-
24
KVARTTI 2�06
Kaupunkiseutujen taloudellisen menestyksen
merkkejä etsitään usein tutkimus- ja kehittä-
mistoiminnan määrästä, proaktiivisesta inno-
vaatiopolitiikasta, riskisijoittajista, yrittäjyy-
destä, luovasta luokasta ja niin edelleen. Ta-
vaksi on tullut korostaa myös yliopistojen mer-
kitystä.
Yliopistojen rooli ei läheskään aina ole niin suorakuin
toivotaan. Ne eivät välttämättä aina ole uudenyrittäjyyden ja
keksintöjen kehtoja. Tästä huolimattayliopistoilla voi olla
merkittävä vaikutus taloudellises-sa kehityksessä. Parhaimmillaan
yliopistot vievätkumppaninsa tutkimusmatkalle tuntemattomaan,
haas-tavat niiden ajattelun ja siten istuttavat
tulevaisuudensiemeniä ja vahvistavat sattuman tarttumapintoja.
Yliopistojen rooli ei rajoitu vain uuden tiedon jaosaamisen
tuottamiseen, lisensointiin ja patentointiintai uuden yrittäjyyden
synnyttämiseen. Ne houkuttele-vat tietoa ja osaamista muualta, ne
auttavat sovelta-maan muualla tuotettua tietoa paikallisiin
olosuhtei-siin. Yliopistoilla voi myös olla iso rooli olemassa
ole-van mutta tiedostamattoman paikallisen tiedon tekemi-sessä
näkyväksi, uudelleen suuntaamisessa ja tuotta-vaksi toiminnaksi
kääntämisessä.
Ofta söker man förklaringar till stadsregioners
ekonomiska framgångar i mängden forskning
och utveckling, proaktiv innovationspolitik,
riskinvestering, företagarskap, kreativ klass,
och så vidare. Det har också blivit kutym att
betona universitetens roll.
Men denna roll är inte alltid så omedelbar som manönskar.
Universiteten är inte alltid en vagga för ny fö-retagsamhet och
uppfinningar. Trots det kan de spelaen viktig roll för den
ekonomiska utvecklingen. I bästafall tar universiteten sina
partners med på upptäcktsfär-der i det okända, ifrågasätter deras
tänkesätt och sårdärmed framtidsfrön och stärker kontaktytorna
förslumpen.
Universitetens roll begränsar sig inte bara till att fåfram,
licensera och patentera ny kunskap eller före-tagsverksamhet. De
drar till sig kunskap och kunnandefrån annat håll, de hjälper till
att på de lokala förhållan-dena tillämpa kunskap som tagits fram
annanstans.Universiteten kan också ha en stor roll i att
synliggörabefintlig men obekant lokal kunskap, att rikta in den
pånytt och att göra den till lönsam verksamhet.
Yliopistot sattuman lähteinä ja tarttumapintoina
Universiteten som källa och kontaktyta för slumpen
Markku Sotarauta & Richard Lester
-
25
KVARTTI 2�06
Varför växer vissa stadsregioner?
För bara några år sedan svor varje utvecklare medsjälvrespekt i
de läraktiga regionernas namn. Underbörjan av 2000-talet har
kreativ klass, kreativ ekonomioch kreativa städer varit på allas
läppar. Men trots nyatrender och då och då förnyad
utvecklingsretorik stötervi gång på gång på grundfrågorna för
utvecklingen ochutvecklandet i stadsregioner: varför blomstrar
somligastadsregioner medan andra inte gör det? Varför utveck-las
nytt kunnande och teknologi mycket starkare i vissaregioner än i
andra?
Ofta söker man förklaringar på framgång i mäng-den forskning och
utveckling, proaktiv innovationspo-litik, riskinvestering,
företagarskap, kreativ klass, ochså vidare. Det har också blivit
kutym att betona viktenav nära växelverkan mellan universitet,
företag och of-fentlig förvaltning. Ofta riktas dock
uppmärksamhetenpå strukturer medan utvecklingsdynamiken blir i
skym-undan. Och frågorna ovan kan ju faktiskt ställas annor-lunda:
Varför förmår vissa stadsregioner förnya sigsnabbare än andra?
Vilka faktorer är viktiga för strate-gisk anpassning?
Strategisk anpassning syftar dels på känslighet attidentifiera
förändringstrender, dels förmåga att göra enegen tolkning av
förändringen, framtidstrenderna ochsin egen roll i sammanhanget (se
Sotarauta & Srinivas2006). Syftet med denna artikel är att
begrunda univer-sitetens roll för strategisk anpassning och
ekonomiskutveckling. Ur den synvinkeln kan man t.ex. kommafram till
tanken att vissa stadsregioner förnyar sig självsnabbare än andra
därför, att där finns människor somlevt i framtiden långt före oss
andra. Svaret kan alltsåvara skenbart enkelt: i vissa städer har
slumpen möjlig-het att verka, i andra inte.
Miksi jotkut kaupunkiseudutkasvavat
Joitain vuosia sitten jokainen itseään kunnioittava ke-hittäjä
vannoi oppivien alueiden nimiin. 2000-luvunalussa luova luokka,
luova talous ja luovat kaupungitovat nousseet kaikkien huulille.
Uusista kehityskuluis-ta ja aika ajoin uudistuvasta
kehittämisretoriikastahuolimatta törmäämme kerta toisensa jälkeen
kaupun-kiseutujen kehityksen ja kehittämisen peruskysymyk-siin:
Miksi toiset kaupunkiseudut kasvavat mutta toiseteivät? Miksi uuden
teknologian ja osaamisen kehityson paljon vahvempaa joillain
seuduilla kuin joillaintoisilla?
Varsin usein menestyksen merkkejä etsitään tutki-mus- ja
kehittämistoiminnan määrästä,
proaktiivisestainnovaatiopolitiikasta, riskisijoittajista,
yrittäjyydestäja niin edelleen. Tavaksi on tullut korostaa myös
yli-opistojen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistä
vuoro-vaikutusta. Huomio keskittyy varsin usein
rakenteisiinkehityksen dynamiikan jäädessä taustalle. Edellä
esite-tyt kysymykset voi kuitenkin esittää toisellakin taval-la:
Miksi osa kaupunkiseuduista kykenee uusiutumaannopeammin kuin
toiset? Mitkä tekijät ovat tärkeitästrategisessa
sopeutumisessa?
