan

takaisin. Yhtiön rekisteröitymisen jälkeen vastuu siirtyy hallitukselta ja toimitusjohtajalta yhti-

ölle. (PRH, 2016, OYL 2:8–12.1.)

Kun yhtiö on saanut kaupparekisteristä myönteisen rekisteröintipäätöksen, voi se aloittaa viral-

lisen toimintansa. Yhtiön toimintaa ylläpitävät yhtiökokous, hallitus sekä toimitusjohtaja.

Edellä mainituista tahoista hallitus on ainut, jonka on pakko kuulua yhtiön johtoon, kun taasen

yhtiön ei ole pakko valita toimitusjohtajaa, vaikka useimmista osakeyhtiöistä sellainen löytyy-

kin. Pienissä osakeyhtiöissä useimmiten hallituksessa toimii ainoastaan yksi henkilö, kun taa-

sen isommissa osakeyhtiöissä sekä pörssiyhtiöissä hallituksen jäseniä on enemmän. Osakeyh-

tiölaki velvoittaa yhtiöitä valitsemaan yhdestä viiteen hallituksenjäsentä, ellei yhtiöjärjestyk-

sessä ole määrätty toisin. Hallituksen tehtävä yhtiön johdossa on vastata sen hallinnosta ja toi-

minnan asianmukaisuudesta. Hallituksen tulee myös huolehtia siitä, että yhtiön kirjanpito ja

varainhoito toteutetaan lakien ja säädösten mukaan. (OYL 6: 1.1-2.1.). Yksityisten ja julkisten

osakeyhtiöiden kirjanpito eroaa hiukan toisistaan. Yksityiset osakeyhtiöt noudattavat pääsään-

töisesti suomalaiseen kirjanpitoon liittyvää lainsäädäntöä, kun taasen eurooppalaisten julkisten

osakeyhtiöiden tulee noudattaa oman maansa kirjanpitolainsäädännön lisäksi IFRS (Internati-

onal Financial Reporting Standards) -standardeja. IFRS-standardien tarkoitus on yhtenäistää

julkisten osakeyhtiöiden tilinpäätöksiä, jolloin kansainvälisten sijoittajien olisi niitä helpompi

tulkita ja vertailla.

Osakeyhtiön osakkaat päättävät yhtiökokouksessa hallituksen kokoonpanon, kun taasen halli-

tus valitsee toimitusjohtajan. Osakeyhtiölain 6. luvun 17. pykälässä on määritelty toimitusjoh-

tajan keskeisimmistä tehtävistä: Hallitus antaa ohjeet ja määräykset, joiden puitteissa toimitus-

johtaja hoitaa yhtiön päivittäistä toimintaa. Toimitusjohtajan vastuulla on seurata, että yhtiön

11

kirjanpito noudattaa lakia ja varainhoito on luotettavaa. Toimitusjohtajan tulee raportoida kai-

kista tekemistään asioista hallitukselle, jotta hallitus voi hoitaa oman työnsä. Osittain toimitus-

johtajan ja hallituksen tehtävät menevät päällekkäin, mutta hallitus pystyy tarpeen vaatiessa

muovaamaan toimitusjohtajan toimivallan rajoja, sillä toimitusjohtaja on alemmassa asemassa

hallitukseen nähden. Toimitusjohtaja voi ylittää valtuutensa vain sellaisessa tapauksessa, jos

hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa, koska siitä olisi

haittaa yhtiön toiminnalle. Mikäli hallituksen päätöstä ei voida odottaa, tulee toimitusjohtajan

raportoida valtuutuksen ylityksestään mahdollisimman pian hallitukselle. Mikäli toimitusjoh-

taja ei nauti hallituksen luottamusta eikä asioista päästä yksimielisyyteen, voi hallitus erottaa

toimitusjohtajan. Hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäviä voitaisiinkin kuvata seuraavasti: Hal-

litus vastaa yhtiön kokonaistoiminnasta ja toimitusjohtaja hoitaa päivittäiset tehtävät niin pit-

källe, kuin hänen toimivaltansa antaa periksi. (OYL 6:17.1, OYL 6:19.1-20.1.)

Yhtiön johtoon voidaan lukea mukaan myös hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston tarkoituksena

on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan toimia. Se kuuluu siis yhtiön johtoportaikossa halli-

tuksen ja toimitusjohtajan yläpuolelle, mutta vain tietyissä rajoissa. Hallintoneuvosto määrätään

yhtiöjärjestyksessä, jossa voidaan myös määrätä se, että yhtiökokouksen sijaan hallintoneu-

vosto valitsee hallituksen. Se, miten hallintoneuvosto eroaa hallituksesta, on se, että hallinto-

neuvoston toimivalta on rajoittunut. Se ei pysty esimerkiksi edustamaan yhtiötä eikä valita tai

erottaa toimitusjohtajaa. Se ei myöskään voi puuttua hallituksen kokoonpanoon, ellei yhtiöjär-

jestyksessä ole erikseen mainittu, että sillä olisi siihen valtaa. (OYL 6:21.1.)

2.2 Tiedonantovelvollisuutta säätelevät lait ja säädökset

Suomessa pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuuden pohja määräytyy arvopaperimarkkinalain

määräyksistä sekä EU-direktiiveistä. Arvopaperimarkkinalaki määrittelee, mitkä ovat ne vä-

himmäistiedot, jotka pörssiyhtiön tulee toiminnastaan julkaista. Tämän ohella Suomessa toimi-

vien pörssiyhtiöiden tulee huomioida myös Valtiovarainministeriön asetukset, Finanssivalvon-

nan määräykset, Helsingin pörssin säännöt sekä suositukset, jotka pohjautuvat itsesäätelyyn

sekä muut tiedonantovelvollisuuteen vaikuttavat lait, kuten osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki sekä

rikoslaki. (Virtanen 2010, 31.)

12

2.2.1 Arvopaperimarkkinalaki

Suomalainen arvopaperimarkkinalaki on säädetty ensimmäisen kerran 1980- luvun lopulla

(VAML 495/1989). Lain tarkoituksena on ollut arvopaperimarkkinakauppaan perusnormisto,

joka ottaisi huomioon tehokkaat toimintaedellytykset, koska sellaista ei Suomen arvopaperi-

kauppa ole aiemmin tuntenut. Sijoittajat ovat yhtä enemmän kiinnostuneita sijoittamaan omai-

suuttaan pörssiyhtiöiden toimintaan ja toiminnan kasvaessa siitä syystä koko arvopaperikaup-

paa koskevaa toimintaa täytyi hallita yhtenäisellä tavalla. Yhtenäisyyttä on haettu yhteisen lain

kautta, sillä voidaan velvoittaa jokainen yhtiö toimimaan sääntöjen mukaan ja samalla sijoittajat

saavat yhtiöstä tarvitsemansa taloudelliset tiedot. Aiemmin arvopaperikauppaa säädettiin vel-

voite-, sopimus- ja kauppaoikeuden sekä yksittäisten lakien ja yhtiöoikeuden kautta. Nämä

kaikki on yhdistetty arvopaperimarkkinalakiin, jolloin kaikki kaupankäyntiin liittyvät säännöt

löytyvät yhdestä laista. Vuosien aikana laki on hiukan muuttunut ja tällä hetkellä voimassa

oleva arvopaperimarkkinalaki on säädetty vuonna 2012 ja voimaan se on tullut 2013 vuoden

alussa. (Parkkonen & Knuts 2014, s. 1-3.)

Arvopaperimarkkinalain säädökset koostuvat eri osa-alueista, joita tarvitaan arvopaperikau-

passa. Osa-alueissa käydään läpi niin itse kaupankäynti, siihen osallistuvat osapuolet ja heidän

velvollisuudet, arvopaperien markkinointi sekä pörssiyhtiöiden velvollisuudet osakkeen liik-

keellelaskussa. Kaikille osa-alueille on kuitenkin yhteistä se, että niissä painotetaan tiedonan-

tovelvollisuutta. Mitä tietoja pörssiyhtiön täytyy julkistaa ja millä tavoin julkistaminen toteute-

taan. Tiedonantovelvollisuus jaetaan AML:ssa säännölliseen ja jatkuvaan tiedonantoon. Sään-

nöllinen tiedonanto tarkoittaa pörssiyhtiön taloudellista tiedonantoa, johon kuuluvat muun mu-

assa tilinpäätös, toimintakertomus, osavuosikatsaus sekä tilinpäätöstiedotteet. Arvopaperimark-

kinalaki luo pohjan säännölliselle tiedonantovelvollisuudelle, jota säädetään tarkemmin Finans-

sivalvonnan standardissa 5.1 ja Valtiovarainministeriön asetuksissa. Näiden lisäksi Helsingin

pörssin säännöt sekä Arvopaperimarkkinayhdistyksen Corporate Governance- suositus ovat tar-

kentaneet edellä mainittujen lakien säädöksiä suosituksillaan. Säännöllisen tiedonantovelvolli-

suuden keskittyessä taloudelliseen tiedonantoon, on jatkuvan tiedonantovelvollisuuden tarkoi-

tus huolehtia siitä, että pörssiyhtiö julkistaa kaikki sellaiset tiedot, jotka vaikuttavat olennaisesti

liikkeelle laittamansa arvopaperin arvoon. Pörssiyhtiön velvollisuus on julkistaa tiedot välittö-

mästi ilman aiheetonta viivytystä ja ilmoitettava asiasta myös arvopaperikauppiaalle, eli Suo-

messa Helsingin pörssille. (Parkkonen & Knuts 2014, s.143-145.)

13

2.2.2 Valtiovarainministeriön asetukset

Arvopaperimarkkinalain säädöksiä on haluttu tarkentaa Valtiovarainministeriön toimesta. Mi-

nisteriö on laatinut asetuksia, joissa tiedonantovelvollisuutta säädellään monelta eri suunnalta.

Pörssiyhtiötä koskevat tärkeimmät asetukset koskevat säännöllistä tiedonantovelvollisuutta

sekä julkaistavia esitteitä. Asetuksessa (VMA 1020/2012) halutaan täydentää säännölliseen tie-

donantovelvollisuuteen liittyviä lakisäädöksiä, joihin kuuluvat osavuosikatsaus, johdon osa-

vuotinen selvitys, tilinpäätöstiedote, tilinpäätös ja toimintakertomus sekä niiden sisältö ja tie-

don esittämistapa. Tiedonantovelvollisuuden lisäksi Valtiovarainministeriö on muun muassa

määritellyt, kuinka pörssiyhtiön on tiedotettava tarjousesitteestä (VMA 1019/2012). Asetus

määrittelee esitteelle julkaisutavan, kielen sekä julkaisemisajan.

2.2.3 Finanssivalvonnan Standardit 5.1 & 5.2b

Finanssivalvonta on halunnut tarkentaa pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuksia standardeis-

saan 5.1 ja 5.2b. Ensimmäinen standardi käsittelee yhtiön tiedonantovelvollisuutta sen säännöl-

lisestä näkökulmasta. Standardi haluaa omalta osaltaan tarkentaa yhtiön julkaisemien tiedottei-

den, muun muassa tilinpäätöksen, osavuosikatsauksen sekä vuosikertomuksen sisältöä ja jul-

kaisuajankohtaa. Siihen onkin yhdistetty säännöllisen tiedonantovelvollisuuden säädökset niin

arvopaperimarkkina-, kuin kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädännöstä. Standardin tarkoituksena

on saada pörssiyhtiö kiinnittämään huomiota siihen, miten ja milloin se julkistaa edellä mainit-

tuja tiedotteita sekä muita julkaisujaan, jotta sen antamat tiedot palvelisivat sijoittajaa mahdol-

lisimman hyvin. (Standardi 5.1.)

Standardi 5.2b ottaa kantaa osakkeen liikkeeseenlaskijan ja osakkeenomistajan tiedonantovel-

vollisuuteen. Se sisältää säännöt, joita pörssiyhtiön tulee noudattaa, kun se laskee liikkeelle

osakkeitaan. Säännöissä käydään läpi tiedonantovelvollisuuden lisäksi tietojen julkistamista ja

niiden jakelua, tietojen pitämistä kaikkien saatavilla sekä osakkeenomistajan liputusvelvolli-

suutta. Liputusvelvollisuuteen liittyvillä säännöillä halutaan edistää pörssiyhtiön näkyvyyttä,

jotta kaikki yhtiön toiminnassa tapahtuvat muutokset olisivat julkista tietoa. Standardien 5.1 ja

5.2b ero on siinä, että standardi 5.1 sisältää säännöt ja määräykset säännöllisestä tiedonantovel-

vollisuudesta, kun taasen standardi 5.2b koostuu säännöistä ja määräyksistä, joilla säädellään

tietojen julkistamista, jakelua sekä saatavuutta. Nämä tiedot ovat säännölliseen ja jatkuvaan

14

tiedonantovelvollisuuteen liittyviä, jotka ovat arvopaperimarkkinalain ja valtiovarainministe-

riön asetusten mukaan pörssiyhtiön julkistettava. (Standardi 5.2b.)

2.2.4 Itsesäätely

Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuutta on tulkittu lakien ja säädösten lisäksi itsesäätelyn kautta.

Itsesäätelyllä tarkoitetaan sitä, että yhtiö voi päättää, mitä tietoja se toiminnastaan julkaisee.

Kuitenkin tiedot, jota itsesääntelyllä voidaan rajata/ jättää mainitsematta, ovat sellaisia, joita

suositellaan kerrottavaksi, jotta sijoittajat saisivat yhtiöstä mahdollisimman avoimen kuvan.

Suomessa pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuuden itsesääntelyyn kuuluvat Helsingin pörssin

säännöt sekä Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämä suomalaisten listayhtiöiden hallin-

nointikoodi. (Virtanen 2010, s. 52.)

Helsingin pörssin ylläpitämät säännöt jakautuvat kahteen osaan: Yhtenäisiin tiedottamissään-

töihin sekä arvopaperipörssin sääntöihin. Yhtenäisten tiedottamissääntöjen tarkoituksena on

yhtenäistää pörssissä olevien yhtiöiden säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta sekä

eritellä ne tiedot, jotka tulee antaa vain pörssille. Tiedottamissäännöt painottavat, että pörssiyh-

tiön tulee julkistaa viipymättä tieto kaikesta sellaisesta toiminnasta tai tapahtumasta, jolla on

olennaisesti vaikutusta arvopaperin arvoon. Säännöt myös edellyttävät, että tieto julkistetaan

ensimmäisenä markkinoille ja vasta sen jälkeen muun muassa analyytikoille ja toimittajille. Jos

näin ei tehdä, yhtiö on velvollinen tekemään julkisen tiedotteen, miksi tieto on annettu ensin

muille, kuin markkinoille. Tiedottamissäännöt määrittävät myös sen, kuinka kauan tiedot tulee

olla julkisesti saatavilla. (Yhtenäiset tiedottamissäännöt 2011.)

Arvopaperipörssin säännöt poikkeavat yhtenäisistä tiedottamissäännöistä siinä, että niiden tar-

koitus on säädellä pörssiyhtiön listalle ottamista, tiedonantovelvollisuuksista sekä muista, pörs-

sissä kaupankäyntiin liittyvistä säännöistä. Kun yhtenäiset tiedottamissäännöt ovat yhtiöiden

tiedonannon yhtenäistämistä varten, arvopaperipörssin säännöt ovat yksittäisen yhtiön toimin-

taan vaikuttavia sääntöjä. Hyväksyäkseen pörssin säännöt pörssiyhtiö tekee Helsingin pörssin

kanssa sopimuksen, jossa se ilmoitta hyväksyvänsä säännöt ja noudattavansa niitä. (Arvopape-

ripörssin säännöt 2011.)

15

Arvopaperimarkkinayhdistys on Elinkeinoelämän Keskusliitto Ry:n, NASDAQ OMX Helsinki

Oy:n ja Keskuskauppakamarin yhteistyössä perustama toimielin, jonka tarkoituksena on yllä-

pitää ja valvoa pörssiyhtiöiden itsesäätelyyn tarkoitettua suomalaisten listayhtiöiden hallinnoin-

tikoodia. Koodin tarkoituksena on yhtenäistää pörssiyhtiöiden tiedonantoa, jotta sijoittajat sekä

muut yhtiön toiminnasta kiinnostuneet saisivat yhtiön toiminnasta mahdollisimman kattavan

kuvan. Hallinnointikoodi sisältää suosituksia, joita arvopaperimarkkinayhdistys toivoo pörssi-

yhtiöiden noudattavan. Suositukset liittyvät muun muassa yhtiökokoukseen, hallitukseen sekä

tilintarkastajaan. Pörssiyhtiön tulee kertoa julkisesti, noudattaako se hallinnointikoodin suosi-

tuksia ja jos ei, tulee noudattamatta jättämisestä antaa selvitys. Vuosikertomukseen liitetään

erillinen selvitys hallinnointikoodin käytöstä ja mahdollisista selityksistä. (Corporate Gover-

nance 2015.)

2.2.5 Muu tiedonantovelvollisuuteen vaikuttava lainsäädäntö

Pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuutta on käsitelty edellä mainittujen lakien ja säädösten li-

säksi kirjanpito-, osakeyhtiö- sekä rikoslaissa. Kirjanpitolaissa on määritelty, kuinka osakeyh-

tiön, kuten myös pörssiyhtiön tulee noudattaa kirjanpitovelvollisuutta ja oikeanlaisia kirjaamis-

käytäntöjä. Säädösten mukaan pörssiyhtiön tulee laatia tilinpäätös ja toimintakertomus tiettyjen

sisältövaatimusten mukaan. Kirjanpitolain lisäksi pörssiyhtiön tulee ottaa huomioon myös muut

lait ja säädökset, jotka velvoittavat yhtiötä huomioimaan tilinpäätöksen ja muiden julkaisujensa

sisältöä. Osakeyhtiölaissa tiedonantovelvollisuutta käsitellään sijoittajan oikeuksien näkökul-

masta, mutta laissa säädetään myös, mitä toimintakertomuksen tulee sisältää ja miten yksityisen

osakeyhtiön tiedonantovelvollisuus poikkeaa julkisen osakeyhtiön tiedonantovelvollisuudesta.

Rikoslaissa tiedonantovelvollisuutta käsitellään luvussa 51, jossa säädetään, kuinka arvopape-

rimarkkinarikoksen tekijää tulee rangaista. Näihin kuuluvat muun musassa sisäpiiritiedon vää-

rinkäyttö sekä arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos. Vähimmillään rangaistus voi

olla sakko, enimmillään neljä vuotta vankeutta. (KPL, OYL 8. luku., RL 51.luku.)

2.3 Tiedonantovelvollisuus ennen pörssiin listautumista

Kun osakeyhtiö päättää listautua pörssiin, tulee sen olla avoimempi yhtiön toiminnasta. Julki-

sen osakeyhtiön tiedonantovelvollisuus on siis laajempi kuin yksityisten osakeyhtiöiden. Ennen

16

pörssiin listautumista yhtiön tulee julkistaa tarjousesite, jonka julkaisu on säädetty arvopaperi-

markkinalaissa ja on näin ollen pakollinen toimenpide kaikille listautuville yhtiöille. Tarjous-

esitteessä listautuvan yhtiön tulee antaa tietoja siitä, millaisia arvopapereita yhtiö on laskemassa

julkiseen kaupankäyntiin sekä millainen yhtiön sen hetkinen taloudellinen tilanne on. Esitteestä

tulee myös käydä ilmi, onko listautumiselle tarvittu takaajaa. Kaikki esitteessä julki tulevat tie-

dot on ilmaistava siten, että niistä pystytään tekemään vain yhdenlainen johtopäätös, eli kaiken

tiedon tulee olla johdonmukaista ja helposti ymmärrettävää. Tarjousesite on listautuvan yhtiön

tärkein juridinen informaationlähde kiinnostuneille sijoittajille, joten siksi sen tulee sisältää

kaikki mahdollinen tieto, jotta sijoittajilla olisi mahdollisimman kattava tieto mahdollisesti tu-

levasta sijoituskohteestaan. Jotta tarjousesitteen saa julkaista, tulee sillä olla Finanssivalvon-

nalta myönteinen julkaisupäätös. (AML 4:1.1, AML 4:6.1.)

Pääsääntöisesti jokaisen listautuvan yhtiön tulee laatia tarjousesite. Sen laatimiseen on kuiten-

kin muutamia poikkeuksia, jolloin esitettä ei välttämättä tarvitse laatia. Nämä poikkeukset on

jaettu yleispoikkeuksiin ja harkinnanvaraisiin poikkeuksiin. Nämä eroavat toisistaan siten, että

yleispoikkeuksia voidaan toteuttaa sellaisenaan, mutta harkinnanvaraisiin poikkeuksiin täytyy

hakea lupa Finanssivalvonnalta. Vaikka poikkeuksilla voidaan jättää tarjousesite laatimatta, ar-

vopaperimarkkinalain 1. luvun 4. pykälä kuitenkin velvoittaa noudattamaan tiedonantovelvol-

lisuutta. Yhtiön tulee antaa ja pitää sijoittajien saatavilla sellaiset tiedot yhtiön toiminnassa,

jotka vaikuttavat arvopaperin arvoon. Täten yhtiö ei voi täysin jättää tarjousesitteen laatimista,

vaikka poikkeukset sen sallisivat. (AML 1:4.1, Parkkonen 2007, s.15.)

Yleispoikkeuksen mukaan listautuvan yhtiön ei tarvitse laatia tarjousesitettä, jos arvopapereita

tarjotaan ainoastaan arvopaperimarkkinalain määrittelemille kokeneille sijoittajille ja/tai aino-

astaan 150 sijoittajalle, jotka eivät ole kokeneita sijoittajia, mutta kuuluvat samaan ETA-maa-

han. Arvopaperimarkkinalaissa kokeneeksi sijoittajaksi määritellään muun muassa luottolaitok-

set, vakuutusyhtiöt ja rahastot. Sijoituspalvelulaissa nämä kokeneet sijoittajat määritellään am-

mattimaisiksi asiakkaiksi, joihin kuuluu edellä mainittujen lisäksi muun muassa suuryritykset

sekä Suomen valtio. Finanssivalvonnan myöntämät harkinnanvaraiset poikkeukset kumoavat

tarjousesitteen julkistamisen joko osittain tai kokonaan. Tällaisia poikkeuksia voidaan myöntää

tilanteissa, joissa: 1. Yhtiön liikkeelle laskemat arvopaperit tulevat vaihtotarjouksena ostotar-

jouksen yhteydessä, tai 2. Arvopaperit tulevat vastikkeeksi toisen yhtiön sulautumiseen tai ja-

kautumiseen. Näiden lisäksi Finanssivalvonta voi myöntää osittaisen tai kokonaisen vapautuk-

17

sen tarjousesitteestä, jos säännellylle markkinalle haetaan kaupankäynnin kohteeksi arvopape-

reita, jotka on jo aiemmin otettu toisen säännellyn markkinan kaupankäynnin kohteeksi. Jotta

edellä mainittua vaihtoehtoa voidaan Finanssivalvonnalta hakea, tulee sen täyttää arvopaperi-

markkinalain 4. luvun 5.pykälän vaatimat kohdat. (AML 4:3.1, Parkkonen 2007, s.17, SPL

1:18,1. AML 4:5,1.)

Tarjousesitteen sisällöstä on säädetty Komission esiteasetuksessa. Asetuksesta selviää, että eri

sijoitusinstrumenttien tarjousesitteille vaaditaan erilaiset sisällöt. Sisällöltään tiukemmat vaati-

mukset ovat osake-esitteillä, kun taasen joukkovelkakirjojen laskijoiden esitteissä ei tarvitse

olla kaikkea sitä tietoa, mitä osake-esitteissä. Tarjousesitteeseen kirjattava taloudellinen tieto

on sijoittajalle tärkeää, mutta komission esiteasetuksessa vaaditaan tarjousesitteen sisältävän

yhtiön taloudellisen tiedon menneeltä ajalta. Asetuksessa ei vaadita tietoa tulevaisuuden näky-

mistä, joten sijoittaja ei välttämättä ole tietoinen yhtiön tulevaisuuden suunnitelmista, ellei yh-

tiö halua sitä itse tuoda tarjousesitteessä ilmi. Tarjousesitteen keskeisimmät taloudelliset tiedot

tulevat yhtiön tilinpäätös- ja osavuosikatsauksista sekä taloudellisista ja osakekohtaisista tun-

nusluvuista. Esitteeseen tulee liittää tilintarkastajan tarkastamat tiedot vähintään kolmelta vii-

meiseltä tilikaudelta. Jos yhtiön on perustettu alle kolme vuotta sitten, tulee sen antaa kaikki

taloustiedot siltä ajalta, minkä se on ollut perustettuna. Taloustiedoista on vähintään annettava

seuraavat tiedot: 1. Tase, 2. Tuloslaskelma, 3. Selvitys kaikista omassa pääomassa tapahtuneista

muutoksista, jotka johtuvat muusta kuin omistajien pääomatransaktioista tai omistajien voiton-

jaosta, 4. Rahavirtalaskelma, 5. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja kaikki siihen liittyvät lii-

tetiedot. Nämä vaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia, joten arvopaperin liikkeellelaskijan

tulee itse arvioida sijoittajien näkökulmasta, mikä tieto olisi sellaista, joka tulisi saattaa sijoit-

tajien tietoon. Kun tarjousesite on laadittu, sen julkaisemiseksi tarvitaan Finanssivalvonnan hy-

väksyntä. Mikäli se täyttää kaikki tarjousesitteen sisällön vaatimukset, voidaan tarjousesitys

julkaista. (EY 809/2004 I-liite, Finanssivalvonta 2015.)

2.4 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus

Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden tarkoituksena on pitää sijoittaja ajan tasalla kaikesta si-

joittamansa kohteen taloudellisesta tilanteesta. Tiedon tulee olla sellaista, että se on helppo ym-

märtää ja kattaa kerrottavan taloudellisen tiedon kunnolla, mutta samalla se tuodaan julki luo-

tettavasti ja vertailukelpoisesti. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia Suomea

18

kotipaikkana pitäviä listayhtiöitä (pois lukien Suomen valtio, Suomen pankki, suomalaiset kun-

nat ja kuntayhtymät, muut valtiot ja niiden keskuspankit sekä alueelliset ja paikalliset hallinto-

yksiköt, Euroopan keskuspankki sekä kansainväliset julkisyhteisöt), joiden tulee julkaista vä-

hintään seuraavat säännölliset tiedot toiminnastaan: 1. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, 2.

Toimintakertomus, 3. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedote sekä 4. Muu säännöllinen infor-

maatio. Säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta on säädetty eri lakikokonaisuuksissa: Arvo-

paperimarkkinalain 7. luvussa, Valtionvaraisministeriön asetuksessa liikkeeseenlaskijan sään-

nöllisestä tiedonantovelvollisuudesta, Finanssivalvonnan standardissa 5.1, Helsingin pörssin

säännöissä kohdassa 3.3.2 sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa. Pörssiyhtiön laati-

maa tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä sekä toimintakertomusta ja niiden julkistamiseen liit-

tyviä sääntöjä löytyy edellä mainittujen lisäksi kirjanpitolainsäädännöstä sekä IFRS-standar-

deista. (Dittmar & Indrenius 2014, AML 7:1., VVM, Finanssivalvonnan standardi 5.1., Helsin-

gin pörssi, säännöt 3.3.2., Parkkonen & Knuts 2014, s. 171-175.)

Pörssiyhtiön tulee julkaista säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvista raporteista

tapahtumakalenteri, jonka Helsingin pörssi on säännöissään velvoittanut yhtiöitä tekemään.

Tällä tarkoitetaan sitä, että yhtiön tulee ilmoittaa julkisesti minä päivänä se julkistaa tilinpää-

töstiedotteen, osavuosikatsaukset, mahdolliset johdon osavuotiset selvitykset, sekä myös sen,

milloin yhtiö järjestää varsinaisen yhtiökokouksen. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

osalta riittää tieto, millä viikolla ne julkaistaan. Tapahtumakalenteri tulee julkaista aina ennen

seuraavan tilikauden alkamista. Tapahtumakalenterin tarkoituksena on tuoda yhtiön toimin-

nasta kiinnostuneille tietoon ne päivät, jolloin yhtiö julkistaa taloudellisia raporttejaan ja näin

ollen niitä osataan odottaa. (Parkkonen & Knuts 2014, s. 175.)

2.4.1 Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

Säännöllinen tiedonantovelvollisuus vaatii pörssiyhtiötä julkaisemaan tilinpäätöksensä sijoitta-

jille. Tilinpäätöksen julkaisusta löytyy erillinen pykälä arvopaperimarkkinalaista. 7. luvun 5.

pykälässä listayhtiö velvoitetaan julkaisemaan tilinpäätös ja toimintakertomus viimeistään kol-

mea viikkoa ennen yhtiökokousta, jossa tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi. Tilinpäätöstä ei

voida kuitenkaan viivytellä, vaan se tulee julkaista kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päät-

tymisestä. Pörssiyhtiön tilinpäätöksen sisältö tulee olla IFRS-standardien mukainen, siitä ei

voida jättää standardien vaatimia tietoja pois, mutta siihen voidaan lisätä lisätietoja, joita ei ole

standardeissa säädetty. (AML 7:5.1.)

