ERGONOMISTEN JA PERINTEISTEN VÄLISEINIEN VERTAILU Janne Laajoki 2011 Oulun seudun ammattikorkeakoulu
ERGONOMISTEN JA PERINTEISTEN
VÄLISEINIEN VERTAILU
Janne Laajoki
2011
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
3
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ
Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä
Rakennustekniikka Insinöörityö 35 + 2 Suuntautumisvaihtoehto Aika
Tuotantotekniikka 24.5.2011 Työn tilaaja Työn tekijä
Skanska Talonrakennus Oy Janne Laajoki Työn nimi
Ergonomisten ja perinteisten väliseinäjärjestelmien vertailu Avainsanat
ergonomia, väliseinät
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia väliseinätyön vaatimia materiaali- ja
työkustannuksia sekä työaikaa käytettäessä eri kipsilevyjärjestelmiä. Tutkimus
toteutettiin tekemällä mittauksia työmaalla ja haastattelemalla tutkittavia
levyjärjestelmiä käyttäneitä henkilöitä. Tietoa haettiin paljon myös RT- ja RATU-
kortistosta sekä levyvalmistajien Internet-sivuilta.
Työn tilaajana on Skanska Talonrakennus Oy, joka on yksi Suomen johtavista
rakennusalan yhtiöistä, ja se on osa maailmanlaajuista Skanska konsernia. Skanska
Talonrakennus valmistaa erilaisia asuin-, julkis- ja toimistokiinteistöjä. Skanska
Talonrakennuksen Pohjois-Suomen yksiköllä ei ole ollut aikaisempaa laajaa käsitystä
ergonomisten kipsilevyjärjestelmien käytöstä väliseinätyössä.
Tutkimusten perusteella todettiin, että ergonomisen järjestelmän materiaalikustannukset
ovat noin 13 %:a perinteisen järjestelmän kustannuksia korkeammat. TES:een
perustuvan työnhinnan sekä sosiaalikulujen havaittiin olevan noin 3 % halvempia
käytettäessä ergonomista järjestelmää. Todettiin myös, että työsaavutukset molemmilla
järjestelmillä pysyvät lähes samoina, mutta työryhmän tottuessa käyttämään
ergonomista järjestelmää, sillä on mahdollisuus saavuttaa myös parempia
työsaavutuksia kuin perinteisellä järjestelmällä.
4
OULU POLYTECHINCS ABSTRACT
Degree programme Thesis Pages + Appendices
Civil Engineering B.Sc 35 + 2 Line Date
Production Management 24.5.2011 Commissioned by Author
Skanska Talonrakennus Inc. Janne Laajoki Thesis title
Comparison over traditional and ergonomic partition wall systems Keywords
ergonomic, partition wall
The meaning of this thesis is to research the costs for material and work when building
partition walls with different partition wall systems, the time needed to build walls with
different systems was also researched. The research was carried out by doing field
research and by interviewing people that had experience in using ergonomic drywall
system. RT and RATU cards together with web sites of plasterboard manufacturers
were also used as source of information.
This thesis was commissioned by Skanska Talonrakennus Inc. which is one of the
leading building constructors in Finland and it is part of worldwide Skanska
Corporation. Skanska Talonrakennus manufactures different types of residential, public
and corporate buildings. Northern sector of Skanska Talonrakennus Inc. had little earlier
knowledge of using ergonomic drywall system in partition walls. The meaning of this
thesis was to research the cost of materials and work, and the time used in different
partition wall systems.
Basing on the result of research it was discovered that the material costs of ergonomic
system were approximately 13 % more expensive than those of traditional system. The
cost for work in building partition walls was based on collective labor agreement and
social payments for these the result was that ergonomic system was approximately 3 %
cheaper than traditional system. It was also discovered that the time used to build walls
in different systems were very similar, but it was also noted that if builders were
familiar at using ergonomic system it was possible to achieve better work achievements
than with traditional system.
5
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ ............................................................................................................. 3
ABSTRACT ................................................................................................................. 4
SISÄLLYS ................................................................................................................... 5
KÄSITTEET................................................................................................................. 7
1 JOHDANTO .............................................................................................................. 9
2 VÄLISEINÄTYÖ .................................................................................................... 10
2.1 Työmenekit ja niiden muodostuminen ............................................................... 10
2.2 Ergonomia......................................................................................................... 12
2.3 Väliseiniä koskevia määräyksiä ja ohjeita .......................................................... 14
2.3.1 Ääneneristävyys ja palonkesto .................................................................... 14
2.3.2 Laatu .......................................................................................................... 14
2.3.3 Työturvallisuus ........................................................................................... 17
3 VÄLISEINÄTYÖ TUTKIMUSKOHTEESSA ......................................................... 19
3.1 Tuotantotekniikka ............................................................................................. 19
3.1.1 Työryhmä ja tehtävän sisältö ...................................................................... 19
3.1.2 Materiaalit .................................................................................................. 21
3.1.3 Työvälineet, koneet ja kalusto..................................................................... 22
3.2 Tutkittavat rakenteet .......................................................................................... 22
3.2.1 Levyjen ominaisuudet ................................................................................. 23
3.2.2 Perinteisen järjestelmän rakenne ................................................................. 23
3.2.3 Ergonomisen järjestelmän rakenne ............................................................. 23
3.3 Menetelmien vertailu kohteessa ......................................................................... 25
3.3.1 Kohde ......................................................................................................... 25
3.3.2 Materiaali- ja työkustannusten vertailu ....................................................... 26
3.3.3 Työmenekkien vertailu ............................................................................... 27
3.4 Tulosten analysointi .......................................................................................... 31
4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA .................................................................... 32
LÄHTEET .................................................................................................................. 34
7
KÄSITTEET
Suoritemäärä Toiminnan määrällinen aikaansaannos, esim. valmiin
väliseinätyön määrä neliöinä.
Suoriteyksikkö Suoritemäärän mittayksikkö, kuten esim. m2, m
3 ja jm.
Työmenekki Aika, jonka työntekijä tarvitsee yhden suoriteyksikön
tekemiseen, esim. tth/m2.
T1-aika, perusaika Aika, joka tarvitaan varsinaisen työn tekemiseen.
TL1-aika,
menetelmän lisäaika Aika, joka tarvitaan varsinaista työtä tukeviin töihin, esim.
materiaalien siirrot.
T2-aika,
menetelmäaika Aika, joka käytetyllä menetelmällä tarvitaan.
TL2-aika,
työvuoron lisäaika Lisäaika, joka sisältää pienet, alle tunnin mittaiset tauot ja
häiriöt työssä.
T3-aika, työvuoroaika T3-ajat ovat tavoitteellisia työmenekkejä, jotka eivät sisällä
yli tunnin kestäviä häiriöitä tai keskeytyksiä. Tehollista aikaa
käytetään rakentamisvaiheaikataulujen, viikkoaikataulujen ja
tehtäväsuunnitelmien tehtävien kestoja laskettaessa.
T4-aika, kokonaisaika Kokonaisaika, eli työvaiheaika sisältää kaikki työhön
käytetyt tunnit, myös tunnin mittaiset ja pidemmät
työskentelyn keskeytykset. Kokonaisaikaa käytetään
kustannusten arvioimiseen ja yleisaikataulujen laadintaan.
Kokonaisajat saadaan kertomalla työvuoroajat työvaiheen
lisäaikakertoimella.
8
TL3-kerroin, työvaiheen
lisäaikakerroin Työvaiheen lisäajat ovat vähintään tunnin pituisia työn
keskeytyksiä, pieniä erillisiä työvaiheita tai koneiden ja
laitteiden rikkoutumisia tai huoltoja, odotusaikoja,
säähaittoja, tapaturmia tms. TL3-kerroin vaihtelee
1,10…1,30 työlajista riippuen. Pakkaspäivät eivät kuulu
työvaiheen lisäaikoihin.