Strateginen sopeutuminen viittaa ensinnäkin herk-kyyteen
tunnistaa muutoksen suunnat ja toiseksi ky-kyyn luoda oma tulkinta
muutoksesta, tulevaisuudensuunnista ja omasta roolista (ks.
Sotarauta & Srinivas2006). Tämän artikkelin tavoitteena on
pohtia yli-opistojen roolia strategisessa sopeutumisessa ja
ta-loudellisessa kehityksessä. Tästä lähtökohdasta saattaapäätyä
vaikkapa ajatukseen siitä, että jotkut kaupun-kiseudut uudistuvat
muita nopeammin, koska niissä onihmisiä, jotka ovat eläneet
tulevaisuudessa paljon en-nen meitä muita. Vastaus voi siis olla
näennäisenyksinkertainen: joissain kaupungeissa on
sattumalletarttumapintoja, toisissa ei.
-
26
KVARTTI 2�06
Frön för tillväxt och kontaktyta förslumpen
Informations- och kommunikationsteknologins till-växt var
hisnande i Finland i början av 90-talet, menvarför var den snabbast
just i Huvudstadsregionen,Uleåborg och Tammerfors samt lite senare
även i Jy-väskylä? Det finns många svar: universitetens
starkaforskning och utveckling inom branschen, Nokiassnabba
tillväxt och centrala roll, stadsregionernas akti-va näringspolitik
och statens satsningar. Alla dessafaktorer, som inverkat på
varandra och samverkat harotvivelaktig inverkat på dessa
stadsregioners utveck-ling på lång sikt. Givetvis har de olika
faktorerna haftolika betoning i olika städer. Gemensamt för dessa
stä-der är dock att de har kontaktytor för slumpen.
Vi kan ta Tammerfors som exempel på hur slumpenkan spela in. På
1950-talet fanns inget universitet iTammerfors, och om man inte med
Tammerfors stadsledning hade lyckats grunda två universitet hade
ut-vecklingen på 1990-talet knappast varit möjlig. I dengrogrund
som universiteten utgjorde såddes viktigafrön för framtiden i och
med att Nordens första profes-sur i datateknik inrättades vid
Tammerfors universitetår 1965. I och med den började utbildningen
och forsk-ningen i branschen liksom samarbetet inom datateknikväxa
i Tammerfors. Mycket snart flyttade ifrågavaran-de professor till
Tammerfors tekniska högskola, ochefter det fanns det vid de båda
universiteten lärare, for-skare och studerande i datateknik under
en tid då data-teknikens roll i samhället ännu var marginell
jämförtmed idag (se Kostiainen & Sotarauta 2002.)
När informations- och teknologiklustret sedan bör-jade växa
snabbt på 1990-talet fanns det redan en sam-ling människor i
Tammerfors som sedan länge hadelevt i ett informationssamhälle,
utan att ännu kalla detså. De förmådde raskt utnyttja de
möjligheter den nyatiden gav, de hade kunnande och färdiga nätverk.
Destäder som först på 1990-talet började satsa på företag-samhet,
forskning och utbildning inom informations-och
kommunikationsteknologibranschen var ohjälpli-
Kasvun siemenet ja sattumantarttumapinnat
Informaatio- ja kommunikaatioteknologian kasvu oli90-luvun alun
Suomessa huikean nopeaa, mutta miksikasvu oli nopeinta juuri
pääkaupunkiseudulla, Oulussaja Tampereella sekä hieman myöhemmin
myös Jyväs-kylässä? Tähän kysymykseen löytyy monenlaisia
vas-tauksia: yliopistojen vahva tutkimus- ja koulutustoi-minta
kyseisellä alalla, Nokian nopea kasvu ja vahvarooli,
kaupunkiseutujen aktiivinen elinkeinopolitiikkaja valtion
panostukset. Kaikki nämä yhdessä, toisiinsavaikuttaen ja toisiltaan
voimaa saaden, ovat kiistattavaikuttaneet kyseisten
kaupunkiseutujen kehitykseenpitkällä aikavälillä. Kehitykseen
vaikuttaneiden teki-jöiden painotukset ovat eri kaupungeissa toki
erilaisia.Yhteistä kyseisille kaupungeille on, että niissä oli
sat-tumalle tarttumapintoja.
Otetaan Tampere esimerkiksi siitä, mihin sattumatarttuu ja
miten. 1950-luvun Tampereella ei ollut yli-opistoa ja jos Tampereen
kaupungin johdolla ei kau-punkiin olisi kyetty kahta yliopistoa
hankkimaan, olisi1990-luvun kehityskuluille tuskin ollut
maaperää.Yliopistojen muodostamaan maaperään istutettiin
tu-levaisuuden kannalta merkittäviä siemeniä, kun Tam-pereen
yliopistoon perustettiin pohjoismaiden ensim-mäinen tietotekniikan
professuuri 1965. Professuurinmyötä alkoi alan koulutus ja
tutkimustoiminta ja tieto-tekniikkayhteisö alkoi kasvaa
Tampereella. Varsinpian kyseinen professori siirtyi Tampereen
teknilliseenkorkeakouluun ja tämän jälkeen kahdessa yliopistossaoli
tietotekniikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoitaaikana,
jolloin tietotekniikan rooli yhteiskunnassa olimarginaalinen tähän
päivään verrattuna. (ks. Kostiai-nen & Sotarauta 2002.)
Informaatio- ja teknologiaklusterin alkaessa 1990-luvulla kasvaa
nopeasti Tampereella oli valmiina jouk-ko ihmisiä, jotka olivat
eläneet tietoyhteiskunnassa jopitkään käyttämättä varsinaisesti
kyseistä termiä. Hekykenivät nopeasti hyödyntämään uuden ajan
mahdol-lisuudet; heillä oli osaaminen ja verkostot valmiina. Ne
-
27
KVARTTI 2�06
kaupungit, jotka vasta 1990-lu-
vulla alkoivat laajemmin panos-
taa informaatio- ja kommunikaa-
tioteknologia-alan yritys-, tutki-
mus- ja koulutustoimintaan oli-
vat auttamattomasti myöhässä.
