HUHTIKUU 2010 VAPPU 2010 - asiakas.kotisivukone.com · varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen Vappujuhla Raision torilla klo 11.00 Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Juha

HUHTIKUU 2010

www.raisio.vas.fi

RAISIOSSAVAPPU 2010

Pomppulinna,

kasvomaalausta,

räiskäleitä, kahvia,

makkaraa

Pomppulinna,

kasvomaalausta,

räiskäleitä, kahvia,

makkaraa

Pomppulinna, Pomppulinna, Pomppulinna, Pomppulinna,

Vappuaamun kunniakäyntivakaumuksensa puolesta

kaatuneen haudallaklo 10.00

Puhe: Kaupunginvaltuuston

varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen

VappujuhlaRaision torilla klo 11.00

Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Juha JormanainenPirkko Tammelin työväenlaulujaVapun juhlapuhe Esko Seppänen

Taika-TuukkaPelimanniyhtye Möttöläiset

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Närhinen

Nuoriso-orkesteri Sabotage

TERVETULOA!

Vappuaamun kunniakäyntivakaumuksensa puolesta

kaatuneen haudallaklo 10.00

Puhe: Kaupunginvaltuuston

varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen

VappujuhlaRaision torilla klo 11.00

Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Juha JormanainenPirkko Tammelin työväenlaulujaVapun juhlapuhe Esko Seppänen

Taika-TuukkaPelimanniyhtye Möttöläiset

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Närhinen

Nuoriso-orkesteri Sabotage

TERVETULOA!

VAPPU 2010

2 Huhtikuu 2010

VASEN-RAISIO

Vasen-Raisio on Raision Vasemmistoliiton julkaisema säännöllisesti ilmestyvä kaikkiin raisiolaisiin talouksiin jaettava tiedotelehti.

Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ryLumparlankatu 1821200 RaisioPuh. 02-438 7662www.vasemmistoliitto.fi /[email protected]

JulkaisijaRaision Vasemmistoliitto

PäätoimittajaPekka Närhinen

TaittoNikke Wikström

PainopaikkaWest PointRauma

1/2010

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie

Hallitus tarvitsee tukiopetusta oikeudenmukaisuudesta

Kun nousukaudella hallitus antoi rikkaille avokätises-ti, nyt laskukaudella köy-

hiä kuritetaan. On uskomaton-ta, että lamasta eniten kärsimään joutuneita työttömiä ja eläkeläi-siä syytetään laiskoiksi. Heidän-kö nyt pitäisi ryhtyä laman mak-sumiehiksi?

Hallituksen mukaan keskei-sin rakenteellinen uudistus on työurien pidentäminen. Nyt kaavaillaan 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkavan superkarttuman pois-toa. Se korvataan super-leikkurilla. Näin ennen 65. ikävuotta eläkkeel-le jäävä saa pysyvästi pie-nemmän eläkkeen. Meil-le vasemmistoliitossa tä-mä ei käy.

Jos leikkauksia

suunnitellaan, niin hallituksen olisi syytä esittää ne ennen vaa-leja. Ihan äänestäjien kuluttajan-suojan takia.

Nyt suunnitelmia ovat tehneet valtiovarainministeriö ja toinen puheenvuoro on tuore OECD:n Suomea koskeva maakatsaus. Suo-situksissa on iso valuvika: ne eivät täytä oikeudenmukaisuuden vaa-

timusta.O E C D m o i t -tii käytännössä

kaikkea sosi-aaliturvaa lii-an korkeak-si. Pariisis-sa istuva rik-

kaiden maiden järjestö ohjeistaa

Suomea leikkaa-maan niin ansi-

osidon-

naista työttömyysturvaa, toimeen-tulotukea kuin asumistukeakin.

OECD:n mukaan ikääntyneil-tä pitäisi ottaa pois työttömyys-turvan lisäpäivät ja liian helppoa työkyvyttömyyseläkkeelle siirty-mistä tulisi vaikeuttaa. Ihan saa sen käsityksen, että OECD kuvit-telee, että Suomessa siirrytään työ-kyvyttömyyseläkkeelle oman il-moituksen perusteella, silloin kun huvittaa. Todellisuudessa vuosit-tain työkyvyttömyyseläkehake-muksista hylätään keskimäärin joka neljäs.

Vasemmistoliitolle ei käy epä-oikeudenmukainen, sosiaalises-ti ruma ja rujo politiikka. Vero-tuksen oikeudenmukaisuutta li-sää, kun pääomatuloja ja palkka-tuloja ruvetaan verottamaan sa-manlaisen progressiivisen astei-kon mukaan.

Valt iovarainminister iö ja OECD haluavat aina vain ”tehos-taa” Suomen kunnallisia palvelui-ta. Miten ihmeessä tämä tapahtuu muuten kuin palvelutasoa karsi-malla? Tarvitaanko koululuokkiin yhä enemmän oppilaita, terveys-asemia vähemmän ja päiväkotei-hin suurempia lapsiryhmiä?

Myös vanhusväestön hoito- ja hoivapalvelujen työn tuottavuut-ta moititaan siitä, että se on pit-kään ollut pääosin negatiivista ja tehostamista vaaditaan. To-sielämässä ongelma on, miten kaikkialla päästään edes inhi-millisen hoidon tasoon.

Olisi jo aika ottaa reip-paita askelia päinvastaiseen suuntaan. Verotetaan an-karasti niitä, joilla on varaa veroja maksaa ja annetaan nykyistä enemmän niille, jotka apua tarvitsevat. Sii-nä olisi konsulttiapua oi-keudenmukaisempaan yh-teiskuntaan!

Päiväkodin harjakaiset

Viikko sitten vietettiin Leijapuiston päiväkodin har-jakaisia. Paljon on puhuttu kunnallisista palveluista, että pitää olla sisältöä eikä rakentaa seiniä. Ne seinät

ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, jos ulkona tuulee niin paljon, että voi lennättää leijaa.

Raisiossa on edellisen kerran rakennettu uusi päiväkoti 80-lu-vulla, neljännesvuosisata sitten. Tiloja on kyllä muunneltu, ja moneenkin kerrostalon kivijalkaan on soviteltu erikokoisia päi-väkoteja. On ollut erittäin hyviä ratkaisuja, mutta on joukossa epäonnistumisiakin.

Uuden päiväkodin rakentaminen vähentää toivottavasti si-tä pienten tilojen avaamis-, sulkemis- ja muuttorumbaa, jo-ka on ollut paitsi veronmaksajille kallista, myös erittäin huo-noa palvelua.

Päivähoitopaikkojen tarpeessa on vaihteluita, esimerkiksi työl-lisyyden vaihtelut vaikuttavat varsin nopeasti. Kuntalaisten kan-nalta on tärkeää, että päivähoitotarpeen kasvuun pystytään vas-taamaan nopeasti - paljon tärkeämpää kuin se, että jokainen tyh-jäksi jäänyt päiväkotipaikka tai päiväkoti pystytään sulkemaan heti kun viimeiset päiväunet on nukuttu.

Toivottavasti kokonaan uuden päiväkodin avaaminen ensi syk-synä tuo vakautta Raision päivähoitotilanteeseen. Päivähoito-tarpeen vaihtelun lisäksi kun uusia haasteita tuovat vanhempi-en yhä hankalammat työajat. Epämääräisistä työajoista voi ol-la monta mieltä, minusta työelämää voisi hyvin kehittää niin, että niiden käyttöä ei tarvitsisi laajentaa, mutta on selvää, että koska vuoro- ja viikonlopputyöt aiheuttavat päivähoitotarvet-ta, siihen pitää vastata.

Vappuna torilleMuutama vuosi sitten minulle kerrottiin miten Raisiosta on ai-koinaan menty kävellen Turkuun vappua juhlimaan ja marssi-maan. Se on kuitenkin jo pitkään ollut historiaa, sillä Raisiossa on vappujuhlilla pitkä perinne. Marssit ovat muuttuneet juhlik-si ja tapahtumiksi. Uuden torikeskuksen alusta asti Vasemmis-toliitto on järjestänyt vappujuhlan Raision torilla.

Vapun perinteinen sanoma on vahva, mutta otsa rypyssä sitä ei tarvitse miettiä. Torilla kuunnellaan puheiden lisäksi mukavaa musiikkia, syödään räiskäleitä ja makkaraa. Vietetään kaunista – näin uskon – lauantaipäivää. Heille jotka eivät vielä puheista piittaa, on tarjolla pomppulinnaa ja kasvomaalausta.

