II II - samulinaamanka.comsamulinaamanka.com/office/publications/2009public/2009_1... · IUUNNITIEU AN ARKEA AUHlAA II II Sisustusorkkitehti Samuli Naa-mangan keh;ttomo Graphic Concrete

IUUNNITIEU AN ARKEA A UHlAA

II II

Sisustusorkkitehti Samuli Naa-

mangan keh;ttomo Graphic

Concrete on too suunnittelijoille

uusio mohdollisuuksio rikkoo mo-

noton;sto beton;se;noo. Tok; beta-

n;o on jolostettu o;koisemmink;n.

mutto ensimmoisen kerron on tua-

te konseptoitu jo potentoitu noin

kottovosti.

Vanhojen talojcl1 puuleikkaukset tai ju­gend-tyyliin rakennettujcn kerrostalo­jell koristeelJisel yksityiskohdat miel­lytt3val silmaa ja kiihottavat mieliku·vilusta. Teollbesti rakennetun ympa­ristOIl slilinnittelijoilla on ollut varsinvahan mahdollisuuksia koristella ra­kennettua ymparistoa. Paras lopputu­los on !liilla, jotka hallitsevat mittasuh­tcelja IlIOV3t moni-ilmcisyydcn vareil­Iii ja erilaisten materiaalien ylhittavillakohtaamisiJla.

Graafinen betonl antaa tllaamlellkuvltukselleGraafincn betoni ei tarkoita pikku­siev;ia koristelua, vaan sen avulla taita­va sliunnittelija voi hahmottaa raken-

Nce loteutti Albert Edef(ell -koulun Porvooseen.

nuksille mcrkityksia talon kayttotar­koituksen mukaan. Otanicmen digita­10 loistaa 0 I0 I-bittisarjaa, Hamecnlin­nan maakunta-arkiston seinissa on his­torian k.irjoitllsta, Nee:n toteuttamas­sa Albert Edelfelt -koullill scinissa onmusta-valkoisena toistettu kaupunginnimikkotaitcilij:m r3kastetuimpia toj·tiL Parhaimmillaan mcnetelma mah­Jollistaa hyvan ja aikaa kestavan ideantotcuttamisen kustannustehok.kaasti jahelposti. Yksinkertaisimmillaan SUUll­

nittclija ottaa peruskuvastosta aiheen,jolla eHiv6ittaa talon julkisivua ja an­taa sille identiteetin. Yksilollisten ai­heiden tckijalta vaaditaan nakemys­ta ja tarkba silmaa, joten sllunnittcli­ja voi olla arkkitehdin lisJiksi vaikkapa

kuva- tai tekstiilitaiteilija tai graafinensllllnnittclij a.

Graafinen betoni on loydctly myo~

meluvalleihin. Sc pchmentaa aanHi,avaa uusia nakoaloja ja helpottaasuunnittclijan tllskaa. Tyylikkaassa ai­dassa voi lepuuttaa silmiiian esimerkik­si Mikkelissa tai Espoon Suurpellossa.Tyoryhmii ARBA toteutti vuonna 2002"Muistin jaljct" -ymparistotaidctcoksenFalklillaan, Hclsinkiin. Siinii toteutet­tjin graafisen betonin aVlIlIa monenlai­sia taideteoksia.

EI enaa tylsla talojalEi siis ena3 ty\sia taloja. Rajana on ark­kitehdin lai graafisen suunnittelijanmielikuvitus ja julkisivllviranomaisten

4

GroaffSen belOnin mahdollisuuksia.

ennakkoluulottomulls. Craphic Con­crete Oy:n loimirusjohtaja H"rri Lan­ningtosin toteaa, cttci Illpienkaan kans·sa ole taban menncssa ollut ongelmia.Klln viranornaiset ymmartavat kllV3­aihciclcn rnerkityksct. niin yhtcistyol­Ie ei ole cstcita. Kllopion lammonjako­voilllalan seinaan tuli morsetllsmcrkcil­Iii mystinen viesti. Lupa hcltisi, kun scl­visi, etta talon kaytlajat siina lupasiv3tkaupllnkilaisille, etta "me jaamme lam­pca". Toisaalta rakennusten taytyy kcs­taii aikaa, jOlcn ihan heppoisin evain eijulkisivuja pitaisi piiperreJla.

