Y:N T ED TU LEHT 2/2012 - Posiva · Juhani . almi RKTL: tä kert . RKTL:n tutk muk en t tteen l kerätä t et mer met jen r nn t k k ltä j lt , j nk ne että ät r nn k ll . T et

O y , O l k l u t , 2 7 1 6 0 E u r j k u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p . f

Y : N T E D T U L E H T 2 / 2 0 1 2

KUVAT: HANNU HUOVILA

Selkämerellä ut mermett yöät rn-

nkeen pää kkeä, lkk, ärkeä,

hent j knlkk. Srtmerellä mer-

mett käyttäät rnnkeen hyn ptkält

mj ljej, mutt ellä ne yöät uh-

tee enemmän hent j kuh. Tedt

eläät Rt- j kltluden tutkmul-

tken (RKTL) tutkmuket, j eltet-

tn mermetjen rnt Srtmerellä j

Selkämerellä un 2010–2011.

”Mermetjen rnn n lueell j

jll erj, jhn kuttt pemäker-

t j udenjn kert”, tutkmuutj

Juhani . almi RKTL:tä kert.

RKTL:n tutkmuken ttteen l kerätä

tet mermetjen rnnt kk ltä

jlt, jnk ne ettäät rnnkll. Tet

Rauman uskakarin merimetso­yhdyskunnan ravinto muodostuu suurelta osin muutamista kala­lajeista. Merimetsojen ravinto­käyttäytyminen kiinnostaa tutki­joita, kalastajia ja osivaa.

kerättn kennupllt, turekennu-

näyttetä j kulleden lntujen tt.

KLTKUTUKT TRKEM TET

Yk tutkmukhde

l Olkludn edutll

jten ukkrn

kln, jk n Sumen

uurn ykttänen mermetjen yhdykunt.

ukkrll elää nn 2 300 pr j läk

nur pemättömä lntuj.

ukkrll eläen mermetjen

rntkäyttäytymnen e Slmen mukn

pkke mut rtlueen klnt.

Ydnmln luhdeeen nt lnnut

pääeät pemään ukkrll hemn

mut luet emmn.

”ukkrn yhdykunt yö pemäk-

nn kl nn 450 tnn. Yhden mermet-

n rdn yöän päää nn 400

grmm”, Slm lkee.

Trkt tedt mermetjen rnnkeen

käyttämtä klljet j -määrtä knn-

tt tutkjt muun mu k, että mer-

metll ll kutut

rkljen klnln.

Slmen mukn RKTL pyrk

rmn lähun

kltukutuk

ekä elttämään

lntujen ruklulu-

et emerkk tellttpknnuken

ull.

”Kltjt trtet tet mermet-

jen kuttuudet kltn. Arden

phjlt dn trtte tehdä päätökä

httkututen ähentämek. Tet

läämällä mme rd, kuttk

mermet tulen rklln.”

UU TUTKMU TÄYDENTÄÄ N LÄHTÖTETJ

n tutkmukrdnttr Jani Helin

kert n len knntunut kkt

lähluell tehdytä pntympärtöön lt-

tytä tutkmukt. ntympärtöön,

en, klluuteen, elämtöön j klln

yläpulell len mperään, lttyät

eltyket t tärkeä n ptkään

tekemä bfäärtutkmuk.

”Olemme knntunet er neden ker-

rt lunn. On lennt elttää e-

merkk neden kulkeutumt etötä

kehn j elämn j tä kutt hmn.

Keräämme jtkut uu lähtötetj ml-

lnnut rten j trkennmme tä muk

mllejmme”, Heln n.

n nut hyödyntää tutkmuk-

n ukkrlt löytynetä kullet lntuj.

Helnn mukn elännäyttetä tutktn

muun mu lntujen fyyä mttj j

lkuneptuuk.

Heln n n jtkn m lunt-

tutkmukn tänäkn keänä. Trktuken

n muun mu tt meuteen

tpn eknäyttetä j nlyd ntä.

Lue seuraavalta sivulta eurajokelaisten näkemyksiä merimetsoista >>>

Kiiski ja silakka maistuvat merimetsoille

Yhden merimetsoyhdyskunnan pesimäkauden aikana syömä kalamäärä voi nousta satoihin tonneihin. Tutkijat pyrkivät selvittämään merimetsojen ravintokäyttäytymisen vaikutuksia arvokalojen saaliisiin.

tutkii

M T Ä M E L T Ä

Lisää tuoreita uutisia löytyy osivan internet­sivuilta.

