- Mediaplanetdoc.mediaplanet.com/all_projects/1471.pdf · Oscarin huoneistoja lei-maavat persoonallisuus ja monimuotoiset pohjaratkaisut. Huoneistoja on myös kaksikerroksisina ja

TERVEELLINEN JA TEHOKAS TYÖTILATyötilan lämpötilalla ja ilmanvaih-

dolla on todettu olevan selvä yhteys

työtehoon ja näin ollen myös tuot-

tavuuden kasvuun.

Sivut 6-7

ARVOASUNNOISSA OSOITE RATKAISEESijainnin lisäksi arvoasunnon tun-

nusmerkkejä ovat asunnon ainut-

laatuisuus ja arkkitehdin brandi-

arvo.

Sivut 10-11

UUSIA ASUNTOVAIHTOEHTOJAMerihenkistä asumista etsivä saat-

taa yllättyä uusimmista asuntovaih-

toehdoista. Toisaalta vanhan sanee-

raaminen lofteiksi luo uusia mah-

dollisuuksia.

Sivut 8-9

HISSI -SIJOITUS TULEVAISUUTEENHissin rakentaminen on mittava pro-

jekti, mutta tuo vanhempaan raken-

nukseen lisäarvoa. Rakentamiseen

voi myös anoa avustusta valtiolta.

Sivu 13

KIINTEISTÖJÄ OSAKESALKKUUNKiinteistösijoittaminen sijoittuu

riskiltään ja tuotoltaan matalariski-

sen korkosijoituksen ja keskimää-

räisen osakesijoituksen väliin.

Sivu 4

KIINTEISTÖT &ARKKITEHTUURIMarraskuu 2007

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTIILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE

www.vapaatila.fi

OITE HISSI -SIJOITUS TULEVAISUUTEEN

Seuraava TeemanumeroFranchising10.11.

2 KIINTEISTÖT JA ARKKITEHTUURI ILMOITUSLIITE

KIINTEISTÖT JA ARKKITEHTUURION MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI JA ILMES-

TYY TALOUSSANOMIEN YHTEYDESSÄ 9.11.2007

TAVOITTAEN 128 000 LUKIJAA.

KANNEN KUVA:

TILKKA, ISTOCK

YHTEISTYÖSSÄ: ARKKITEHTITOIMISTOJEN

LIITTO

SISÄLTÖ

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Päivi Rinne, [email protected], 09-56584026

TOIMITTAJAT: Päivi Piispa, Päivi Remes, Sirpa Kurvinen, Juhani Nurmi, Tiina Alvesalo

TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, [email protected], 09-56584019 GRAAFINEN SUUNNITTELU: Mikko Hänninen, [email protected] SIVUNVALMISTUS/REPRO: HEKU, 010 681 700 JAETAAN TALOUSSANOMIEN VÄLISSÄ: 9.11.2007 LISÄTIETOJA SUOMI MEDIAPLANET OY:N TEEMALEHDISTÄ: 09-5658400 Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, 00130 Helsinki

HELSINKI • TUKHOLMA • LONTOO • ZÜRICH • MADRID OSLO • KÖÖPENHAMINA • BERLIINI • AMSTERDAM MILANO • DUBLIN • TALLINNA • BRYSSEL • NEW YORK

WWW.MEDIAPLANET.COM

PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS

Aberdeen Property Investors Finland Oy

Mikonkatu 9, FI-00100 Helsinki

Tel. +358 (0)10 3040 100, www.aberdeenpropertyinvestors.fi

For more information, please visit also the group site: www.aberdeenpropertyinvestors.com

Performance mattersAberdeen Property Investors has € 13 billion under management

through property funds and separate accounts in Europe and Asia.

More than 10 national and regional funds as well as fund of

property funds products are currently open for investments.

We are proud to consistently having delivered good returns

to our investors. We think this is the result of our international

perspective in combination with a structured investment process

and local active management. What do you think?

When it comes to property

investment management our

clients can trust us to perform.

EQUITES | FIXED INCOME | MULTI-ASSET | PROPERTY

Amsterdam • Brussels • Cologne • Copenhagen • Helsinki • London • Luxemburg • Oslo • Paris • Singapore • St. Petersburg • Stockholm

Uudistuva arkkitehtuuriKansainvälinen nykyarkkitehtuuri osoit-

taa, että maailmalla rakennetaan varsin eri-

laisia rakennuksia kuin mihin on totuttu:

vapaita muotoja, plastisuutta, uusia mate-

riaaleja. Turvallisten tai perinteisten muo-

tojen ja ratkaisujen tilalle on syntymässä

uudenlainen, teknologiaan ja innovaati-

oihin perustuva arkkitehtuurin laji. Onko

kysymys pysyvämmästä muutostilasta vai

pelkästään uudenlaisesta visuaalisuudesta

ja onko suomalaisessa arkkitehtuurissa ha-

vaittavissa samankaltaisia kehityspiirteitä?

Arkkitehtuuri on sidoksissa aikakauten-

sa kulttuuriseen, sosiaaliseen ja tek-

nilliseen viitekehykseen. Kukin

yhteisö rakentaa oman ai-

kakautensa vaatimusten ja

odotusten mukaisesti. Vain

tälle pohjalle syntynyt arkki-

tehtuuri ja rakentaminen on

kestävää ja elinvoimaista. Ny-

kyarkkitehtuurin kehitystä on

ohjannut kehittyvä suunnittelu-

teknologia. Veistokselliset muo-

dot tai entistä säästeliäämmät ja

kekseliäämmät rakenteet kuten

Pekingin 2008 olympialaisten

areenat ovat ratkaisuiltaan ja ma-

teriaaleiltaan uusia osittain sen täh-

den, että suunnittelun apuna on ol-

lut nykyaikainen, älykäs tietotekniikka.

Nykyajan rakennus ei välttämättä koostu

pilareista, palkeista tai laatoista vaan konst-

ruktio voi olla yhtä plastista pintaa. Ark-

kitehtuurin sisäisen muutoksen rinnalla on

meneillään vieläkin merkittävämpi kehitys-

tä suuntaava voima: ympäristökysymykset

ja kestävä kehitys. On selvää, että rakenta-

misen periaatteisiin on tultava todella suu-

ria muutoksia, jos negatiivinen kehitys ai-

otaan katkaista. On suorastaan löydettävä

uusi kestävän kehityksen arkkitehtuurin

malli. Jotkut kansainvälisesti tunnustetut

arkkitehdit kuten englantilainen Sir Nor-

man Foster tai italialainen Renzo Piano

ovat kehitelleet ennakkoluulottomia ra-

kennuksia, joissa on uuden tietoteknologi-

an avulla tuotettu konstruktio ja joissa on

otettu askeleita kohti ekologista rakenta-

mista. Kaupanpäällisenä on syntynyt ark-

kitehtonisesti jännittäviä rakennuksia.

Suomalainen arkkitehtuuri on perinteises-

ti ottanut mallia ulkomailta. Kansainväli-

sen arkkitehtuurin maneerit siirtyvät meille

laimenneina ja jälkijättöisesti. Monet sano-

vat, että hyvä näin: olemme välttyneet yli-

lyönneiltä ja rakennetussa ympäristössä ta-

pahtuneet muutokset ovat olleet maltillis-

ta. Mutta tarvitaan myös omaehtoista, tääl-

lä synnytettyä, uutta ja raikasta. Design ja

arkkitehtuuri ovat suomalaista vahvaa pää-

omaa kansainvälisillä markkinoilla. Suo-

malainen arkkitehtuuri ansaitsee uudistua.

Rakentamisen ja arkkitehtuurin kentässä

tapahtuu pitkäjänteistä kehitystä vain jos

panostamme ja keskitämme alan tutkimus-

ja kehitystyöhön. Rakennusala on kaukana

muun teollisuuden alojen tutkimukseen ja

tuotekehittelyyn sijoittamasta tasosta. Uusi

teknologia suunnittelussa ja rakentamises-

sa sekä kestävän kehityksen rakentamisen

periaatteet, siinä kansainvälisen tason eväi-

tä suomalaisen rakennetun ympäristön ke-

hittämiselle.

Rainer Mahlamäki

Professori, Oulun yliopisto

Puheenjohtaja, Suomen arkkitehtiliitto

SAFA Kurkista asunto-tarjontaamme

Myynti SRV Studio, Kamppi Urho Kekkosen katu 5 D, Helsinki. Avoinna arkisin klo 10–17. Soita 0201 455 390 ja sovi aika henkilökohtaiseen esittelyyn. www.srv.fi

UUTUUS! Parasta HelsinkiäHelsingin Oscar, HelsinkiHelsingin Oscar on osa Stagea ja edustaa uutta modernia kaupunkiark-kitehtuuria, jonka yleisilme hakee vertaistaan. Se on rohkeasti erilainen, mutta luontuu hienosti osaksi jykevää Etu-Töölöä. Oscarin huoneistoja lei-maavat persoonallisuus ja monimuotoiset pohjaratkaisut. Huoneistoja on myös kaksikerroksisina ja ylimmässä kerroksessa on lisäksi kattoterassit. Avarat ja persoonalliset parvekkeet lisäävät liikkumavaraa arkeen.Rekisteröidy www.srv.fi – postitamme Sinulle tietoa Oscarin edistymises-tä. Oscarin asunnot valmistuvat arviolta kesällä 2009.

MerinäköalaEiran Kommodori. Piritanaukio 1Kommodorin asunnot tarjoavat Sinulle ylellistä kaupunkiasumista yhdellä Helsingin arvostetuimmalla alueella. Vieraillesi varattava sviitti ja pihan vesi-taideteos täydentävät Kommodorin ainutlaatuisuutta. Valmistuu talvella 2007.