Porvoon Albert Eclelfclt -koulllntyopaallikko RUn" lokivu.o arvostaagraafisen betonin anlamia mahdolli­sUliksia. Han koro~taa, etta kyse on tu·tusta ja turvalliscsta harmaasta betoni·elemcntista, jotcn siina ei ole leknisestiongelmia. Menetclmalla S:Hl kuitenkinkohtalaisen pienella panostuksellaupeita efektcja.

- Graafisen betonin icleana ei oleluoda taiclctta vaan tarjota mahdolli·suus eliivoittaii edulliscsti kaupunkiku­vaa. Olemme konseptoineet malliston.Mcilta loytyy valmiita graafisia kU\'ioita,minka lisiiksi suunnittelijoilla on mah·dollisuus itse maiiritclla malli. NCC:ntotellttama Albert Ede1felt -koulu Por­voossa oli erikoistapaus. Siella sknnnat­tiin Edelfeltin tauluja ja ne toistettiinmustavalkoisina, kertoo toimitusjoh­taja Harri L3nning.

TKK:n tuotantotalouden linjalt3valmistuneella Harri Lanningilla onmatkapaivia riittanyt. Varsin Iyhyessa3jassa yritys on luonut verkostot, joidenavulla on saato paa auki vientiin; 70prosenttia yrityksen liikevaihdosta tu­lee Pohjoismaista, Italiast3, Espanjasta,

Samuli Naamanka on idean isa.

Benelux-maista ja Balti3sta.- Olemme oHeet itsc aktiivisia ja

ulkomailla olemme valinneet tarkkaanyhteisty6kumppanimme, cttci laalukiirsi. Nyt tulee jo aktiivisia yhteyden­ottoja jopa Australiasta asti, konsultoivaarkkitehti lU/ta Telivuo kertoo.

Graafisen betanln IsaSisustllsarkkitchti Samllii Naamank::lkehitti gra3fista betonia viitisen vuot­tao Mm. Euroopass3, USA:ssa, Kana­classa, Kiinassa ja Japanissa patentoi­dllssa teknologiassa kaytetaan erikois­blvoa, jonka pintaan on painetlu be­tonin pintahidastinainetta. Menetel­man 3vutb betonitehtaat voivat valmis­taa joko kuvioituja, sHeita tai kauttaal­taan pestyja pintoja. Kuvio mllodostuukontrastista puhdasvalu. seka hienope­supinnan viililHi. Menelelma on myos

5

SUUNNITTELI AN ARKEA A UHlAA

tUf"allinen, koska sen tuotannossa kay­tet331l perinteisia hicnopeS~lmassoj3ja-prosesseja.

- Elemellllitehdas lckcc kirjalti-sen lilauksen kuviosta, job painetaanyksi-yhtcen kalvolle. 'l'chtaalla valetaannormaali c1crncntti raudoituksineen,mulla pohjalla on pinuhidastinaiheel­la kiisitelty kuviopapcri. Kun elemcnttipest3an, niin pinnalle jaii haluttu kuvio,seiventiiii Harri Lanning.

J969 sy"tynyt Samuli Naamankaon monialainen osaaja; keksinlojen japalenttien lisaksi cv:sta lOytyy mai­nilltoja graafiscsta suunnittelusta jnteallisesta n1uotoilusta mm. huoneka­luvalmislajien kanssa. Hiin on toiminutaktiivisesti lll)'05 crilaisissa kokeilevissasuunnitteluryhmissa. Viimcksi on jul­kisuudessa esitehy Naamangan suun­nittclcma biohajoava Compos-istuinekologiseen sis5vessaan. Monialaisuu-den taustalla on Samuli Naamangankuvataideharrastlls ja monisaikcinenopintoputki, job alkoi 1988 Oulunyliopiston luonnonlieteclJiscn tiede-kunnan fysiibn bitokselta paatyen Tai-deteolliseen korkeakouluull, josta hiinvalmislui taitecn n1aistcrik.... i Vllonna2000. Jatko-opinnot Denm~lrksOt'SignSchoolissa Koopcnh3minassa avasivatikkunoita kansainvalisiin kuvioihin.•

