1 Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015 Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SOCCA –Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus HUS – Helsinki Uusimaa sairaanhoitopiiri 1 Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, aikuissosiaalityön aamukahvit, Lappeenranta 15.10.2015 Sisältö 1. Johdanto: mikä on juuri nyt olennaista havaita 2. Sosiaalityön vaikuttavuuden haltuunoton kaksi vipuvartta 3. Tutkitun tiedon hyödyntäminen 4. Asiakkaan hyvinvoinnin muutoksen seuranta 5. Case: aikuissosiaalityö 2 Petteri Paasio
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Huhtikuussa 2015 voimaan tullutuusi sosiaalihuoltolaki
6Petteri Paasio
Lain 15 §:ssä määritellään sosiaalityö: ”Sosiaalityöllätarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaanyksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen japalvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoidentarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sentoteutumista ja vaikuttavuutta.”Olennaista on huomata, että sosiaalityö määritellään niin, että sepitää sisällään vaikuttavuuden seurannan. Tällöin sellainentoiminta, jossa vaikuttavuutta ei seurata, ei ole määritelmällisestisosiaalityötä.po. -> seurataan vaikuttavuutta, jotta voidaan ohjatatoteutumista, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta
”sosiaalihuollon asiakastyöhönperustuvan tiedon tuottaminenasiakkaiden tarpeista ja niidenyhteiskunnallisista yhteyksistä sekätarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujenja muun sosiaalihuollon vaikutuksista”
Juha Sipilän hallitusohjelma 2015Yhtenä rakenneuudistuksena mainitaan julkisen sektorin jaerityisesti kuntatoimijoiden toiminnanohjausjärjestelmänuusiminen.”Uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet vuoden 2015 aikana.Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteidensääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan javalvomaan palvelutoiminnan tuloksia (esim. asiakkaidenvointia ja tyytyväisyyttä).”Tässä lauseessa on kuvattu täsmällisesti se, miten vaikuttavuustoiminnanohjausjärjestelmänä eroaa muista ohjausjärjestelmistä.
1. Muutosohjelmassa mallinnetaan palvelujen uusi kokonaisuus. Valtakunnallista muutostyötätuetaan kuntakokeiluilla ja kohdistetuilla käynnistysavustuksilla.
2. Muodostetaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne. Vahvistetaanjohtamista, henkilöstön osaamista ja monialaista yhteistyötä muutostyön kaikilla tasoilla.
3. Luodaan alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville,vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille. Keskuksissa yhdistetään lasten ja nuortenmielenterveys- ja päihdetyö, lastensuojelun erityisosaaminen sekä lasten ja nuortenoikeuspsykiatrinen asiantuntemus.
4. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Kärkihankkeenmuutostyötä tuetaan kehittämällä väestölähtöistä budjetointia.
5. Luodaan näyttöön perustuvien tuen ja hoidon menetelmien”työkalupakit” ammattilaisille. Perustetaan valtakunnallinenvastuutaho, jonka vastuulla on uusien menetelmien näytönarviointi ja levittäminen siten, että menetelmät saadaan laajastikuntien ja ammattilaisten käyttöön.
6. Luodaan uusia, vanhemmuutta tukevia matalan kynnyksen palveluja mm. digitaalisiapalvelumahdollisuuksia hyödyntäen. Otetaan valtakunnallisesti käyttöön kaikillelapsiperheille suunnattu perhekeskusmalli, joka kokoaa julkisten matalan kynnyksenpalvelujen yhteyteen myös järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut.
Näyttöön perustuva käytäntö• On ilman muuta saavutus, että Suomessa hallitusohjelma-tasolla
ensimmäistä kertaa 98 vuoteen ymmärretään, mitä todellistarakenneuudistusta vaikuttavuus tarkoittaatoiminnanohjausjärjestelmänä
• On ilman muuta saavutus, että Suomessa ensikertaahallitusohjelman toteutussuunnitelmaan on rantautunutkansainvälisiä tuulia (Evidence-Based Practice, 23 vuottaalkuperäisestä idean esittämisestä Kanadassa)
• Samalla on kuitenkin pakko todeta (ja ehkä myös tuodakansainvälisen yhteisön tietoon) kuinka kotikutoinen havukka-ahonajattelu näyttää olevan edelleen voimissaan: hyvästätarkoituksestaan huolimatta, hallituksen kärkihankkeessa ”lapsi- japerhepalvelujen muutosohjelma” EBP on ymmärretty erikoisellaautoritaarisella tavalla (vrt. Eileen Gambrill 2001 Social Work: AnAuthority-Based Profession) eli asiaa ei ole ymmärretty ehkä lainkaan
vuodeksi) sosiaalityölle SuomessaKUINKA OTAMME HALTUUN SOSIAALITYÖNTOSIASIALLISEN VAIKUTTAVUUDEN REAALISINKEINOIN (vs. imaginaarisin tai retorisin)• TÄMÄ on haaste no 1: ymmärrämmekö haasteen ja
sen, että tämä ratkaisee sosiaalityön kohtalon tässämaassa
• Mihin muuhun kuin uusiin organisaatiolaatikoihin tarvitaan massiivisia(dinosaurusmaisia) sote-alueita?