Jäljellä olevat asunnot: 3h+k+s 2krs 104.0m2 varattu mh. 364.953€ vh. 669.081€2h+k+s 3krs 97.5m2 varattu mh. 360.676€ vh. 661.240€2h+k+s 2krs 97.5m2 mh. 346.420€ vh. 635.104€4h+k+s 7krs 126.5m2 mh. 684.288€ vh. 1.254.528€3h+k+s 6 krs 109.0m2 mh. 578.793€ vh. 1.061.121€

Sijoita ylelliseen vapaa-aikaanAsunto Oy Vierumäen Summertime, Suksitie 19-33, VierumäkiLuonnonkauniiseen harjumaisemaan sijoittuva alue on kuin luotu aktiiviseen vapaa-ajan asumiseen ja edustamiseen. Puhtaat ulkoilumaastot ja lähialu-eella runsaat harrastusmahdollisuudet hyvinvointipalveluineen. Valoisissa taloissa on ylelliset ja avarat tilat, mukavan lisän tuo monikäyttöinen parvi. Reilun kokoisessa, laadukkaassa avokeittiössä onnistuu kokkaukset isom-mallekin seurueelle. Kattauksia voi tehdä niin valoisaan ja avaraan ruokai-lutilaan kuin ulos viihtyisälle oleskeluterassillekin. Olohuoneessa on varaava takka, joka antaa lisämukavuutta talvi-iltoihin. Valmistuu syksyllä 2007.

Esimerkkiasunto: 3-4h+työh+avok+khh+s 86,5 –87,0 m2 mh. alk. 159.216€ vh. alk. 326.430€

Moderni ja viihtyisä elinympäristö Espoon Kuninkaankartanontie 30, Ramsaynkuja 4-6 I-tasoisia muuttovalmiita perheasuntoja rauhallisessa ja turvallisessa Kauklahdessa. Nämä asunnot sopivat Sinulle, joka kaipaat valoa, avaruutta ja arjen toimivuutta. Pieni helppohoitoinen piha.

Vielä vapaana 2 erillistaloa:5h+k+s 119 m² +terassi+piha mh. 200.500€ vh. 379.000€

5h+k+s 119 m² +terassi+pihamh. 194.500€ vh. 373.000€

Omalla tontilla

UUTUUS!

Esittelemmesop. mukaan!

Omalla tontilla

TERVEELLINEN JA TEHOKAS TYÖTILATyötilan lämpötilalla ja ilmanvaih-dolla on todettu olevan selvä yhteys työtehon ja näin ollen myös tuotta-vuuden kasvuun.

Sivut 6-7

ARVOASUNNOISSA OSOITE RATKAISEENSijainnin lisäksi arvoasunnon tun-nusmerkkejä ovat asunnon ainut-laatuisuun ja arkkitehdin brandi-arvo.

Sivut 10-11

UUSIA ASUNTOVAIHTOEHTOJAMerihenkistä asumista etsivä saat-taa yllättyä uusimmista asuntovaih-toehdoista. Toisaalta vanhan sanee-raaminen lofteiksi luo uusia mah-dollisuuksia.

Sivut 8-9

HISSI -SIJOITUS TULEVAISUUTEENHissin rakentaminen on mittava pro-jekti, mutta tuo vanhempaan raken-nukseen lisäarvoa. Rakentamiseen voi myös anoa avustusta valtiolta.

Sivu 13

KIINTEISTÖJÄ OSAKESALKKUUNKiinteistösijoittaminen sijoittuu riskiltään ja tuotoltaan matalariski-sen korkosijoituksen ja keskimää-räisen osakesijoituksen väliin.

Sivu 4

KIINTEISTÖT &ARKKITEHTUURIMarraskuu 2007

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTIILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE

www.vapaatila.fi

OITE HISSI

Seuraava TeemanumeroFranchising10.11.

4 KIINTEISTÖT JA ARKKITEHTUURI ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE KIINTEISTÖT JA ARKKITEHTUURI 5

Kiinteistösijoittaminen osana sijoitussalkkuaKiinteistösijoittaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia niin suoran omistuksen, kiinteistöihin sijoittavien rahas-tojen kuin kiinteistösijoittamiseen erikoistuneiden yhtiöi-den osakkeiden kautta.

TEKSTI: PÄIVI PIISPA

Kiinteistösijoittaminen ei ole vain

asunnon tai kiinteistön ostamista.

Kiinteistöihin voi sijoittaa myös epä-

suorasti hankkimalla osuuksia kiin-

teistörahastoista tai sijoittamalla kiin-

teistösijoittamiseen erikoistuneiden

yhtiöiden osakkeisiin. Lähtökohta on

sama kuin muussakin sijoittamisessa:

mihin haluaa sijoittaa, millä riskillä ja

kuinka pitkäksi aikaa.

- Täytyy ensin selkeyttää oma tah-

totila ja päättää, mitä omaisuusluok-

kia sijoitussalkkuunsa haluaa. Kiin-

teistösijoittaminen voi olla yksi osa

salkkua, Timo Tikkinen, Aberdeen

Property Investors Finland Oy:n

myyntijohtaja kertoo.

Kiinteistösijoittaminen sijoittuu ris-

kiltään ja tuotoltaan matalariskisen

korkosijoituksen ja keskimääräisen

osakesijoituksen väliin.

- Kiinteistöjen arvo säilyy hyvin: se

menee harvoin murto-osaan alkupe-

räisestä. Toisaalta harvoin arvo myös-

kään kymmenkertaistuu, Techno-

polis Oyj:n toimitusjohtaja Pertti

Huuskonen sanoo.

Riskejä kuitenkin on kiinteistösijoit-

tamisessakin. Suorassa sijoituksessa

riskinä voi olla se, että vuokranmaksu

loppuukin syystä tai toisesta. Rahas-

toissa on lisäksi vieraan pääoman käy-

töstä aiheutuva korkoriski.

- Ennen sijoituspäätöstä on tehtävä

normaali riskianalyysi. Ammattitai-

toinen asiantunteva manageri tekee

sen säännöllisesti, Tikkinen sanoo.

Viime vuosina on myös opittu se, että

kiinteistöllä ei ole itseisarvoa.

- Ennen kiinteistön arvo määritel-

tiin vain teknisen kunnon perusteel-

la. Arvo kuitenkin muodostuu siitä,

minkälaista eurovirtaa kiinteistö pys-

tyy generoimaan, Huuskonen sanoo.

Pidä huolta sijoituksesta

Kiinteistösijoittaminen on ollut ko-

vassa nousussa viime vuosina. Suo-

men markkinoille on tullut ulkomai-

sia sijoittajia, mikä on nostanut kiin-

teistöjen hintoja ja koventanut kilpai-

lua julkisesti myynnissä olevista koh-

teista. Piensijoittajien kannattaakin

harkita suoria tai epäsuoria kiinteis-

tösijoituksia, jotka ovat suoria sijoi-

tuksia riskittömämpiä ja helpompia.

Ne yleistyvät voimakkaasti.

Rahastoissa ja osakkeissa sijoittaja voi

vaikuttaa kiinteistön sijoitusstrategi-

aan muun muassa sijoitusneuvoston

tai yhtiökokouksen kautta. Omaa si-

joitustaan voi turvata myös huolelli-

sella työllä sijoituksen alkuvaiheessa.

- Varmin tapa menettää rahansa on

ostaa liian kallis kiinteistö. Silloin tu-

leva kehitys on syöty. Oikeahintainen

hankinta korostuu kiinteistöasioissa,

koska sen arvon moninkertaistumi-

nen on epätodennäköistä, Huusko-

nen kertoo. •

Suunnitteli-jan valinta ja kilpailutta-minen

TEKSTI: TIINA ALVESALO

Vuonna 1892 perustettu Suomen

Arkkitehtiliitto SAFA on arkki-

tehtien ammatillinen ja aatteelli-

nen yhteisö sekä edunvalvoja, joka

toimii aktiivisesti arkkitehtuurin

ja korkealaatuisen elinympäristön

puolesta.

- Suunnittelijaa rakennusprojek-

tiin valitessaan, tulisi jokaisella ti-

laajalla olla toimintastrategiaansa

tukeva hankintastrategia. Julkisel-

la puolella laadittuja Arkkitehtuu-

ripoliittisia ohjelmia (Architectu-

ral Policy) jalkauttamaan tarvitaan

Procurement Policy, kertoo SAFAn

pääsihteeri Paula Huotelin.

Aikaisemmin valinnassa käytettiin

enemmän suorahankintaa ja neu-

vottelumenettelyä. Kun julkinen

sektori käyttää hankintalainsäädän-

nön mukaisia menetelmiä, on ylei-

simmin käytössä suunnittelupalve-

lujen osalta joko avoin tai rajoitettu

menettely.

- Ensin valitaan tarjoamaan pää-

sevät suunnittelutoimistot, yleensä

halvimman hinnan antanut saa teh-

tävän suorittaakseen. Suunnittelun

hinta vaihtelee hankkeen vaativuu-

den mukaan 3-10 prosenttia raken-

nuskustannuksista. Hyvällä suun-

nittelulla saavutetaan säästöjä sekä

välittömissä investointikustannuk-

sissa että käyttökustannuksissa.

Paula Huotelin korostaa, että lain

määrittely ”kokonaistaloudellisesti

edullisin” ei merkitse halvinta hin-

taa. Optimoinnista ei saa tulla mi-

nimointia. Maailmalla menetellään

eri tavoin.

- Saman ohjaavan direktiivin al-

ta löytyy erilaisia kansallisia han-

kintalakeja ja käytäntöjä EU-mais-

sa, esim. Suomessa on 15.000 euron

kansallisen kynnysarvon ylittävät

hankinnat kilpailutettava, Saksas-

sa taas huomattavasti korkeamman

EU-kynnysarvon alittavia suunnit-

telupalveluja tilataan suoraan kon-

sultilta.

