WoodInno Tulevaisuusfoorumi - Mikko Viljakainen, Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina, puuinfo

Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina

Tulevaisuusfoorumi – innovaatioita puusta

11.11.2011 Kouvola

9.11.2011 Mikko Viljakainen

Esitys pähkinänkuoressa

1. Kotimaan rakentaminen asiakasalana

– Kasvumahdollisuuksia sekä määrässä että arvossa

2. Puun käytön kansainväliset kasvumahdollisuudet ovat valtavat

– Puun käyttö rakentamisessa tulee lisääntymään

3. Puurakentamisen edistäminen on Suomessa hyvässä vauhdissa


Kotimaan rakentaminen asiakasalana

mahdollistaa kasvua sekä määrässä että

arvossa – rakennustuotannon arvo 2010


Puuta käytetään kotimaan

rakentamisessa verrattain paljon –

markkinaosuudet 2010


Lähde: VTT ja Tilastokeskus, rakentamisen tilastot

Puu 40%

Betoni 42%

Tiili 1%

Metalli 17%

Muu 1%

Rungot 2010

Puu 51%

Betoni 9%

Tiili 9%

Metalli 20%

Muu 11%

Julkisivut 2010

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Puu Betoni Tiili Metalli Muu

2006

2007

2008

2009

2010

Rungot 2006-2010 Rungot 2006-2010

0

10

20

30

40

50

60

Puu Betoni Tiili Metalli Muu

2006

2007

2008

2009

2010

Julkisivut 2006-2010

Rakennustuotekaupassa puu on

alisuorittaja – rakennustuotemarkkinat

2010


Yhteensä 10 mrd euroa

Puun käytön kansainväliset

kasvumahdollisuudet ovat valtavat

• Puun käyttö rakentamisessa tulee lisääntymään globaalisti – haluttiin tai ei

• Suomi voisi hyötyä ottamalla aktiivisen edelläkävijän rooli energia- ja ekotehokkaan rakentamisen edistämisessä.

• Käytämme vain 2/3 metsiemme kestävistä käyttömahdollisuuksista.


Myös komissio haluaa edistää kestävää

puun käyttöä rakentamisessa

• Nykymenolla maailma tarvitsee vuonna 2050 kahden maapallon luonnonvarat

• EU on erittäin tuontiriippuvainen useissa keskeisissä raaka-aineissa

• Globaali kulutuksen kasvu näkyy jo nyt tiettyjen raaka-ainevarojen hintakehityksessä

• Talouden ja luonnonvarojen kulutuksen kasvu tulee erottaa toisistaan

• Rakentamisella on iso rooli. Sen osuus luonnonvarojen kulutuksesta on yli 50 prosenttia

• Komissio ehdottaa mm. – Siirtyminen vuoteen 2020 mennessä lähes

nollaenergiarakentamiseen

– Parhaat käytännöt materiaalitehokkuuden parantamiseen

– Puun kestävän käytön edistäminen rakentamisessa


Lähde: EUROPEAN COMMISSION Brussels,

20.9.2011, COM(2011) 571 final. COMMUNICATION

FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN

PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN

ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND

THE COMMITTEE OF THE REGIONS,

Roadmap to a Resource Efficient Europe.

{SEC(2011) 1067 final}

{SEC(2011) 1068 final}

Rakennustuoteasetus ja CEN TC 350

standardit luovat edellytykset

kansalliseen ympäristöregulaation


Lähde Ari Ilomäki, CEN TC 350 puheenjohtaja

• EU:n rakennustuoteasetus antaa EU-jäsenmaille mahdollisuuden asettaa määrällisiä vaatimuksia tai tavoitteita rakennustuotteiden ympäristösuorituskyvyn tasolle.

• EU ei aseta vaatimuksia vaan

jäsenmaiden on asetettava ne itse.

• Vertailussa hyödynnetään CEN/TC350:n laatimia EN standardeja.

