Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen, Riikka Piispanen & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos
Eri-ikäisrakenteisen metsän
biologia ja kasvatuksen
menetelmät Sauli Valkonen, Timo Saksa,
Ville Hallikainen, Riikka Piispanen
& Juha Siitonen
Metsäntutkimuslaitos
14.3.2014 2
Erirakenteisen metsän kasvatusmenetelmät
Menetelmät
1. eri-ikäismetsä = yksin puin poiminta
2. pienaukot
3. jaksottaisempi kehitys pysyvällä ylispuustolla
4. niiden yhdistelmät ja välimuodot
5. tasaikäisen muuttaminen eri-ikäiseksi
14.3.2014 3
Eri-ikäismetsä
Metla/Erkki Oksanen
• esikuvana eri-ikäiskuusikko
− pienipiirteisin menetelmä
− poimintahakkuu
− puuston rakenne: tiheys,
kokojakauma, minkä kokoiseksi
kasvatetaan
• käytännössä ryhmittäisempää,
vaihtelevampaa, pienaukkoja
seassa
Piirros: Juha Varhi
14.3.2014 4
• yksittäisiä suuria, "kypsiä"
puita poistetaan
• alikasvoksen ja pienten
puiden elpyminen ja kasvun
nopeutuminen
• uudistuminen välttämätöntä –
muuten puut loppuvat
• metsä palautuu hakkuiden
välillä
• ei erillisiä kehitysvaiheita
Eri-ikäismetsä
Sauli Valkonen
14.3.2014 6
Ero eri-ikäismetsän ja yläharvennuksen välillä
• yläharvennus on tasaikäisen metsän
kasvatusta
• yläharvennusta seuraa
aikanaan päätehakkuu
• yläharvennuksessa poistetaan isoja puita,
jotta saadaan parempi kertymä, alemmat
kustannukset ja enemmän rahaa
• yläharvennuksessa poistetaan myös
pienet allejääneet puut
• keskikokoiset jätetään kasvamaan
• alikasvoksesta ei välitetä tai se
ennakkoraivataan
• yläharvennus huonontaa
eri-ikäiskasvatukseen siirtymisen
mahdollisuuksia
Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 7
Tavoiterakenne eri-ikäiskuusikossa • puita ei kannata kasvattaa suuremmiksi kuin tasaikäisessäkään
• hakataan harvaksi
• särkymisvaraa: pieniä puita enemmän kuin isoja
– mutta paljonko tarvitaan?
• unohdetaan ”J-käyrä” – paremminkin suora
• rakenne ei käytännössä ole teoreettisen mallin mukainen,
ja vaihtelee hakkuiden ja kasvujaksojen välillä
Metla/Erkki Oksanen 5 10 15 20 25 30 35 40
Puita k
pl/ha
Läpimittaluokka, cm
Poistuvat
Jäävät
14.3.2014 8
Kaksijaksoinen sekametsä
eri-ikäisen lähtökohtana
• yleensä lehtipuu tai mänty päällä,
kuusi alla
• osa ylispuista säästetään pysyvästi
peitteisyyden vaikutelman takia
• kuusialikasvos epätasaista
• sen erirakenteisuutta ylläpidetään
hakkuilla ja ylispuustolla
• lopulta erirakenteinen kuusikko
• ei kokemusta, ei tutkimusta Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 9
Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiskuusikoksi
1. Hidas ja varovainen:
taimettaminen ja alikasvoksen
kehittäminen
• täytyy hakata harvaksi
• pienaukkoja,
suojuspuuhakkuita,
kaksijaksoisia metsiä ?