Taitava rakennuttaja osaa resursoi-

da myös hankkeensa suunnittelu-

palveluihin ja tilata suunnittelua

eri menetelmin. Mikäli halutaan

varmistua hankkeen suunnittelu-

ratkaisun laadusta, on Huotelinin

mielestä arkkitehtuurikilpailu erin-

omainen tapa valita myös hankkeen

suunnittelija.

- Kilpailuehdotuksia keskenään

vertailemalla löydetään tilaajan tar-

peita parhaiten tyydyttävä ratkaisu.

Rakennuskanta muodostaa suuren

osan maamme kansallisvarallisuu-

desta, sen suunnitteluun, rakenta-

miseen ja hoitoon on syytä panos-

taa. •

Lisäarvoa toimitilan arkkitehtuuri - investoinneillaErotammeko suomalaiset toimitilat toisistaan vain nimen ja sijainnin perusteella vai joko brandipohjainen arkkitehtisuunnittelu valtaa tilaa Suomessakin?

TEKSTI: PÄIVI REMES

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ke-

hittää arkkitehtipalveluja ja pyrkii si-

tä kautta rakentamisen ja ympäristön

laadun parantamiseen.

- Arkkitehti kannattaa ottaa mukaan

jo siinä vaiheessa, kun ajatus suunnit-

telusta lähtee itämään, sanoo painok-

kaasti ATL:n toiminnanjohtaja Vesa

Juola. Ammattilaisella on Juolan mu-

kaan mm. kyky kommunikoida kaa-

voitus- ja lupaviranomaistahojen kans-

sa niin, että suunnitelma ei kariutuisi jo

alkumetreillä viranomaisen pöydälle.

Suomessakin oli aikaisemmin yleis-

tä, että liiketilan omistaja otti arkki-

tehdin mukaan jo strategiasuunnit-

teluvaiheessa. Kun liike- ja toimitila-

kiinteistöjen omistusmalli 90-luvulla

muuttui toissijaisesta omistamisesta

aktiiviseen kiinteistöliiketoimintaan,

katosi myös suurelta osin suora kes-

kusteluyhteys arkkitehdin ja ns. lop-

pukäyttäjän kanssa.

- Tavoitteenamme on synnyttää

uudelleen tämä yhteys, Juola toteaa.

Kulu vai sijoitus?

Hyvä, kokonaisvaltainen arkkitehdin

osaaminen – ei arkkitehdin käyttö

Toimitamme siirtokelpoiset tilat nopeasti kaikkialle Suomeen.

Katso valikoimaamme osoitteessa www.algeco.fi. Soita ja pyydä

tarjous. Asiantuntijamme ovat valmiita palvelemaan Sinua!

Tämän päivän laatikkoarkki- tehtuuria, jolla rakennat nopeasti väliaikaiset tilat tarpeesi mukaan.

Algeco OyPuh. 0207 93 18 [email protected] www.algeco.fi

E u r o o p p a l a i n e n s u u r i m o d u u l i r a k e n t a j a

TUUSULA–MAJAVAPORTTI 2504 m²

Autolla sisään tuotanto- ja liiketiloja.

Tiloissa mm. nosto-ovi, lattiakaivo ja wc.

Tilakoot alkaen 70,5 m².

Hinta alkaen 811 €/m² + alv. 22%.

Valmistuu syksyllä 2008.

VANTAA-VAARALA 2860 m²

Katutason tuotantotiloja Kehä-III

välittömässä läheisyydessä.

Tuotantotiloissa nosto-ovi, lattiakaivo ja

toimistoparvi. Tuotantotilat alk. 68 m².

Vuokra alkaen 820 €/kk + alv. 22 %.

Valmistuu syksyllä 2008.

Conorin Oy LKVP. (09) 730 835, F. (09) 730 830Itälahdenkatu 2, 00210 Helsinkiwww.conorin.fi

Autolla sisään !

Kohteiden esittely:

Marko Oksanen 050 440 7462, [email protected]

KERAVA

Liike- ja toimistotilaa.

Koot alk. 37–1450 m².

Vuokra alk. 410 €/kk +

alv. 22 %.

TAMMISTO

Tuotanto-, liike- ja tstotilaa.

Tilakoot alk. 450 m².

Vuokra alk. 2450 €/kk +

alv. 22 %.

MARTINLAAKSO

Autolla sisään tuotantotila.

Koko 840 m².

pelkkänä piirustuskoneena - on ai-

na investointi. Toimitilan brandiar-

vo, neliöiden toimivuus ja muun-

neltavuus ovat oleellisia seikkoja, joi-

hin kokenut arkkitehti voi vaikuttaa.

Rakennus muodostaa ympäristönsä

kanssa monimutkaisen kokonaisuu-

den ja suunnittelu on monen ammat-

tilaisen yhteistyötä. Suunnittelua pi-

tää ohjata ja koordinoida: arkkitehtia

tarvitaan pääsuunnittelijana, joka pi-

tää suunnittelulenkin katkeamatto-

mana ja torjuu ikävät yllätykset.

- Suunnittelijoiden hinnalla kil-

pailuttaminen on turhaan hajottanut

hyviä kokonaisuuksia tuottavia suun-

nitteluryhmiä, toteaa ATL:n kehitys-

arkkitehti Kimmo Liimatainen.

Huonosti suunniteltu on kaikille ra-

kennuksen osapuolille vuosikymme-

nien riesa.

- Jos alunperin on suunniteltu huo-

nosti, asia ei korjaudu sillä, että ostetaan

lisää huonoa suunnittelua, Juola lisää.

Brandin kannalta ideaalitilanteessa

suunnittelupöydän ääreen istuisivat

ainakin muutaman kerran yhtäaikaa

kaikki osapuolet; ainakin sekä tilaa-

ja, suunnittelija, rakentaja että loppu-

käyttäjä. Tämä edesauttaisi kiinteis-

töjen pitkän tähtäimen arvonnousua

tukevia brandeja. •

OLYMPIASTADIONIN ITÄKATSOMON KATTAMINEN, ARKKITEHTUURI- JA INSINÖÖRITAITOKILPAILU 2003, ARKKITEHTISUUNNITTELU: ARKKITEHTITOIMISTO K2S, VALOKUVAAJA: MARKO HUTTUNEN HANNOVERIN MAAILMANNÄYTTELY 2000, ARKKITEHTUURIKILPAILU 1998, ARKKITEHTISUUNNITTELU: ARKKITEHTITOIMISTO SARC OY, VALOKUVAAJA: JUSSI TIAINEN


Toimitila on tehokas tuottavuuden välineHuippukirurgi tarvitsee hyvän tiimin ja mahdollisimman tarpeenmu-

kaisen ja toimivan työtilan. Huipputulokseen pyrkivän toimistotilois-

sa työskentelevän työyhteisön osalta tilanne on aivan sama.


Toimitilojen suunnittelun tulee lähteä

käyttäjäorganisaation tarpeista. Toi-

mitilat eivät ole kuluerä vaan kilpailu-

valtti. Työtilaansa tyytyväinen työnte-

kijä toimii tuottavammin ja sitoutuu

tiiviimmin työnantajaansa; toimitila

on kilpailuetu rekrytoinnissa ja hyvän

työsuhteen elinkaariajattelussa.

Suomessa on Asiakastiedon mukaan

n. 94 000 vahvaksi yritykseksi luo-

kiteltua organisaatiota. Näistä vain

murto-osa käyttää toimitiloja aktiivi-

sesti liiketoimintatavoitteiden edistä-

miseen. Työsarkaa siis riittää.

- Kiteytettynä voisi todeta, että

vanhan koppimaailman muuttami-

nen monitilaratkaisuksi ei riitä. Kun

muutos tehdään työyhteisön tiimi-

en menestyksen tukemiseksi liike-

toimintastrategiaan pohjautuen se-

kä yhdessä kiinteistöalan ammatti-

suunnittelijoiden ja loppukäyttäjien

kanssa, ollaan hyvillä vesillä, neuvoo

arkkitehti, johtava konsultti Jyrki

Yläoutinen Workspace Oy:stä.

Toimitila käyntikorttina ja tuottavuuden tyyssijana

- Arkkitehti osaa suunnittelussa huo-

mioida eri tasot: yhteiskunnalliset ar-

Toimistotiloilta vaaditaan yhä enemmänTEKSTI: JUHANI NURMI

Rakennusten ikääntyessä vaatimukset

toimistotiloja kohtaan kasvavat. Eu-

rojen ja neliöiden välinen suhde ha-

lutaan maksimoida mahdollisimman

tehokkaasti.

KTI Kiinteistötieto Oy kartoittaa mm.

tilankäyttöä pääkaupunkiseudun rak-

ennuksissa.

- Tietyille yrityksille sijainti Hels-

ingin ydinkeskustassa on keskeinen

osa imagoa. Siksi keskustan toimistot

houkuttelevat maksukykyisiä vuokr-

alaisia, ja myös rakennusten omista-

jien intresseissä on pitää niiden tilat

hyvässä kunnossa, toimitusjohtaja

Hanna Kaleva sanoo.

Nykysuunnan mukaisesti toimisto-

tiloista halutaan ottaa mahdollisim-

man paljon irti. Työn tehokkuutta

suhteessa toimistotilojen neliöihin

lasketaan yhä tarkemmin.

- Resurssien tehokkaan käytön joh-

dosta yritysten täytyy maksimoida eu-

rojen ja neliöiden välinen suhde. Vaik-

ka henkilömäärä kasvaisikin, ei neliö-

määriä haluta kasvattaa. Niinpä toi-

minnallinen tehokkuus on ensisijaisen

tärkeää missä tahansa työtiloissa. Sa-

malla on kuitenkin tärkeää ottaa huo-

mioon henkilökunnan tarpeet keski-

näisiin kohtaamisiin ja tärkeisiin pa-

lavereihin. Rakenteellisten ratkaisujen

muuntojoustavuus ratkaisee voidaan-

ko tiloja modernisoida nykyvaatimuk-

sia vastaaviksi, Kaleva selittää. •

Riittävä valaistus, hyvä huoneilma, inspiroiva värimaailma ja hyvät materiaalit - ergonomiaa unohta-matta - muokkaavat viihtyisän ja terveellisen työtilan.