• Ne sisältävät 24 standardisoitua elinkaariarviointiin perustuvaa ympäristöindikaattoria ja niiden laskentamenetelmät kattaen rakennuksen koko elinkaaren.

http://www.cen.eu/cen/

Luonnonvarojen riittävyys erilaisilla

perustuotannon kasvuvauhdeilla*

0 50 100 150 200 250

Hiili

Raakaöljy

Maakaasu

Alumiini

Kupari

Rauta

[Puu]

5 % kasvu

2 % kasvu

Euroopan metsät kasvavat huomattavasti enemmän puuta kuin käytetään

Lähteet: Tilton (2002); US Bureau of mines (1977); US Geological Survey (2000a);

US Geological Survey (2000b); American Petroleum Institute (2000); BP Amoco

(2000); International Energy Agency (2000).

vuotta

Seuraus: materiaalien hinnat nousevat.


Puun ympäristöominaisuudet muihin

rakennusmateriaaleihin verrattuna

Hiilidioksidipäästöt/kg

Energiankulutus/kg


-2000 -1000 0 1000 2000

Betoni

Lecaharkko

Siporex

Kuumasinkitty teräs

Tiili

Puu

Valmistuksen aiheittamat hiilidioksidiäästöt (g/kg)

Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg)

-40 -20 0 20 40

Betoni

Lecaharkko

Siporex

Kuumasinkitty teräs

Tiili

Puu

Uusiutumattoman valmistusenergiankulutus (MJ/kg)

Uusiutuvan valmistusenergiankulutus (MJ/kg)

Sivutuotteista saatava energia (MJ/kg)

Polttoarvo elinkaaren lopussa (MJ/kg)

Lähde: RT Ympäristöselosteet

Puurakenteiden ympäristövaikutukset ovat

pienet verrattuna muihin - ulkoseinät

0,00 50,00

100,00 150,00 200,00 250,00 300,00 350,00 400,00 450,00

Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus (kg/m2)

Luonnonvarojen kokonaiskulutus (kg/m2)

-200,00 0,00

200,00 400,00 600,00 800,00

1000,00 1200,00 1400,00 1600,00 1800,00

Uusiutumattoman valmistusenergian kulutus (MJ/m2)

Valmistusenergian kokonaiskulutus (MJ/m2)

-20,00

0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

Hiilidioksipäästöt (kg/m2)

Puurakenteiden valmistus kuluttaa huomattavan vähän luonnonvaroja. Puurakenteista saadaan enemmän energiaa kuin niiden valmistukseen tarvitaan. Puurakenteet ovat hiilivarastoja.

Käytännön erot rakentamisessa – case Metla


0 2000 4000 6000 8000 10000

Puutalo

Betonitalo

Raaka-aineet (tn)

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Puutalo

Betonitalo

Energiankulutus (GJ)

0 200 400 600 800 1000

Puutalo

Betonitalo

Hiilidioksidipäästöt (tn)

Lähde: VTT TIEDOTTEITA 2342

“All of this makes it advisable to modify the

current legal framework for building in order to

promote the design of buildings with wooden

structures rather than conventional structures

based on reinforced concrete, as in addition of the

clear environmental advantages, wooden structures

offer better resistance against fires.

In the current climate of promoting and investing large

amounts of money into the capture and confinement

of CO2 in thermoelectric plants, it must be considered

that, provided the logging processes are sustainable,

the use of structural wood in buildings entails a prior

capture of CO2 in the forests and a storage of this

CO2 for the whole useful life of the building (50 years

at least), that in addition may be longer if the wood is

reused at the end of its service life. This makes the

buildings with wooden structures real “CO2

warehouses” that should be encouraged by the

Administrations.”

