Yritys & Teema ympäristö päästöjen vähentäminen · 2011. 3. 28. · Logistiikka ja päästöjen vähentäminen ... lehden välissä. Julkaisija Stellatum Oy, Purotie 1 B, 00380

TeemaLogistiikka ja

päästöjenvähentäminen

Yritys & ympäristö

1 ■ 2011

Ympäristöyritysten Liitto ry & Stellatum Oy

Mika Jyrkönen, Valio

Jakeluauto testaa bioetanolia

Yritys & ympäristö 1 ■ 20112

1l 2008

Yritys & ympäristö

Yritys ja ympäristö -liitettä julkaistaan Ympäristöyritysten Liitto ry:n ja Stellatum Oy:n yhteistyönä. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa Ympäristö-lehden välissä.

JulkaisijaStellatum Oy, Purotie 1 B, 00380 Helsinki, www.stellatum.fi

Vastaava toimittajaKatri Penttinen, toimitusjohtaja, Ympäristöyritysten Liitto rypuh. 09 1728 4339, [email protected]

ToimitusPia Vilenius, Ympäristöyritysten Liitto rypuh. 09 1728 4338, [email protected]

Heikki Nenonenpuh. 040 560 6729, [email protected]

TaittoAnnu Pörhönen/Stellatum Oy

PainopaikkaHämeen Kirjapaino Oy

ISSN 1797-6650

Kannen kuva: Jyrki VesaKansikuvassa Valion suunnittelupäällikkö Mika Jyrkönen ja uusi etano-lidieseliä käyttävä jakeluauto.

Mika Jyrkönen, ValioUUsi biopolttoaine kokeilUUn raskaassa liikenteessäValio on mukana transeco-projektissa, johon liittyen Valio otti helmikuussa käyttöön reD95-etanolidieseliä käyttävän jakelu-auton. se on ensimmäinen laatuaan suomessa.

8-9MaailMalta

10–11Mikko Mustakallio, axel GroupJäteastiat reaaliaikaiseen seUrantaankeravalainen axel Group logistic systems oy on tuomassa suomen markkinoille älykkään seurantajärjestelmän.

12–14satu räsänen, elinkeinoelämän keskusliittoie-DirektiiVi lUpaa Vain Vähän MUUtoksia ie-direktiivi (industrial emissions Directive) on saamassa lain voiman suomessa kahden vuoden kuluessa.

15YMpäristöhUoltoalan nYkYtila Ja kehitYsnäkYMät tUtkittiin kolMatta kertaa

TÄSSÄ NUMEROSSA:

4–8

Yritys & ympäristö 1 ■ 2011 3

EU etsii vihreitä työpaikkoja – entä Suomi?

katri penttinen, päätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS

komissiolla on useita aloitteita vihreiden työpaikkojen luomi-seksi. tammikuussa komissio julkaisi vihreän kirjan julkisten

hankintojen politiikan uudistamisesta. helmikuussa komissio järjesti sidosryh-mille workshopin, jossa pohdittiin kei-noja synnyttää jätelainsäädännöllä vih-reitä työpaikkoja.

hankintoja koskevaa vihreää kirjaa voi kommentoida komissiolle. Yksi tar-kasteltava kysymys on, miten julkisia hankintoja voidaan strategisesti käyttää vastaamaan uusiin haasteisiin. komissi-on mielestä julkisyhteisöt voivat tukea merkittävällä tavalla eurooppa 2020 –ta-voitteiden saavuttamista käyttämällä os-tovoimaansa sellaisten tavaroiden ja pal-velujen hankkimiseen, joihin liittyy suu-rempi yhteiskunnallinen arvo, koska ne edistävät innovointia, säästävät ympäris-töä ja torjuvat ilmastonmuutosta sekä vähentävät energiankulutusta ja paran-tavat työllisyyttä.

eU odottaa, että julkisyhteisöjen ta-holta tuleva laaja kysyntä vihreämmistä, vähähiilisistä, innovatiivisemmista ja yh-teiskunnallisesti vastuullisemmista tava-roista ja palveluista muovaisi tuotanto- ja kulutussuuntauksia. eU siis haluaa viher-tyä, ja julkisyhteisöjen tulisi olla viherty-misen veturi. Vaikka hankintojen tavoit-teet voivat konsultaatiossa vielä muut-tua, suunta on selvä. Merkkejä tästä tu-lee useilta eri suunnilta.

päätöksenteon kriteereinä ei jatkossa voi enää olla pelkästään edullisin hinta,

vaan muitakin arvoja tulee ottaa huomi-oon. edelleen on vaikea vertailla eri tuot-teiden ympäristöystävällisyyttä, mutta si-tä ei voi jatkuvasti käyttää verukkeena. kyllä menetelmät löytyvät, jos halua on.

Vaaleissa on oiva paikka näyttää tu-levaa suuntaa. Vaikka taloustilanne on keskustelussa pinnalla ja suuri huolenai-he, vaaleissa ei saa unohtaa sitä, miten turvaamme puhtaan veden, ilman ja ym-päristön vielä lastenlapsillemmekin. nyt tarvitaan todellista integraatiota – ta-louskasvu ja ympäristön hyvinvointi pi-tää kyetä yhdistämään.

tulevassa hallitusohjelmassa ympäris-töteknologian kehittäminen ja käyttöön-otto tulee olla keskeisellä sijalla. siihen voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä ja ta-loudellisilla ohjauskeinoilla. Ympäristöys-tävällisillä toimintatavoilla voidaan luoda tuhansia työpaikkoja ja uutta liiketoimin-taa eri puolille suomea.

HAASTAT TELU



Raskas liikenne kokeilee bioetanolia Kotimainen jäte kuorma-autojen polttoaineeksi uudella tavalla

TEKSTI: HEIKKI NENONENKUVAT: JyRKI VESA

Valio on helmikuussa ottanut käyttöön reD95-etanolidiese-liä käyttävän jakeluauton.

Vaikka kysymyksessä on dieselauto, sen polttoaineena on etano-li. Moottori on scanian valmistama.