Työntekijätunti (tth) Aika, jonka yksi työntekijä käyttää suoriteyksikön
tekemiseen.
Työsaavutus Aikayksikössä tuotettujen suoritteiden lukumäärä, esim.
m2/tv. Työsaavutuksesta käytetään myös nimityksiä teho ja
kapasiteetti.
RAM Rakennusammattimies.
RM Rakennusmies.
Perinteinen väliseinä Tällä tarkoitetaan tässä työssä sitä, että väliseinä on
valmistettu käyttämällä 1200 mm leveitä kipsilevyjä ja
käyttämällä runkojakona 600 mm:ä tai 400 mm:ä.
Ergonominen väliseinä Tällä tarkoitetaan tässä työssä sitä, että väliseinä on
valmistettu käyttämällä 900 mm leveitä kipsilevyjä ja
käyttämällä runkojakona 450 mm:ä tai 900 mm:ä.
9
1 JOHDANTO
Väliseinätyö on yksi rakennusvaiheen kriittisimmistä sisävalmistusvaiheista ajallisesti,
sillä se tahdittaa useita myöhempiä työvaiheita. Myös kustannusmerkitys nousee
kohtuullisen suureksi kerrostalokohteessa, koska seinäpintaa rakennetaan paljon ja sen
laadukas valmistaminen vaatii ammattitaitoisen työpanoksen. Tässä työssä on
tarkoituksena tutkia, hyödytäänkö ergonomisten levyjen käytössä ajallisesti ja tätä
kautta taloudellisesti.
Työn tavoitteena on selvittää tyypillisessä kerrostalokohteessa väliseinien toteutuksen
vaatimat työaika sekä materiaali- ja työkustannukset, kun käytetään perinteistä tai
ergonomista järjestelmää, jotka eroavat toisistaan käytettävien kipsilevyjen leveyksien
ja seinän runkojakojen osalta. Tässä opinnäytetyössä perinteisellä järjestelmällä
tarkoitetaan, että käytetään 1200 mm leveää kipsilevyä ja 600 mm:stä tai 400 mm:stä
runkojakoa. Ergonomisella järjestelmällä tarkoitetaan taas sitä, että käytetään 900 mm
leveää kipsilevyä ja runkojakona joko 450 mm:ä tai 900 mm:ä. Valmiin työn
tarkoituksena on ohjeistaa Skanska Talonrakennus Oy:n tuotantoa valitsemaan
kustannustehokkaimman ratkaisun ja tätä kautta kasvattaa myyntivoittoa.
Tutkimusmenetelmä on havainnoiva eli havainnoinnin avulla arvioidaan työn
osavaiheet, työsaavutukset ja kustannukset. Tulosten arvioinnissa käytetään apuna myös
RATU-kortistoa. Työssä käydään läpi erot, joita ergonomisessa ratkaisussa on
tavalliseen ja selvitetään, mitä hyötyjä ergonomisten levyjen käytöstä on työntekijälle.
Tarkastellaan myös väliseinien rakentamiseen liittyviä määräyksiä ääneneristävyyden,
paloturvallisuuden ja laadun osalta. Työssä käydään läpi myös väliseinien
tuotantotekniikka ja valmistukseen tarvittavat välineet ja materiaalit.
Kohteena työssä on As. Oy Oulun Romeo & Julia, joka sijaitsee Oulun
Limingantullissa. Kohde koostuu kahdesta 5-kerroksisesta kerrostalosta, joista
Romeossa on kaksi rappua ja Juliassa yksi rappu. Romeo koostuu 49 huoneistosta ja
Julia 25 huoneistosta. Molempien talojen bruttopinta-ala yhteensä on noin 6900 m2 ja
asuntopinta-alaa on noin 4200 m2. Rakennusajankohta on 21.6.2010 - 26.9.2011.
10
2 VÄLISEINÄTYÖ
Tässä luvussa käydään läpi väliseinätyön teoriaa. Tarkastellaan väliseinätyön
työmenekkejä RATU-kortiston pohjalta ja kerrotaan työmenekkien muodostumisesta.
Lisäksi kerrotaan myös ergonomiasta ja sen vaikutuksista väliseinätyöhön sekä
väliseinätyön määräyksistä ja ohjeista.
2.1 Työmenekit ja niiden muodostuminen
Työmenekillä tarkoitettaan aikaa, jonka työntekijä, työryhmä tai työkone tarvitsee
yhden suoriteyksikön valmistamiseen, esimerkiksi väliseinätyön tapauksessa tth/m2.
Työmenekkiin liittyy monia käsitteitä ja näitä ovat muunmuassa T4-aika eli
kokonaisaika, T3-aika eli työvuoroaika ja TL3-kerroin eli työvaiheen lisäaikakerroin.
Työn kokonaisaika eli T4-aika muodostuu, kun kerrotaan työvuoroaika eli T3-aika
työvaiheen lisäaika kertoimella eli TL3-kertoimella. Kuvassa 1 on esitetty ajankäytön
käsitteiden riippuvuuksia toisiinsa ja käsitteet on kuvattu tarkemmin opinnäytetyön
käsitteet osiossa (kuva 1).
Kuva 1. Ajankäytön käsitteet (22, s. 8).
Seuraavaksi kerrotaan, miten kuvan 1 ajat muodostuvat Ratu-kortin mukaan
väliseinätyölle käytettäessä perinteistä järjestelmää. Ratu-korteissa ilmoitetaan suoraan
11
T3-aika työmenekiksi työvaiheen eri osille, joten laskettaessa väliseinätyön kestoa
tarvitsee vain kertoa työosan suoritemäärä tällä annetulla työmenekillä. Nämä on
esitetty taulukossa 1. Tämän jälkeen lasketaan yhteen eri työosien kestot, jolloin
saadaan tulokseksi työvaiheen kesto. Työvaiheen kesto kerrotaan tämän jälkeen
suoritemääräkertoimella, joka on verrannollinen suoritemäärän laajuuteen.
Suoritemääräkerroin väliseinätyössä vaihtelee välillä 1,15 - 0,90. Työvaiheen
kokonaisaika T4 saadaan, kun kerrotaan edellä mainitulla tavalla laskettu työvaiheen
kesto T3 lisäaikakertoimella TL3. Työsaavutus eli työteho voidaan taas laskea
jakamalla väliseinien suoritemäärä työn kestolla T3.
Taulukko 1. Väliseinätyön työmenekit ja suoritemäärän vaikutus (10).
Työnosat Työmenekki
Aloittavat työt
- tavaran vastaanotto ja välivarastointi 0,005 tth/m2
Siirrot
- nosturi 0,20 tth/siirtokerta
- traktori 0,25 tth/siirtokerta
-käsinsiirto 0,08 tth/siirtokerta
Väliseinätyö
- mittaus 0,03 tth/seinä-m2
Rungonpystytys k 600 k400
- metallirunko 0,11 tth/m2 0,14 tth/m
2
- puurunko 0,14 tth/m2 0,17 tth/m
2
Levytys
- 1 puoleinen levytys 0,12 tth/m2
- 1 levy/puoli 0,20 tth/m2
- 2 levyä/puoli 0,32 tth/m2
Liittyvät työt k 600 k 400
- eristys 0,04 tth/m2 0,06 tth/m
2
Lopettavat työt
- siivous 0,01 tth/m2
Suoritemäärän vaikutus
Väliseinän määrä kohteessa (m2) alle 50 100 500 1000 yli 1500
Kerroin 1,15 1,10 1,00 0,95 0,90
Ergonomista järjestelmää käytettäessä voidaan soveltaa taulukon 1 tietoja. Näin
toimittaessa tulee kuitenkin huomioida, että ergonomisen järjestelmän rungon pystytys
on hitaampaa kuin perinteisellä järjestelmällä ja levytys on nopeampaa kuin
perinteisellä järjestelmällä. Tämä tosin riippuu suuresti työryhmän kokemuksesta
12
käyttää ergonomista järjestelmää. Karkeasti rungonpystytykseen ergonomisella
järjestelmällä voi käyttää RATU-kortin tietoa, joka on annettu k 400 runkojaolle, koska
ergonomisen järjestelmän runkojakona on k 450. Levytyksen osalta RATU-kortin
työmenekkejä on vaikeampi soveltaa ergonomiselle järjestelmälle, koska levyn käsittely
on huomattavasti helpompaa. Levytyksen keston voi laskea myös RATU-kortista
saatavalla työmenekillä, mutta tällä tavalla saatu työosan kesto on epätarkka. Luvussa
3.3.3 on selitetty tarkemmin, miten ergonomisen järjestelmän työsaavutuksia on tässä
opinnäytetyössä lähdetty ratkaisemaan.