Vapputorilla tavataan.

Pekka Närhinen

3Huhtikuu 2010

Terveyskeskuksen päivystykseen pitää päästä päivällä

TYKS laajentaa T-sai-raalaa. Laajennusosa valmistuu suunnitel-

mien mukaan 2012. Laajen-nus mahdollistaisi koko Tu-run seudun ilta- yö- ja vii-konloppupäivystyksen jär-jestämisen TYKSissä. Tällä hetkellä kunnat ovat vaihte-levasti toteuttaneet päivys-tyspalvelujaan. Esimerkik-si Raision yöpäivystys on jo pitkään toiminut Turun kau-pungin järjestämänä. Omas-sa terveyskeskuksessa päi-vystys on toiminut päiväajan lisäksi iltaisin ja rajoitetun ajan viikonloppuisin.

TYKS on kysynyt kym-meneltä alueen kunnalta kantaa päivystyksen järjes-tämiseen ja siihen ovatko ne mukana yhteisen päivystyk-sen suunnittelussa. Turun kaupunki on jo tehnyt pää-tökset yöpäivystyksen siirtä-misestä yhteispäivystykseen. Se tietysti tarkoittaa sitä, et-tä ainakin niiden kuntien, jotka ovat turvautuneet Tu-run kaupungin tukeen, täy-tyy tehdä ratkaisuja.

Yhteispäivystyksen jatkosuunnittelu myötätuulessaYhteispäivystyksen suunnit-telun jatkaminen on eden-nyt kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan käsitte-lyssä yksimielisesti ja kau-punginhallituksessakin nä-kemyseroja syntyi vain pa-rin tunnin jatkoajasta päi-väajan päivystykselle.

Kaupunginvaltuuston va-rapuheenjohtaja Aarre Leh-tonen ei pidä tässä vaihees-sa, kun suunnitelmia ja päi-vystystarpeita vasta hahmo-tellaan, kovin isona asiana keskustelua päivystyksen ai-karajoista.

– Niitä ehdimme varmas-ti sovitella vielä moneen ker-taan, jos yhteispäivystyk-sen suunnittelua viedään eteenpäin kaikkien kunti-en osalta.

Lehtonen on toiminut se-kä sairaanhoitopiirin hallin-nossa, että Raision sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja myös Raision paikallissai-

raalan johtokunnan puheen-johtajana, tällä kokemuksel-la hän näyttää asian jatko-suunnittelulle vihreää valoa. Kaupunginvaltuuston var-sinaiseen päätöksentekoon asian on tarkoitus edetä vas-ta vuoden 2011 puolella.

Oman päivystyksen kehittämiseen ruutia

Lehtonen toivoo, että yhteis-päivystyksen ohella myös Raision oman päiväaikaan tapahtuvan päivystyksen kehittämiseen riittäisi re-sursseja.

– Iltapäivystyksen kes-kittämisen rinnalla yhtä iso asia on se, että omaan päi-vystykseen pääsisi päiväai-kaan. Nyt iltapäivystys kuor-mittuu sillä, ettei päivällä saa aikoja. Tämä on ihan nurin-kurinen asia.

Järkeenkäyvästä ja selväs-tä asiasta on tehty myös asia-kaskyselyjä. Tulokset vahvis-tavat sen, että ihmiset tuli-sivat mieluummin päiväai-kaan päivystykseen.

Uudistuksen pitää tuoda hyötyä kuntalaisille

Yhteispäivystyksen hyötyi-nä on tuotu esiin mm. ym-pärivuorokautista palvelua esimerkiksi laboratorion ja röntgenin osalta. Näitä pal-veluja ei esimerkiksi ilta- ja viikonloppuaikaan saa ny-kyisellä kuntien omien ter-veyskeskusten päivystys-mallilla.

Palvelujen keskittämisel-lä haetaan usein kustannus-säästöjä. Nyt tehtävässä yh-teispäivystyksen organisoin-nissa pitää Lehtosen mukaan olla selkeitä hyötyjä kunta-laisille.

– On tietysti hyvä asia jos rahaakin säästyy, mutta siitä ei vielä ole laskelmia.

Raision kaupunginval-tuustolle asian etenemistä esitellään kaupunginvaltuus-ton kokouksessa 26.4.2010.

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aarre Lehto-nen haluaa Raision kehittävän myös omaa terveyskes-kuspäivystystään.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki

Suunnanmuutos SuomessaVappu on työläisten ja opiskelijoiden juhla. Vappu on ke-vään, ilon ja ystävien tapaamisen juhla. Vappu on poliit-tisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen voiman-näytön juhla, erityisesti tämä vappu.

vivät taistelua paremman ir-tisanomissuojan puolesta, Elinkeinoelämän keskus-liitto ja hallitus väläyttelivät lakko-oikeuden rajoittamis-ta. Samaan aikaan, kun työn-antajat vaativat uusia peli-sääntöjen tarkastamista la-koissa, mursivat ne satamis-sa lakkoa rikkurivoimin.

Sama meininki on jatku-nut muun muassa palvelu-

aloilla. Kun myyjät ja var-tijat taistelivat työehtojensa puolesta pistelakolla, työn-antajat härskisti värväsi-vät ulkopuolista työvoimaa murtamaan lakkoja. Omia työntekijöitä kiristettiin ja uhkailtiin tekemään lako-nalaisia töitä tai sitten lakon aikana töihin tuleville luvat-tiin bonuksia.

Jos vasemmisto ei nou-se ihmisten silmissä aidok-si vastavoimaksi ja vaihto-ehdoksi nykyiselle Elinkei-noelämän keskusliiton ja porvarihallituksen politii-kalle, entistä kovempaa me-

Kevään lakot ja työ-taistelut ovat osoit-taneet, että vahvaa

vasemmistoa ja ammattiyh-distysliikettä tarvitaan suo-malaisessa yhteiskunnassa. Työnantajapuoli on muut-tunut yhä röyhkeämmäksi ja tausta tukea antavat hallituk-sen pääpukarit Matti Van-hanen ja Jyrki Katainen.

Kun satamien ahtaajat kä-

Paavo Arhinmäki 33v.Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009- Helsingin kaupunginhallituksen varajäsen 2009- Vasemmistoliiton I varapuheenjohtaja 2007-2009Kansanedustaja 2007-Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001-2005 Helsingin kaupunginvaltuutettu 2001-kansalaisjärjestötoimija, erikoistunut mielenosoitusten huudattamiseen kasvissyöjä, polkupyöräilijä, jalkapallointoilijawww.paavoarhinmaki.fi

noa on tiedossa. Jos vajaan vuoden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa porva-rihallitus äänestetään jatka-maan, ei sitä pidättele enää mikään.

Vanhuuseläkeiän nosta-minen, eläkeputken katkai-seminen, lukukausimaksut ja esimerkiksi terveydenhoi-don lisääntyvä yksityistämi-nen ovat seuraavassa halli-tusohjelmassa, jos sen kir-joittavat kokoomus ja kes-kusta.

Vasemmistoliitto julkai-si uuden ilmeensä vapun al-la. Viikko ennen juhannus-ta puoluekokouksessa pääte-tään puolueen poliittiset ta-voitteet seuraavaksi viidek-si vuodeksi: 10 euron mini-tuntipalkka, kansanpankki, työnjakaminen ja 750 eu-ron perusturva ovat muun muassa näitä tavoitteita. Ne ovat kulmakiviä, kun raken-netaan vasemmiston uut-ta nousua.

Politiikan suunta on muutet-tava, ja sen vasemmisto te-kee teidän tuellanne.

4 Huhtikuu 2010

Petäsmäen kylätalolle tarveRaision vapaa-aikalautakunnan jäsen Juha Jormanainen kävi kevään arkikeskiviikkona tutustumassa Petäsmäen kirjaston ja sen kylätalotoimintaan. ”Kylätalotoiminta on mielestäni toimintaa, jossa tila on vapaasti asuinalueen-sa kaikenikäisten ihmisten käytössä. Erityisesti nuoret ja ikäihmiset tarvitsevat olohuonetta, jossa voi tavata tut-tuja, lukea lehtiä ja vaihtaa kuulumisia.”

Petäsmäen kirjasto on ollut muutosten ja säästötoimien puris-

tuksessa jo monien vuosien ajan. Monet ovat lähipalve-lujen puolestapuhujia, mut-ta juuri tämä hanke on nii-tä, joissa on tarvittu Pohjois-Raision alueen kansalaistoi-mintaa, jotta edes jotain saa-daan säilytettyä. Petäsmä-en pientaloyhdistys on otta-nut haasteen vastaan koetta-en pitää kirjaston palvelut ja talon iltaisin kerhojen ja ko-kousten pitopaikkana.