Ne joutuivat vahvistamaan ja/tai
luomaan rakenteita ja
samanaikaisesti opettelemaan
uuden maailman sääntöjä sekä
uusia toiminta- ja
ajattelumalleja.
Periaatteessa innovaatioita
voi syntyä missä tahansa, mutta
käytännössä uudet asiat syntyvät
usein sellaisissa paikoissa, joissa
on riittävästi erilaisia ihmisiä te-
kemässä riittävästi erilaisia asioi-
ta. Moninaisuus on tulevaisuu-
den kasvualusta ja erityisen tär-
keäksi on nousemassa yhteen-
kietoutunut moninaisuus, joka
tarkoittaa kahden tai useamman itsessään moninaisen
klusterin limittymistä toisiinsa (Asheim, forth.).
Yhteenkietoutunut moninaisuus on sattuman syntymi-
sen ja tarttumisen ehto. Yliopistojen yksi kes-
keisimmistä rooleista on tarjota erikoistunut (yksittäi-
set yliopistot) mutta monipuolinen (koko järjestelmä)
maaperä, johon sattuma tarttuu ja jossa kasvaa
monenlaista yllättävää.
Yliopistojen roolit taloudellisessakehityksessä
Viimeaikaisessa keskustelussa yliopistot on nostettu
innovaatiovetoisen kehityksen ytimeen monella rinta-
malla. Seuraavassa avataan näkökulmia yliopistojen
rooliin taloudellisessa kehityksessä. Pohdinta perustuu
Local Innovation Systems -projektin alustaviin yh-
teenvetoihin. (ks. tarkemmin Lester 2005.) LIS-pro-
jektissa tutkittiin yliopistojen roolia 23 alueella kuu-
gen på efterkälken. De blev tvungna att stärka och/eller
skapa sina strukturer samtidigt som de måste lära sig
reglerna i en ny värld och nya aktions- och tankemo-
deller.
I princip kan innovationer födas var som helst, men
i praktiken föds nya saker ofta på sådana ställen där det
finns tillräckligt mycket människor av olika slag som
gör tillräckligt olika saker. Mångfalden är framtidens
tillväxtgrund, och särskilt viktig håller den samman-
vävda mångfalden på att bli. Med den avser man två el-
ler flera i sig mångfacetterade kluster som förenats
(Asheim, opubl.). Den sammanvävda mångfalden är
ett villkor för att slumpen skall kunna uppstå och spri-
das. En av universitetens viktigaste roller är att erbjuda
en specialiserad (enskilda universitet) men mångsidig
(hela systemet) grogrund där slumpen kan få fotfäste
och där det växer fram allt möjligt oväntat.
Arabianrannan yritys- ja koulutusrakennuksia. � Byggnader för
företagsamhet ochutbildning i ArabiastrandenKuva. � Bild. Kimmo
Rönkä.
-
28
KVARTTI 2�06
Universitetens roll i denekonomiska utvecklingen
På senare tid har universiteten på många håll lyfts framsom en
del av den innovationsdrivna utvecklingenskärna. I det följande
anlägger vi synpunkter på univer-sitetens roll i den ekonomiska
utvecklingen. Vi utgårfrån preliminära sammandrag av projektet
Local Inno-vation Systems (se Lester 2005.) LIS-projektet
stude-rade universitetens roll i 23 regioner i sex länder.
Fin-lands andel finansierades av Teknologiska utveck-lingscentralen
Tekes. Dessutom fick LIS till vissa de-lar stöd i Massachusetts
Institute of Technologyn(MIT) globaliseringsprojekts fallstudier i
Indien, Ir-land och Israel (se Berger 2005).
Fyra utvecklingsförlopp, fyra olikarollkartor för
universiteten
Det är svårt att säga någonting allmängiltigt om uni-versitetens
roll i den ekonomiska utvecklingen utan attgöra sig skyldig till
förenklingar. Alla de 23 fall somLIS-projektet studerade är på sitt
sätt unika. För attkunna överblicka och disponera fallstudierna och
uni-versitetens roll gjordes en enkel typologi av fallen,med vars
hjälp vi kan analysera universitetens roll iförhållande till fyra
olika innovationsdrivna utveck-lingsförlopp inom industrin. Syftet
med typologin äratt få grepp om både den regionala utvecklingen
ochdynamiken i universitetens roll (Lester 2005). Det ärgivetvis
klart att de fyra utvecklingsförloppen (se ned-an) är starkt
förenklade. I praktiken är det ofta svårt attse klara skillnader
mellan dem. Dessutom kan en givenindustrigrens utveckling inom en
viss region innehållaförlopp som hänför sig till flera
kategorier.
I - Endogen utveckling syftar på ett förlopp där inter-na
faktorer i en region leder till uppkomst av nya indu-strigrenar. I
denna utveckling har universiteten ofta enbetydande roll. Till de
berömdaste exemplen hörPC-industrins utveckling i Silicon Valley
och biotek-
dessa maassa. Suomen osuuden rahoitti Tekes.
LisäksiLIS-projektia sivunneen Massachusetts Institute
ofTechnologyn (MIT) globalisaatio -projektin case-tut-kimukset
Intiassa, Irlannissa ja Israelissa tukevat joil-tain osin myös
LIS-projektia (ks. Berger 2005).
Neljä kehityskulkua, neljä erilaistaroolikarttaa
yliopistoille
Yliopistojen roolista taloudellisessa kehityksessä onvaikea
sanoa mitään yleispätevää sortumatta yksinker-taistuksiin. Kaikki
LIS-projektissa tutkitut 23 tapaustaovat omalla tavallaan
ainutlaatuisia. Jotta case-tapaus-ten kirjoon ja yliopistojen
rooliin olisi mahdollista saa-da jonkinlainen jäsennys, laadittiin
LIS-aineiston pe-rusteella yksinkertainen typologia, jonka avulla
onmahdollista tarkastella yliopistojen roolia suhteessaneljään
erilaiseen teollisuuden innovaatiovetoiseen ke-hityskulkuun.