• ei tutkimusta, ei kokemusta
Matti Koivula
14.3.2014 10
2. Nopea ja raaka:
lehtipuuvaiheen kautta
•”suojuspuuyläharvennus”, jossa
isot pois, pohjapinta-ala
27 → 7 m2/ha
• syntyy alikasvos, ensin koivua,
sen alle vähitellen kuusi
• alikasvosta aletaan
erirakenteistaa, säästäen aina
muutama iso puu
• laki: liian harva, on
uudistamisvelvollisuus
• Pukkala, Lähde & Laiho 2011
Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiskuusikoksi
Heikki Surakka
14.3.2014 11
Männyn erirakenteiskasvatus
• kasvatus harvempana, aukkoisempana, ei tasaista yksin puin poimintaa
• harvemmat taimettumis- ja puustoisemmat kasvatusvaiheet vuorottelevat
• peitteisyyden vaikutelma säilytetään ylispuustolla
Markku Saarinen Sauli Valkonen
14.3.2014 13
Pienaukkohakkuu poiminnan yhteydessä
Piirros: Juha Varhi
• tavoitteena ryhmittäin eri-ikäinen metsä
• ”Schwarzwaldilainen lohkoharsinta”
• ei tutkimusta, ei kokemusta
14.3.2014 14
Metsikön hidas läpikäynti pienaukoilla
• koko metsikkö käydään
läpi ”kiertoajassa”
• lopputuloksena
ryhmittäin eri-ikäinen
metsä
• taimien ja puiden
kasvunopeus
aukoissa arvoitus
• eteneminen todellisuudessa hitaampaa
kuin tässä esimerkissä (60 v) ?
14.3.2014 15
Pienaukot ja avohakkuu+viljely:
jatkoaikaa peitteisyydelle
Piirros: Juha Varhi
• peitteisyyden säilyttäminen
vain sen aikaa kun välialueet
pystyssä
• lopputuloksena
tasarakenteinen metsä
• kustannussäästö kun osa
uudistetaan luontaisesti
14.3.2014 17
Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen
biologiset edellytykset
• alikasvosreservi ja alikasvosten
elpyminen
• taimettuminen ja taimidynamiikka
• puiden kasvu- ja reagointikyky
• tuhoherkkyys
• puiden laatukehitys
14.3.2014 18
Alikasvosreservi – kunto ja kehitys
• millaiset alikasvokset hyviä ja millaiset
huonoja
− kunto ja latvuksen muoto
− kunto ja pituuskasvu
− kunto ja ikä
• kasvu aina hidasta, mutta nopeampia
joukossa
14.3.2014 19
Alikasvoksen elpymiskyky ja kunto
Elpymiskyky = kasvun nopeutuminen hakkuun jälkeen
– pituuskasvu ennen vapauttamista (>5 cm/v)
– latvakasvaimen pituuden suhde oksien pituuskasvuun
– latvuksen muoto
14.3.2014 20
Kuusikossa
(2 vuotta hyvin voimakkaasta
harvennuksesta)
Koivikossa
(4 vuotta koivuylispuuston
harvennuksesta/poistosta
Elpymiskyvyn ääripäät
Kuvat Sauli Valkonen
14.3.2014 21
Valopuilla huonompi sieto- ja elpymiskyky
Sauli Valkonen
Metla/Erkki Oksanen
Aikanaan hyvin hitaasti kasvanut
kuusi on elpynyt
Vaikka latvakasvain >5 cm,
mänty on kurjassa kunnossa
14.3.2014 22
Ikä ja elpymiskyky
Ikä sinänsä ei ratkaise elpymiskykyä
mutta
samankokoisista alikasvospuista
selvästi vanhempi elpyy hitaammin
Miksi?
• kasvanut hitaammin (juuri siksi on yhtä pieni kuin nuorempi)
• kitunut kauemmin
• kunto huonontunut
• ollut tiheässä kohdassa tai muuten huonolla paikalla
Riikka Piispanen
14.3.2014 23
Hidas kehitys puuksi, mutta nopeampiakin joukossa
ERIKA-kestokokeet (Eerikäinen ym. 2013, käsikirjoitus)
Taim
en p
ituus, m
Aika siitä kun taimi saavutti 10 cm pituuden, vuotta
14.3.2014 24
Keskimääräistä nopeammat kasvajat
tärkeämpiä käytännössä
Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 25
Taimettuminen ja taimidynamiikka
Eri-ikäismetsä
• taimettuuko, kehittyykö
alikasvosreservi?
• paljonko taimia tarvitaan?