Ideoita talon toiminnan kehittämiseksi tuntuu löy-tyvän. Piha kaipaisi ehos-tusta, muutamaa leikkilaitet-ta, hiekkalaatikkoa… Vanha maalaismaiseman piha kut-suu perhepäivähoitajien lap-sia ulos leikkimään. Talvel-la paikka oli todella pimeä, eikä muutama lamppu sitä paljon valaissut.

Alueellinen nuorisoti-la puuttuu kokonaan Petäs-mäen alueelta. Voisi melkein sanoa, että kaikki Kerttulan koulun oppilaat harrastavat

vapaa-ajallaan vain omien vanhempiensa aktiivisuu-den varassa.

Kirjaston yhden iltapäi-vän aukioloaika on paljon vartijana. Vielä siellä voi lu-kea muutamaa sanomaleh-teä ja aikakauslehteä. Kir-jastonhoitaja pitää toimin-nan järjestyksessä, auttaa ja avustaa kirjojen hakemi-sessa ja lainaamisessa. Tätä pienemmällä resursseilla ei enää voi tulla toimeen. Toi-minta on kuitenkin niin tär-keä asukkaille, että olisiko-han tässä tilaisuus avata kuk-karonnyörejä vähän laajem-min kuin pelkästään vapaa-aikatoimen puolelta?

Työttömyys Raisiossa on kasvanut ja kasvaa ny-kyisen taloustilanteen joh-dosta edelleen. Kuntalais-

ten lähipalvelut ja kirjaston perustehtävä tasa-arvoisen tiedonsaannin toteuttajana kasvaa entisestään. Voisiko

tukityöllistämisen keinot olla avuksi? Muutama työ-tön voisi saada tarpeellisen työllistämispaikan ja alueen

asukkaat kylätaloon ”talon-miehen” ja talon avatuksi.

Eveliina Korpela

Työttömyyden tilastot ja todellisuusTyöttömyysti lastot

kertovat omaa synk-kää tarinaansa Suo-

men talouselämän kehityk-sestä. Rivien välistä voi lu-kea myös tulonjakoon liit-tyvästä muutoksesta joka ja-kaa suomalaiset tosi köyhiin työttömiin, köyhiin työssä-käyviin, hyvin toimeentu-leviin ja rikkaaseen kansan-osaan. Tämä kehitys on saa-nut vapaasti kasvaa kiihty-vällä vauhdilla pääministeri Vanhasen hallitusten ajalla eikä loppua näy.

Työnvälitystilaston mu-kaan työ- ja elinkeinotoimis-toissa oli helmikuun lopussa 287 100 työtöntä työnhaki-jaa, mikä on 37 100 enem-män kuin vuotta aikaisem-min. Tammikuuhun ver-rattuna työttömien työn-hakijoiden määrä väheni 9 400:lla. Tähän lukuun kun lisäämme ne henkilöt, jot-ka ovat työvoimahallinnon eri toimenpiteillä sijoitetut, päästään lukemaan 371 060 ilman vakituista työpaikkaa olevaa työnhakijaa. Edel-leen lukuun pitää laskea mu-kaan työvoiman ulkopuolel-la olevat 69 606 henkilöä ja työttömyyseläkkeellä olevat 49 867 henkilöä, niin näin saamme näkyviin sen työttö-myyden todellisuuden mis-sä elämme. Yhteen laskettu-na todellinen työttömyyslu-ku päätynee lähes puoleen miljoonaan.

Varsinais- Suomen työt-tömyys kasvoi vuoden 2009 helmikuusta vuoden 2010 helmikuuhun 31,1 % . Sa-mansuuntaista kehitystä ta-pahtuu myös meillä Raisios-sa. Helmikuussa 2009 työttö-miä oli 744 henkilöä ja hel-mikuussa 2010 1 153 hen-kilöä. Suunta on huolestut-tava ja ilman selkeätä työt-tömyydenhoidon strategis-ta suunnanmuutosta kehitys tulee jatkumaan samansuun-taisena hamaan harmaaseen tulevaisuuteen.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen pitää satsata lisää myös RaisiossaRaisio kuuluu niihin kunti-en ja kaupunkien ryhmään joissa työttömyys/työllisyys on hoidettu lähes parhai-ten suomessa. Huolen ai-heita kuitenkin riittää myös Raision työllistäjille. Tilas-to osoittaa selkeää kasvua kunnille kuuluvan passiivi-tuen kustannuksiin. Toisin

sanoen Raision kaupungin pitää löytää lisää uusia teh-täviä mihin voidaan sijoittaa työttömiä ihmisiä tekemään jotain hyödyllistä.

Kaivataan uutta ajattelua ja uusia tehokkaita keino-ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Suomes-sa on tehty lukematon mää-rä työvoimahallinnon tuke-mia projekteja ja hankkeita, jotka ovat osaltaan lievittä-neet työn puutteen aiheut-tamaa tuskaa. Näille moni-naisille hyvillekin hankkeil-le on omiaan se, että ne ei-vät välttämättä ota riittävästi huomioon asiakkaansa elä-mäntilanteen kokonaisuut-ta, eivätkä anna riittävän pit-kää tukijaksoa henkilön elä-mäntilanteen normalisoimi-seksi. Nämä mallit voitaisiin ottaa Raisiossa valikoiden käyttöön ja rakentaa yhdes-sä työvoimahallinnon tuki-en kanssa korkean osaami-sen ja tehokkaan työllistä-misen osaamiskeskus.

Kari Hanka

Vapaa-aikalautakunnan jäsen Juha Jormanaisen mielestä tukityöllistämisestä saatai-siin apuja Petäsmäen kylätalon pyörittämiseen.

5Huhtikuu 2010

Pienen pieni,

uurenmoinen tyttöLapsi kasvattaa

elämän arvoja kohdalleen

lua kuten varmasti jokaisel-la tuoreella vanhemmalla. Vanhemmuuden olemus-ta hahmoteltiin yhdessä ja erikseen. Ensi alkuun oli nyt jo vähän naurattavaa yliva-rovaisuutta, mutta jokaisel-la on omat polkunsa asioi-den opetteluun. Nyt muuta-man kuukauden jälkeen per-heen elämä on löytänyt ryt-minsä ja omat aikataulunsa tytön tarpeiden ja hoitami-sen kautta.

Rauhallinen elämä huo-kuu, moni onnen palanen on tässä kodissa löytänyt kohdalleen.

Työelämä ja pieni lapsi

Antti on vuoden aikana ol-lut useilla lomautusjaksoilla työpaikastaan, johon met-säalan suhdanteet ovat vai-kuttaneet.

– Täytyy kyllä sanoa, että varmasti nyt on ollut se pa-ras paikka olla lomautettu-na. Kyllä nämä ensimmäi-set kuukaudet tytön synty-män jälkeen ovat olleet mi-nulle hyvin tärkeitä. Tytön myötä ei paljon ole ne omat murheet mielessä painanut, isyydestään selkeästi ylpeä mies toteaa.

Julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, miten naispo-litiikot ovat valinneet työn sijaan sittenkin sen ajan per-heen ja lasten kanssa. Kau-punginvaltuutettu ja jär-jestötyöntekijä Kiira Lasa-rov ymmärtää tämän var-sin hyvin.

– Olen päättänyt, että pa-laan poliittiseen kokouselä-mään kesän alussa. Mitään uusia tehtäviä en ota lisää, sillä asioihin perehtyminen ja kokoukset vaativat paljon aikaa. Ja se aika on kaikki poissa lapselta ja perheeltä.

Kiira tiedostaa myös sen, että jatkossa tulee sovittaa aikatauluja paljon enem-män kaiken osallistumisen suhteen. Muutoin tulee jak-samisen kanssa vaikeuksia. Onneksi heillä ovat sukujen ja ystävien verkostot ympä-rillä ja lähellä.

– Mutta enää ei ilta -ja vii-konlopputöihin tuosta niin vain lähdetäkään. Tai vii-kon leirille.

Antin kanssa he ovat so-pineet, että koittavat saa-

da mahdollistettua niin, et-tä Sanja menisi hoitoon ai-kaisintaan kun olisi 2- vuo-tias. Se todennäköisesti vaa-tii heiltäkin monennäköis-tä taloudellista järjestelyä ja joustoa, mutta inhimilliset arvot painavat vaakakupis-sa selvästi enemmän.