2.2 Ergonomia
Ergonomialla tarkoitetaan ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista
ja kehittämistä. Ergonomian tarkoituksena on parantaa ihmisen hyvinvointia ja
työsuorituksen tuottavuutta.
Rakentamisessa ergonomia on erittäin tärkeää, koska työssä toistuvat paljon samat
liikkeet. Lisäksi materiaalit, joita käsitellään, ovat usein hyvin raskaita. Toistettaessa
tiheään samoja liikkeitä ne alkavat rasittaa lihaksistoa ja niveliä yksipuoleisesti. Tämä
voi aiheuttaa ajan mittaan erilaisia sairauksia liikuntaelimissä ja lyhentää työuraa.
Ergonomian kannalta huomiota kaipaavia kohtia väliseinätyössä ovat levyjen nostot,
siirrot, käsittely ja asennus. Gyproc on teettänyt ergonomisten levyjen käytön
vaikutuksista työntekijän kuormittumiseen pilottitutkimuksen, jonka tulokset on
nähtävissä kuvassa 2.
13
KUVA 2. Asentajan kuormittuminen, ERGO-levy/1200-levy (17)
Nostoja suoritettaessa tulisi kiinnittää huomiota nostokorkeuteen. Paras nostokorkeus
olisi seisoma-asennossa oltaessa rystysten ja kyynärpään väliin jäävä korkeus. Tarkkoja
rajoituksia suurimmista sallituista nostoista tai nostojen määristä ei ole lailla säädetty
muille kuin nuorille alle 18-vuotiaille työntekijöille. Yleisinä suosituksina pidetään, että
maksimi taakka, jonka saa nostaa, on 25 kg:aa. Tällöin nostoja saa tehdä enintään 12
kertaa tunnissa. Lisäksi yli 35 kg painavia taakkoja ei tulisi nostaa lainkaan käsin. Näin
menettelemällä saataisiin rasitus mahdollisimman pieneksi. Levyjen nostot voitaisiin
järjestää tällaiseksi, kun levyt varastoitaisiin pukkien päälle. (13, s. 22; 14.)
Levyjen vaakasiirtoja suoritettaessa tulee käyttää apuna asennusvaunuja (13, s. 22),
jolloin levyjä ei tarvitse kantaa pitkiä matkoja ja pystytään siirtämään paljon levyjä
kerralla. Jos siirron joutuu suorittamaan kantamalla esimerkiksi asennusvaunusta
seinälle, on suositeltavaa, että siirto matka ei ylitä 2 metriä (14). Kun levyjä käsitellään
asennusvaunulla, tulee vaunu säätää siten, että työskentely asento on mahdollisimman
pystyssä ja kädet pysyvät hartiatason alapuolella. (10, s. 7.)
Levyjä asennettaessa tulee käyttää apuna telineitä, että työasento saadaan pysymään
hyvänä. Asennuksessa tulee käyttää myös esimerkiksi jalkanostinta, jolla saadaan
kannatettua levyä vähällä rasituksella. (10, s. 5-7.)
14
2.3 Väliseiniä koskevia määräyksiä ja ohjeita
2.3.1 Ääneneristävyys ja palonkesto
Rakennusmääräyskokoelman osan C1 mukaan olennaisena vaatimuksena
ääneneristävyydelle on seuraava. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että
melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se
vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja
työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Asuinhuoneiston ja sitä ympäröivien tilojen
välinen pienin ilmaääneneristysluku R´w on yleensä 55 dB:ä. Asuinhuoneiston ja toista
huoneistoa palvelevan uloskäytävän välillä, kun välissä on ovi, pienin sallittu R´w on 39
dB:ä. (3, s. 3-5.)
Rakennusmääräyskokoelman osan E1 mukaan kohteen kaltainen rakennus kuuluu
paloluokkaan P1, jossa kantavien rakenteiden oletetaan kestävän koko palokuorma
sortumattomana. P1-paloluokan mukaan asuntojen sisäpuolisten pintamateriaalien tulee
täyttää luokkavaatimukset D-s2, d2 (4, s.21).
2.3.2 Laatu
Jotta työssä saavutetaan korkea laatu, sitä on valvottava ja tarkkailtava työn aikana ja
sen jälkeen. Seuraavassa on käyty läpi laadunvarmistamisen menetelmiä ja
laatuvaatimuksia.
Laadun varmistus
Ennen työtä työnsuorittajat on opastettava työhön ja varmistettava, että he ovat työhön
ja työkohteeseen perehtyneitä. Työnsuorittajien on tutustuttava myös materiaalin
valmistajien ohjeisiin, mikä on tämän opinnäytetyön tapauksessa erittäin tärkeää, koska
on tarkoituksena alkaa käyttää uutta levytyyppiä. Työnsuorittajille annetaan myös
tarvittava työhön opastus. (10, s. 7.)
15
Aloituspalaverissa, joka järjestetään viimeistään muutamaa päivää ennen työn aloitusta,
sovitaan kaikista työn toteutukseen liittyvistä asioista. Näitä ovat asennus- ja
laatusuunnitelmat, vastuuhenkilöt, laadunvarmistus- ja työturvallisuusasiat, aikataulu ja
työajat. Aloituspalaverista on tehtävä muistio, jonne kirjataan mahdolliset muutokset.
Tämä muistio liitetään työmaa-asiakirjoihin. (10, s. 7.)
Työkohteeseen tehdään vastaanottotarkastus, jossa tarkistettaan, että kohde on
sellaisessa tilassa, että työ voidaan siellä aloittaa ja toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.
Vastaanottotarkastuksesta tehdään muistio liitettäväksi työmaa-asiakirjoihin.
Materiaaleille tehdään vastaanottotarkastus, jossa tarkistetaan, että materiaalit ovat
ehjiä, niitä on oikea määrä ja että ne täyttävät asiakirjojen asettamat vaatimukset. (10, s.
7.)
Työstä tehdään mallityö ennalta sovitusta alueesta. Mallityön tekee sama työryhmä
samoilla menetelmillä, välineillä ja tuotteilla kuin varsinaisenkin työn. Mallityölle
suoritetaan suunnitellut laadunvarmistuskokeet. Mallityössä tarkistetaan myös
käytettyjen tuotteiden ja menetelmien soveltuvuus kohteeseen. Työn tarkistaa ja
hyväksyy rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija. Mahdolliset korjaukset ja muutokset
työssä tulee tehdä ja hyväksyttää ennen kuin siirrytään seuraavaan työvaiheeseen.
Mallityön tarkastamisesta luodaan muistio työmaa-asiakirjoihin liitettäväksi. (10, s. 7.)
