1 Ilmastopolitiikan tavoitteet – mitä minä voin tehdä? Ilmastovastaava Leo Stranius Aurinko, tuuli ja negawatit -kurssi 2.10.2008
Jan 25, 2016
1
Ilmastopolitiikan tavoitteet – mitä minä
voin tehdä?
Ilmastovastaava Leo Stranius
Aurinko, tuuli ja negawatit -kurssi 2.10.2008
2
Hyviä ja huonoja uutisia
3
4
Huonoja uutisia• Ilmasto lämpenee nopeammin kuin
pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.
• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.
• Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.
• Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.
• Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.
5
Hyviä uutisia• Aikaa päästövähennyksille on
vielä joitakin vuosia.
• Tarvittava teknologia on olemassa.
• Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.
• Ihmiset ovat valmiita muutokseen.
6
Esityksen sisältö• IPCC: Globaalit päästövähennystarpeet
• Euroopan ja Suomen ilmasto muuttuu nopeiten
• Kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan
• EU:n ilmastopolitiikka
• Mitä Suomi tekee ja mitä sen pitäisi tehdä?
• Muutos on mahdollinen: Mitä minä voin tehdä?
• Yhteenveto
7
IPCC:n neljäs arviointiraportti
• Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.
• Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.
• Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä
IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5
8
IPCC:n neljäs arviointiraportti
• Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä!
9
Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa?
• Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä.
• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.
• Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa.• Levittää tuholaistauteja.• Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi.• Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua
peruuttamattomasti.
10
Pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin
11
Luvassa lämpenevää
• Maapallon lämpeneminen on ilmastonmuutoksen myötä voimakkainta pohjoisilla manneralueilla.– Maailman lämpötila noussut 0,8 astetta– Eurooppa lämmennyt asteen
• Lämpenemisestä kärsivät Euroopassa eniten rannikot, vuoristot, Välimeren seutu ja pohjoiset alueet
• Arktisten alueiden jään ja vuoristojen jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt.
• Pohjois-Euroopassa sateet lisääntyvät, kun taas Välimeren alue saattaa muuttua autiomaaksi.
• Lähde: Impacts of Europe's changing climate - 2008 indicator-based assessment (29.9.2008): http://reports.eea.europa.eu/eea_report_2008_4/en/
12
Suomen ilmasto muuttu
• Sateet lisääntyvät talvella• Kesistä tulee aiempaa aurinkoisempia ja kuivempia
• Talvet lämpenevät 4-6 ja kesät 2-4 astetta vuoteen 2070-2099 mennessä.– Ennusteet perustuvat oletukseen, että maapallon
keskilämpötila ei nouse kahta astetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna.
• Lähde: VTT: Kahden asteen ilmastotavoite – mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää (25.8.2008): http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=236262
13
Kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta
Kööpenhaminaan
14
Balin ilmastokokous
• Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat
• Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020
• Lisäksi neuvottelupaketissa mukana– Teknologian siirto– Metsäkadon hillitseminen– Sopeutumisrahasto
15
Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä?
16
EU:n ilmastopolitiikka
17
EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään
20/30 prosentilla vuoteen 2020
Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20
prosenttiin vuoteen 2020 mennessä
18
Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008
• Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):
– Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta– Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta
• Suomen osuus: -16%
• Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta– Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä– Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä
• Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)
19
Päästökauppadirektiivi (ETS)
• Päästöoikeuksien määrä laskee lineaarisesti 1,74% vuodessa vuoteen 2020 mennessä.
• Kansallisesta jakosuunnitelmasta luovutaan.
• Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus perustuu vuoden 2005 tietoihin.
• Jakomenetelmä uusiksi: huutokauppa– Huutokauppatulojen korvamerkintä 20% osalta + 10% siirto
köyhimmille (EU25) maille
• Joustomekanismien kriteerit (Gold Standard)
• Siirtyminen tiukempaan velvoitteeseen (30%)
20
Päästökaupan ulkopuoliset alat (ES)
• Kohdennetut kansalliset politiikkatoimet– Rakentaminen, asuminen, liikenne, maatalous,
jätteet
• Päästövähennysten lineaarinen polku– Lainaus ja siirto (2 % / vuosi)
• Joustomekanismit– Joustavuus ja hankemekanismien käyttö (3 %)
21
Uusiutuvan energian lisääminen (RES)
• Uusiutuvan energian (RES) osuudeksi energian loppukulutuksesta 20% vuoteen 2020 mennessä, tavoite jaetaan maakohtaisesti.
• Kaikille jäsenmaille yhteinen tavoite: biopolttoaineiden osuudeksi 10% liikenteen polttoaineista 2020.
• Sitovat välitavoitteet ja saktiojärjestelmä (EP ITRE).
• Turve-diesel ei ole uusiutuvaa eikä täytä kestävyyskriteerejä.– Kasvihuonekaasupäästövähennysvaatimus:
• Komissio 35%, 2015: 50%, • EP 45%, 2015: 60%
22
Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.
23
Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia
24
Suomen kasvihuonekaasupäästöt
Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut
-80%!
-95%!
-30%!
25
Sähkönkulutus kasvaa?