Tuloksia ERIKA –kokeista
Etelä-Suomesta
- 20 koemetsikköä, joissa
~eri-ikäisrakenne
- 15-20 vuoden seurantajakso Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 26
Taimia syntyy, kuolee ja kasvaa
Saksa & Valkonen 2011
• hyvän
siemenvuoden
taimet näkyvät
pituusjakaumassa
• ERIKA-kokeilla on
säilynyt alikasvos-
reservi 15-20 vuotta
14.3.2014 27
Paljonko taimia tarvitaan?
Teoreettinen laskelma
tarvittavasta taimimäärästä - hakkuussa poistetaan 15
vuoden välein 500 isoa puuta
- kuolleisuus, % vuodessa:
- pituus 3-10 cm: 30%
- 10-130 cm: 5%
- yli 130 cm: 0,5%
Tulos: tarvitaan
• pituus 3-10 cm: 400 kpl/ha/v
• 10-130 cm: 120 kpl/ha/v
• yli 130 cm: 50 kpl/ha/v
0
5
10
15
20
25
30
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Pu
un
pit
tuu
s, m
Ru
nk
olu
ku
/ha
Aika, vuotta
Kuolleisuus 0,5 % / vuosi
Kuolleisuus
5 % / vuosi
Kuolleisuus 30
% / vuosi
14.3.2014 28
• tiheys ei ole juurikaan
vaikuttanut taimettumiseen
• taimien eloonjäämisessä
ja kasvussa
suuremman puuston
kilpailu on avainasemassa
0
200
400
600
800
1000
1200
5 10 15 20 25
Ta
imia
1 c
m lu
oka
ssa
, kp
l/h
a
Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen, m2/ha
Puuston tiheyden vaikutus uudistumiseen ja
alikasvosreserviin
Kuusen taimien määrä 1 cm läpimittaluokassa 15
vuotta hakkuun jälkeen ERIKA-intensiivikokeilla eri
pohjapinta-aloilla
14.3.2014 29
Toimiiko uudistuminen eri-ikäiskuusikossa ?
ERIKA-tutkimusten mukaan
• taimia syntyy riittävästi
• suurin osa kuolee pian
• taimettuminen epätasaista
• pitää hakata harvaksi
(elossapysyminen ja kasvu)
• onnistumisen mahdollisuuksia
on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen
Metsänkäsittelijän taito edesauttaa hakkuilla taimien kehitystä
ja vähentää taimien tuhoutumista puunkorjuussa
ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka hyvin kuusen
uudistumismahdollisuudet pystytään hyödyntämään
14.3.2014 30
HUOM: Valopuulajit
eivät menesty
eri-ikäiskuusikoissa
• taimia syntyy vähän jos ollenkaan
• jurottavat kehnoina pensaina
kasvamatta pituutta
• voimakas harvennus
(pohjapinta-ala alle 10 m2/ha)
auttaa tilapäisesti
• pienaukkohakkuu parempi
Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 31
Erirakenteismetsän uudistuminen ja
alikasvosreservi männiköissä
Riittävän harvana
kasvattamalla mäntykin
voisi pärjätä
Pienaukkoja,
harvoja kehitysvaiheita
Kamppailu kuusettumista
vastaan Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 32
Reunametsä vaikuttaa hyvin voimakkaasti
männyn taimikkoon
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
0 5 10 15 20 25 30
Etäisyys reunametsästä, m
Su
hte
elli
ne
n a
rvo
Pituus
Läpimitta
Tilavuus
Taimikon tunnukset
reunametsän etäisyyden
mukaan
• reunametsänä hakkuukypsä
VT-männikkö
• männyn taimikko, jonka
keskipituus 7 m aukon keskellä
(Ruuska ym. 2008)
14.3.2014 33
Erirakenteisen lehtipuuvaltaisen metsän
uudistuminen
Riittävän harvaksi
hakkaamalla voisi toimia,
varsinkin viljavilla mailla
Pienaukkoja (tai isompiakin)
Kamppailu kuusettumista
vastaan
Sauli Valkonen
14.3.2014 34
Taimettuminen pienaukoissa
Pienaukot
• taimettuminen (kuusikot
E-S, P-S)
• taimien kasvu
(reunavaikutus)
• MONTA-kokeiden
tuloksia Etelä-Suomesta
Piirros: Juha Varhi
14.3.2014 35
