Etusivu | HYOL ry - Talouden näkymät tutuksi/Liikanen_Talous...28.8.2013 Erkki Liikanen 4 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Valtionlainojen tuottoerot kaventuneet 0

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Talouden näkymät

Talous tutuksi –seminaari

28.8.2013 Helsinki

Pääjohtaja

Erkki Liikanen


2000-luvun kriisin anatomia

28.8.2013 2 Erkki Liikanen


Rahoitusmarkkinoista kesän 2012 jälkeen

28.8.2013 Erkki Liikanen 3


Osakekurssit nousseet kehittyneissä maissa

kesän 2012 jälkeen

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2010 2011 2012 2013

Morgan Stanley-osakeindeksi, maailman indeksi (Kehittyneet taloudet), hintaindeksi

DJ EURO Stoxx laaja-osakeindeksi, closing noteeraus

USA:n S&P 500 -osakeindeksi, closing noteeraus

Japanin osakeindeksi (Nikkei 225), closing noteeraus, ind.

Indeksi 4.1.2010 = 100

Lähde: Bloomberg.

22887@Osakekursseja



Valtionlainojen tuottoerot kaventuneet

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

2010 2011 2012 2013

Yhdysvallat Japani Saksa Italia Espanja Suomi

%, valtioiden 10 vuoden obligaatiokorkoja

Lähde: Reuters.

[email protected]



Euroopan valtioihin kohdistuvat luottoriskit

merkittävästi pienemmät kuin kesällä 2012

0

2

4

6

8

10

12

14

16

01/2010 07/2010 01/2011 07/2011 01/2012 07/2012 01/2013 07/2013

Portugali

Irlanti

Italia

Espanja

Saksa

Suomi

%

Lähde: Bloomberg.5 v. CDS-hintoja



Myös pankkeihin kohdistuvat luottoriskit

pienemmät kuin kesällä 2012

0

1

2

3

4

5

6

7

01/2011 06/2011 11/2011 04/2012 09/2012 02/2013 07/2013

Unicredit

Banco Santander

Société Générale

RBS

Rahoitussektori (Eurooppa)

Deutsche Bank

Nordea

%

Lähde: Bloomberg5v CDS-hintoja



Finanssikriisin jälki on pitkä, mutta varovaiset

merkit euroalueen talouden käänteestä

laaja-alaisia



Päätalousalueiden toipuminen taantumasta

eritahtista…

40

60

80

100

120

140

160

180

85

90

95

100

105

110

115

120

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko)

2008/I = 100 2008/I = 100

Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat.

25200@BKT_taso_EA (2008)

Bruttokansantuote



…mikä näkyy työttömyyden kehityksessä

0

2

4

6

8

10

12

14

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Euroalue USA Japani Suomi

%

Lähteet: BLS, Eurostat, Bloomberg ja Tilastokeskus.



Teollisuuden ostopäällikköindeksit viestivät

globaalin kasvun vähittäisestä vahvistumisesta

25

30

35

40

45

50

55

60

65

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina

Indeksi

Lähde: Bloomberg 23162



Euroalueella erot suuria: GIIPS-maissa BKT

vuoden 2009 tason alapuolella…

90

92

94

96

98

100

102

104

106

2008 2010 2012 2014

Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue

2008/I = 100

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta.

** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja.Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.

26586@BKT_taso+BMPE_(GIIPS)



… ja työttömyys ennätyskorkealla

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2008 2009 2010 2011 2012 2013


%

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta.

** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja.Lähteet: Eurostat.

@Työttömyys(GIIPS)

Työttömyysasteet



Mutta joissakin GIIPS-maissa alustavia

merkkejä työttömyysasteen voimakkaan

nousun taittumisesta…

0

5

10

15

20

25

30

2005 2007 2009 2011 2013

Saksa Espanja Irlanti Italia

Kreikka Portugali Suomi

%

Lähde: Eurostat.

24175

Työttömyysaste



…myös vaihtotaseet tasapainottuneet GIIPS-

maissa merkittävästi

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

2005 2007 2009 2011 2013


Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi.

** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja.Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen

Pankin laskelmat.26295



Useiden GIIPS-maiden hintakilpailukyky

kohentunut…

60

70

80

90

100

110

120

130

2005 2007 2009 2011 2013

Saksa Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali

2005/1 = 100

Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, yksikkötyökustannuksilla mitattuna

Lähde: IFS-online.