Hyvässä työtilassa on riittävästi välillistä luon-

nonvaloa, sopiva lämpötila, toimiva ilmanvaih-

to, pölyämättömät materiaalit ja tarkoituksen-

mukainen valaistus. Työturvallisuuslaissa mää-

ritellään, että työtilan tulee olla turvallinen, ter-

veellinen ja tarkoitukseensa sopiva sekä vähim-

mäiskorkeudeltaan 2,5 m. Työtilassa täytyy olla

tarpeeksi tilaa työskentelyä ja liikkumista var-

ten. Lisäksi ilmatilaa tulee olla vähintään 10 m.

kutakin työntekijää kohden.

- Sisäilman laadun tulee olla hyvä ja ilman-

vaihdon riittävä. Materiaalien tulee olla helposti

pölyttöminä pidettäviä sekä vähäpäästöisiä, lis-

taa Allergia- ja Astmaliiton asiantuntijapalve-

luiden johtaja Risto Ruotsalainen. Hän antaa

myös vinkin, jolla saa helposti lisää työtehoa:

kun työtilan lämpötilaa laskee yhden asteen, esi-

merkiksi kesäkuumalla 25 asteesta 24 asteeseen,

nousee tutkitusti työtehon kasvun myötä tuot-

tavuus kaksi prosenttia.

Ruotsalainen muistuttaa myös ilmanvaihdon

merkityksestä: kun ilmanvaihtoa lisätään vii-

si litraa sekunnissa henkilöä kohden, saadaan

yhden prosentin tuottavuuden kasvu. Saneera-

uksia suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huo-

miota ilmanvaihtoon varsinkin tilojen käyttö-

tarkoituksen muuttuessa esimerkiksi varastosta

toimistokäyttöön.

Syksyllä erityishuomiota valaistukseen

Riittävä valon määrä sekä työtilassa että sen lä-

hettyvillä ehkäisee silmien rasittumista. Tärkeää

on myös suunnata tuleva valo oikein, jottei syn-

ny häiritseviä heijastuksia.

- Esimerkiksi tietokoneella työskennellessä

työpöydälle kohdistuvan valon pitäisi tulla hen-

kilöstä katsottuna hieman sivulta tai kummal-

takin puolelta. Työskentelyalueen valaistusvoi-

makkuuden vähimmäisvaatimus on 500 luxia.

Työtilan välittömän lähiympäristön valaistus-

voimakkuuden tulisi olla vähintään 300 luxia ja

muun ympäröivän tilan 200 luxia, kertoo Dia-

corin työterveyshoitaja Samppa Antila.

Sisustusväreillä lisää työtehoa

Värien vaikutusta mm. mielialaan ja vireystasoon

pohditaan yleensä kodinsisustamisen yhteydes-

sä: esimerkiksi makuuhuoneeseen valitaan usein

rauhoittavia värejä ja hillittyjä värisävyjä. Use-

at meistä viettävät kuitenkin paljon aikaa työ-

huoneessa tai työtiloissa, joten niiden värimaail-

malle kannattaa myös uhrata aikaa: viihtyisämpi

työtila takaa paremman työtehon.

- Maaleilla, tapeteilla, taideteoksilla ja tekstii-

leillä saadaan helposti paitsi yksilöllisempi myös

värimaailmaltaan miellyttävämpi työympäristö,

luettelee vastaava psykologi Vesa Nevalainen

Suomen Psykologiliitosta.

Työtehoa saadaan lisättyä pienin keinoin. Li-

säksi työympäristön viihtyvyyteen panostami-

nen sitouttaa työntekijöitä. •

vot, kaupunkiympäristön vetovoi-

maisuuden asettamat vaatimukset,

yrityksen brandiajattelun ja työnte-

kijöille toimivan tilaratkaisun, listaa

Arkkitehtitoimistojen Liiton kehitys-

arkkitehti Kimmo Liimatainen.

Taksikuski haluaa alleen hyvän ja kes-

tävän auton. Tehtaanjohtaja edellyt-

tää tehtaansa olevan toimiva ja tuotta-

va. Toimistotyöntekijä tarvitsee työti-

lan, joka edesauttaa mahdollisimman

hyvää, luovaa, tehokasta ja tuottavaa

suoritusta. Lisäksi työtilojen tulee ol-

la terveellisiä, ekologisia ja sosiaalises-

ti toimivia. Ei siis ole samantekevää,

millaisissa toimitiloissa yritykset tu-

lostaan tavoittelevat.

- Suomeen on rantautunut uudis-

tuvia työvälineitä ja toimintatapoja

integroiva toimiala, Workplace Ma-

nagement eli workplace-konsultoin-

ti. Se tuottaa ennakoivaa työtilasuun-

nittelua, joka sisältää sekä peräänty-

mis- että kasvunäkökulmat, Yläouti-

nen kertoo.

VTT:n mukaan kiinteistöön liittyvät

kustannukset ovat vain prosentteja

toimistotyötä tekevän organisaation

kokonaiskustannuksista. Tilakus-

tannus on siis pieni sen potentiaa-

lisiin tuottavuusvaikutuksiin verrat-

tuna. •

Terveellinen ja tehokas työtila pienin muutoksin

Kun ilmanvaihtoa lisätään viisi litraa sekunnissa henkilöä kohden, saadaan yh-den prosentin tuotta-vuuden kasvu.

Useat meistä viettävät paljon aikaa työhuoneessa tai työtiloissa,

joten niiden värimaailmalle kannattaa myös uhrata aikaa.

Kuvat: Workspace

KUVA

: JO

SÉ C

ARLO

S PI

RES

PERE

IRA

Tietoa

isännöinnistä

ja järjestäytyneet

ammattilaiset

Taloyhtiön

asukaslähtöisen

johtamisen

uusi AVAINwww.isannointiliitto.fi www.asukaspalaute.fi


Asemakaavoittamisen näkökulmas-ta tällainen design on aina haastava ratkaisu.

Merihenkisempää asumistaTaloarkkitehtuurissa puhaltavat rohkeasti uudet tuulet. Mikäli asiakas etsii uuteen asuntoonsa merihenkisyyttä, uusimmat asuntovaihtoehdot saattavat yllättää.

TEKSTI: JUHANI NURMI

YIT Rakennus Oy on parhaillaan ra-

kentamassa Lauttasaaren Merenkul-

kijarantaan taloja, jotka on osittain

rakennettu maan ja meren päälle.

Ensimmäinen asuntokompleksi seit-

semästä valmistuu lokakuuhun 2008

mennessä.

Visionäärinen suunnitelma pohjau-

tuu vuonna 2002 pidettyyn arkkiteh-

tuurikilpailuun. YIT Rakennus Oy:

n Yksikön johtajan Harri Isoviidan

mukaan kalliopilareiden varaan ra-

kennettu taloratkaisu korostaa meri-

henkistä yksilöllisyyttä.

Arvonsa säilyttävä merisijainti

- Asemakaavoittamisen näkökul-

masta tällainen design on aina haas-

tava ratkaisu. Olemme kohdanneet

tässä projektissa paljon joustoa ra-

kennuslupia hakiessamme, vaikka

meren läheisyys vaikuttaakin aina

lupapäätökseen. San Franciscosta ja

Hollannista löytyy vastaavia raken-

nuksia, mutta Pohjoismaissa tällai-

nen rakentaminen on yhä melkoisen

uniikkia. Tulee muistaa, että pääosa

tulevista Merenkulkijarannan talois-

ta lepää kuitenkin kovalla maalla.

Merenkulkijarannassa eri turvalli-

suusnäkökulmat on otettu hyvin

huomioon. - Tämänkaltaisessa ra-

kentamisessa täytyy ottaa huomi-

oon meren ja erityisesti talvella myös

jään vaikutus rakenteiden kestävyy-

teen. Samoin pelastautumisreitit on

huomioitu huolellisesti. Uskomme,

että Lauttasaaren Merenkulkijaran-

ta tulee löytymään tulevaisuudessa

arvoasuntolistan huipulta. Sillä on

Loft-asunnossa ja –toimistossa on tilaa ajatuksille

Avaratilainen loft-asunto on asuntokäyttöön muunnet-tu, alun perin muuhun tarkoitukseen tehty rakennus. Loft-rakentaminen on nyt ”in”-juttu Suomessa.


Kun teollisuustuotanto siirtyi kaupun-

geista taajamiin, jäi suuria tiloja tyhjik-

si joko purettaviksi tai saneerattaviksi.

Loft-asunto sijaitseekin usein suuressa

kaupungissa hyvän sijainnin omaavas-

sa vanhassa rakennuskompleksissa, jo-

ka on alun perin toiminut tuotanto-,

teollisuus- tai liikealan tiloina, kuten

tehtaana tai varastona.

Loft-rakennusten yhteinen nimittä-

jä on korkea, avara, yhtenäinen, atel-

jeemainen tila. Loft-rakentamisessa

halutaan säilyttää alkuperäinen suu-

ri ikkunapinta-ala, erikoiset yksityis-

kohdat ja karheat, esim. tiiliset sei-

nät. Ne ja rakennusten historia kiin-

nostavat loft-asunnon loppukäyttäjiä.