19

Tilinpäätöksen tarkoitus on antaa kattava kuva yhtiön sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta.

Tilinpäätöksen tulee sisältää tilikauden viimeisen päivän mukaan merkityn taseen, tuloslaskel-

man, rahoituslaskelman sekä niihin liittyvät liitetiedot. Tarvittaessa mukaan liitetään tarkempi

laskelma oman pääoman muutoksista. Rahoituslaskelma ei ole pakollinen kaikille, mutta julki-

selta osakeyhtiöltä se vaaditaan. Tilinpäätöksen laatimisessa tulee noudattaa niin kirjanpidon

säädöksiä, mutta pörssiyhtiön tulee myös pitää huoli siitä, että tilinpäätös on tehty IFRS-stan-

dardien mukaan, koska niillä pyritään samaan tilinpäätöksiin kansainvälinen yhteneväisyys ja

näin ollen sijoittajien on helpompi tehdä vertailuja, kun pörssiyhtiöt käyttävät samaa kaavaa

tilinpäätöksissään. Pörssiyhtiö ei ainoastaan tee osakeyhtiölle normaalia tilinpäätöstä, vaan yh-

tiö tekee konsernitilinpäätöksen, jolla on suurempi tiedonantovelvollisuus kuin normaalilla, yk-

sityisellä osakeyhtiöllä. (Mähönen & Villa 2013, s. 220 ja 236, OYL 8:9.1.)

Pörssiyhtiön tulee tilinpäätöksen lisäksi julkaista tilintarkastuskertomus. Mikäli tilintarkastaja

ei pysty antamaan vakiomuotoista tilintarkastuskertomusta tai hän joutuu lisäämään vakiomuo-

toiseen kertomukseen lisätietoja, tulee pörssiyhtiön julkaista tilintarkastuskertomus välittö-

mästi. Tilintarkastaja antaa kertomuksensa joko vakiomuotoisena, ehdollisena tai kielteisenä.

Mikäli tilintarkastuskertomus vaatii, tulee siihen liittää kaikki tarpeelliset lisätiedot. (AML

7:8.1, Häyrynen & Kajala 2013, s. 218.)

2.4.2 Toimintakertomus

Toimintakertomus kuuluu pakollisena osana pörssiyhtiön tilinpäätökseen. Sen laatimisvelvol-

lisuudesta on säädetty niin kirjanpito- ja osakeyhtiölaissa, kuin myös arvopaperimarkkinalaissa.

Kirjanpitolain mukaan toimintakertomus on laadittava, jotta yhtiön toimintaa voidaan tarkas-

tella ja kartoittaa mahdollisia riskejä sekä muita liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Jotta toi-

mintakertomus olisi mahdollisimman kattava, tulisi sen sisältää tiedot toiminnan kehittymisestä

ja tuloksellisuudesta, kuvata sen hetkistä taloudellista tilannetta ja kartoittaa merkittävimmät

riskit ja epävarmuustekijät. Näiden lisäksi toimintakertomukseen liitetään usein toimitusjohta-

jan antaman tilannekatsauksen yrityksen toiminnasta. Vaikka tilinpäätös ja toimintakertomus

eivät ole sama asia, tulee niiden kuitenkin olla tiedoiltaan yhtenäiset. Toimintakertomuksen

avulla sijoittaja saa tietoa yhtiön toiminnasta myös sanallisessa muodossa, eikä vain tilinpää-

töksen tavoin numeerisena. (KPL 3:1a., Mähönen & Villa 2013, s. 221.)

20

Vaikka toimintakertomuksesta on säädetty monessa eri laissa, on myös Valtiovarainministeriö

ottanut siihen kantaa. Se on antanut asetuksen, jossa toimintakertomuksen on velvoitettu sisäl-

tävän tietoja muun muassa tilauskannasta, osakkeiden omistuksen jakautumisesta sekä tiedot

osakkeiden tuomista omistus- ja ääniosuuksista (VMA 2012/1020 2:5.1.). Toimintakertomus

sekä tilinpäätös julkaistaan yleensä yhtenä asiakirjana. Asiakirja alkaa toimintakertomuksella

ja sen jälkeen tulee tilinpäätös. Toimintakertomus nimetään usein hallituksen toimintakerto-

mukseksi, koska sen toteutus kuuluu hallituksen tehtäviin. Pörssiyhtiöt laativat usein vuosiker-

tomuksen, johon liittävät toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lisäksi toimitusjohtajan vuosi-

katsauksen. Tällä kokonaisuudella yhtiöt haluavat antaa mahdollisimman kattavan kuvan toi-

minnastaan sijoittajille, jotta sijoittajien kiinnostus yhtiötä kohtaan säilyisi tai sitä saataisiin

kasvatettua.

Toimintakertomukseen tulee sisällyttää tai siinä on viitattava erilliseen selvitykseen, jossa on

käyty läpi pörssiyhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmä. Tämä selvitys tunnetaan paremmin ni-

mellä Corporate Governance- selvitys. Selvitykseen liittyvät säännöt löytyvät Arvopaperimark-

kinayhdistyksen ylläpitämältä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista. Koodi sisältää 55

suositusta, jotka liittyvät yhtiökokoukseen, hallitukseen ja sen valiokuntiin, toimitusjohtajaan

ja muuhun johtoon, palkitsemiseen, sisäiseen valvontaan sekä sisäiseen tarkastukseen, sisäpii-

rihallintoon, tilintarkastukseen ja tiedottamiseen. Valtiovarainministeriön asetuksen (2012/

1020) 7. pykälässä on tarkat ohjeet siitä, mitä selvityksen tulee sisältää: 1. Pörssiyhtiön tulee

viitata niihin hallinto- ja ohjausjärjestelmän sääntöihin, joita sen pitää noudattaa ja niihin, joita

suositellaan noudatettavan. 2. Miten pörssiyhtiö on valmistautunut sisäiseen valvontaan ja ris-

kienhallintaan sekä miten yhtiö ylläpitää niitä. 3. Kattava kuva yhtiön hallituksesta, hallinto-

neuvostosta, mahdollisista valiokunnista sekä toimitusjohtajasta ja toimielimestä, joka huolehtii

koko taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta. Yhtiön tulee huolehtia siitä, että kaikki

hallinto- ja ohjausjärjestelmään liittyvä tieto on kaikkien saatavilla. Jos yhtiö jostakin syystä

jättää noudattamatta hallinnointikoodin suositusta tai useampaa niistä, tulee sen tehdä selvitys,

miksi on näin tehnyt. Hallinnointikoodin suositusten tarkoituksena on yhtenäistää listayhtiöiden

hallinnointitapaa ja tehostaa niiden toimintaa, mutta myös antaa sijoittajille tarpeeksi kattava

kuva yhtiön toiminnasta. Suomessa listayhtiöiden hallinnointikoodi on sitova eli yhtiöiden on

pakko käyttää sitä toiminnassaan. Suositusten noudattamisen valvominen kuuluu Helsingin

pörssin tehtäviin. (Parkkonen & Knuts 2014, s. 185-186, Häyrynen & Kajala 2013, s. 215-217.)

21

2.4.3 Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet

Osavuosikatsaus on arvopaperimarkkinalaissa 7. luvun 10. pykälässä säädetty pörssiyhtiöille

pakollinen, kesken tilikautta julkaistava selvitys yhtiön sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta.

Laissa on määrätty, että osavuosikatsaus on laadittava, mikäli tilikausi kestää yli kuusi kuu-

kautta. Yleisin osavuosikatsauksen raportointiväli on kolme kuukautta, jolloin katsaukset jul-

kaistaan kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä tilikauden ensimmäiseltä kuukaudelta. Tämä sääntö

koskee niitä yhtiöitä, jotka laskevat liikkeelle osakkeen tai niitä vastaavan arvopaperin. Osa-

vuosikatsaukset tulee julkistaa mahdollisimman pian ilman viivytyksiä, viimeistään kahden

kuukauden kuluttua katsausajan päätyttyä. Helsingin pörssi edellyttää pörssiyhtiöitä julkaise-

maan osavuosikatsausten julkistamispäivät jo ennen tilikauden alkamista tapahtumakalenteris-

saan. Tietyt kriteerit täyttävät pörssiyhtiöt voivat halutessaan laatia ensimmäisen ja kolmannen

osavuosikatsauksen tilalla johdon osavuotisen selvityksen. Nämä kriteerit ovat Valtiovarainmi-

nisteriön laatimia ja jotta pörssiyhtiö voi halutessaan käyttää johdon osavuotista selvitystä, tulee

sen käyttää ainakin yksi ministeriön kriteereistä. Yksi kriteereistä on, että pörssiyhtiön mark-

kina-arvon tulee olla alle 150 miljoonaa euroa. (AML 7:10.1., Parkkonen & Knuts 2014, s.190

ja 196.)

Pörssiyhtiön antamalle osavuosikatsaukselle on määritelty laissa, mitä sen tulee sisältää ja mil-

lainen on sen rakenne. Osavuosikatsauksen tärkein ominaisuus on se, että sen tulee antaa oikea

ja riittää kuva pörssiyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta tilanteesta. Osavuosikatsauk-

sen tulee sisältää samat kirjaamis- ja arvostusperiaatteet kuin tilinpäätöksenkin. Kun osavuosi-

katsaukset laaditaan samalla kaavalla, voidaan niitä vertailla keskenään, niin saman tilikauden

aikaisia, kuin aiempien vuosien, saman kvartaalin katsauksia. Mikäli pörssiyhtiön on laadittava

konsernitilinpäätös, tulee myös osavuosikatsauksen olla koko konsernin kattava ja IFRS- stan-

dardien mukaan laadittu. Osavuosikatsaus voidaan tarkastuttaa tilintarkastajalla, jolloin siitä on

ilmoitettava katsauksessa. Siinä tulee myös käydä ilmi, kuinka laajana tarkastus on suoritettu

ja tarkastuksesta tulee olla osavuosikatsauksessa liite. Jos tarkastuksessa on havaittu puutteita

tai vastaavaa, joka on aiheuttanut sen, ettei tilintarkastaja ole voinut antaa vakiomuotoista lau-

suntoa, tulee siitä olla maininta tilinpäätökseen liitetyssä tilintarkastuskertomuksessa. (AML

7:11.1., Parkkonen & Knuts 2014, s.190-191, 195-196.)

22

Osavuosikatsaus jakautuu rakenteeltaan kahteen osaan: Taulukko- ja selostusosaan. Taulukko-

osaa säädellään IAS 34- standardin mukaan, joka velvoittaa pörssiyhtiötä laatimaan puolivuo-

tiskatsauksen täysin edellä mainitun standardin mukaan. Kolmen ja yhdeksän kuukauden kat-

saukset laaditaan saman standardin mukaan, mutta niistä voidaan tehdä hiukan kevyemmät kat-

saukset liitetietojen osalta. Eli niiden ei tarvitse sisältää täysin kaikkia IAS 34- standardin vaa-

timia tietoja, kuin mitä puolivuotiskatsauksen tulee sisältää. Suppeamman osavuosikatsauksen

tarkempaa sisältöä säädetään Valtiovarainministeriön tiedonantovelvollisuusasetuksen 2. luvun

3. pykälässä, jossa on myös eritelty, mitä tietoja suppeammasta osavuosikatsauksesta voidaan

jättää pois puolivuotiskatsaukseen verrattuna. Yhtiön tulee kuitenkin mainita katsauksessa,

käyttää se sitten kumpaa osavuosikatsausvaihtoehtoa tahansa, onko se noudattanut IAS 34-

standardia ja jos ei, miltä osin sitä on jätetty noudattamatta. IAS 34-standardin mukaan osavuo-

sikatsauksen tulee sisältää seuraavat osat: 1. Lyhennetty tase, 2. Lyhennetty laskelma, josta voi-

daan nähdä voitto/ tappio ja muut laajan tuloksen erät, 3. Oman pääoman muutoksista tehty

lyhennetty laskelma, 4. Rahavirtalaskelma lyhennettynä sekä 5. Olennaiset liitetiedot edellä

mainittuihin kohtiin. Taulukko-osassa tärkeintä on vertailu, jossa ovat rinnakkain kuluva tili-

kausi ja mennyt tilikausi. Vertailua tehdään niin kuluneen kvartaalin kuin koko kuluneen tili-

kauden ajalta. (VM 2:3., Parkkonen & Knuts 2014, s. 191-194, Häyrynen & Kajala 2013, s.

223-226.)

Osavuosikatsauksen selostusosaa säädellään sekä arvopaperimarkkinalaissa sekä Valtiovarain-

ministeriön tiedonantovelvollisuusasetuksessa. Selostusosan tulee sisältää samat tiedot riippu-

matta siitä, antaako yhtiö osavuosikatsauksen täysin IAS 34- standardin mukaan vai suppeam-

man version siitä. Osavuosikatsauksen selostusosassa pörssiyhtiön tulee antaa yleiskuvaus yh-

tiön toiminnasta, sen hetkisestä tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sekä siitä, ovatko nämä

kehittyneet aiempiin kvartaaleihin nähden. Näiden lisäksi yhtiön on listattava selostusosaan

mahdolliset lähiajan riskit ja epävarmuustekijät, jotka vaikuttavat yhtiön toimintaan ja talou-

delliseen tilanteeseen. Mikäli yhtiö antaa selostusosassa tunnuslukuja, tulee niiden olla johdon-

mukaisesti esitettyjä. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet tulee olla selostettu kattavasti sekä

myös muutokset laskentaperiaatteissa, jos niitä on muutettu edelliseen katsaukseen nähden tai

niiden esittämistapaa muutetaan. Yhtiön on ilmoitettava myös, kuinka paljon sillä on hallussaan

omia osakkeita niin emo- kuin tytäryhtiöissäkin. Osakemäärät ilmoitetaan osakelajeittain ja se-

litysosassa tulee myös ilmetä, kuinka suuri on yhtiön omistusosuus verrattuna muihin osak-

keenomistajiin ja kuinka paljon yhtiön omistamat osakkeet tuovat mukaan yhtiölle äänioikeuk-

23

sia. Kaikkien näiden tietojen tulee olla vertailukelpoisia edellisen tilikauden vastaavaan kat-

sauskauteen. Jotta vertailuun tarvittava tieto olisi mahdollisimman vertailukelpoista, on Finans-

sivalvonta suositellut, että osavuosikatsauksen selostusosa noudattaisi samoja laatimisperiaat-

teita kuin toimintakertomuskin. (AML 7:11., VM 2:2., Parkkonen & Knuts 2014, s 194-195.)

Jos yhtiö on määritellyt tilikaudekseen pidemmän ajan, kuin kaksitoista kuukautta, tulee myös

osavuosikatsausten osalta muutoksia. Yhtiö toteuttaa normaalisti kolmen, kuuden ja yhdeksän

kuukauden osavuosikatsaukset, mutta kahdentoista kuukauden kohdalla yhtiön tulee lain mu-

kaan julkaista osavuosikatsaus, joka vastaa sisällöltään ja rakenteeltaan kuuden kuukauden osa-

vuosikatsausta. Mikäli tilikausi on yli viisitoista kuukautta, tulee yhtiön julkistaa heti viiden-

nentoista kuukauden päättymisen jälkeen osavuosikatsaus, joka vastaa kolmannen ja yhdeksän-

nen kuukauden osavuosikatsauksia. Kolmannen, yhdeksännen ja viidennentoista kuukauden

kohdalla voidaan vaihtoehtoisesti käyttää johdon osavuotista selvitystä, jos sen edellyttämät

kriteerit täyttyvät. (AML 7:10–13.1., Häyrynen & Kajala 2013, s.227.)

Valtionvarainministeriön tiedonantovelvollisuusasetuksessa (2.luvun 4.pykälä) on säädetty, että

tietyt kriteerit täyttävä pörssiyhtiö voi halutessaan julkistaa osavuosikatsauksen sijaan johdon

osavuotisen selvityksen ensimmäiseltä ja kolmannelta kvartaalilta, eli kolmannen ja yhdeksän-

nen kuukauden katsaukset. Jotta johdon osavuosiselvitystä voidaan käyttää, tulee siitä ilmoittaa

ennen tilikauden alkua ja selvityksen käyttäminen tulee mainita myös itse selvityksessä. Johdon

osavuotisen selvityksen tulee sisältää yleiskuvaus yhtiön sen hetkisestä toiminnasta ja tilikau-

den tuloksesta, joka on kertynyt vuoden alusta selvityksen viimeiseen päivämäärään asti. Sel-

vityksessä tulee myös kertoa kaikki käsiteltävän kvartaalin aikana tapahtuneet merkittävät ta-

pahtumat ja liiketoimet sekä niiden vaikutukset yhtiön toimintaan. Toisin kuin osavuosikatsauk-

sen, johdon osavuotisen selvityksen ei tarvitse sisältää numeerista tietoa, jos yhtiö ei sitä erito-

ten halua antaa. Jos yhtiö antaa konsernitilinpäätöksen, tulee myös johdon osavuotisen selvi-

tyksen olla koko konsernin kattava. Finanssivalvonta on suositellut, että johdon osavuosiselvi-

tys olisi samankaltainen osavuosikatsauksen selostusosan kanssa, vaikkakin sen ei tarvitsisi olla

yhtä laaja. (VMA 2:4., AML 7:14., Parkkonen & Knuts 2014, s. 196-197, Häyrynen & Kajala

2013, s. 228-229.)

Arvopaperimarkkinalain 7. luvun 9. pykälässä on säädetty, että osavuosikatsauksen ja mahdol-

lisen johdon osavuotisen selvityksen lisäksi pörssiyhtiön tulee julkistaa tilinpäätöstiedote. Ti-

24

linpäätöstiedotteen tulee sisältää samat asiat kuin osavuosikatsauksen sillä erotuksella, että ti-

linpäätöstiedotteessa tulee olla myös yleiskuvaus koko tilikauden tilanteesta. Tiedote ei ole niin

laaja kuin itse tilinpäätös, vaan tiedotteen tarkoitus on antaa ”ennakkovaroitus” siitä, millaisen

tuloksen yhtiö on tilikaudella tehnyt. Oikeanlainen tilinpäätöstiedote antaa oikean ja riittävän

kuvan yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Tilinpäätöstiedote tulee julkaista samalla

tavoin kuin osavuosikatsaus eli viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, mihin

osavuosikatsaus tai tilinpäätöstiedote on päättynyt. Helsingin pörssi on listannut sääntöihinsä

tarkemman informaation koskien yhtiöiden tilinpäätöstiedotetta. Pörssi haluaa, että tilinpäätös-

tiedotteeseen tulee lisätä tieto osakekohtaisesta osingosta, jos sitä on ehdotettu. Tilinpäätöstie-

dotteesta tulee pörssin sääntöjen mukaan löytyä myös tieto siitä, milloin tilinpäätös ja toimin-

takertomus ovat julkisesti saatavissa. Tiedotteen ulkoasuun Helsingin pörssi on säännöissään

ottanut sen verran kantaa, että tiedotteen alkuun yhtiön tulee laittaa yhteenveto toiminnan avain-

luvuista. Yhteenvedossa tulee ilmoittaa vähintään tieto tilikauden liikevaihdosta sekä osake-

kohtaisesta tuloksesta. (Parkkonen & Knuts 2014, s. 198-199, Häyrynen & Kajala 2013, s. 219-

220.)

2.4.4 Muu säännöllinen informaatio

Edellä mainittujen lisäksi arvopaperimarkkinalakin 8. luvussa on käsitelty, mitä muita tietoja

pörssiyhtiön tulee antaa julki, jotka luetaan mukaan säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen.

Näihin muihin säännöllisiin informaatioihin kuuluu muun muassa ilmoitukset omilla osakkeilla

tehdyistä kaupoista, yhtiökokoukseen liittyvä ilmoittelu sekä osakkeiden kokonaismäärän sekä

äänimäärän julkistaminen.

Mikäli pörssiyhtiö tekee kauppaa omilla osakkeillaan, tulee sen ilmoittaa asiasta julkisesti niin

sijoittajille, kuin pörssiin. Ilmoituksen sisältöä ei ole lakipykälillä tarkennettu, mutta se tulee

jättää ennen seuraavaa kaupankäyntipäivää. Vaikka arvopaperimarkkinalaki ei ota kantaa sii-

hen, mitä ilmoituksen tulee sisältää, on Finanssivalvonnalla oikeus puuttua ilmoituksen sisäl-

töön ja pyytää lisäämään siihen tarvittavia tietoja. Tämä oikeus on säädetty arvopaperimarkki-

nalain 8. luvun 9. pykälään. Finanssivalvonta velvoittaa paitsi yhtiötä kiinnittämään huomiota

ilmoituksen sisältöön, myös pörssiä julkistamaan osakekauppatiedot omilla verkkosivuillaan

ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun pörssiyhtiö on ilmoittanut pörssille osakekaupoista.

Tästä johtuen pörssiyhtiöitä ei ole velvoitettu julkaisemaan pörssitiedotetta osakekaupoista,

25

vaan Helsingin pörssin tehtävä on julkaista tieto. Mikäli osakekaupat on päätetty yhtiökokouk-

sessa ja sen hoitaminen on annettu hallitukselle, tulee siitä antaa pörssitiedote, jolloin Helsingin

pörssin antama tieto ei asiasta riitä. (Parkkonen & Knuts 2014, s. 201–202, Finanssivalvonnan

määräykset ja ohjeet 6/2016, s. 8.)

Arvopaperimarkkinalain 8. luvun neljäs ja viides pykälä ottavat kantaa siihen, miten pörssiyh-

tiön tulee toimia, kun yhtiökokous kutsutaan koolle ja mistä osakas saa valtakirjan itsensä edus-

tajalleen, jos ei ole henkilökohtaisesti mahdollisuutta osallistua yhtiökokoukseen. Pörssiyhtiön

tulee tehdä julkinen kutsu yhtiökokoukseen. Kutsussa tulee olla ohje, miten osakkaan estyessä

saapumasta kokoukseen hän voi laatia valtakirjan ja näin ollen saada valtuuttamansa edustajan

tilalleen. Mikäli yhtiö käyttää omaa valtakirjamalliaan, tulee siitä olla yhtiökokouskutsussa

maininta ja tieto, mistä sen saa. Yhtiön tulee myös huolehtia siitä, että valtakirjamalli löytyy

myös yhtiön verkkosivuilta. Jos se ei ole mahdollista, yhtiön tulee pitää huolta siitä, että se

voidaan toimittaa osakkaalle, jos hän sitä pyytää. (AML 8:4-5.1, Parkkonen & Knuts 2014, s.

202-203, Häyrynen & Kajala, 2013, s. 237.)

Pörssiyhtiöiden muuhun säännölliseen informaation antoon kuuluu myös osakkeiden kokonais-

ja äänimäärän julkistaminen. Arvopaperimarkkinalain 8. luvun 6. pykälää sovelletaan niihin

pörssiyhtiöihin, joilla on säännöllinen tiedonantovelvollisuus ja velvollisuus tulee täyttää Suo-

messa. Pykälä velvoittaa pörssiyhtiötä julkistamaan osakekannan tuottama äänimäärä ja kerto-

maan osakkeiden kokonaismäärän jokaisen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana ääni- ja

kokonaismäärät ovat muuttuneet. Julkaisu voidaan tehdä myös kesken kuukauden, jolloin sitä

ei tarvitse julkaista enää kuun lopussa uudelleen. (AML 8:6.1, Parkkonen & Knuts 2014, s.

202.)

Pörssiyhtiön avoimuus on sijoittajien mielestä yksi yhtiöiden tärkeimmistä asioista, joita he

arvostavat pörssimaailmassa. Yhtiön säännöllisestä tiedottamisesta on säädetty eri säädöksissä,

kuten arvopaperimarkkinalain 8. luvun 7. pykälässä. Tiedottamisen tarkoitus on pitää sijoittajat

ja sidosryhmät ajan tasalla yhtiön toiminnasta. Pykälä velvoittaa arvopaperin liikkeeseenlaski-

jaa julkistamaan heti laskemisen jälkeen, että on laittanut arvopapereita myyntiin. Mikäli yhtiö

ei julkistamista tee, tulee pörssin julkistaa arvopaperin myyntiä koskevan hakemuksen saapu-

minen. Kun pörssiyhtiö on hakemuksen tehnyt, alkaa samaisesta hetkestä pörssiyhtiön jatkuva

tiedonantovelvollisuus. (AML 8:7.1, Parkkonen & Knuts 2014, s. 203.)

26

Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus ei ole täysin yksipuoleinen toiminto, vaan yhtiön tulee

myös saada tietoa siihen sijoittaneista tahoista. Mikäli pörssiyhtiö haluaa tietoja siihen sijoitta-

neista, on hallintarekisteröinnin hoitajalla ja arvopaperitilien säilyttäjällä velvollisuus antaa ne

yhtiölle. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien haltijoita.

Tiedonsaanti säännös on kansallinen säännös. (AML 8:8.1, Parkkonen & Knuts 2014, s. 204.)

2.5 Jatkuva tiedonantovelvollisuus

Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden lisäksi pörssiyhtiö on myös jatkuvasti tiedonantovelvol-

linen. Tämä tarkoittaa sitä, että säännöllisten tiedotteiden lisäksi yhtiön tulee olla valmis tiedot-

tamaan yllättävistä tilanteista, jos ne vaikuttavat yhtiön mielestä olennaisesti yhtiön arvopape-

rin arvoon. Tiedottamisen tulee tapahtua yhtäaikaisesti kaikille ja se toteutetaan markkinoiden

ylläpitäjän sekä keskeisten tiedotusvälineiden kautta. Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden tar-

koituksena on turvata sijoittajille yhdenvertainen, tasapuolinen ja samanaikainen mahdollisuus

saada sijoituskohteestaan tietoa. Tätä säädellään arvopaperimarkkinalain kuudennessa luvussa,

jossa on annettu tarkat säädökset siitä, kuka on jatkuvasti tiedonantovelvollinen ja mitkä asiat

kuuluvat jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin. (Häyrinen & Kajala 2014, s. 159-160.)

Jatkuva tiedonantovelvollisuus jaetaan kahteen ryhmään: Pörssiyhtiön tekemiin päätöksiin ja

sen muuhun toimintaan. Nämä tiedot voivat sisältää esimerkiksi tietoja taloudellisista, operatii-

visista ja rakenteellisista asioista. Yhtiön päätöksiin kuuluvat muun muassa yhtiökokouksen ja

hallituksen tekemät päätökset sekä osingonjaot ja yhtiön organisaatiossa tapahtuvat merkittävät

järjestelyt. Muuhun toimintaan liittyvät tiedonantovelvollisuudet voivat koskea muun muassa

normaalia liiketoiminnan muutosta, jonka takia yhtiön arvopaperin arvo muuttuu. Arvopaperi-

markkinalaki ei ole tarkemmin eritellyt, mitkä tiedot yhtiön tulee julkistaa. Se on ainoastaan

asettanut kriteeriksi sen, että tiedon tulee olla sellainen, joka vaikuttaa arvopaperin arvoon.

Näitä tietoja on kuitenkin tarkennettu Finanssivalvonnan sekä Helsingin pörssin säännöissä,

jotta kaikki Suomessa toimivat pörssiyhtiöt olisivat julkaisuvelvollisuuden osalta samalla vii-

valla. (Häyrinen & Kajala 2014, s. 163-164, Parkkonen & Knuts 2014, s. 151-153.)

Jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen liittyy tärkeänä osana tiedon julkistamisen ajankohta ja

myös sen lykkääminen. Pörssiyhtiön tulee julkistaa jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin

kuuluva tieto välittömästi ilman aiheetonta viivytystä, kun sen julkistamispäätös on tehty tai se

27

on tullut yhtiön tietoon. Aiheellisella viivytyksellä voidaan tässä tapauksessa lykätä tiedon jul-

kistamista sellaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi joudutaan tarkastamaan, onko julkistettava

tieto varmasti luotettava tai julkistettava asia tarvitsee ennen julkistamista hallituksen nopean

käsittelyn. Aiheelliseen viivytykseen voidaan myös vedota niissä tilanteissa, jossa tiedotteen

kieliasua tarvitsee muokata tai joudutaan tarkastamaan yksittäisiä tietoja. Aiheellinen viivytys

ei voi kuitenkaan olla kohtuuttoman pitkä, vaan usein puhutaan muutamista tunneista. Useim-

mat jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen liittyvät asiat ovat kuitenkin jo pidemmän ajan suun-

nitelmia, jolloin niiden julkistamista voidaan jo suunnitella ja valmistella aiemmin, jolloin itse

julkistamishetki pystytään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä. Lähinnä aiheellinen viivy-

tys liittyy yllättäviin tietoihin, jotka täytyy julkaista heti. Joissakin tapauksissa pörssiyhtiö voi

lykätä tiedon julkistamista. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin aiheellinen viivytys. Tiedon

julkistamista voidaan lykätä vain silloin, kun se ei vaaranna sijoittajien asemaa ja tieto voidaan

pitää luottamuksellisena. Yhtiön on siis oltava varma, että lykkääminen ei aiheuta sijoittajille

vaaraa eikä se vaikuta sijoittajan sijoituspäätökseen, mutta myös siitä, ettei tieto tule julkiseksi

kenenkään muun kuin yhtiön tiedotteen kautta. Sen tulee siis pysyä luottamuksellisena aina

julkistamiseen asti. ((Häyrinen & Kajala 2014, s. 169-172, s.184-197, Parkkonen & Knuts

2014, s. 158-170.)

