Koppi - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Espoon osahanke Loppuseminaari 14.11.14 Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä FSTKY - Vantaan kaupunki
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Koppi - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita
Espoon osahanke
Loppuseminaari 14.11.14 Projektisuunnittelija
Hilla-Maaria Sipilä
KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä FSTKY - Vantaan kaupunki
Pajatoiminnan ohella asiakkaille tulisi tarjota ”ideoita ja ajattelemisen aiheita” liittyen heidän omaan kuntoutumiseen ja jatkopolkuihin.
Kuntoutumisen ja jatkopolkujen pohdinta tulisi olla jatkuvana ajatuksena läpi kuntouttavan, tämä voisi aktivoida asiakkaita suunnittelemaan omaa elämäänsä enemmän.
Työhönvalmennuksellista otetta tulisi lisätä erityisesti kuntouttavan työtoiminnan loppuvaiheessa.
Kuntouttava työtoiminta tulisi olla prosessimaisempaa niin, että aloitus voisi olla pajoilla ja sieltä siirtyä lähemmäs ”oikeaa työtä” kuntouttavan sisällä.
Toisaalta myös sosiaalisen kuntoutuksen valikkoa tulisi olla tarjolla, sillä kaikki eivät kykene etenemään työllistymisen polulla.
Kehittämisehdotukset:
Olisiko kuntouttavan työtoiminnan aikana mahdollista järjestää erilaisia infoja jatkopolkumahdollisuuksista, talouden hoidosta tms.?
Voisiko asiakas osallistua yhtä aikaa pajatoimintaan ja vaikkapa johonkin kuntouttavan ryhmään, joka liittyisi työelämävalmiuksien parantamiseen?
Työllisyyspalveluissa ei huomioida asiakasta osana perhettään vaan keskitytään yksilön aktivointiin.
Ihmisen aktivoiduttua oman elämänsä suhteen, voi perheen dynamiikka muuttua – pitkään kotona ollut työtön lähteekin päiväksi toimintaan tai työhön. Mitä tämä merkitsee koko perheelle? Mistä perhe saa tukea tähän muutokseen? Miten perhe voi tukea yksilöä tässä muutoksessa?
Kuntouttavan työtoiminnan siirtymien osalta tulisi kiinnittää huomiota mm. lapsiperheiden tukien yhdistämiseen. Perheen toimeentulo voi koostua useasta eri tuesta: työmarkkinatuki, lapsilisät, kuntouttava työtoiminta, toimeentulouki, asumistuki jne.
Kehittämisehdotukset:
Voisiko kuntouttavaan työtoimintaan yhdistää perhetyötä jollain tasolla, mahdollisesti järjestämällä perhepäivät tai jokin ryhmä liittyen perheen merkitykseen.
Tulisi luoda malli kuntouttavan työtoiminnan ja perhetyön yhteistyöstä niin asiakasohjauksen, verkostotyön kuin toiminnankin suhteen.
Oppiminen kuntouttavassa työtoiminnassa
Kielen opetus tulisi sisältyä kuntouttavaan työtoimintaan.
Esimerkiksi maahanmuuttajilla voi olla työnteko hallussa, mutta kielitaito ei
riitä pätevän koulutuksen saamiseen.
Opinnollistaminen vahvemmin pajamaailmaan.
Kehittämisehdotukset:
Voisiko kuntouttavasta työtoiminnasta saada todistuksen, joka liittyisi tehtyyn
työhön ja siinä pärjäämiseen – ei kuntouttavaan työtoimintaan?
Kielikursseja pajoille ja toiminnallista kielen opetusta lisää.
13.11.2013 & 10.9.2014
Vuosi 2013: Tarve uudelle toimintamallille
Kaupunki oli kilpailutuksen kautta valinnut kuntouttavan työtoiminnan tuottajat.
Palvelun tuottajat eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita kaivattiin lisää pajoille.
Asiakasmäärä hieman yli 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta.
Kuntouttavan työtoiminnan palvelun ”markkinointi” oli ollut heikkoa ja
viranomaislähtöistä.
Haluttiin esitellä palveluja toiminnan kautta niiden oikeassa ympäristössä.
Pajafestarit 13.11.13 oli tarkoitettu kuntalaisille, jotka ovat ilman työtä tai
opiskelupaikkaa. Tapahtuma toimi samalla kuntouttavan työtoiminnan parissa
saman kunnan alueella työskentelevien toimijoiden, sidosryhmien ja verkostojen
kohtaamispaikkana.
Palaute
Festarivieraita kävi yhteensä n.
250
Palautetta kerättiin
”pöytäliinojen” ja palautelaatikon
avulla
”mukava tapahtuma josta sai
paljon uutta tietoa eri
toiminnoista”
”kiva kun paljon erilaisia
palveluntarjoajia samassa
paikassa”
”oli mukavaa erityisesti se että
sai kokeilla erilaisia asioita
pajoilla”
”NÄITÄ LISÄÄ!”
Erityisesti työkkärin piste sai
hyvää palautetta
Yhteistyöllä onnistutaan
Toimijoiden tietämys toisistaan lisääntyi.