Vanhan ison rakennuksen saneeraa-

minen nykyisten vaatimusten mukai-

seksi on kallista. Onnistunut loppu-

tulos edellyttää arkkitehdiltä huolel-

lista suunnittelua ja rakentajilta koh-

teen vaatimaa erityisosaamista. Yhä

kasvava tonttipula sekä toisaalta ny-

ky-yhteiskunnan trendeissä vallitse-

va yksilöllisyyden korostaminen ovat

nostaneet meilläkin maailmalta tutut

loft-asunnot erittäin halutuiksi.

- 15 vuotta sitten lopetetun Ara-

va-asuntotuotannon myötä ei asun-

tosuunnittelu ole edistynyt järin pal-

joa. Loft-asunnot ovat tästä piristä-

vä poikkeus, toteaa Suomen arkki-

tehtiliiton SAFA:n arkkitehti Kari

Järvinen. Järvisen mukaan loft-suun-

nittelu on työlästä, mutta palkitsevaa

– erityisesti silloin, kun kohteen saa

suunnitella suoraan loppukäyttäjäl-

le. Järvinen näkee myös loftien mer-

kityksen säilyvän; loft-tiloille on aina

tietty ostajakunta olemassa suhdan-

teista riippumatta. •

Tarjoamme tehokkaita toimitilojaeri kokoisille yrityksille,keskeisellä paikalla HakaniemessäHämeentie 3.Joustavia tilaratkaisuja18-45m2

toiveittenne mukaisesti.Pihalla on runsaasti pysäköinti-paikkoja. Uudet tilat valmistuvatvuoden loppuun mennessä.Varaa paikkasi heti!

HELSINKI

VVO Rakennuttaja OyAsuntomyynti: Länsi-Pasila, Leankatu 3, 00240 HelsinkiKamppi, Salomonkatu 5 B, 2 krs, 00100 Helsinki Puh. 020 508 3663Avoinna ma-pe 9-16 [email protected]

www.vvo.fi

OTA YHTEYTTÄ!

PunavuoriUudenmaankatu 28

Ennakkomarkkinoinnissa /Rakenteilla

Helsingin Punavuoressa asumisen tyyliä. Asunnot perusparanne-taan nykyajan asumisvaatimukset täyttäviksi. Suojaisalla sisäpi-halla kodikas kaupunkipiha istutuksineen. Oma autohalli. Lähellä kaupungin palvelut, kulttuuririennot ja merellinen Helsinki.

As Oy Helsingin Uudenmaankatu 28 Alustavat huoneistotyyppit ja hinnat: m2 Mh. alk. € Vh. alk. €1h+kk+alkovi / 1h+kk+alkovi+s 36,0-40,0 142.610 244.1972h+kk+työtila+s 63,5-68,5 262.593 412.2422-3h+k+ateljee+s 73,0+atel.48,0 390.287 646.9843h+k+s / 3h+k+s+parvi 87,0-103,5 319.059 509.670 Arvioitu valmistuminen 9/2008.Lisää huoneistovaihtoehtoja osoitteessa www.vvo.fi

Omistusasuntomme ovat hyvin varusteltuja ja niissä on huomioitu yksilölliset asumistoiveet. Löydä sinun elämäntilanteeseesi sopivin koti.

Arjesta juhlaa uudessa kodissa

Kaikki muutot ja kuljetukset ammattitaidolla ja laadulla.Alla flyttningar och transporter med yrkeskunskap och kvalitet.

All removals and transportations with professionalism and quality.

Puh./Tel. +358 9 125 11www.victorek.fi

kaikki edut puolellaan: ainutlaatui-

nen sijainti, ympäristö ja merelliset

näkymät, Isoviita uskoo.

Kelluvia taloja

Merihenkistä asumisvaihtoehtoa et-

sivä voi nykyään muuttaa myös kir-

jaimellisesti vetten päälle. Espoolai-

sen Marina Housing Oy:n toimi-

tusjohtaja Kimmo Anttalaisen mu-

kaan kelluvat asuinalueet ja asunnot

ovat jo nykypäivää. Yhtiön futuristi-

nen konsepti on saanut inspiraatiota

mm. hollantilaisista ”Wohnearkeis-

ta” tai asuntolaivoista.

- Tarjoamme omaa asuntoa tai lii-

ketiloja etsivälle kelluvia tilaratkai-

suja, kun asiakkaan kriteereinä ovat

korkea laatu, uniikki merisijainti ja

oma venepaikka talon vieressä. Ym-

pärivuotiseen käyttöön soveltuvat

kelluvat asunnot sopivat sekä vaki-

tuiseen että loma-asumiseen, ja ne

on varusteltu korkealuokkaisesti.

Marina Housingin toimesta Repo-

saaren Tukkiviikkiin ollaan rakenta-

massa kelluvaa kylää, Marina Villa-

gea, joka koostuu 16 rakennukses-

ta. Hanke käynnistyy kesällä 2008.

Kelluvat talorakenteet toteutetaan

Marinetek Finland Oy:n talopont-

tooniratkaisuilla, ja ne ankkuroi-

daan turvallisesti merenpohjaan esi-

jännitetyillä kumikaapeleilla. •

KUVA: MARINA HOUSING OYKUVA: YIT RAKENNUS OY, MERENKULKIJARANTA

KUVA: LISE GAGNE


Asunnon upeita yksityiskohtia ovat mm. portaikko ja sen viereinen ”kultaseinä” se-kä lattiasta kattoon ylettyvä lasiseinämä.

Arvoasunnoissa osoite ratkaiseeSijainti, sijainti ja sijainti. Näiden kolmen tärkeimmän kri-teerin lisäksi arvoasunnon tunnusmerkkejä ovat asunnon ainutlaatuisuus ja arkkitehdin brandiarvo.


Sijoituskohteena arvoasunto on pitä-

nyt puolensa taloussuhdanteista riip-

pumatta.

- Arvoasunnosta parhaan tuoton

saa pitkän aikavälin sijoituksena, sa-

noo Huoneistokeskuksen aluejohtaja

Merja Siivonen.

Arvoasunnon hankintaa suunnitte-

levan kannattaa asunnon sijainnin,

naapuruston ja asunnon kunnon li-

säksi tutkia tarkkaan isännöitsijän

todistus ja taloyhtiön historia sekä

tiedustella mm. saneerausta koske-

vista rajoituksista. Arvoasuntojen

myyntiin keskittyneiden ammat-

tilaismyyjien käyttö puoltaa paik-

kaansa usein siinäkin mielessä, et-

tä tietty välittäjä saattaa olla tehnyt

kauppoja kyseisessä kaupunginosas-

sa useita vuosia.

- Myös arvoasunto-ostajarekiste-

riin kannattaa ilmoittautua, sillä ar-

voasunnot tulevat harvoin julkiseen

myyntiin, Siivonen vinkkaa.

Vanhaa ja uudistuotantoa

Vanhoissa arvoasuntokohteissa tar-

jonta ei juurikaan lisäänny, koska

halutut korttelit ovat täyteen raken-

nettuja. Toisenlainen arvoasuminen

Tyylikkäästi saneerattu arvoasunto kätkee uusimman tekniikan hienostuneesti

YIT Koti Asuntomyynti, Arkadiankatu 2, 00100 Helsinki, Puh. 020 433 2990 (ma-pe 9-17), yitkoti.fi

Tehdään se yhdessä.

Arvoasuntoja meren rannalla - ja yllä

Arvoasunto saa nyt täysin uudenlaisen sisällön ja merelliset koordinaatit. Helsingin Lauttasaareen valmistuvan Merenkulkijanrannan taloista kolme kurottuu meren yläpuolelle. Asuntojen esteettömät näköalat avautuvat vastarannalla Jätkäsaareen ja kantakaupungin siluettiin, lännessä Pihlajasaareen ja avoimelle merelle. Merenkulkijanrannassa nautit laatuasumisen ainutlaatuisista ulottuvuuksista, jollaisiin Suomessa ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta.

Asunto Oy Helsingin SteeviPurjeentekijänkuja 1, 00210 HelsinkiHuoneistoesim. mh. vh. 3h+k+s, 112,0 m2 383 150 766 3003h+k+s, 116,5 m2 481 250 962 500 3-4h+k+s, 182,5 m2 998 300 1 996 600 Hinnat alkaen/ Arvioitu valmistuminen 10/2008.

Asunto Oy Helsingin StaagiPurjeentekijänkuja 7, 00210 HelsinkiEnnakkomarkkinoinnissa. Huoneistoesim. mh. vh. 2h+k+s, 62,0 m2 215 550 431 600 3-4h+k+s, 101,0 m2 347 850 695 700 Hinnat alkaen/ Arvioitu aloitus loppuvuodesta 2007.

Arvoasunto myynnissä - miten toimia?

kiinteistönvälittäjä Marja Tolvanen,

Marja Tolvanen Oy:stä.

Myös kaavoitusasiat pitää selvittää,

mikä kaavamuoto alueella on ja on-

ko siihen tulossa muutoksia. Ympä-

ristöön kohdistuvat rakentamissuun-

nitelmat jäävät helposti selvittämät-

tä. Rakentamisesta voi olla varma ai-

nakin silloin, jos ympärillä on tyhjiä

tontteja.

Arvokohteet ovat monimuotoisia, jo-

ten muutosmahdollisuudet pitää sel-

vittää. Sisustussuunnittelija on hyvä

apu arvokohteessa.

Välittäjän on oltava erikoistunut ar-

vokohteisiin. Hänellä on oltava tietoa

ja kokemusta niiden myynnistä, hin-

noittelusta ja myyntiajoista. Tehtävä

vaatii vastuullisuutta.

Usein välittäjällä ja asiakkaalla on ai-

van eri käsitys kohteen hinnasta.

- Tällä hetkellä arvokohteille on

todella runsaasti kysyntää, ja hin-

nat ovatkin korkeampia kuin monet

myyjät ajattelevat saavansa asunnos-

taan, Tolvanen sanoo. •

Arvoasunnon kauppa asettaa myyjälle, ostajalle ja välit-täjälle erityisiä vaatimuksia. Uniikkikohteissa huomio on kiinnitettävä eri asioihin kuin tavallisen perheasunnon kaupassa.

