Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys Marja Järvelä Luento 17.9.2008
Jan 02, 2016
Yhteiskuntapolitiikan peruskurssiKestävä kehitys
Marja Järvelä
Luento 17.9.2008
Luennot osoitteessa
users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis08/
Tentti 15.10. klo 10-12 MaA 103
Uusinta 29.10. klo 10-12 MaB 118
Kestävän kehityksen määritelmä
Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan.
World Commission on Environment and Development: Our Common Future, Paris 1987
Määrityksen ominaisuuksia
Erik Allardtin mukaan
- Dynaaminen
- Arvoja ja tavoitteita etsivä
- Sisältää tarpeiden pluralismin
- Kriittinen
Dimensiot
Kestävän kehityksen dimensiot ovat• ekologinen• taloudellinen• sosiaalinen• kulttuurinen
Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin.
Sosiaalipoliittinen ohjelma ?
Voidaanko kestävää kehitystä pitää 2000-luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana?
- Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan.
- Köyhyyden poistaminen otettu keskeiseksi tavoitteeksi 2002 (Johannesburgin kokous)
Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.
Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 –ohjelman kannalta I
• jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan.
• globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita
Esimerkiksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa 1992 vahvistettu periaate).
Edellyttääkö kestävä kehitys ekososiaalista yhteiskuntapolitiikkaa?
Jane Addam 1860-1935
• Chicago-koulun sosiaalityön perustajia, ekososiaalisen kaupunkipolitiikan uranuurtajia
Hull House charter:“ to provide a centre for a higher civic and social life; to institute and maintain educational
and philanthropic enterprises, and to investigate and improve the conditions in the industrial districts of Chicago".
Ekososiaalinen politiikka 1
• Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tilallinen tulkinta
• Hyvinvoinnin ympäristöllinen ulottuvuus
• Subjektivoitu tasavertaisuus
• Paikallisten verkostojen toimivuus
• Yhdyskuntien itsesäätelyn ja omavoimaisuuden periaate
• Yhteiskuntapolitiikan bottom up näkökulma
Ekososiaalinen yhteiskuntapolitiikka 2
• ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinta
• yhteiskuntasopimuksen ja luontosopimuksen yhdistelmä (Michel Serres)
• globaalin ja lokaalin epäjärjestyksen sääntely (Manuel Castells)
• Subsidiariteettiperiaate (päätökset lähellä)
Ekososiaalisen politiikan pitkä linja
• Se hyvä jota etsimme itsellemme on uhanalaista ellemme suo sitä kaikille muillekin
• Liikakasautuminen yhtäällä ja vakava puutteenalaisuus toisaalla yhteiskunnassa erottaa ihmisiä
• Ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä ovat arvokkaampia kuin heitä erottavat asiat
Politiikka on elämäntyötä
• Ekososiaalinen toiminta on valistusta• Yhteisen hyvän tunnistaminen tärkeätä• Epätasa-arvo on poistettava henkilöiden
tasolla• Opetettava mikä on yhteistä ja mikä tekee
yksittäisestä ihmisestä ainutlaatuisen• Opettajan on elettävä keskellä ekososiaalista
yhteisöä
Välitilinpäätös
• Suoraan verraten ekososiaalinen politiikka ei ole yhtä kuin kestävän kehityksen politiikka tai edes sen sosiaalinen ulottuvuus.
- Ekososiaalisen politiikan tilallinen ulottuvuus jo sinänsä tekee siitä erityisen.
• Kestävä kehitys voidaan lukea yleisen intressin politiikaksi, jolla ei ole ekososiaalisen politiikan tilallista ulottuvuutta.
Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta
• Ekososiaalinen tulkinta on mahdollinen ja todennäköinen, jos ajatellaan että kestävä kehitys on legitimoitava paikallisesti.
• Toimeenpano ohjelma Local Agenda 21 tukee tällaista tulkintaa.
• EU:n subsidiariteetti periaate antaa jonkin verran lisätukea.
• Globalisoituminen hämärtää ekososiaalista tulkinnan mahdollisuutta.
Paikallinen näkökulma kestävän kehityksen edellytyksiin
Action Research Ethnography Etnografinen toimintatutkimus
-
Sosiaaliset resurssit
• Sosiaaliset resurssit paikallistuvat
• Instituutiot tukevat tai vaimentavat sosiaalista ja taloudellista toimeliaisuutta
• Sosiaaliset resurssit ensisijaisia
• Kylät – voimaa kuin pienessä kylässä !
• Kaupunki on rykelmä kyliä: Dynaaminen tila syntyy kylien hyvinvointipyrkimyksistä.
• Onko tämä utopiaa vai todellisuutta ?
Kylä kaupungissa
Eriytyvät agendat
Kestävän kehityksen toimeenpanon on sanottu eriytyvän Pohjoisessa ja Etelässä eri agendoiksi
• Brown agenda (Etelä)Esim. Kestävän minimitoimeentulon ongelma, ruokaturva, veden saanti, säännöllinen jätehuolto
• Green agenda (Pohjoinen)Esim. ekososiaalinen ja ekotehokas kaupunkisuunnittelu
Kuva:Tekes
Kuva:ENHICA
Ekososiaalinen kaupunkipolitiikka
Esimerkkinä kaupunkisuunnittelu (julkinen sektori)
Kaupunki on ihmisen koti (esim. Taina Rajanti)• - kestävän kehityksen maankäyttö ja kaavoitus• - asuminen• - sosiaali/terveys- ja koulutuspalvelut• - kulttuuripalvelut• - liikunta ja ympäristö• - energiapalvelut• - liikenne
Ekososiaalinen politiikan utopia-aspekti
• Elämäntapoja organisoivaa politiikkaa avoimien rajojen kylissä
• Ulkoisten vaikutusten läpivirtaus ei aiheuta kaaosta, vaan ihmisen kokoisia transformaatiota
• Epäjärjestyksen omatoiminen hallinta on kehitystä parhaimmillaan
• Ekososiaalinen politiikka saattaa olla kestävän kehityksen toteuttamista