Pienaukkohakkuu kuusikossa, Etelä-Suomi
Taimettumistulos 10 v hakkuusta
Markus Strandström
MONTA- kokeen
pienaukkohakkuumalli:
• avohakattiin pienaukkoja
(läpimitta n. 50 m)
• muokkauksella ja ilman
• luontainen taimettuminen
• 10 vuotta
14.3.2014 36
Pienaukkojen uudistumistulos (MONTA)
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
pienaukot pienaukot +äes
säästöpuuh. avohakkuu
Kasvatu
ske
lpo
isia
taim
ia k
pl/ha
koivu,mänty
kuusi
Pienaukkometsiköistä
• tavoitteessa (>1600 kpl/ha) 27%
• hyväksyttävä (1300-1600) 10%
• välttävä (1000-1300) 45%
• huono (< 1000) 18%
Maanmuokkaus ei oleellisesti
parantanut uudistamistulosta
Valkonen ym. (2011)
14.3.2014 37
Pienaukkojen reunametsällä voimakas vaikutus
Juhani Mäkinen
• reunassa vähemmän heinää ja
pusikkoa, enemmän kuusen
taimia
• reunassa hyvin hidas kasvu
• koivu pärjää vain keskellä
• reunametsät kannattaa
harventaa
– MONTAssa aivan liian tiheitä
14.3.2014 38
Rehevillä kasvupaikoilla liian isot aukot heinittyvät
Tuore kangas, 10 vuotta (MONTA) Lehtomainen kangas, 1 vuosi (HD)
Markus Strandström Matti Koivula
14.3.2014 39
Pienaukkojen taimilla hyvin hidas pituuskehitys istutukseen
verrattuna (MONTA)
Pienaukkohakkuu Avohakkuu, äestys ja istutus
Taimettuminen vie aikaa ja reunametsä pitää kasvun hitaana.
Markus Strandström
14.3.2014 40
Puiden kasvu- ja elpymiskyky
• pienten puiden kyky elpyä ja
lisätä kasvuaan hakkuun
jälkeen on ratkaisevan tärkeää
onnistumiselle
• hyvä eri-ikäisrakenne
= hyvät pienet puut
• hyvä kasvu harvaksi
hakatussa eri-ikäismetsässä
• huono kunto, huono ennuste
Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 41
Pienet puut tehokkaampia kasvajia ja
kasvun lisääjiä kuin suuret Kuvat: Riikka Piispanen
Isoilla puilla pieniä puita huonompi suhde ylläpidettävien
(kuluttavien) osien määrän ja yhteyttävien osien määrän
välillä (Assmann 1961, Schmidt-Vogt 1986)
14.3.2014 42
Seuraus: harvaksi hakattujenkin ERIKA-kuusikoiden tilavuuskasvu hyvä
ERIKA intensiivikokeet (5 metsikköä*8 ppa-tasoa, 20 vuotta)
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 50 100 150 200 250 300
Tila
vuuskasvu,
m3/h
a/v
Tilavuus hakkuun jälkeen, m3/ha
1 Vesijako
2 Evo
3 Kettuselkä
4Kettukallio
5 Mikkeli
Puun laatu eri-ikäiskuusikoissa (Riikka Piispanen)
Ominaisuudet joissa eroja
tasaikäispuuhun
Kieroutuminen
– eri-ikäisen ydinsoiroissa
– muissa saheissa jopa vähemmän
kuin tasaikäisissä
Lyly
– reaktiopuuta, jota voi kehittyä, kun puun
kasvuasema ja latvusmuoto muuttuvat
– huonontaa mm. lujuutta ja kuitujen laatua
– tutkituista 6 ERIKA-metsiköistä
yhdessä oli runsaasti lylyä
Riikka Piispanen
Riikka Piispanen
Kasvunopeuden ja tiheyden muutokset
• alikasvosvaiheen erittäin
hidaskasvuinen, tiheä ydin
Oksatihentymät
• ydinlankuissa
• syntyneet alikasvosvaiheessa Riikka Piispanen
Metla/Erkki Oksanen
Sahatavaran laatu (ERIKA-kokeet) • eri-ikäiskuusen laatu oli
vähän huonompi kuin viljelykuusen
• tyypillinen laatuluokka C
(viljelykuusella B)
- Ikkunapuitteet ja –karmit, ovenkarmit
(maalattavat) (A3-A4,B)
- Ulkoverhoukset (B)
- Sisustuspaneelit (A3-A4, B)
- Lattiat (A3-A4, B)
Erkki Oksanen/Metla
14.3.2014 45
Tuhoriskit eri-ikäiskasvatuksessa
• tuuli, lumi
• juurikääpä
• ei myyrä, hirvi, tukkimiehentäi jne.