Yhteistyö vahvistui tekemisen ja yhteisen tavoitteen kautta.
Asiakasohjaus eri toimintoihin helpottui ja asiakkaille voitiin
yhdessä löytää uusia väyliä päästä eteenpäin työllistymisen
polulla.
Tilaaja-tuottaja-malli väistyi yhteisen asian edessä. Kaupungin
ja palveluntuottajien välinen ”virallinen suhde” muuttui
käytännön yhteistyöllä epävirallisemmaksi ja joustavaksi.
Voimavaroja yhdistämällä luotiin positiivista ilmapiiriä eri
toimijoiden keskuudessa ja se heijastuu asiakaspintaankin.
Vuosi 2014:
Mitä ja kenelle?
Pajafestarit järjestettiin 10.9.2014 klo 10-15 Nihtisillan
kierrätyskeskuksen yhteydessä.
Festarit keräsivät koolle 32 eri palvelujen tarjoajaa, koulutuksen
asiantuntijaa sekä työllistävää tahoa.
Tarkoituksena oli yhteistyössä välityömarkkinatoimijoiden,
järjestöjen, oppilaitosten, kaupungin toimijoiden ja TE-hallinnon
kanssa tuoda esiin kuntalaisille erilaisia vaihtoehtoja ja
mahdollisuuksia, jotta jokainen halukas pääsisi elämässään
eteenpäin.
Festarit oli suunnattu ilman työtä tai opiskelupaikkaa oleville
espoolaisille, alan ammattilaisille sekä kaikille aiheesta
kiinnostuneille.
Festareilla vieraili n. 900 henkilöä.
Miksi festarit?
Tarve Espoon palveluiden verkostomaisuus on
osoittautunut haasteeksi kuntalaisen
kannalta.
Eri toimijat ovat laajalle levittäytyneet ja tieto
toisista voi olla heikkoa.
Espoossa pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuu -
14 tilastojen mukaan 34% eli 3780 henkilöä
(yhteensä työttömänä 12 446 henkilöä).
Pitkäaikaistyöttömyys on ollut jyrkässä
kasvussa (kesäkuussa pitkäaikaistyöttömiä
oli 70,1% enemmän kuin vuosi sitten).
Työllisyydenhoidon näkökulmasta asiakkaita
tulisi saada palveluihin, jotka edistävät
työllistymistä.
Osallisuuden ja kansalaislähtöisen
toiminnan näkökulmasta kuntalaisilla tulisi
olla enemmän ja helposti saatavaa tietoa
tarjolla eri vaihtoehdoista.
Tavoite Tuoda tunnettavuutta eri toimijoille
Markkinoida palveluja tekemisen kautta
positiivisessa valossa
Tarjota kuntalaisille konkreettisia väyliä ja
mahdollisuuksia oman työllistymis- tai
koulutuspolkunsa suunnittelussa ja
toteutuksessa
Lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden
kesken
Lisätä verkostomaista työotetta Espoossa
Tarjota palveluissa oleville asiakkaille
mielekkäitä työtehtäviä projektimaisesti
Antaa positiivista energiaa iloisella mielellä
kaikille espoolaisille!
Lisätä työttömien aktivointiastetta.
Festareilla mukana olleet toimijat
KOPPI -hanke
Espoon kaupungin
työhönvalmennuskeskus (TVK)
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus
Espoon Diakoniasäätiö
Omnia
Emy ry
Rinnekoti-Säätiö
Autismisäätiö
Edupoli
Erilaisten oppijoiden liitto
HUS Desiko
Jalkautuva talousohjaus -hanke
Kiipulan ammattiopisto
Kohtaamispaikka Askel
Kuntakokeilu Espoo
Lakiston palvelut Oy
Sektori -hanke
Sotainvalidiliitto
Suunta-palvelu
SPR Kontti
TIMrent Oy
Työtaitaja -hanke
Työväenopisto
Vamos Espoo
Espoon työvoiman palvelukeskus
Espoon kaupungin aikuissosiaalityö
Espoon Kipinä
Espoon kaupungin terveyspalvelut
Espoon kaupungin liikuntapalvelut
Soukan Työkeskus
TE-hallinto
Kela
Espoon yrittäjät -puheenvuoro
Pajafestareiden ohjelma, klo 10-15
10.15 Tilaisuuden avaus
10.30 Työnhakuklinikka esittäytyy
10.45 Yrittäjän puheenvuoro
11.00 Muotinäytös
11.30 MIAU esiintyy
12.00 Kaupunginjohtajan tervehdys
12.30 Muotinäytös
12.45 Työnhakuklinikka esittäytyy
13.00 Trackfactory esiintyy
Mainonta
Pajafestareita mainostettiin Espoon kaupungin nettisivuilla sekä
facebookissa
https://www.facebook.com/#!/pajafestarit
Festareita mainostettiin myös Länsiväylässä
TE-hallinto lähetti asiakkailleen n. 800 kutsua
Sosiaalitoimistosta lähetettiin kahden viikon ajan
toimeentulotukipäätösten mukana mainosta festareista