2.6 Tiedonantovelvollisuuden valvonta

Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuutta valvotaan usealta eri taholta. Arvopaperimarkkinalain

noudattamista valvoo viimekädessä Finanssivalvonta, joka valvoo myös epäsuorasti listayhti-

öiden hallinnointikoodin suosituksia, jotka tulevat suoraan arvopaperimarkkinalaista. Helsingin

pörssin tehtävä on taasen valvoa käytännössä, noudattaako pörssiyhtiö arvopaperimarkkinala-

kia sekä suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Jos koodia ei ole noudatettu, pörssi valvoo,

onko yhtiö antanut selvityksen sille, miksi on jättänyt noudattamatta suositusta. Huomatessaan

arvopaperimarkkinalain noudattamattomuuden pörssi informoi Finanssivalvontaa, joka jatkaa

selvitystä, onko pörssiyhtiö jättänyt lakia noudattamatta. (Parkkonen & Knuts 2014, s. 204-205,

Mars, Virtanen & Virtanen 2000, s. 79.)

28

2.7 Verkkoraportoinnin suositukset

Oleellisena osana sijoittajaviestintään kuuluvat myös verkkosivuilla julkaistavat tiedot. Osa jul-

kaistavista tiedoista kuuluu säännölliseen ja jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen, jotka velvoit-

tavat yhtiöitä julkaisemaan tietyt tiedot myös verkkosivuillaan. Sijoittajien tiedonsaannin hel-

pottamiseksi on laadittu suosituksia, joilla pyritään saamaan verkkosivuille samat tiedot kuin

mitä yhtiö julkaisee painettuna versiona. Suositukset koskevat pääsääntöisesti vuosikertomuk-

sen sisältöä ja toiminnallisuutta, mutta samoja suosituksia voidaan yhtä hyvin käyttää myös

muissa verkkojulkaisuissa. Sisällölliset suositukset ovat, että 1. Verkossa julkaistu vuosikerto-

mus tulee olla yhtenäinen painetun version kanssa, 2. Selkeä rakenne, 3. Graafisen ilmeen ei

tarvitse olla täysin samanlainen painetun version kanssa, mutta sen tulee olla saman tyyppinen,

4. Verkossa julkaistava vuosikertomus tulee julkaista omana kokonaisuutenaan, 5. Verkossa

julkaistava vuosikertomus tulee linkittää, 6. Vuosikertomus tulee esittää myös Suomen kielellä

eikä 7. Julkaisua ei saa muuttaa jälkikäteen. Toiminnallisia vaatimuksia vuosikertomukselle

ovat 1. Rakenne ja navigointi on tehty selkeäksi, 2. Julkaisut toimivat kaikilla tekniikoilla, 3.

Julkaisussa olevat taulukot ovat kerralla näkyvissä, 4. Julkaisu voidaan tulostaa, 5. Vanhemmat

vuosikertomukset tulee löytyä verkkosivuilta ja 6. Niiden tulee löytyä myös PDF-muodossa, 7.

Vuosikertomukseen voi sisällyttää ladattavia materiaaleja sekä 8. Vuosikertomuksen sisään tu-

lee laatia hakutoiminto. Näiden suositusten lisäksi painotetaan sitä, että siirryttäessä kielestä

toiseen, tulee vuosikertomuksen avautua samalla tavoin kuin alkuperäisellä kielellä ja mikäli

verkosta saatava versio poikkeaa painetusta versiosta, tulee siitä olla maininta aloitussivulla.

(Leppiniemi & Virtanen 2003, 26-39.)

Koska pörssiyhtiöt ovat erikokoisia, jäävät pienemmät yhtiöt usein isompien jalkoihin viestin-

nässä. Siksi onkin tärkeää, että yhtiöllä on verkkosivut, jolloin myös piensijoittajat ovat tasa-

vertaisia toimijoita sijoitusmarkkinoilla. Sijoittajilla on siis mahdollisuus saada tietoa pienem-

mistäkin pörssiyhtiöistä niiden verkkosivuilta, kuin mitä niistä saisi muista sijoituksiin liitty-

vistä tiedonlähteistä. Pienemmistä pörssiyhtiöistä saatava tieto on usein negatiivista, jolloin

kaikki positiivinen tieto jää pimentoon, kun se hukkuu isojen yhtiöiden tietojen varjoihin. Muut

tiedotusvälineet usein painottavat tulosvaroituksia ja ennakkotietoja, jonka takia kaikki sään-

nölliseen tiedonantovelvollisuuteen kuuluvat osa-alueet (kuten osavuosikatsaukset) jäävät pi-

mentoon. Siksi onkin tärkeää, että myös nämä tiedot ovat sijoittajan saatavilla ja paras väline

niiden julkiseksi saattamiseen on yhtiön verkkosivut. (Hildén 2001, s.14, Huovinen 2004, 77.)

29

3 SIJOITTAJAVIESTINTÄ

Sijoittajaviestintä eli investor relations (IR) otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1953

Yhdysvaltalaisen monialayrityksen, General Electricin toimesta. Yhtiön tarkoitus oli kiinnittää

enemmän huomiota sijoittajiinsa ja heidän saamaansa informaatioon yhtiön toiminnasta. Yh-

tiön askel kohti tehokkaampaa sijoittajaviestintää sai muutkin yhtiöt kiinnittämään enemmän

huomiota osakkeenomistajiin, joten sijoittajaviestinnän tärkeys laajeni hetkessä koko Yhdys-

valtoihin. Sijoittajaviestintää kutsuttiin aluksi nimellä financial public relations, mutta se muu-

tettiin muotoon investor relations, koska alkuperäinen nimi ei vastannut sen tarkoitusperää. Al-

kuperäinen nimi viittasi enemmän mainostamiseen kuin viestintään, jonka takia se haluttiin

muuttaa, jotta sijoittajat eivät saisi tästä väärää kuvaa. (National Investor Relations Institute.)

Sijoittajaviestintää voidaan määritellä monella eri tapaa. Dolphin on määritellyt sen seuraavasti:

Sijoittajaviestintä on suunniteltu ja tarkoituksenmukainen markkinointitoiminto, jonka tarkoi-

tuksena on luoda, ylläpitää ja edistää yhtiön ja sijoittajan välistä suhdetta. Samaan lopputulok-

seen on tullut myös Tuominen (1991), jonka mukaan sijoittajaviestinnän tarkoituksena on pit-

käaikaisen vuorovaikutuksen luominen yhtiön ja siihen sijoittaneiden välille. Marston (1996)

on taasen määritellyt sijoittajaviestinnän olevan linkki yhtiön ja rahamarkkinoiden välille, jonka

tarkoituksena on tuottaa informaatiota yhtiön arvioimiseksi. (Dolphin 2004, s. 26, Tuominen

1991, s. 17, Marston 1996, s. 477.)

Sijoittajaviestintä tunnetaan suomessa myös nimellä sijoittajasuhde. Yhtiöön sijoittaneet eivät

ole ainoastaan niitä, joita sijoittajaviestintä koskettaa, vaan tähän ryhmään voidaan lukea sijoit-

tajien lisäksi sijoitusanalyytikot, yhtiön henkilöstö jolla omistusosuuksia yhtiöstä sekä mahdol-

liset tulevat sijoittajat, jotka ovat kiinnostuneet yhtiöstä. Edellä mainitut tahot eivät suoranai-

sesti ole sijoittajaviestinnän kohteena, koska heillä ei ole täysin samanlaista suhdetta yhtiöön

kuin siihen sijoittaneilla, mutta yhtä lailla hekin ovat kiinnostuneita yhtiön toiminnasta ja sen

antamasta informaatiosta. Sijoittajaviestintä on siis johdon tapa saada yhteys yhtiön omistajiin.

Viestinnän tärkeys ja paikkaansa pitävyys on tullut yhtä tärkeämmäksi, varsinkin 2000- luvulle

siirryttäessä, koska sijoittajat ovat eri yritysskandaalien takia muuttuneet yhä kriittisemmiksi

saamansa tiedon suhteen. Siksi yhtiön tulee tarkkana siitä, mitä tietoa se antaa julkisuuteen,

jotta se vastaa sijoittajien saamaa tietoa, eikä sitä aiheudu ristiriitaisuutta, (Mars., Virtanen, &

Virtanen 2000 s. 104, Dolphin 2004, s. 26, Hirvonen, Niskakangas & Steiner 2003, s. 54.)

30

3.1 Sijoittajaviestinnän jatkuva prosessi

Sijoittajaviestintää ei tulisi ajatella yksittäisenä tapauksena, jossa yhtiö julkaisee lain määrittä-

män tiedon sovittuna ajankohtana, vaan jatkuvana prosessina, jossa osallisina ovat useat eri

tekijät tiedonlähteestä vastaanottajaan. Miller ja O`Leary pitävät sijoittajaviestintää jatkuvana

prosessina, joka koostuu tapahtumaketjusta, jossa yhtiö antaa julkaistavan tiedon ja tieto lähtee

kulkemaan eri sidosryhmien välillä. Tiedon ei ole siis tarkoitus kulkea vain yhteen suuntaan

tiettynä ajankohtana, vaan sen tulee kiertää jatkuvasti eri sidosryhmien välillä. Tieto ei kuulu

pelkästään yhtiölle ja siihen sijoittaneille, vaan siitä hyötyvät myös muut yhtiön kanssa tekemi-

sissä olevat tahot. (Miller & O`Leary 2000.)

Sijoittajaviestintä voidaan jakaa neljään eri portaaseen: 1. Opettelu, 2. Toimintatavan kehittely

yhtiön näköiseksi, 3. Viestinnän järkeistäminen sekä 4. Viestinnän tehostaminen. Uusi, aloit-

tava yhtiö usein opettelee sijoittajaviestintäänsä, jolloin sen julkaisemien tiedotteiden sisältö on

pääsääntöisesti tarkasti lain ja säädösten määrittelemiä. Niin sanotusti ylimääräistä tietoa ei jul-

kaista, vain ne tiedot, jotka on pakko julkistaa. Usein yhtiöt painottavatkin aluksi enemmän

toimitusjohtajan ja yhtiön toimintaa kuin sijoittajaviestintäänsä. Kun yhtiö saadaan täyteen toi-

mintaan, ovat sen markkinakontaktit sekä tunnettavuus lisääntynyt. Tällöin yhtiö alkaa myös

kiinnittää huomiota enemmän sijoittajaviestintäänsä ja alkaa toteuttaa sitä omalla tavallaan. Si-

joittajaviestinnän järkeistäminen tulee yhtiön toimintaan mukaan siinä vaiheessa, kun yhtiön

arvo alkaa kehittyä markkinoiden odotusten mukaiseksi. Tässä vaiheessa sijoittajasuhteita käy-

dään läpi ja niitä organisoidaan uudestaan, jotta yhtiön johtoa voidaan vapauttaa itse viestin-

nästä ja siirtää viestintävastuu sijoittajasuhdejohtajille ja –päälliköille. Tällä tavoin sijoittaja-

toiminta saadaan paremmin mukaan yhtiön jokapäiväiseen toimintaan ilman, että se aiheuttaa

yhtiölle lisää työtä. Viestinnän tehostaminen tulee mukaan siinä vaiheessa, kun yhtiö laajentaa

toimintaansa markkinoilla ja sijoittajaviestintä koskee yhä suurempaa joukkoa. Tehostamisen

tarkoituksena on hoitaa yhtiön ja sijoittajien väliset asiat niin, ettei ne vie yhtiön johdolta koh-

tuuttoman paljon huomiota ja näin ollen muut johdon tehtävät jäävät vähemmälle huomiolle.

(Kariola, Niemelä & Angervuo 2004, s. 93-102, Ibid 2004, s. 102-115.)

Sijoittajaviestintää kutsutaan myös sijoittajaraportoinniksi, jolloin se usein ymmärretään enem-

män numeerisessa muodossa olevaksi informaatioksi. Raportointi voidaan jakaa osiin monella

eri tavalla, kuten esimerkiksi mitä ja miten raportoidaan, menneisyyteen ja tulevaisuuteen sekä

numeeriseen ja verbaaliseen osaan. Jokainen osa-alue tuo sijoittajalle tärkeää informaatiota.

31

Tämän vuoksi yhtiön tulisikin kiinnittää huomiota raportointiin, jotta se olisi totuudenmukainen

ja selkeä, mutta sitä voitaisiin helposti verrata muihin. Sijoittajat ovat eniten kiinnostuneita yh-

tiön nykytilasta, mutta myös sen tulevaisuudesta, joten yhtiön tulee olla tarkkana siitä, missä

muodossa se antaa tulevaisuudensuunnitelmansa. Tällaisissa tapauksissa harvemmin käytetään

numeerista muotoa, koska tulevaisuutta ei voida ennustaa, joten siksi on turvallisempaa käyttää

sanallista muotoilua. Oikein suunniteltu ja julkaistu sijoittajaraportointi koskien yhtiön tulevai-

suutta sisältää tietoa yhtiön strategiasta ja tulevaisuuden näkymistä, mutta se ei kuitenkaan pal-

jasta liikaa. Tähän kun lisätään yhtiön vahvuudet ja riskit, saavat sijoittajat kattavan kuvan yh-

tiön toiminnasta. (Hirvonen, Niskakangas & Steiner 2003, s. 56-57.)

3.2 Sijoittajaviestinnän hyödyt yritykselle

Sijoittajaviestinnän päällimmäinen tarkoitus on tavoitella sijoittajiltaan mahdollisimman täyttä

luottamusta yhtiötä kohtaan. Mitä enemmän sijoittajat yhtiöön luottavat, sitä paremman mai-

neen yhtiö saa. Hyvä maine taas johtaa siihen, että sijoittajat pystyvät luottamaan yhtiöön. Joten

voidaan todeta, että sijoittajat ovat sitä luottavaisempia yhtiöön, jolla on hyvä maine ja hyvän

maineen takana ovat luottavaiset ja yhtiöön tyytyväiset sijoittajat. Nykypäivänä aineettomat

hyödykkeet ovat syrjäyttäneet aineelliset hyödykkeet, kun puhutaan yhtiön lisäarvosta. Sijoit-

tajamarkkinoilla vallitseva kilpailu on enemmänkin kilpailua siitä, millä yhtiöllä on paras

maine, jonka avulla se saa sijoittajia sekä asiakkaita. Hyvä maine turvaa yhtiön tulevaisuutta ja

tuo samalla turvaa yhtiön rahoitussuunnitelmiin. Hyvämaineisen yhtiön on helpompi saada ul-

kopuolista rahoitusta ja tukea hankkeilleen ja toiminnalleen. (Greenspan 2000, Roine 2001,

s.20-21.)

Suomessa sijoittajaviestintä kuuluu yhä suurempana osana yhtiön viestintään. Sitä käytetään

muun muassa strategisena työkaluna sekä osana omistajalähtöisessä johtamisessa. Suomalais-

ten pörssiyhtiöiden toteuttama sijoittajaviestintä on kiinnittänyt myös rahoitustarkastuksen huo-

mion, varsinkin osavuosikatsauksien osalta. Hyvä sijoittajaviestintä on yhtiölle myös valtti-

kortti kansainvälisille markkinoille. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat viimeisen parinkymmenen

vuoden aikana saaneet kansainvälisiä sijoittajia, koska osakkeenomistus vapautui vuonna 1993,

Eurooppa sai yhteisen valuutan ja yhdysvaltalaiset sijoittajat löysivät eurooppalaiset pääoma-

markkinat. Kansainvälistyminen on yhtiölle mahdollisuus kasvamiseen, mutta samalla yhtiö on

32

joutunut kiinnittämään huomiota sijoittajaviestintäänsä, jotta se saisi sijoittajiensa sekä mah-

dollisten uusien sijoittajien huomion, varsinkin kansainvälisillä markkinoilla. (Mars 2000, Jär-

vinen 2004, Hirvonen, Niskakangas & Steiner 2003, s. 26)

Hyvä sijoittajaviestintä on sijoittajalle varsinkin paljon informaatiota tuottavaa, mutta myös

selkeästi ymmärrettävää. Kuten Havunen ja Yli-Olli (1986) tutkimuksessaan huomasivat, si-

joittajat kokevat usein yhtiöiden antaman tilinpäätösinformaation vaikealukuisena. Tästä joh-

tuen informaatiota etsitään usein muualta kuin yhtiön omista tiedonlähteistä. Tässä piilee vaara,

että sijoittajan saama tieto ei välttämättä olekaan täysin luotettavaa tai se voi saada siitä kuvan,

joka ei täysin vastaakaan sitä informaatiota, jonka yhtiö on halunnut julkistaa, mutta tieto onkin

muuttunut siinä vaiheessa, kun se on julkaistu toisen tahon nimissä. Siksi yhtiöiden tulisikin

kiinnittää huomiota mahdollisimman selkeään ja yksinkertaiseen sijoitusviestintään, jotta myös

keskivertosijoittaja sen ymmärtäisi.

3.3 Sijoittajaviestintä tutkimuskohteena

Sijoittajaviestintää on tutkittu erityisen paljon Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, muun muassa

Marstonin (1996) ja Dolphinin (2004) toimesta. Muualla Euroopassa sijoittajaviestinnän tutki-

minen on jäänyt vähemmälle, mutta se on kuitenkin lisääntymään päin, kun yhdysvaltalainen

sijoituskulttuuri ja sijoitusmarkkinat ovat alkaneet jalkautua myös Eurooppaan. (Marston &

Starker 2001, s. 82.)

Epstein ja Pava (1993) tutkivat yhdysvaltalaisten sijoittajien tarvetta yhtiöiden vuosikertomuk-

sille. Tutkimus paljasti, että sijoittajat toivoivat yhtiöiden tuottavan informaatiota enemmän

myös tulevaisuuden näkymistä. Tutkimukseen osallistuneet olivat painottaneet, että eniten he

toivoivat vuosikertomuksilta luotettavuutta, ymmärrettävyyttä ja varsinkin käyttökelpoisuutta

sijoituspäätöksiin. Epstein ja Pava tulivatkin tutkimuksessaan siihen tulokseen, että yhtiöiden

tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, millaista informaatiota he vuosikertomuksissaan jul-

kaisevat, jotta se olisi sijoittajalle mahdollisimman informatiivinen ja toisi sijoittajalle positii-

visen tunteen siitä, että yhtiöön kannattaa sijoittaa.

Darrough (1993) tutki sijoittajaviestintää yhtiöiden kilpailukyvyn kautta. Hänen mukaansa si-

joittajaviestintä kuuluu osana toimivaan pääomamarkkinaan, mutta yhtiön julkaisemilla tie-

doilla voi olla myös negatiivinen vaikutus. Kilpailevat yhtiöt voivat saada yhtiön julkaisemasta

33

informaatiosta myös sellaista tietoa, jota he voivat käyttää hyväkseen. Tästä syystä yhtiön tu-

leekin harkita tarkkaan, mitä tietoa se itsestään julkaisee, jotta sijoittaja saisi siitä mahdollisim-

man paljon irti, mutta samalla kilpailevat yhtiöt eivät saisi siitä kilpailuetua. Tässä tulee kuiten-

kin vastaan myös se, että laki määrään yhtiöiden julkaisemaan tietyt asiat, joita yhtiö ei välttä-

mättä julkaisisi, jos ei laki sitä vaatisi. Darroughin tutkimus paljasti, että yhtiöt julkaisivat va-

paaehtoisesti annettavia tietoja varsinkin silloin, kun heillä oli siihen joku kannustin, esimer-

kiksi tiedon julkaisu vaikutti positiivisesti osakkeen hintaan.

Yhtiöiden internetin käyttöä sijoittajaviestinnässä tutkivat Ashbaugh, Johnstone ja Warfield

(1999). Tutkivat saivat selville, että mitä enemmän yhtiöt julkaisivat sijoittajille suunnattua tie-

toa internetissä ja mitä helpommin se oli sijoittajien saatavilla, sen enemmän sijoittajat sitä

käyttivät ja sitä todennäköisemmin he sijoittivat yhtiöön. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka

yhtiö julkaisi informaatiota verkkosivuillaan, se ei suoraan tarkoittanut sitä, että tieto olisi ollut

laadukasta. Tutkimukseen osallistuneiden yhtiöiden välillä oli suuria laatueroja. Laatuvaihtelut

tulivat esiin varsinkin tiedon ajantasaisuudessa ja sitä kautta sen käyttökelpoisuudessa. Osa yh-

tiöistä piti julkaisunsa ajan tasalla, jopa parin kuukauden tarkkuudella, kun osa yhtiöistä ei ollut

päivittänyt tietojaan pariin vuoteen.

Sijoittajaviestintää on tutkittu myös Suomessa. Tuominen (1985) toteutti tutkimuksen, jolla hän

halusi selvittää, kuinka paljon yhtiön toimintakertomuksella on informaatioarvoa ja miten se

näkyi yhtiön toiminnassa. Tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän yhtiön toimintakertomus

sisälsi informaatiota, sitä enemmän se vaikutti yhtiön toimintaan positiivisesti. Yhtiöt olivat

muun muassa palkanneet lisää henkilökuntaa, vientitoiminta kasvoi sekä kasvattivat pääomaa

arvopaperimarkkinoilla. Mitä enemmän yhtiöt panostivat viestintäänsä, varsinkin sijoittajille

suunnattuun, sitä enemmän se näkyi yhtiön toiminnassa positiivisessa mielessä.

Havunen ja Olli (1986) puolestaan tutkivat, kuinka paljon suomalaiset sijoittajat lukivat yhtiöi-

den tilinpäätösinformaatiota ja miten he ymmärsivät lukemaansa. Tällä haluttiin selvittää, miten

paljon sijoittajien päätökseen sijoittaa yhtiöön vaikutti se, kuinka he olivat lukemansa tilinpää-

tösinformaation ymmärtäneet. Tutkimuksessa selvisi, että parhaiten sijoittajat saivat informaa-

tiota muualta kuin yhtiöiden tilinpäätösinformaatioista. Tämä johtui siitä, että keskivertosijoit-

tajat kokivat yhtiön antaman informaation liian vaikealukuisena, kuin mitä se oli muissa tieto-

lähteissä, kuten muun muassa päivälehdissä, vuosikertomuksissa sekä radiossa ja televisiossa.

34

Leppiniemi (1987) suoritti kansainvälisen tutkimuksen, jossa hän selvitti kansainvälisen ja suo-

malaisen tilinpäätösinformaation eroja. Tutkimuksessa selvisi, että muun muassa yhdysvalta-

lainen tilinpäätösinformaatio antoi tarkemman lähtökohdan sijoittajille, kuin suomalainen. Suo-

malaisen tilinpäätösinformaation laadinta on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut kansainvä-

lisempään suuntaan, eikä se enää eroa niin huomattavasti yhdysvaltaisesta kuin 1980- luvulla.

Tämä johtuu siitä, että sijoitusmarkkinat ovat avautuneet myös kansainvälisille sijoittajille ja

tästä syystä on varsinkin pörssiyhtiöiden täytynyt muuttaa antamaansa informaatiota niin, että

se on kattanut myös kansainvälisten sijoittajien tiedon tarpeet. Mars 2000, Järvinen 2004, Hir-

vonen, Niskakangas & Steiner 2003, s. 26)

Suomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestintää on tutkittu Kasasen ja Puttosen (1994) toi-

mesta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää pörssiyhtiöiden sijoittajakuva suomalaisten analyytik-

kojen silmissä. Tutkijat saivat selville, että tuottaakseen hyvää sijoittajaviestintää yhtiöiden tu-

lee panostaa myös muuhun viestintään, kuin vain lain vaatimaan vuosikertomukseen ja osavuo-

sikatsauksiin. Tutkimuksessa pärjäsivät parhaiten ne yhtiöt, jotka toimivat myös kansainväli-

sillä markkinoilla, jolloin heidän on ollut pakko kiinnittää enemmän huomiota sijoittajaviestin-

täänsä. Mitä enemmän yhtiö panosti sijoittajaviestintäänsä, sen paremmin se tutkimuksessa pär-

jäsi. Tutkijat toteuttivat jatkotutkimuksen samasta aiheesta myös aiempaa tutkimusta seuran-

neena vuonna. Tuloksista voitiin havaita, että parannusta viestintään oli tullut, mutta siinä oli

edelleen parantamisen varaa. Parhaiten tutkimuksessa selvisivät isot pörssiyhtiöt, joilla oli

myös kansainvälistä toimintaa.

Rahoitustarkastus selvitti vuonna 2004, miten listayhtiöt suomessa noudattivat säännöllisen tie-

donantovelvollisuuden vaatimuksia. Tutkimuksessa selvisi, että yhtiöt antoivat melko hyvän ja

kattavan kuvan tutkimusajan tapahtumista, mutta niiden perusteluihin ei oltu panostettu yhtä

paljon. Myös tulevaisuuden näkymiä oli julkaistu, mutta ennusteiden perusteluissa oli huomat-

tavia puutteita. Tutkimuksen perusteella voitiin kertoa, että yhtiöt eivät toteuttaneet tiedonan-

tovelvollisuuttaan niinkään sijoittajan näkökulmasta, vaan enemmänkin lain vaatimasta julkai-

suvelvollisuudesta. Tutkimuksessa näkyi myös se, että mitä suurempi yhtiö oli kyseessä, sen

enemmän tiedonantovelvollisuuden vaatimuksiin oli panostettu. (Rahoitustarkastus 2004.)

35

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

4.1 Tutkimuskohteet

4.1.1 Ponsse Oyj

Ponsse Oyj (myöhemmin Ponsse) sai alkunsa 1970-luvulla, kun yhtiön perustaja Einari Vidgren

halusi tehdä käyttöönsä sopivan metsäkoneen. Hän oli vuosien saatossa tullut siihen tulokseen,

ettei muiden valmistamat koneet toimineet hänen käytössään niin kuin hän olisi toivonut. Vid-

gren halusi koneelleen nimen, joka kuvaisi sen sitkeyttä ja toimintakykyä kaikissa olosuhteissa.

Yhtiön perustamisen aikaan Vieremällä oli eräs tunnettu sekarotuinen ajokoira, joka oli sitkeä

ja kestävä metsästyskaveri. Tästä Vidgren sai idean ja nimesi yhtiön Ponsseksi. Yhtiön toiminta

alkoi heti perustamisen jälkeen hyvien työmiesten etsimisellä. Kun työntekijät oli yhtiöön saatu,

voitiin aloittaa ensimmäisen koneen suunnittelu ja rakentaminen. Virallisesti ensimmäisen ko-

neen julkistaminen tapahtui syksyllä 1971, reilu vuosi yhtiön perustamisen jälkeen. Vuonna

1995 koittaa hetki, jolloin Ponsse päättää listautua OTC-listalle, jolloin uusi pörssiyhtiö saa

alkunsa. (Ponsse, 2016.)

Nyt 46 vuotta myöhemmin Ponsse on vahvistanut markkina-asemaansa metsäkoneiden valmis-

tajana. Se voidaankin luokitella yhdeksi maailman johtavaksi metsäkonevalmistajaksi. Yhtiö

valmistaa koneet niin puiden kaatoon, kuin niiden kuljetukseen metsästä teiden varteen. Ponsse

ei ainoastaan kokoa koneita valmiista osista, vaan se myös suunnittelee, testaa ja valmistaa ko-

neiden avainkomponentit itse. Yhtiö siis itse tuottaa koneet ja niiden tärkeimmät komponentit,

myy valmistamansa koneet sekä huoltaa niitä. Näiden lisäksi yhtiö tuottaa itse koneissaan käy-

tettävät tietojärjestelmät. Yhtiö toimii edelleen samalla paikalla Vieremällä, Pohjois-Savossa,

minne Einari Vidgren sen vajaa 50 vuotta sitten perusti. Vuosien aikana yhtiön toiminta on

laajentunut myös ulkomaille. Ponssen täysomisteiset tytäryhtiöt sijaitsevat Ruotsissa, Norjassa,

Ranskassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä, Hongkongissa, Kiinassa,

Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Yhtiön toiminnan ylläpito ja suurin osakkeiden omistus

kuuluu Einari Vidgrenin pojille, joten kyseessä on perheyhtiö. Yhtiön toimitusjohtajan Juho

Nummelan johdolla yritys on tehnyt vuonna 2015 vahvan tuloksen. Liikevaihto oli 461,9 mil-

joonaa euroa ja liiketulos 56,3 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan metsäkoneita on valmistettu

vuoden 2015 loppuun mennessä yli 10 000 kappaletta. (Ponsse, vuosikertomus 2015.)

36

Ponssen missio on luoda innovatiivisia puunkorjuun liittyviä välineitä ja menestyä niillä asiak-

kaiden ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Omaksi visiokseen yhtiö kertoo haluavansa olla

koko toimialan halutuin yhteistyökumppani. Kaiken yritystoiminnan takana ovat kuitenkin ar-

vot, joita Ponsse haluaa noudattaa. Heidän mielestään rehellisyys, innovatiivisuus, ponsse-

henki ja asiakaslähtöisyys ovat niitä tekijöitä, joihin he haluavat panostaa. Näiden arvojen

avulla he ovat toimineet jo kohta 50 vuoden ajan ja samaa rataa yhtiö aikoo myös jatkossa

mennä eteenpäin. (Ponsse, toiminta-ajatus, 2016.)

