UUSI POHJOINEN JA SEN KULKUVÄYLÄT Yrjö Myllylä 14.2.2012 Yrjö Myllylä, YTT Erikoistutkija, RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus Uusi pohjoinen ja sen kulkuväylät Aurora Borealis –laiva. Tarkemmat lähdetiedot: Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. TEM 43/2010. TIETEIDEN TALO Helsinki 14.2.2012 TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURAN HELSINGIN TOIMINTARYHMÄN JÄRJESTÄMÄ TILAISUUS 1
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija,
RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Uusi pohjoinen
ja sen kulkuväylät
Aurora Borealis –laiva. Tarkemmat lähdetiedot: Myllylä, Yrjö (2010).
Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. TEM 43/2010.
rataverkkovisio, jota yksittäisten kaivosyhtiöiden
intresseistä lähtevät hankkeet toteuttavat
Karttapohja Copyright Helcom Map Service 2011; http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html
Annukka Pekkarisen muotoilema, Maritime Transport in Gulf of
Bothnia 2010-2030 -hanke, RT Delfoi-kysely helmikuussa 2012
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
19
VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
KOILLISVÄYLÄ
Adolf Erik Nordenskiöld (oik. Nils Adolf Erik Nordenskiöld, 18. marraskuuta 1832 Helsinki – 12. elokuuta 1901 Dalby, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen geologi, mineralogi ja naparetkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä Euraasian pohjoisosat kiertävän Koillisväylän lännestä itään vuosina 1878-1879. Hän teki elämäntyönsä kuitenkin Ruotsissa. (Wikipedia)
Koillisväylän käyttö on jo alkanut:
- Luonnonvaroja kuljetetaan Koillisväylän varrelta jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi länteen ja itään.
- ”Päästä päähän liikennettä” kesällä 2010 oli 8 alusta. Tammikuun loppuun mennessä 2011 oli tilauksia yht. 20 alukselle (öljyä, kaasua ja terästä).
Suomalaiset ovat edelleen strategisessa roolissa Koillisväylän
käyttöönotossa: Ks. esim. Teknologiateollisuus ry, Visio-lehti 1/2011: STX
Finland Oy:n tj. Juha Heikinheimon haastattelu: ”…öljy- ja kaasujätit arvioivat
tarvitsevansa vuoteen 2030 mennessä jopa 2000 uutta alusta: esimerkiksi reilut 45 jäänmurtajaa, yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja noin 40 tutkimusalusta. ”Muutama 100 miljoonan euron kauppa vuodessa takaisi riittävän jatkuvuuden telakkatoiminnalle Helsingissä”, Heikinheimo arvioi. Hän kuitenkin toppuuttelee, että venäläisomistuksen myötä Helsingin telakalle olisi luvassa automaattisesti uusia hankkeita kuin manulle illallisia. ”Kilpailu on tiukkaa ja jokainen sopimus on ansaittava osaamisella. Uusi yhteisyritys on kuitenkin molempien kannaltaaito win-win-tilanne. Venäläiset saavat investointiensa vastineeksi pääsyn arktisen teknologian huippuosaamiseen ja STX Finland pääsyn Venäjän markkinoille, minne on vaikea murtautua ilman paikallisen omistajan tukea”, Heikinheimo sanoo.
sulaminen ja 6) globalisaation kääntyminen. Myllylä mainitsee 1) Öljyn
hinnan tipahtamisen esim. Kiinan talouskriisin tai Lähi-idän äkillisen
rauhan vuoksi, 2) pandemia, ydin- tai muu ympäristökatastrofi (etenkin
öljykatastrofi arktisessa), 3) Nuorten vallankumous Venäjällä.
21
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN NÄKÖKULMASTA
VISIO
• ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi
entistä selvemmin merestä ja maaperän
rikkauksista” (TEM 43/2010)
• ”Pohjoista luottamusta hyödyntävä Suomi on
vuonna 2030 maailman johtava arktisen kuljetus-,
energia- ja ympäristöteknologian ja niihin littyvän
palvelujen tuottaja.” (TEM 43/2010) (ks. myös, Visio 1/2011 linkistä)
• Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian
kehittäminen hallitusohjelmaan.
• Euroopan unionin tärkein tehtävä on sen Venäjä-
yhteistyön kehittäminen.
• Suomen tasavallan ja Venäjän federaation teollisuus- ja
kauppaministeriön välinen yhteisymmärryspöytäkirja
yhteistyöstä laivanrakennusteollisuuden ja meritekniikan alueilla
8.12.2011.
Kuvan lähdetiedot TEM 43/2010 raportista.
22
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
JOHTOPÄÄTÖKSET LOGISTIIKAN TOP 10 KEHITTÄMISTARPEET
Kehittämisteemat – itsestään
selvät välttämättömyydet
1. ARKTISEN KULJETUS-, ENERGIA-
JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA (mm. TuV-kannanotto, 3/2010, tarkemmin TEM 43/2010)
2. KOILLISVÄYLÄN KÄYTÖN ENNAKOINTI JA VAIKUTUKSET, Suomen Koillisväylästrategian luonti
3. RAUTATIEVERKKOVISIO BARENTSIN ALUEELLE =KOKONAISNÄKEMYS, YHTEINEN TAHTO-TILA. Tämä on vaadittava!!! Millä metodilla nykyiset liikennejärjestelmäsuunnitelmat on tehty, mitä klustereita niillä kehitetään? Murmansk-hubi, Koillisväylä etc.
23
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
Kiitos !
Lisätietoja • Smith, C. Laurence (2011). UUSI POHJOINEN -
Maailma vuonna 2050. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ursan julkaisuja 125. Suomentanut Tuukka Perhoniemi Koneen Säätiön tukemana.
• Myllylä, Yrjö (2010a). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
• Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). <http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php>
• Myllylä, Yrjö (2010b). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. <http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=gi29410111625283&cmd=download>
• Tiilikainen, Aaro ym. (2011). Barents Logistics 2 -hanke http://www.barents-transport.fi/ajankohtaista_salla.htm
• Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma / Naturpolis Oy