• Vuoteen 2020 sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan (nyt 90,3 TWh):– BAU-skenaario: 103 TWh – Politiikkaskenaario: 98 TWh
• Metsäteollisuus käytti tammi-kesäkuussa 2008 sähköä yli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
• Koko maan sähkön kulutus putosi lähes kaksi ja puoli prosenttia.
• Lähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/ehkh/2008/02/ehkh_2008_02_2008-09-18_tie_001.html
26
Politiikkatoimet strategiassa
• Lisää ydinvoimaa: 1-3 yksikköä?
• Lisää vesivoimaa: Vuotos ja Kollaja– Yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja kuudeskymmenesosa
EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.
• Windfall-verolle ei selkeää tukea
• Turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu
• Tuulivoimalle syöttötariffi, investointitukia nostetaan, kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan..
27
Tuulivoima Suomessa• Tuulivoimalla tuotetaan 0,3 % Suomen sähköstä,
Suomessa reilu 100 voimalaitosta– Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään
toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)
• Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita – Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla
kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain
• Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat
• Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet
28
Tuulivoimalat ja lintukuolemat
• Suomen lintukuolemat (vuosittain)
– Sähköverkko noin 200 000 lintua – Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua– Tieliikenne 4 300 000 lintua – Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5
lintua tuulivoimalaa kohden.
– Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).
29
Mitä Suomen pitäisi tehdä?• Ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä
vuoteen 2050 asti.
• Tuulivoimalle ja muille uusiutuville syöttötariffi käyttöön mahdollisimman pian.
• Windfall-veron käyttöönotto.
• Turpeen energiakäytöstä luopuminen.– Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät
noin 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.
30
Rakentaminen ja asuminen
• Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa 50-70 % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo.
• Kaavaohjauksella rakennukset käyttämään uusiutuvaa energiaa.
• Käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen mittarit.
31
• Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero
• Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi.• Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla
liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica).
• Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä
• Kattonopeuksien asettamiskokeilut
• Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa ilmasto- ja energiastrategiaa.
Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen
32
Maatalous• Ilmastomerkinnät pakkauksiin
(”hiilijalanjälki”)
• Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan
• Haittavero lihalle, juustolle ja talvella kasvatetuille kasvihuonevihanneksille
• Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin
33
Jäte
• Jätteen synnyn ehkäisy ja luonnonvaraverot
• Jätteenpolttolaitokset päästökaupan piiriin tai kansallinen vero (esim. 60 e/t)
• Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja biokaasulaitosten hyödyntäminen
• Kaatopaikkakaasujen talteenotto
34
Muutos on mahdollinen
35
Muutos on mahdollinen
• 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK)
• 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS)
• Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK)
• Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2)
– Lähteet: HS 26.9.2007, SK 19.6.2008, Ajatuspaja e2 29.1.2007
36
Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot
• Energiateollisuuden kysely (24.4.2008):
– Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä.– Esimerkiksi ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin.
• Source: Energiateollisuuden TNS Gallupilla teettämä kysely vesivoima-asenteista
(http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kyselytutkimus%20vesivoima-asenteista.html)
• YLE kysely (8.5.2008):
– 53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.
– Yhden lisäreaktorin rakentamista kannatti 20 prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista. Kahta reaktoria kannatti seitsemän prosenttia ja kolmea lisäreaktoria neljä prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista.
37
Mitä minä voin tehdä?
• Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä ¾ muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta.
– Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa – Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä– Syö kasvispitoista ruokaa
• Tue ympäristöjärjestöjen toimintaa!
38
Mitä minä voin tehdä?
• Vähennä omaa energiankäyttöäsi• Vaihda ekoenergiaan osoitteessa:
http://www.norppaenergia.fi• Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele. Vältä
lentämistä ja autoilua.• Älä osta mitään ellei ole pakko, mieti kulutuksesi
vaikutuksia. • Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä
lihansyöntiä.• Vaadi päättäjiä toimimaan tulevaisuutemme puolesta
ja ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa.• Osallistu Suomen luonnonsuojeluliiiton toimintaan.
39
Yhteenveto• Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin hurjimmatkaan
ennusteet
• Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla luokkaa 80-95 % vuoteen 2050 mennessä.– Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää
perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme.
• EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet ovat riittämättömiä – ja Suomi jarruttaa niitäkin.
• Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ei tule vastaamaan käsillä olevaan ilmastohaasteeseen
• Ihmiset ovat valmiita muutokseen– Kuningaskuluttaja ei kuitenkaan yksin ratkaise ilmastokriisiä –
tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.
40
KIITOS !
• Ota yhteyttä:
Leo [email protected]. 040-754 7371
Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto
Ilmastoblogi osoitteessa: http://ilmastoblogi.wordpress.com/
41
Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit
• Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a
• Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf
• Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050
• Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi
• Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi
42
LisätietojaIPCC:
http://www.ipcc.ch/Päästötilastot (World Resources Institute):
http://cait.wri.org/YK:n ilmastopolitiikan sivusto:
http://www.un.org/climatechange/YK:n ilmastosopimuksen sivusto:
http://unfccc.intEU:n komission ilmastosivut:
http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:
http://www.ilmasto.org