Tyttö ensin, sitten muut asiat. Arvojärjestystä ei tässä huushollissa tarvitse arpoa.

Raision palvelut ok, mutta...

Antti oli odotusaikana pal-jon puolisonsa mukana ja tukena äitiysneuvolassa.

– Molemmat olemme ol-leet ihan positiivisesti yllät-tyneet siitä, että neuvolapal-velut ovat olleet kaikin puo-lin hyvin täällä Raisiossa. Ehkäpä sitä isää voisi siel-lä enemmän huomioida, ja kysyä että mitenkäs hän voi ja jaksaa, Kiira tuumaa. Ant-ti kohauttaa olkiaan ja toteaa vitsaillen, että kyllä hänelle-kin tuli pienet synnytysarvet; toki enimmäkseen myöntei-set ja tuonne päänuppiin.

Kunnallisen päätöksen teon alla on Raision terveys-keskuspäivystyksen siirty-minen Turkuun.

Lapsiperheeksi tulemi-nen on tuonut tähänkin asi-aan uutta kokemusperäistä näkökulmaa.

– Jos omalle lapselle tu-

lee jotakin hätää, niin to-ki hänelle haluaa mahdolli-simman nopeasti hyvää hoi-toa. Eikä Raision sovi kyllä millään isäntäkunta -mallil-la leuhkia jos palveluja siir-retään entistä kauemmak-si. Mutta mutta, asiassa on monta puolta, keskustel-la pitää, Kiira sanoo. Ja syk-syyn mennessä ollaan var-masti paremmin tietoisia se-kä eduista että haitoista kun asia tulee valtuuston päätet-täväksi.

Monen perheen tai yksi-näisen vanhemman kohdalla taloudelliset seikat pakotta-vat viemään lapsen hoitoon 9 kuukauden jälkeen, jol-loin vanhempainrahan mak-su loppuu. Raision kaupunki ei maksa sen jälkeen kotihoi-don kuntalisää; esimerkiksi Naantali sitä saa 200€ kuu-kaudessa. Valtuutettu Lasa-rov on pienen lapsen äidin ja lapsiperheen tylyjen rea-liteettien edessä mieluus-ti valmis pohtimaan sitäkin asiaa uudestaan. Nykyään on jo hyvin tiedossa, miten tärkeitä lapsen loppuelämän kannalta ovat ne turvalliset, rakkaudelliset ensimmäiset elinvuodet.

Vaan poliittisista linjan-vedoista sitten myöhemmin. Nyt on Kiiralla tärkeämpää tekemistä. Kohta herää tyt-tö ja hänellä silloin yleensä se kiireellinen tahtomuksen-sa maitobaarille.

Neljä kuukautta tääl-lä ihmisten maa-ilmassa ollut tyttö

katselee ja kuuntelee uteli-aasti meitä juttelevia aikui-sia. Tahtoo välillä isänsä kä-sivarrelle, mutta kohta äi-ti saa tehdä pienen nähtä-vyyskävelyn olohuoneessa. Jonkin ajan kuluttua alkavat pienet silmäluomet hidas-tua, ja nopeasti tuhisten tu-lee päiväunien aika.

Kiira Lasarovin ja Ant-ti Pernajan kovasti odotet-tu Sanja-tyttö laittoi heti ja reippaasti vanhempansa kasvun penkille.

– Tyksistä kun tultiin ja laskettiin kantokopassaan nukkuva tyttö tuohon lat-tialle, niin siinä kohden oli molemmilla aika epätodelli-nen olo. Että apua mitäs me ny sit tehdään?!, Kiira ker-too nauraen.

Ensimmäiset päivät oli-vatkin aikamoista opette-

SKuvat ja teksti Marko Laihinen

Kun pieni lapsi katsoo suoraan silmiin, tulee merkillisellä tavalla puhutelluksi. Ehkäpä tulevaisuus silloin jotakin tärkeää kysyy.

Antin ja Kiiran elämässä on keskipiste tiedossa.

6 Huhtikuu 2010

Itsehoitoa parhaimmillaan – pelaamalla uusi alku elämälleRaisiolaiset veljek-

set joutuivat pakene-maan äitinsä kanssa

synnyinmaastaan Afganis-tanista vuonna 2006 tale-banien surmattua perheen isän. Pakomatkalla Pakista-niin äiti hävisi ja veljekset-kin, tuolloin 16 ja 7-vuoti-aat, joutuivat erilleen. Iso-veli Milad lähti muutaman samanlaisen kohtalon ko-keneen nuoren kanssa kohti Eurooppaa turvallisemman elämän toivossa.

Matka taittui hitaasti ja paikoin vaarallisestikin vie-den kaikki perheenpään va-rat. Kolmen kuukauden päästä hän oli Lontoossa, josta Suomen valtio otti huo-nokuntoisen, väsyneen po-jan kiintiöpakolaiseksi maa-hamme.

Pikkuveli Ali joutui tällä välin työskentelemään hotel-lin keittiössä lautasten kerää-jänä, jotta sai ystävälliseltä pakistanilaismieheltä asun-non, ruoan ja vaatteet. Kou-lunkäynti jäi molemmilta pojilta kokonaan pakomat-kan alettua.

Kansainväliset yhteisöt mm. Punainen Risti ja Uni-cef tekevät työtä pakolaisten parissa ja saivat Pakistanis-sa tietoonsa, että isoveli on hengissä ja asuu Suomessa. Riemu oli sanaton, kun pojat kuulivat puhelimessa tois-tensa äänet yli kahden vuo-den erossa olon jälkeen.

Sitten kuluikin lähes puo-

Mitä kaikkea ihmisten lapset joutuvatkaan maail-massa kokemaan? Miten kä-visi omille lapsilleni? Kuka heistä välittäisi?

Reilu vuosi on pojilla ku-lunut yhdessä ja molem-mat käyvät ahkerasti kou-lua. Suomen kieli sujuu erin-omaisesti ja muutkin aineet ihan mallikkaasti. Euroopan historia on uutta, mutta eng-lantia kumpikin on lukenut jo Afganistanissa ollessaan.

Kaikki vapaa aika kuluu urheilun ja kavereiden pa-rissa. Milad pelaa lentopal-loa Loimun A2- joukkuees-

sa ja Ali jalkapalloa ÅIFK: n junioreissa. Harjoitukset ja pelit ovat niin mieluisia, ettei aina meinaa muuta ehtiä.

Pelit ovat kansainvälisiä ja niiden parissa kielitaito ja itsetunto kohenee. Vie-rasmaalaiset otetaan yleen-sä hyvin peleihin mukaan ja kurjissakin oloissa kasvanut on tottunut palloa käsittele-mään. Jos on ollut pallo ja kädet ja jalat.

Näistä upeista pojista kuulemme varmasti vielä!

Ylpeät tukivanhemmat Leena ja Risto

li vuotta paperisodassa vi-ranomaisten kesken ennen kuin Ali oli matkalla Isla-

mabadista Helsinkiin. Len-toasemalla olimme Miladin ja sosiaalityöntekijän kans-

sa helmikuussa 2009 kes-kellä yötä pelokasta poikaa vastassa.

Kirjaston Martinsalissa tiistaina 25.5 klo 18:00Raision Pioneerien Näytelmäkerhon oma

Romeon ja Julian suuresta tarinasta

Tervetuloa!

Raision Pioneerien Leirikesä 20107.—11.6. MERILEIRIMerenkulkutaitojen opetusleiri merellä m/s Ainalla. 60€.

5.—10.7. Karhuluodon KESÄLEIRITeemana Kalevala. Larppausta, askarteluja, uintia ja merellistä leirielämää. 70€.

2.—6.8. KALALEIRIMatkataan M/S Ainalla saariston parhaimpiin kalavesiin, opetellaankalastustaitoja ja ruoan valmistamista saadusta saaliista. 60€.

15.—17.10. MYRSKYLEIRIMinileiri koulujen syyslomalla M/S Ainalla ja Karhuluodossa. 20€.

Kaikki leirit sisältävät ohjelman, vakuutuksen ja täysihoidon.Sisaruksille, aktiivijäsenille ja apuohjaajille 10€ alennus. Monilapsiset perheet saavat lisäalennusta leirihinnoista.Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.raisionpioneerit.net044-967 44 93

Raision Pioneerien leirit ovat avoimia kaikille.

Katumarkkinoilla 22.5 Pioneereilla jälleen Skitta-paja!