Käy tutustumassa loppu sijoitusprojektin

etenemiseen.

www.posiva.fi

Helena irta:

”Mermett, en le

ntä eurnnut. Olen

muuttnut tänne

t, lkuperän len

Kuhjelt j nykyään

etän keät Eurjell.

En lnnut tedä, mutt len lunnn

ytää j lumuljelen. Vljelen mn

käyttöön, en myy enkä t lumuttet,

ntä n kellrn.”

vatko merimetsot ongelma Rauman merialueilla?

Lasse Helin:

”A mermett?! Ammu-

tn n! N e k ne

härte, j tä pt tutk-

muten mukn ne yöät

rkkl, e medän

hmten rukklk

trktettuj klj. An hun pul nä

n kyllä e pk. J jhnkn reen pey-

tyät, nn e n mennyttä e r. Mettään

mett, klt mereen. Vt mennä ne

mermett meluummn rn t kk

Helnkn.”

Keijo Mustonen:

”En lku Rumn mer-

lueell. Eät ne mer-

mett htt, nkn

työtän, len flttme-

hä. Lunnn t kyllä

knntt j hemn

huletttkn, kk tämä työ e le nn

luntytäälltä n. Tänä keänä fl-

tmme lähellä phjeluet, j nden

täyty pyyä puhtn, mutt fltt ptä

myö d. Kulutmme lunt, mutt

mhdllmmn ähän.”

Marja Rajala:

”Mermet n kyllä

hen lntu! Luntt

t tärketä kklle,

mutt en lku lunn

tllt enempää. Aun

Verkkkr ekä ellä

le mermetj näkynyt. Ehkä jtuken

mermet khtn muuttu, j

ttut m rntj plmn.”

rttyyppltteell pääee käytän-

nöä tetmn kpeln entmuun-

ntelmen tmuutt. Sen ull kerätään

tet muun mu ltteen lkenpeukt

j er tmenpteden rj-rt lppuj-

tutunnel.

”Trtemme emerkk tet tä,

dnk ennutlernt käytännöä

utt. rttyyptä mme myö

lätet lpullen rt- j ennultteen

lmtmeen ekä kkemuk lm-

tuken ldunrmtumenettelytä”,

uunnttelupäällkkö etteri uorio t

n.

Kpeleden rt- j ennultteen

prttyypp tulee lemn nn 11 meträ

ptkä, nn 3,4 meträ krke j klmen

meträ leeä. Se pn nn t tnn.

Ltteen lmt Hllmng Wrk Oy:n

rn ykkkö.

man alansa esikoinenEnsi vuoden alkupuolella lkiluo­toon saapuu jälleen laite, jollaista ei ole rakennettu koskaan missään päin maailmaa. Kyse on loppusijoi­tuskapselin siirto­ ja asennuslait­teen prototyypistä.

Rutlet ydnjätehulln tteuttjt

t emmn uunntelleet mn trpen-

p ennultett, mutt n

ltteet tulee mnlen, unkk

mlmn mttkkn.

MHDLLMMN EN, MUTT RTTÄÄN UUR

Srt- j ennultteen prttyypn n

lt mhdllmmn pen, jtte lppu-

jtutunneleden uunnteltu kk trte

en tk uurent. Tlt lppujtu-

kpeln mtt rjttt ltteen mnm-

kk.

Ltteen uunnttelu n myö hum-

t, että rnet lppujtukpelt

äteleät merkttäät ennuhee.

Aennulttee n lt lppuj-

tut helptt etätmntj.

”Tämä trktt emerkk tä, että

lttee n lt kmert p

khd”, Vur kert.

Hän mututt, että rt- j ennul-

te n ydnteknnen lte. rttyypn ull

dn rmt lttee trtten

kkrmtuten tmuu.

”Emerkk kpeln lku rten lt-

tee n kk nä. rttyypä m-

me kytkeä ten ntä p käytötä.”

Hllmng Wrkn kehtypäällkkö Jyrki

sokytö n ttteen len, että uuden

ltteen tehdtetejä tehdään udenh-

tee 2012–2013. Tällön ltteen luutu

lle tphtu lkuudet 2013.

Vur r, että rt- j ennultett

päätän käyttämään tunnelluhte

keällä 2013.

