Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövai- kutusten kannalta keskeinen tekijä on se, miten ruoka on tuotettu: viljel- ty, lannoitettu, korjattu ja jalostettu. Ympäristö lautasella
11
Embed
Ympäristö lautasella - Martat · Maito 2 dl Leipä 2 x 30 g Levite 2 x 6 g Marjarahka150 g KASVIKSET & HEDELMÄT » Kauden kasvikset, hedelmät ja marjat ovat ilmastoystävällisen
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon
hyvinvointiin.
Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövai-kutusten kannalta keskeinen tekijä
on se, miten ruoka on tuotettu: viljel-ty, lannoitettu, korjattu ja jalostettu.
Ympäristölautasella
Tässä esitteessä käsitellään ruoan ilmasto- ja re-hevöitymisvaikutuksia. Nämä ympäristövaiku-
tukset ovat hyvin samansuuntaiset kaikilla muilla ruo-ka-aineilla, paitsi kalalla. Luonnonkalat vähentävät re-hevöitymistä, kun taas kasvatettu kala lisää rehevöi-tymistä.
Ruoan ympäristökuormitukseen vaikuttaa pal-jon se, miten ruoka valmistetaan kotona. Uu-
nin lämmittäminen ja lieden käyttö vaativat säh-köenergiaa. Kaurapuuron kypsentäminen liedellä vastaa lähes kahta kolmasosaa kaurapuuron koko il-mastovaikutuksesta. Mikrossa valmistaminen vähen-tää ympäristökuormitusta huomattavasti. Uuniruokia valmistettaessa kannattaa tehdä monta ruokaa sa-malla uunin lämmityksellä.
Roskiin heitetty ruoka kuormittaa ympäristöä ja on sekä energian että rahan tuhlausta. Ruokaa
valmistettaessa kannattaa arvioida menekki mahdol-lisimman tarkasti. Jos ruokaa jää, sen voi käyttää seuraavana päivänä, ottaa evääksi tai jalostaa uudek-si ruokalajiksi.
Lautasmalli ohjaa syömään ympäristöystävälli-sesti. Elintarvikkeet voidaan ympäristökuormi-
tuksen aiheuttajina jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Vähiten päästöjä aiheuttavat avomaalla kasvatetut viljelykasvit ja vihannekset. Suuria päästöjä synnyt-tävät eläinperäiset tuotteet ja sellaiset kasvikset, joi-den kasvatus kuluttaa paljon energiaa. Esimerkiksi elintarvikkeiden pakastus sekä säilytys pakasteena kuluttavat paljon energiaa. Jos haluat ruokailla ym-päristöä huomioiden, lounaslautaselle kannattaa poi-mia sesonkikasviksia ja -juureksia sekä maltillinen määrä maitovalmisteita, lihaa tai kalaa. Ateriakoko-naisuus ratkaisee.
Aterian ainekset kannattaa valita vuodenajan mukaan. Kesällä suositaan avomaalla kasvatet-
tuja kasviksia ja vihanneksia, talvella taas syödään varastokasviksia: porkkanaa, punajuurta, kaalia, lanttua ja naurista. Myös marjoja, hedelmiä ja luon-nonkaloja kannattaa nauttia silloin, kuin niitä luon-nosta tuoreeltaan saa.
L A U TA S M A L L I
» Lautasmallissa puolet lautases-ta täytetään kasviksilla, neljäsosa lihalla, kalalla tai palkokasveilla ja viimeinen neljännes perunalla, pastalla, riisillä tai viljalisäkkeel-lä. Lautasmalliateriaan kuuluvat lisäksi lasillinen rasvatonta mai-toa tai piimää, ruisleipä ja levite (Keiju 60%) sekä jälkiruoka.» Malliannokset on laskettu kevyttä työtä tekevälle ja jonkin verran liikuntaa harrastavalle naiselle tai teini-ikäiselle tytölle. Annokset kattavat n. 1/3 päivän energiantarpeesta (n. 650 kcal). Alakouluikäisen lapsen annoksen saa vähentämällä n. 100 kcal ja teini-ikäisen pojan tai miehen an-noksen lisäämällä n. 200 kcal.» Kuormituslaskelmissa on otettu huomioon varastointi kaupassa sekä ruoanvalmistus kotona.
H I I L I J A L A N J Ä L K I kg CO2 ekv/kg
Ruoan hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä va-pautuu ilmakehään ruoan tuottami-sesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta. Hiilijalanjäljessä kootaan kasvihuonekaasupäästöt yh-deksi luvuksi, hiilidioksidiekvivalen-tiksi (CO2 ekv).
R E H E V Ö I T Y M I N E N g PO4 ekv/kg
Kotimaisista ympäristövaikutuksista elintarvikeketjulla on suurin, yli 50 prosentin, osuus vesistöjen rehevöity-misestä. Ketjun osuus typpi- ja fosfo-rihuuhtoumista on reilusti yli puolet. Rehevöittävää vaikutusta, jonka 1 kg fosfaattia saa aikaan joutuessaan ve-sistöön, kuvataan fosfaattiekvivalen-tiksi (PO4 ekv).