4.1.2 Kesko Oyj

Yhtiö (myöhemmin Kesko) saa alkunsa neljän tukkukupan, Savo-Karjalan tukkuliikkeen,

Keski-Suomen Tukkukauppa Oy:n, Kauppiaat Oy:n ja Maakauppiaat Oy:n sulautumisen joh-

dosta vuonna 1940. Sulautumisen tarkoituksena oli tehostaa kauppiaiden yhtenäisyyttä ja tukea

liiketoimintaa sekä parantaa kauppiaiden tavaranhankintaa. Toiminta liittyi aluksi sekatavara-

kauppaan, mutta markkinoiden muuttuessa Kesko alkoi panosta rauta- sekä maatalous- ja ko-

nekauppoihin. 1960-luvulla mukaan tulivat elintarvikkeet ja sekatavarakaupat alkoivat muuttua

elintarvikekaupoiksi. Keskon toiminnan kasvaessa tuli myös syy listautua Helsingin Pörssiin,

joka tapahtui heti 1960-luvun alussa. (Keskon historia, 2015.)

Keskon strategia on hyvin yksinkertainen. Sen tarkoitus on pitää yllä kannattavaa liiketoimintaa

sen kolmella eri strategia-alueella: Päivittäistavarakaupassa, rakentamiseen ja talotekniikkaan

liittyvässä kaupassa sekä autokaupassa. Strategian päätarkoitus on erottua muista kauppiaista

laadulla ja asiakaslähtöisyydellä. Mitä paremmin Kesko pystyy toimimaan K-kauppiaiden

kanssa yhteistyössä, sen paremmin he pystyvät tarjoamaan asiakkailleen laatua ja tehokasta

toimintaa. Keskon visio onkin olla asiakkaan varma valinta jokaisella strategia-alueella sekä

laatujohtaja kaupan alalla koko Euroopassa. Heidän missionsa on luoda vastuullista hyvinvoin-

tia kaikille yrityksen sidosryhmille ja koko yhteiskunnalle. Tästä syntyy yhtiön arvot: Asiakas

ja laatu ovat ne elementit, joita Kesko pitää tärkeimpinä asioina kaikessa, mitä se tekee. (Kes-

kon strategia, 2016.)

Keskon vuoden 2015 liikevaihto oli yhteensä 8 679 miljoonaa euroa. Liiketulos kokonaistulok-

sesta oli 244,5 miljoonaa euroa. Tulos tehtiin pääjohtaja Mikko Helanderin johdolla, joka aloitti

pääjohtajana vuoden 2015 alussa. Keskon suurimmat osakkeenomistajat eivät ole yksityishen-

37

kilöitä eikä säätiöitä, vaan suurin omistusosuus kuuluu K-Kauppiasliitto Ry:lle, Vähittäiskau-

pan Takaus Oy:lle sekä Kruunuvuoren Satama Oy:lle. Nämä kolme tahoa omistavat Keskon

osakkeista yhteensä vajaat 11%. Yhteensä 29 ensimmäistä suurinta osakkeenomistajaa ovat

osakeyhtiöitä tai rekisteröityjä yhdistyksiä. Vasta niiden jälkeen tulee yksityishenkilöitä. Kes-

kon konserniin kuuluu kaiken kaikkiaan 101 tytäryhtiötä. Päivittäistavarakauppaan kuuluvia

tytäryhtiöitä on yhteensä 3 kappaletta, jotka toimivat Suomessa ja Venäjällä. Rauta- ja erikois-

kauppoja löytyy Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäksi Virosta, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä ja

Valko-Venäjältä. Tämän toimialan tytäryhtiöitä on yhteensä 49 kappaletta. Autokauppaan liit-

tyvä tytäryhtiö löytyy ainoastaan Suomesta. Muita Keskon tytäryhtiöitä löytyy yhteensä 10 kap-

paletta Suomesta ja Virosta. (Kesko, vuosiraportti 2015.)

4.1.3 Royal Unibrew

Royal Unibrew on perustettu vuonna 1989 Faxen kaupunkiin Tanskaan, jossa päätoimisto edel-

leen sijaitsee. Yhtiö valmistaa olutta sekä muita mallasjuomia, lonkeroa, siideriä sekä virvoi-

tusjuomia. Royal Unibrewin tärkeimmät markkinat ovat Tanskassa, Suomessa, Italiassa, Sak-

sassa sekä Baltian maissa. Kaikissa edellä mainituissa maissa yhtiö toimii joko markkinajohta-

jana tai hyvänä kakkosena oluen myynnissä, sekä pitää markkina-asemaa toisella sijalla virvoi-

tusjuomissa. Näiden lisäksi yhtiön juomia viedään Pohjois-Amerikkaan, muualle Eurooppaan

sekä Aasiaan, mutta niissä markkinat ovat vasta kasvamassa. Yhtiön on kuitenkin tarkoitus laa-

jentaa toimintaansa myös näihin maihin, joissa se on vasta kokeilemassa kepillä jäätä. (Royal

Unibrew 2016.)

Yhtiön strategiana on olla kansainvälisesti tunnettu juomatalo, jonka tuotteet olisivat johtavassa

markkina-asemassa tämän hetkisellä toiminta-alueella. Yhtiön pääpaino on oluessa sekä muissa

mallasjuomissa, mutta myös virvoitusjuomissa. Strategian toteutumista yhtiö painottaa paikal-

lisuudella, uusilla innovaatioilla ja kehityksellä, toiminnan tehokkuudella sekä taloudellisella

joustavuudella. Yhtiö strategia toi yhtiölle vuonna 2015 yhteensä 6032 miljoonaa Tanskan

kruunua, joka tarkoitti sitä, että yhtiö valmisti yhteensä 9,1 miljoonaa hehtolitraa olutta, mallas-

sekä virvoitusjuomia. (Royal Unibrew 2016.)

38

4.2 Tutkimusaineisto ja –menetelmä

Tutkimuksen empiirinen aineisto on vuodelta 2015 ja se sisältää kaikkien tutkimukseen valit-

tujen pörssiyhtiöiden vuosikertomukset, osavuosikatsaukset, pörssitiedotteet sekä muut julkai-

sut, jotka yhtiöt ovat itse julkaisseet. Kaikki julkaisut ovat löydettävissä yhtiöiden verkkosi-

vuilta ja ovat näin ollen kaikkien saatavilla. Tutkimusaineisto on valittu kerättäväksi vain yh-

deltä vuodelta, koska tarkoituksena ei ole tutkia eri vuosilta saatuja tietoja, vaan sitä, kuinka

paljon yhden vuoden aikana on annettu julki sellaista tietoa, joka ei kuulu niin sanotusti pakol-

lisen tiedonannon piiriin, vaan on ”ylimääräistä” informaatiota sijoittajille.

Tutkimukseen vertailtaviksi yhtiöiksi valitut on valikoitu kaikkien Suomessa toimivien pörssi-

yhtiöiden joukosta tietyin perustein. Ponsse Oyj on yhtiö, jonka omistussuhteet sekä koko-

luokka ovat lähellä Olvi Oyj:tä, jolloin vertailu voidaan toteuttaa edellä mainittujen kriteerien

pohjalta. Toinen suomalainen yhtiö, eli Kesko Oyj, on otettu mukaan siksi, että yhtiö on palkittu

useasti sijoittajaviestinnästään. Yhtiö on huomattavasti suurempi kuin edellä mainitut, joten

vertailua ei tehdä kokoluokan perusteella, vaan yhtiön sijoittajaviestinnästä haetaan vinkkejä ja

kehitysehdotuksia Olvin sijoittajaviestintään. Kolmas pörssiyhtiö, Royal Unibrew toimii Suo-

messa tytäryhtiö Hartwallin kautta. Tämä yhtiö on otettu mukaan, jotta voidaan vertailla yhti-

öiden sijoittajaviestintää, kun niiden emoyhtiöt toimivat eri EU- maissa.

Tutkimus toteutetaan laadullisena, vertailevana case-tutkimuksena. Vertailututkimus soveltuu

tähän tutkimukseen parhaiten, koska tutkimusaineisto koostuu samanlaisista aihe-alueista, jotka

lainsäädännön puitteissa sisältävät samoja asioita, mutta yhtiön oman päätöksen mukaan siihen

on lisätty myös vapaaehtoista informaatiota. Arminen ja Alapuro (2004) sekä Zeldtch (1971)

ovat tulkinneet, että vertailevaa tutkimuksen voidaan sanoa olevan silloin, kun siinä käytetään

yhtä tai useampaa yksikköä, joiden peruskäsitteet ovat samat ja analyysi toteutetaan systemaat-

tisesti. Vertailtavien kohteiden laajuus voi olla yksilöistä aina isoihinkin kokonaisuuksiin, kun-

han teoreettinen viitekehys antaa vastaukset tutkimusongelmaan (Peters 1998). Koska tutki-

muksessa vertailukohteina on kolme eri yhtiöitä ja niitä verrataan tutkimuksen toimeksianta-

jaan, voidaan tutkimusta pitää case-tutkimuksena. Case-tutkimukselle on ominaista keskittyä

vain yhteen tai muutamaan tutkimuskohteeseen, joiden kautta haetaan vastausta tutkimuson-

gelmiin. Hyvä Case-tutkimus tuo uutta tietoa tutkimuskohteesta, joita voidaan tutkimuksen ai-

kana käsitellä muun muassa eri hypoteesien, näkökulmien, havaintojen ja tulkintojen kautta.

(Lukka 1999, 133; Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 154–156.)

39

4.3 Aineiston käsittely ja analysointi

Tutkimusaineiston käsittely alkaa sillä, että aineisto luetaan läpi ja tehdään muistiinpanoja. Tar-

koitus on saada kuva siitä, mitä julkaisuja kukin pörssiyhtiö on vuoden 2015 aikana julkaissut.

Tämän jälkeen aineisto jaetaan pörssiyhtiöittäin ja julkaisuaiheittain eli jokaisen tutkimukseen

otetun yhtiön julkaisut, muun muassa pörssitiedotteet laitetaan omiin pinoihinsa. Jokaiselta tut-

kimuskohteelta tulisi tämän jälkeen löytyä pinot, joissa ovat vuosikertomus (sisältää myös ti-

linpäätöksen ja toimintakertomuksen), osavuosikatsaukset, pörssitiedotteet sekä sijoittajavies-

tintä verkkosivuilla.

Jaottelun jälkeen pörssiyhtiöiden julkaisut käydään läpi osa-alueittain. Ensin tutkitaan, sisäl-

tääkö tutkittava osa-alue laissa vaadittavat tiedot ja löytyykö pakollisten tietojen jälkeen infor-

maatiota, joka on annettu vapaaehtoisesti julki. Vapaaehtoisesti annetut tiedot kirjataan ylös ja

niiden sisältöä tutkitaan tarkemmin. Onko niissä annettu tieto yleistä tietoa vai tuoko se sijoit-

tajalle tärkeää lisäinformaatiota. Näistä tiedoista kootaan yhteenveto, jonka tarkoituksena on

tuoda selville, antavatko tutkimukseen valitut pörssiyhtiöt vapaaehtoisesti lisäinformaatiota si-

joittajille ja jos antaa, onko informaatio sellaista, josta on hyötyä sijoittajalle.

Tutkimusaineistoa analysoidaan havainnoimalla pörssiyhtiöiden julkaisuja ja vertailemalla

niitä toisiinsa. Tutkimukseen ei käytetä erillisiä tilasto-ohjelmia tai vastaavia, vaan havainnointi

ja aineiston tulkinta tapahtuvat tutkimuksen tekijän tekemiin havainnointeihin. Tutkimuksesta

saadut tiedot kirjataan ylös ja niistä tehdään yhteenveto. Tutkimuskohteiden verkkosivuille teh-

dään samanlainen analysointi, kuin julkaisuille, mutta sillä erotuksella, että niiden sisältöä ei

analysoida tarkemmin, vaan sivuilta haetaan mahdollisia vinkkejä Olvin verkkosivujen raken-

teeksi ja sisällöksi. Onko tutkimuskohteilla verkkosivuillaan toimiva sijoittajaviestinnän esitys-

tapa, jota voitaisiin hyödyntää myös Olvilla.

40

5 TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET

5.1 Vuosikertomukset ja tilinpäätökset

Olvi vuosikertomus vuodelta 2015 koostuu tilinpäätöksestä, tilintarkastuskertomuksesta sekä

seuraavista liitteistä: Tilintarkastajien riippumattomuusvahvistuksesta, hallinto- ja ohjausjärjes-

telmäselvityksestä sekä emoyhtiön palkka- ja palkkioselvityksestä. Huomattavin ero Olvin ja

tutkimukseen valittujen yhtiöiden välillä löytyy juuri vuosikertomuksista. Muista poiketen Ol-

vin vuosikertomus koostuu vain yllä mainituista kokonaisuuksista, kun taasen muut yhtiöt ovat

vuosikertomukseen lisänneet muitakin kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Ponssen vuosikerto-

muksesta löytyy hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaukset, tarkat esittelyt yh-

tiön johtoryhmästä ja hallituksesta sekä muuta yhtiön toimintaan liittyvää tietoa, kuten vuoden

tärkeimmät tapahtumat. Samalla tavoin ovat toimineet myös Kesko ja Royal Unibrew.

Tilinpäätöksen julkaisua koskeva pykälä löytyy arvopaperimarkkinalain 7.luvun 5. pykälästä.

Pykälä velvoittaa yhtiöitä julkaisemaan edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus vii-

meistään kolmea viikkoa ennen yhtiökokousta. Tilinpäätös pitää lain mukaan julkaista kolmen

kuukauden kuluessa tilinkauden päättymisestä, joten yhtiöiden tulee kiinnittää huomiota julkai-

suaikatauluihin. (AML 7:5.1). Tutkimuksessa mukana olevien yhtiöiden tilinpäätös vuodelta

2015 on julkaistu pörssitiedotteena sekä yhtiökokous on järjestetty seuraavasti (taulukko 1):

Olvi Oyj Ponsse Oyj Kesko Oyj Royal

Unibrew

Tilinpäätöksen julkaisu 25.2.2016 16.2.2016 3.2.2016 1.3.2016

Yhtiökokous 14.4.2016 12.4.2016 4.4.2016 27.4.2016

Taulukko 1 Tilinpäätöksen ja yhtiökokouksen julkaisupäivämäärät

Taulukon perustella voidaan todeta, että yhtiöiden tilinpäätöksen julkaisut jakaantuvat kuukau-

den sisään. Ensimmäisellä ja viimeisellä julkaisulla on väliä tasan kuukausi. Sama kaava toistuu

myös yhtiökokouksen osalta. Ensimmäisen ja viimeisen kokouksen välillä on noin kuukausi.

Kun yhtiöiden tilinpäätöksen julkaisua ja yhtiökokouksen päivää vertaillaan keskenään, voi-

41

daan niiden välillä todeta olevan enemmän kuin lain vaatimat kolme viikkoa. Myöskin tilinpää-

tös on julkaistu lain vaatiman kolmen kuukauden puitteissa. (AML 7:5.1). Olvin osalta väliä on

noin puolitoista kuukautta, Ponssella muutamaa päivää vaille kaksi kuukautta, Keskolla tasan

kaksi kuukautta ja Royal Unibrewilla hiukan vajaa kaksi kuukautta. Olvilla on siten lyhyin aika

tilinpäätöksen ja yhtiökokouksen välillä, mutta taasen kolmanneksi pisin tilinpäätöksen julkai-

sun osalta. Osakkeenomistajat ovat eniten kiinnostuneita siitä, millaisen tuloksen yhtiö tekee

edelliseltä tilikaudelta. Tällöin he toivovat mahdollisimman pikaista julkaisua tilinpäätöksen

osalta. Koska yhtiökokous on aikaisintaan kolmen viikon kuluessa tilinpäätöksen julkaisusta,

on sillä haluttu suoda osakkeenomistajille hyvää aikaa tutustua tilinpäätökseen. Tutkimuksessa

mukava olevat yhtiöt ovat pidentäneet tätä väliä, joka on osakkeenomistajalle hyvä, koska sil-

loin hänellä on enemmän aikaa perehtyä tilinpäätökseen. Yhtiöt ovat vuosien aikana julkaisseet

tilinpäätöstietonsa samoihin aikoihin, kuin aiempinakin vuosina, joten osakkeenomistajille

tämä on vakiintunut käytäntö.

Koska tilinpäätöksen tulee antaa tarpeeksi kattava kuva pörssiyhtiön taloudellisesta tilanteesta,

tulee sen sisältää tietyt lain vaatimat tiedot, kuten tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä

niihin liittyvät liitetiedot (Mähönen & Villa 2013, s. 220 ja 236). Pörssiyhtiön on myös laadit-

tava tilinpäätös IFRS-standardien mukaan, jotta niitä voidaan vertailla myös kansainvälisesti

keskenään (OYL 8:9.1). Tästä syystä Olvi ja Ponsse ovat laatineet tilinpäätöksensä konserniti-

linpäätöksen (IFRS) lisäksi emoyhtiön tilinpäätöksenä (FAS). Keskon tilinpäätös löytyy aino-

astaan konsernimuotoisena, kuten myös Royal Unibrewin. Royal Unibrew noudattaa raportoin-

nissaan myös Tanskan lain vaatimia raportointisäädöksiä, joten sitä ei täysin voida verrata suo-

men lainsäädännön velvoittamiin laatimisperiaatteisiin.

Koska tilintarkastuskertomukset eivät ole yhtiöiden tuottamaa informaatiota, vaan niiden si-

sältö on tilintarkastajien kirjoittama, ei niitä tutkita tässä tutkimuksessa sen tarkemmin. Kerto-

muksen sisällön muoto on jokaisen tilintarkastusyhteisön oma, joskin se sisältää lain vaatimat

tiedot. Tilintarkastuskertomus on joko vakiomuotoinen, ehdollinen tai kielteinen. Mikäli kerto-

musta ei voida antaa vakiomuotoisena, tulee siihen liittää lisätiedot muutoksista. (AML 7:8.1,

Häyrinen & Kajala 2013, s. 218). Kaikilla yhtiöillä tilintarkastuskertomus on helposti löydet-

tävissä ja se on jokaisella yhtiöllä vakiomuotoinen. Ponsse, Kesko sekä Royal Unibrew ovat

julkaisseet tilintarkastuskertomuksen vuosikertomuksessaan. Olvilla ei ole erillistä vuosikerto-

musta, mutta yhtiö on julkaissut tilintarkastuskertomuksen samassa yhteydessä tilinpäätöksen

42

kanssa. Olvi, Ponsse sekä Kesko käyttävät samaa tilintarkastusyhteisöä, PricewaterhouseCoo-

pers Oy:tä. Olvin ja Ponssen osalta yhtiöillä on myös sama päävastuullinen tilintarkastaja. Ro-

yal Unibrewin tarkastajana toimii kansainvälisesti tunnettu Ernst & Young tilintarkastusyhtiö.

Toimintakertomukset

Tutkimuksessa mukana olleiden yhtiöiden hallitukset ovat laatineet toimintakertomukset vuo-

delta 2015. Kertomukset on laadittu vuosikertomusten yhteyteen. Toimintakertomus kuuluu

pakollisena osana pörssiyhtiön tilinpäätökseen. Sen sisältöä säädetään kirjanpito- ja osakeyh-

tiölaissa sekä Valtiovarainministeriön asetuksessa. Näiden mukaan toimintakertomuksen tulee

antaa kattavat tiedot yhtiön toiminnasta. (KPL 3:1a., Mähönen & Villa 2013, s.221, VMA

2012/1020 2:5.1). Tutkimuksessa mukana olevat yhtiöt ovat laatineet toimintakertomuksensa

vuosikertomuksen yhteyteen. Ainoastaan Olvilla ei ole erillistä vuosikertomusta, vaan yhtiön

ns. vuosikertomus koostuu vain toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Muilla yhtiöillä on

edellä mainittujen osioiden lisäksi myös muuta informaatiota yhtiön tilikauden toiminnasta.

Royal Unibrewin antama toimintakertomus poikkeaa muiden tutkimuskohteiden kertomuk-

sista. Yhtiön vuosikertomus on laadittu samalla tavoin, kuin Ponssen ja Keskon, mutta sisällön

järjestyksellä ja tiedon esittämisessä on eroavaisuutta. Yhtiön hallitus on antanut toimintaker-

tomuksen, jossa he ilmoittavat vuosikertomuksessa olevan tilinpäätöstiedon olevan oikeanlai-

nen ja hallitus on hyväksynyt sen. Kuten suomalaisessa toimintakertomuksessa, Royal Unibrew

ei käy erikseen yhtiön toimintaa läpi. Tästä johtuen Royal Unibrewin toimintakertomus ei ole

vertailukelpoinen muihin tutkimuskohteisiin verrattuna ja tältä osin se jätetään tutkimuksen ul-

kopuolelle.

Tarkasteltaessa Olvin, Ponssen ja Keskon hallitusten toimintakertomuksia, ei ensisilmäyksellä

niissä ole suuria eroavaisuuksia. Olvi on käyttänyt raportissaan taulukoita, kun taasen Ponsse

on ilmoittanut tietojaan kaavioilla. Keskon tietoja on pääosin taulukoissa, mutta yhtiö on anta-

nut tunnusluvuista erikseen kaavioversiot. Tällä tavoin tunnusluvut ovat helpommin tulkitta-

vissa. Kaikkien tutkimuskohteiden toimintakertomukset ovat selkeät ja teksti helposti luettavaa.

Toimintakertomuksia lähemmin tarkasteltaessa niiden alku on jokaisen yhtiön kohdalla sama.

Yhtiöt ovat laatineet yhteenvedon kuluneesta vuodesta, jossa tiedot esitetään niin tekstiversiona

kuin numeerisesti. Olvin yhteenvedossa yhtiö käy läpi liiketoiminnan kehityksen lisäksi tär-

43

keimmät tunnusluvut. Kun sisältöä verrataan Ponsseen ja Keskoon, on Ponssen kertomus huo-

mattavasti lyhyempi ja vähemmän informaatiota sisältävää. Yhtiö käy läpi vain tärkeimmät tie-

dot. Keskon yhteenvetokertomus koostuu liiketoiminnan kehityksestä eri segmenteissä, mutta

myös sisältää muun muassa verotietoja, joita muut yhtiöt eivät ole julkaisseet. Olvin kertomus

on laajin tekstimäärältään, mutta sijoittajaa kiinnostavaa informaatiota siitä löytyy vähemmän

kuin Keskon kertomuksesta. Myynnin kehitystä on seurattu Olvin ja Keskon kertomuksissa,

Ponsse on tältä osin jättänyt erittelyn pois. Sekä Olvi että Kesko ovat avanneet myyntitietojaan

segmenteittäin, Olvi tytäryhtiöidensä osalta ja Kesko eri toimialoiltaan. Tältä osin Keskon ra-

portointi on laajempaa, sillä se on käynyt segmenteittäin läpi muun muassa investoinnit, jota ei

Olvin kertomuksessa ole kerrottu yhtä tarkasti. Samalla tavoin yhtiöt ovat raportoineet myös

rahoitukseen ja investointeihin liittyvät tiedot. Näiden raportointien perusteella voidaan todeta,

että Olvi raportoi mieluiten koko konsernin tietoja, kun Kesko käyttää enemmän segmenttira-

portointia. Yhtiöt toimivat eri toimialoilla, joten niitä ei täysin voida verrata toisiinsa, mutta

sijoittajan näkökulmasta mitä tarkempaa raportointi on, sen luotettavampana sijoittaja yhtiöitä

pitää. Konsernirakenteen muutoksista on yhtiöiden hallitusten toimintakertomuksissa kerrottu

lyhyesti. Suuria muutoksia ei yhtiöissä ole tapahtunut, joten tietoa ei yhtiöiltä ole juurikaan

tullut. Tutkimuskohteista Olvi on ilmoittanut omistusosuudet taulukossa, vaikka niissä ei suurta

muutosta olekaan tapahtunut. Tämä on helpompi tapa tulkita, kuin pelkästään tekstin perus-

teella.

Olvin hallituksen toimintakertomuksessa käydään läpi yhtiön toimintaa tuotekehityksen, hal-

linnointiperiaatteiden, henkilöstön ja palkitsemisen näkökulmista. Jokainen aihe käydään läpi,

miten yhtiö toimii kyseisessä tilanteessa, mutta tarkemmin toimintatapoja ei ole avattu. Muihin

tutkimuskohteisiin verrattuna Olvi kulkee keskiväylää. Informaatiota on annettu, toiseen tutki-

muskohteeseen verrattuna laajemmin, toiseen suppeammin. Olvin antamat tiedot antavat kui-

tenkin kattavan kuvan yhtiön toiminnasta, jonka hallitus on hyväksynyt, vaikkakin tietoa olisi

voinut myös avata hiukan enemmän.

Kun tarkastellaan yhtiöiden hallituksien toimintakertomusista hallituksesta, tilintarkastajista,

johdosta sekä yhtiöiden osakkeista annettuja tietoja, voidaan informaation annossa havaita

eroja. Olvi raportoi edellä mainituissa toimissa olevat henkilöt ja antaa osaketiedot, mutta ei ole

avannut kertomuksessaan tarkemmin yhtiökokouksen kulkua ja siinä päätettyjä asioita, kuten

muut tutkimuskohteet ovat tehneet. Vaikka yhtiöillä onkin saatavilla erilliset tiedot yhtiöko-

kouksesta, on siitä haluttu ottaa pääkohdat myös toimintakertomukseen. Tämä voi sijoittajan

44

näkökulmasta tuntua siltä, että hallitus ottaa omalta osaltaan kantaa yhtiökokoukseen, vaikka

siinä annettava informaatio ei uutta tietoa sijoittajalle toisikaan. Osaketietoa Olvi on antanut

perusmuotoisesti. Kun tiedon määrää verrataan muihin tutkimuskohteisiin, menee Olvi keski-

linjaa pitkin. Kun tältä osin tehdään yhteenveto, voidaan huomata yhtiöiden painottavan rapor-

toinnissaan toimintaansa eri tavoin. Ponsse haluaa pitää antamansa tiedon lyhyenä, kun taasen

Kesko on laatinut laajan toimintakertomuksen. Olvin kertomus lukeutuu näiden kahden väli-

maastoon, kuitenkin lähemmäs Keskon laajempaa pakettia kuin Ponssen suppeaa, perustiedot

sisältävää kertomusta.

Vastuullisuus ja ympäristöasiat kuuluvat olennaisena osana hallitusten antamaan toimintaker-

tomukseen. Kaikki tutkimuskohteet painottavat noudattavansa ja valvovansa toiminnassaan

vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Olvi ja Ponsse ovat kiinnittäneet huomiota siihen,

että yhtiöiden toiminta on mahdollisimman ympäristöystävällistä, sillä kumpikin yhtiö voi toi-

minnallaan aiheuttaa vakavankin ympäristöuhan. Olvi on laatinut toimintakertomukseen omat

ympäristöperiaatteet, joita se noudattaa konsernin jokaisessa tehtaassa ja toimintapisteessä. Kun

edellä mainitut yhtiöt painottavat ympäristön toimintaa, Kesko painottaa vastuullisuutta. Yhtiöt

ovat raportoineet aiheesta tarkasti, joskin Olvi on Ponsseen verrattuna antanut tarkemman in-

formaation, kun taasen Keskon vastuullisuus on jatkumo Olvin ympäristöperiaatteille. Tästä

käykin hyvin selville, että Olvi sekä Ponsse ovat niin sanotusti alkutuottajia ja Kesko taasen

tuotteiden välittäjä.

Toimintakertomuksiin on liitetty tietoa yhtiön liiketoiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta. Ol-

vin riskienhallintaa on avattu hyvin. Yhtiön toimintaan vaikuttavat riskit on listattu ja niitä on

perusteltu. Tästä saa hyvän kuvan siitä, miten monet eri riskit voivat yhtiön toimintaan vaikut-

taa. Kun Olvin riskitietoa verrataan muihin tutkimuskohteisiin, voidaan havaita, että Ponssen

riskitiedot ovat huomattavasti suppeammat, yhtiö ei juurikaan perustele niitä riskejä, joita sen

eteen voi tulla. Se ei ole myöskään tarkentanut, miten yhtiö on riskeihin varautunut. Keskon

riskikartoitus on Olvin kartoitukseen verrattuna laajempi, mutta tässä tapauksessa näitä ei voida

täysin verrata, koska kyseessä on eri toimialalla toimivat yhtiöt. Olvi valmistaa tuotteita, jolloin

sen riskit ovat erilaiset kuin Keskon, joka jälleenmyy tuotteita. Yhtiöillä on myös samoja ris-

kejä, kuten rahoitusriskit. Näiden samojen riskien perusteluissa yhtiöiden välillä ei ole poik-

keavuuksia.

45

Yhteenvetona tutkimuskohteiden toimintakertomuksista voidaan todeta, että niissä on paljon

samaa, mutta eroavaisuuksia löytyy. Suurin eroavaisuus on eri tavoin laaditut toimintakerto-

mukset. Sisällöissä on paljon samaa, joskin Olvi ja Kesko ovat laatineet kertomukset laajemmin

kuin Ponsse. Asioita on tarkennettu ja yhtiöt ovat painottaneet eri osa-alueita. Kertomuksissa

ei kuitenkaan ole sellaista, joka nousisi täysin ylitse muiden, toisaalta täytyy muistaa, että yhtiöt

eivät toimi samalla alalla, joten jo sen takia kertomuksissa ei sisältö voi ollakaan täysin samaa.