”On melenkntt nähdä, kunk

uunntelmt muuttut tmk ltteek.

Vtnlt ltett e le emmn tehty,

ekä ellen lmtuket le kenelläkään

kkemuk”, Ikytö mett.

Hänen mukn lmtut t

-mterle e le mtään pkkeukel-

lt. Kun kye n ydnteknetä ltteet,

lmtuken ltutmuket t kuten-

kn tllt krkemmt j dkumentt

rkentmen kn n nrml ykty-

khtemp.

”Kkk kknuudet n enn -

t tmmn, j en myötä kk lte n

t tmmn”, Ikytö r tule

htett.

Loppusijoituskapselin siirto- ja asennuslaitteen

prototyypin avulla Posiva testaa käytännössä

kapselin asentamissuunnitelmien toimivuutta.

Yläkuvassa kapseli on kuljetusasennossa.

Oikealla näkyy, kuinka kapseli on nostettu pys-

tyyn loppusijoitusreikään laskua varten.

Mnlen tutkmutln ONKALOn

luhnnt tn päääen jälkeen lmk

455 metrn yyydeä. Tämä trktt tä,

että ONKALOn uunnteltu luhntljuu

n tettu lppuun nykyuunntelmen

ymmällä khdll.

Luhnttötä jää elä jäljelle plult

4 366 meträ, nn 420 metrn yyydeä,

lähteä kekutunneln u. Stä rten

luhtn keään menneä nn 80 metrn

uu.

”Seurn uden kn tunnel

tehdään penmutet luhnt j

kulujen lujtuurkk. Jtk kektymme

kutenkn rkennutöhn, kuten betnlu-

jen tekemeen”, n rkennulj

Kimmo Lehtola kert.

ONKALOn tullmkulu n ttetty

tälllä 290–437 meträ, j työ jtkuu

edelleen lppukeään kn.

Mnleen tutkmutln luhttuun

enmmäeen demntrttunneln n

prttu lmk uunntellut neljä lppu-

jtukpeln tetrekää. Re’ä tehdään

tämän jälkeen tutkmutötä. Tnen de-

mntrttunnel n luhttu dn metrn

lppuptuuteen kk.

NKL on louhittu suunniteltuun laajuuteensa saakka

tutkiiKUVITUKSET: MARTTI HÄNNINEN

8 m

25 m

0102030405060708090

100

1 10 100 1000 10000 100000 1 Milj.

Lämpötila (C)

Aika (vuosia)

Loppusijoituskapselin lämpötilankehitys loppusijoitustilassa

Lppujtukeen eltun klln

tutkmuk n edetty Olklud

yleetä yktykhtn. Olkludn kll-

perää n tutkttu j ukymmenen jn,

jtt erl lppujtumllej j klln

eltuuuluktteluj n tu lutu j

trkennettu.

Olklud n tehty mn päältä kll-

n kkkn 57 yää krnrekää, jt

tujen tetjen phjlt n lutu lueen

gelgnen mll. 3D-mll n määrtelty

lppujtukeen kuttt rkknuu-

yöhykkeet.

”Mlln peruteell n pytytty määrtte-

lemään, mlle luelle Olklud dn

uunntell lppujtutunnelet j mlle

e”, n gelg Tuomas ere kert

uurt lnjt.

Tunneleden jnt määrttää tekjö-

tä t ken rkknuu j phjeden

rtu. Lpullten lppujtutunneleden

pkk ltte ältetään klln rkkn-

uuyöhykketä.

alapeli täydentyy pala palaltaUudet tiedot tarkentavat loppusijoitustilojen suunnittelua ja asemointia

Käytetyn ydinpolttoaineen loppu­sijoitukseen soveltuvan kallion tila­vuus selviää lopullisesti vasta, kun tutkimuksia päästään tekemään varsinaisiin loppusijoitustiloihin. Tilavuuteen vaikuttavat kallion ominaisuudet ja loppusijoitus­kapseleiden lämmöntuotto. ”Lppujtutunnel e lätää

emntn kutt rkknuuyöhy-

kettä”, ere trkent.

TRKT KT ELÄÄT MYÖHEMMN

Gelgnen mll e lppujtuken

uunntteljt lle krtlle. Ykttäten

kpeleden pkkkrtt hhmttuu pule-

tn klln eltuuulukttelun phjlt.