… ja vienti ylittänyt vuoden 2008 tason

70

80

90

100

110

120

130

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Saksa Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali Suomi

2008/I = 100

Lähde: Eurostat.

Tavaroiden ja palveluiden vienti



Julkisen talouden vajeet myös pienentyneet

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


% BKT:sta


** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja.Lähde: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat.

26037@Julkisen talouden vaje

Julkisen talouden vaje



Mutta velkaantuneisuuden purkaminen

kuitenkin vasta alkamassa

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Korkean luottoluokituksen maat (yksityinen sektori)

GIIPS-maat (yksityinen sektori)

Korkean luottoluokituksen maat (julkinen sektori)

GIIPS-maat (julkinen sektori)

%-BKT:sta

Lähde: Euroopan keskuspankki.

Yksityinen

velka

Julkinen

velka



Viimeaikainen luottamuksen koheneminen

euroalueella laaja-alaista, vaikkakin varovaista

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kuluttajien luottamus Vähittäiskaupan luottamus

Teollisuuden luottamus Palvelualojen luottamus

Saldo

Lähteet: Eurostat ja Komissio.

22887@Chart44



Myös ostopäällikköindeksit ennakoivat kasvun

euroalueella jatkuvan

25

30

35

40

45

50

55

60

65

-2,5

-2

-1,5

-1

-0,5

0

0,5

1

1,5

2005 2007 2009 2011 2013

BKT (vas.ast.) Ostopäälliköiden indeksi (oik.ast.)

%-muutos ed. neljänneksestä Saldoluku

Lähde: Eurostat, Reuters ja Suomen Pankki27089@k9



Rahapolitiikka talouden toimintaa tukevaa,

ennakoiva viestintä käyttöön



Eurojärjestelmän rahapolitiikka pysyy kasvua

tukevana niin kauan kuin on tarpeen

0

1

2

3

4

5

6

7

2007 2009 2011 2013

%

Keskuspankkikorkoja

Ison-Britannian repokorko Japanin yön yli -korko

Yhdysvaltain fed funds target -korko Ruotsin repokorko

Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko

Lähteet: Bloomberg ja Reuters.

11900@Keskuspankkikorot



Pankkien rahoitustilanteen koheneminen

pienentää eurojärjestelmän tasetta

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yhdysvallat Japani Eurojärjestelmä Iso-Britannia

% BKT:sta

Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Eurostat ja Bloomberg.

25200@KP_taseet

Keskuspankkien taseita



Eurojärjestelmän ohjauskorko ja lyhyet

rahamarkkinakorot poikkeuksellisen matalia

0

1

2

3

4

5

6

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1 kk 3 kk 12 kk EKP:n ohjauskorko

%

Lähteet: EKP ja Reuters.

22887 Chart17



Rahapolitiikan mitoitus

Neuvosto laski toukokuussa ohjauskoron 0,50

prosenttiin sekä ilmoitti jatkavansa kiinteän koron ja

täyden jaon politiikkaa vähintään vuoden 2014

heinäkuuhun asti

EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään

kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen



Muutoksia EKP:n neuvoston politiikassa

Ennakoiva viestintä

– Yksimielinen neuvosto (heinäkuu) odottaa pitävänsä EKP:n

rahapoliittiset korot nykyisillä tasoillaan tai sitä alempina

pidemmän aikaa (”for an extended period of time”)

Neuvoston pöytäkirjojen julkaiseminen

– EKP:n johtokunta tekee syksyllä ehdotuksen EKP:n

neuvostolle



Euroalueen inflaatio heinäkuussa 1,6 %

ja odotukset alhaisia

-1

0

1

2

3

4

5

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

YKHI YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta

Lähde: Eurostat.