– st1 tekee dieselmoottoriin sopivaa bioetanolia, jonka nimi on reD95. kysy-myksessä on ensimmäinen tällä konsep-tilla toimiva jakeluauto suomessa, suun-nittelupäällikkö Mika Jyrkönen Valiol-ta kertoo.

Valio on mukana transeco-projektis-sa, jossa tutkitaan tieliikenteen energi-ansäästöä ja uusiutuvaa energiaa.

Jyrkönen sanoo, että Valio on hake-nut jakeluliikenteeseen mahdollisimman ympäristöystävällistä lähitulevaisuuden ratkaisua. etanolikonsepti osoittautui olevan valmis testattavaksi käytännössä.

ratkaisu on Jyrkösen mukaan kahdel-la tavalla ympäristöystävällinen.

– st1 tekee kotimaisista jätteistä polt-toainetta, jolloin fossiilisten päästöjen vähenemä on noin 90 prosenttia. Myös moottorin hiukkaspäästöt ovat normaa-lia dieseliä pienemmät.

Vain yksi tankkauspiste Suomessa auton on ostanut Valio, joka on vuok-rannut sen edelleen VV-kuljetus oy:lle. auton jakelualueeseen kuuluvat Van-taan alueen koulut ja päiväkodit.

tankkauspiste sijaitsee Valion pää-konttorin pihalla pitäjänmäellä. Vastaa-vaa polttoainetta ei ole vielä saatavilla muualla.

polttoneste perustuu st1-yhtiön val-mistamaan kotimaiseen jätepohjaiseen etanoliin.

kokeilun aikana selviävät esimerkik-si mahdolliset kylmäkäynnistysongelmat.

– Meitä totta kai kiinnostaa se, ovat-ko tällaiset autot oikeasti ympäristöystä-vällisiä. Ympäristövaikutuksista on ylei-sesti paljon ristiriitaisia mielipiteitä, ja haluammekin hankkeen aikana selvittää koko konseptin todelliset ympäristövai-kutukset.

– lähtökohta tuntuu tosin aika var-malta, koska taustalla on runsaasti tes-tejä.

toinen kiinnostuksen kohde ovat to-delliset kustannukset.

– autossa on tiheämpi huoltoväli, ja se on myös hankintahinnaltaan hivenen kalliimpi. kun etanolissa on vähemmän energiaa kuin perinteisessä dieselissä,

polttoaineen kulutus on selvästi dieseliä suurempi, jopa kaksinkertainen.

– toisaalta kun kulutus on suurempi,

verotus ei hirveästi kannusta käyttämään biopolttoaineita. nyt se on kallista käyt-tää. Mutta jos verotus muuttuu niin kuin on kaavailtu, niin se vaikuttaa edullises-ti kustannuksiin.

Myös yleiset käyttökokemukset ovat kiinnostavia.

Kolmen vuoden tutkimusjaksotutkimusjakso on kolmen vuoden mit-tainen. auto käy tänä aikana monta ker-taa Vtt:llä tutkittavana.

– sitä ”ajetaan” siellä koepenkissä sa-manlaisissa olosuhteissa kuin meillä ja-kelutehtävissä.

Valion jakeluauton kuljettaja Raine Vartiainen esittelee uutta tipatonta tankkaus-järjestelmää. Etanolidieseliä ei pääse valumaan luontoon. Oranssi kaapeli menee polttoainetankin anturiin.


HAASTAT TELU

”On mielenkiintoinen ajatus, että olisimme polttoainehuollossa osittain omavaraisia.”Suunnittelupäällikkö Mika Jyrkönen, Valio

– tietoa kerätään suoraan kentältä mobiilijärjestelmien avulla, ja tätä tietoa Vtt käyttää hyväksi testeissään.

Jyrkönen sanoo, että reD95-kalus-ton määrää voidaan lisätä jo ennen kol-men vuoden määräaikaa, jotta saadaan enemmän tutkimustuloksia. Myös mah-dollisia muita konsepteja voidaan ottaa tutkittavaksi.

Myös sivuvirrat energiaksipohdinnassa on myös se, että Valion tuotannosta sivuun meneviä ihmisravin-noksi kelpaamattomia tuotteita hyödyn-nettäisiin etanolin tuotannossa. Myös asiakkailta tulee tuotepalautuksia, jois-ta voisi tehdä etanolia.

– nyt nämä menevät rehun tuotan-toon, eivät siis hukkaan, Jyrkönen pai-nottaa.

– olisi mielenkiintoinen ajatus, et-tä olisimme polttoainehuollossa osittain omavaraisia. hintakaan ei silloin heilah-

telisi maailmanmarkkinoiden tahtiin.

SITA Finland: Kiinnostava vaihtoehtokehityspäällikkö Tiila Korhonen sita Finland oy:stä sanoo, että kokeilupro-jektia varten heille on tulossa alkukesäs-tä yksi reD95-etanolidieseliä käyttävä pakkaava jäteauto.

se sijoitetaan pääkaupunkiseudulle, koska tankkauspisteitäkin on tällä het-kellä vain yksi, Valion pihalla.

– auto tulee normaaliin kaupalliseen ajoon. Yrityksiltä kerätään mm. pakat-tua biojätettä ja energiajaetta, korho-nen kertoo.

korhonen sanoo, että jos kokeilupro-jektista saadaan hyvät kokemukset, voi-

daan reD95-etanolidieseliä käyttäviä au-toja hankkia enemmänkin.

– Jos tulokset ovat positiivisia, niin näitä autoja mietitään yhtenä vaihtoeh-tona, koska päästöjä on pienennettävä.

– sitalla panostetaan konkreettisiin ympäristötoimenpiteisiin, ja tämä on yksi viime aikojen parhaista esimerkeistä sii-tä, miten käytännössä voidaan vähentää ympäristökuormitusta ja pienentää hiili-jalanjälkeä myös kuljetusten osalta, kor-honen sanoo.

sitalla on käytössään lähes 250 ras-kasta ajoneuvoa.