14.3.2014 46
Tuuli- ja lumituhot
• repaleiksi hakatut kulissit etenkin aukeiden ympäröiminä
• ränsistyneiden honteloiden puiden
vapauttaminen voimakkaalla hakkuulla
• metsän sisällä normaali
poimintahakkuu ja pienaukot
turvallisia
Piirros: Juha Varhi
Metla/Erkki Oksanen
14.3.2014 47
Juurikääpä
Poimintahakkuu luo erittäin suotuisat olot juurikäävän ja
muiden lahottajien menestymiselle kuusikoissa
• toistuvat hakkuut
• korjuuvauriot, paljon tuoretta kantopintaa
• ei puulajinvaihtoa, kantojen korjuuta tai kulotusta
• sieni säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v
• alikasvokset infektoituvat juuriston kautta
Metla/Erkki Oksanen
Torjunta
• talvihakkuu (2-4 kk)
• biologinen torjunta-aine
14.3.2014 48
Kirjanpainaja (Juha Siitonen)
• viihtyy aurinkoisilla lämpimillä paikoilla
• heikentyneissä puissa
• tuhokohteet yleensä varttuneeseen kuusikkoon
rajautuvan avohakkuun reunoilla
− tuulenkaatoja
− kuivuus- ja valostressistä kärsiviä isoja kuusia
• eri-ikäismetsä ei periaatteessa riskialtis
− ei avoimia paahteisia metsänreunoja
− ei tuulenkaadoille alttiita reunoja
− pienet puut säästyvät kirjanpainajalta
• näissä tapauksissa riskiä kuitenkin on
− hyvin harvaksi hakatun metsän yksittäiset isot puut
− jäljelle jääneiden puiden huonokuntoisuus
− repaleiseksi hakatun pienaukkometsän tuulenkaadot
Juha Siitonen
14.3.2014 49
Metla/Erkki Oksanen
Lisätietoja:
Tulevaisuuden metsät ja
metsänhoito –tutkimusohjelma
http://www.metla.fi/ohjelma/002/
040-801 5507
Eri-ikäismetsän kasvatuksessa riittää
haasteita niin käytännölle kuin tutkimukselle!
14.3.2014 50
Assmann, E. 1961. Waldertragskunde. München 490 s.
Eerikäinen, K., Valkonen, S. & Saksa, T. 2014. Ingrowth, survival and height growth of small trees in uneven-aged Picea abies stands in
southern Finland. Forest Ecosystems 1(5). 10 p. http://www.forestecosyst.com/content/1/1/5
Hökkä, H., Repola, J., Moilanen, M. & Saarinen, M. 2012. Seedling establishment on small cutting areas with or without site preparation in a
drained spruce mire – a case study in Northern Finland. Silva Fennica 46(5): 695–705
Koistinen, E. & Valkonen, S. 1993. Models for height development of Norway spruce and Scots pine advance growth after release in southern
Finland. Silva Fennica 27(3):179-194.
Kuuluvainen, T., Tahvonen, O. & Aakala, T. 2012. Even-aged and uneven-aged forest management in boreal Fennoscandia: a review. Ambio.
DOI 10.1007/s13280-012-0289-y
Laiho, O., Pukkala, T. & Lähde, E. 2014. Height increment of understorey Norway spruces under different tree canopies. Forest Ecosystems 1:
4. 8 s.
Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 2002. Development of Norway spruce dominated stands after single-tree selection and low
thinning. Canadian Journal of Forest Research 32: 1577-1584.
Lähde, E., Laiho, O. & Lin, C. 2009. Silvicultural alternatives in an uneven-sized forest dominated by Picea abies. Journal of Forest Research.
DOI 10.1007/s10310-009-0154-4
Lähde, E. & Pukkala, T. (toim.). 2013. Alikasvoksesta ylispuuksi. Joen Forest Program Consulting, Joensuu. 141 s.
Moilanen, M. & Saksa, T. (toim.). Alikasvokset metsän uudistamisessa - varjosta valoon. Metsälehti kustannus ja Metsäntutkimuslaitos. Pihlaja-
sarja 3.
Piispanen, R., Heinonen, J., Valkonen, S., Mäkinen, H., Lunqvist, S-O., Saranpää, P. 2014. Wood density of Norway spruce in uneven-aged
stands. Canadian Journal of Forest Research 44: 136-144.
Piri, T. & Korhonen, K. 2001. Infection of advance regeneration of Norway spruce by Heterobasidion parviporum. Canadian Journal of Forest
Research 31: 937-942.
Piri, T. & Valkonen, S. 2013. Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Canadian Journal of
Forest Research 43(9): 872-877
Pukkala. T., Lähde, E. & Laiho, O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Program Consulting, Joensuu. 229 s.
Pyörälä, J. 2013. Eri-ikäiskasvatuksen vaikutus kuusen puuaineen laatuun. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. 66
s.
Kirjallisuutta
14.3.2014 51
Ruuska, J., Siipilehto, J. & Valkonen, S. 2008. Effect of edge stands on the development of young Pinus sylvestris stands in southern Finland.
Scandinavian Journal of Forest Research 23: 214-226.
Saksa, T. 2004. Regeneration process from seed crop to saplings - a case study in uneven-aged Norway spruce-dominated stands in Southern
Finland. Silva Fennica 38(4): 371-381.
Saksa, T. & Valkonen, S. 2011. Dynamics of seedling establishment and survival in uneven-aged boreal forests. Forest Ecology and
Management 261(8): 1409-1414.
Sarvas, R. 1944. Tukkipuun harsintojen vaikutus Etelä-Suomen yksityismetsiin. Referat: Einwirkung der Sägestämmeplenterungen auf di
Priwatwälder Südfinnlands. Communicationes Instituti Forestalia Fenniae 33(1). 268 p.
Schütz, J. 2001. Der Plenterwlad und weitere Formen strukturierter und gemischter Wälder. Parey Buchverlag, Berlin. 207 s.
Surakka, H., Sirén, M., Heikkinen, J. & Valkonen, S. 2011. Damage to saplings in mechanized selection cutting in uneven-aged Norway spruce
stands. Scandinavian Journal of Forest Research 26 (3): Pages 232 – 244.
Valkonen, S. 2000. Effect of retained scots pine trees on regeneration, growth, form, and yield of forest stands. Resumen: Efecto de la
retención de pies de Pino silvestre sobre la regeneración, crecimiento, forma y producción Investigación agraria, Sistemas y recursos
forestales, Fuera de serie no. 1-2000: 121-145.
Valkonen, S., Koskinen, K., Mäkinen, J. & Vanha-Majamaa, I. 2011. Natural regeneration in patch clear-cutting in Picea abies stands in
Southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 26 (6): 530 – 542.
Valkonen, S. & Maguire, D. 2005. Relationship between seedbed properties and the emergence of spruce germinants in recently cut Norway
spruce selection stands in Southern Finland. Forest Ecology and Management 210: 255-266.
Valkonen, S., Sirén, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut - vaihtoehtoja avohakkuulle. Metsäkustannus. Helsinki. 124 s.
Valkonen, S., Ruuska, J. & Siipilehto, J. 2002. Effect of retained trees on the development of young Scots pine stands in Southern Finland.
Forest Ecology and Management 166(1-3): 227-242.
Vuokila; Y. 1984. Harsinnan teoriaa ja käytäntöä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 130. 107 s.
Kirjallisuutta