22887@Chart45

Euroalue



Euroalueen luottojen kasvu yhä heikkoa

(Yksityinen sektori)

-5

0

5

10

15

20

25

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Pohjoiset maat GIIPS-maat Euroalue

%, arvopaperistamisesta ja tasesiirroista puhdistetun luottokannan vuosikasvu

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi

** Kreikka, Italia, Irlanti, Espanja ja PortugaliLähde: Euroopan keskuspankki.

25840@Private sector (UUSISARJA)



Kasvua tukeva rahapolitiikka välittyy hitaasti

ja epätasaisesti yritysten rahoitusoloihin

0

1

2

3

4

5

6

7

0

1

2

3

4

5

6

7

2008 2010 2012

%


** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja.Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat.

22696@Yrityslainat_taso

Alkuperäiseltä koronkiinnitysajaltaan enintään 1v. uudet yrityslainasopimukset

Korkean luottoluokituksen maat GIIPS-maat

3 kk euribor Euroalue

Suomi EKPJ:n minimitarjouskorko



Suomen talouden lähivuosien kasvu- ja

työllisyysnäkymät vaisut



Suomen talous kohdannut

rakennemuutoksen ja suhdannetaantuman

samaan aikaan

85

90

95

100

105

110

115

2002 2004 2006 2008 2010 2012

Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja

Bruttokansantuotteen volyymi

Indeksi, 2005 = 100

Kausipuhdistettuja lukuja.

Lähde: Tilastokeskus.24515@Kokonaistuotanto



Huomattava rakennemuutos teollisuudessa



Suomi menettänyt markkinaosuuksia viennissä

-30

-20

-10

0

10

20

30%

Lähde: Eurostat.

Osuus maailmankaupasta, kumulatiivinenmuutos 2007-2011



Tavaraviennin rakenne muuttunut

0

10

20

30

40

50

60

70

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Muut tuotteet

Puhelin-,radio-,TV- yms.

laitteet

Paperi ja pahvi sekä näistä

tehdyt tuotteet ja paperimassa

Mrd. euroaSuomen tavaraviennin arvo

Lähde: Tullihallitus



Keskeisten vientialojen osuus

kansantuotteesta supistunut tuntuvasti

0

1

2

3

4

5

6

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Paperiteollisuus Elektroniikkateollisuus

Osuus bruttokansantuotteesta, %

Lähde: Tilastokeskus.24877



Ylijäämäisen vaihtotaseen ajanjakso

päättynyt?

-8

-4

0

4

8

12

1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012

Vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase*

* Kansantalouden tilinpidon mukaan.

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

% BKT:stä



Rakennemuutoksen huolestuttava piirre näkyy

myös nuorten miesten työttömyydessä

Työmarkkinatilanne työuran alussa vaikuttaa pitkään

kohorttien työvoimaosuuksiin.

1990-luvun lama vähensi 1960- ja 1970-luvulla

syntyneiden naisten osallistumista työmarkkinoille.

Nyt uhkaa vaikeutua erityisesti 1980-luvulla

syntyneiden miesten kiinnittyminen työmarkkinoille.

Talouden rakennemuutos voi jättää pitkän jäljen

miesten työmarkkinatilanteeseen.

Aiemmat arviot työvoiman tulevasta kehityksestä

voivat olla liian optimistisia.



Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen tärkeää



Kansainvälisen kaupan elpyminen ei

korjaa viennin pudotusta

70

80

90

100

110

120

130

140

2007 2009 2011 2013 2015

Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat

Indeksi, 2007/I = 100

Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki.



90

100

110

120

130

140

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Indeksi, 1999 = 100

Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852

Suomi

Euroalue

Ruotsi

Saksa

Kustannuskilpailukyky heikentynyt

Yksikkötyökustannukset, koko talous



70

80

90

100

110

120

130

140

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Yksikkötyökustannukset samassa valuutassaTyökustannukset jaettuna tuotannon arvolla

Indeksi, 1999 = 100, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo

Kauppapainoisia indeksejä.

Lähteet: Eurostat, BEA, BLS ja Suomen Pankin laskelmat.

Kilpailukyvyn indikaattoreita, erona hintakehitys

26505

Tehdasteollisuus, Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin

Suhteellinen kannattavuus (käänteinen)