TEKSTI: SIRPA KURVINEN

Myyjän on ensisijaisen tärkeää vali-

ta asunnolleen sellainen välittäjä, jol-

la on erityisosaamista arvokohteista ja

näyttöä niiden myynnistä. Kannattaa

seurata ilmoittelua arvokohteista, ver-

tailla ja tutkia hintoja. Välitysfi rmoilta

kannattaa ottaa tarjouksia. Kannattaa

suosia välittäjää, jolla on tietoa kysei-

sen alueen arvoasuntokaupoista. Suo-

jautuminen vakuutuksella esimerkik-

si kuntotarkastuksen varalle on suosi-

teltavaa. Myyjän on myös selvitettävä

tiedot asunnostaan: peruskorjaukset,

suunnitelmat ja korjaushistoria.

Ostajalle tärkeintä on maltti. Kilpai-

leva tarjonta hintoineen ja kohteen

ominaisuudet on selvitettävä. Erittäin

tärkeää on huomioida asunnon omis-

tussuhteisiin ja asiapapereihin liittyvä

juridiikka.

- Kun kyseessä on arvokohde, asi-

oiden selvittäminen vaatii paneutu-

mista, ettei jälkeenpäin ilmene muu-

ta kuin mitä ostaja on kuvitellut. Vä-

littäjältä täytyy löytyä kaikki olennai-

nen kohteeseen liittyvä tieto, ja osta-

jan pitää myös osata kysyä, painottaa

Helsingin Marjaniemessä sijaitsevas-

sa Virpi ja Pauli Kaasisen paritalossa

on harmoninen tunnelma. Puhtaita

linjoja suosiva koti on sisustettu mi-

nimalistisesti lämminhenkiseen väri-

maailmaan. Jykevän tiilijulkisivun si-

sällä avara 307 m2 koti tarjoaa asuk-

kaille tilaa ajatella ja vierailijalle her-

kullisia yksityiskohtia.

- Hankimme kotimme kolme

vuotta sitten. Kaksi vuotta etsimme

tämäntyylistä asuntoa. Remontoim-

me erityisesti kosteat tilat kuten sau-

na-, suihku- ja uima-allastilan sekä

kodinhoitohuoneen. Koneellinen

ilmastointi ja turvajärjestelmä ovat

viimeisintä tekniikkaa. Kaikissa

huoneissa vaihdoimme myös pin-

tamateriaalit, muistelee Pauli Kaa-

sinen.

Talon nykyisen hengen avaran huo-

netilan suunnitteli arkkitehti Kari

Lappalainen. Asunnon upeita yksi-

tyiskohtia ovat mm. portaikko ja sen

viereinen ”kultaseinä” sekä lattiasta

kattoon ylettyvä lasiseinämä. Saunan

lauteiden mahonkitapit, kosteiden

tilojen väliovet, uima-allastilan italia-

laiset kaakelit sekä upeat valaisinrat-

kaisut saavat hymyn sisustusbonga-

rin silmiin.

Portin ovikoodi, turvakamerat, häly-

tysjärjestelmä sekä hämärä- ja liike-

tunnistimin varustettu ulkovalaisin-

järjestelmä turvaavat asukkaiden ko-

dinrauhaa. •nostaa pikkuhiljaa päätään Suomes-

sakin: esimerkiksi vanhat merenran-

tatelakka-alueet ovat upeaa potenti-

aalista aluetta uusille, innovatiiviseen

ja laadukkaaseen arkkitehtuurisuun-

nitteluun pohjautuville asuinalueil-

le. Huoneistokeskuksen tuoreen ar-

voasuntotutkimuksen mukaan uu-

distuotannossa arvoasunnon tunnus-

merkkejä ovat ennen muuta sijainti ja

näkymät sekä asumisen laadukkuus ja

vaivattomuus. •

Arvoasunto-ostajarekisteriin kannattaa ilmoittautua, sillä arvoasunnot tulevat harvoin julkiseen myyntiin.

Helsingin Marjaniemessä sijaitsevassa Virpi ja

Pauli Kaasisen paritalossa on harmoninen tunnelma.

Kuvat: Heikki Aho


Onneksi on saatu käyntiin jälleen rakennusmestarien koulutus.

Uusi hissi on sijoitus tulevaisuuteenHissin rakentaminen on mittava projekti, mutta se tuo vanhempaan rakennukseen monenlaista lisäarvoa. Hissin rakentamiseen voi anoa myös avustusta valtiolta.


Rakennettaessa uutta hissiä jo ole-

massa olevaan taloon kannattaa huo-

mioida huolellisesti kiinteistön alku-

peräinen arkkitehtuuri ja ympäristö-

näkökohdat. Uuden hissin voi raken-

taa kerrostyyppiseen taloon ainakin

kolmella eri tavalla.

- Ensimmäinen tapa, jolloin hissi

rakennetaan talon portaikkoon por-

raskäytävän sisälle, lienee se kaikkein

yleisin. Hissi voidaan tarvittaessa ra-

kentaa myös talon ulkopuolelle eril-

lisen hissikuilun kera. Lisäksi his-

si voidaan rakentaa siten, että talos-

ta otetaan yksi porras pois, rakenne-

taan hissi tilalle ja uudet portaat talon

ulkopuolelle, selittää KONE Oy:n

myyntijohtaja Markku Kilpeläinen.

Kannattava ja hyödyllinen hanke

Kiinteistön neliöhinnan nousu on aina

suurempi kuin hissiin sijoitettu raha.

Niinpä hissin rakentaminen on kan-

nattava hanke sekä asukkaiden että

kiinteistön kannalta.

- Suunnittelun huolellinen mietti-

minen mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa edesauttaa hankkeen nope-

aa toteutusta. Onnistunut lopputu-

los palvelee parhaalla mahdollisella

tavalla kaikkia kiinteistössä asuvia ja

liikkuvia; niin ikääntyneitä, liikunta-

rajoitteisia kuin pienten lasten kanssa

liikkuviakin, Kilpeläinen tähdentää.

Rahoitus hissin rakentamiseen

Valtion asuntorahastolla, ARA:lla

on olennainen rooli avustusrahojen

myöntämisessä hissien ja liikunta-

esteiden poistamiseen mm. kerros-

taloissa. Prosessi hissiä varten haet-

tavaan avustusrahaan käynnistetään

yleensä oman kunnan kautta. ARA:n

Marja Kostiaisen mukaan avustus-

rahaprosessia ei jätetä juuri koskaan

hyödyntämättä.

- Avustusrahahakemusta varten

tarvitsemme hankkeeseen ryhtymi-

sestä koskevan päätöksen, rakennus-

luvan, rahoitussuunnitelman, pääpii-

rustukset rakennuksesta ja hissihank-

keesta sekä jäljennökset hissin raken-

tamista koskevista tarjouksista tai so-

pimuksista. Mikäli hissin rakennus-

kustannukset nousisivat jostain syys-

tä odottamattomasti, yritämme vas-

tata vajaukseen mahdollisuuksiemme

mukaan.

Hissiavustusta 50 prosenttiin asti

Kun hankkeen kaikki tarvittavat pa-

perit ovat kunnossa, ARA voi tehdä

suoraan myöntävän päätöksen avus-

tusrahoituksesta ilman varausvai-

hetta. Marja Kostiainen sanoo, et-

tä hissin rakentamiseen ei tulisi ryh-

tyä ennen avustuksen varmistumista

ARA:lta.

- Sellainen olisi turhan iso riski

asunto-osakeyhtiölle. Myönnämme

enintään 50 prosentin avustuksen

hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Mikäli hissin rakentamiseen myön-

netään myös muuta julkista tukea

esim. kunnan toimesta ja avustukset

ylittävät yhteensä 50 prosentin osuu-

den kokonaiskustannuksista, on koh-

teen kilpailuttamisessa noudatettava

julkisista hankinnoista annettua la-

kia, Marja Kostiainen neuvoo. •

Huolellista remonttia julkisivuihin ja putkistoihinTEKSTI: JUHANI NURMI

Lähiötalojen korjaamisen myötä

on havahduttu siihen, että kun-

nossapito muuttaa rakennusten il-

mettä melkoisesti. Alkuperäisten

lähiöjulkisivujen pelätään katoavan

korjaustoiminnan seurauksena ajan

myötä.

- Erityisesti 1960-luvun linjak-

kaita lähiöjulkisivuja pidetään hy-

vinkin vaalimisen arvoisina, sanoo

Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja

ja tekniikan tohtori Jussi Mattila.

- Suojelusta päätettäessä olisi hyvä

ottaa huomioon suojelutarpeiden li-

säksi myös suojeltavien rakenteiden

kunto. Suojeltavaksi aiotut julkisi-

vut ovat saattaneet päästä niin huo-

noon kuntoon, että teknisessä mie-

lessä suojeltavaa ei juurikaan enää

ole. Esimerkiksi vaurioituneen pe-

subetoni- tai laattapinnan säilyttä-

vä korjaaminen voi olla lähes mah-

dotonta.

Koska lähiörakennuskantaa on

runsaasti, joukossa on paljon myös

hyvin pitkäikäisiä julkisivuja.

Suojeltavaksi kannattaisikin Mat-

tilan mukaan pyrkiä valitsemaan

mahdollisuuksien mukaan sellaisia

taloja ja alueita, joissa julkisivujen

hyvä tekninen kunto mahdollistaa

ulkonäön säilyttävän kunnossapi-

don. Näin parhaat julkisivut voivat

tulla suojelluksi ikään kuin itsestään.

Putkiremontti talokohtainen kysymys

- Talon putkiremonttia pohdittaes-

sa eri menetelmien sopivuus on

hyvin talokohtainen kysymys, sanoo

VTT:n erikoistutkija Satu Paiho.