”Mnkään kknen hur rryö-

hyke t muu lppujtukpeln j tä

ympäröän pukurn ketäyyteen klln

eltuuulukttelun peruteell kutt

prre e lekt kpeln pkk”, ere

pertett.

Trkkj kpelnpkkj pääee

määrttämään nä hee, kun r-

nten lppujtutunneleden khdlle

krtn klln plttrekä, luhtn te

tunnel j tehdään kpelreken khdlle

m plttrekä.

Ennen kun ykttäen kpelreän n

tdettu täyttään eltuuulukttelun

tmuket n ekä tunnel että kpe-

lreää tehty trkkj tutkmuk, muun

mu gelgn j gefykn lt.

”Krket rt klltluude-

t dn tehdä gelgen mlln

peruteell. Nätä rt pytytään tr-

kentmn mtemttell mllnnuk-

ell. Yktykhtt tet ykttälle

kpelre’lle eltut kllt e kuten-

kn le elä tää hee kenelläkään”,

ere krt.

RTTÄÄT ETÄYYDET TUNNELELLE J KELELLE

Teknä rjj käytetyn ydnplttneen

kpelntn j lppujttmeen tut

myö plttneen ätelyt j lämmön-

tutt.

Lppujtukpel yntyä lämpö

kutt hen, kunk lähelle tn kp-

elet dn jtt. Lppujtuke

jää päätettääk ekä lppujtutunnele-

den älnen etäyy että lppujtukpe-

leden keknänen etäyy tunnel.

”Jäähdytyken knnlt del rtku

l ellnen, j tunneleden äl l

yhtä ptkä kun kpeleden keknänen äl

tunnel. Tlt tunnelrkentmen

j täytön kutnnuket ekä päätöete-

den tmnt hjt rtku ten, että

tunneleden tluutt n myö pyrttää

mnmmn”, jht tutkj Heikki Raiko

VTT:tä n.

n tämänhetknen hjer tunnele-

den ällle n 25 meträ.

Lppujtettn kpeln lketn

tuttn lämpöä tj tuhn u,

mutt lämmönkehty lenee kk jn.

Lppujtuyyydellä kpelet ympäröä

kll lk lämmetä, kk lkuhee

te kll tm nn lämpönelun.

”Lämpö leää kpelt htt mn-

pnt kht ekä lpän j ulle. Mn

pnnlle kk e kutenkn tphdu mtt-

t lämpötln nuu”, Rk n.

Kun klln lämpöteknet mnuudet

n eltetty mttukn, dn lke,

kunk lämpö kään kun meytyy klln.

Hyn ptkän jn kulue ylmääränen

lämpö kulkeutuu mn pnnlle j lmkehä

e energn menneään tn tuuln.

Lppujtuyyydellä Olkludn klln

luntnen lämpötl n 10–11 tett.

”Klln mnuudet htelet

Olklud emerkk kljen hte-

lujen tk, mnkä uk lppujtutln

mttukeen määrtellään rttää turll-

uumrgnlej”, Rk kert.

Kpeleden ätelyt Rk e pdä

lppujtuken teknen tteutuken

knnlt krttenä tekjänä. Sätelyt

kutenkn kutt kpelnt edeltään

jäähdytyjn ptuuteen.

Kuvassa näkyvät harmaalla värillä Olkiluodon saarella loppusijoitustunneleiden asemointia rajaavat rakenteet loppusijoitussyvyydellä (-420 m).

<<< Tuomas Pere

Heikki Raiko >>>

Yläkuvassa näkyvät Posivan tämänhetkiset

ohjearvot tunneleiden etäisyyksille toisistaan ja

kapseleiden keskinäisille väleille. Alakuva kertoo,

kuinka loppusijoituskapselin lämpötila muuttuu

vuosien kuluessa.

”osiva tutkii”

tutkiiJUSSI ARTANEN

O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 2 O y , O l k l u t , 2 7 1 6 0 E u r j k u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p . f ä ä t m t t j : T m S e p p ä l ä l u t e : p l u t e @ p . f T m t u j t t t : V e t n t ä - p r c w w w . p p r c . f

Uusi laite auttaa

loppusijoituskapselin

asennustesteissä

N M T Y K E T

n mlte dn ntuntjn rgn-

t, jnne n kertynyt u tehdyn työn

tulken mn tmln pel tet-

tt. Sumlen ydnjätehult-hjelmn

edtyneyyden jhdt ll n m-

nen muden mden ydnjätehultyhtötä

enemmän ertyet käytännön kkemuk

j tetj.