Olvin hallituksen antama toimintakertomus sijoittuu sisällöltään ja laajuudeltaan Ponssen ja

Keskon kertomusten väliin, kuitenkin kallistuen enemmän Keskoon päin.

Tilinpäätökset

Yhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kahdella eri tapaa. IFRS-standardien mukaisesti laadittu

konsernitilinpäätös koskee koko konsernin toimintaa ja on näin ollen kansainvälisesti vertailu-

kelpoinen. Jokainen tutkimuskohde on konsernitilinpäätöksen lisäksi laatinut emoyhtiön tilin-

päätöksen, joka on toteutettu yhtiön kotimaan lain ja sääntöjen mukaisesti. Nämä tilinpäätökset

ovat lähinnä kotimaassa tapahtuvaa vertailua varten, jolloin niillä ei ole kansainvälisesti vertai-

luarvoa. Tilinpäätösten osalta tutkimusta ei suoriteta, sillä tilinpäätöksien sisältö on yhtiöissä

sama, vaikka ne on esitetty hiukan eri tavoin.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilintarkastajien riippumattomuusvahvistus löytyy ainoastaan Olvilta. Yhtiö on halunnut jul-

kaista tilintarkastajansa antaman lausunnon yhtiön tilintarkastuksesta ja tilintarkastajien muista

toimista, joista yhtiö tarkastajille maksaa. Lausunnon on allekirjoittanut tilintarkastaja, joka toi-

mii Olvin vastaavana tarkastajana. Vahvistuksen julkistaminen tuo sijoittajalle tiedon siitä, että

tilintarkastajilla ei ole kytköksiä yhtiöön ja näin ollen tilintarkastusta voidaan pitää luotettavana

ja riippumattomana yhtiöstä.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvitys eli yhtiöiden hallinnointikoodi löytyy yhtiöiden vuosiker-

tomuksesta pois lukien Olvi, jonka selvitys löytyy yhtiön verkkosivuilta tilinpäätöksen yhtey-

destä. Suomessa toimivat emoyhtiöt noudattavat Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymää

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, kun taasen Tanskassa toimiva Royal Unibrew nou-

46

dattaa kotimaassaan komitean hyväksymää hallinnointikoodia. Nämä hallinnointikoodit poik-

keavat hiukan toisistaan, mutta sisältävät kuitenkin samoja asioita, joita yhtiöiden toivotaan

noudattavan toiminnassaan.

Ulkonäöllisesti hallinnointikoodit poikkeavat toisistaan jonkin verran. Ponsse on laatinut selvi-

tyksen lyhyesti ja ytimekkäästi kertoen ne tiedot, jotka sijoittajaa eniten kiinnostavat. Olvi on

taasen laatinut selvityksen enemmän hallinnointikoodin pohjalta. Yhtiö on käynyt läpi erikseen

jokaisen hallinnointikoodiin kuuluvan suosituksen ja sitä kautta selvittänyt, miten yhtiö toimii

suosituksiin nähden. Keskon selvitys on edellä mainittuja selvityksiä laajempi, rakenteeltaan se

on vapaamuotoisempi kuin Olvilla, koska siinä ei ole käyty jokaista suositusta kohta kohdalta

läpi. Royal Unibrewin antamaa selvitystä verrattaessa muihin tutkimuskohteisiin, voidaan to-

deta, että selvitys on Keskon selvityksen kaltainen, ei kuitenkaan yhtä laaja, mutta laajempi

kuin Olvilla ja Ponssella.

Selvityksen alku on jokaisella yhtiöllä sama. Siinä käydään läpi, miltä osin yhtiö noudattaa

hallinnointikoodia ja onko hallinnointikoodin suosituksissa sellaisia osioita, joista yhtiö poik-

keaa. Olvilla suosituksesta poikkeaminen tulee valiokuntien perustamiseen liittyvässä suorituk-

sessa. Tämä on mainittu selvityksen johdannossa, mutta varsinainen perustelu löytyy selvityk-

sestä jäljempää. Myös Kesko ja Royal Unibrew ovat antaneet jo johdannossa tiedon siitä, ettei

suosituksia ole täysin noudatettu. Olvin ja Royal Unibrewin tiedot kuitenkin poikkeavat Keskon

tiedosta siinä, että Kesko ei ole perustellut tarkemmin, miksi se on poikennut suosituksesta, kun

taasen Olvi ja Royal Unibrew ovat perustelleet asian tarkemmin.

Olvin selvitys on muihin verrattuna perusmuotoisempi, koska siinä käydään läpi hallinnointi-

koodi suosituksittain, kun taasen muut yhtiöt käyvät sitä läpi enemmän tekstimuodossa. Tämän

lisäksi muut tutkimuskohteet ovat toteuttaneet selvityksen enemmän yhtiön näkökulmasta, kun

taasen Olvin selvitys mukailee enemmän hallinnointikoodin sisältöä. Olvi käy muihin yhtiöihin

nähden tarkemmin läpi, millä tavoin se toteuttaa hallinnointikoodin suosituksia koskien yhtiö-

kokousta. Muut yhtiöt eivät ole yhtiökokoukseen juurikaan ottaneet kantaa, joten Olvi on ainut,

joka sitä käy selvityksessään läpi. Ponsse ja Kesko ovat puolestaan painottaneet enemmän hal-

lituksesta ja toimitusjohtajasta annettavia tietoja. Yhtiöt käyvät tarkasti läpi hallituksen jäsenet

ja heidän tärkeimmät tiedot, kun taasen Olvi ja Royal Unibrew eivät ole tätä tehneet. Olvi on

käynyt hallitusta ja toimitusjohtajaa koskevat suositukset läpi, mutta sen antamassa selvityk-

47

sessä ei henkilöistä juurikaan puhuta nimeltä, saati käydä läpi heidän taustojaan, kuten koulu-

tusta ja työkokemusta. Samalla tavoin menettelee Royal Unibrew sillä erotuksella, ettei se puhu

hallituksen jäsenistään edes nimeltä. Jäsenet on kylläkin esitelty vuosikertomuksessa myöhem-

min, mutta tässä heistä ei puhuta mitään. Tältä osin Olvin antama selvitys on enemmänkin pe-

rusmuotoinen ja muihin yhtiöihin verrattuna sitä on käyty läpi yleisellä tasolla.

Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus on käsitelty tutkimuskohteiden selvityksissä eri tavoin.

Olvin kohdalla selvitys on tehty suositusten otsikointia hyväksikäyttäen, kun muut tutkimus-

kohteet ovat laatineet sen tekstimuotoon. Olvi on antanut lyhyet selvitykset riskienhallinnasta

ja sisäisestä tarkastuksesta. Selvitykset ovat kuvattu muutamalla lauseella jokaista suositusta

kohden, jolloin asiaa ei ole avattu laajemmin. Tämä osio on Olvilla huomattavasti suppeampi

kuin muilla tutkimuskohteilla, joten voidaan todeta, että tältä osin sijoittaja saa hyvin vähän

tietoa yhtiön toiminnasta. Sijoittaja voisi kaivata tähän tarkempaa suositusten kuvausta, jolloin

hän saisi kattavamman kuvan siitä, millä tavoin yhtiö on varautunut riskienhallintaan ja sisäi-

seen tarkastukseen.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksessä on käyty myös läpi tilintarkastus ja siihen liittyvät

suositukset. Olvin selvityksessä on käyty läpi lyhyesti, mutta ytimekkäästi tilintarkastajan va-

linta ja mitkä asiat kuuluvat tilintarkastajan tehtäviin. Selvityksessä on myös kerrottu, kuka

toimii Olvin tilintarkastajana ja kuinka paljon tilintarkastajalle on maksettu palkkiota tehdystä

työstä. Kun tätä verrataan muihin tutkimuskohteisiin, voidaan havaita, että Ponsse ei ole omassa

selvityksessään antanut tilintarkastajatietoja ollenkaan. Keskon selvityksessä voidaan löytää sa-

mat tiedot kuin Olvilta, joskin Keskolla on hiukan tarkempi kuvaus tilintarkastajalle makse-

tuista palkkioista. Royal Unibrewin selvityksestä ei tilintarkastajaa koskevaa tietoa löydy. Tä-

män perusteella voidaan todeta, että Olvin selvityksessä on tältä osin enemmän tietoa kuin

Ponssen ja Royal Unibrewin, mutta se pärjää vertailussa myös Keskolle, vaikka Keskolla on

pieni lisäys omassa raportoinnissaan, jota ei Olvilta löydy.

Palkka- ja palkkioselvitys kuuluu osana pörssiyhtiöiden julkaisemiin liitetietoihin. Selvityksen

tulisi nimensä mukaisesti antaa vastaukset sille, miten yhtiö palkitsee sen johtoa ja hallitusta.

Tarkasteltaessa Olvin, Ponssen ja Keskon palkka- ja palkkioselvityksiä, voidaan niiden perus-

teella tehdä seuraavia huomioita. Jo selvitysten pikainen tarkastelu osoittaa, että Olvin selvitys

on paljon laajempi kuin Ponssen, kun taasen Olvin ja Keskon selvitykset sisältävät samoja asi-

oita. Jokaisen yhtiön selvitys alkaa sillä, että yhtiö kertoo noudattavansa suomen listayhtiöiden

48

hallinnointikoodia ja noudattavansa siinä olevia suosituksia palkitsemista koskien. Koodissa on

tullut päivitys 1.1.2016 ja tässä tapauksessa Olvi on yhtiöistä ainut, joka on käyttänyt päivitystä

jo vuoden 2015 selvitystä tehdessä. Sekä Ponsse, että Kesko ovat raportoineet vanhan käytän-

nön mukaisesti.

Hallituksen jäsenten palkkioista yhtiöt ovat antaneet erilaiset selvitykset. Olvi on halunnut

tuoda vielä erikseen selville, millä tavoin hallituksen palkitsemisesta on päätetty. Yhtiö on eri-

tellyt hallituksen jäsenten vuosi- sekä kokouspalkkiot. Samalla tavoin ovat toimineet myös

Ponsse sekä Kesko sillä erotuksella, että Ponssen antama selvitys on suppeampi kuin Olvin ja

Keskon taasen laajempi, koska Kesko on listannut omaan selvitykseensä hallituksen jäsenten

kokouspalkkiot myös tarkastus- sekä palkitsemisvaliokunnasta. Olvilla ja Ponssella ei näitä va-

liokuntia ole. Tältä osin Olvin selvitys on kattavampi kuin Ponssen, mutta suppeampi kuin Kes-

kolla. Olvin ja Keskon ero tulee siinä, että Kesko on laatinut selvityksessään laajemman teksti-

osuuden, jossa selvitetään tarkemmin yhtiön hallitukselle maksettuja palkkioita. Olvilla nämä

tiedot ovat vain taulukkomuodossa.

Olvi on selvityksessään myös perustellut, miksi se palkitsee ja millä perusteella palkkioita mak-

setaan. Ponssella ei tätä selvitystä ole ollenkaan, kun taasen Kesko on perustellut laajemmin

samaisen asian. Vaikka Olvilla ja Keskolla on samat periaatteet palkitsemisen suhteen, on

Kesko avannut tätä asiaa omassa selvityksessään enemmän, jolloin sen perusteella saa katta-

vamman kuvan siitä, miksi ja missä tapauksissa palkkioita maksetaan. Toimitusjohtajan ja

muun johdon palkitsemiseen yhtiöt ottavat eri tavoin kantaa. Siinä missä Ponsse on antanut

lyhyen ja ytimekkään tiedon, Olvi on avannut enemmän palkitsemisen taustaa. Olvin tieto on

kuitenkin enemmän yleistietoa, kuin syvällisempää, joten siinä ei tule juurikaan mitään sellaista

ilmi, jonka voisi kuvitella olevan sijoittajalle tärkeää tietoa. Kesko on puolestaan avannut sel-

vitystään enemmän, jolloin voidaan todeta, että Olvin selvitys on näiden kahden yhtiön väli-

maastossa, kuitenkin enemmän Keskon puolella kuin Ponssen. Olvin selvityksessä on käyty

toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemista läpi enemmänkin yleisellä tasolla, mutta katta-

vammin kuin Ponsse. Suurin ero palkka- ja palkkioselvityksissä yhtiöiden välillä tulee juuri

toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisessa. Ponsse ja Kesko ovat selvityksessä pu-

hutelleet toimitusjohtajaansa nimellä, kun taasen Olvin selvityksessä puhutaan vain toimitus-

johtajasta. Selvityksiä lukiessa nimellä mainitusta toimitusjohtajasta tulee lukijalle enemmän

sellainen kuva, että henkilö halutaan nimenomaan mainita nimellä. Pelkästä toimitusjohtajasta

jää kuva, että selvitys on tehty enemmänkin perusmuotoiseksi.

49

5.2 Osavuosikatsaukset

Olvin, kuten muidenkin tutkimuskohteiden osavuosikatsaukset, noudattavat yhtiöiden valmiita

osavuosikatsauspohjia eli raporttien ulkoasu ja otsikointi ovat jokaisessa osavuosikatsauksessa

samat. Yhtiöt ovat julkaisseet osavuosikatsaukset jokaiselta kolmen kuukauden kvartaalilta, ei-

vätkä ole antaneet suppeampaa johdon osavuosiselvitystä ensimmäiseltä ja kolmannelta kvar-

taalilta (VMA 2:4.). Kaikkien yhtiöiden osavuosikatsaukset ovat selkeitä, niihin on lisätty mal-

tillisesti taulukoita, jotta tiedon ymmärtäminen olisi lukijalle mahdollisimman helppoa. Koska

suomessa arvopaperimarkkinalaki (AML 7:10.1.) velvoittaa yhtiöitä julkaisemaan osavuosikat-

saukset kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun osavuosikvartaali on päättynyt, tarkas-

tellaan ensiksi tutkimuskohteiden osavuosikatsausten julkaisuaikataulua. Voidaan havaita (tau-

lukko 2), että yhtiöiden välillä ei ole suuria poikkeamia julkaisuaikatauluissa.

Olvi Oyj Ponsse Oyj Kesko Oyj Royal Unibrew

Q1

1.1-31.3.2015

29.4.2015 21.4.2015 28.4.2015 28.4.2015

Q2

1.4-30.6.2015

13.8.2015 4.8.2015 22.7.2015 17.8.2015

Q3

1.7-30.9.2015

29.10.2015 20.10.2015 22.10.2015 25.11.2015

Taulukko 2 Tutkimuskohteiden osavuosikatsausten julkaisuaikataulu vuonna 2015

Ensimmäisen kvartaalin jälkeen ensimmäisenä osavuosikatsauksen julkaisi Ponsse. Kaikki yh-

tiöt kuitenkin julkaisivat katsauksen viikon sisällä ensimmäisestä ja vajaan kuukauden kuluessa

kvartaalin päättymisestä. Toisen kvartaalin osalta julkaisuaikatauluissa on huomattavaa hajon-

taa, joka voidaan osaltaan selittää kesäkauden ajankohdalla, jolloin usein yhtiöissä pidetään

kesälomia. Puolen vuoden katsauksen julkaisi ensimmäisenä Kesko, jonka julkaisu on päivätty

kolme viikkoa sen jälkeen, kun toinen kvartaali on päättynyt. Viimeisenä osavuosikatsauksen

koskien toista kvartaalia on julkaissut Royal Unibrew, puolitoista kuukautta myöhemmin kvar-

taalin loppumisesta ja melkein kuukautta myöhemmin Keskon julkaisusta. Olvi on julkaissut

oman katsauksensa puolitoista kuukautta myöhemmin toisen kvartaalin loppumisesta. Kol-

matta kvartaali tarkasteltaessa voidaan huomata, että julkaisuajankohdat ovat lyhentyneet edel-

50

liseen kvartaaliin verrattuna. Ensimmäisenä julkaisun on tehnyt Ponsse, jonka julkaisu on ta-

pahtunut vain kolme viikkoa kolmannen kvartaalin loppumisen jälkeen. Viimeisimpänä kol-

mannen kvartaalin osavuosikatsauksen on julkaissut Royal Unibrew, melkein kaksi kuukautta

kvartaalin loppumisen jälkeen. Suomessa toimivat yhtiöt raportoivat tämän perusteella nope-

ammin, kuin Royal Unibrew. Syytä pidempään raportointiaikaan ei yhtiön julkaisuista löydy.

Osavuosikatsausten selostusosat

Arvopaperimarkkinalaki sekä Valtiovarainministeriön tiedonantovelvollisuusasetus säätelevät,

mitä tietoja osavuosikatsausten selostusosien tulee pitää sisällään. Selostusosan sisältöön ei vai-

kuta se, onko yhtiö laatinut taulukko-osan täysin IAS-34 standardin mukaisesti. (AML7:11,

VM 2:2.). Olvin osavuosikatsaukset alkavat yhteenvedolla kvartaalin suoriutumisesta. Siinä

käydään läpi niin sanallisesti kuin numeerisesti läpi, millainen oli yhtiön toiminta kvartaalin

aikana sekä edellisenä vuonna samaisena ajankohtana. Olvi on näiden tietojen lisäksi sijoittanut

yhteenvedon lopuksi tiedon yhtiön tulosnäkymästä. Tieto pitää sisällään sen, miten yhtiö on

suoriutunut kuluneen vuoden aikana myyntivolyymin, liikevaihdon ja liikevoiton suhteen.

Tämä tieto tulee edellisen vuoden tilinpäätöksen julkistamisessa annetun tulosnäkymän toteu-

tumisesta. Kolmannen kvartaalin jälkeen yhtiö on joutunut täsmentämään näkymiään, jonka he

ilmoittavat osavuosikatsauksessa heti alussa. Tämä tuo lukijalle heti tiedon, ettei ennuste ole

mennyt niin kuin on suunniteltu. Ponsse on antanut vain sanallisen selvityksen yhtiön toimin-

nasta, joten tulkinta tehdään vain tekstin perusteella. Sulkuihin on merkitty myös edellisen vuo-

den tulos, mutta taulukko olisi selventänyt yhteenvetoa. Ensimmäisen ja toisen kvartaalin kat-

sauksissa ei yhtiö ole kommentoinut yhtiön suoriutumista tulosnäkymän suhteen, mutta viimei-

seen eli kolmannen kvartaalin yhteenvetoon he ovat lisänneet tiedon, jonka mukaan he muutta-

vat ennusteessa antamaansa tietoa. Keskon osalta tiedot ovat täysin samat kuin mitä Olvi antaa,

joten näiden kahden välillä ei ole eroa. Royal Unibrew on antanut osavuosikatsauksen alkuun

niin sanallisen kuin numeerisen informaation kuluneesta osavuodesta. Poiketen muista tutki-

muskohteista, Royal Unibrewin toimitusjohtajan lausunto on lisätty jo heti alkuteksteihin. Sii-

hen on myös lisätty sijoittajakalenteri, josta näkyy vuoden aikana julkaistavien osavuosikat-

sausten aikataulu ja kolmannen katsauksen yhteenvedosta sadan tieto jo seuraavan vuoden jul-

kaisuista, myös kuluneen vuoden tilinpäätöksestä. Royal Unibrew on antanut osavuosikatsauk-

sensa yhteenvedossa eniten sellaista tietoa, joka kiinnostaa osakkeenomistajaa. Tätä voidaan

pitää vahvuutena, mutta samalla voidaan myös kyseenalaistaa, lukeeko osakkeenomistaja koko

osavuosikatsauksen läpi, jos yhtiön mielestä tärkeimmät tiedot on kokonaisuudessaan lisätty

51

katsauksen ensimmäisille sivuille. Onko tässä olemassa riski sille, että muu sisältö jää huomi-

oimatta.

Osavuosikatsaukseen kuuluu osana myös toimitusjohtajan näkemys menneen kvartaalin tilan-

teesta. Eroavaisuuksia näistä löytyy jonkun verran, johtuen osaltaan myös siitä, että tutkimus-

kohteet poikkeavat toisistaan huomattavasti, koska eivät edusta samaa toimialaa. Olvin toimi-

tusjohtajan tilannekatsaus sisältää lyhyen selvityksen yhtiön suoriutumisesta, toiminnasta Suo-

messa sekä tytäryhtiöissä Baltiassa sekä yhtiön alkuvuoden investoinneista. Selvityksessä tulee

myös ilmi, ettei yhtiö enää sovella IAS 29-standardia tytäryhtiöönsä Valko-Venäjällä, joten

tämä tulee myös sijoittajien huomioida tutkiessaan yhtiön tulostietoja. Ponssen toimitusjohtajan

tilannekatsaus sisältää tekstin lisäksi tärkeitä tunnuslukuja, joita toimitusjohtaja selvityksessään

painottaa. Nämä ovat samoja tietoja kuin jo edellä mainitut keskeisimmät tunnusluvut, mutta

mukaan on otettu myös lukuja, jotka eivät keskeisimmissä tunnusluvuissa ole, mutta toimitus-

johtaja katsoo tarpeelliseksi tuoda ne julki. Luvut tuovat tekstiin lisää ymmärrettävyyttä ja lu-

kija saa siitä varmasti enemmän irti, kuin tekstistä jossa ei ole lukuja mainittu. Ponsse ei juuri-

kaan avaa tytäryhtiöidensä toimintaa. Keskon toimitusjohtajan katsaukseen on Ponssen lailla

sisällytetty tekstiä ja lukuja, jotka vahvistavat toisiaan. Samoin ulkomaan toimintaa on avattu.

Keskon katsaus eroaa Olvin ja Ponssen toimitusjohtajien katsauksista siinä, että se sisältää eni-

ten tietoa myös tulevasta. Royal Unibrew ei ole erikseen liittänyt katsaukseen toimitusjohtajan

lausuntoa, vaan yhteenvetoon on lisätty parin kolmen lauseen teksti, jossa toimitusjohtaja ku-

vailee yhtiön toimintaa. Osakkeenomistajaa kiinnostaa yhtiön sen hetkinen taloudellinen ti-

lanne, mutta myös yhtiön tulevaisuuden suunnitelmat ovat ratkaiseva tekijä sille, kokeeko osak-

keenomistaja luottamusta yhtiön tulevaisuutta kohtaan ja sijoittaako jatkossakin yhtiöön.

Koska tutkimukseen valitut yhtiöt eivät toimi täysin samalla alalla, on myös niiden toiminnassa

eroja. Olvin, Keskon ja Royal Unibrewin toiminta on osaltaan samaa alaa, kaksi heistä toimii

juomateollisuudessa ja kolmas myy juomia eteenpäin. Nämä kolme tahoa ovat tuoneet osavuo-

sikatsauksissaan ilmi myös toiminnan kausiluonteisuuden. Tällä tarkoitetaan sitä, että toiminta

ei ole koko vuoden täysin samanlaista, vaan kausivaihtelu tekee sen, että tuotteita menee tietyllä

kaudella enemmän kuin toisella. Esimerkiksi juomateollisuudessa Olvin ja Royal Unibrewin

toiminta on vilkkainta kesäkuukausina, jolloin juomia ostetaan suhteessa enemmän kuin muina

kuukausina. Ponsse toimii sellaisella alalla, jolla ei kausivaihteluita ole, joten sen toiminta on

jatkuvaa ja tasaista koko vuoden ajan.

52

Myynnin ja tuloksen kehitystä seurataan jokaisessa osavuosikatsauksessa. Olvi on ilmoittanut

myynnin ja liikevaihdon kehittymisen yksiköittäin, jolloin taulukosta voidaan heti havaita, mi-

ten emoyhtiön ja tytäryhtiöiden myynti jakautui ja millainen muutos oli edellisvuoteen. Samalla

tavoin yhtiö esittää myös liikevoiton. Taulukoita on selvennetty myös tekstein, mutta jo taulu-

kosta itsestään selviää hyvin, kuinka yhtiöllä on taloudellisesti mennyt. Olvi ilmoittaa osavuo-

sikatsauksessaan erikseen yhtiön taseen, rahoituksen sekä investoinnit. Näistä tiedoista saadaan

selville, miten tase on muuttunut vuoden aikana, kuinka paljon yhtiöllä on velkaa sekä onko

vuoden aikana tapahtunut suuria investointeja ja mihin ne on suunnattu. Ponsse on julkaissut

tietonsa lyhyesti tekstimuodossa, joten sen luettavuus ja ymmärrettävyys on tekstin varassa.

Tiedot ovat samat kuin mitä yhtiö on yhteenvedossa osavuosikatsauksen alussa ilmoittanut.

Kesko on toteuttanut liiketoiminnastaan huomattavasti laajemman kokonaisuuden, jossa se käy

läpi ensin yhtiön myynnin ja tuloksen, jonka jälkeen se on jakanut ne segmenteittäin. Yhtiön

antamat tiedot ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat kuin mitä Olvin ja Ponssen, toisaalta

kyseessä on huomattavasti suurempi yhtiö, jonka toimintaa mitataan suuremmassa mittakaa-

vassa. Royal Unibrew on käsitellyt tietojaan samalla tavalla kuin Kesko, ensin koko yhtiönä ja

sen jälkeen tytäryhtiöittäin. Tältä osin sekä Olvi että Ponsse ovat huomattavasti pienempiä toi-

mijoita kuin Kesko ja Royal Unibrew. Yhtiöt antavat enemmänkin lain vaatimat tiedot, kuin

ylimääräistä ja tarkempaa informaatiota, jota isommat yhtiöt tekevät.

Yhtiön johdon, hallituksen, tilintarkastajien ja henkilöstön ilmoittamisen kohdalla on tutkimus-

kohteissa suuria eroja. Olvin katsauksesta selviää, ketkä toimivat emoyhtiön johtoryhmässä,

tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä johtoryhmien rakenne tytäryhtiöissä. Yhtiö on myös avoin

hallituksestaan sekä tilintarkastajistaan, jotka selviävät jokaisesta osavuosikatsauksesta. Hen-

kilöstön määrästä on myös annettu kattava tieto niin emoyhtiössä kuin tytäryhtiöissäkin sekä

kerrottu, mitkä asiat ovat vaikuttaneet henkilöstön määrän laskuun. Kun Olvin antamaa tietoa

verrataan muihin tutkimuskohteisiin, voidaan havaita, että Ponsse raportoi johdostaan, mutta ei

hallituksestaan eikä tilintarkastajistaan. Henkilöstöstä Ponsse on kertonut lukumäärän, mutta ei

eritellyt sitä. Henkilöstökuluistaan Ponsse on kertonut tuloskehityksessään. Kesko on puoles-

taan kertonut henkilöstömäärän niin Suomessa kuin ulkomaillakin, mutta myös ilmoittanut tie-

don henkilöstökuluistaan. Keskon johtoa ei ole osavuosikatsauksissa kerrottu, mutta hallituksen

jäsenet on eritelty sekä tilintarkastajat. Royal Unibrew ei ole osavuosikatsauksessaan erikseen

kertonut henkilöstömääräänsä, tilintarkastajiaan eikä johdon jäseniä. Johdon jäsenet tulevat kui-

53

tenkin ilmi osavuosikatsauksen lopuksi, kun he ovat todenneet katsauksen todellisuuden ja al-

lekirjoittaneet sen. Yhtiöiden henkilöstöstä raportoidaan eri tavoin. Olvi ja Kesko julkistavat

avoimesti henkilöstötietonsa, joka taas avaa yhtiön toimintaa enemmän osakkeenomistajille.

Osavuosikatsauksissa yhtiöiden tulee ilmoittaa omien osakkeidensa määrä niin emoyhtiöissä

kuin tytäryhtiöissäkin. Määrät tulee ilmoittaa osakelajeittain ja selostuksessa täytyy myös tulla

ilmi, kuinka suuri yhtiön omistusosuus on osakkeenomistajiin nähden. Osakkeiden tuomat ää-

nioikeudet täytyy myös ilmoittaa selostusosassa. (Parkkonen & Knuts 2014, s.194-195). Olvin

osavuosikatsauksista löytyy tiedot siitä, mitä ja paljonko osakkeita yhtiöllä on markkinoilla

sekä millainen on niiden tämänhetkinen markkina-arvo. Tiedoista selviää myös, kuinka paljon

katsauksen aikana osakkeita on myyty ja ostettu sekä miten niiden omistajuus jakautuu koti-

maan ja ulkomaan välillä. Yhtiö on liittänyt osavuosikatsaukseen myös erillisen liitetiedoston

koskien osakkeiden vaihtoa, omistuksen jakoa sekä suurimpia osakkeenomistajia. Samasta lii-

tetiedostosta löytyy myös tiedot yhtiön omien osakkeiden määrästä sekä niiden muutoksista.

