Walkin’ like Mr. Hall

Walkin’likeMr.HallJimHallinwalkingbass-tekniikantutkiminenjasovel-taminenMatiasLuotoOpinnäytetyöToukokuu2018KulttuurialaMusiikkipedagogi(AMK),musiikintutkinto-ohjelmaInstrumenttipedagogi

brought to you by COREView metadata, citation and similar papers at core.ac.uk

provided by Theseus

https://core.ac.uk/display/161431906?utm_source=pdf&utm_medium=banner&utm_campaign=pdf-decoration-v1

Kuvailulehti

Tekijä(t)Luoto,Matias

JulkaisunlajiOpinnäytetyö,AMK

PäivämääräToukokuu2018

Sivumäärä45

JulkaisunkieliSuomi

Verkkojulkaisulupamyönnetty:x

TyönnimiWalkin’likeMr.HallJimHallinwalkingbass-tekniikantutkiminenjasoveltaminen

Tutkinto-ohjelmaMusiikintutkinto-ohjelma

Työnohjaaja(t)JarmoKiveläToimeksiantaja(t)

Tiivistelmä

JimHalljakiinnostushänensäestystekniikkansakohtaanolipääsyytämäntyöntekemisel-le.Työntarkoituksenaoliluodasyvempääymmärrystähänenkitaransoitossakäyttämiääntekniikoitakohtaan.Säestäminenkokonaisenaaihealueenaontodellalaaja,jotenaiherajattiinwalkingbass-tekniikkaan.Työntavoitteenaolianalysoidajatutkiaelementtejä,joistaJimHallinwalkingbass-tekniikkarakentuusekäluodaharjoituksia,jotkaperustuivattutkimuksessalöydettyihinilmiöihin.

Tutkimustoteutettiinanalysoimallavalmiitatranskriptioitajatekemälläuusiatranskriptioi-taäänitteistä,joillaJimHallsäestääkäyttäensekäsoveltaenwalkingbass–tekniikkaa.Transkriptioidentueksitutkimuksessatutkittiinwalkingbass-tekniikkaakäsitteleviäkirjalli-siateoksiajaopetusvideoita.Materiaalinanalysoinninkauttasaatiinkäsitystekniikansisäl-tämistäilmiöistä,joidenpohjaltapystyttiinluomaanharjoituksettekniikkaantutustumistavarten.

Työntuloksenasyntyi4harjoitusta,jotkasisältäväterilaisetlähestymistavattekniikanhar-joitteluunjaniihintyylillisiinpiirteisiin,joitatutkittavatekniikkavaatii.Harjoituksetonnuotinnettunuotti-jatabulatuurimuodossa,jottaharjoitustenoikeatoteutustapaolisiselkeäsekäitsenäisessäharjoittelussaettäopetuskäytössä.Jokainenharjoitussisältäämyössanallisetohjeet,joissatuodaanesiinkäsiteltävänaiheentavoitteetjakuinkaharjoi-tuksiatuleeharjoitella.

Walkingbass-tekniikkaeioleuusiilmiökitaristienkeskuudessa,muttatutkimuskohteentapaakäyttäätekniikkaaontutkittusuhteellisenvähän.Kehittämistyötarjoaaharjoituksiajaohjeitasiihen,kuinkatätätekniikkaavoiharjoitellaitsenäisestijakuinkasitävoidaankäyttääopetuksenapuna.Avainsanat(asiasanat)Jazz,Jazz-kitara,kitara,JimHall,Walkingbass,Säestäminen,SäestysMuuttiedot

Description

Author(s)Luoto,Matias

TypeofpublicationBachelor’sthesis

DateMay2018Languageofpublication:Finnish

Numberofpages45

Permissionforwebpubli-cation:x

TitleofpublicationWalkin’likeMr.HallStudyingandapplyingJimHall’swalkingbass-techniques

DegreeprogrammeDegreeProgrammeinMusic

Supervisor(s)Kivelä,JarmoAssignedby

Abstract

JimHallandtheinterestinhiswayofaccompanyingwasthemainreasonforcreatingthisdevelopmentwork.Thepurposeoftheworkwastoformadeeperunderstandingofthetechniquesthatheusesinhisplaying.Accompanyingitselfisaverybroadsubject,sothatthefocuswasonlyonthewalkingbass-technique.Theobjectiveoftheworkwastoana-lyseandstudytheelementsthatJimHall’swalkingtechniqueembodies.Aftertheanalysistheobjectivewastocreateexercisesbasedontheresultsofthestudy.

ThestudywasimplementedbyanalysingalreadyexistingtranscriptionsandbymakingnewtranscriptionsofrecordingswhereJimHallwasusingandapplyingthewalkingbass–technique.Tosupportthework,walkingbass-techniqueworkbooksandteachingvideoswereanalysed.Theunderstandingofthephenomenainthetechniquewascreatedbyanalysingthematerial.Afterthis,itwaspossibletocreatetheexercisesbasedontheanal-ysisofstudyingthetechnique.

Theresultwasfourexercisesthatincludeddifferentapproachestothetechniqueandtothecharacteristicphenomenarequiredforstudyingthetechnique.Theexerciseswerewrittenoutinnotationandwithaguitartablaturesothatthecorrectwayofexecutingtheexerciseswouldbeclear.Alltheexercisesalsoincludedaverbalguideforclarifyingtheobjectivesandthecorrectwayofrehearsing.

Thephenomenonofthewalkingbass-techniqueisnotanewtopictoguitarplayers,butthewayinwhichHallisusingitisarelativelyunstudiedarea.Thedevelopmentworkpro-videsexercisesandguidesforhowtopracticethetechniqueindependentlyorhowtouseitasatoolforteaching.

Keywords/tags(subjectshttp://vesa.lib.helsinki.fi/)Jazz,Jazzguitar,guitar,JimHall,Walkingbass,Accompanying,accompaniment

Miscellaneous

1

Sisältö

1 Johdanto...........................................................................................................4

2 Aikataulu...........................................................................................................5

3 Tarkoitusjatavoitteet.......................................................................................6

4 Kehittämistyöntoteuttaminen..........................................................................7

4.1 Kehittämisympäristö..................................................................................7

4.2 Kehittämismenetelmät...............................................................................8

4.3 Aineistonanalysointi..................................................................................8

4.4 Eettisyysjaluotettavuus.............................................................................8

5 JimHall.............................................................................................................9

6 Walkingbass–säestysjakomppaus................................................................11

6.1 Walkingbass.............................................................................................11

6.1.1 Sointusävelet/ChordTones...............................................................12

6.1.2 Hajasävelet..........................................................................................12

6.1.3 Kromatiikka/Kromaattisetlähestymisäänet........................................13

6.2 Komppaus.................................................................................................14

6.2.1 Reagoivakomppaus/CloseComping.................................................15

6.2.2 Peruskomppaus/Independentcomping...........................................15

7 JimHallinsäestyksenanalysointi.....................................................................16

7.1 FreddieGreenininspiroimana..................................................................17

7.2 Vasemmankädentekniikka......................................................................18

7.2.1 Sointujenlaadut..................................................................................20

7.3 Sointujenkäännökset...............................................................................23

7.4 Sointujensymmetrinenliikuttelujamelodiaäänet..................................25

7.5 JimHallinbassolinjat................................................................................27

2

7.6 Rytmisetkontrastit...................................................................................28

7.7 Oikeankädentekniikka............................................................................30

7.8 Äänenvoimakkuudenkäyttö.....................................................................31

8 Harjoitukset....................................................................................................31

9 Pohdinta.........................................................................................................39

Lähteet.................................................................................................................41

3

Kuviot

Kuvio1.JimHallinesimerkkiFreddieGreen-tyylisestäsäestyksestä.........................18

Kuvio2.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäjahyppyjenkäytöstäkappaleessaNobody