”Kertyneetä kkemuket dn r-

kent ytemttt kulutut tämän ln

hmlle. Vmme hyödyntää m kke-

mukmme j knnäletä yhtetyötä

tuj kkemuk”, n nhemp

ntuntj Marjatta almu näkee.

Kkk plet t tln tullen

perukulutuken. erehdyttämnen n tp

rtää kertynyttä tet uulle työntekjöl-

le. Verkttuneen tmntmlln nt

tet n yntynyt j rtynyt myö n

lhnkkjlle.

”Medän n hulehdtt emerkk

yhtetyöerktjen ull, että mt

n jtkkn mn tlmme ulkpulell.

Tää ylptyhtetyöllä n myö merkttä-

ä tehtää”, lmu pntt.

Käytetyn ydnplttneen lppujttm-

hnkkeen edtyeä tn tulee äännöll-

et ttu t. Nähn lttyä m-

saajat asialla”Kaikki toiminta perustuu osaami­seen.” Näin kiteyttää loppusijoi­tushankkeen osivan vanhempi asiantuntija Marjatta almu. Haas­te on siinä, kuinka osiva hankkii uutta osaamista, säilyttää sitä ja siirtää seuraaville työsukupolville.

nen n lmun mukn pytyttää rtämään

eteenpän. Tlt mtrpeet erktu-

t hnkkeen edeteä, jlln yntyy tlut

ertyjlle j ntuntjkulutukelle.

Työ- j elnkenmnterön tureen r-

prtn mukn ydnenerg-ln ntunte-

muken tre Sume k. Rprt

krtetn, että ntuntjden kulu-

tu j ln tutkmutmnt edellyttäät

ptkäjäntetä pntut j yhtetyötä ekä

ktmten tmjden keken että knn-

älet.

lmu krt tednhd j

men krtuttme knnälen

yhtetyön tärkeyttä. n pääyt

hyödyntämään erl tutkmuympä-

rtöjä Rut, Setä, Tekeä j

Rnk. Sumlt mt n lätty

myö luku EU- j yhtetyöhnkke.

”Knnälnen yhtetyö e tähtää yh-

teeen lppujttmeen, n llä

krtutetn kkken mt. Vmme

trjt t jtn uutt nhn lppu-

jtuhjelmn, jtk eät le edenneet elä

kn ptkälle.”

lmun mukn knnälä tmjt

n knntnut n mnen mn-

le rkentme j pkktutkmu-

ten tekemeä.

”Muden kkemuket jllkn -luell,

muun mu turlluunlyyen tereet-

te nlynn, täydentäät pule-

tn n mt”, lmu mututt

khdenuuntet tednkulut.

Hän lkee, että knnälnen tetjen j

kkemuten ht äätää kkken k j

rh j ähentää päällekkätä työtä.

SKB:n Torsten Eng ja Posivan Marjatta Palmu

vaihtoivat ajatuksia geologisen loppusijoituksen

teknologiayhteisön tapaamisessa Helsingissä

vuoden 2011 lopulla.

WERNT BREWITZ

Posivan loppusijoitushankkeessa on syntynyt osaamista, josta ovat kiinnostuneita muut loppusijoitusta suunnittelevat maat. Uudenlaista osaamista on

myös mahdollista hyödyntää Suomessa muilla toimialoilla, esimerkiksi rakentamisessa. Juha Heine on yksi lähes sadasta Posivan osaajasta.

FT eppo Kasa n nmtetty mterlfyykk tutk-mutn tmntkyky j ptkäkturlluu -yk-kköön. Hänen tehtänä kuuluu bentnttmter-

lehn lttyen turlluu tutkmuten uunnttelu j tteutuken lnt.

FM Jussi Mattila n nmtet-ty gelgk tutkmu-tn jtupkkykkköön. Hänen tehtäänä lttyät lppujtukeen eltu-n klln lukttelukrtee-

ren (RSC) kehttämeen.

D Tapio Nieminen n nmtetty ldunrmtu-nnöörk turlluu-ykkköön. Hänen tehtään-ä lttyät rkentmen ldunrmtujärjetel-

män kehttämeen j tteuttmeen.