Osavuosikatsaukseen on myös eritelty mahdolliset liputusilmoitukset. Niitä Olvi ei kuitenkaan

ole vuoden 2015 aikana saanut. Ponsse on raportoinut osakkeistaan hyvin niukasti. Yhtiö on

ilmoittanut osakkeiden määrän ja markkina-arvon sekä omassa omistuksessa olevien osakkei-

den määrän, mutta ei ole tarkemmin eritellyt osakkeenomistajia. Kesko on ilmoittanut yhtiön

osakkeiden kokonaismäärän lisäksi markkina-arvot, mutta myös miten osakemarkkinat ovat

tarkasteltavan kauden aikana muuttuneet sekä miten se on valtuuttanut hallituksen toimimaan

osakemarkkinoilla. Se ei kuitenkaan ole eritellyt tarkemmin osakejakaumaa osakkeenomista-

jien kesken, kuten Olvi on tehnyt. Keskolla ei ole saanut liputusilmoituksia koko toimintakau-

den aikana. Royal Unibrewin osalta osaketiedot ovat myös suppeat. Yhtiön osavuosikatsauk-

sessa on tiedot osakkeen arvosta markkinoilla, mutta muuta tietoa yhtiö ei ole antanut. Tästä

voidaan tehdä johtopäätös, että ulkomailla toimivan yhtiön sijoittajat eivät kaipaa osavuosikat-

sauksessa tarkempaa tietoa osakkeista, vaan he ovat kiinnostuneita enemmän toiminnasta. Ko-

timaassa toimivat yhtiöt antavat paljon kattavamman tiedon osakkeista, tosin tässä tapauksessa

Keskon antama tieto on huomattavasti laajempaa kuin muiden tutkimuskohteiden, mutta Olvi

raportoi huomattavasti laajemmin kuin Ponsse tai Royal Unibrew.

Liiketoiminnan riskit ja niiden hallinta kuuluvat osana Olvin osavuosikatsauksen raportointi-

osa-alueisiin. Yhtiö painottaa, että riskienhallinta kuuluu yhtiön jokapäiväiseen toimintaan ja

sen avulla pystytään varautumaan nopeastikin tapahtuviin muutoksiin. Yhtiö on merkinnyt vuo-

den 2015 pahimmaksi riskikseen Valko-Venäjän talouden muutoksen, joka vaikuttaa suurelta

54

osin tytäryhtiön toimintaan Valko-Venäjällä. Muut riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen.

Yhtiö toteaakin, ettei riskeissä ole tapahtunut oleellisia muutoksia ja tarkemmat tiedot niistä

löytyvät toimintakertomuksesta, tilinpäätöksestä sekä yhtiön verkkosivuilta. Myös Ponsse ra-

portoi osavuosikatsauksissaan riskienhallinnasta sekä lähiajan riskeistä. Yhtiön osavuosikat-

sauksista löytyy sama teksti jokaiselta osavuosikaudelta, joten yhtiö ei ole lukeman perusteella

ole kokenut toimintakaudella riskejä. Ponssella on kuitenkin riskienhallinnan osalta kattavampi

perustelu heidän riskienhallinnan toiminnalleen, kuten myös yhtiö on listannut lähiajan riskit

kattavammin kuin Olvi. Kesko on puolestaan ilmoittanut osavuosikatsauksissaan, että heidän

riskienhallinnasta on saatavissa enemmän tietoa verkkosivuilta. Osavuosikatsaukseen on lii-

tetty vain tieto suurimmasta riskistä, joka yhtiötä voisi kohdata lähiaikana. Royal Unibrewin

osalta osavuosikatsauksissa ei ole mainintaa yhtiön riskienhallinnasta. Yhtiöt painottavat eri

tavoin riskienhallinnan raportointia. Osa yhtiöistä julkistaa tiedot osavuosikatsauksissaan, osa

painottaa sähköiseen viestintään eli verkkosivuihin. Nykyaikana verkkoviestintä on kasvanut,

jolloin myös osakkeenomistajat käyttävät enemmän verkkopalveluita. Raportointia ei kuiten-

kaan voida jättää ainoastaan verkkosivuille, koska lainsäädäntö vaatii ilmoittamaan osan tie-

doista taloudellisissa julkaisuissa. Yhtiön tulisikin miettiä, millainen raportointi olisi heille ja

varsinkin heidän osakkeenomistajille se optimaalisin tapa. Täysin verkkoraportointiin ei voida

mennä, koska kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta käydä verkkomateriaalia läpi.

Yhtiöt ovat julkaisseet edellä mainittujen tietojen lisäksi muitakin tietoja, joita ei välttämättä

kaikki yhtiöt julkaise osavuosikatsauksissaan. Olvin osavuosikatsauksissa on annettu tietoa yh-

tiön tuotekehityksestä sekä uusista tuotteista. Jokaiseen osavuosikatsaukseen on listattu, mitä

tuotteita yhtiö on tuonut markkinoille ja jako on tehty emo- sekä tytäryhtiöittäin. Tämän lisäksi

yhtiö on kokenut tarpeelliseksi antaa tarkemman kuvan konsernirakenteestaan, jossa taulukosta

voidaan nähdä, onko rakenteessa tapahtunut muutosta kuluneen kauden aikana. Ponssen osa-

vuosikatsauksesta löytyy tarkempaa tietoa yhtiön tilauksista sekä tilauskannasta, jakeluverkos-

tosta sekä tuotekehityksestä ja siihen liittyvistä investoinneista. Tiedoista selviää ainoastaan se,

millaisissa summissa saadut tilaukset ja tilauskanta sekä tuotekehitys ja investoinnit pyörivät.

Jakeluverkostoon on listattu tytäryhtiöt, mutta ei omistusosuuksia. Tämän lisäksi yhtiö on ha-

lunnut tuoda osavuosikatsaukseen tiedon, että se noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen

hyväksymää hallinnointikoodia. Koodia ei kuitenkaan avata enemmän, vaan se on luettavissa

yhtiön verkkosivuilta. Kesko on tuonut osavuosikatsauksissaan julki vastuullisuuden. Yhtiö on

halunnut listata kaiken, muun muassa millä tavoin se on ollut mukana parantamassa nuorison

55

työllistymistä, lisäämällä suomalaisten tuotteiden myyntiä ja tietoisuutta, osallistumalla kehi-

tysmaiden olojen parantamiseen sekä yhteistyö biokaasun hyödyntämiseen energiana. Nämä

tiedot, joita ei muilta yhtiöiltä löydy osavuosikatsauksesta, ovat lähestulkoon tietoja, joita vain

tietyn toimialan yhtiö voi toteuttaa. Esimerkiksi juomateollisuuden yhtiö ei julkaise päivittäis-

tavaroiden myyntiä tai metallialan yhtiö ei julkaise tietoja koko ajan uusiutuvista tuotteista.

Osavuosikatsausten taulukko-osat

Tarkasteltaessa yhtiöiden osavuosikatsausten taulukko-osaa, voidaan niiden sisällöissä havaita

huomattavia eroja. Jokaisen yhtiön osavuosikatsauksesta löytyy taulukko-osalle pakolliset tie-

dot eli tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma sekä laskelma oman pääoman muutoksista (VM

2:3) eikä näissä ole eroavaisuuksia. Taulukko-osien erot löytyvät yhtiöiden osavuosikatsausten

liitetiedoista. Taulukko-osan liitetietoja säädetään IAS 34- standardissa, jossa on eritelty, mitä

liitteiden tulee sisältää. Tutkimukseen osallistuneet yhtiöt ovat kaikki ilmoittaneet noudatta-

vansa IAS 34- standardia Olvia lukuun ottamatta, joka on poikennut standardista. Poikkeama

on kuitenkin perusteltu, joten tässä tapauksessa yhtiö on toiminut lain mukaan (Parkkonen &

Knuts 2014, s. 191-194). Jokainen tutkittava yhtiö on laatinut taulukko-osaansa oma taulukot

kuluneesta ja menneestä tilikaudesta sekä edellisen vuoden tilikaudesta, joita vertaillaan rin-

nakkain. Tämä vertailuosa on Häyrisen & Kajalan (2013, s.223-226) mielestä tärkeää, koska

juuri tämän vertailun avulla osakkeenomistaja näkee parhaiten yhtiön taloudellisen tilanteen.

Olvin liitetiedot alkavat tiedolla, jossa yhtiö kertoo laativansa osavuosikatsauksen muutamia

muutoksia lukuun ottamatta samalla tavoin, kuin on laatinut vuositilinpäätöksensä 2014. Tie-

dossa on myös eritelty, jättääkö yhtiö noudattamatta IAS- standardia ja miksi sitä ei ole nouda-

tettu. Itse liitetiedostoon Olvi on liittänyt segmentti-informaation, henkilöstöä koskevan infor-

maation, lähipiiritapahtumat, tietoa yhtiön osakkeista ja osakepääomasta, selvityksen osakkei-

den omistuksen jakautumisesta sekä osakkeiden suurimmista omistajista, aineelliset käyttö-

omaisuushyödykkeet, vastuusitoumukset sekä tunnuslukujen laskentaperusteet. Kun Olvin an-

tamaa liitetietoa verrataan Ponssen antamaan tietoon, voidaan heti todeta, että Ponssen antama

tieto on huomattavasti suppeampaa. Ponsse on raportoinut segmenteistään, leasingvastuustaan,

aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä, lähipiiritapahtumistaan sekä liittänyt tunnuslukutau-

lukkoon minimaalisesti tietoja muun muassa henkilöstöstä. Liitetietoihin on lisätty myös tieto

siitä, että yhtiö noudattaa kaikkia IAS 34:n standardeja ja osavuosikatsaus on laadittu kuten

edellisen vuoden tilinpäätös.

56

Olvin ja Keskon taulukko-osaa ja liitetiedostoja verrattaessa toisiinsa, voidaan jo taulukko-osaa

läpi käydessä havaita, että Kesko on tarkentanut taulukko-osan pakollisia tietoja vaadittua

enemmän. Liitetietoihin Kesko on muun muassa laatinut tiedot niin koko konsernia koskevaksi,

kuin myös jakanut ne segmenteittäin. Liitetiedot ovat molemmilla yhtiöillä samat, ainoastaan

niiden sisältö on Keskolla laajempi, koska yhtiö toimii monella eri toimialalla ja näin ollen

yhtiö haluaa avata toimintaansa tarkemmin. Jos yhtiöitä verrattaisiin ja raportoitaisiin vain koko

konsernin osalta, olisi yhtiöiden raportoimat tiedot täysin samat. Yhtiö on myös ilmoittanut

laatineensa osavuosikatsauksen IAS-standardin mukaisesti ja se on laadittu samoilla laatimis-

periaatteilla kuin tilinpäätös vuodelta 2014. Tämä eroaa Olvista sillä, ettei Olvi raportoi täysin

IAS-standardien mukaan, mutta on perustellut sen, miksi ei käytä standardiraportointia.

5.3 Pörssitiedotteet

Tutkimuskohteiden antamien pörssitiedotteiden määrissä on huomattavia eroja. Vuonna 2015

pörssitiedotteita on julkaistu seuraavasti: Olvi 14 kpl, Ponsse 15kpl, Kesko 42 kpl ja Royal

Unibrew 57 kpl. Yhteensä 128 pörssitiedotetta. Koska Royal Unibrewin päätoimipaikka on

Tanskassa, ovat yhtiön pörssitiedot Kööpenhaminan pörssistä. Muiden tutkimuskohteiden tie-

dot ovat Helsingin pörssistä. Kun tutkitaan tarkemmin tiedotteiden jakautumista vuoden ajalle,

saadaan seuraavanlainen yhteenveto (kuva 1):

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Pörssitiedotteiden jakautuminen kuukausittain vuonna 2015

Olvi Ponsse Kesko Royal Unibrew

Kuva 1 Pörssitiedotteiden jakautuminen kuukausittain vuonna 2015

57

Kuvasta voidaan havaita, että yhtiöiden antamien pörssitiedotteiden välillä on suuria eroja. Ol-

vin antamat pörssitiedotteet painottuvat alku- sekä loppuvuoteen, kun taasen Ponssen antamat

tiedotteet jakautuvat tasaisemmin koko vuodelle. Myös Keskon antamien tiedotteiden painotus

on alku- sekä loppuvuodessa, kuitenkin niin, että tiedotteita on annettu myös vuoden aikana.

Royal Unibrewin osalta alkuvuosi on hiljaista, kunnes maaliskuun jälkeen tiedottaminen vil-

kastuu ja jatkuu tasaisena koko alkukevään ja kesän ajan. Tiedottaminen hiljenee loppuvuotta

kohden, paitsi marraskuussa jolloin tiedottamisessa tapahtuu selkeä piikki. Maalis-huhtikuussa

tapahtuneille pörssitiedotteille löytyy selitys yhtiöiden tilinpäätöksistä sekä yhtiökokouksesta,

jolloin ne julkaisevat edellisvuoden tilinpäätöksen, kutsun yhtiökokoukseen sekä tiedottavat

yhtiökokouksen päätöksistä. Loppuvuoteen painottuvat pörssitiedotteet liittyvät usein kuluneen

vuoden tulokseen ja mahdolliseen tulosvaroitukseen.

Tarkasteltaessa yhtiöiden antamien pörssitiedotteita ja jaettaessa niitä eri aihealueisiin, saadaan

selville seuraavanlainen kaavio (kuva 2): Kuten kuvasta voidaan huomata, suurin osa pörssiyh-

tiöiden antamista pörssitiedotteista liittyy osavuosikatsauksiin, tilinpäätöksiin sekä yhtiöko-

koukseen. Olvilla, Ponssella ja Keskolla on huomattavasti enemmän eri aihealueisiin liittyviä

julkaisuja, kuin Royal Unibrewilla. Kuvasta voidaan myös huomata, etteivät kaikki tutkimus-

kohteet ole antaneet pörssitiedotetta kaikista aihealueista.

0

10

20

30

40

50

60

Pörssitiedotteiden jakautuminen aihealueittain vuonna 2015

Olvi Ponsse Kesko Royal Unibrew

Kuva 2 Pörssitiedotteiden jakautuminen aihealueittain vuonna 2015

58

Koska Olvi ei ole antanut pörssitiedotetta kaikista aihealueista, rajataan tutkimusaineistoa siten,

että mukaan otetaan ne aihealueet, joista Olvi on antanut tiedotteen. Näin tutkimusaineisto ka-

ventuu, mutta pörssitiedotteita voidaan nyt verrata paremmin toisiinsa, koska ne sisältävät sa-

man aihealueen tietoa. Rajattu tutkimusaineisto ja siihen liittyvät aihealueet löytyvät alta (kuva

3).

Pörssitiedotteita koskevaan vertailuun on otettu tutkimuskohteilta yhteensä 56 näytettä, jotka

jakautuvat tutkimuskohteille seuraavasti: Olvi 14 kpl, Ponsse 14kpl, Kesko 21 kpl ja Royal

Unibrew 7 kpl. Aihealueet, joista yhtiöiden pörssitiedotteita tarkastellaan ovat osavuosikatsauk-

set ja tilinpäätökset, yhtiökokoukset, varoitukset ja ilmoitukset, yhtiön taloudelliset muutokset,

yhtiön henkilömuutokset, taloudellinen tiedottaminen sekä yhteistyö. Osavuosikatsaukset ja ti-

linpäätökset ovat yhtiöiden toimesta julkaistu täysin samanlaisina pörssitiedotteissa, kuin mitä

ne löytyvät yhtiöiden verkkosivuilta materiaaleina. Tästä johtuen niitä ei tässä käsitellä erik-

seen, vaan niiden vertailu löytyy tämän tutkimuksen tulososiosta, vuosikertomukset sekä osa-

vuosikatsaukset otsikoiden alta.

Yhtiökokoukseen liittyviä pörssitiedotteita löytyy jokaiselta tutkimuskohteelta. Olvi on julkais-

sut tiedotteita 3 kpl, Ponsse 3 kpl, Kesko 5 kpl ja Royal Unibrew 2 kpl. Tutkimusaineisto voi-

daan jakaa yhtiökokouskutsuun, vuosikertomuksen julkaisuun sekä yhtiökokouksen päätöksiin.

Kuva 3 Tutkimuksen valittujen pörssitiedotteiden jakautuminen aihealueittain

0

5

10

15

20

25

Tutkimukseen valittujen pörssitiedotteiden jakautuminen aihealueittain

Olvi Ponsse Kesko Royal Unibrew

59

Yhtiökokouskutsut on julkaistu jokaisen yhtiön toimesta ja niistä voidaan tulkita seuraavia asi-

oita: Kotimassa toimivilla yhtiöillä kokouskutsun alku, jossa on ilmoitettu yhtiökokouksen

paikka, aika sekä miten kokous järjestäytyy. Royal Unibrewin kokouskutsu on tältä osin hiukan

niukempi, siinä on ilmoitettu vain kokouksen paikka ja aika. Jokaisen yhtiön kokouskutsuun on

laadittu tarkka agenda kokouksen kulusta. Tutkimuskohteiden agendat ovat yhteneväiset aina

osingonjakoon asti. Kaikki yhtiöt ovat antaneet tiedot, joiden mukaan hallitus on esittänyt osin-

koa maksettavaksi, kuten osingon määrän, kuka osinkoa saa ja milloin se maksetaan. Olvi on

kutsussaan eritellyt, paljonko osinkoa saa sekä A- että K-osakkeella sekä antanut vielä erikseen

lausunnon yhtiön taloudellisesta tilanteesta, jonka perusteella osinkoa voidaan maksaa. Tätä

tarkennusta ei löydy muilta tutkimuskohteilta. Tämän jälkeen agendat jatkuvat samanlaisina

sisältäen samat tiedot koskien hallitusta ja heidän saamaansa palkkioita sekä tilintarkastusta ja

tilintarkastuspalkkioita. Samat tiedot löytyvät myös Royal Unibrewin kokouskutsusta, joskin

hiukan suppeammassa muodossa.

Kokouuskutsuun on hallituksen esityksestä laitettu erillinen tiedoksianto siitä, millä tavoin hal-

litus aikoo esittää valtuutuksen osakkeiden hankinnasta sekä osakeannista. Olvi on perustellut

edellä mainitut asiat kattavasti, miksi juuri näin pitäisi toimia. Suuri ero muihin tutkimuskoh-

teisiin tässä tapauksessa on se, ettei Olvi ole antanut kokouskutsuun mitään päivämääriä, mihin

asti hallituksen anoma valtuutus olisi voimassa. Muilta osin tutkimuskohteiden kokouskutsut

vastaavat toisiaan osakkeiden hankintaan ja osakeantiin liittyen, eikä niissä ole sisällöllisesti

eroja, ainoastaan Keskolla tämä osuus on tekstillisesti lyhyempi ja ytimekkäämpi, kuin Olvilla

ja Ponssella. Royal Unibrewilla on tekstillisesti lyhyin, mutta myös sisällöllisesti suppein.

Tämän jälkeen yhtiöiden agendassa käsitellään yhtiöiden muita asioita, kuten Olvilla lisäosin-

gon maksamista, Ponssella henkilöstön palkitsemista sekä Keskolla lahjoituskohteita. Royal

Unibrewilla ei ollut muita asioita. Tämän jälkeen jokaisen yhtiön kokouskutsun agenda päättyy

kokouksen päättymiseen. Kokouskutsuun on myös liitetty tiedot kokouksessa käytettävistä

asiakirjoista sekä ohjeet kokoukseen osallistujalle. Kaikilla tutkimuskohteilla asiakirjaosuus on

täysin samalla sisällöllä, vain eroja sanallisessa muodossa. Osallistujan ohjeet ovat myöskin

pitkälti samanlaiset jokaisella yhtiöllä, joskin Royal Unibrewilla ne ovat huomattavasti suppe-

ammat. Olvin ja Keskon ohjeet ovat melkein sanasta sanaan samalla tavalla ilmoitettu, kun

taasen Ponssen ohjeet hieman suppeammat. Kaiken kaikkiaan kokouskutsut eivät poikkea toi-

sistaan suomalaisten yhtiöiden kesken, mutta Royal Unibrewiin verrattuna ne ovat huomatta-

vasti laajemmat ja niissä on enemmän käsitelty kokouksen kulkua. Kokouskutsujen ulkoasut

olivat selkeät, eikä niissä ollut eroja.

60

Vuosikertomukseen liittyvän pörssitiedotteen on julkaissut Olvi ja Ponsse, kun taasen Kesko ja

Royal Unibrew eivät ole sitä tehneet. Tiedotteen sisällöt eivät Olvin ja Ponssen osalta juurikaan

poikkea, molemmissa on lyhyesti ja ytimekkäästi kerrottu, mitä julkaisu pitää sisällään. Olvi

on vuosikertomuksen liitetiedot julkaissut erikseen, kun Ponssella ne julkaistaan vuosikerto-

muksen mukana. Molemmista tiedotteista myös löytyy tieto siitä, postitetaanko julkaisu vai

löytyykö se ainoastaan verkosta. Ainut eroavaisuus tiedotteiden väliltä löytyy siitä, että Ponssen

tiedotteessa on erikseen mainittu, millä kielillä vuosikertomus on saatavilla, kun Olvilla sitä ei

ole.

Yhtiökokouksen päätöksiin liittyviä tiedotteita oli julkaissut jokainen tutkimukseen otettu yh-

tiöt. Olvin, Ponssen sekä Royal Unibrewin osalta voitiin heti todeta, että yhtiöt eivät ole jul-

kaisseet erikseen pörssitiedotteita siitä, mitä hallitus ja osakkeenomistajat aikovat yhtiökokouk-

sessa ehdottaa, kuten Kesko on julkaissut. Tässä tapauksessa vertailu tehdään vain niillä pörs-

sitiedotteilla, joissa on käsitelty yhtiökokouksen päätöksiä. Tutkimuskohteiden yhtiökokouksen

päätöksiin liittyvät pörssitiedotteet alkavat tiedolla, että hallitukselle ja toimitusjohtajalle on

myönnetty vastuuvapaus edelliseltä tilikaudelta. Osingonjakoa koskeva tieto on tutkimuskoh-

teilla likipitäen sama, ainoastaan Olvi on yhtiöistä ainut, joka ei ole ilmoittanut osinkoa koske-

vaa tietoa euromääräisesti, vaan prosenttiosuudella koko osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiöi-

den hallitusta ja tilintarkastajaa koskevat tiedot ovat sisällöllisesti samanlaiset, pieniä poikkeuk-

sia lukuun ottamatta. Yksi eroista tulee siitä, että Olvin tiedotteessa ei ole määritelty erikseen

hallituksen toimintakautta, kun muiden yhtiöiden tiedotteesta se löytyy. Olvin tiedotteesta löy-

tyy taasen tieto, millainen palkkio tilintarkastajalle maksetaan, kun tutkimuskohteista Ponsse ei

ole sitä maininnut. Hallituksen valtuuttaminen osakekaupoista sekä osakeannista on kaikkien

tutkimuskohteiden kohdalla samalla tavoin kerrottu. Ainoastaan eroa löytyy siitä, miten asia on

kerrottu. Keskolla varsin lyhyesti, kun taas Olvi ja Ponsse ovat kertoneet pidemmillä lauseilla,

mutta sisällössä ei silti ole eroa. Yhtiökokouksen päätöksien loppuosasta löytyvät samat tiedot

kuin kokouskutsusta, jossa yhtiöt käsittelevät yhtiökokoukselle pakollisten aiheiden jälkeen

omia, yhtiökokoukseen kuuluvia asioitaan. Näiltä osin yhtiöitä ei verrata, koska asiat eivät yh-

tiöiden osalta liity aihealueiltaan toisiinsa.

Tutkimusaineistosta löytyy kaksi varoituksiin ja ilmoituksiin liittyvää pörssitiedotetta. Olvi on

antanut tulosvaroituksen ja Kesko liputusilmoituksen. Olvin tulosvaroitus on annettu heti vuo-

den 2015 alussa, joten sen perusteella sijoittajat pystyivät varautumaan viralliseen tilinpäätök-

seen. Tulosvaroitus sisältää tiedot siitä, mistä varoitus on annettu ja miksi näin on tapahtunut.

61

Koska muilla yhtiöillä ei ole tulosvaroituksia vuodelta 2014-2015, ei tätä voida verrata muiden

antamiin tiedotteisiin. Keskon liputusilmoitus sisältää perusliputuksessa annettavat tiedot. Tältä

osin varoituksia ja ilmoituksia ei tutkimuksessa käydä enempää läpi, koska vertailukohteita ei

ole.

Yhtiön taloudellisiin muutoksiin on tutkimusaineistosta eroteltu ne pörssitiedotteet, jotka sisäl-

tävät tietoa yhtiön osakkeista ja osingonmaksusta sekä muutoksesta yhtiön toiminnassa. Tähän

aiheeseen liittyviä tiedotteita on yhteensä 10 kappaletta, joista 2 kpl kuuluu Olville, 2 kpl Pons-

selle sekä 6 kpl Keskolle. Olvin antamat tiedotteet liittyvät lisäosingon maksamiseen sekä

omien osakkeiden hankintaan. Täysin vastaavia tiedotteita ei muilta tutkimuskohteilta löytynyt,

joten tarkkaa sisältöanalyysiä ei näille tiedotteille pysty tekemään. Tarkasteltaessa Olvin anta-

maa pörssitiedotetta lisäosingon maksamisesta, voidaan tiedotteesta huomata, että asia on ker-

rottu siinä lyhyesti ja ytimekkäästi. Tiedotteesta selviää, kuka on oikeutettu lisäosinkoon, mille

osakkeille sitä maksetaan sekä kuinka paljon lisäosinko on. Tiedotteesta selviää myös, minkä

suuruinen on koko lisäosingon maksusta tuleva kulu. Lisäosingon maksu saadaan voimaan

vain, mikäli yhtiökokous sen hyväksyy.

Omien osakkeiden hankintaan liittyviä tiedotteita löytyy Olvin lisäksi Keskolta. Olvi on antanut

pörssitiedotteen siitä, että yhtiön hallitus on saanut yhtiökokoukselta valtuutuksen ostaa omia

osakkeitaan. Tiedotteessa on kerrottu, montako osaketta hallituksella on lupa hankkia sekä millä

aikavälillä oston tulee tapahtua. Tiedotteessa on myös selvennetty osakkeiden ostotapa ja mistä

ne ostetaan, sekä mihin niitä on tarkoitus käyttää. Keskon hankkimien ja luopumien osakkeiden

tiedotteet eivät täysin vastaa Olvin antamaa tiedotetta, sillä Keskolla kyse on osakkeiden palau-

tumisesta sekä luovuttamisesta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmän kautta, kun Olvi taasen

hankki osakkeita pörssin kautta ostamalla. Keskon tiedotteet ovat kuitenkin lyhyet ilmoitukset

siitä, miten heidän osakepääomansa on muuttunut. Kun näitä tiedotteita verrataan sisällöltään

siltä osin, mikä on mahdollista, on Olvin selvitys osakekaupoista kattavampi kuin Keskon il-

moitus omistaan, vaikka kyseessä ei täysin samaan asiaan liittyvät tiedotteet olekaan. Muut

tiedotteet, joita tutkimuskohteilta on tähän asiaan liittyen tullut, eivät täysin liity Olvin antamiin

tiedotteisiin, joten niitä ei voida vertailla sisällöltään toisiinsa.

Yhtiön henkilömuutoksiin liittyviä tiedotteita on julkaistu Olvin (2 kpl), Ponssen (3kpl) sekä

Keskon (1 kpl) toimesta. Tiedotteissa on ilmoitettu yhtiön johtotehtäviin valituista henkilöistä,

mutta myös organisaatiomuutoksesta sekä YT-neuvotteluiden lopputuloksesta. Johtotehtäviin

62

valituista henkilöistä oli yhteensä 4 tiedotetta, joista kuului yhdet kappaleet Olville sekä Kes-

kolle, Ponssen julkaistessa kaksi tiedotetta. Tiedotteista löytyy monta yhteistä tekijää, mutta

myös eroavaisuuksia. Yhtäläisyyksiä löytyy muun muassa tiedotteen otsikoinnista, valitun hen-

kilön esittelystä sekä henkilön raportointivelvollisuuksista. Kaikki neljä tiedotetta on otsikoitu

selkeästi ja niistä selviää, kuka henkilö on tehtävään valittu ja mikä on hänen tittelinsä. Tehtä-

vään valitusta henkilöstä on kerrottu koulutuksen ja iän lisäksi aiemmista työkokemuksista,

joiden perusteella hänet on työhön valittu sekä se, milloin hän työssään aloittaa. Olvi sekä

Ponsse ovat myös painottaneet tiedotteissaan sitä, kenelle tehtävään valittu henkilö raportoi.

Keskon tiedotteesta sitä ei löydy. Kun tarkastellaan tiedotteiden eroja, ensimmäinen eroavai-

suus löytyy siitä, että toimitusjohtajan lausunto valitusta henkilöstä löytyy yhdestä vaille kai-

kista tiedotteista. Sekä Olvin, että Ponssen tiedotteista selviää myös syy henkilön palkkaami-

seen, kun taasen Keskolla siihen ei ole otettu kantaa, joten lukijalle ei selviä, mistä syystä Kesko

on henkilön tehtävään palkannut. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Olvi tiedottaa

henkilön palkkaukseen liittyen yhtä laajasti kuin muut tutkimuskohteet, eikä tiedotteessa ole

sisällöllisesti poikkeavuutta. Tiedote sisältää kaiken tarpeellisen tiedon eikä siitä jää puuttu-

maan mitään. Organisaatiomuutokseen ja YT-neuvotteluihin liittyviin pörssitiedotteisiin ei

löydy tutkimuskohteilta vertailukohteita, sillä nämä tiedotteet ovat vain yksittäiset tapaukset.