MUSIKAALI

Väliajalla Kokkikerholta

kaffetta ja pullaa

ja suunnittelepahville oma kitarasi!

soittokelpoinen saman tien.Takuulla

Toiminta-aika kello 10—14.Lisäksi kasvomaalausta, askartelua ja muuta hauskuutta!

TuleSkitta-paja

Lisäksi kasvomaalausta, askartelua ja muuta hauskuutta! Toiminta-aika kello 10—14.

soittokelpoinen saman tien.

Katumarkkinoilla 22.5 Pioneereilla jälleen Skitta-paja!

Veljekset Ali ja Milad vihdoin yhdessä Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Pallo on kansainvälinen ystävyyden kieli. Ali pelaa jalka-palloa ÅIFK:ssa.

7Huhtikuu 2010

Pärjääkö sinun lapsesi kilpailussa?Pääsin paikan pääl-

le seuraamaan val-takunnallista las-

ten taitokilpailun finaa-lia. Lapset olivat tehneet nettiin videon omas-ta esityksestään ja niistä olivat saaneet muut ää-nestää. Kymmenen lop-pukilpailuun päässeen henki oli, ettei ihan täy-sillä kamppailtu, mutta yritys oli silti kova. Kuin-ka ollakaan, meidän suo-jattimme voitti. Hienolla

esityksellä, perustellusti. Onnentoivotuksia sateli pojalle sieltä ja täältä, mutta osan kilpakumppaneiden ja heidän vanhempiensa kasvoilta näkyi myös tappiosta pettyneitä ilmeitä. Yksi kymmenestä voitti, yhdeksän jäi hopealle.

Olen nyt useasti jäänyt miettimään tätä taskulaskin-ajattelusta lähtöisin olevaa arvomaailmaa. Se on meille pelolla ja palkkiolla myyty: yksilöiden keskinäinen kil-pailu on ainoa oikea malli. Kilpailu, toisten ihmisten voit-taminen on tärkeintä. Siksi mm. tolkuton urheilutarjon-ta ja ne suositut tv-ohjelmat, missä saadaan ihmiset mitä raadollisemmin taistelemaan keskenään suuresta raha-

palkinnosta. Tunnepornoa, mutta meidän nykykuvam-me katsomassa takaisin.

Ihmiset kamppailevat keskenään, yritykset keskenään, valtiot keskenään, kauppaliitot keskenään. Tarkoitus py-hittää keinottelijat. Mitä kovempi kilpailu rahasta ja val-lasta, sen herkemmin käytetään arveluttavia keinoja. Ih-minen myy toiselleen leipää, timpurintöitä ja hoitajatyö-tä. Mutta myös huumeita, aseita ja verkkokalvoja tape-tuilta katulapsilta. Kysynnän ja tarjonnan laki. Valtape-lin kovin nappula on luoti.

No mitä tarvitaan, että lapsi pärjää hyvin nykyises-sä kilpailumaailmassa? Hyvää tuuria geenilotossa – ai-voihin hyvää muistia ja älykkyyttä oppimisen pohjaksi. Ettei sairastelisi vakavasti. Tarvitaan tuuria, että lapsel-la olisi ainakin yksi se riittävän hyvä aikuinen kasvatta-maan hänestä ihminen. Tarvitaan onnea että olisi perus-turvallinen koti. Tarvitaan tuuria, että vanhemmilla olisi riittävästi rahaa ja kyvyt tarjota lapselle hyvät ja kehitys-tä tukevat olosuhteet. Tarvitaan tuuria syntyä tai saada muuttaa valtioon, jossa ovat inhimilliset perusoikeudet olemassa. Tämän lisäksi tulevat mm. opiskelumahdolli-suudet, perheen arvomaailma ja tukiverkostot. Henkiset viestikapulat. Omat valinnat; saadun ja hankitun tiedon lisäksi paljon tuuria sen suhteen, että osaisi tehdä myö-hemmässä elämässään oikeita valintoja. Ja ettei sairas-tuisi, ettei joutuisi kolariin. Ettei kukaan läheinen kuoli-

si, ettei ansiot katoaisi. Että aikuisena itsensä myyminen sujuisi tuottoisasti jotta saisi vuorostaan antaa omille lap-silleen hyvää elämää.

No, tämän lyhyen tosiasialuettelon jälkeen ymmärtää helposti, että vanha sanonta ”Jokainen on oman onnen-sa seppä” on täyttä potaskaa. Me tarvitsemme toisiam-me elämämme alussa, lopussa ja myös väliajalla, jolloin kuvittelemme, että vain yksin työllämme ansaitsemme kahvit ja pullat. Ei ole niin.

Jos aikuisten maailmassa keskinäinen kilpailu on ainut oikea malli, niin tottakait sitä pitää alkaa opettaa lapsille heti hiekkalaatikolla, eikö niin? Toisen kädestä saa ottaa, lyödä voi. Vahvin saa ensin, aina eniten. Valehdella saa, ja arvokkainta on itselle hamuaminen ja se ”nälkäinen terve ahneus”. Kun raha saadaan vielä kouluaineeksi ensimmäi-seltä luokalta alkaen niin vot, sillä lailla Suomen kansalli-nen kilpailukyky kohoaa suorastaan taivaisiin!

Yli tuhat suomalaista nuorta syrjäytyy jokaisesta ikä-luokasta. Joka vuosi. Eivät ole voittajia. Heidät pääosin hävitetään.

Vaihtoehtoja on aina, jos ilmenee riittävästi tahtoa päättää toisenlaiset säännöt voimaan.

Marko LaihinenRaision Pioneerien

toiminnanohjaaja

PYSÄKKIPalstalla vierailevat ihmiset kertovat ajatuksiaan heille tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta.

M/s Ainasta kauppa-alus

Vuoden vaihtees-sa tulivat voimaan uudet merenkulun

säädökset, joiden takia Rai-sion Pioneerienkin omista-ma Aina-alus on rekisteröi-tävä kauppa-alukseksi. Se on tarkoittanut monenlais-ta hankintaa ja uutta lupa-lappua ennen kuin kesälle sovitut ajot voidaan aloittaa toukokuussa.

Muutostyö hankintoi-neen ei ole ollut myöskään ilmaista ja varainhankinta

tälle kaikelle onkin järjes-tölle toinen projektinsa. Ke-väälle jo sovittuihin korja-uksiin kuuluu Ainan hytin katon ja pelastusliivilaati-koiden uusiminen. Tänäkin vuonna Aina-laiva on Meri-pioneerien ja lasten ja nuor-ten leirien tukirankana.

Vapaaehtoisvoimin aluk-sella seilattavat tilausajot ja leirikoulut ovat jatkossakin merkittävä tulonlähde Pio-neereille.

Äijät pitävät talkoovoimin huolta, että pian 100 -vuotias vanha frouva Raisiosta pysyy jatkossakin pinnalla.

Kulttuurikellarilla remontti ja uutta toimintaa

Raision Työväen Kult-tuurin Edistämissää-tiö juhlii ensi vuon-

na 40 -vuotista olemassaolo-aan. Sitä silmällä pitäen sen omistamissa tiloissa Lum-parlankadulla on toteutettu alkuvuonna merkittävä re-montti. Kaikki pinnat ovat saaneet uutta maalia ja sa-malla historiaa on siivitet-ty kaapeista Kansan Arkis-ton suojiin Helsinkiin usei-ta laatikollisia.

Ajanmukaistava ja viih-tyisyyttä lisännyt remontti palvelee kaikkia tilan käyt-täjiä. Tiloissa sijaitseva Pio-neerien toimisto sai myös värikästä kohennusta osak-seen.

Eero Mäkipää alusti Säätiön perustamiseen liittyneistä vaiherikkaista tapahtumista. Saamansa suosion takia vastaavia keskustelutilaisuuksia järjestetään Kulttuurikella-rilla jatkossakin.

Vapaamuotoiset hakemukset: [email protected]ätiedot: www.raisionpioneerit.net/kirjapaja

Raision Pioneerit avaa kaikille raisiolaisille kouluikäisille avoimen Kirjapaja-hankkeen. Sen puitteissa kirjoitamme yhdessä lukuvuoden aikana leiriviikon elämään, Karhuluotoon sijoittuvan nuorisoromaanin. Tapaamiskerrat syksystä alkaen torstaisin. Projektin vastaavana sanataideohjaajana Marko Laihinen, kummikirjailijana Mika Terho.

Kirja on valmis syksyllä 2011.Kirjailijaryhmään otetaan korkeintaan kouluikäistä 8 – 10 lasta tai nuorta.