- Lopulliseen ratkaisuun vaikutta-

Kenno-Rakenne Oy on erityisesti korjausrakenta-miseen keskittynyt rakennusliike.

Asuntoyhtiöt muodostuvat asiakaskunnastammeyhä suuremman osan, johtuen kasvavistakiinteistöjen julkisivuja LVIS saneeraustarpeista.

Myös ammattirakennuttajat ja suuret kiinteistön-omistajat, vakuutusyhtiöt, pankit, valtio ja kunnatsekä näiltä toimeksiantoja saavat rakennuttaja-konsultit ja kiinteistömanagementyhtiöt ovatasiakkaitamme.

KUN ON KYSE KORJAUS- RAKENTAMISESTA...

Kenno-Rakenne OyPiikintie 15, 00680 HelsinkiPuh. (09) 728 8110

KORJAUSRAKENTAMINEN

As Oy SäästöluotoNeitsytsaarentie 7 – 9, HelsinkiHaapasaarentie 5 – 9, HelsinkiIsonvillasaarentie 6 ja 9, HelsinkiLinjasaneeraus 661 asuntoa

- Putkistojen peruskorjaussähkö-, asbesti- ja rakennus-töineen.

- Suomen suurin yksittäinenlinjasaneeraus; kesto kaikkinevaiheineen neljä vuotta.

As Oy Pohjois – HaaganPistetalot 1Näyttelijäntie 8, 10 ja 12, HelsinkiLinjasaneeraus 90 asuntoa

- 1saunaosastoa- Ulkopuoliset johdot- Salaojitusta, perustustenkorjausta

As Oy PohjankotoUkonvaaja 6, EspooLinjasaneeraus 126 asuntoa

- 3 saunaosastoa- Ulkopuoliset johdot

As Oy MunkkivuoriUlvilantie 19, HelsinkiTalot B, C, D, G, F ja ELinjasaneeraus 268 asuntoa

- 2 liiketilaa- 1 saunaosasto

As Oy Pengerkatu 27Pengerkatu 27, HelsinkiLinjasaneeraus n.80 asuntoa

As Oy AnnanlinnaAnnankatu 9, HelsinkiLinjasaneeraus n.50 asuntoa

KENNO-RAKENNE OY:NURAKOIMIA

LINJASANEERAUKSIA

www.kenno.fiAs Oy Säästöluodossa661 asunnon linjasaneeraus.

Onko kannattavampaa rakentaa uusi toimitila vai sanee-rata jokin olemassa oleva kiinteistö? Entä vuokraus?

Rakentamiseen energia- ja kustannustehokkuutta

vat monet seikat kuten esim. vanho-

jen putkistojen sijainti, yleinen kun-

to, taloyhtiön tavoitteet sekä tilarat-

kaisu uusien reititysten kannalta.

Peruslähtökohtana taloyhtiön

valmistautumisessa on nykyisten

verkostojen kunnon selvittäminen.

- Jos kuntotutkimuksen tulokset

osoittavat putkistoremontin tarpeel-

lisuutta lähivuosina, on syytä ryhtyä

suunnittelemaan remontin laajuutta,

ajoitusta ja sisältöä. Verkostojen kun-

totutkimus pitäisi toteuttaa viimeis-

tään siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä

vuoto-ongelmia on ilmennyt.

Paihon mukaan putkistoremont-

ti on useimmiten sen verran iso

asia taloyhtiössä, että valmistelu- ja

valmistautumisaikaa on hyvä varata

riittävästi.

- Koska putkiremontti liittyy ta-

lon märkätiloihin, samalla kannat-

taa suunnitella niiden mahdollista

peruskorjausta mm. vesieristysten ja

pintojen osalta. Samalla tulee harkita

myös mahdollisten muiden remont-

tien ajoitusta, Paiho suosittelee. •

TEKSTI: SIRPA KURVINEN

Vaikka suuntaa pyritään kääntämään

uudisrakentamisesta korjausrakenta-

miseen, uudistuotanto on voimakasta.

Markkinoilla on valtavasti tyhjää toi-

mitilaa, mutta uutta rakennetaan sa-

manaikaisesti, erityisesti pääkaupun-

tävälliset ja energiatehokkaat ratkai-

sut ovat nykytrendi.

- Mikäli rakennus on suojeltu,

kannattaa selvittää ennen tilojen

hankintaa, voidaanko muutoksia

tehdä. Samoin mikäli tontilla on ra-

kennusoikeutta jäljellä, on syytä sel-

vittää mahdolliset lisärakentamisen

rajoitukset kaavoituksessa, Marttila

muistuttaa.

Rakennus- tai korjaustyön ongel-

maksi voi tulla työvoimapula. Työ-

voimakustannukset ovat nousseet ja

raaka-ainehinnat kallistuneet.

Kesällä asuntoministeri Jan Vapaa-

vuorelle luovutettu korjausrakenta-

misen strategia edistää ennakoivaa

kiinteistönpitoa ja korjauskulttuuria.

Suunnitelmallisella korjaamisella voi-

daan säästää kiinteistön kustannuksia

ja vastata sekä käyttäjien että kestä-

vän kehityksen vaatimuksiin.

- Merkityksellistä on alan tietotai-

to, jota strategia tuo esille. Onneksi

on saatu käyntiin jälleen rakennus-

mestarien koulutus. Osaamiselle on

kysyntää etenkin korjausrakenta-

misessa, joka useimmiten on haas-

tavampaa kuin uudisrakentaminen,

Marttila huomauttaa.

Siirrettävä rakennussäästää kuluja

Siirtokelpoiset rakennukset ovat ly-

hyessä ajassa nousseet toimitilavaih-

toehdoksi. Tiloja tarjoaa Suomessa

jo useampi yritys.

- Siirrettäviä, elementeistä tehty-

jä rakennuksia on helppo laajentaa

tai supistaa. Ne täyttävät kaikki ra-

kennusvaatimukset. Vuokrattavat

tilat eivät sido asiakkaalta pääomia,

määrittelee projektipäällikkö Lasse

Huuhka Cramo Instant Oy:stä.

Tiloja hyödynnetään erityisesti

toimistoina, kouluina ja päiväkotei-

na, jos varsinainen rakennus on re-

montissa. Niissä on samat vesi-, il-

mastointi- ja sähkötekniikat kuin

kiinteissä rakennuksissa.

Kunnat käyttävät siirtotiloja pal-

jon tasaamaan erilaisia väestöpiikkejä.

Yritykset vuokraavat tiloja esimerkiksi

määräaikaisten projektien tarpeisiin.

Rajoituksia siirrettäville tiloille ei

juuri ole. Mikäli rakennus on pai-

koillaan alle viisi vuotta, sille ei tar-

vita pysyvää rakennuslupaa. •

kiseudulla. Yrityksiä kiinnostavat vain

tekniikaltaan modernit tilat.

Suomen Kiinteistöliiton tutkimus-

johtaja Mauri Marttila toteaa, että

yritykset keskittyvät omaan ydinosaa-

miseensa. Tilojen hankinta siirretään

sitä päätyökseen tekeville konsulteil-

le, kiinteistöpalvelu-, manageeraus-

ja rakennuttajayrityksille. Ne tekevät

due diligence -tyyppisiä selvityksiä

ostettavan kiinteistön kunnosta, kor-

jaustarpeista ja mahdollisuuksista.

Korjausrakentamisen strategia käyttöön

Vanhaa rakennusta kannattaa lähteä

korjauttamaan, jos korjauskustan-

nukset jäävät selvästi alle uustuotan-

tokustannusten ja rakennus sijaitsee

kohtuullisella paikalla. Ympäristöys-

KUVA: KONE

STOCKMANN, HELSINGIN TAVARATALO, LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS. ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY

Puu on julkisivu-materiaalina vailla vertaaPuuverhoilu sekä julkisivuremontissa että uudisrakentamisessa niin julkisisissa kohteissa

kuin yksityisasunnoissakin on uudelleen saavuttamassa kuningasasemansa. Syitä tähän on

monia: puu raaka-aineena on edelleen edullista, ulkoverhoustuotteiden kestävyyttä on pys-

tytty parantamaan huikeasti ja puu oikein käytettynä on hyvin paloturvallista. Puu on myös

kaunis, keveä ja lämmin materiaali ja sillä saa nopeasti aikaan upeita yksityiskohtia.


Puurakentamisen edellytysten pa-rantaminen on tuottanut selkeästi hyviä tuloksia. Puun käyttö julki-sivumateriaalina on tutkittu ja tes-tattu niin tarkasti, että mitään ei ole jätetty spekulaatioiden varaan.

- Yleiset tavoitteet julkisivulle

ovat 10-15 vuoden huoltoväli, riittä-vä käyttöikä, huollettavuus, korjatta-vuus, ilmaisukyky, kustannustehok-kuus ja ekotehokkuus, listaa Puuin-fo Oy:n toimitusjohtaja Petri Heino ja jatkaa: puuverhouksessa olennais-ta on, että valitaan oikeanlainen puu-tuote oikeaan paikkaan, kiinnitetään se oikein, detaljointi tehdään huolel-

la, ulkoverhoilulla on riittävä raken-teellinen suojaus, kuten räystäät, sekä rakennuksella on säännöllinen huol-toväli.

Inspecta Sertifiointi

Mistä sitten rapautuvan betoniker-rostalon taloyhtiön hallitus voi selvit-tää ja varmistua siitä, että julkisivun verhoilu puulla tehdään oikein?

- Puuinfosta saa tietoa. Yksityis-kohtaiset RT-kortit, julkisivuoppaat ja esimerkit toteutetuista kohteis-ta ovat lisäksi oivallisia apuvälinei-tä. Jos ulkoverhouslaudan teolliselle pohjamaalikäsittelylle on haettu va-paaehtoinen Inspecta Sertifioinnin myöntämä SFS-todistus, on raaka-ai-ne korkealuokkaista ja tuotantopro-sessi vaatimusten mukainen.