Typologian tarkoituksena on tavoittaasekä aluekehityksen että
yliopistojen roolin dynaami-suus (Lester 2005). On toki selvää,
että alla esitetytneljä kehitystyyppiä ovat vahvasti
yksinkertaistettuja.Käytännössä kyseisten tyyppien väliltä on usein
vai-kea löytää selviä eroja. Yhden teollisuudenalan kehitysjollain
tietyllä alueella voi lisäksi sisältää useammankategorian mukaisia
kehityskulkuja.
I – Endogeeninen kehitys viittaa sellaiseen kehitys-kulkuun,
jossa alueelle syntyy sisäsyntyisten tekijöi-den varassa uusi
teollisuudenala. Tässä kehityskulussayliopistoilla on usein
merkittävä rooli. Kuuluisia esi-merkkejä ovat vaikkapa
PC-teollisuuden kehitys Sili-con Valleyssa ja bioteknologian
kehitys New Havenis-sa. Listaan voidaan liittää myös langattoman
viestintä-teknologian kehitys Suomen pääkaupunkiseudulla(Lester
2005; Sturgeon 2000; Lahenius 2005).
Tyypin yksi kehityskuluissa yliopistojen rooli mää-rittyy
pääosin ”standardimallin” mukaisesti eli keskei-sessä asemassa on
usein eturivin tieteellinen tutkimusja koulutus. Lisäksi
aggressiivinen lisensointi- ja pa-tentointipolitiikka korostuvat.
Tyypin I kehityskulku-
-
29
KVARTTI 2�06
nologins i New Haven. På den listan kan man även sät-ta in den
trådlösa informationsteknologins utveckling iFinlands
huvudstadsregion (Lester 2005; Sturgeon2000; Lahenius 2005).
I utvecklingsförloppet av typ I definieras universi-tetens roll
i huvudsak enligt ”standardmodell” så, attframskjuten forskning och
utbildning ofta intar en cen-tral ställning. Dessutom framträder en
aggressiv licen-serings- och patenteringspolitik. En nyckelroll
förfrämjande av utvecklingsförlopp av typ I har före-tagskuvös och
övriga tjänster som stöder startandet avvetenskapsbaserade företag.
Eftersom de industrigre-nar som föds under en endogen utveckling är
nya i re-gionen får även skapandet och stärkandet av bran-schens
identitet en viktig roll. Dessutom har nya indu-strigrenar ofta
sina egna ”missionärer”, vars uppgift äratt sprida kunskap och
förståelse för den nya bran-schens särdrag och behov.
II – Industritransplantat syftar på att ny industri flyt-tar in
i regionen från andra håll. Bland LIS-projektetsfallstudier har vi
South Carolina, där BMW har byggtstora produktionsanläggningar. Ett
annat exempel äroljeindustrins etablering av forskning, produktion
ochservice i Stavanger och i Aberdeen (i Skottland) (Hata-kenaka et
al. 2005). När industri utifrån etableras i om-rådet blir
universitetets (och yrkeshögskolornas ellerliknande) viktigaste
roll att utbilda den arbetskraft somindustrin behöver. Ganska ofta
är det fråga om att genågot slags anpassande skolning och att rikta
in befint-lig undervisning så den stöder den nya
industrigrenensbehov. Dessutom kan högskolorna svara på
regionenssmå och medelstora företags behov av att utveckla
sinatekniska färdigheter för att kunna agera underleveran-tör för
den nya branschens ledande företag.
III –Gammal industri diversifieras genom teknolo-
giindustrin. Fallen i denna kategori handlar om
ut-vecklingsförlopp där industrin i en region först stagne-rar men
sedan lyckas förnya sina basteknologier så attden utvecklas till ny
teknologidriven industri. Som ex-
jen edistämisessä yrityshautomot ja muut tiedeperus-taisten
yritysten syntyä ja kehitystä tukevat palvelutovat keskeisellä
sijalla. Koska endogeenisessä kehi-tyksessä alueelle syntyvät
teollisuudenalat ovat uusiako. alueella, myös alan identiteetin
luominen ja vah-vistaminen nousee tärkeään asemaan. Usein
uudellateollisuudenalalla on myös omat ”lähetyssaarnaajan-sa”,
joiden tehtävänä on levittää tietoa ja ymmärrystäuuden alan
luonteesta ja tarpeista.
II – Teollisuuden ”transplantaatio” viittaa tilantei-siin,
joissa muualta siirtyy alueelle uutta teollisuutta.LIS:n caseista
tähän kategoriaan kuuluu muun muassaautoteollisuuden sijoittuminen
Etelä-CarolinaanBMW:n sijoitettua sinne merkittävän
tuotantolaitok-sen. Toinen esimerkki on öljyteollisuuden
tutkimus-,tuotanto- ja palvelutoimintojen sijoittuminen
Stavan-geriin (Norja) ja Aberdeeniin (Skotlanti). (Hatakenakaym.
2005). Teollisuuden sijoittuessa alueelle yliopis-ton (ja
ammattikorkeakoulujen tai vastaavien) tär-keimmäksi rooliksi nousee
teollisuuden tarvitsemantyövoiman kouluttaminen. Aika usein
kyseessä on jon-kinlainen muuntokoulutus ja olemassa olevan
koulu-tuksen suuntaaminen tukemaan uuden teollisuu-denalan
tarpeita. Lisäksi korkeakoulut saattavat tukeauuden teollisuuden
tulon myötä alueen pk-yrityksissäsyntynyttä tarvetta kehittää omia
teknisiä valmiuksi-aan, jotta ne voisivat toimia uuden alan
veturiyritystenalihankkijoina.
III – ”Vanhan teollisuuden” diversifikaatio kohti
teknologiateollisuutta. Tämän kategorian esimerkitviittaavat
sellaisiin kehityskulkuihin, joissa alueellaoleva teollisuus
ajautuu taantumaan mutta kykenee uu-distamaan ydinteknologioitaan
siten, että koko teolli-suudenala kehittyy uudenlaiseksi
teknologiavetoiseksiteollisuudeksi. Esimerkiksi Akron tunnettiin
aikanaanmaailman rengaspääkaupunkina, mutta globaalin kil-pailun
myötä rengasteollisuus ajautui suuriin vaikeuk-siin.