Scan-Auto: Ruotsin tekniikkaa Suomeen ja muualletuotepäällikkö Mika Jukkara oy scan-auto ab:stä sanoo, että suomessa käy-tettävä etanolimoottori perustuu tek-niikaltaan scanian vastaavankokoiseen 8,9 litran 5-sylinteriseen dieselmootto-riin, joka on sovitettu toimimaan etano-lilla sekä suuremmalla puristussuhteel-la (28:1).

kyseessä on siis dieselperiaatteella toimiva etanolimoottori, jonka sisäiset osat ja polttoaineputkistot ovat etanoli-käyttöön suunniteltuja. Moottori täyttää voimassa olevaa euro 5 -pakokaasunor-miakin tiukemman eeV-normin (enhan-ced environmentally friendly Vehicle) vaatimukset.

Ruotsissa jo vuodesta 1989ruotsia voi pitää asiassa edelläkävijä-maana: ruotsissa scanian valmistamia etanolimoottoreita on käytetty vuodes-ta 1989 alkaen.

– ruotsissa etanolidieseliä käyttäviä linja-autoja on noin 500–600 kappalet-

ta. koko maailmassa on noin 800 etano-limoottorilla varustettua kuorma- ja lin-ja-autoa, Jukkara sanoo.

– nyt meillä on – kiitos st1:n – mah-dollisuus saada kotimaastakin jätepoh-jaista bioetanolia. aikaisemmin käytölle oli esteenä se, että täällä ei ollut polt-toainetta eikä tankkausmahdollisuutta.

Maailmalle mahdollisuuksien mukaan Jukkara sanoo, että scanian etanoli-moottoreita toimitetaan maailmalle mahdollisuuksien mukaan.

– etanolimoottoreita voidaan ottaa käyttöön niissä maissa, joissa on tarjolla moottoriin sopivaa etanolia ja tankkaus-

Suunnittelupäällikkö Mika Jyrkönen Valiolta sanoo, että uuden RED95-kaluston määrää voidaan lisätä jo ennen projektin kolmen vuoden määräaikaa, jotta saa-daan enemmän tutkimustuloksia.


verkosto. asia on maailmalla aivan alus-sa. kaikkialla ei polttoainetta ole saata-villa, eikä infrastruktuuria etanolia varten ole olemassa.

Jukkara kertoo, että ruotsin koke-mukset ovat varsin hyviä.

– edut tulevat erityisesti päästöpuo-lelta. hiilidioksiditase on parempi (suo-messa noin 90 %) ja hiukkaspäästöt ovat noin 70 % pienemmät. sen takia näitä autoja käytetään paljon tukhol-man alueella.

– kuljettajan kannalta ajamisessa ei ole eroa. Jos verrataan maakaasumoot-toriin, niin tekniikka on edullisempaa, ja tankkausjärjestelmät ovat huomattavasti helpompia ja edullisempia järjestää kuin kaasulla.

etanolidieselissä ei ole yhtä paljon energiaa yksikköä kohden kuin fossiili-sessa dieselpolttoaineessa.

– käytännössä autot kuluttavat noin 1,6 – 1,7 kertaa enemmän kuin vastaa-vat autot samanlaisella dieselmoottoril-la, koska etanolin energiasisältö on pie-nempi. tämä tulisi ottaa verotuksessa huomioon.

– Veroratkaisut joko edesauttavat tai jarruttavat näiden ratkaisujen etenemis-tä. Vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirryt-täessä kustannukset huollon ja käytön osalta yleensä nousevat hieman, Jukka-ra sanoo.

VTT: Jatkoa jo tehdylle tutkimukselletutkimusprofessori nils-olof nylund Vtt:ltä kertoo, että Vtt on ollut muka-na monessa uuden energiateknologian kokeiluhankkeessa. reD95-bioetanolia käyttävät dieselautot ovat johdonmu-kainen jatko jo tehdylle tutkimustyölle.

Osa TransEco-kokonaisuuttaRED95-etanolidieselhanke on St1:n, VTT:n, Scanian, Lassila & Tikanojan, SITA Finlan-din, Helsingin seudun liikenteen, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja Valion kolmivuotinen yhteisprojekti. Se liittyy TransEco-tutkimuskokonaisuuteen, jonka tavoitteena on tieliikenteen energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energi-an käyttöönoton lisääminen. TransEco kestää viisi vuotta, 2009–2013.

SITA Finland saa RED95-etanolidieseliä käyttävän pakkaavan jäteauton alkukesästä. Se kulkee näissä väreissä. Taustalla SITAn naapurissa Vantaalla sijaitseva St 1:n etanoli-asema.

– olemme katsoneet raskaita kaasu-autoja ja uudentyyppistä biodieseliä. nyt tutkimme etanolin käyttöä raskaiden au-tojen polttoaineena, nylund sanoo.

– ensimmäiset alustavat mittaukset, joita laboratoriossa tehtiin bussilla ja kuorma-autolla, antoivat sen verran hy-viä tuloksia, että päätimme lähteä hank-keeseen mukaan.

nylund toteaa, että Vtt:n tehtävänä on seurata autojen toimintaa ja päästö-jä monin tavoin.

– tulemme tekemään laboratoriossa pakokaasu- ja polttoaineenkulutusmitta-uksia kokeen alkaessa ja sitten vuoden


välein. selvitämme myös sen, miten au-tot pysyvät kunnossa ja miten ne pidem-män päälle toimivat.

Bioetanoli vaatii oman moottorinnylund painottaa sitä, että bioetanoli vaatii dieselkäytössä sille varta vasten ra-kennetun moottorin. etanoli vaatii myös hieman lisäainetta, jotta se syttyy diesel-

moottorissa. Moottorin puristussuhde on normaalia dieseliä isompi.

– reD95-polttoainetta ei voi laittaa olemassa oleviin autoihin. biodiesel (var-sinkin kehittyneemmät versiot) käy sen sijaan olemassa olevaan kalustoon ilman muutoksia.

– Uskon, että jatkossa tarvitaan mo-lempia vaihtoehtoja.

nylundin mukaan reD95:n valtti on se, että suomessa käytetty etanoli on tuotettu jätteestä. Myös hiukkaspäästöt vähenevät rajusti.

– taajamissa hiukkaset ovat yksi pa-himmista ilmanlaadun ongelmista, ny-lund painottaa.