Ritllll NorrgrawlKlwat: Graphic Concrete Oy

_ _. . -._ .." -lot taae amaha is. ·p.mu{ tas~e i.tar. 0 i tl s .tallau isldOJ~tinhf)ffltlank katonutettalat.t;aonl lu assitaonela1 ash j 0 k a i n e 11 i 17, n & non <l i nut I a a t u a,I in" e r 5 i 0 it} r.f (.. ~ t ~"l t. e en16 a _ a 0 vat f? er i k o. k lot t £ Ills Yo a sin;> vas l a a n rna a I Iloamaallmanpuo'lest zap akiitollio i r j ens air a u ,~ jus G f :;; t a I i nm-; tao A r a~anonaiva~yksJnkertaistarakkautt(imikakorot aalaa-jentaar ikastuttimme k a i k k i ink 0 r k e u k 5 i in j as 1I v Yy k 5rakkausoryhtaong Imatonkuinkulku

'-;aova _vainkul etta atma

6

itteluloimisto Opliplanin johlava arkkitehti Las­ahtera on pilUn tyGuransa aibna perehtynytin ominaisuuluiin monelta kantilta. lauJ hJnen

. luksiaan.

"Yleinen suhlautuminen beloniin on vuosikymmeni:lOIlUI kieheistl. 8mnin ominaisuuksik~i oval lulleelharmaus, kovuus, ankeus. rapJSlUneisuus ja kGyhrr.TylySli on huono-osaisuuden ongelmatkin sysalty har­nuiden ja ankeiden belonilahi6iden syyksi. TuomilUvanbelonin pariksi on liiuynyt elemenlti. Julkimsa sanas­sa ankeimmi~ta paikoista ankeimmat ovat sosiaaliuenongelmien leimaamal betonielementtilahi6l Kuitenkinbetoni on hieno rakennusmateriaali. jolla on runsaastihyviJ ominai~uuksia.

KoristeluOsin yleisen miehpiteen ja kauneusklsityksen vuok~i

on btlonia pinnoitellu vaihlelmlla menestyksella lu-

kUlsin en tayoin. laatoillamalla. muurlllmalla. jollakinmuulla tavaUa pnllystamana tai Yain maililaamalla onhoideuu rnkennuksen iuuminen osabi ymplrislij31n jasen kauni~laminen. Heidln aikanamme ei I'1kennuksiaole korislehu. Korisleet on vaihdenu julkisivujen ~om·

miueluun. aukolUkseen ja eri maluiaalien lai varienvaihteluull. Kauneuden on ajalellu syntyvln klytl6tar­koilUk5en ja materiaalien reheltisyydestJ sekl hyvluadelaljoinniua ja sopusuhtaisuudesta. Parhaimmillaannain onkin.

SuhlaUluminen korilleluun on muutlunul. Edel­leenkUn sen ei ha.luta olmn irrnllinen. iuellinen jaIj~lty osa. Se voi lahul maleriaatin tai sen pinnanominaisuuksiua ja tekolaYalta (kasin ly61y !.iili. muu·raustapa ja limityksel. erilai5el puuverhoukset. pali·noilunul kupari). se voi olla kemialtisuli aikaan saalumuulos pinn:ma (hiekkapuhalleuu. elnllu rai silkki·painenu lasi) lai rakennukseen kiinnileuy OU, jolla onjokin emyiuehtld (Iippa. hide. auringonsuoja). 110­niua uusissa rakennuksissa abmahoituja luontoaiheitaon klytetty elavlliuamUn julkisivujen pinlu.

Graafinen beto"1Tilaul graafisen belonin kaltaiselle mmriaalille onolemma. Se ta~oaa mahdollisuuden lukem.momilleeri tayoille kuyioida rakennuksen pintaa min. U1Jkuvio on erOl!3.maton osa rakenllusmatenaalia. Paljonpa~auu beloni saa uuden mahdollisuuden julkisivujaelJvGillJvan3 ja kaunisla'tana osana. Graafinen bttonimahdoHiuaa myGs kenomuksen osana rakennuk­sen pinlaa. Pinnaua yoi lulla vieui. Parhaimmillaanjulkisivun pinta voi oUa taideteos - osaamattomissaklsissa ja liikaa klYlenyn3 siit3 tulee osa ymplriuGnvhuulisla haly:!.." •