Kummassakin tapauksessa tiedotteista löytyy perustiedot sekä vastaukset, mitä toimenpiteitä

yhtiössä on tehty ja miten ne vaikuttavat yhtiön toimintaan.

Taloudellisen tiedottamiseen on tulkittu kuuluvan yhtiöiden antamat tiedotteet, jotka liittyvät

taloudellisten asioiden julkaisuun. Näihin on haluttu lukea pörssitiedotteet, joissa yhtiöt julkai-

sevat seuraavan vuoden taloudellisten raporttien julkaisuajankohdat. Näitä tiedotteita löytyy 3

kappaletta, jotka on julkaistu seuraavasti: Olvi 21.12.2015, Ponsse 15.12.2015 ja Kesko

20.10.2015. Olvi on siis ollut viimeinen, joka on julkistanut tiedotteen. Jokainen tiedote pitää

sisällään tiedot tilinpäätöksen 2015 sekä osavuosikatsauksien julkaisuajankohdasta sekä kel-

lonajasta ja suunniteltu yhtiökokouspäivä. Yhtiöt ovat julkaisseet samat tiedot vuoden 2015

tilinpäätöksen sekä osavuosikatsausten julkaisuajankohdista, kaikki päivämäärällisesti. Vuosi-

kertomuksen osalta Olvi on julkaissut tiedon päivämäärällisesti, muut yhtiöt vain viikkotasolla.

Lisäksi Olvi on eritellyt, mitä tietoja se julkaisee vuosikertomuksen yhteydessä. Kesko on an-

tanut vain tiedon tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta ja Ponsse ei ole eritellyt vuosiker-

tomuksen sisältöä ollenkaan. Yhtiökokousta koskevia tietoja Olvi on julkaissut niin, että yhtiö-

kokouskutsun on kerrottu julkaistavan viikkotasolla, suunniteltu yhtiökokouspäivä on merkitty

sekä tiedot siitä, että hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja kaikki yhtiökokoukseen liittyvä

63

aineisto kootaan yhtiön verkkosivuille. Tiedotteessa on annettu myös ohjeet siihen, miten osak-

keenomistaja voi vaatia asiansa käsiteltäväksi yhtiökokouksessa. Ponsse ei ole raportoinut yhtä

laajasti. Yhtiöllä on tiedotteessa yhtiökokouksen päivämäärä sekä tieto siitä, että hallitus kutsuu

yhtiökokouksen koolle. Keskon julkaisussa tiedot ovat samat kuin Ponssella, mutta sen lisäksi

on antanut ohjeet osakkeenomistajan asian käsittelyyn samalla tavalla kuin Olvi. Yhtiöt ovat

lisänneet tiedotteisiinsa myös merkinnän siitä, että he noudattavat 30 päivän hiljaista aikaa en-

nen tulosjulkistuksia. Yhtiöistä Ponsse on ainut, joka on halunnut tuoda tiedotteessaan ilmi, että

raportoi kaikki taloudelliset tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Yhteenvetona taloudellisten tie-

dotteiden tarkastelemisesta voidaan todeta, että Olvi on yhtiö, jonka pörssitiedotteesta saadaan

eniten informaatiota, vaikka se onkin ollut yhtiö, joka on julkaissut tiedotteensa viimeisenä.

Ainoastaan Olvin tiedotteessa ei ole erillistä mainintaa tiedotteiden julkaisukielestä, mutta yhtiö

kuitenkin julkaisee tiedotteensa niin suomeksi kuin englanniksikin,

Yhteistyöhön liittyviä pörssitiedotteita on julkaistu vain 2 kappaletta, Olvin ja Ponssen toi-

mesta. Olvin ilmoitus yhteistyöstä liittyy Valko-Venäjällä tytäryhtiön tekemään yhteistyösopi-

mukseen, kuten myös Ponssen sopimus liittyy ulkomaan kauppaan, yhteistyötä Brasilialaisen

jälleenmyyjän kanssa. Tiedotteen kirjoitusasun perusteella Ponsse on laatinut pidemmän tiedot-

teen. Olvin tiedotteessa on annettu tarkempi aikataulu yhteistyön aloitukselle, kun Ponssella

sitä ei ole. Ponssen tiedotteessa on kerrottu kattavammin yhteistyökumppanista, kun taasen Ol-

vin tiedotteesta ei löydy tätä tietoa. Molempien yhtiöiden tiedotteesta löytyy toimitusjohtajien

mietteet yhteistyöstä, kumpikin painottaa yhteistyön painoarvoa yhtiön toiminnalle ja taloudel-

liselle kehitykselle. Yhteenvetona tiedotteista voidaan todeta, että molemmat tiedotteet sisältä-

vät tärkeimmät tiedot, siinä missä Olvi on painottanut yhteistyötä maailmalla tunnetun yhtiön

kanssa, on Ponsse avannut yhteistyökumppaninsa taustoja enemmän. Aikataulullisesti tarkem-

man tiedotteen on antanut Olvi, koska tiedotteesta löytyy aika, milloin yhteistyön on tarkoitus

alkaa. Ponssen tiedotteessa ei tätä tietoa ole, joten lukijalle jää vähän sellainen kuva, että al-

kaako yhteistyö heti, vai vasta myöhemmin. Kirjoitusasultaan Olvin tiedote on suppea, kun sitä

verrataan Ponsseen, mutta sisällöllisesti se sisältää enemmän tietoa yhteistyön tarkoituksesta,

aloittamispäivästä sekä miten sen on tarkoitus vaikuttaa yhtiön taloudelliseen toimintaan.

5.4 Sijoittajaviestintä verkkosivuilla

Pro Gradu- tutkielman päätarkoitus on selvittää, millaista Olvin sijoittajaviestintä on suhteessa

muihin pörssiyhtiöihin. Tämän lisäksi toimeksiantaja toivoi, että tutkimuksen kautta Olvi saisi

64

suosituksia sijoittajaviestintäsivujensa rakenteeksi ja sisällöksi. Yhtiöllä on tarkoitus uudistaa

sivujaan ja Pro Gradu- tutkielman aihe liittyy hyvin siihen. Tarkoitus ei ole suunnitella tai to-

teuttaa verkkosivuja, vaan hakea muiden tutkimukseen osallistuneiden yhtiöiden verkkosivuilta

hyväksi koettuja keinoja toteuttaa sijoittajaviestintää samalla kun kootaan tutkimusaineistoa.

Tutkimukseen valituilla pörssiyhtiöillä on verkkosivujensa pääsivulla hyvin löydettävissä oleva

linkki sijoittajaviestintää koskevalle sivustolleen. Jokainen yhtiö on koonnut sijoittajaviestintä-

sivuston alle ne tiedot, jotka kuuluvat säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koske-

viin tietoihin eli niihin, jotka yhtiön on pakko julkaista verkkosivuillaan (Leppiniemi & Virta-

nen, 2003. 26-29). Näiden lisäksi sivut sisältävät myös sijoittajalle suunnattuja ja heitä kiinnos-

tavia tietoja, jotka eivät ole lainsäädännöllisesti pakollisia julkaistavia tietoja. Ensisilmäyksellä

Olvin ja Ponssen sijoittajasivut ovat huomattavasti suppeammat kuin Keskon sivut, joka johtu-

nee osittain siitä, että yhtiöt ovat kooltaan eri suuruusluokkaa. Olvilla ei tällä hetkellä ole hen-

kilöä, joka hoitaisi verkkosivuja aktiivisesti, joten takia yhtiön sivuilta on saatavissa vain tär-

keimmät tiedot eli pääasiassa vain ne, jotka lain puitteissa on siellä julkaistava. Verrattaessa

Olvin sijoittajaviestinnän sivuja Hartwallin omistajayhtiöön, Royal Unibrewiin, voidaan huo-

mata, että Royal Unibrewin sijoittajaviestintäsivut ovat hiukan laajemmat kuin Olvin, mutta

ensi silmäyksellä sisällössä ei suuria poikkeavuuksia näy. Olvin ja Royalin toimiessa eri maissa

on lainsäädäntö erilainen, joten sivujen sisältöä ei täysin voi verrata toisiinsa, koska lainsää-

däntö ei välttämättä velvoita julkaisemaan Tanskassa samoja tietoja kuin Suomessa.

Tutkittaessa tarkemmin yhtiöiden verkkosivuja sijoittajaviestinnän osalta, on jokainen yhtiö

tehnyt näköisensä verkkosivut, joten yhtäläisyyksiä niistä löytyy sisällöltään. Kaikkien yhtiöi-

den sivut ovat selkeät ja helposti luettavat, joten ulkoasu on yksinkertainen ja helppo käyttää.

Sivuille ei ole tungettu liikaa tekstiä ja kuvia, vaan ne on pidetty selkeinä ja yksinkertaisina,

joka lisää niiden käyttömukavuutta, kun helppolukuisuus säilyy. Verkkosivujen ulkoasuun ei

ole erillisiä säännöksiä, jokainen yhtiö saa tehdä sivuistaan omannäköisensä. Sijoittajaviestin-

nän etusivujen osalta voidaan tehdä johtopäätös, että Olvin sivusto on tutkimuskohteista sup-

pein, koska muilta tutkimuskohteilta pääsivustolle aukeaa yhtiön toimintaan liittyviä tiedotteita

ja raportteja. Olvin tulisikin miettiä tämän sivun osalta uudistusta, josko kuvan sijasta pääsi-

vulle avautuisikin tärkeimpiä tiedotteita, osaketietoa sekä muita vastaavia, osakkeenomistajille

tärkeitä tietoja. Näistä olisi löytää sen hetkiset tärkeimmät tiedot ja raportit, joita todennäköi-

sesti sivuilla vieraileva on tullut katsomaan.

65

Tarkasteltaessa tarkemmin tutkimuskohteiden verkkosivuja, voidaan huomata sivujen sisältä-

vän samoja tietoja, mutta niiden esitystavoissa on suuriakin eroja. Olvi on jakanut sijoittaja-

viestintäsivunsa 7 eri kategoriaan: IR- kalenteri, Olvin hallinto, taloudelliset tiedotteet, osake-

tieto, osinkoa Olvista, sijoittajayhteydet sekä tuotekehitys. Ponssen sivulla jako on tehty myös

7 kategoriaan seuraavasti: Tiedotteet, taloudellista tietoa, osake, hallinnointi, sijoittajakalenteri,

sijoittajayhteydet sekä yhtiökokous 2016. Kesko on nähnyt parhaaksi luokitella sivunsa 9 eri

kategoriaan: Kesko sijoituskohteena, taloustieto ja julkaisut, osaketieto, osaketyökalut, hallin-

nointiperiaatteet, raportit ja presentaatiot, sijoittajakalenteri, yhtiökokoukset ja yhteystiedot.

Royal Unibrew jatkaa samaa rataa edellisten kanssa, mutta yhtiö on tehnyt jaon hiukan tarkem-

maksi 12 kategorialla: Osaketieto, analyytikot, tiedotteet, hallinnointi, AGM/ EGM, sijoittaja-

kalenteri, taloudelliset raportit, esitykset, avainluvut, sijoittajaportaali, muut julkaisut ja yhteys-

tiedot.

Säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen kuuluu osana julkaista tapahtumakalenteri, johon on

kirjattu kaikki ne päivämäärät, jolloin yhtiö julkaisee taloudelliset raporttinsa. Näihin raporttei-

hin kuuluvat muun muassa tilinpäätöstiedote, osavuosikatsaukset sekä yhtiökokouksen päivä-

määrä (Parkkonen & Knuts, 2014 s. 175). Tutkittavien yhtiöiden IR-kalentereiden julkaisupäi-

vämäärät ovat seuraavat (Taulukko 3):

Olvi Oyj Ponsse Oyj Kesko Oyj Royal

Unibrew

Tapahtumakalenterin julkai-

supäivämäärä

21.12.2015 15.12.2015 20.10.2015 26.11.2015

Taulukko 3 Tapahtumakalenterin julkaisupäivämäärät vuonna 2015

Taulukon perusteella voidaan huomata, että yhtiöiden tapahtumakalentereiden julkaisupäivä-

määrissä on eroja. Yhtiöistä Kesko on julkaissut tapahtumakalenterinsa ensimmäisenä, reilua

kahta kuukautta ennen tilikauden vaihtumista. Helsingin pörssi on säätänyt, että tapahtumaka-

lenteri tulee julkaista ennen seuraavan tilikauden alkamista, mutta tarkempaa aikataulua sille ei

ole (Parkkonen & Knuts 2014, s.175). Kaikki tutkimuskohteet ovat toimineet säännön mukaan.

Vaikka Olvi on julkaissut tapahtumakalenterinsa myöhemmin kuin muut, ei ole mitään syytä,

että Olvi olisi tällä tehnyt itselleen hallaa, se on kuitenkin noudattanut säännöstä.

66

Tarkasteltaessa yhtiöiden tapahtumakalenterin sisältöä, voidaan todeta niiden pitävän sisällään

samat tiedot. Pörssin säännöstö vaatii yhtiöitä julkaisemaan tarkat päivämäärät, poissulkien ti-

linpäätöksen ja toimintakertomuksen, joista riittää vain tieto, millä viikolla ne julkaistaan (Park-

konen & Knuts 2014, s. 175). Olvi on julkaissut ilmoittamansa tiedot tarkoilla päivämäärillä,

ainoastaan yhtiökokouskutsun julkistamispäivä on ilmoitettu viikkotasolla. Muiden tutkimus-

kohteiden tapahtumakalenterit on koottu Helsingin pörssin säännön mukaan, eli yhtiöt ovat il-

moittaneet tiettyjen taloudellisten raporttien julkaisupäivät päivämäärällisesti, sekä tilinpäätök-

set ja toimintakertomukset viikkotasolla. Tämän lisäksi yhtiöt ovat ilmoittaneet, että ilmoittavat

myöhemmin yhtiökokouskutsun. Royal Unibrewin tapahtumakalenteri on muita tutkimuskoh-

teiden kalentereita suppeampi, sillä yhtiö on ilmoittanut vain tilinpäätöksen, yhtiökokouksen

sekä osavuosikatsausten päivämäärät.

Yhteenvetona yhtiöiden julkaisemista tapahtumakalentereista voidaan todeta seuraavaa: Yhtiöt

noudattavat Helsingin pörssin sääntöä julkaista tapahtumakalenterinsa ennen seuraavan tilikau-

den alkua. Lisäksi he noudattavat säännön sisältöä julkaisun sisällöstä, tietyt tapahtumat on

ilmoitettu päivämäärän tarkkuudella. Olvin tapahtumakalenteri eroaa siinä muista, vaikka se on

julkaistu viimeisenä muihin yhtiöihin nähden, sisältää se eniten tarkkoja päivämääriä. Ainoas-

taan yhtiökokouskutsu on ilmoitettu viikkotasolla, kun taasen muut yhtiöt ovat ilmoittaneet ker-

tovansa sen myöhemmin. Royal Unibrewin kalenteri on sisällöltään niukempi kuin muiden,

joten se ei anna yhtä kattavaa tietoa. Tästä voidaan todeta, että osakkeenomistajat saavat katta-

vimman tiedon Olvilta, kuin muilta tutkimuskohteilta.

Tarkasteltaessa muiden kategorioiden sisältöä voidaan havaita seuraavaa: Pääsääntöisesti Olvin

ja Ponssen verkkosivut koostuvat samoista asioista, joita on esitetty vain eri näkökulmista ja

näin ollen ne on ryhmitelty sivuille erikseen. Kumpikin yhtiö on keskittynyt hallinnointi- kate-

goriassaan kertomaan monipuolisesti yhtiön hallinnosta ja siinä toimivista henkilöistä. Osaltaan

tämä kategoria sisältää myös tietoja, jotka laki ja säädökset sekä suositukset velvoittavat yhti-

öitä julkaisemaan verkkosivuillaan (Leppiniemi & Virtanen 2003, 26-39). Suurin ero tämän

osalta on siinä, että Olvi painottaa sisäistä valvontaansa ja johdon liiketoimia enemmän kuin

Ponsse, jotka näkyvät Olvin verkkosivuilla omana osionaan. Royal Unibrew on myös liittänyt

samat tiedot omille sivuilleen, kuin mitä Olvilla ja Ponssella, mutta pienemmässä mittakaa-

vassa. Yhtiö on esitellyt johdon, hallituksen, toimikunnat, yhtiöjärjestyksen, kannustipalkkaus-

ohjelman sekä maksettujen palkkioiden määrän. Ponsseen ja Royal Unibrewiin verrattuna Ol-

vin verkkosivuilta löytyy laajemmin informaatiota liittyen yhtiön hallintoon ja sen toimintaan.

67

Verrattaessa Olvia Keskon tarjoamaan tietoon, voidaan selvästi havaita, että Keskon tiedotta-

minen hallinnointiin liittyen on huomattavasti laajempaa kuin Olvin. Kesko käsittelee koko

hallintoaan laajemmin, kertoo tarkemmin johdosta ja sen toiminnasta, mutta esittää tiedot niin,

ettei niistä paljastu strategista tietoa.

Taloudellisia tiedotteita yhtiöt julkaisevat verkkosivuillaan monipuolisesti. Olvin, Ponssen ja

Keskon sivuilta on helposti löydettävissä niin pörssitiedotteet, kuin myös tilinpäätöstiedot, vuo-

sikertomukset sekä myös muut taloudelliset raportit. Verkkosivuilla tapahtuvaan raportointiin

on varsinkin vuosikertomuksen osalta laadittu suosituksia, joita yhtiön toivotaan noudattavan

(Leppiniemi & Virtanen 2003, s. 26-39). Royal Unibrew on myös julkaissut sivuillaan yhtiön

taloudellisia tiedotteita. Sivuilta on löydettävissä tilinpäätöstiedot ja vuosikertomukset sekä

osavuosikatsaukset. Yhtiö ei ole julkaissut sivuillaan erillisiä pörssitiedotteita. Tältä osin voi-

daan todeta, että Olvi julkaisee taloudellisia tiedotteita samalla tavoin kuin muut tutkimukseen

valitut yhtiöt, eikä niiden välillä ole suuria poikkeavuuksia. Muista poiketen Ponsse on halunnut

taloudellisten tiedotteiden lisäksi painottaa riskienhallintaa, jonka he ovat halunneet yhdistää

taloudellisiin tiedotteisiin. Olvilta ja Royal Unibrewilta ei tätä osuutta verkkosivuilta löydy.

Keskon viestiminen myös tällä osa-alueella on huomattavasti laajempaa kuin muilla tutkimuk-

seen valituilla yhtiöillä. Kesko on jakanut taloudellisia tiedotteitaan eli kategorioiden alle, eli

ne kaikki eivät löydy samasta paikasta. Tietoja etsivä joutuu Keskon sivuilla tekemään enem-

män työtä tiedonsaannin eteen, kuin muilla pörssiyhtiöillä. Yhtiöiden taloudelliset raportit nou-

dattavat niiden sisällöllisten suosituksien antamia ohjeita suomessa toimivien yhtiöiden osalta.

Olvi, Ponsse sekä Kesko ovat julkaisseet tiedot niin suomen, kuin englannin kielellä, eikä niissä

eroa eroavaisuutta sisällöllisesti. Royal Unibrewin julkaisut löytyvät englannin lisäksi tanskan

kielellä. Kielestä toiseen siirryttäessä, on tärkeää pitää sisältö samanlaisena kuin alkuperäisessä

kielessä (Leppiniemi & Virtanen 2003, s. 26-39).

Osaketietojen jakaminen yhtiöiden verkkosivuilla poikkeaa yhtiöiden välillä. Olvin antama

osaketieto on laajaa, jotka on jaettu seuraavasti: Osakkeen perustiedot, osakemonitori, kurssi-

historia, kokonaistuottolaskuri, sisäpiirirekisteri, suurimmat omistajat, sektorijakauma, omat A-

osakkeet, osakkeen muuntaminen ja lunastuslauseke sekä liputusilmoitukset. Ponsse on puo-

lestaan painottanut enemmän yleiseen tietoon, eikä ole eritellyt osake- kategoriaa yhtä tarkasti.

Keskon osalta tietoa on tarjolla huomattavasti enemmän kuin Olvilla. Myös Royal Unibrew on

painottanut enemmän yleiseen tietoon, jonka takia kaikkia tietoja ei sen sivuilta löydy. Kun

näitä tietoja verrataan keskenään, voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: Olvi, Kesko ja Royal

68

Unibrew tarjoavat verkkosivuillaan tiedot osakkeiden määristä ja markkina-arvoista. Ponsse on

julkaissut sen sijaan vain tiedon osakkeen markkina-arvosta, mutta muita perustietoja osak-

keista ei löydy. Osakemonitorissa Olvi on julkaissut osakkeiden markkinakehitystä kuvaavan

kaavion, josta voidaan valita tarkasteltavaksi tiettyjä ajanjaksoja. Tämä tieto löytyy myös

muilta tutkimuskohteilta. Keskon osalta kaavio on viety suoraan sijoittajaviestinnän etusivulle,

kun muilla se löytyy erillisen osaketiedon alta. Myös kurssihistoriatieto löytyy kaikilta yhtiöiltä,

kuten myös kokonaistuottolaskuri. Näissä ei yhtiöiden välillä ole eroavaisuuksia. Sisäpiirire-

kisteri löytyy kaikilta tutkimuskohteilta, joskaan sitä ei enää päivitetä suomalaisten yhtiöiden

sivuilla. Markkinoiden väärinkäytös-asetus velvoittaa yhtiöitä olemaan päivittämättä sisäpiiri-

tietoa. Yhtiöiden välillä on kuitenkin eroa siinä, että osa yhtiöistä on sisäpiiritiedon kokenut

enemmänkin hallinnoinnin, kuin osaketietojen alle kuuluvaksi. Muuten sisällöllä ei ole eroa-

vaisuutta. Suurimmat osakkeenomistajat ja heihin liittyvät tarkemmat osaketiedot löytyvät jo-

kaisen yhtiön sivuilta, eikä niissä ole poikkeavuuksia. Olvin, Keskon sekä Royal Unibrewin

omistajien jakaumaa on tarkennettu erillisellä sektorijakaumalla, jossa omistajat on jaettu omis-

tajaryhmiin. Olvin ja Keskon osalta tätä on myös kuvattu erillisellä jakaumalla, josta voidaan

havaita, kuinka paljon omistajia on eri osakemäärillä, kuten 0-100 ja 501-1000. Ponssen verk-

kosivuilta ei sektorijakaumaa löytynyt. Omien A-osaketietojen, osakkeen muuntamisen ja lu-

nastuslausekkeiden osalta nämä tiedot löytyivät Olvin sivuilta, mutta muilta yhtiöiltä niitä ei

erikseen löytynyt. Liputusilmoitukset löytyivät kaikkien neljän yhtiön verkkosivuilta.

Kaikki tutkimukseen valitut yhtiöt ovat suuria tai keskisuuria pörssiyhtiöitä, jotka tunnetaan

niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kyseiset yhtiöt eivät ole juurikaan tuntemattomia, varsin-

kaan Pohjoismaissa, jolloin heidän ei tarvitse niinkään kiinnittää huomiota itsensä julkituomi-

seen. Hilden (2001, s. 14) ja Huovinen (2004, s.77) ovat tutkimuksissaan todenneet verkkosi-

vujen olevan merkittävä tiedonlähde varsinkin niistä yhtiöistä, jotka eivät ole niin tunnettuja

kotimaassa, eivätkä ulkomailla. Kumpikin painottaa sitä, että tästä syystä verkkosivuja tulisi

pitää aktiivisesti yllä ja siellä olevan tiedon on oltava ajan tasalla, jotta tietoa tarvitsevat saavat

juuri oikeaa ja reaaliaikaista tietoa. Mikäli yhtiöllä on verkkosivut, tulisi niitä päivittää ja huol-

taa, jotta niistä olisi yhtiölle myös hyötyä. Samaan tutkimustulokseen tulivat Ashbaugh, Johns-

tone sekä Warfield (1999). Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, mitä enemmän yhtiöt julkaisevat si-

joittajalle suunnattua tietoa verkkosivuillaan, sitä todennäköisemmin yhtiöön myös sijoitetaan.

Informaation laatu on kuitenkin tutkimuksessa ratkaiseva tekijä: Yhtiöön sijoitetaan, jos infor-

maatio verkkosivuilla on laajaa sekä laadukasta. Laadukkaaksi tiedoksi tutkijat määrittelevät

muun muassa tiedon ajantasaisuuden.

69

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

6.1 Yhteenveto tutkimuksesta

Pro Gradu- tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella eri pörssiyhtiöiden sijoittajaviestintää ja

miten se poikkeaa eri yhtiöiden välillä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Olvi Oyj, jonka

tämänhetkinen sijoittajaviestintä rajoittuu pääasiassa pakollisten, lainsäädäntöön liittyvien tie-

dotusvaatimusten täyttämiseen. Yhtiö oli kiinnostunut siitä, raportoivatko myös muut pörssi-

yhtiöt vain lainsäädännön vaatimusten mukaan, vai antavatko he myös vapaaehtoista, osak-

keenomistajille tärkeää informaatiota. Tarkastelun kohteena pörssiyhtiöiden taloudellisten jul-

kaisujen lisäksi olivat yhtiöiden verkkosivut, joista tutkittiin samoja asioita kuin taloudellisista

raporteistakin, mutta myös haettiin suosituksia sijoittajaviestintäsivujen rakenteeksi ja sisäl-

löksi. Olvin tarkoituksena on uusia omia verkkosivujaan, joten tutkimuksessa haluttiin myös

kiinnittää huomioita muiden pörssiyhtiöiden verkkosivuihin ja siellä esitettäviin tietoihin. Tar-

koitus ei ollut luoda Olville uusia sijoittajaviestintäsivuja, vaan etsiä niihin hyväksi havaittuja

rakenteita ja sisältöä.

Tutkimuskohteiksi tutkimukseen tuli Olvin lisäksi Ponsse, Kesko sekä Royal Unibrew. Kohteet

valittiin eri perustein, Ponssen omistusrakenne on samanlainen kuin Olvilla, Keskon sijoittaja-

viestintä on palkittu useissa eri kilpailuissa sijoittajaystävällisimmäksi ja Royal Unibrew toi

tutkimukseen ulkomaista näkökulmaa. Tutkimuskohteilta kerättiin aineisto, joka koostui vuo-

den 2015 taloudellisista julkaisuista. Näihin lukeutuivat vuosikertomukset, tilinpäätökset, osa-

vuosikatsaukset, pörssitiedotteet, yhtiöiden itsensä julkaisemat muut tiedotteet sekä yhtiöiden

verkkosivut sijoittajaviestinnän osalta.

Vuosikertomukset, toimintakertomukset ja tilinpäätökset

Vuosikertomukset poikkeavat huomattavasti toisistaan ja näistä tutkimuskohteiden välille saa-

daankin suurin ero. Olvi on yhtiöistä ainut, joka ei ole julkaissut vuosikertomustaan yhtä laajasti

kuin muut. Tällä tarkoitetaan sitä, että vuosikertomuksessa ei ole esimerkiksi hallituksen pu-

heenjohtajan tai toimitusjohtajan katsausta, vaan se koostuu tilinpäätöksestä, tilintarkastajan

lausunnosta sekä tilinpäätökseen liittyvistä liitetiedoista. Vuosikertomuksessa tulee ilmi parhai-

ten se, että yhtiö noudattaa pääsääntöisesti lain mukaista raportointia, eli raportoidaan vain se,

mitä laki vaatii.

70

Sisällöllisesti toimintakertomuksissa ei ole suuria eroja. Erot johtuvat lähinnä informaation pai-

notuksista sekä siitä, missä järjestyksessä informaatio on haluttu esittää. Yhtiöt myös painotta-

vat kertomuksissaan eri asioita, osa tutkimuskohteista on halunnut kertoa laajemmin toimin-

nastaan, osa yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä sekä toiminnan eri segmenteistä. Yhtiöiden

toimiessa eri toimialoilla, on toimintakertomukset laadittu yhtiön toimintaan peilautuen. Olvi

on alkutuottaja, joka valmistaa virvoitus- ja alkoholijuomia, kun taasen Kesko on edellä mai-

nittujen tuotteiden jatkokäsittelijä eli myy osaltaan tuotteita eteenpäin. Tällöin niiden toiminta

on jatkumoa edelliselle eikä voida olettaa, että yhtiöiden toiminta olisi siksi samanlaista.

Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että Olvi raportoi mieluiten konsernitasolla,

kun taasen Kesko käyttää enemmän segmenttiraportointia. Vaikka Olvi antaa tällä hetkellä si-

joittajalle jo hyvin informaatiota, yhtiössä voitaisiin miettiä, olisiko segmenttiraportointi eli Ol-

vin tapauksessa raportointia enemmän yhtiökohtaisesti sijoittajalle enemmän informaatiota tuo-

vaa ja näin ollen lisäisi sijoittajan luottamusta yhtiötä kohtaan. Raportoinnin sisällöstä sijoitta-

jille olisi myös hyvä jatkotutkimusaihe, jolloin yhtiö saisi tietoa siitä, mitä mieltä yhtiöön si-

joittaneet yhtiön toiminnasta ja raportoinnista ovat tällä hetkellä.