Rengasteollisuuden osaaminen kyettiin kuitenkin
-
30
KVARTTI 2�06
empel var Akron i Ohio känd som världens huvudstad ibildäck. När
sedan bildäcksindustrin där råkade i storasvårigheter på grund av
den globala konkurrensen,lyckades man rikta om bildäckskunnandet
till kunnan-de i polymerindustri (se Safford 2004.)
I utvecklingsförlopp av typ III kulminerar universi-tetens roll
som mest typiskt i att aktörer som tidigareverkat skilt börjar
närma sig varandra och att struktu-rella luckor fylls. I och med
att industrin utvecklas tillnågonting nytt förändras även dess
behov av kunskapoch kunnande. Mycket ofta är läget det att
företageninte haft nämnvärt samröre med forskningen beroendepå sin
gamla verksamhets natur, och att behovet avforskning ökar i och med
att ny teknologi blir allt vikti-gare för företaget. Även i denna
kategori betonas ska-pandet av en identitet för den nya
industrigren som tarform.
IV – Inre förnyelse av befintlig industri syftar på falldär
industri som redan finns i regionen håller kvar sinidentitet och
näringsgren men förmår förnya sig interntså att nytt kunnande och
ny teknologi kan tillämpas påoch läggas till traditionella
produkter och processer.Det kanske bästa LIS-fallet är den
industrisektor iTammerfors som specialiserat sig på tillverkning
avtunga rörliga arbetsmaskiner. Där har de ledande före-tagen
integrerat elektronik, hydraulik och kontrolltek-nologi i det
traditionella mekaniska maskinbygget.Inom sitt speciella, smala
segment har den tammerfor-
muuntamaan polymeeriteollisuudeksi. (ks. Safford2004.)
Tyypin kolme teollisuuden kehityskuluissa yliopis-tojen rooli
kulminoituu tyypillisimmillään toisistaanerillään olevien
toimijoiden yhteentuomiseen ja raken-teellisten aukkojen
paikkaamiseen. Teollisuudenmuuntuessa joksikin aiemmasta
poikkeavaksi myössen tiedon ja osaamisen tarpeet muuttuvat.
Varsinusein tilanne on, että yrityksillä ei juurikaan ole
ollutsuoria yhteyksiä tutkimukseen vanhan toiminnanluonteesta
johtuen, mutta uuden teknologian noustessaaiempaa keskeisempään
rooliin yritystoiminnassamyös tutkimuksen tarve kasvaa. Myös tässä
katego-riassa uuden muotoutumassa olevan
teollisuudenalanidentiteetin luominen korostuu.
IV – Olemassa olevan teollisuuden sisäinen uudis-
tuminen viittaa sellaisiin tapauksiin, joissa alueella jooleva
teollisuus säilyttää aiemman identiteettinsä jatoimialansa, mutta
kykenee uudistumaan sisäisesti si-ten, että perinteisiin
tuotteisiin ja prosesseihin kyetäänliittämään uutta osaamista ja
teknologiaa. LIS-projek-tin caseista tämän kategorian
kehityskuluista ehkä pa-ras esimerkki on Tampereen raskaiden
liikkuvien työ-koneiden valmistukseen erikoistunut teollisuuden
sek-tori, jonka avainyritykset ovat integroineet elektroniik-kaa,
hydrauliikkaa ja kontrolliteknologiaa perinteiseenmekaaniseen
koneenrakennukseen. Tampereella toi-mivat teollisen
koneenrakennuksen yritykset ovatnousseet kapeissa
markkinasegmenteissä maailmanmarkkinajohtajiksi (Martinez-Vela
& Viljamaa 2004).Turussa taas perinteinen lääketeollisuus ja
elintarvike-teollisuus ovat bioteknologian avulla kyenneet
kehit-tymään seuraavalla askelmalle (Srinivas &
Viljamaa2004).
Olemassa olevan teollisuuden sisäisessä muutos-prosessissa
avaintoimijoita ovat usein yritykset itse,mutta myös yliopistolla
voi olla keskeinen rooli muu-tosprosessissa. Useimmiten
yliopistojen rooli kul-
-
31
KVARTTI 2�06
siska maskinindustrin nått en ställning av
världsledare(Martinez-Vela & Viljamaa 2004). I Åbo har den
tradi-tionella läkemedelsindustrin och livsmedelsindustrinmed
bioteknikens hjälp förmått komma upp på en läng-re driven nivå
(Srinivas & Viljamaa 2004).
Nyckelaktörer i den befintliga industrins förän-dringsprocess är
ofta företagen själva, men även uni-versiteten kan ha en viktig
roll i sammanhanget. Oftakulminerar universitetens roll i att man
tillsammansmed företagen löser de problem som förändringspro-cessen
inneburit för företagen. Dessutom kan universi-teten förmedla nya
rön från andra delar av världen åtden egna regionens företag,
alltså så att säga skannaglobal information och anpassa dem till
lokala behov.
minoituu yritysten muutosprosessissa esille nousevienongelmien
ratkaisemiseen yhdessä yritysten kanssa.Lisäksi tiedon välittäminen
maailmalta oman alueenyrityksille eli eräänlainen globaalin tiedon
skannaus jamuuntaminen paikallisiin tarpeisiin saattaa
kuuluayliopistojen tehtäväkenttään.