Työn aikana kaikki työhön liittyvä ja siihen vaikuttavat asiat kirjataan
työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat muun muassa sää ja laadunvalvontakokeet
ja niiden tulokset. Työn laatua valvotaan ja verrataan mallityöhön jatkuvasti työn
edetessä. Valvottavia asioita ovat muun muassa mittatarkkuus, materiaalien kunto ja
laatu sekä asennusolosuhteet. Syntyvien poikkeamien syyt selvitetään ja korjataan
välittömästi. (10, s. 7.)
Työn jälkeen työhön liittyvät asiakirjat arkistoidaan. Työstä suoritetaan itselle luovutus,
jossa työ tarkistetaan luovutussuunnitelman mukaisen tarkistuslistan mukaan. Itselle
luovutuksessa löytyneet virheet korjataan ennen tilaajalle luovutusta. Valmis työ
luovutetaan siten, että sen tarkistaa rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija, jotka myös
vertaavat työtä asiakirjoihin ja hyväksyvät sopimuksen ja suunnitelmien mukaisen
valmiin työn. Työn tarkastamisesta, mahdollisista huomautuksista ja
16
korjausehdotuksista tehdään tarkastuspöytäkirja. Luovutuksen yhteydessä tilaajalle
annetaan väliseinien käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeet. (10, s. 8.)
Laatuvaatimukset
Valmiissa levytyksessä ei saa olla repeämiä, lohkeamia, halkeamia tai muita levytyksen
lujuutta tai ulkonäköä heikentäviä rikkoutumia. Näkyviin jäävien pintojen on oltava
ehjiä. Myös niiden laadun ja ulkonäön on oltava yhdenmukaiset. Pintakäsiteltävien
pintojen on oltava niin puhtaita, että pinnoissa mahdollisesti olevat tahrat tai muut
sellaiset eivät vaikeuta levytyksen pintakäsittelyä ja että pintakäsiteltyihin pintoihin ei
tule värivirheitä. Pintakäsittelemättömiksi tarkoitetuissa pinnoissa ei saa olla likatahroja.
(5, s. 210.)
Taulukossa 2 on esitetty valmiin sisäverhouslevytyksen sallitut mittapoikkeamat.
Poikkeamat mitataan levytyksen huonoimmasta kohdasta ja kaikki
mittatarkkuusvaatimukset ovat voimassa samanaikaisesti (5, s. 210). Taulukosta
voidaan soveltaa opinnäytetyössä olevaan kohteeseen joko luokkaa 1 tai luokkaa 2.
TAULUKKO 2. Sisäverhouslevytyksen mittatarkkuusvaatimukset (5, s. 211).
Ulottuvuudet ja
sijainti
Mittauspituus
mm
Suurin sallittupoikkeama mm
Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3
Käyryys enintään 200 1 1 2
enintään 1000 3 4 6
enintään 2000 4 6 10
Seinän poikkeama pystysuorasta 5 8 12
Puskusaumoissa sallittu raon leveys
ennen pintakäsittelyä 1 2 3
Sauman hammastus
- pintakäsiteltävä levytys 1 1 2
- pintakäsittelemättömäksi tarkoitettu
levytys 0,3 0,5 2
17
2.3.3 Työturvallisuus
Työturvallisuus on huomioitava väliseinätyössä siten, että se täyttää valtioneuvoston
asetuksen rakennustöiden työturvallisuudesta 2009/205 sekä Skanskan omat
työturvallisuuteen liittyvät määräykset. Merkittäviä asioita, joita tulee ottaa huomioon
väliseinätyön työnturvallisuussuunnittelussa, ovat henkilökohtaisten suojainten käyttö,
työergonomia, pölyntorjunta, käytettävät koneet ja välineet ja ensiapu.
Henkilökohtaiset suojaimet
Työskennellessään rakennustyömaalla työntekijän on käytettävä seuraavia
suojavarusteita: suojakypärä, suojalasit, kuulosuojaimet, huomioväreillä varustettu
työvaatetus ja turvajalkineet. Eristettäessä on lisäksi käytettävä suojakäsineitä ja
hengityssuojainta. (12; 6.)
Työergonomia
Työmenetelmät, rakennusmateriaalit ja työvälineet tulee valita siten, että nostojen ja
huonojen työasentojen aiheuttamia vaaroja ja haittoja ehkäistään. Raskaat vaakasiirrot
tulee tehdä sopivan kuljetusvälineen avulla. (12.)
Pölyntorjunta
Työssä syntyvälle pölylle on varattava riittävän tehokkaita paikallispoistolaitteita. Jos
tarve vaatii, on työpiste osastoitava ja ilmastoitava koneellisesti. Käytettäessä
paikallispoistolaitteita on ne pidettävä toimintakunnossa. (12.)
Koneet ja laitteet
Väliseinätyössä käytettävien koneiden ja laitteiden tulee olla työhön soveltuvia,
olosuhteisiin nähden riittävän lujarakenteisia sekä siten suojattuja, etteivät ne aiheuta
vaaraa työtekijälle tai muille työmaalla oleville. (12.)
18
Ensiapu
Työmaalle on varattava riittävä määrä ensiaputarvikkeita. Lisäksi työmaalla täytyy olla
ensiapuun perehtyneitä työntekijöitä. (12.)
19
3 VÄLISEINÄTYÖ TUTKIMUSKOHTEESSA
Tässä luvussa käydään läpi väliseinien tuotantotekniikkaa. Kerrotaan, minkälaisia
työryhmiä käytetään, millainen on tehtävän sisältö opinnäytetyön tutkimuskohteessa
sekä minkälaisia materiaaleja ja millaista kalustoa väliseinätyössä käytetään.
3.1 Tuotantotekniikka
3.1.1 Työryhmä ja tehtävän sisältö
Työryhmänä väliseinätyössä käytetään kahta rakennusmiestä, joista ainakin toinen on
rakennusammattimies. Työryhmän tulee olla perehdytetty työmaahan ja sen tulee tietää,
mitkä ovat työn laatuvaatimukset. Työryhmällä on oltava käytössään uusimmat
suunnitelma-asiakirjat, sekä mahdolliset asukasmuutosasiakirjat. (11, s. 20.)
Seuraavassa kuvataan tehtävän keskeiset työvaiheet ja oletetaan, että tarvittavat
materiaalit ja tarvittava kalusto on työmaalla varastoituna ja työn tekijöiden
käytettävissä. Tämän opinnäytetyön kannalta ratkaisevimmat työvaiheet ovat rungon
asennus ja levytys. Työvaiheet on kuvattu tutkimuskohteena olevan As Oy Oulun
Romeo & Julian käytäntöjen ja RATU-kortiston tietojen mukaan.
Materiaalien siirrot
Tässä työvaiheessa materiaalit nostetaan aluksi torninosturin avulla kerroksiin
parvekkeiden kautta yhteen huoneistoon, johon materiaalit varastoidaan siksi aikaa,
kunnes työryhmä on edennyt kyseiseen kerrokseen. Välivarasto valitaan siten, että se on
riittävän suuri, etteivät rungot ja levyt vaurioidu varastoinnin aikana ja siten, että siitä
voidaan jakaa materiaalit helposti muihin huoneistoihin. Työryhmä siirtää levyt
työpisteisiin käyttäen apuna asennusvaunua, johon voidaan lastatta kerralla useita levyjä
Rungot voidaan siirtää työpisteeseen kantamalla. (6; 10, s. 3.)
20
Mittaus ja merkinnät
Tämä työvaihe edellyttää, että mittamies on etukäteen merkannut huoneiston kattoon
väliseinien ja niihin tulevien aukkojen paikat. Työryhmä siirtää tässä työvaiheessa
mittamiehen merkkaamat seinien ja aukkojen paikat myös lattiaan käyttäen apuna
esimerkiksi elektronisia mittavälineitä ja linjalankaa. (6; 10.)