Nuori, ryhdy kirjailijaksi!

���

���

8 Huhtikuu 2010

Kertokaa se heilleSanotaan että ihmisen on tunnettava juurensa, tiedet-tävä mistä on lähtöisin, muuten ei voi jatkaa elämäänsä. Viime vuosina on hyvin paljon tuotu esille suomalaisten sotakokemuksia talvi- ja jatkosodan ajalta. Syytä onkin, sillä viimeiset ”veteraanit” ovat enää muistelemassa mil-laista se todella oli.

siin jotakin parannusta.Jokaisen vasemmistoon

kuuluvan on syytä tiedos-taa nämä juurensa, ottaa selvää, minkälaista on isien ja äitien elämä ollut yhdek-sänkymmentä vuotta sitten. Miksi juuri Sinun isoisoisäsi tai isoisoäitisi lähti mukaan tuohon sisällissotaan vuon-na 1918? Ja on myös syytä käydä se läpi nuorempien perheenjäsenten kanssa.

Kun kaikkiaan yli 27.000 ”punaista ” kuoli tuon so-dan seurauksena, sen pitäi-si hiljentää kunnioittamaan jokaisessa suvussa löytyvien uhrien muistoa. Näistä suo-raan taistelussa kaatunei-ta oli yli 5.000, vankileireil-lä kuolleita 11.600 ja teloi-tettuja, 7300 henkeä. Rinta-man toisella puolella olleita ”valkoisia” kuoli 5000.

Huomiotani on kiinnit-tänyt erityisesti punaisten naisten määrä ja rohkeus. Muun muassa turkulaisia nuoria naisia taisteli Tam-pereella viimeiseen saakka ja he myös kaatuivat, kos-ka rintama siellä murtui. Samoin Helsingissä naiset esiintyivät hyvin rohkeasti.

Suomeen jäi noin 20.000 punaorpoa. Yhteiskunnalla oli melko suuri tehtävä hoi-taa tämä lapsijoukko. Joita-kin lastenkoteja perustettiin ja jonkinlaista köyhäinavus-tusta annettiin.

Sodan jälkivaiheessa kun-tien valkoiset kyllä yritti-vät välttää sellaisten naisten

tuomitsemista, joilla ei ko-vin suuria rikkeitä tilillään ollut ja joilla oli pieniä lap-sia huollettavanaan.

Aikanaan minäkin olen koulussa päntännyt histo-riaa päähäni: milloin käytiin Peloponnesoksen sota, mil-loin se tai se keisari hyök-käsi sinne tai tänne. No, en-pä saanut niitä mieleeni jää-mään. Ne eivät koskettaneet omaa maatani eivätkä omaa kansaani. Jos olisi kerrottu, missä taistelussa äitini yksi veli kaatui vuonna 1918 ja

miksi toinen veli joutui Hä-meenlinnan vankileirille, mistä palasi kotiin niin hei-kossa kunnossa ettei aluk-si uskaltanut syödä kuin vä-häisen annoksen velliä ker-rallaan, niin olisinpa kuun-nellut ja mieleeni painanut! Mutta silloin 1940-luvulla ei näistä puhuttu.

Nyt saa puhua. Ja sanoi-sin, että pitää puhua. Väi-nö Linnan teokset ja Heik-ki Ylikankaan tutkimuk-set sekä nk. Sotasurmapro-jekti, jolla kerättiin ihan ni-

mitietoja tästä sodasta, ovat kaikki avanneet tien näil-le muistelmille. Toki on ol-lut monta muutakin kirjal-lista ja haastatteluna tuotet-tua tietolähdettä, josta nyt voi poimia vaikka minkä-laista tietoa.

Toivoisin, että jokainen menisi nyt itseensä ja pereh-tyisi oman taustansa kohta-loihin samalla kun saa mah-tavan tietopaketin näistä maamme vähäosaisen kan-sanosan vaikeimmista koh-talon vuosista. Ja kyllä niis-

On hyvä, että sodista ja sotakokemuksis-ta kerrotaan nuo-

remmille ikäpolville nimen-omaan siinä tarkoitukses-sa, että heille tulisi selväksi kuinka kauheaa sota on kai-kissa muodoissaan ja että rauhaan ja sovintoon pitäisi pyrkiä kaikin keinoin ilman aseita ja tappamista.

Aika vähälle on kuitenkin jäänyt edellinen Suomessa käyty sota eli vuoden 1918 sisällissota.

Vaikka ansiokkaasti sitä-kin on nyt tutkittu ja tietoa kirjattu sekä kirjoihin että internettiin.

Se oli yhtä kauhea so-ta, kenties vielä kauheampi, käytiinhän se suomalaisten kesken, veli veljeä vasten.

Vaikka työväenluokka hävisi sodan, siinä ei ole hei-dän osaltaan mitään hävet-tävää. Heidän elämänsä oli kurjaa tuolloin ja sen paran-tamiseksi he tähän sotaan ryhtyivät. Kun vertaa silloi-sia työväestön oloja tämän päivän oloihin, hämmästyy niitä vaikeuksia, joita silloin kestettiin. Ja mitä työläiset silloin olivat valmiit uhraa-maan olojensa korjaami-seksi? Kaiken sanoisin minä. Perheistä lähtivät isät ja po-jat, äidit ja tyttäret rintamal-le, vaikkei ollut aseenkäyt-tötaitoja eikä edes kunnon vaatteita päällä. Tietoja ja taitoja oli kovin vähän, mut-ta suuri halu ja vielä suurem-pi sydän oli saada olosuhtei-

Kulttuurikellarilla 25.3. olleessa tilaisuudessa Reino Koivisto kertoi koskettavalla ja seikkaperäisellä tavalla oman isänsä rajuista punakaartilaisuusvaiheista sisällissodan aikana.

tä on syytä kertoa lapsille ja lapsenlapsille, ovat ne sen verran arvokkaita.

Tällaisia ajatuksia herät-ti Raision Työväenkulttuu-rin Edistämissäätiön maalis-kuinen keskustelutilaisuus, jossa Reino Koivisto ker-toi oman isänsä elämäntari-nan. Reino myös ilmoitti, et-tä hänelläkin on useita kirjo-ja, jotka koskettelevat vuotta 1918. Tilaisuus herätti mon-ta muutakin ajatusta.

Leila Närhinen

Taika-Tuukasta Tähti 2010

Torilla mestaritaikuriTänäkin vuonna Raisi-

on Vasemmistoliiton Vapputorilla esiintyy

suureen suosioon itsensä tai-konut Taika-Tuukka Muuk-konen.

Kevään aikana 12 -vuoti-as turkulaistaikuri on ollut mukana lukuisine keikko-jensa ohella maanlaajuises-sa Koululainen -lehden jär-jestämässä lasten ja nuorten kykykilpailussa. Tähti 2010 kilpailu huipentui 12.4 Hel-sinkiin kulttuuriareena Glo-riassa järjestettyyn tilaisuu-teen. MTV3 televisioi finaa-

lin. Ja kuinka ollakaan- sim-salabim! - kymmenestä hie-nosta esityksestä tuomaristo arvioi voittajaksi Taika-Tuu-kan! Voitto oli yllätys taiku-rille itselleenkin.

– Kyllä tämä tuntuu tosi hienolta. En oikein vielä it-sekään ymmärrä mitä tapah-tui, Tuukka totesi heti kilpai-lun ratkettua.

Taikurille on vientiä, sil-lä nyt on jo sovittuna 6 keik-kaa. Tuukka uskoo että Tähti 2010 -kilpailun myötä keik-koja tulee vielä lisää.

Tuomaristoa, johon kuu-

lui mm. Talent-voittaja Mo-toriikka-Miikka, miellyt-ti Tuukan häkeltymättömät puhelahjat ja opettavainen-kin tarina kolmesta naru-veljestä. Omaperäinen ja hy-vä esiintyjä. Mutta mitä voi-ton jälkeen?

– Opettelen uusia temp-puja. Ja harjoitella pitää lisää ja lisää, Taika-Tuukka sanoo hymyillen eikä aio ottaa tai-kurointia liian vakavasti.

Lauantaina näemme sit-ten torilla, millaisia uusia taikatemppuja nuoresta täh-destä irtoaa.

Kuva: Marko Laihinen

Ohjelma finaalista nähdään MTV3 -kanavalta lauantai-na 24.4. klo 13.05.