KasvissosekeittoPorkkanaraaste
Punajuuri-omenasalaattiSalaatinkastike/öljy
LeipäLeviteMaito
Marjarahka
Kasvissosekeitto-ateria 650Kasvissosekeitto 300 g Porkkanaraaste 50 gPunajuuri-omenaraaste 50 gSalaatinkastike 5 gMaito 2 dlLeipä 2 x 30 gLevite 2 x 6 gMarjarahka150 g
K A S V I K S E T& H E D E L M ÄT
» Kauden kasvikset,hedelmät ja marjat ovat ilmastoystävällisen ruoan perusta. Pienim-mät kilokohtaiset pääs-töt ovat kotimaisillaperunoilla ja juurek-silla, alle 0,4 kg CO2 ekv/kg. Lisäämällä kasvisten osuutta ruo-kavalioon vähennätilmastokuormitusta jalisäät ruoan terveys-vaikutuksia.
0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6
0,75 1,61
CO2
0,21
0,01
0,01
0,02
0,07
0,01
0,27
0,16
Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos
Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos
KasvissosekeittoPorkkanaraaste
Punajuuri-omenasalaattiSalaatinkastike/öljy
LeipäLeviteMaito
Marjarahka
0,22
0,01
0,07
0,01
0,11
0,05
0,66
0,48PO4
kca
l
HärkäpapupihvitPerunasose
KermaviilikastikePorkkanaraasteSalaatinkastike
MaitoKauraleipä
LeviteOmena
HärkäpapupihvitPerunasose
KermaviilikastikePorkkanaraasteSalaatinkastike
MaitoKauraleipä
LeviteOmena
0,10
0,12
0,08
0,02
0,05
0,27
0,02
0
0,06
V I L J A
» Viljakasvit ovattärkeä osa päivit-täistä ruokailuam-me. Suomessa kas-vatetaan ravinnoksi eniten vehnää. » Kaikki viljat ovat
ympäristöystävällisiä, niiden hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg. Ainoa poikkeus on riisi, jonka hiilijalan-jälki on eri tutkimusten mukaan 2,5–6 kg CO2 ekv/kg. Ruokavaliossa riisin voi korvata koti-maisella vaihtoehdolla, kuten ohralla. Kannat-taa myös suosia täysjy-vävaihtoehtoja.
» Kotimainen kala kuu-luu ilmastoystävän ruo-kalautaselle. Kalan hiilijalanjälki riippuu pyydystysmenetelmästä. Luonnonkalojen pyydys-täminen poistaa ravintei-ta vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luon-nonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten nii-den hiilijalanjälki on pal-jon pienempi kuin kasva-tetulla kalalla. » Silakka ja hauki ovat edullista ja ympäristöys-tävällistä ruokaa, mutta vanhat kookkaat yksilöt saattavat sisältää dioksii-neja tai elohopeaa.
» Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjäl-ki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä, mutta rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen osalta vertailun tulos on päin-vastainen. Yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme ker-taa enemmän kuin yksi naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin yksi sianlihakilo. Kirjolo-hen ympäristövaikutuk-set ovat pienentyneet noin viidenneksellä kym-menen viime vuoden ai-kana. Syynä on etenkin rehun kulutuksen tehostu-minen.
» Suurin osa ruoanympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta. Helpoin tapa vähentää ympäristökuormaa on vähentää lihan kulutusta. » Eniten ympäristö kuormittaa naudan- lihan tuotanto. Suomes-sa naudan liha aihe-uttaa noin 20 kg CO2 ekv/kg päästöt. Kuiten-kin naudat märehtijöinä syövät ruohoa, joka ei kelpaa ihmisten ruoaksi. Laidunnurmi sitoo ravin-teita maahan ja estää niiden valumista vesistöi-hin. Laidunnus hoitaa parhaimmillaan myös perinne-maisemia.
» Maidon pääs-töt ovat alle 2 kg CO2 ekv/kg. Juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hii-lijalanjälki on yli 10 kg CO2 ekv/kg. Maitoval-misteet kannat-taa arkiaterioilla nauttia nestemäi-sinä, maitona, piimänä, viilinä sekä jogurttina, ja jättää juuston syönti herkku-hetkiin.
Hiilijalanjälkikg CO² ekv/annos
Rehevöittävävaikutusg PO4 ekv/annos
Riistalihan käyttöon ympäristö-ystävällistä. Lihan proteiineja voi kor-vata syömällä sie-niä sekä erilaisia palkokasveja kuten papuja ja herneitä.
» Rasvoista vähitenilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsi-öljyllä, joiden hiili-jalanjälki on n. 1 kg CO2 ekv/kg. Oliivi-öljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se onn. 4,8 kg CO2 ekv/kg. » Rasvojen laatuun kannattaa kiinnittää huomioita ja muistaa, että hyvänlaatuisia ras-voja tarvitaan terveelli-seen ja täysipainoiseen ruokavalioon. Rasvaa saa myös muista elintarvikkeista kuten lihasta ja kalasta.
ja perunoita» Vähennä riisin syöntiä » Suunnittele kauppamatkat
tarkkaan, jos käytät autoa
Ruokakuvat Teppo Johansson/Ateljee Unlimited
Taitto Marttaliitto ry 2013
www.foodweb.ut.ee
www.mtt.fi
www.syke.fi
www.martat.fi
This report reflects the author’s view and the Programme’s Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.