Rungon asennus
Ennen työvaiheen alkua käytettävät runkomateriaalit tarkistetaan, jotta ne ovat suoria ja
muutenkin suunnitelmien ja sopimuksien mukaisia. Tässä työvaiheessa työryhmä
mittaa, katkoo ja asentaa metalliset ylä- ja alajuoksut merkittyihin paikkoihin
ampumalla. Ylä- ja alajuoksuina käytettään joko 66 mm:stä tai 95 mm:stä teräsrankaa.
Käytettävä ranka määräytyy piirustusten mukaan. Seuraavaksi ylä- ja alajuoksujen
väliin sijoitellaan pystyrangat. Nämä kiinnitetään ylä- ja alajuoksuihin ruuveilla
ainoastaan kulmista ja karmikohdista, koska lopulliset sijainnit määräytyvät vasta
levytys vaiheessa. Runko materiaaleina käytetään tavallisesti 66 mm:stä ja 95 mm:stä
teräsrankaa, mutta oviaukkojen karmeihin ja saunan seinään käytetään 66 mm:stä
puurankaa. Kiinto- ja LVIS-kalusteita varten asennetaan vielä kiinnitys alustat. (6; 10.)
Levytys
Levyt mitoitetaan ja työstetään oikean kokoisiksi ottaen huomioon aukot ja se ettei
levyjen saumat osu samoille kohdille eri puolilla seinää. Työryhmä tekee levyihin myös
reiät sähkö- ja LVI-kalusteita varten. Seuraavaksi levyt nostetaan oikeille paikoilleen
käyttäen apuna jalkanostinta ja lopuksi levyt ruuvataan kiinni runkoon käyttäen
lippaallista väliseinäruuvainta. Toinen puoli levytetään vasta kun sähkö- ja LVI-
asentajat ovat asentaneet tarvittavat kalusteet seiniin. (6; 10.)
Eristys
Tämä työvaihe vaatii, että toinen puoli seinästä on levytetty ja että sähkö- ja LVI-
asentaja ovat käyneet asentamassa tarvittavat sähkö- ja LVI-kalusteet. Tämän jälkeen
työryhmä leikkaa villat sopivan levyisiksi ja pituisiksi paloiksi villaveitsellä ja asentaa
21
villan seiniin ja hormeihin, joihin piirustusten mukaan tulee villa. Eristykseen syntyvät
saumat on porrastettava. (6; 10.)
Siivous ja jätteiden lajittelu
Jokaisen kerroksen käytävälle on sijoitettu jätevaunu rakennusjätettä varten. Työryhmä
siivoaa tuottamansa karkean jätteen (esimerkiksi levyn palaset ja lyhyet puun pätkät)
aina saatuaan valmiiksi jonkin edellä mainituista työvaiheista. Kun asunto on kokonaan
levytyksen osalta valmis, työryhmä siivoaa kaiken karkean jätteen, jonka jälkeen
rakennusapumies käy imuroimassa asunnon lattiat. Siivouksen jälkeen jätteet lajitellaan
työmaalla oleviin jätelavoihin. (6; 10.)
3.1.2 Materiaalit
Seuraavassa on lueteltu väliseinätyössä käytettävät materiaalit. Laskelmat materiaalien
menekeistä käytettäessä eri levyvaihtoehtoja on esitetty liitteissä.
Runko
Lattia- ja kattokisko SK 66/40
Lattia- ja kattokisko SK 95/55
Väliseinäranka, LPR 66/40
Väliseinäranka, LPR 95/37
Väliseinäranka, Kerto-T 44x66 mm
Panosnauloja
Ruuveja
Levytys
Kipsilevy 1200 mm tai 900 mm
Kipsilevyruuveja
Eristys
Villa 50 mm
22
3.1.3 Työvälineet, koneet ja kalusto
Seuraavassa on lueteltu väliseinätyöhön tarvittava kalusto eri työvaiheissa kyseisessä
kohteessa eli As Oy Oulun Romeo & Julian työmaalla.
Suojaus Muovit, pahvit ja suojapeitteet.
Mittaus Elektroniset ja optiset mittalaitteet, vesivaaka, linjalanka ja
rullamitta.
Nosto- ja siirtokalusto Torninosturi nostoapulaitteineen, asennusvaunu ja
kantokahvat.
Runkotyö Kirvesmiehen varustus, peltisakset, kulmahiomakone,
ruuvinväännin, panos- ja paineilmanaulain.
Levytys Mattoveitsi, raspi, kaistaleikkuri, viistehöylä, levyurastin,
levynostin, väliseinäruuvain ruuvilippaalla, linjain, reikäpora
ja kirvesmiehen varustus.
Eristys Villaveitsi ja hengityssuojain.
Siivous Jätteiden keräys- ja kierrätysastiat.
3.2 Tutkittavat rakenteet
Tätä opinnäytetyötä varten tutkitaan kahta väliseinäjärjestelmää eli niin sanottua
perinteistä järjestelmää ja niin sanottua ergonomista järjestelmää. Seuraavissa
kappaleissa on kuvattu järjestelmissä käytettävien levyjen eroja sekä järjestelmillä
toteutettavia tuoterakenteita.
23
3.2.1 Levyjen ominaisuudet
Taulukossa 3 on kuvattu järjestelmien levyjen ominaisuuksia ja hintoja. Tutkimuksessa
käytettävät levyt ovat erikoiskovia kipsilevyjä, mutta kumpaankin järjestelmään kuuluu
myös muita levytyyppejä, kuten esimerkiksi normaali- ja märkätilakipsilevy ja niin
edelleen. Materiaalien koot on kuvattu tutkimuskohteena toimineen työmaan tarpeiden
mukaisesti.
TAULUKKO 3. Kipsilevyjen ominaisuudet (15, s. 7).
Levy Mitat (mm) Paino (kg)* Hinta (€/m2)
1200 mm 1200 x 2600 x 12,5 36,5 4,25
900 mm 900 x 2600 x 12,5 27,4 5,20
* Kummankin levyn paino on 11,7 kg/m2.
Kuten edellä huomataan, on 900 mm leveä levy 25 %:a kevyempi kuin 1200 mm leveä.
Ottaen huomioon kappaleessa 2.2 mainitut nostorajoitussuositukset ei perinteistä
kipsilevyä tulisi nostaa lainkaan käsin yksin vaan sitä tulisi aina käsitellä työparin
kanssa. Myös ergonominen levy ylittää suositellun 25 kg rajan, mutta pysyy silti
alueella, jossa sitä voidaan vielä käsitellä yksin (14).
3.2.2 Perinteisen järjestelmän rakenne
Perinteisessä järjestelmässä rakenne on seuraavanlainen. Lattiaan ja kattoon asennetaan
kiskot, jotka ovat 66 mm tai 95 mm leveitä. Kiskojen väliin asennetaan sopivan levyiset
pystyrangat, joko 600 mm:n tai 400 mm:n jaolla. Jako riippuu siitä kuinka jäykkää
seinää halutaan rakentaa. Esimerkiksi kylpyhuoneen ja saunan seinät vaativat
jäykempää rakennetta, joten niissä käytetään 400 mm:n jakoa. Aukkojen karmit
toteutetaan tutkimus kohteessa aina puurangoilla, koska tällöin esimerkiksi oville
saadaan tukevampi kiinnitys (6).