9Huhtikuu 2010

Hahdenniemestä kannattaa pitää huolta

Hahdeniemen ve-nesatama on rai-siolaisten vapaas-

sa käytössä oleva virkistys-alue. Kesän aikana monet kaupunkilaiset suuntaavat kulkunsa laitureille, jois-ta ovat vuokranneet kesäksi venepaikan. Hyvät palvelut: mattojenpesupaikka, park-kipaikat, huoltorakennuk-set ja –palvelut, turvallisuus ja yleinen siisteys ovat silloin kovalla koetuksella.

Raision venesatama ”kil-pailee” hyvästä maineestaan myös toisten Turun seudun satamien kanssa. Kesän ai-kana niitä vertaillaan niin hinnoiltaan, palveluiltaan-kin kuin siisteydestäänkin. Tämä on sitä hiljaista viestiä, jonka tahraaminen käy hel-posti mutta maineen puh-distaminen on kovan työn takana.

Investoinnit eivät vielä riitä. Jatkuvasta siisteydestä on pidettävä huolta, on osat-tava valvoa ja opastaa alueen käyttäjiä, joskus varmasti vä-symiseen saakka.

Eveliina KorpelaTeknisen lautakunnan jäsen

Nuorille koulutusta ammattiin

Nykyisen lainsäädän-nön mukaan valtio ei maksa tukea ai-

kuiskoulutuskeskuksille am-matillisesta peruskoulutuk-sesta. Tutkimusten mukaan yhden nuoren syrjäytymi-nen maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Tällä samal-la rahalla aikuiskoulutuskes-kukset pystyisivät koulutta-maan ne nuoret, jotka ei-vät pääse opiskelemaan kes-kiasteen ammatillisiin oppi-laitoksiin.

Aikuiskoulutuskeskuksis-sa voitaisiin perustaa nuo-rille omia opiskelijaryhmiä, joissa opiskeltaisiin eri alo-

jen ammatillisia perustut-kintoja. Ammattiin valmis-tuminen kestäisi puolitois-ta vuotta, mikä mahdol-listaa nopean tien työelä-mään. Tällä koulutuksella pystyttäisiin estämään mo-nen nuoren syrjäytyminen yhteiskunnasta.

Ammatillisen perustut-kinnon suorittaminen ai-kuiskoulutuskeskuksessa an-taa myös kelpoisuuden kor-keakoulututkintoon johta-viin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikor-keakouluopintoihin.

Olisi varmasti hyvä, et-tä kunnat olisivat aktiivi-

sia koulutuksen kehittämi-sessä.

Simo WikströmLvi-alan opettaja, kaupunginvaltuutettu

VARATTU

Pioneereilta aloite

Raision Pioneerit piti 14.3 vuosikokouksen ja osallistujat allekirjoittivat sen ohessa kuntalaisaloitteen. Kaupunginhallitukselle jätetyssä aloitteessa esi-tetään, että Raision kaupunki palkkaa nykyisten resurssiensa lisäksi perhe-

työntekijän ehkäisevään lastensuojelutyöhön. Kolmen vuoden määräaikaiseen työ-suhteeseen.

Aloitteen tarkoitus on nostaa yleiseen keskusteluun tämä ajankohtainen ja päät-täjiltä nopeita toimia vaativa tärkeä asia. Laman myötä työpaikkoja on katoamassa paljon Raision seudulta. Se tarkoittaa moneen kotiin köyhyyttä ja sen myötä lähes väistämättä erilaisia ongelmia. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perheelle an-nettu ja lapselle saatu apu on tutkitusti tehokkainta.

Hyvästä lapsuudesta kasvaa vastuuseen kykeneviä, perusonnellisia aikuisia ih-misiä.

Ennalta ehkäisevässä työssä kyse on myös euroista. Ensi -ja turvakotien liiton ke-hittämispäällikkö Helena Niemi on laskenut heidän Alvari-työmallinsa kautta, että yh-den perhetyöllä kotona autettavan lapsen kustannus on 3500 € vuodessa. Vastaavasti yhden lapsen huostaanoton vuosittainen kustannus on vähintään 55 000 euroa.

Aloitteessa toivotaan, ettei Raisiossa olisi tämän talouslaman väistyttyä sitä mo-nesta muusta kaupungista löytyvää kallista, kallista osastoa ”lama-ajan lapset”.

10 Huhtikuu 2010

����������������������������������������������

���������������������������

���������������������������

Työkansa nouskohonOlen tässä ihmetel-

lyt, mihin on hä-vinnyt suomalais-

ten kuuluisa sisu ja perään-antamattomuus. Missä ovat reiluus, rehellisyys, suvait-sevaisuus, kaveria ei jätetä - henki? Mannerheimiä ihail-laan suurena suomalaise-na yllä olevan perikuvana ja esimerkkinä, vaikkei hänes-sä ollut mitään suomalaista. Oli ulkomaalainen vähem-mistöihin kuuluva niin kie-leltään kuin uskonnoltaan. Mutta kovin palvotaan.

Työpaikoilta irtisanotaan tuhansittain pitkän työuran tehneitä ammatti-ihmisiä, nuoria tulevaisuuttaan ra-kentavia, naisia ja miehiä. Turun seudullakin työttö-myys vaikuttaa jo kymme-nientuhansien ihmisten elä-mään välillisesti. Perheiden ostokyvyn heikkeneminen vaikuttaa myös palvelujen käyttöön ja monet yrittäjät-kin joutuvat laittamaan lo-

petuslapun ovelleen.Ihmisten mielissä kiehuu,

epäoikeudenmukaisuutta ei puheissa hyväksytä. Syyllisiä etsitään ja vika irtisanomi-sista ja pahoinvoinnista sä-

lytetään vaikka juuri maa-han saapuneiden pakolais-ten syyksi tai kahden ulko-maalaisen, sairaan mum-mon niskaan. Missä on suo-malaisten empatia ja sydän?

Ostosparatiisien loistossa?Tätä suurta työttömien

määrää ei näy katukuvassa. Missä ovat äänekkäät kan-sanjoukot, jotka vastustavat tätä globaalin markkinata-

louden tuomaa epävarmuut-ta ja yhä uusien sukupolvi-en syrjäyttämistä yhteiskun-nan rakentamisesta sivusta-katsojiksi?

Kun Nokia muutama vuosi sitten päätti lopettaa Saksan Bochumissa olevan tehtaansa ja siirtävänsä tuo-tannon halvemman työvoi-man saamiseksi Romaniaan, lähtivät tuhannet saksalaiset kaduille ilmaisemaan tun-tojaan ja vaatimaan Noki-alta vastuuta ihmisten saat-tamisesta syviin ongelmiin. Tuloksena nokialaiset saivat kohtuulliset erorahat ja yri-tyksen sitoutumisen uusien työpaikkojen etsimiseen irti-sanotuille. Mitä sai STX-te-lakan väki?

Ahtaajien vaatiessa sa-maa Suomessa, myös työ-läiset muiden mukana kau-histelevat vain median esillä pitämiä, mielestäni kohtuul-lisia, palkankorotuksia. Itse muutosturva-asia jäi koko-

naan taka-alalle.1990- luvun taantuman

jälkeen punamultahallitus Lipposen johdolla vei läpi monia sosiaalietujen huo-nonnuksia eikä niitä viime vuosien korkeasuhdanteen aikana nostettu edes entisil-le tasoilleen saatikka koro-tettu. Nyt niitä rahoja todel-la tarvittaisiin.

Mutta ei - lasketaan vaan mukisematta hyvätuloisten ja suuryritysten veroja ja maksuja ja äänestetään mar-jatiuroja eduskuntaan. Sen jälkeen voi taas laittaa kaik-ki toisten syyksi.

Ehdotan kuitenkin syyt-telyjen sijaan työväen sisu-kampanjaa, siis kaikki ylös, ulos ja vaikuttamaan!

Muodostetaan vastavoi-ma Matille ja Tepolle - ei tehdä kuitenkaan joka päi-vä töitä.

Leena Rihko

Vasemmistoliiton puoluekokous Jyväskylässä

Närhinen Turun läntisen alueen ääniharavaVasemmistoliiton puoluekokoukseen Varsinais-Suomes-ta osallistuu 30 edustajaa, näistä Turun läntiseltä alueel-ta kuusi. Järjestetyssä jäsenäänestyksessä raisiolaiset me-nestyivät hyvin. Puoluekokoukseen raisiolaisista valit-tiin, suluissa jäsenäänestyksen äänimäärä, Pekka När-hinen (307), Kiira Lasarov (235), Kari Hanka (187) ja Risto Rihko (128).