Standardimallin rajat
Vaikka innovaatiotoiminnan vuorovaikutteisuutta onkorostettu jo
jonkin aikaa, varsin usein erilaisissa ke-hittämisasiakirjoissa ja
asiaan liittyvissä keskusteluis-sa korostetaan yliopistojen suoraa
roolia alueiden jayritysten kehityksessä. Keskustelua ovat
vauhdittaneetmaailmanlaajuisesti tunnetut korkean profiilin
esimer-kit. Kukapa ei olisi kuullut, miten Silicon
Valleyssä,Bostonin alueella ja Cambridgessa (Iso-Britannia)
onsyntynyt uusia innovaatiota ja miten kyseisille alueille
Taulukko 1. LIS-projektin caset muutostyypeittäin (Lester
2005)Tabell 1. LIS-projektets 23 fall enligt typ av förändring
(Lester 2005)
Maa Kaupunki Teollisuus/teknologia Hallitseva muutostyyppiLand
Stad Industri/teknologi Övervägande förändringstyp
USA Rochester, NY Opto-elektroniikka Optoelektronik IIIUSA
Akron, OH Polymeerit Polymerer IIIUSA Allentown, PA
Optoelektroniikka/terästeollisuus II
Optoelektronik/stålindustriUSA Boston, MA Bioinformatiikka
Bioinformatik IUSA New Haven, CT Bioteknologia Bioteknologi IUSA
Charlotte, NC Moottoriurheilu Motorsport (NASCAR) I/IVUSA
Greenville-Spartanburg Autoteollisuus Bilindustri IIUSA
Alfred-Corning, NY Keramiikkateollisuus Keramikindustri IVUSA
Youngstown, OH Teräs/autoteollisuus Stål/bilindustri –Suomi Finland
Tampere Tammerfors Koneenrakennus Maskinbygge IVSuomi Finland Turku
Åbo Bioteknologia Bioteknologi IVSuomi Finland Seinäjoki Teollinen
automaatio Industriell automation IVSuomi Finland Pori Björneborg
Teollinen automaatio Industriell automation IVSuomi Finland
Helsinki Helsingfors Langaton viestintä Trådlös
informationsöverföring ISuomi Finland Oulu Uleåborg
Terveysteknologia Hälsoteknologi IIso-Britannia Keski-Skotlanti
Optoelektroniikka Optoelektronik IStorbritannien Mellersta
SkottlandIso-Britannia Aberdeen Öljy- ja kaasuteollisuus Olje- och
gasindustri IIStorbritannienIso-Britannia Cambridge
Bioinformatiikka Bioinformatik IStorbritannienTaiwan Taipei-Hsinchu
Elektroniikka Elektronik IITaiwan Taipei-Hsinchu Ohjelmistot
Programvara IJapani Japan Hamamatsu Optoelektroniikka
Optoelektronik IJapani Japan Kioto Kyoto Elektroniikka Elektronik
III/IVNorja Norge Stavanger Öljy- ja kaasuteollisuus Olje- och
gasindustri II
-
32
KVARTTI 2�06
Gränserna för standardmodellen
Fastän växelverkans betydelse för innovation redanhunnit betonas
ett tag, ser man och hör man ofta i olikautvecklingspromemorior och
diskussioner att universi-tetens direkta roll i regioners och
företags utvecklingbetonas. Denna debatt har stimulerats med
världskändaexempel av hög profil. Vem har inte hört hur det i
Sili-con Valley, Bostonregionen och Cambridge fötts nyainnovationer
och hur det uppstått verkligt inflytelseri-ka expertiscentra i
dessa regioner. Inspirerade av dessatypexempel eftersträvar man en
stärkning av universi-tetets roll med hjälp av åtgärder av samma
slag som iutvecklingstyp I.
I vissa fall har standardmodellen fungerat fint, ochde
uppfinningar som fötts vid universiteten har inver-kat på
företagslivet – på ett för universiteten mycketlönsamt sätt. Som
exempel kan nämnas gene splicing(genförening) vid Standford
University i Kalifornien,kemoterapimedicinen vid Florida State
University ochden medicinering mot blodpropp man utvecklat vid
ettuniversitet i Wisconsin. Om man förutom dessa exem-pel ännu
nämner att sådana företag som Cisco, Googleoch Yahoo alla har vuxit
fram vid Stanford University(Lester 2005), och att studerande
och/eller personal vidMassachusetts Institute of Technology under
högsko-lans livstid hunnit grunda över 4 000 företag medsammanlagt
över en miljon anställda i olika delar avUSA och övriga världen
(MIT – impact on innovation,1997), har vi en övertygande samling
exempel på huruniversitet kan inverka på ekonomin mycket direkt.Men
ändå är den ekonomiska betydelsen av modellenbakom dessa exempel
begränsad, och dessutom över-drivs deras betydelse ofta.
Ovedersägligen har univer-siteten haft sin betydelse för den
ekonomiska utveck-lingen, men i det stora hela har till och med de
ameri-kanska universitetens direkta inverkan på ekonominändå varit
relativt liten.� År 2003 byggde bara 2–3 % av alla nya företag
i
USA på vetenskapligt och teknologiskt kunnandefrån
universiteten.
on muodostunut todella vaikuttavia osaamiskeskitty-miä. Näiden
esimerkkitapausten innoittamina yliopis-ton roolin vahvistamisessa
tavoitellaan usein kehitys-tyypin I mukaisia toimenpiteitä.
Joissain tapauksissa standardimalli on toiminut hie-nosti ja
yliopistoissa syntyneet keksinnöt ovat vaikut-taneet yrityselämään
ja lisäksi ovat yliopistoille erit-täin tuottoisia. Tällaisia ovat
esimerkiksi Stanfordinyliopiston geeniteknologiaan liittyvät
keksinnöt (genesplicing), Floridan valtion yliopiston
kemoterapialää-ke ja Wisconsinin yliopiston veren hyytymistä
estävälääkitys. Edellisten esimerkkien lisäksi kun muistetaanvielä
mainita, että sellaiset yritykset kuin Cisco, Goog-le ja Yahoo ovat
kaikki kasvaneet Stanfordin yliopis-tosta (Lester 2005), ja että
MIT:n opiskelijat ja/tai hen-kilökunta ovat yliopiston olemassaolon
aikana perus-taneet yli 4 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä
ylimiljoona ihmistä eri puolilla USA:ta ja maailmaa (MIT– impact on
innovation, 1997), niin meillä on käsissävakuuttava sarja
esimerkkejä siitä, miten yliopistotvaikuttavat taloudelliseen
kehitykseen hyvin suoraan.Edellä mainittujen esimerkkien takana
olevan mallintaloudellinen merkitys on kuitenkin rajallinen ja
lisäk-si niiden merkitystä usein liioitellaan. Yliopistoilla
onkiistatta ollut merkitystä taloudellisessa kehityksessä,mutta
loppujen lopuksi USA:nkin yliopistojen suoravaikutus taloudelliseen
kehitykseen on suhteellisenpieni.� Vuonna 2003 USA:ssa kaikista
uusista yrityksistä
vain noin 2–3 % perustui yliopistojen tieteellisen
jateknologisen osaamisen varaan.