3.2.3 Ergonomisen järjestelmän rakenne
Tällä hetkellä ergonomisia kipsilevyratkaisuja tarjoavat Knauf ja Gyproc. Kummankin
valmistajan järjestelmissä levyt ovat käytännössä samanlaisia, eli levyt ovat 900 mm
24
leveitä, 12,5 mm paksuja ja painavat 11,7 kg/m2. Valmistajien erot löytyvät
runkoratkaisuista. Runkojen leveydet ovat samat kuin perinteisellä järjestelmälläkin
tehtäessä eli 66 mm:ä ja 95 mm:ä. Seuraavassa on kerrottu valmistajien tarjoamien
järjestelmien eroista.
Knauf
Knaufin tarjoamassa järjestelmässä pystyrangat asennetaan lattia- ja kattokiskon väliin
käyttäen runkojakona 450 mm:ä (kuva 3). Karmeissa käytetään tässäkin puurankaa.
KUVA 3. Knaufin runkojärjestelmä 900 mm:sille levyille (1, linkit Asennus ->
Sisäverhouslevyt -> Teräsrangat -> Rangat).
Gyproc
Gyproc tarjoaa ergonomisille kipsilevyjärjestelmille kaksi runkojärjestelmää. Toinen on
vastaavanlainen kuin Knaufin tarjoama eli rungot asennetaan 450 mm:n jaolla. Toinen
järjestelmä taas käyttää hyväkseen Gyprocin kehittämiä Gyproc ERGO -vaakaprofiileja
ja Gyproc ERGO -rankoja. Tässä järjestelmässä pystyrangat asennetaan 900 mm:n
jaolla lattia- ja kattokiskon väliin ja rankaväleihin, jotka ovat 600 - 900 mm:ä,
asennetaan vaakaprofiili. Rankavälin ollessa alle 600 mm:ä ei vaakaprofiilia tarvitse
käyttää. (Kuva 4.)
25
KUVA 4. Gyproc ERGO-järjestelmä (18, s. 1).
3.3 Menetelmien vertailu kohteessa
Johtuen Skanska Talonrakennus Oy:n ja Knauf Oy:n välisestä kausisopimuksesta
vertailulaskelmiin on otettu käyttöön Knaufin kipsilevyjärjestelmät eikä Gyprocin
ERGO-seinäjärjestelmää vertailla. Seuraavassa on esitelty tutkimuskohde ja sen
pohjalle tehdyt vertailulaskelmat. Tarkemmat laskelmat on esitetty liitteissä.
3.3.1 Kohde
Tutkimuskohteena on Oulun Limingantullissa sijaitseva As. Oy Oulun Romeo & Julia.
Kohde koostuu kahdesta 5-kerroksisesta asuinkerrostalosta ja parkkihallista. Kohteessa
on yhteensä 74 asuinhuoneistoa. Näistä 49 sijaitsee 2-rappuisessa A-talossa ja 25
sijaitsee 1-rappuisessa B-talossa. Kohteessa on yhteensä noin 3200 m2 väliseiniä.
26
3.3.2 Materiaali- ja työkustannusten vertailu
Seuraavat vertailulaskelmat on tehty B-talolle ja niihin on otettu huomioon ainoastaan
huoneistojen väliseinät ja hormit, mutta ei kellariin ja käytäville tulevia hormeja ja
väliseiniä. Materiaalien laskennassa käytettiin apuna arkkitehtipohjia, joista mitattiin
seinien määrät neliöinä ja joihin sijoiteltiin pystyrangat tarpeellisille paikoille. Hinnat,
joita tässä opinnäytetyössä käytetään, ovat materiaalintoimittajien listahintoja (15, s. 7,
s. 17; 20). Kipsilevyjen, kiskojen ja metallirankojen hinnat ovat Knaufin kuvaston
hintoja, mutta puurankojen ja villan hinnat ovat Puukeskuksen hinnoilla. Taulukoissa 4
ja 5 on esitetty materiaalien hinnat ja menekit eri järjestelmissä.
Taulukko 4. Materiaalien menekit ja hinnat käytettäessä 1200 mm:stä
järjestelmää (LIITE 1).
Materiaali yks määrä €/yks Hinta ALV 0%
Kipsilevy 1200 m2 2475,13 4,25 10519,30
Kisko 95 jm 82,80 1,40 115,92 Kisko 66 jm 1112,50 1,15 1279,38
Ranka 95 (metalli) kpl 110 4,50 495,00 Ranka 66 (puu) kpl 398 2,00 796,00
Ranka 66 (metalli) kpl 1149 3,12 33584,88 Villa 50 mm m2 831,12 5,70 4737,38
Yht. 21527,86
Taulukko 5. Materiaalien menekit ja hinnat käytettäessä 900 mm:stä
järjestelmää (LIITE 1).
Materiaali yks määrä €/yks Hinta (€)ALV 0%
Kipsilevy 900 m2 2475,13 5,20 12870,68
Kisko 95 jm 82,80 1,40 115,92 Kisko 66 jm 1112,50 1,15 1279,38
Ranka 95 (metalli) kpl 105 4,50 472,50 Ranka 66 (puu) kpl 456 2,00 912,00
Ranka 66 (metalli) kpl 1268 3,12 3956,16 Villa 50mm m2 831,12 5,70 4737,38
Yht. 24344,02
Kuten edellä olevista taulukoista käy ilmi, ergonomisen järjestelmän
materiaalikustannukset ovat noin 2800 euroa suuremmat kuin perinteisellä
järjestelmällä toteutettaessa.
27
Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty laskelmat väliseinätyön hinnalle perustuen
työehtosopimuksen urakkahinnoitteluun.
TAULUKKO 6. Väliseinätyön urakkahinta, käytössä perinteinen järjestelmä (16,
s. 115; 21).
Työvaihe Yksikköhinta (€/m2) Suoritemäärä (m
2) Yht. (€)
Mittaus ja merkintä 0,56 1426 798,56
Puurunko k400, eristys, levytys 7,22 196 1415,12
Metallirunko k400, eristys, levytys 6,64 816 5418,24
Metallirunko k600, levytys 5,27 414 2181,78
Yhteensä 9813,70
Urakkahinta (€) 9813,70
Sosiaalikulut (n. 70% urakanhinnasta) 6869,59
Yhteensä (€) 16683,29
TAULUKKO 7. Väliseinätyön urakkahinta, käytössä ergonominen järjestelmä
(16, s. 115; 21).
Työvaihe Yksikköhinta (€/m2) Suoritemäärä (m
2) Yht. (€)
Mittaus ja merkintä 0,56 1426 798,56
Puurunko k450, eristys, levytys* 6,64 196 1301,44
Metallirunko k450, eristys, levytys 6,05 816 4936,80
Metallirunko k450, levytys 5,27 414 2181,78
Yhteensä 9218,26
Urakkahinta (€) 9218,26
Sosiaalikulut (n. 70% urakanhinnasta) 6452,78
Yhteensä (€) 16266,48
* Käytetty k600 arvoa, koska myös metallirunkoisella käytetään samaa hintaa 450 mm:selle ja
600 mm:selle.
3.3.3 Työmenekkien vertailu
Seuraavassa on esitetty työaikojen arviointiin käytetyt menetelmät ja vertailtu työhön
käytettävää aikaa, kun käytössä on eri seinäjärjestelmät. Vertailussa tarkkaillaan
työryhmän työsaavutusta m2/tv.
Perinteinen järjestelmä
Opinnäytetyöhön suoritettiin As Oy Oulun Romeo & Julian työmaalla mittauksia
12.2.2011 - 4.3.2011 välisenä aikana. Mittauksissa tutkittiin sitä, kuinka kauan
28
työryhmällä kestää saada valmiiksi yksi työosa huoneistossa, kun käytössä oli 1200
mm:n kipsilevy. Mittauksissa kirjattiin työosan aloitusaika ja lopetusaika. Näin saadusta
ajasta vähennettiin työssä tapahtuneet tauot, eli kahvi- ja ruokatauko. Mittaukset
suoritettiin A- ja B-rapuissa. Työryhminä kohteessa toimi kolme ryhmää, jotka
koostuivat yhdestä RAM:stä ja yhdestä RM:stä, joka oli työharjoittelija.