Lähde: Life cycle assessment of building materials: Comparative

analysis of energy and environmental impacts and evaluation of the

eco-efficiency improvement potential. Ignacio Zabalza Bribián*,

Antonio Valero Capilla, Alfonso Aranda Usón. CIRCE - Centre of

Research for Energy Resources and Consumption, Campus Río

EbroeUniversity of Zaragoza, Mariano Equillor Gómez, 15 - 50018

Zaragoza, Spain.


This paper has been developed within the framework of the “LoRe-LCA

Project” co-financed by the European Commission’s Intelligent Energy for

Europe Program and the “PSE CICLOPE Project” co-financed by the

Spanish Ministry of Science and Technology and the European Regional

Development Fund.

Puurakentamisen edistäminen on

Suomessa hyvässä vauhdissa


Hallitusohjelma edistää puurakentamista

erinomaisella tavalla

• Puurakentaminen tuodaan esiin kolmessa kohdassa, TEM, MMM ja YM vastuualueilla.

• Myös rakentamisen kehittämisen toimet ovat puurakentamiselle erittäin myönteisiä.

• Muut yleiset tavoitteet ja toimet luovat hyvät edellytykset puun käytön ja puurakentamisen edistämiselle. – Suomesta ilmastonmuutoksen

torjunnan edelläkävijämaa ja hiilineutraali yhteiskunta.

• Ohjelma sisältää runsaasti muita mainintoja, joilla on joko suora tai välillinen vaikutus puualan kehittämiseen


0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Puun osuus runkorakenteissa %

Puun osuus ulkoverhouksissa %

Markkinoiden kokonaisvolyymi (1000 m3)

Puurakentamisen suurimmat

kasvumahdollisuudet ovat meillä

ammattimaisessa rakennuttamisessa

Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT

Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia

Suomesta eko- ja energia-

tehokkaan rakentamisen

mallimaa

Huippu-osaamisesta uutta

liiketoimintaa

Yrityskohtaiset ratkaisut uudis-

ja korjaus-rakentamiseen

Mikko Viljakainen

Kansainvälisesti kilpailukykyinen puurakennusteollisuus

Viime aikoina puurakentamisessa on

tapahtunut paljon hyvää


Kuntien kiinnostus kaavoittaa puukaupunkialueita on yllättänyt myönteisesti

Puurakennusteollisuus on järjestäytynyt osaksi Rakennusteollisuutta

Palomääräysuudistus lisää puun käytön mahdollisuuksia uudis- ja korjausrakentamisessa

Puurakentamisen osaamispalvelut on viety rakennusalan parhaiden joukkoon

Uutta puurakentamisen teollista ratkaisutarjontaa kerrostaloihin ja niiden korjaamiseen


Kerrostalojen rakentamisessa huima kehitys

Kerrostalojen korjaus on merkittävä uusi

puun käytön mahdollisuus


Resurssitehokkuusvaatimusten

kiristyminen tukee puun käytön

lisäämistä


2012

Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen n. 20%

2013

Materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit

2015

Kokonaisenergia-tehokkuutta 30-40%

parantavat määräykset

2016

Energiatehokkuuden, toimivuuden ja

materiaalitehokkuuden parantaminen

2017

Materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin

2019

Lähes nollaenergia-rakentaminen julkisissa

kohteissa

Lähde: ERA 17 työryhmä

Siirryttäessä energiatehokkaaseen

rakentamiseen rakennusmateriaalivalintojen

merkitys korostuu Normitalo 2010:n energiakulutus/50 vuotta

0-energiatalo 2019:n energiankulutus/50 vuotta


Rakennusmateriaalit

Käytön aikainen energiakulutus

Rakennusmateriaalit

Käytön aikainen energiakulutus

40 %

60 % 90 %

10 %

Lähde: ERA 17 työryhmä

Puurakentamisen edistäminen palvelee

koko metsäsektorin kehittämistä

4.11.2009

www.puuinfo.fi

Kiitos!

WoodInno Tulevaisuusfoorumi - Mikko Viljakainen, Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina, puuinfo

Business