• Testattu vastus: vaikuttavuudenhaltuunottoon sen molempien vipuvarsienkautta: vain todella suurissa yksiköissä onmielekästä panostaa tutkitun tiedonhyödyntämisen edellytyksiin JA asiakkaidenhyvinvoinnin muutoksen systemaattisenseurannan mahdollistamiseen
Näyttöön perustava käytäntö on elämän mittainenoppimisprosessi, jossa omista asiakkaistamme huolenpitäminen luo tarpeen asiakastyön kannalta tärkeälle tiedollekoskien tilannearviointia, ennustetta ja interventiota sekämuita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä ja jossa:1. Muunnetaan nämä tiedon tarpeet vastattavissaoleviksi kysymyksiksi.2. Jäljitetään tehokkaimmalla tavalla paras evidenssivastata näihin kysymyksiin3. Arvioidaan kriittisesti evidenssi sen validiuden(totuudenmukaisuuden) ja hyödyllisyyden(soveltuvuuden asiakastyöhön) perusteella4. Sovelletaan tämän arvioinnin tulokset asiakastyöhön5. Arvioidaan tämä prosessi.
Kaikkein suurin haaste näistä onENSIMMÄINEN1. Muunna kunkin yksittäisen asiakasprosessinkeskeiset tiedon tarpeet vastattavissa oleviksikysymykseksi
En ole lainkaan varma, antaako nykyinenperuskoulutus tähän edellytyksiä mutta sen tiedän,että nykyinen ammatillinen käytäntö ei ainakaantätä rohkaise-> siis mittava muutoshaaste, mikäli tutkitun tiedonhyödyntäminen meinataan ottaa vakavasti-> vrt. miten (dia 11) ”työkalupakki” ja”valtakunnallinen vastuutaho” edistää tätäkysymisen kyvykkyyden kehittymistä?
Kuvaus ongelman synnynhistoriasta,esiintyvyydestä,vakavuudesta, kuinka sevaikeuttaa elämää jakuinka sitä on aikaisemminyritetty hoitaa
Hypoteesi siitä, mistä onkysymys ja mitä sille voitehdä
Intervention tavoitteet,suunnitelma niidensaavuttamiseksi jasopimus koska ja mitenniiden saavuttamista jainterventiontuloksellisuutta (elivaikuttavuutta, elihyvinvoinnin muutosta)seuraavaksi arvioidaan
Kuka on saanut päähänsä, että ”luontainen”keskustelu tai edes asiakkaan äänen kuuleminenolisi riittävän tarkka havainto ja kuinka siitäpäästään käsitteisiin
Ihminen yleensä ja ammattilainen erityisesti on erityisen kyvytönhavaitsemaan toimintansa seurauksia ilman erityisiä instrumentteja
Ihmisen itsearvioinnin kyky on erittäin kehittymätön.Perustellusti on todettu, että vääristynyt käsitys itsestä,on suurin eritasoisten ongelmien lähde maailmassa(Mark R. Leary: The Curse of the Self: Self-awareness, egotism, and thequality of human life. Oxford University Press 2004)
Sosiaalisissa tilanteissa ihmisten arviointikyky edelleenlaskee. Chris Argyriksen, mukaan oppinen on erityisenhaasteellista koska vallitsee rautainen laki: pyritäänviimeiseen asti varjelemaan omien kasvojenmenettämistä ja samalla toisen osapuolen kasvojenmenettämistä.
Vertailu mittarin ja surveyn kutentyöhyvinvointikyselyn (THVK) välillä
THVK perusteella ei kukaan voi sanoa missä menee hyvinvoinnin ja vakavanpahoinvoinnin välinen raja, mittarissa se on aina tiedossa
Mittarissa ei koskaan pyydetä asiakasta antamaan hämärä numeroarvoabstraktille asialle kuten ”esimies ohjaa tavoitteiden suuntaan” (verrattunamihin, milloin jne.) vaan siinä kysytään faktoja asiakkaan elämästä,joiden usean kysymyksen jälkeen muodostetaan abstraktio kuten”esimiehen tavoitteellinen ohjaus”
THVK tuloksia ei voi verrata mihinkään tieteellisiin tuloksiin, kotimaisiin taiulkomaisiin koska on pitänyt rakentaa ihan oma mittari. Mittarin ydin on10.000 -100.00 populaatioiden normaalijakauma.
Miksi aina ilmoitetaan keskihajonta?Mittarilla tulee aina olla 2 todennettua ominaisuutta:• luotettavuus vs. mikä on tyytyväisyytesi työhön 1 – 5• validius eli on olemassa asia, mitä ollaan mittaamassa (vrt. KÄSITE)
Isä, äiti, lapsi itse ja opettajasaavat vastataoman näkemyksensäpelkästään LAPSEN hyvinvointiakoskeviin havaintoihin, joidentutkitun tiedon perusteellatiedetään olevan olennaisiavs. tavanomainen keskustelu
Gyllenberg et al. (2010). Childhood predictors of later psychiatric hospital treatment: findings from the Finnish 1981 birth cohort study. European child & adolescent psychiatry 19(11) 825.
• Kuvio 1 Elossaolokäyrä (survival curve) ilman psykiatrista sairaalahoitoa 13-24 vuoden iässä eri ongelmaprofiileille,jossa Ref. = kaikki ulottuvuudet ongelmien suhteen negatiivinen, I = Invisible, Näkymättömät: vanhempien arvioinnissakaikki neg. mutta lapsen itsearviointi posit.C miehet (n = 2,544), D naiset (n = 2,471).