Valion jakeluauton säiliöitä. Vasemman puoleisessa tankissa on bioetanolia ja lieriön muotoisessa nestemäistä hiilidioksidia. Nestemäinen hiilidioksidi on otettu talteen teollisuuden hukkaprosessista. Sillä jäähdytetään kuormakori, jolloin perintei-nen dieselkäyttöinen kylmäkone on voitu poistaa.

MAAILMALTA

HAASTAT TELU

Jätelain kokonaisuudistus hyväksyttiin eduskunnan ensimmäi-sessä täysistuntokäsittelyssä 8.3.2011. Ympäristövaliokun-ta teki hallituksen esitykseen mm. perustuslain vaatimuksista johtuvia muutoksia. Myös jätteenkuljetusjärjestelmiä koskevia pykäliä muutettiin. Uusi laki on tarkoitus tulla voimaan vuo-den kuluttua sen vahvistamisesta eli keväällä 2012.

kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan nouda-tettava ns. jätehuollon etusijajärjestystä. sitovana velvoitteena se koskee toiminnanharjoittajia, joiden tuotannossa syntyy jä-tettä tai jotka keräävät tai käsittelevät jätettä ammattitai lai-

tosmaisesti, sekä tuottajavastuutahoja. etusijajärjestyksessä tu-lee saavuttaa kokonaisuutena arvioiden terveyden- ja ympäris-tönsuojelun kannalta paras tulos.

käsittelyn yhteydessä eduskunta oli erityisen huolestunut jätteenpolton kohtuuttomasta lisääntymisestä. siksi edellyte-tään, että hallitus säätää asetuksilla riittävän kunnianhimoi-set yhdyskuntajätteen, biojätteen, tuottajavastuujätteen, ra-kennus- ja purkujätteen sekä mahdollisuuksien mukaan muun jätteen kierrätystavoitteet, seuraa tavoitteiden toteutumista ja kiristää tavoitteita ottaen huomioon teknologisen kehityksen.

Uusi jätelaki voimaan 2012


MAAILMALTA

Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailu jälleen 2011

Joka toinen vuosi järjestettävä euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailu (european business awards for the environ-ment) järjestetään jälleen kesällä 2011.

Vuodesta 1987 järjestetyssä kilpailussa haetaan yrityksiä, jotka ovat edelläkävijöitä ympäristöystävällisissä toiminnoissa, tuotteissa ja prosesseissa. kilpailu nostaa esille yrityksiä, joiden liiketoiminnat tukevat kestävän kehityksen periaatteita.

kilpailu eU:n ympäristöpalkinnoista on kaksivaiheinen. kai-kissa eU:n jäsenmaissa ja eU:hun liittymässä olevissa maissa järjestetään ensin maakohtaiset kilpailut, joiden parhaat eh-dotukset palkitaan kansallisesti. sen jälkeen kukin maa lähet-tää parhaat ehdotukset kansainväliseen kilpailuun, jonka pää-järjestäjä on euroopan komission Ympäristöosasto.

suomen osakilpailun kansallisena koordinaattorina toimii Ympäristöyritysten liitto. kilpailuehdotusten arvioinnin suo-rittaa raati, jossa on edustajat useista keskeisistä organisaa-tioista.

Kilpailuaika on 1.8.-30.9.2011. Voittajat julkistetaan mar-raskuussa 2011.

kilpailusarjoja on neljä. ne liittyvät ympäristöalan johta- miseen, uusiin ympäristöalan tuotteisiin ja prosesseihin sekä kansainväliseen ympäristöalan yhteistyöhön.

kilpailuun voivat osallistua kaikki suomalaiset yritykset. kus-sakin sarjassa palkitaan kolme ehdotusta.

lisätietoja osoitteista: www.ymparistoyritykset.fi/ebae ja www.ebae.eu. (komission sivut).

Sivutuoteasetuksen kaupan eläinperäisiä jätteitä koskevat muutokset voimaan

kaupan entisiä eläinperäisiä elintarvikkeita koskevat sivutuo-teasetuksen muutokset tulivat voimaan 4.3.2011. samalla ku-mottiin kaikki suomessa aiemmin annetut siirtymäsäännökset ja aiemmat asetukset.

sivutuoteasetuksessa asetetaan vaatimuksia kaupan eläin-peräisten jätteiden käsittelylle. asetus koskee eläimistä saa-tuja raakoja ja kypsennettyjä elintarvikkeita, jotka poistetaan myynnistä esim. päiväysten ylittyessä tai kylmäketjun katket-tua. Vaatimuksia ei sovelleta leipomotuotteisiin.

eläinperäisten elintarvikkeiden jätehuoltoa koskevat mää-räykset koskevat kauppoja, joissa jätteeksi luokiteltavia eläin-peräisiä elintarvikkeita syntyy viikossa yli 50 kg. Vaatimuk-set eivät koske eräitä lapin, kainuun ja pohjois-pohjanmaan alueen kuntia.

Tekesin rahoitussivut on uusittu

tekes on uusinut rahoitussivunsa aiempaa helppokäyttöisem-miksi. asiakas ohjataan suorempaan tiedon lähteille, ja aikai-sempia päällekkäisyyksiä on poistettu. Uutta ovat esimerkik-si asiakassegmenttien nimet. Uudet otsikot ovat pk-yritykset, suuret yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. sivut löytyvät osoitteesta www.tekes.fi

Biohajoavien jätteiden end of waste -kriteerien laadinta alkaa keväällä

biologisesti käsitellyn biohajoavan jätteen end-of-waste -kri-teerien valmistelu alkaa keväällä 2011. lopputavoitteena on päätös laatukompostin ym. eoW-kriteereiksi.

työ alkaa euroopan komission Joint reseach Centerissä (JrC) ja jatkuu komitologiamenettelyssä siten, että ehdotus valmistuisi 2012.