� Vuonna 2001 USA:ssa myönnettiin yhteensä noin150 000
patenttia, joista 3 700 myönnettiin yliopis-toille. Vuonna 2004
kymmenen eniten patentoinut-ta yritystä ylittivät jokainen 1 300
patentin rajan,kun parhaana yliopistona Caltech sai 135 patenttiaja
MIT 132.
� Vuonna 2003 yliopistojen tutkimus- ja kehittämis-resursseista
vain noin 4 % tuli teknologian lisen-soinnista. Käytännössä
tästäkin suurin osa tulee joi-denkin yliopistojen muutamille
yksittäisille keksin-
-
33
KVARTTI 2�06
� År 2001 beviljades sammanlagt ca. 150 000 patent iUSA, varav 3
700 åt universitet. År 2004 hadesamtliga tio företag i USA som fått
flest patentminst 1 300 patent, medan Caltech såsom bästa
uni-versitet fick 135 och MIT 132.
� År 2003 bestod bara 4 procent av universitetens re-surser för
forskning och utveckling av teknologiskalicensintäkter. Och i
praktiken handlade det omenstaka uppfinningar vid enstaka
universitet. LitaNielsen, direktör för MIT Technology
LicensingOffice, betonade i sitt tal vid en LIS-konferens i
de-cember 2005 att hennes egen byrås verksamhet varoffentlig
service och inte en guldgruva för universi-tetet (Lester 2005).
Förutom patentering och licensering spelar ävenkonsulttjänster
och i synnerhet samprojekt mellan stu-derande och företag en viktig
roll för överföringen avkunskap från universitet till företag.
Dessutom är detskäl att betona att det inte ens i vår
standardmodellhandlar om lineär överföring av kunskap, kunnandeoch
teknologi utan om en process av växelverkan, därsamarbetet med
företagen stimulerar även universite-tens personal och
studerande.
Trots att vi tidigare lyft fram vår standardmodellsbegränsningar
skall den inte på något vis förringas.Den är en av universitetets
centrala roller, men inte allauniversitets eller alla discipliners
eller platsers. Ett avde viktigaste budskapen med LIS-projektet är
att detbästa som universiteten kan erbjuda företagen är såda-na
tolkningssituationer där samarbetspartnern utsättsför en så stor
mångfald av nya idéer som möjligt. I demest gynnsamma fallen tar
universiteten sina partnersut på upptäcktsfärd i det okända,
utmanar deras tänke-sätt och sår därmed framtidsfrön och stärker
kontakt-ytorna för slumpen.
”Om forskarna vid MIT börjar tänka på samma sätt
som Microsofts forskare, har universiteten inte längre
något att tillägga till Microsofts tolkning av världen.
Då skiljer sig universitetens forskning inte längre från
företagens R&D på något vis” (Lester & Piore 2004).
nöille. Joulukuussa 2005 järjestetyssä LIS-konfe-renssissa
puhunut MIT:n Technology LicensingOfficen johtaja Lita Nielsen
korosti oman yksik-könsä toiminnan olevan julkista palvelua eikä
yli-opiston rahantekokone. (Lester 2005)
Patentoinnin ja lisensoinnin lisäksi konsultointi jaerityisesti
opiskelijoiden yritysten kanssa tekemät pro-jektit ovat usein
keskeisessä asemassa tiedon siirtymi-sessä yliopistoista
yrityksiin. Lisäksi on syytä koros-taa, että standardimallissakaan
kyse ei ole lineaarisestatiedon, osaamisen ja teknologian siirrosta
vaan vuoro-vaikutteisesta prosessista, jossa yhteistyö
yritystenkanssa vaikuttaa stimuloivasti yliopistojen
henkilö-kuntaan ja opiskelijoihin.
“Kumpulan Physicum”. � Physicum i GumtäktKuva: � Bild: Kimmo
Rönkä
-
34
KVARTTI 2�06
Sammandrag
I grund och botten handlar utvecklandet av stadsregio-ner om
strategisk anpassning. Ingen stadsregion kanhelt utforma sin egen
verksamhet eller verksamhetsmi-ljö som den själv vill. För att
anpassningen skall kunnavara proaktiv och strategisk borde det
finnas tillräck-ligt med sammanflätad mångfald i städerna. Men
detstrategiska inom kunskapsekonomin är bara delvis pla-nerat (se
Boschma & Sotarauta; Sotarauta & Srinivas2006.) Mångfalden
betonas eftersom vi aldrig helt kanförutsäga den framtida
utvecklingen och/eller helt fågrepp om den med olika
utvecklingsprogram och -sys-tem. Mångfalden möjliggör nya och
överraskande ut-vecklingsförlopp samtidigt som den säkrar att
åtmin-stone en del av aktörerna i stadsregionen förmår gripanya
möjligheter snabbt.
Fallstudierna i LIS-projekt visar att universitetenkan vara ett
gott stöd då det gäller att lösa identifieradeproblem, men framför
allt utgör de en utvecklings-grund på sikt. Väsentligt för Finlands
framtid vore attman även i universitetens fall kunde högakta
mångfaldoch olikhet och förstå att universiteten kan ha mycketolika
roller i den regionala utvecklingen, beroende påvilka starka sidor
de har och hurdan utvecklingen är ideras region. Universitetens
roll begränsar sig inte tillatt komma med ny kunskap och nytt
kunnande, till li-censering och patentering och till födande av ny
före-tagsamhet. De undervisar också och de drar till sigkunskap och
kunnande från andra håll, de hjälper tillatt tillämpa importerad
kunskap på sin egen regionsbehov på ett lämpligt sätt.
Universiteten kan också haen stor roll i att synliggöra befintlig
men obekant lokalkunskap, att rikta in den på nytt och att göra den
tilllönsam verksamhet. Då de är som bäst kan universite-ten utgöra
grogrund för långsiktig utveckling och age-ra kontaktyta för
slumpen.