Mittaus tuloksien pohjalta laskettiin kohteen työmenekki ja työsaavutus. Työmenekki
saatiin jakamalla työntekijöiden yhteen asuntoon käyttämä aika huoneiston seinien
pinta-alalla. Työsaavutus saadaan jakamalla työvuoroaika työmenekillä.
Mittaustuloksien käsittely on esitetty liitteessä 2. Taulukossa 8 on esitetty työmaalla
suoritettujen mittausten pohjalta saadut työmenekit ja työsaavutus.
Taulukko 8. Työmenekit, työsaavutus ja kesto perinteisellä järjestelmällä. (LIITE
2).
Työvaihe Työmenekki (tth/m2) Suoritemäärä (m
2) Yht. (tth)
Rungon asentaminen 0,07 1425 99,8
Ensimmäisen puolen levytys 0,13 1425 185,3
Toisen puolen levytys + villoitus 0,12 1425 171,0
Yhteensä 456,1
YHTEENSÄ
Työtunnit (tth) 456,1
Työryhmä 1 RAM + 1 RM
Kesto (tv) 57
Työsaavutus (m2/tv) 25,8
Taulukossa 9 esitetään vertailun vuoksi samat laskelmat RATU-kortistosta löytyvien
tietojen pohjalta.
29
TAULUKKO 9. RATU:n mukaiset työmenekit ja kesto perinteiselle järjestelmälle
(10).
Työvaihe Työmenekki (tth/m2) Suoritemäärä (m
2) Yht. (tth)
Rungon pystytys
- metallirunko k600 0,11 414 45,5
- metallirunko k400 0,14 816 114,2
- puurunko k400 0,17 196 33,3
Levytys
- 1 puoleinen levytys 0,12 1230 147,6
- 1 levy/puoli 0,20 196 39,2
Eristys k400 0,06 831 49,9
Yhteensä 429,7
YHTEENSÄ
Työtunnit (tth) 429,7
Työryhmä 1 RAM + 1RM
Kesto (tv) 54
Työsaavutus 26,4
Ergonominen järjestelmä
Ergonomisen järjestelmän työajanvertailuun tätä opinnäytetyötä varten ei päästy
tekemään samanlaisia mittauksia kuin perinteiselle järjestelmälle. Tämä johtui rakennus
vaiheesta, jossa rakennus oli opinnäytetyötä tehdessä. Sen sijaan ergonomisen
järjestelmän työaikaa on arvioitu rakennusalan työehtosopimuksen urakkahinnoittelun
mukaisella työajalla, joka on määritetty käytettäväksi 450 mm rungolle (16, s.115).
Työaikaa on arvioitu myös erään Skanskan Etelä-Suomessa olevan työmaan tietojen
mukaan. Taulukossa 10 on esitetty laskelma työajalle työehtosopimuksen mukaan, kun
käytettään ergonomista järjestelmää, ja taulukossa 11 Skanskan Etelä-Suomen työmaan
tietojen mukaan.
30
TAULUKKO 10. Työmenekit, työsaavutus ja kesto käytettäessä ergonomista
järjestelmää (16, s. 115).
Työvaihe Työmenekki (tth/m2) Suoritemäärä (m
2) Yht. (tth)
Metallirunko k450,
eristys ja levytys
0,32 816 261,1
Metallirunko k450,
levytys
0,28 414 115,9
Puurunko k450, eristys
ja levytys
0,35 196 68,6
Yhteensä 445,6
YHTEENSÄ
Työtunnit (tth) 445,6
Työryhmä 1 RAM + 1 RM
Kesto (tv) 56
Työsaavutus (m2/tv) 25,6
TAULUKKO 11. Työsaavutus ja kesto ergonomiselle järjestelmälle Etelä-
Suomessa (19).
Työvaihe Työsaavutus (m2/tv) Suoritemäärä (m
2) Yht. (tv)
Levyseinärungot 116,25 2790 24
Levytys 77,5 2790 36
Yhteensä 60
YHTEENSÄ
Työryhmä 1 RAM + 2 RM
Kesto (tv) 60
Työsaavutus (m2/tv) 46,5
Taulukon 11 tulokset ovat hyvin viitteellisiä, ja sitä vertaillessa muihin on hyvä ottaa
huomioon, että siinä käytetyssä työryhmässä on 3 työntekijää, kun muissa työntekijöitä
on 2. Työryhmä on myös tottunut käyttämään ergonomista järjestelmää ja osaa
hyödyntää sitä. (8; 19.)
31
3.4 Tulosten analysointi
Materiaalikustannukset
Taulukoissa 3 ja 4 esitettyjen materiaalikustannuslaskelmien pohjalta voidaan todeta,
että ergonomisen järjestelmän kustannukset kohoavat noin 2800 euroa perinteistä
järjestelmää kalliimmiksi eli noin 13 %:a. Tämä johtuu runkotavaran suuremmasta
menekistä ja ergonomisten levyjen korkeammasta hinnasta.
Työkustannukset
Taulukkojen 5 ja 6 perusteella voidaan todeta, että ergonomisen järjestelmän
urakkahinta on TES:een perustuen noin 400 euroa halvempi kuin perinteinen eli noin 3
%:a. Tämä ero johtuu siitä, että märkätilojen ja saunojen seinät toteutetaan 450 mm:n
jaolla, jonka neliöhinta on 0,58 euroa halvempi kuin 400 mm:n jaolla toteutettaessa.
Työaika
Taulukkojen 7 - 9 perusteella voidaan todeta, että työsaavutus pysyy lähes samana
järjestelmästä riippumatta. Taulukon 10 mukaan työsaavutus olisi lähes kaksi kertaa
nopeampi kuin taulukoiden 7 - 9 tilanteissa, mutta on otettava huomioon, että taulukon
10 työryhmä on suurempi kuin muissa taulukoissa. Näiden tulosten perusteella voidaan
olettaa, varsinkin kun otetaan huomioon taulukon 11 tilanne, että ergonomisella
järjestelmällä rakennettaessa on mahdollisuus saavuttaa paremmat työsaavutukset kuin
perinteisellä järjestelmällä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että työryhmä on tottunut
käyttämään ja osaa käyttää ergonomista järjestelmää.
32
4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perinteisen ja ergonomisen
kipsilevyväliseinän valmistuksen eroja Skanska Talonrakennuksen käyttöön.
Tarkoituksena oli saada käyttöön tietoa, jota voitaisiin käyttää valittaessa
väliseinätyöhön käytettävää levyjärjestelmää. Työssä tarkasteltiin väliseinätyön
toteutusta kipsilevyistä, ergonomia käsitettä väliseinätyössä sekä väliseinätyöhön
liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Työtä varten tutkittiin väliseinien rakennetta eri
järjestelmiä käytettäessä ja vertailtiin näiden järjestelmien kustannuksia. Työtä varten
suoritin myös tutkimustyötä työmaalla, jossa tutkin väliseinätyöhön kuluvaa aikaa
käytettäessä perinteistä levyjärjestelmää.
Ergonomisen levyjärjestelmän käyttö oli opinnäytetyön alkuvaiheessa vierasta Skanska
Talonrakennuksen pohjoiselle yksikölle, koska kokemuksia sen käytöstä oli vain vähän.
Siten tärkeimmät tulokset, jotka tässä opinnäytetyössä saavutettiin, ovat
materiaalikustannusten ja työajan väliset erot eri levyjärjestelmiä käytettäessä sekä tieto
siitä, kuinka ne vaikuttavat urakan hintaan, laatuun ja työssä jaksamiseen. Tuloksia
voidaan käyttää hyödyksi valittaessa kustannustehokkainta tapaa tuottaa väliseiniä.