Julkisten hankintojen EU-sääntelyyn ehkä suuriakin muutoksia

eU:n komissio hyväksyi vihreän kirjan eU:n julkisten hankin-tojen sääntelyn uudistamisesta. käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eU:n hankintadirektiivejä muutetaan. konkreettisiin lainsäädäntöehdotuksiin on tarkoitus päästä viimeistään vuo-den 2012 aikana. komissio on käynnistänyt kuulemisen, jon-ka avulla varmistetaan, että tulevassa lainsäädännössä ote-taan huomioon kaikkien sidosryhmien näkemykset. kuulemi-seen voi osallistua 18.4.2011 asti.

kuulemisen lisäksi komissio tekee perusteellisen arvioinnin julkisia hankintoja koskevien nykyisten eU-sääntöjen vaikutuk-sista ja kustannustehokkuudesta. arvioinnin ja kuulemisen tu-loksista keskustellaan brysselissä 30.6.2011 järjestettävässä julkisen hankinnan uudistamista käsittelevässä konferenssissa.

Uudistustyö aiheuttaa tarpeen muuttaa myös suomen kan-sallista lainsäädäntöä. hiljattain uudistusten alla olleet hankin-talaki ja erityisalojen hankintalaki joutuvat jälleen tarkasteluun. odotettavissa on lukuisia muutoksia ja täsmennyksiä nykyisten direktiivien sääntelyyn.

Uudistustyön tavoitteena on muun muassa helpottaa ja joustavoittaa julkisten hankintasopimusten tekemistä. Uudis-tuksella pyritään muun muassa siihen, että julkisissa hankin-noissa voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon eU:n mui-ta politiikkatavoitteita, kuten innovaatioiden edistäminen se-kä ympäristötekijöiden ja sosiaalisten kriteerien huomioimi-nen. sääntelyä halutaan myös yksinkertaistaa ja helpottaa, mil-lä edistettäisiin varsinkin pk-yritysten mahdollisuuksia osallis-tua julkisiin hankintoihin.

komission mielenkiinnon kohteena tulevat luultavasti ole-maan myös hankintasääntelyn soveltamisalaan liittyvät kysy-mykset, kuten sidosyksikkösuhteen täyttymisen edellytykset ja rajanveto siitä, milloin on kyse hankinnasta toiselta kunnalta ja milloin taas sääntelyn ulkopuolelle jäävästä kuntien välises-tä järjestelystä.


HAASTAT TELU

TEKSTI: HEIKKI NENONEN

keravalainen axel Group logis-tic systems oy on tuomassa suomen markkinoille älykkään seurantajärjestelmän, joka so-

pii erinomaisesti suurten jäteastioiden ja muiden säiliöiden reaaliaikaiseen tason mittaukseen. se mahdollistaa jätteiden keräilyn juuri oikeaan aikaan.

Myyntijohtaja Mikko Mustakallio axel Groupista sanoo, että tällä hetkellä ratkaisulle haetaan pilottiasiakkaita suo-messa.

– etenemme pienin askelin ja lä-hestymme asiasta kiinnostuneita yri-tyksiä, Mikko Mustakallio sanoo.

– tavoitteena on tuoda suo-meen aivan uudenlainen, kestä-vää kehitystä tukeva tapa käsitel-lä jätteitä.

Ultraääntä ja datasiirtoaJärjestelmän on kehit-tänyt ruotsalainen noticia ab. se pe-rustuu jätteen tai muun kierrätysma-teriaalin pinnan tason mittaukseen ultraäänen avul-la. tiedot lähetetään sitten lan-gattomasti Gprs-siirtona halut-tuun osoitteeseen. astiassa oleva materiaali voi olla esimerkiksi pa-peria, lasia, metallia tai muovia.

– tämä sopii hyvin keskitettyi-hin keräyspisteisiin: isoille syväas-tioille ja myös kookkaammille pin-ta-astioille, Mustakallio selvittää.

Jos hälytysraja ylittyy, paikalle saa-daan auto nopeasti. toisaalta tarpeetto-mat ajot vähenevät.

– tiedetään, että jopa 40–60 prosent-tia jäteastioista tyhjennetään liian var-

hain, Mustakallio sanoo.– noticia-järjestelmä mahdollistaa

urakoitsijoilla tehokkaamman, dynaami-semman hinnoittelun. auto lähtee liik-keelle vain silloin, kun on tarve.

Vastaavasti uusi hinnoittelumalli kiin-

nostaa urakoitsijan asiakkaitakin. tur-hasta ei tarvitse maksaa.

– noticia-järjestelmä tulee jo aivan al-kuvaiheessa kysymykseen sellaisella rei-tillä, jossa yksi keräyspiste on kaukana muista. se saattaa säästää vaikkapa 50 kilometrin mittaisen turhan ajon, Mus-takallio kuvaa.

Raportit suoraan logistiikka-järjestelmiintyypillisesti järjestelmä antaa kaksi ra-porttia vuorokauden sisällä. tämä määrä on muokattavissa, kuten häly-tysrajatkin.

– noticia-järjestelmä on mahdol-lista kytkeä myös yrityksen omiin logistiikkajärjestelmiin, jolloin da-ta saadaan suoraan esimerkiksi ajoneuvotietokoneelle.

astiaan asennettava moduuli on korkeudeltaan hieman

alle 200 millimetriä, josta säiliön ulkopuo-lelle jää puolet.

itse tasomittari on rakenteeltaan var-

sin tukeva. sitä voidaan etä-ohjelmoida. normaalissa käytössä akku täytyy vaihtaa uuteen noin viiden vuoden välein. Muuta ylläpi-toa ei tarvita. Mittarin hinnaksi on kaavailtu noin 600 euroa, sovelluk-sen vuokra ja ylläpito maksavat 11 euroa kuukaudessa laitetta kohden.

Järjestelmää on asennettu jo ruotsiin, norjaan ja myös keski-eu-

rooppaan. Mittareita on jo myyty yli 2 000 kappaletta.

axel Group toimittaa ja ylläpitää tie-toteknisiä ratkaisuja logistiikka-alalle. Yritys on perustettu vuonna 2003.

Jätteet reaaliaikaiseen seurantaan

Tasomittarin kokonaiskorkeus on alle 200 millimetriä. Virran se saa akusta, jo-ka täytyy vaihtaa noin viiden vuoden välein.