Vaikka edellä nostettiinkin esille standardimallinrajat
taloudellisessa kehityksessä, sitä ei kuitenkaansovi millään muotoa
vähätellä. Se on yksi keskeisistäyliopiston rooleista, mutta ei
kaikkien yliopistojen eikäkaikkien tieteenalojen eikä kaikissa
paikoissa.LIS-projektin yksi keskeisimmistä viesteistä on,
ettäparasta mitä yliopistot voivat yrityksille tarjota
ovatsellaiset tulkitsevat tilat, joissa yhteistyökumppanit
al-tistuvat mahdollisimman laajalle uusien ideoiden kir-jolle.
Parhaimmillaan yliopistot vievät kumppaninsatutkimusmatkalle
tuntemattomaan, haastavat niidenajattelun ja siten istuttavat
tulevaisuuden siemeniä javahvistavat sattuman tarttumapintoja.
”Jos MIT:n tutkijat alkavat ajatella samalla tavalla
kuin Microsoftin tutkijat, yliopistolla ei enää ole mi-
tään lisättävää Microsoftin tulkintaan maailmasta. Se
ei enää erotu yritysten omasta T&K –toiminnasta mil-
lään tavalla.” (Lester & Piore 2004.)
Yhteenveto
Kaupunkiseutujen kehittäminen on pohjimmiltaanstrategista
sopeutumista. Yksikään kaupunkiseutu eivoi täysin muokata omaa
toimintaansa tai toimintaym-päristöään haluamansa kaltaiseksi.
Jotta sopeutuminenolisi proaktiivista ja strategista, kaupungeissa
tulisiolla riittävästi yhteenkietoutunutta
monimuotoisuutta.Tietämystalouden strategisuus ei kuitenkaan ole
suun-niteltua kuin osin. (ks. Boschma & Sotarauta; Sota-rauta
& Srinivas 2006.) Moninaisuus korostuu, koskaemme koskaan voi
täysin ennakoida tulevaa kehitystäja/tai ottaa sitä haltuun
erilaisilla kehittämisohjelmillaja -järjestelmillä Moninaisuus
mahdollistaa uudet jayllättävät kehityskulut ja toisaalta se
varmistaa, että ai-nakin osa kaupunkiseudun toimijoista olisi
kykeneviätarttumaan nopeasti uusiin mahdollisuuksiin.
LIS-projektin caset osoittavat, että yliopistot voivatolla hyvä
tuki tunnistettujen ongelmien ratkaisemises-sa, mutta ennen kaikkea
ne ovat pitkän aikavälin kehi-tysalustoja. Suomen tulevaisuuden
kannalta olennaistaon, että myös yliopistojen kohdalla osattaisiin
kunni-
-
35
KVARTTI 2�06
oittaa moninaisuutta ja erilaisuutta ja ymmärrettäisiin,että
yliopistoilla voi olla hyvinkin erilaisia roolejaaluekehityksessä
riippuen niiden sisäisistä vahvuuk-sista ja kyseisen alueen
kehityskuluista. Yliopistojenrooli ei rajoitu vain uuden tiedon ja
osaamisen tuotta-miseen, lisensointiin ja patentointiin sekä uuden
yrittä-jyyden synnyttämiseen. Ne kouluttavat ja houkuttele-vat
tietoa ja osaamista muualta, ne auttavat sovel-tamaan muualla
tuotettua tietoa oman alueen tarpeisiinja paikallisiin
olosuhteisiin sopivaksi. Yliopistoilla voimyös olla iso rooli
olemassa olevan mutta tiedostamat-toman paikallisen tiedon
tekemisessä näkyväksi, uu-delleen suuntaamisessa ja tuottavaksi
toiminnaksikääntämisessä. Parhaimmillaan yliopistot voivat
ollapitkän aikavälin kehityksen kasvualustoja ja
sattumantarttumapintoja.
Lähteet � Källor
Asheim, B. [tulossa] Constructing Regional Advantage:Principles
– Perspectives – Policies. DG Research ExpertGroup on ‘Constructing
Regional Advantage’. Julkaisema-ton raportti.
Boschma, R. & Sotarauta, M. [tulossa.] Economic policyfrom
an evolutionary perspective: The case of Finland.International
Journal of Entrepreneurship and InnovationManagement (accepted)
Hatakenaka, S. & Gjelsvik, M. & Lester, R. &
Westnes, P.(2005) Oil and gas industry in Aberdeen and
Stavanger.Julkaisematon työpaperi.
Kostiainen, J. & Sotarauta, M. (2002) Finnish City
Rein-vented: Tampere’s Path from Industrial to Knowledge Eco-nomy.
MIT IPC Working Paper 02-007. Cambridge: USA.
Lahenius, K. (2005) University-Industry Collaboration inWireless
Technology Case Helsinki, Finland. Julkaisematontyöpaperi.
Lester, R. (2005) Universities, Innovation, and the
Com-petitiveness of Local Economies: A Summary Report fromthe Local
Innovation Systems Project – Phase I. MITIndustrial Performance
Center Working Paper 05-010.
Lester, R. K. & Piore, M. J. (2004) Innovation – the
Mis-sing Dimension. Harvard University Press. Cambridge, MA.
Martinez-Vela, C. & Viljamaa, K. (2004) Becoming high-tech:
The reinvention of the mechanical engineering in-dustry in Tampere,
Finland. MIT IPC Local InnovationSystems Working Paper 04-001.
MIT – Impact on Innovation. 1997. Economics Departmentof
BankBoston
Safford, S. (2004) Searching for Silicon Valley in theRustBelt:
The Evolution of Knowledge Networks in Akronand Rochester. MIT IPC
Local Innovation Systems WorkingPaper 04-002.
Srinivas, S. & Viljamaa, K. (2003) BioTurku: “Newly”
inno-vative? The rise of bio pharmaceuticals and the
biotechconcentration in southwest Finland. MIT IPC Local
Innova-tion Systems Working Paper 03-001.
Sotarauta, M. & Srinivas, S. (2006) Coevolutionary
PolicyProcesses: Understanding Innovative Economies and Futu-re
Resilience. Futures, Vol. 38, No. 3. April. pp. 312-336.
Sturgeon, T. J. (2000) How Silicon Valley Came to Be. InKenney,
M. (ed.) Understanding Silicon Valley: The Anato-my of an
Entrepreneurial Region. Stanford BusinessBooks.