Tuloksia tarkasteltaessa voidaan vetää seuraava johtopäätös. Ergonomisella
järjestelmällä väliseinien valmistaminen on noin 10 % kalliimpaa kuin perinteisellä
järjestelmällä. Tämä ero johtuu siitä, että ergonomisen järjestelmän
materiaalikustannukset ovat noin 13 %:a suuremmat kuin perinteisen järjestelmän.
Toisaalta työ- ja sosiaalikustannukset pienenevät yhteensä noin 3 %:a käytettäessä
ergonomista järjestelmää. Rakennusaikaa taas on mahdollista lyhentää käytettäessä
ergonomista järjestelmää. Tämä tosin edellyttää, että työryhmä on perehtynyt ja tottunut
käyttämään kyseistä järjestelmää.
Ergonomisen seinäjärjestelmän käytöstä on kertynyt erilaisia kokemuksia. Hyvinä
puolina on pidetty sitä, että jätettä on tullut vähemmän kuin perinteisellä järjestelmällä
rakennettaessa (7). Pienemmästä levykoosta on myös pidetty sen helpomman
käsiteltävyyden ja kevyemmän painon takia (8). Huonoina puolina on pidetty 900 mm
levyjen heikompaa laatua, ja levyt eivät ole olleet yhtä mittatarkkoja kuin 1200 mm:set
33
(9). Myös valmistettavan seinän laatua on kritisoitu, kun on käytetty 900 mm:n
runkojakoa. Tällöin seinä on ollut hankala saada suoraksi, koska se on alkanut herkästi
pullottamaan (9).
Tutkimus osoittaa mielestäni, että kannattaa miettiä tarkasti minkälaista työmenetelmää
aikoo käyttää. Perinteinen menetelmä voi olla halvempi materiaaleiltaan kuin
ergonominen, mutta se voi samalla kuluttaa nopeammin ammattitaitoista työvoimaa,
joka on myös kallisarvoista. Ehdotankin siis, että ergonomista järjestelmää kannattaa
kokeilla vielä kunnolla ja kuunnella työntekijöiden mielipiteet ja edesottamukset
järjestelmän käytöstä. Tämän lisäksi tulee vielä tarkkailla, että laatu saavuttaa vähintään
saman tason kuin perinteiselläkin järjestelmällä väliseiniä rakennettaessa. Kun nämä
asiat on kunnolla vertailtu, voidaan tehdä päätös, aletaanko ergonomista järjestelmää
käyttää. Tutkimustulosten perusteella, kannatan kuitenkin ergonomisen järjestelmän
käyttöönottoa, sillä se tukee työvoiman työssä jaksamista. Lisäksi sillä on mahdollista
saavuttaa paremmat työsaavutukset, kunhan järjestelmää ensin opitaan käyttämään.
Opinnäytetyötä tehdessäni opin etsimään tietoa monenlaisista lähteistä. Hankalimmaksi
asiaksi opinnäytetyössäni muodostuikin tiedon löytäminen ergonomisen
levyjärjestelmän työmenekeistä, koska asiaa ei ole kovin laajasti tutkittu. Opin myös
ergonomian merkityksestä rakennustyössä ja rakennustyön turvallisuudessa. Toivon
lopuksi, että työstäni on hyötyä Skanska Talonrakennukselle ja että se auttaa
valitsemaan kokonaiskannattavimman levyjärjestelmävaihtoehdon väliseinätyöhön.
34
LÄHTEET
1. Knauf 2011. Saatavilla: http://www.knauf.fi. Hakupäivä 10.4.2011.
2. Gyproc 2008. ERGO-seinäjärjestelmä asennusohje. Saatavilla:
http://www.gyproc.fi/download.aspx?intFileID=431&intLinkedFromObjectID=
9353. Hakupäivä 10.4.2011.
3. Ympäristöministeriö 1998. Suomen rakennusmääräyskokoelma, C1
Ääneneristys ja melun torjunta rakennuksessa, määräykset ja ohjeet. Saatavilla:
http://www.finlex.fi/data/normit/1917-c1.pdf. Hakupäivä 11.4.2011.
4. Ympäristöministeriö 1998. Suomen rakennusmääräyskokoelma, E1
Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet. Saatavilla:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126738&lan=fi. Hakupäivä
18.4.2011.
5. Rakennustietosäätiö 1998. SisäRYL 2000: rakennustöiden yleiset
laatuvaatimukset 2000: talonrakennuksen sisätyöt 1998. Helsinki: Rakennustieto
Oy.
6. Kuusisto, Janne 2011. Vastaavamestari, Skanska Talonrakennus Oy. Haastattelu
14.2.2011.
7. Laurila, Reijo 2011. Skanska Talonrakennus Oy. Haastattelu 14.2.2011.
8. Hämäläinen, Pasi 2011. Skanska Talonrakennus Oy. Puhelinhaastattelu
12.4.2011.
9. Vensu, Vesa 2011. Skanska Talonrakennus Oy. Puhelinhaastattelu 12.4.2011.
10. Toikka, Rita 2003. Ratu 54-0263: Väliseinätyö: Menekit ja menetelmät.
Helsinki: Rakennustieto Oy.
11. Mäki, Tarja - Olenius, Auli 2001. Ratu 1193-S: Väliseinät ja alakatot:
Tehtäväsuunnittelu -aliurakka, työkauppa 2001. Helsinki: Rakennustieto Oy.
12. VNa 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta.
13. Mäkelä, Tarja - Kauranen, Hannu 2006. Tutkimusraportti: Ergonomiaopas
rakentajille. Saatavilla: http://www.tyosuojelu.fi/upload/ergonomiaopasrak.pdf.
Hakupäivä: 27.4.2011.
14. Työsuojelulaitos 2011. Käsin tehtävän nostotyön tarkistuslista. Saatavilla:
http://www.tyosuojelu.fi/upload/51w64t20.pdf. Hakupäivä: 27.4.2011.
35
15. Knauf 2011. Knauf tuoteluettelo 2011. Saatavilla:
http://rakennusjarjestelmat.knauf.fi/xpdf/knauf-tuoteluettelo2011.pdf.
Hakupäivä: 27.4.2011.
16. Talonrakennus teollisuus ry – Rakennusliitto ry 2010. Rakennusalan
työehtosopimus urakkahinnoitteluineen 2010 – 2012. Saatavilla:
http://www.rakennusliitto.fi/@Bin/3347474/RAK_TES_2010_www.pdf.
Hakupäivä: 6.5.2011.
17. Gyproc 2011. Saatavilla:
http://www.gyproc.fi/fi/Toteutus/Ty%C3%B6ergonomia/Gyproc+ERGO/.
Hakupäivä: 8.5.2011.
18. Gyproc 2011. Gyproc ERGO-seinäjärjestelmä. Saatavilla:
http://www.gyproc.fi/download.aspx?intFileID=571&intLinkedFromObjectID=
10374. Hakupäivä: 8.5.2011.
19. Hämäläinen, Pasi 2011. Väliseinät. Sähköpostiviesti. Vastaanottaja: Janne
Laajoki. 9.5.2010.
20. Puukeskus asiakaspalvelu 2011. Puukeskus. Puhelinhaastattelu 3.5.2011.
21. Sosiaalimenojen aktivointi. Verohallinto 2002. Saatavilla:
http://www.vero.fi/?article=1616&domain=VERO_MAIN&path=5,40,87&lang
uage=FIN. Hakupäivä: 20.5.2011.
22. Palomäki, Jenni - Mäki, Tarja - Koskenvesa, Antti 2009. Rakennustöiden
menekit 2010. Helsinki: Rakennustieto Oy.