Kuva

Hei

kki N

enon

enMikko Mustakallio. Taustalla ruudussa ratkaisu, jossa mittari on kiinni syväkeräyssäiliössä.

Kuva

t Not

icia

AB

Pienvenesataman jäteastia on saanut Noticia-järjestelmän tasomittarin.


”Suomessa ongelmaksi saattaa nousta se, saadaanko teollisuuden omiin taustatyöryhmiin hallinnon

puolelta vetäjiä.”EK:n luonnonvara- ja ympäristöoikeuden asiantuntija Satu Räsänen

HAASTAT TELU

TEKSTI: HEIKKI NENONEN

ie- eli teollisuuden päästöjä koskevaa direktiiviä (industrial emissions Direc-tive) sovelletaan eU:ssa kahden vuo-den kuluessa. ie-direktiivin alla on

vanha ippC-direktiivi (integrated polluti-on prevention and Control), jota on tie-tyiltä osin uudistettu.

– ie-direktiivistä tulee nyt eräänlai-nen sateenvarjo, kun sen alle sijoitet-tiin muutamia vanhoja direktiivejä. ie-di-rektiivi kattaa nyt omat erityissäännök-sensä polttolaitoksista, jätteenpoltosta ja rinnakkaispoltosta, orgaanisia liuotti-mia käyttävistä laitoksista ja titaanidiok-sidia tuottavista laitoksista, elinkeinoelä-män keskusliiton luonnonvara- ja ympä-ristöoikeuden asiantuntija satu räsänen kertoo.

– Direktiivissä on tavallaan kaksi osaa; yleiset periaatteet ja velvoitteet toimin-noille, joista aiheutuu päästöjä, niitä kos-kevasta luvituksesta ja tarkkailusta. sit-ten on myös tiettyjä toimialoja koske-via erityisiä velvoitteita ja niitä koskevat päästöraja-arvot.

Direktiivi tuli voimaan tammikuussa. kansalliseen täytäntöönpanoon on kak-si vuotta aikaa.

Parhaat käytössä olevat tekniikat taustalla Vanha ja uusi direktiivi nojaavat bat:iin eli parhaisiin käytössä oleviin tekniikoi-hin, jotka on kirjattu teollisuuden, hal-linnon ja ympäristöjärjestöjen dialogin pohjalta. bat ei ole ollut suoranaises-ti sitova, vaan sitä voidaan kuvailla mit-tatikuksi luvituksen työkaluna. siitä on

tarvittaessa voitu myös poiketa. parhaat käytännöt on sitten kuvattu bat-vertai-luasiakirjoissa eli breF:eissä (best avai-lable techniques reference Documents).

ie-maailmassa parhaat käytännöt on siirrettävä ympäristölupiin neljän vuo-den aikana siitä, kun uudet bat-päätel-mät on hyväksytty.

räsänen kertoo, että ensimmäiset toimialat, jotka joutuvat soveltamaan ie-direktiivin velvoitteita, ovat lasi-, rauta- ja teräs- sekä metsäteollisuus, jotka tule-vat direktiivin piiriin noin vuosina 2015–2016.

niiden breF-asiakirjat olivat valmis-telussa jo ennen kuin direktiivi tuli voi-maan. nyt niistä tehdään suoraan ie-so-veltuvia.

– tilanne on hieman erikoinen. ky-seisten toimialojen breF-asiakirjoja alet-tiin valmistella toisenlaiseen säädösmaa-ilmaan. nyt bat-päätelmät tulevat sito-viksi. tällaisessa tilanteessa haasteeksi voi muodostua esim. teknisten ratkaisu-jen laadunvarmennus. Myöskään esteitä uuden tekniikan markkinoille pääsyyn ei tulisi rakentaa, räsänen sanoo.

– komissio on ehdottanut, että kaikki

vuoden 2006 jälkeen valmistuneet bat-

asiakirjat muunnettaisiin ieD-soveltuvak-si nopeutetussa aikataulussa. Jää nähtä-väksi, onko komissiolla resursseja tähän.

– suomessa ongelmaksi saattaa nousta se, saadaanko teollisuuden omiin taustatyöryhmiin hallinnon puolelta ve-täjiä. on väläytetty sitäkin mahdollisuut-ta, että bat-valmistelun koordinointi sii-rettäisiin sYke:stä Motivaan.

räsäsen mukaan työ on niin tärkeä, että tätäkin mahdollisuutta on harkitta-va, jos resurssit ympäristöhallinnon puo-lella eivät riitä.

räsänen sanoo, että direktiivi koskee toimialasta riippuen ilmapäästöjen osal-ta mm. rikki-, typpi-, hiukkas-, raskas-metalli- ja häkäpäästöjä. sen sijaan se ei koske hiilidioksidia. päällekkäisen sään-telyn välttämiseksi kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmään kuuluvien laitosten lupiin ei sisällytetä kasvihuone-kaasujen suorien päästöjen raja-arvoja.

Kaikki päästöt samaan tarkasteluun– ippC:ssä ja uudessa ie:ssä on ideana päästöjen yhdennetty tarkastelu, ”in-tegrated pollution prevention”. katso-

Uusi IE-direktiivi lupaa vain vähän muutoksia

Päästöt kokonaisvaltaiseen hallintaan


taan päästöt ilmaan, maaperään ja ve-sistöön. painopiste on nyt ilmansuoje-lun puolella, mikä näkyy varmasti niiden teollisuudenalojen kustannuksissa, joille tulee tiukempia päästöraja-arvoja esim. rikkipäästöissä, räsänen toteaa.

– bat on tehty nyt sitovaksi. siellä on päästöjen vaihteluväli kutakin toimialaa kohden, ja ympäristöluvassa on määrät-tävä päästöt osumaan tuolle vaihteluvä-lille. se on keskeisin muutos entiseen, räsänen sanoo.

Myös poikkeukset ovat mahdollisia.– poikkeaminen on tietyillä ehdoilla

mahdollista. Jos kustannukset suhtees-sa ympäristöhyötyihin alkavat olla liian suuret, niin voidaan myöntää paikallises-ti poikkeuksia. Uskoisin, että näitä jou-dutaan kansallisesti käyttämään.