VTT:n paloturvallisuus-tutkimus

Puujulkisivut ovat myös paloturval-lisia.

- VTT:n tekemän paloturvallisuus-tutkimuksen perusteella voidaan yk-sinkertaistaen sanoa, että puujulkisi-vun asentaminen lähiökerrostaloon lisää paloriskiä saman verran kuin yh-den nojatuolin lisääminen huoneis-ton palokuormaan, kiteyttää Met-säteollisuus ry:n puurakentamisen asiantuntija Pekka Nurro.

Nurro heittääkin pallon teollisuu-den suuntaan: osaamista Suomesta löytyy – mutta tarjontaa tulisi lisä-tä. Valmistajat voisivat antaa puu - ulkoverhoustuotteille tai -elemen-teille vaikkapa 10 vuoden takuun.

- Topakka lauta pitää pintan-sa, lujasta lämpöpuusta puhumat-takaan. Sitä paitsi puuverhoilun huoltoväli on suunnilleen sama kuin betonielementtitalojen sau-

lisätietoa: www.puuinfo.fi

Puujulkisivut voidaan toteuttaa paikalla rakentaen tai ne voidaan elementoida, jolloin raken-

nusaika itse kohteessa lyhenee olennaisesti.

14 KIINTEISTÖT JA ARKKITEHTUURI ILMOITUSLIITE

- Isännöintiyritykset panostavat tätä nykyä voimakkaasti palve-luiden tuotteistamiseen ja hin-noittelun uudistamiseen.

Isännöinti ja kiinteistönpito vaativat selkeyttämistäIsännöintipalvelut kaipaavat räätälöintiä ja tiedonkulun parantumista. Tekeillä ovat koko kiinteistöalan yhteiset laatuvaatimukset.

TEKSTI: PÄIVI PIISPA

Isännöinti on perinteisesti ollut

kokonaispalvelu, jonka sisältö

on saattanut jäädä epäselväksi

asunto-osakeyhtiön hallituksen

jäsenille. Tietoisuutta isännöin-

tipalvelun sisällöstä tulisi lisätä

ja palveluja tuotteistaa, jotta ta-

loyhtiölle voitaisiin tarjota rää-

tälöityjä palveluita.

- Isännöintipalvelut ovat ol-

leet epämääräinen kokonaisuus,

johon voitaisiin saada selkeyttä

tuotteistamalla. Toiset asunto-

osakeyhtiöt haluavat ostaa hal-

linnollista apua, toiset kirjan-

pitoa ja kolmannet apua korja-

ustöihin, KH-kortiston päätoi-

mittaja Anita Pietikäinen Ra-

kennustieto Oy:stä kertoo.

- Alan toimijoiden pitäi-

si siirtyä sopimuksen liitteenä

olevasta tehtäväluettelosta pal-

velupaketteihin. Pienellä vai-

valla saataisiin tehtyä palvelu-

paketteja talotyypeittäin, alue-

johtaja Kai Haarma SKV Isän-

nöinti Oy:stä sanoo.

Epäselvien isännöintisopimus-

ten takia asiakas ei aina ole ol-

lut selvillä siitä, mitä on sopinut.

Tällöin palvelun laadun arviointi

ja tarjousten vertailu on vaikeaa.

- Isännöintipalvelun ostami-

sessa valintakriteerinä pitäisi olla

hinta-laatu -suhteen eikä pelkän

hinnan. Myös sopimusneuvotte-

lut pitäisi ottaa osaksi kilpailu-

tusta, jotta isännöitsijät pääsisivät

kertomaan asukkaille palvelujen-

sa sisällöstä, Haarma ehdottaa.

Myös taloyhtiöiden hallitusten jäsenten vaihtuminen nuorem-

piin henkilöihin on vaikuttanut

isännöintipalvelujen vaatimuk-

siin. Nykyään isännöintipalvelui-

ta kilpailutetaan enemmän kuin

ennen, nuoret vaativat palvelulta

paljon ja tiedon tulee olla saata-

villa sähköisessä muodossa.

Kiinteistönpidon laatu yhtenäistyyKiinteistöalalla on aloitettu

hanke, jonka tarkoituksena on

muodostaa kiinteistönpidon

yleiset laatuvaatimukset. Koko

kiinteistöala on mukana hank-

keessa: palvelun tuottajat ja os-

tajat sopivat yhdessä laadusta.

KiinteistöRYL:iksi kutsutuis-

sa laatuvaatimuksissa kuvataan

hyvä kiinteistönpitotapa ja mil-

laista laatua siihen halutaan.

- Suurin etu laatuvaatimusten

koonnista on se, että alan toi-

mijat puhuvat samaa kieltä.

Kun sopimuksessa kerrotaan,

Hyvä isännöinti luo asumisen varmuuttaIsännöitsijän rooli ei ole aina kyllin selvä talon asukeille. Oikean isännöintiyrityksen valinnalla taloyhtiö voi luoda asukkailleen entistä parem-paa asumisen laatua.


Isännöinti voi aiheuttaa

taloyhtiössä asukkailleen har-

maita hiuksia, etenkin jos

isännöitsijän työtehtäviä ei

ole määritelty etukäteen kyl-

lin tarkasti. Isännöinti on ollut

perinteisesti luottamukseen pe-

rustuvaa taloyhtiön johtamista

ja palvelua.

Suomen Isännöintiliitto Ry:n

toimitusjohtaja Tero Heikkilän

mukaan isännöitsijän työ on

harvoin samannäköistä.

- Nykyään isännöintiyrityk-

set myyvät ja tuottavat pal-

veluita asunto-osakeyhtiöille.

Isännöintiin kuuluvat palvelut

ovat aina kahden osapuolen vä-

linen sopimus, joka perustuu

isännöintiyrityksen tuotteis-

tukseen. Isännöitsijän palvelui-

ta voi toki räätälöidä tarpeiden

mukaan. Asioista on kuiten-

kin järkevää sopia tarkasti, ettei

kummallekaan osapuolelle tule

turhia väärinkäsityksiä.

Heikkilän mukaan työn alla

on Kiinteistö RYL -laatuvaati-

musprojekti, joka määrittelee

isännöinnin laatua. Laatua ja

laatukilpailua alalla halutaan

edistää.

- Isännöintiyritykset panos-

tavat tätä nykyä voimakkaas-

ti palveluiden tuotteistami-

seen ja hinnoittelun uudista-

miseen. Asiakkaalle halutaan

tarjota yhä parempaa johta-

mista ja osapalveluja. Tärkeää

on, että asiakas maksaa siitä

mitä hän saa. Hyvin hoidettu

taloyhtiö, johon isännöitsijä

on antanut oman panoksen-

sa, pitää näkyä myös kauppa-

hinnassa. Hyvin toimiva isän-

nöinti vaatii asianomaiselta

taholta entistä enemmän ai-

kaa kiinteistöjen kunnon hei-

kentyessä. •

TOIMITILOJA?

POWERING YOUR BUSINESS.

MITEN OLISI CRAMO INSTANT.

Palveluksessasi on Cramo Instant, kun tarvitset toimitiloja tilapäiseen tai pysy-vämpään tarpeeseen. Siirtokelpoiset toimi-tilaratkaisumme jous-tavat tämän päivän liike-elämän vaihte-levissa olosuhteissa.

Palvelumme lähtö-kohtana on asiakkai-demme liiketoimin-nan ja kannattavuu-den parantaminen. Vuokraamalla toimiti-lat voit ohjata pääomia l i i k e t o i m i n t a s i kannalta tärkeäm-piin toimenpiteisiin.

Palvelu tarkoittaa meillä sitä, että kehi-tämme jatkuvast i tuotekonseptejamme asiakkaiden tarpei-siin sopiviksi. Tällä hetkellä palvelum-me kattaa erilaiset toimisto-, koulu- ja palvelurakennukset.

P a l v e l u k s e s s a s i on Cramo Instantin a m m a t t i ta i to i n e n joukko, joka kartoit-taa toimitilatarpeesi ja tarjoaa siihen sopivim-man ratkaisun. Kerro mitä toimitilaratkaisul-tasi toivot – me teem-me sen mahdolliseksi!

Palveluumme voit tutustua tarkemminverkkosivuillamme. Kun etsit järkevää, nopeaa ja helppoa toimitilavaihtoehtoa, oikea osoitteesi on w w w . c r a m o . f i/instant. Jos jo innos-tuit, soita (010) 661 5500.

Veto

voim

a

Hissittömyyden ei tarvitse olla ikuista

Monipuolisesta valikoimastamme löytyy turvallinen,luotettava ja ympäristön huomioon ottava hissiratkaisujokaiseen hissittömään asuintaloon.

www.kone.com

että jokin asia tehdään RYL:in

mukaan, kaikki tietävät mitä se

tarkoittaa, Pietikäinen kertoo.

Laatuvaatimukset valmistuvat

vuoden 2008 loppupuolella.

Niissä kuvataan kiinteistönpi-

don laadun tavoitetasoa.

- Vaatimuksissa ei kuvata,

miten jokin asia tehdään, vaan

se, millainen lopputuloksen tu-

lisi olla, Pietikäinen toteaa. •

Kiinteistöalalla on aloitettu hanke, jonka tarkoituksena on muodostaa kiinteistönpidon yleiset laatuvaatimukset.

KUVA: TUOMAS ELENIUS

- Mediaplanetdoc.mediaplanet.com/all_projects/1471.pdf · Oscarin huoneistoja lei-maavat persoonallisuus ja monimuotoiset pohjaratkaisut. Huoneistoja on myös kaksikerroksisina ja

Documents