Suhteelliset yksikkötyökustannukset

Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset

antavat kilpailukyvystä liian positiivisen kuvan



Tehdasteollisuuden tuotannon arvo kasvanut

Suomessa vähemmän kuin määrä

Suom

i

Suom

i

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Määrä Arvo

Muutos 1999Q1-2012Q4, %

Tuotanto on bruttoarvonlisäys. Lähde: Macrobond. 26313

Suo

mi

Suo

mi

Ru

ots

i

Ru

ots

i

Euro

alu

e

Euro

alu

e



Talouskasvun hidastuminen heikentää julkista

taloutta



Julkiseen talouteen on muodostunut tuntuva

rahoitusvaje

30

35

40

45

50

55

60

1990 1995 2000 2005 2010 2015

Tulot Menot

% BKT:stä


Julkiset tulot ja menot pl. työeläkerahastot



Talouskasvun hidastuminen pitää julkisen

talouden alijäämäisenä

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

1990 1995 2000 2005 2010 2015

Perusjäämä Rahoitusjäämä

Prosenttia BKT:stä




Alijäämä ja hidas kasvu lisäävät julkista

velkaantumista

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014

Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko)

Valtion budjettitalouden velka (vasen asteikko)


% BKT:stä



Politiikkavaihtoehdoista



Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset

ratkaisut

Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia

– Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen

– Väestön ikääntyminen

– Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen

elpymisen myötä

Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia

– Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa

rakenneongelmien yli

– Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa

49 Erkki Liikanen 26.8.2013


Millä toimilla Suomi takaisin

kestävän kasvun uralle?

Turvataan Suomen perusvahvuudet – Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri,

tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva

innovaatiojärjestelmä ym.

– Perusvahvuuksista huolehtiminen on lähtökohta talouden

uudistumiselle

Vahvistetaan kilpailukykyä – Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten

nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan

Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset – Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä

– Alueita: työn tarjonta, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen

tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus, verojärjestelmä



Kasvua tukevien rakenneuudistusten alueita



Työllisyys

Työn tarjonnan kasvattaminen olennaista

– Eläkejärjestelmä, kannusteet, työviihtyvyys

– Määrittää pitkällä aikavälillä työllisyyden tason

– Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei ajan mittaan lisää

työttömyyttä ( mm. kv. kokemukset naisten tulosta

työmarkkinoille)

Suhdannetyöttömyyden juurtuminen rakenteelliseksi

syrjäytymiseksi tulee ehkäistä

– Työvoimapolitiikka, koulutus, työlainsäädäntö



Kilpailun lisääminen palveluissa ja

rakentamisessa

Tukee työllisyyttä ja tuottavuutta, laskee hintoja

– Kuluttajan etu: hinnat alenevat, tuotteet paranevat

– Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät

Sääntelyuudistukset keskeisiä

Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein

erityiseduista nauttineet ryhmät

– Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä

päättäjiltä



Asuntojen tarjonnan kasvu

Vaimentaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousua,

parantaa työvoiman liikkuvuutta, tukee rakentamista

Keskeistä tonttien tarjonta

Kuntien rooli; sääntely ja kilpailu rakentamisessa



Julkisen palvelutuotannon laatu ja tehokkuus

Väestön ikääntyessä yhä tärkeämpää

Tuottavuutta voidaan parantaa, kun haetaan

jatkuvasti hakea uusia ja parempia tapoja

organisoida työ

– Henkilökunnan hyvä koulutus ja kehittynyt tietoteknologia

antavat siihen suuria mahdollisuuksia

– Ovatko kannustimet kunnossa?

Lisäksi tarvitaan tehokkaita rakenteita julkisten

hyvinvointipalvelujen tuotannossa



Verojärjestelmän kehittämisen yleissuunta:

pienemmät haitat suhteessa tuloihin

Laajat veropohjat ja matalat veroasteet

– ALV-kanta EU-maiden joukossa korkeimpia, mutta veropohja ei

laajimpia

Painopistettä voidaan siirtää työn verottamisesta esim.

kiinteistöjen ja maapohjan verottamiseen

– Kiinteistöjen ja maapohjan verotuksen tuotto noin puolet EU:n

keskiarvosta

– Alan tutkimuksen käsitys: Kiinteistöverotus voidaan toteuttaa

niin, että haitat ovat vähäiset



Rakenteellisten ongelmien korjaaminen vie

aikaa

Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja

– Uuden tuotannollisen pohjan rakentuminen vie aikaa

– Kannattava yksityinen yritystoiminta on kestävän talouskasvun

peruspilari

– Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä, mutta se ei voi

valita voittajia

Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa

luottamusta lyhyelläkin aikavälillä



Kiitos!


Etusivu | HYOL ry - Talouden näkymät tutuksi/Liikanen_Talous...28.8.2013 Erkki Liikanen 4 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Valtionlainojen tuottoerot kaventuneet 0

Documents