– poikkeaminen on komission valvon-nassa. kaikkien mahdollisten tahojen pi-tää saada siitä tiedot, ja komissiolle ra-portoidaan tilanteesta.

suomessa ippC-direktiivi on aikanaan pantu käytäntöön paljon laajemmin kuin mitä se on edellyttänyt.

– Meillä on noin 20 000 laitosta ym-päristöluvan piirissä. ie:n piirissä on mää-rällisesti huomattavasti pienempi jouk-ko. Uskon, että joukko yritetään jatkos-sa rajoittaa direktiivin tarkoittamiin suu-riin yrityksiin.

Ehdoton kattonormi mahdollisesti tulossa satu räsänen kertoo, että mitään suu-ria yllätyksiä uusi direktiivi ei tuo muka-naan.

– ippC-direktiivissä on jo laitosluette-lo. Muutokset siinä tulevat olemaan pie-niä. päätoimialat pysyvät samoina.

pientä huolta aiheuttaa euroopan parlamentin ajatus siitä, että pitäisi luo-da yhteinen euroopan laajuinen ”pääs-töturvaverkko”, toimialoittain kulkeva kattonormi, jota ei saisi ylittää.

– tämä asia kulki pitkään valmistelus-sa mukana. loppuvaiheessa se lieventyi sellaiseksi, että kun komissio ensimmäi-sen kerran vuonna 2015 tarkastelee di-rektiivin täytäntöönpanoa, se arvioi sa-malla, pitäisikö jollekin toimialalle aset-taa minipäästöraja-arvot, joista ei myös-kään voi poiketa.

– tämä on musta hevonen: mitä ko-missio lähtee tällä alueella tekemään, räsänen sanoo.

– raja-arvot kuitenkin annetaan ta-vallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, jo-ten yksin komissio ei niitä pääse määrit-tämään.

Hallinnollinen taakka keveämmäksi sekä eU:ssa että suomessa on havah-duttu siihen, että ympäristölupien hal-lintaa ja lupabyrokratiaa yleensäkin pi-täisi vähentää. puhutaan hallinnollisen taakan keventämisestä.

– eU:n tasolla on huomattu, että siel-

Satu Räsänen kertoo, että uusi direktiivi koskee toimialasta riippuen ilmapäästö-jen osalta mm. rikki-, typpi-, hiukkas-, raskasmetalli- ja häkäpäästöjä.

Elin

kein

oelä

män

kes

kusli

itto


A JANKOHTAISTA

TEKSTI: PIA VILENIUS

lä on päällekkäisyyksiä ja vanhoja käy-täntöjä. raportoidaan useampaankin kertaan tietoja, joilla kukaan ei tee mi-tään, räsänen kertoo.

hallinnollisella taakalla käsitetään nii-tä toimenpiteitä, joita yritykset joutuvat lain nojalla tekemään, ja joita ne eivät siis muuten tekisi.

– suomessakin työ- ja elinkeinominis-teriö aloitti jo vuonna 2008 eU:n ajat-telua mukailevan hankkeen, jossa tode-taan, että vuoteen 2012 mennessä tä-tä taakkaa pitäisi purkaa 25 prosenttia.

tehtyjen selvitysten mukaan yrityk-siin kohdistuva kokonaistaakka on hie-man alle kaksi miljardia euroa vuodessa. tämä on noin 1,2 prosenttia bruttokan-santuotteesta. kolme selvästi raskainta aluetta ovat työnantajana toimiminen, verotus ja taloushallinnon raportointi. neljänneksi merkittävin taakka yrityk-sille aiheutuu ympäristöluvista ja niihin liittyvästä valvonnasta, todetaan teM:in tiedotteessa.

– Ympäristölupien osuus tästä on lä-hes 200 miljoonaa euroa vuodessa, rä-sänen painottaa.

Kevyempiin vaihtoehtoihin Ympäristöluvituksen vaihtoehdoksi pi-täisi nyt löytää kevyempiä, joustavampia ja edullisempia vaihtoehtoja.

– erityisesti ympäristöpuolella sek-toroitu lainsäädäntö on ongelmallinen. kussakin laissa on oma menettelynsä, eivätkä lait juuri keskustele keskenään. ongelma on laajempi kuin pelkästään lupakysymys.

räsänen kertoo esimerkin ympäristö-vaikutusten arvionnista, jossa kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointiprosessi pahimmillaan kulkevat rinnakkain.

– Jos kunta hoitaa kaavoitusta ja elY-keskus YVa:a, saman hankkeen vaiku-tuksia voidaan arvioida molemmissa yh-täaikaisesti. sitten vielä toimivaltaiset vi-ranomaiset antavat asiassa toisilleen ris-tiin lausunnot.

– nopea lupamenettely on kaikkien etu: menettelyjä parantamalla ei pitäisi olla pelkoa siitä, että suojelutaso huo-nonee. eivät asiat vuosien vetkutuksel-la parane.

räsänen nostaa esille myös sen, pitäi-sikö muutoksenhakua ympäristöasioissa jollain tavoin rajoittaa.

– nyt ympäristöasioiden muutok-senhaussa ei ole minkäänlaista kynnys-tä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

– suomi on euroopan ihmisoikeus-

tuomioistuimessa (eit) saanut viime vuo-den puolella rapsut myös ympäristöluvi-tusta koskien. Muutoksenhaun käsittely kesti liian pitkään: 6,5 vuotta.

siinä ympäristökeskus valitti kunnan myöntämästä huoltoasemaluvasta kah-teen otteeseen. eit tarkasteli kestoa ko-konaisuutena ja totesi, että käsittelys-sä ei toteutunut oikeus oikeudenmu-kaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullises-sa ajassa.

deryhmälle. kohderyhmiä ovat yritysten ympäristö- ja jäteasioista vastaavat, ym-päristöministeriön ja muiden keskeisten ministeriöiden virkamiehet, kunnallisten jätelaitosten johtajat, kuntien ympäris-tönsuojelusta vastaavat, kuntien luotta-mushenkilöt, ympäristöjärjestöjen edus-tajat, isännöitsijät, elinkeinoelämän jär-jestöt sekä ympäristöalan yritykset.