Tilinpäätöksen liitetiedot

Muista yhtiöistä poiketen Olvi on ainut, joka on julkistanut tilintarkastajansa vahvistaman riip-

pumattomuusvahvistuksen, jossa tilintarkastaja ilmoittaa, ettei hän tai koko hänen edustamansa

tilintarkastusyhteisö ole riippuvainen Olvista. Tämän lausunnon julkistamisella voidaan sijoit-

tajalle luoda positiivinen kuva yhtiön avoimuudesta, jolloin sijoittaja pystyy luottamaan siihen,

että yhtiön tilintarkastajat ovat riippumattomia yhtiöstä.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksissä on yhtiöissä toteutettu eri tavoin. Siinä missä Olvin

selvitys noudattaa hallinnointikoodin järjestystä, on muilla yhtiöillä se huomattavasti vapaa-

muotoisemmin esitetty. Olvin antama selvitys on muita kohteita selvempi sisällöltään, mutta

sen mukaillessa hallinnointikoodin ulkoasua, se voi tuntua lukijasta ”sääntöjen” lukemiselta.

Vapaamuotoisessa selvityksessä kirjoitustyyli on vapaampi, mutta siinä ei välttämättä käydä

kaikkia suosituksia erikseen läpi. Tutkimuskohteiden selvitykset poikkeavat toisistaan, mutta

lähinnä kyseessä on ollut makukysymys, millä tavoin tiedot on haluttu lukijalle välittää. Tältä

osin Olvin antama selvitys on perinteisin ja perusmuotoisin, joten selvityksen sisältöä voitaisiin

71

miettiä, voisiko sitä mahdollisesti esittää muulla tavoin, joka toisi lukijalle tarkemman näkö-

kulman asiaan.

Olvi on laatinut minimaalisen selvityksen riskienhallinnasta ja sisäisestä tarkastuksesta, jolloin

sijoittajalla jää asioita arvailujen varaan. Muut tutkimuskohteet ovat laajat selvitykset, jolloin

niistä saadaan enemmän tietoa. Olvin selvitys on enemmänkin perusmuotoinen, jolloin se vai-

kuttaa lukijasta enemmän siltä, että se ei ole kirjoitettu yhtiön näkökulmasta. Tätä voitaisiin

kehittää niin, että riskienhallintaa ja sisäistä tarkastusta avattaisiin enemmän ja se tehtäisiin

enemmän yhtiön näkökulmasta, jolloin se toisi sijoittajalle positiivisemman kuvan, kun yhtiö

puhuu enemmän itsestään ja avaa selvitystä enemmän. Tilintarkastuksen osalta Olvin selvitys

on tehty lyhyesti, mutta ytimekkäästi, joka taas lisää yhtiön luotettavuutta. Palkka- ja palkkio-

selvitykseen Olvi on ottanut linjan, että esittää tietoja mieluiten taulukkomuodossa kuin teks-

tinä, jolloin tiedon ymmärrettävyys paranee. Kaikissa Olvin selvityksissä on käytetty enemmän

yleistä, kuin yhtiön näköistä ilmaisua, jolloin sijoittaja ei välttämättä pääse tekstin mukana yhtä

lähelle yhtiötä, kuin miten siihen voisi kirjoitusasun perusteella päästä.

Osavuosikatsaukset

Tutkimukseen valittujen yhtiöiden osavuosikatsaukset noudattavat yhtiöiden omaa mallia, jolla

he toteuttavat katsauksen ulkoasun ja otsikoinnin. Kaikilla yhtiöillä on selkeät ja helposti luet-

tavat katsaukset, jolloin ulkoasu on asiallinen ja helposti lähestyttävä. Jokainen yhtiö julkaisee

osavuosikatsauksen kolme kertaa vuodessa ja ne julkaistaan nimellä osavuosikatsaus (VMA

2:4). Olvin osalta julkaisuaikataulut eivät ole kohtuuttomat, vaan yhtiö julkaisee tuloksensa sa-

massa aikataulussa muiden kanssa. Vain kesäajalla toisen kvartaalin tulos julkistettiin vuonna

2015 hiukan myöhemmin, mutta se voidaan selittää sillä, että kesäaikana henkilöstö pitää lo-

miaan, jolloin julkistusta on hiukan pidennetty, jotta se saadaan valmiiksi pienemmällä henki-

löstömäärällä. Olvi julkaisee katsaukset kuitenkin hyvässä aikataulussa eikä lain vaatima kah-

den kuukauden julkaisuraja ole yhtiön julkaisuajankohtien lähellä (AML 7:10.1.).

Olvin osavuosikatsaukset sisältävät lain vaatimat tiedot. Yhtiö on katsauksensa ymmärrettä-

vyyttä helpottanut numeerisesti sekä tekstillä, jolloin ne yhdessä tukevat toisiaan ja lukemisen

ymmärrettävyys paranee. Katsauksia on myös helpompi havainnoida, kun informaatio on il-

moitettu kahdella eri tapaa. Tutkimuskohteiden osavuosikatsauksissa ei havaittu suuria eroja.

Suurin syy eroille tuli tekstin ja numeerisen osuuden sovittelusta. Kaikki yhtiöt eivät laatineet

72

katsausta molemmilla tavoin, vaan tieto ilmoitettiin joko numeerisesti tai tekstissä. Yhtiöiden

antama osaketieto osavuosikatsauksissa liittyy vahvasti lainsäädäntöön. Laki määrää yhtiöiden

ilmoittamaan osakkeisiin liittyvät tiedot, niin emo- kuin tytäryhtiössäkin (Parkkonen & Knuts

2014, 194-195). Olvi on raportoinut lain vaatimusten tavoin ja antanut hiukan laajemman ku-

van, kun osa tutkimuskohteista. Tutkimuksessa saatiin selville, että Olvin raportointi on enem-

män laajaa raportointia, tietoa on paljon, mutta se ei ole niin pikkutarkkaa kuin esimerkiksi

Keskolla, joka on tiedoissaan painottanut enemmän osakkeen arvoon ja yksittäisiin tietoihin.

Yhtiöiden osavuosikatsaukset sisältävät samoja asioita, mutta niille on annettu erilainen paino-

arvo. Osa yhtiöistä painottaa tiettyjä asioita enemmän ja sen takia myös kertoo niistä kattavam-

min. Kotimaassa toimivat emoyhtiöt raportoineet enemmän yleisesti yhtiöiden toiminnasta, kun

taasen Tanskassa emoyhtiötä pyörittävä Royal Unibrew keskittyy katsauksissaan enemmän sen

hetkiseen taloudelliseen tilanteeseen, eikä kerro yhtiön toiminnasta muuten. Olvi on lisännyt

osavuosikatsaukseensa liitetiedostoja, joissa on muun muassa tarkennettu osaketietoa, segment-

tirakennetta sekä henkilöstötietoa. Liitetiedot on laadittu selkeästi ja niiden tulkitseminen on

helppoa. Liitetietojen osalta tutkimuksessa saatiin selville, että Olvi on panostanut niiden sisäl-

töön ja niissä havaittiin informaatiota, joka on vapaaehtoisesti annettua, ylimääräistä informaa-

tiota. Tämä ylimääräinen informaation antaminen todettiin siltä osin, kun vertailun kohteena oli

Olvia hiukan pienempi yhtiö. Samalla voitiin todeta, että yhtiön koko vaikutti annettavan infor-

maation määrään. Kun kyseessä oli isompi pörssiyhtiö, oli informointi myös laajempaa.

Olvin osavuosikatsauksesta saatujen tietojen määrä on Ponsseen verrattuna laajempaa, mutta

Keskoon verrattuna suppeampaa. Tästä voidaan todeta, että mikäli vertailtava yhtiö on samaa

kokoluokkaa, on osavuosikatsauskin tiedon määrältään samaa luokkaa. Vaikka Ponssen rapor-

tointi olikin suppeampaa kuin Olvilla, ei ero ollut huomattava. Keskon osalta suurin eroavai-

suus tuli siinä, että yhtiöt painottavat julkaisemiaan tietoja eri tavoin. Keskon toimiessa monella

eri toimialalla, on se halunnut julkaista tietojaan tarkemmin. Mikäli yhtiöitä olisi verrattu kon-

sernitasolla, ei eroavaisuus olisi näin huomattava. Royal Unibrewiin verrattuna Olvi raportoi

enemmän yhtiön muusta toiminnasta, kuin vain taloudellisesta tilanteesta. Eroa voidaan selittää

myös maiden lainsäädännöllä, koska raportointisäännöt eivät ole Suomessa ja Tanskassa sa-

manlaiset.

73

Pörssitiedotteet

Pörssitiedotteita tutkimukseen osallistuneet yhtiöt olivat laatineet eri tavoin, jolloin voitiin heti

vetää johtopäätös siitä, mitä suurempi pörssiyhtiö on kyseessä, sen enemmän yhtiö antaa pörs-

sitiedotteita. Yhtiöiden tiedotteita annettiin koko vuoden ajan, suurin osa niistä kuitenkin ajoit-

tui alku- ja loppuvuoteen. Alkuvuoden tiedotteet koskivat pääsääntöisesti edellisvuoden tilin-

päätöstä ja sitä koskevaa yhtiökokousta. Loppuvuoteen ajoittuneet tiedotteet liittyivät kuluneen

vuoden tulokseen sekä mahdollisiin tulosvaroituksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin pörssitiedot-

teita niiden sisällön perusteella, joten ne jaettiin eri aihealueisiin. Aihealueet määräytyivät Ol-

vin pörssitiedotteiden mukaan, koska niitä haluttiin verrata muiden tutkimuskohteiden tiedot-

teisiin. Tutkimusaineisto koostui 56 pörssitiedotteesta, joista 14 kappaletta kuului Olville. Tie-

dotteet jaettiin seuraavasti: Osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset, yhtiökokoukset, varoitukset ja

ilmoitukset, yhtiön taloudelliset muutokset, yhtiön henkilömuutokset, taloudellinen tiedottami-

nen sekä yhteistyö.

Pörssitiedotteista voitiin löytää paljon yhtäläisyyksiä ja pieniä eroja. Erot johtuivat suurim-

maksi osaksi tiedotteen sisällöllisestä asettelusta ja kieliasusta. Osa Olvin antamista pörssitie-

dotteista ei saanut muilta tutkimuskohteilta vastaavaa vertailukohdetta, joten niiltä osin tutki-

musta ei voitu tehdä. Tutkimuksessa saatiin selville, että yhtiöiden pörssitiedotteiden sisällöillä

ei ollut eroavaisuuksia, jotka olisivat nousseet huomattavasti esiin. Tutkimustuloksien perus-

teella voitiin todeta, että Olvin pörssitiedotteet vastaavat muiden tutkimuskohteiden tiedotteita,

eikä niissä ole sellaista, joka tekisi tiedotteista puutteellisempia tai lisätietoa antavia, kuin

muilla yhtiöillä. Joissakin tiedotteissa Olvi oli antanut tarkentavan tiedon kuin vertailtava

kohde, mutta tiedolla ei ollut juurikaan suurta eroa, olisiko se annettu tai jätetty antamatta.

Verkkosivut

Olvin sijoittajaviestintää koskevat verkkosivut on tehty selkeäksi ja helposti selattavaksi. Ul-

koasu on pidetty yksinkertaisena juuri sen takia, jotta niiden käyttäminen olisi helppoa ja no-

peaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sivuston sisältöä ja toimivuutta, jota verrattiin muihin tutki-

muskohteiden verkkosivuihin. Sivustojen välillä ei havaittu suuria eroja, lähinnä tietojen esit-

tämisessä ja niiden ryhmittelyssä sivujen huomattiin poikkeavan toisistaan. Olvin sijoittajavies-

tintäsivut sisältävät säännöllisen ja jatkuvan tiedonantovelvollisuuden vaatimat tiedot, jotka

74

velvoittavat yhtiötä julkaisemaan tietyt asiat verkkosivuillaan aivan kuin painettuna versi-

onakin. Leppiniemi ja Vertanen (2003, s.26-39) ovat julkaisussaan tuoneet ilmi niitä suosituk-

sia, joita yhtiön toivotaan käyttävän pääsääntöisesti vuosikertomuksessaan, mutta yhtä hyvin

niitä voidaan käyttää myös muissa verkkojulkaisuissa. Suositukset täyttyvät Olvin julkaisuissa,

joten yhtiön verkkojulkaisut vastaavat lain ja suositusten tietoja.

Ashbaughin, Jonhstonen ja Warfieldin (1999) tutkimus osoitti, että mitä enemmän yhtiö julkaisi

verkkosivuillaan osakkeenomistajille suunnattua tietoa ja se oli helposti saatavilla, sitä toden-

näköisemmin osakkeenomistajat sijoittivat yhtiöön. Pelkkä tiedon julkaisu ei sijoituspäätöstä

lisännyt, vaan tiedon tuli myös olla laadukasta. Olvi painottaa sijoittajaviestintäsivuillaan var-

sinkin hallinnointiin liittyvään informaatioon. Tämän perusteella voidaan olettaa, että yhtiö ha-

luaa olla avoin varsinkin hallintoon liittyvissä asioissa. Vaikka Olvin sijoittajaviestintä verkko-

sivuilla on osaan tutkimuskohteista verrattuna suppeaa, löytyy sieltä kaikki tarpeellinen tieto ja

ottaessa huomioon yhtiöiden koon ja toiminnan, voidaan todeta, että Olvin kokoisen yhtiön

sijoittajaviestintä verkkosivuilla on yhtiön kokoon nähden tärkeimmän tiedon kattavaa. Tämän

perusteella ei kuitenkaan pystytä tekemään johtopäätöstä siitä, onko Olvin antama informaatio

sellaista, joka lisäisi osakkeenomistajien sijoitushalukkuutta yhtiöön. Tämä tutkimus kuitenkin

luo pohjaa sille, jota viemällä eteenpäin voitaisiin myös osakkeenomistajien sijoitushalukkuutta

yhtiöön tämän hetkisten verkkosivuilta saatujen tietojen perusteella tutkia. Huomattavia eroja

ei myöskään löytynyt suomalaisen ja ulkomaisen emoyhtiön välillä, vaikka kyseessä olivat täy-

sin eri maassa ja kokoluokassa toimivat yhtiöt. Tästä voidaan esittää jatkokysymys ja mahdol-

lisesti jatkotutkimukselle aihetta, onko pörssiyhtiöiden verkkosivujen sijoittajaviestintä kytkök-

sissä yhtiön kokoluokkaan.

6.2 Suositukset sijoittajaviestintäsivujen rakenteeksi ja sisällöksi

Tutkimukseen valittujen yhtiöiden verkkosivut sijoittajaviestintään liittyen sisältävät pääsään-

töisesti samat tiedot, jotka on vain esitetty eri muodossa. Olvin sivut ovat huomattavasti suppe-

ammat verrattuna varsinkin Keskon sivuihin, kun taasen Ponsseen ja Royal Unibrewiin verrat-

tuna sivuissa ei sisällöltään ole suuria eroja. Tämä voidaan selittää Olvin osalta sillä, ettei yhti-

öllä ole tällä hetkellä henkilöä, joka vastaisi koko verkkosivujen toiminnasta, joten sivustoa

ylläpidetään lähinnä lain vaatimilla tiedoilla.

75

Olvin verkkosivut ovat yksinkertaiset, selkeät ja helppokäyttöiset jo nykyisellään. Pääkatego-

rioilla on kuitenkin alaluokkia, joten niiden selailu voisi olla nopeampaa ja selkeämpää, jos

hiiren nuoli vietäisiin kategorian nimen päälle, avautuisi ns. alasvetovalikko automaattisesti.

Näin kategorian sisältö olisi heti nähtävillä, eikä sitä tarvitsi erikseen klikata. Tällainen toiminto

on Keskon verkkosivuilla ja koska Keskolla on huomattavasti laajemmat verkkosivut kuin Ol-

villa, havaitsin tämän tekniikan olevan erittäin hyvä vaihtoehto. Tällä hetkellä Olvin valikot

avautuvat klikkauksella, jolloin alaotsikot tulevat näkyviin. Automaattisesti avautuvalla teknii-

kalla sivua voitaisiin selata hiukan nopeammin.

Olvia lukuun ottamatta muilla yhtiöillä oli sijoittajaviestinnän etusivulla joko osavuosikatsauk-

seen liittyvää tietoa tai uusimpia tiedotteita ja raportteja. Palvellakseen sijoittajiaan paremmin

Olvin kannattaisi lisätä sijoittajille suunnatulle sivustolleen jo pääsivulle linkkejä tärkeimpiin

tiedotteisiin ja raportteihin, kuten osavuosikatsaukseen ja osakkeita koskeviin taloustietoihin

(osakekurssi jne.) Näitä tietoja sijoittaja yleensä sivustolta ensimmäisenä etsii ja näin ne olisivat

heti hänen saatavillaan.

Yhtiökokous on yksi yhtiön tärkeimmistä, vuosittaisista tapahtumista, joka kiinnostaa sijoitta-

jia. Tällä hetkellä Olvin verkkosivuilta löytyy yhtiökokoukselle oma sivu, mutta sinne päästäk-

seen tulee avata ensin sijoittajille tarkoitettu sivu, jonka jälkeen vielä erikseen valita Olvin hal-

linto- kategoria, jolloin löytyy linkki yhtiökokousta käsittelevälle sivulle. Koska yhtiökokouk-

sella on tärkeä merkitys niin yhtiölle kuin sijoittajille, muuttaisin yhtiökokousta koskevan si-

vuston yhdeksi niin sanotusti kategoriaksi sijoittajille suunnatulle sivulle. Tällöin sivuilla vie-

raileva pystyisi suoraan valitsemaan yhtiökokousta käsittelevän sivun, kun hän avaa sijoittajat

välilehden.

Olvin verkkosivuilta löytyy kaikki perustieto liittyen osakkeisiin, niiden omistukseen ja osak-

keiden hallinnointiin. Kun Olvin antamia tietoja osakkeista verrataan muihin tutkimuskohtei-

siin, voidaan todeta, että Olvilla on kattavampi osaketieto kuin Ponssella ja Royal Unibrewilla.

Keskon osalta Olvi kulkee vielä pienissä kengissä, koska yhtiöiden osaketiedolla on huomat-

tava ero.

Pörssitiedotteita koskeva suositus liittyy tiedotteiden julkaisemiseen verkkosivuilla. Tällä het-

kellä pörssitiedotteet on julkaistu yhtiön sivuilla pdf-tiedostoina, jotka on otsikoitu julkaistavan

tiedotteen numeron sekä vuosiluvun mukaan, eli ensimmäinen tiedote on nimetty olvi12015,

76

toinen olvi22015 ja niin edelleen. Tiedotteiden sisältö on näin ollen arvoitus. Kehitysehdotuk-

sena tähän, julkaisut voitaisiin nimetä samalla tavoin, kuten tiedote on otsikoitu. Lukija näkee

jo tiedoteluettelon avatessa, mitä kukin tiedote pitää sisällään, eikä hänen näin ollen tarvitse

käydä jokaista tiedotetta erikseen läpi, jos etsii jotakin tiettyä tai ei ole varma, milloin etsimänsä

tiedote on julkaistu.

77

LÄHTEET

Lait ja säädökset

Arvopaperimarkkinalaki (AML) 14.12.2012 (2012/746)

Arvopaperipörssin säännöt, 1.3.2016. NASDAQ HELSINKI OY. [Viitattu 31.7.2016]. Saata-

vissa: http://business.nasdaq.com/Docs/Nasdaq-Helsinki-Rules-of-the-Ex-

change_FI_20160301.pdf

Finanssivalvonta, Määräykset ja ohjeet 6/2016. Finanssivalvonnan verkkosivut. [Viitattu

31.7.2016]. Saatavissa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Maaraysko-

koelma/Uusi/Documents/2016_06.M1.pdf

Finanssivalvonta, Osakkeet, 2015. Finanssivalvonnan verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saata-

vissa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Tuotteita/Sijoittaminen/Osakkeet/Pa-

ges/Default.aspx

Finanssivalvonta, Standardi 5.1. Finanssivalvonnan verkkosivut. [Viitattu 16.8.2016]. Saata-

vissa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Maarayskokoelma/Uusi/Kumotut/Docu-

ments/kumotut_rahoitussektorin_standardit_maaraykset_ohjeet/5.1.std2.pdf

Finanssivalvonta, Standardi 5.2b. Finanssivalvonnan verkkosivut. [Viitattu 16.8.2016]. Saata-

vissa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tiedotteet/Arkisto/Ratan_valvottavatiedotteet/Docu-

ments/5.2b.std2.pdf

Kirjanpitolaki (KPL) 30.12.1997 (1997/1336)

Komission asetus (EY) 29.4.2004 N:o 809/2004

Osakeyhtiölaki (OYL) 21.7.2006 (2006/624)

Rikoslaki (RL) 19.12.1889 (1889/39)

Sijoituspalvelulaki 14.12.2012 (2012/747)

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi. 2015. Arvopaperimarkkinayhdistys Ry. [Viitattu

31.7.2016]. Saatavissa: http://cgfinland.fi/files/2015/10/hallinnointikoodi2015finweb1.pdf

Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovel-

vollisuudesta 20.12.2012 (2012/1020)

78

Valtiovarainministeriön asetus arvopaperimarkkinalain 3-5 luvussa tarkoitetuista esitteistä

20.12.2012 (2012/1019)

Yhtenäiset tiedottamissäännöt. 1.9.2011. NASDAQ OMX Helsinki. [Viitattu 16.8.20016]. Saa-

tavissa: http://docplayer.fi/1140854-Nasdaq-omx-helsinki-yhtenaiset-tiedottamissaannot.html

Painetut lähteet

Arminen, I. & Alapuro, R. 2004. Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia. Vantaa:

WSOY.

Ashbaugh, H., Johnstone, K. & Warfield, T. 1999. Corporate reporting on the internet. Ac-

counting Horizons 13(3).

Epstein, M. J. & Pava, M. L. 1993. The Shareholder’s Use of Corporate Annual Reports. Jai

Press Ltd. England.

Drought, M. 1993. Disclosure policy and competition: Court not vs. Bertrand. The Accounting

Review 68(3).

Dolphin, R. 2004. The strategic role of investor relation. Corporate Communications, vol. 9,

iss. 1.

Hildén, R. 2001. Totuus ja johdonmukaisuus ovat sijoitusviestinnän kulmakivet. Taloussano-

mat 79/2001, Rahan ja riskin teemaliite, 12–15.

Hirvonen, A., Niskakangas, H. & Steiner, M. 2003. Corporate Governance – Hyvä omistaja-

johtajuus ja hallitustyöskentely. WSOY: Juva

Huovinen, S. 2004. Pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus, sijoittajan odotukset ja media. Suoma-

lainen lakimiesyhdistys. Gummerus. Jyväskylä.

Häyrynen, J. & Kajala, V. 2013. Uusi arvopaperimarkkinalaki. Lakimiesliiton kustannus.

Kariola, R., Niemelä, J. & Angervuo, H. 2004. Yritys sijoittajamarkkinoilla- sijoittajasuhdetoi-

minnan haasteet ja mahdollisuudet. WSOY: Porvoo.

Kasanen, E. & Puttonen, V. 1994. Suomalaisten pörssiyritysten sijoittajaviestintä. Helsingin

kauppakorkeakoulu. Working Papers W-101. Helsinki.

79

Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen, T. 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vas-

tapaino, Tampere.

Leppiniemi, J. & Virtanen, M. 2003. Vuosikertomus: Miten tehdään? Miten luetaan? WS Book-

well. Juva.

Lukka, K. 1999. Case/field-tutkimuksen erilaiset lähestymistavat laskentatoimessa. Teoksessa:

Tutkija, opettaja, akateeminen vaikuttaja ja käytännön toimija: professori Reino Majala 65

vuotta, toim. Heli Hookana-Turunen, 129–150.

Mars, M., Virtanen, M. & Virtanen, O. 2000. Sijoittajaviestintä strategisena työkaluna. Hel-

sinki, Edita.

Marston, C. 1996. The Organization of the Investor Relations Function by Large UK Quoted

Companies. Omega, vol. 24, nro 4.

Marston, C. & Starker, M. 2001. Investor relations: A European survey, Corporate Commu-

nications, vol.6, iss. 2.

Miller, P. & O‟Leary, T. 2000: Value Reporting™ and the Information Ecosystem. PriceWa-

terhouseCoopers.

Mähönen, J. & Säiläkivi, A. & Villa, S. 2015. Osakeyhtiö I. Helsinki, Talentum.

Mähönen, J. & Villa, S. 2013. Osakeyhtiöoikeus käytännössä. Helsinki, Sanoma Pro Oy.

Parkkonen, J. 2007. Taloudellisen raportoinnin pörssisäädökset. Helsinki, Sanoma Pro Oy.

Parkkonen, J. & Knuts, M. 2014. Arvopaperimarkkinalaki. Helsinki, Talentum.

Peters, B. 1998. Comparative Politics. theory and methods. Basingstoke: Mac Millan.

Roine, S. 2001. Talousviestintä. Helsinki: Inforviestintä Oy.

Siikarla, P.J. 2006. Osakeyhtiölaki & käytäntö. Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino.

Tuominen, P. 1991. Yritysten avoimuuspolitiikka ja sen kehitys. Turun kauppakorkeakoulun

julkaisuja, Sarja A – 1:1991. Kirjapaino Grafia Oy: Turku

Virtanen, M. 2010. Sijoittajasuhteet johdon vastuuna. Helsinki, WSOYpro.

Zelditch, M. 1971. Intellible comparisons. Teoksessa Comparative Methods in sosiologi, Es-

says on Trends and Applications. London: University of California Press, LTD, 167-307.

80

Painamattomat lähteet

Greenspan, A. 2000. Ote puheesta Harwardin yliopistossa kesäkuussa 2000. Financial Times

4.12.2000. Mastering Management-liite.

Verkkojulkaisut

Dittmar & Indrenius, 2014. Pörssiyhtiön tiedonanto-opas. [Viitattu 31.7.2016). Saatavissa:

http://www.dittmar.fi/sites/default/files/publications/2014_06_17_Porssiyhtion-tiedonanto-

opas.pdf

Finanssivalvonta, Osakkeet, 2015. Finanssivalvonnan verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saata-

vissa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Tuotteita/Sijoittaminen/Osakkeet/Pa-

ges/Default.aspx

Finanssivalvonnan standardi 5.1. [Viitattu 31.7.2016). Saatavissa: http://www.finanssival-

vonta.fi/fi/Saantely/Maarayskokoelma/Uusi/Kumotut/Documents/kumotut_rahoitussekto-

rin_standardit_maaraykset_ohjeet/5.1.std2.pdf

Keskon historia, 2015. Kesko Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa:

http://www.kesko.fi/yritys/Historia/

Keskon strategia, 2016. Kesko Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016] Saatavissa:

http://www.kesko.fi/yritys/strategia-visio-ja-arvot/

Kesko, vuosiraportti 2015. Kesko Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa:

http://vuosiraportti2015.kesko.fi/

National Investor Relations Institute. [Viitattu 10.10.2016]. Saatavissa: http://www.niri.org

Olvi, 2016. Olvi Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa: http://www.olvi.fi

Olvin missio, visio ja arvot, 2015. Olvi Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa:

http://www.olvi.fi/web/fi/10

PRH, Patentti- ja rekisterihallitus. Osakeyhtiön perustaminen. 13.4.2016. PRH:n verkkosivut.

[Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustami-

nen.html

81

Ponsse, 2016. Ponsse Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa:

http://www.ponsse.com/fi

Ponssen toiminta-ajatus, 2016. Ponsse Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa:

http://www.ponsse.com/fi/ponsse/toiminta-ajatus

Ponsse, vuosikertomus 2015. Ponsse Oyj:n verkkosivut. [Viitattu 31.7.2016]. Saatavissa:

http://www.ponsse.com/fi/sijoittajat/taloudellista-tietoa/vuosikertomukset

Rahoitustarkastus (2004). Listayhtiöiden osavuosikatsauksissa perusasiat kunnossa – sijoitta-

jille olennaisissa aihealueissa vielä parantamisen varaa. Rahoitustarkastus tiedottaa –verkkojul-

kaisu 1/2004. [Viitattu 15.10.2016]. Saatavissa: http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Tiedo-

tus/Rata_tiedottaa/2004/1_2004/Listayhtioiden_osavuosikatsaukset.htm

Royal Unibrew, pörssitiedotteet vuodelta 2015. Kauppalehden julkaisu. [Viitattu 26.10.2016].

Saatavissa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/tiedotehaku.jsp?selec-

ted=XCSE&type=1&exchangeid=52&comid=CSE_RBREW&start-

date=01.01.2015&enddate=31.12.2015&lang=EN&startfromid=0&x=36&y=11

Royal Unibrew, vuosikertomus 2015. Royal Unibrewin verkkosivut. [Viitattu 14.9.2016]. Saa-

tavissa: http://files.shareholder.com/downloads/ABEA-

4U3P72/2833606319x0x879375/542C2C25-E002-4F3D-9EB3-

4EB3C463801D/Unibrew_AR_2015_UK_navi.pdf

Royal Unibrew 2016. Royal Unibrewin verkkosivut. [Viitattu 14.9.2016]. Saatavissa:

http://www.royalunibrew.com/Default.aspx?ID=1843