Vasemmistol i iton kolmen vuoden vä-lein pidettävä puo-

luekokous valitsee puoleen johdon ja päättää suurim-mista linjakysymyksistä. Jy-väskylään kokoontuu kesä-kuussa 300 jäsenäänestyk-sellä valittua edustajaa.

Kokouksessa käsiteltä-viin asioihin on haettu nä-kökuomia jo pitkin viime vuotta. Jokainen puolue lin-jaa puoluekokouksessaan ta-voitteistaan jossain muodos-sa. Hyväksytään esimerkiksi puolueohjelma tai toiminta-suunnitelma.

Vasemmistoliitto käsit-telee Jyväskylän kokoukses-saan toimintaohjelman. Täl-laiseen ohjelmaan kirjataan yleensä lähiajan tavoitteita. Toimintaohjelma on lähtö-laukaus vuonna 2011 käy-täville eduskuntavaaleille ja määrittelee Vasemmistolii-ton kansanedustajien toi-mintaa.

Toimintaohjelmaan kir-

jattavia asioita on käsitel-ty jo viime vuodesta alkaen erilaisissa sekä kaikille avoi-missa että Vasemmistoliiton jäsentilaisuuksissa. Esityk-sen valmistumista on voi-nut seurata ja siihen on voi-nut ottaa kantaa kokoa ajan nettikeskustelulla. Tavoite-ohjelman valmistelussa ole-va versio löytyy puoluekoko-ukseen saakka netistä.

Arhinmäelle ei haastajaa

Vasemmistoliiton puheen-johtaja 33-vuotias Paavo Arhinmäki on eduskunta-puolueiden puheenjohtajis-ta nuorin. Vasemmistoliitto-laiset ovat nuoreen puheen-johtajaansa tyytyväisiä, ei-kä hänelle ole ilmaantunut haastajaa.

Puolueen muukin nyky-johto on Arhinmäen ohel-la varsin nuorta. Ensimmäi-nen varapuheenjohtaja Ou-lulainen Risto Kalliorinne

on 38-vuotias ja riihimäke-läinen Aino-Kaisa Pekonen 31-vuotias. Varapuheenjoh-tajakisaan Jyväskylässä il-mestyy varmasti muitakin ehdokkaita.

Puoluekokoukselle lähes sata aloitetta

Puoluekokousaloitteet ovat yksi tapa nostaa asioita kes-kusteluun. Vasemmistolii-ton yksittäiset jäsenet ja Va-semmistoliiton puolueosas-tot ovat tehneet 86 aloitetta asioista, jotka Vasemmisto-

liiton pitäisi huomioida toi-minnassaan. Kaikki aloit-teet käsitellään puolueko-kouksessa ja niihin anne-taan vastaus.

Työntekijöiden oikeuk-siin ja kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin liitty-vät aloitteet ovat perinteises-ti Vasemmistoliiton nk. ras-kasta sarjaa. Samaan katego-riaan kuuluvat tasa-arvo ja ympäristökysymykset.

Puoluekokousaloitteita tehdään sekä isoista periaat-teellisista kysymyksistä että pilke silmäkulmassa. Siinä

Iloista ja

Hauskaa

missä Nurmijärven Vasem-mistoliitto vaatii pääomatu-lojen progressiivista verotus-ta, Mansen Punavihreät esit-tävät pontikan keiton salli-mista, ei kuitenkaan myyn-

tiin. Molemmat aloitteet Jy-väskylään kokoontuvat 300 edustajaa käsittelevät. Ja mo-lempiin on sen jälkeen Va-semmistoliiton kanta.

11Huhtikuu 2010

VAAKAAN PYSTYYN

VAPPURISTIKKO

Varsinais-Suomen Vasemmistoliitolle nettilehti

www.

.fi

Maakuntalehti

Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto

Raision Vasemmistoliiton nettisivut uudistuivat

Raision Vasemmistoliiton yhdistyksiä Facebookissa

Vakuutuksia mittojen mukaan.01019 5110 valtakunnallinen palvelunumero

www.turva.fi

HAUSKAA VAPPUA VÄHÄN ISOMMILLEPERHEILLE JA PORUKOILLE.

Sima 86 hengelle21,6 l vettä1350 g taloussokeria1350 g fariinisokeria10,8 sitruunaa3/5 tl hiivaa

Tasalanaukio 3, 21200 RAISIO, puh. (02) 467 6110

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetut 2009-2012

Raision Vasemmistoliiton hallituksen jäsenet

Jarmo [email protected]

Kiira Lasarov040 538 [email protected]

Aarre Lehtonen0400 781 [email protected]

Eija Nurmi0400 863 [email protected]

Pekka Närhinen438 [email protected]

Anne Sinilaakso050 528 [email protected]

Simo Wikström0400 453 [email protected]

Jyrki Yrttiaho050 512 [email protected]

2. varapuheenjohtajaLeena Rihko040 704 [email protected]

Seppo Kalliotie040 590 [email protected]

Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto alkaa julkaista omaa

lehteä internetissä. Ensim-mäisen numeron on tarkoi-tus ilmestyä vappuna.

VarVas-lehden päätoi-mittaja Jari Suominen arvi-oi, että ainakin alkuun kun-nallispoliittiset jutut tulevat olemaan lehden uutistar-jonnassa pääosassa. Suomi-nen toivoo, että myös ay-vä-ki innostuisi kirjoittamaan lehteen.

Päätoimittaja linjaa leh-den olevan hyvin vapaan foorumin vasemmistolaisil-le kirjoittajille, mutta myös kansalaisliikkeille. Esimer-kiksi Suominen ottaa Turun pro kirjasto -liikkeen.

Kirjoittajiksi on tulossa

ainakin Åbo Gröna Väns-terin Li Andersson, Turun Vasemmistoliiton puheen-johtaja Mirka Muukkonen ja kulttuuriasioissa turkulai-nen Asko Mäki.

Suomisen mukaan kir-joittajia on tulossa myös maakunnasta, ainakin Pai-miosta, Loimaalta ja Rai-siosta.

Halvempi kuin paperilehti

Suomisen mukaan nettileh-ti tulee maakunnan vasem-mistolaisille huomattavasti halvemmaksi vaihtoehdok-si, kuin alueilla satunnaises-ti ilmestyvät painetut lehdet. Etuna toisaalta päätoimittaja

näkee sen, että maakunnan painetut Vasemmistoliiton lehdet voivat käyttää netti-lehden aineistoa.

– Uuden lehden ajatuk-sena ei ole koota kotisivu-jen aineistoa yhteen paik-kaan, vaan toimia uutisleh-tenä ja uutistoimistona Var-sinais-Suomessa, Suominen

linjaa.Verkkolehden tar-

koituksena on lisäksi julkaista vasemmis-toliittolaisten lehti-en aineistoa. Lehteä tehdään vapaaehtois-voimin.

Nettilehti päivite-tään kerran viikossa. Suominen arvioi, että julkaisukustannukset jäävät noin 120 eu-

roon kuukaudessa.Lehdelle on kaavailtu uu-

tispainotteista etusivua. Pää-kirjoitukselle, kolumnille ja kulttuurille on omat paik-kansa. Muutoin sisältö on vapaaehtoisten kirjoittaji-en varassa.

Kansan Uutiset

Raision Demokraattinen yhdistys on nyt myös Face-bookissa. Kirjoita Facebookin hakukenttään yhdis-

tyksen nimi ja siitä se lähtee! Ryhtymällä yhdistyksen ys-täväksi pääset mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin. Mukana on jo useita aktiiveja niin Raisios-ta kuin puolueen joh-dostakin. Tule mukaan!

Sivuilta löydät edusta-jamme kaupunginhalli-

tuksessa, valtuustossa, lau-takunnissa ja muissa luot-tamistehtävissä. Saat tietoa perusyhdistyksistä ja etusi-vulta löytyvät koko ajan päi-vittyvät linkit Kansan Uutis-ten verkkolehden tuoreim-piin uutisiin.

Ajankohtaista osiossa tie-dotteiden lisäksi löytyy mie-lipidekirjoituksia ja kom-mentoitavia blogeja. Vasen Raisio -lehtikin on luettavis-sa raisio.vas.fi -osoitteessa.

Sivuston kehittämistyö on käynnistynyt ja otamme mielellämme vinkkejä vas-taan. Mitä toivoisit sivustol-

ta löytyvän?Jätä palau-tetta säh-köisesti tai tule Vap-p u t o r i l -le kerto-maan!

www.raisio.vas.fi