Vastanneet kattoivat hyvin eri kohde-

Tutkimus:

Lainsäädäntöön kaivataan sitovia tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle

Ympäristöyritysten liitto (YYl) toteutti Ympäristöhuoltoalan nykytila ja kehitystarpeet -tut-kimuksen tammi-helmikuussa

2011 jo kolmatta kertaa. tutkimus teh-dään kahden vuoden välein.

Vuonna 2011 sähköinen kysely lähe-tettiin noin tuhannelle vastaajalle. kyse-lyyn vastasi 210 henkilöä.

kysely lähetetään hyvin laajalle koh-

ryhmät; aktiviisimpia olivat ympäristön-suojeluviranomaiset, isännöitsijät ja ym-päristöalalla toimivat yritykset.

Käsitys ympäristöhuoltoalasta myönteinenkäsitys ympäristöhuoltoalasta ja sen toi-mijoista oli varsin myönteinen.

lähes kaikki vastaajat olivat yhtä miel-


tä siitä, että ympäristöhuoltoalan merki-tys kasvaa tulevaisuudessa. alan nähtiin monipuolistuvan ja sille nähtiin syntyvän runsaasti uudenlaista liiketoimintaa. Ym-päristöhuoltoala on kasvava liiketoimin-nan ala.

Jätteenkuljetusyritykset ovat ammattitaitoisiatutkimuksessa pyydettiin arvioimaan yri-tysten toimintaa erilaisin adjektiivein.

Jätteenkuljetusyrityksiä pidettiin am-mattitaitoisina ja aktiivisesti toimintaan-sa kehittävinä. niillä nähtiin olevan myös hyvin toimiva asiakaspalvelu.

Jätteenkuljetusyritykset saivat toimin-nastaan kiittäviä arvioita erityisesti isän-nöitsijöiltä sekä yritysten ympäristö- ja jäteasioista vastaavilta. kriittisimmin nii-hin suhtautuivat ympäristöjärjestöjen edustajat.

Yksityiset jätteen hyödyntämis-laitokset kehittävät aktiivisesti toimintaansaYksityisiä jätteen hyödyntämislaitoksia pidettiin asiantuntevina ja ammattitai-toisina. niiden osaamisen nähtiin anta-van hyvät edellytykset alan kehittämi-selle.

Myönteisimmin niiden toiminnan ar-vioivat alan yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen ohella yritysten ympäristö- ja jäteasioista vastaavat. kriittisintä suhtau-tuminen oli ympäristöjärjestöillä ja kun-nallisten jätelaitosten johtajilla.

kunnallisia jätteen käsittelylaitok-sia luonnehdittiin luotettaviksi ja vas-

tuullisiksi toimijoiksi. niihin suhtautuivat myönteisimmin jätelaitosten johtajien li-säksi kuntien ympäristönsuojelutehtävis-sä toimivat ja kriittisimmin yritysten ym-päristö- ja jäteasioista vastaavat.

Kierrätykseen ja jätteen synnyn eh-käisemiseen tarvitaan tavoitteitaVastanneista lähes kaikki olivat sitä miel-tä, että jätehuoltoa tulisi kehittää ns. etusijajärjestystä noudattaen niin, että mahdollisimman suuri osa jätteestä saa-daan kierrätykseen. Muista vastaajaryh-mistä selkeästi poikkeavan näkemyksen antoivat kunnallisten jätelaitosten joh-tajat. isännöitsijöistä suurin osa kannat-ti mahdollisimman suuren osan jätteestä hyödyntämistä sekajätteen polttolaitok-sessa. Muissa vastaajaryhmissä polttolai-tosvaihtoehto ei saanut kovinkaan suur-ta kannatusta.

Jätelakiin haluttiin sitovia tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätyksel-le. tärkeinä nähtiin myös tehokkaiden

taloudellisten ohjauskeinojen käyttö etu-sijajärjestyksen noudattamisen varmista-miseksi.

sitovien tavoitteiden asettamista jät-teen synnyn ehkäisylle kannattivat erityi-sesti ympäristöviranomaiset ja ympäris-töjärjestöt. niiden asettamista vastaan olivat elinkeinoelämän järjestöt ja kun-nallisten jätelaitosten edustajat. nämä kaksi vastaajaryhmää eivät muista vas-taajaryhmistä poiketen kannattaneet myöskään sitovien tavoitteiden asetta-mista kierrätykselle. tehokkaiden ohja-uskeinojen käyttö jätehuollon etusijajär-

jestyksen noudattamisen varmistamisek-si sai näissä kahdessa vastaajaryhmässä myös selkeästi muita vähemmän kanna-tusta.

Kansalaisten asenteiden ja lain-säädännön kehittymisellä suuri merkitysYmpäristöhuoltoalalla toimivien yritys-ten osaamisen nähtiin antavan hyvät edellytykset alan kehittymiselle.

tärkeimpänä asiana ympäristöhuol-toalan kehittämisessä nähtiin kansalais-ten asenteiden kehittyminen. lainsää-dännön kehittämisellä nähtiin myös ole-van suuri merkitys. Uusien teknisten rat-kaisujen ja yritysten palveluvalikoiman kehittämisen nähtiin olevan avainase-massa.

Valvonnan lisäämiseen ei sen sijaan

uskottu. selkeimmin valvonnan lisäämis-tä kannattivat ympäristöjärjestöt. Ympä-ristöverotuksen kehittäminen ei saanut suurta kannatusta missään vastaajaryh-mässä, ympäristönsuojeluviranomaisia lukuun ottamatta.

Ympäristöalan monipuolistumiseen ja uuden liiketoiminnan syntymiseen alal-le uskoivat voimakkaimmin kuntien jä-telaitosten johtajat. Muut vastaajatahot olivat lähes poikkeuksetta samaa mieltä, mutta kuntien luottamustehtävissä toi-mivat suhtautuivat alan tulevaisuuteen muita vastaajaryhmiä negatiivisemmin.

kaikki vastaajat pitivät tärkeänä kun-tien ja yksityisten yritysten yhteistyön li-säämistä.

ympä

ristö

yrity

sten

Liit

to