KnowsTheTroubleI’veSeen......................................................................................19

Kuvio3.Esimerkkikitarallatraditionaalisestisoitettavastawalkingbass-tekniikasta20

Kuvio4.Esimerkkimolli-6-soinnunjadominanttisoinnunyhtäläisyyksistä...............21

Kuvio5.Esimerkkimolli-6-soinnunkäytöstäJimHallinsäestyksestäkappaleessaMy

FunnyValentine..........................................................................................................22

Kuvio6.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäkappaleessaNodobyKnowsTheTrouble

I'veSeenjabassonliikkeestämuunharmonianpysyessäpaikallaan.........................23

Kuvio7.NuottinnosJimHallinopetusvideollaJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)

soitetustabassolinjanharmonisoinnista....................................................................24

Kuvio8.Esimerkkikäännöstenkäyttämisestälinjanharmonisoinnissa.....................25

Kuvio9.EsimerkkikappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksessä

tapahtuvastakromaattisestasointujenliikuttamisesta..............................................26

Kuvio10.JimHallinsäestyskuviokappaleessaMyFunnyValentine..........................26

Kuvio11.KappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksenalku.............28

Kuvio12.EsimerkkiJimHallinbassolinjoista.MyFunnyValentinewalkingbass-

säestyksenaloitus.......................................................................................................28

Kuvio13.Esimerkkineljäsosakomppauksenseassakäytetystärytmisestäkontrastista

kappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeen....................................................29

Kuvio14.Esimerkkirytmisenkontrastinluomisestawalkingbass-linjanseassa.......29

Kuvio15.Harjoituslinjandiatonisestaharmonisesta.................................................32

Kuvio16.Harjoituskromaattisenlinjanharmonisoimisesta......................................34

Kuvio17.Harjoituskäännöstenhahmottamisesta.....................................................36

Kuvio18.Harjoitusbassoäänienliikuttamisesta.........................................................38

4

1 Johdanto

”Kunväkiväheneeniinpidotparanee”-sanontaeimonestipidäpaikkaansa,mutta

käytettäessäsanontaakuvaamaanjazz-kokoonpanoja,onasiamielestänijuuriniin.

Olenainanauttinutsuurestiduo-kokoonpanoissaesiintymisestäjaerityisestijazz-

kontekstissa.

Soitettaessaimprovisoituamusiikkiaduona,tarjoaasepaljonhaasteita,kuitenkin

tarjotensamaanaikaanpaljonmahdollisuuksia.Duonasoitettaessaoloontodella

haavoittuvainenjavaatiikanssasoittajaltatäydellisenmusiikillisenluottamuksen.

Kahdensoittajanmuodostamakokoonpanovaatisoittajaltapaljon,silläjokainenmu-

siikillinenratkaisuvälittyykuulijallevälittömästi,eikäsoittajallaolemahdollisuutta

piiloutuamuidenkanssasoittajienvarjoon.Juurikinseepäonnistumisenpelkojahaa-

voittuvaisuudentunnesekoitettunainnostukseenjaheittäytymisenriemuunvoipar-

haimmillaansiivittääennennäkemättömiinmusiikillisiinseikkailuihin.

Opinnäytetyönikeskittyyduo-kokoonpanossatapahtuvaansäestykseen,jasenlisäksi

olenrajannutaiheenkäsittelemäänvainyhtäsäestystekniikkaanimeltäwalkingbass.

Tämänsoittotekniikkaakoskevanrajauksenlisäksiolenrajannutkyseisentekniikan

niin,ettätutkintapaa,jollaomamusiikillinenesikuvaniJimHalltekniikkaakäyttää.

Työssänitulenselvittämään,mitenhänentapansasoittaawalkingbass–säestystä

eroaamuidenkitaristientavastakäyttääsitä,sekämillaisistaosistatekniikkaraken-

tuu.Näidentulostentueksiesittelentyössäniharjoituksia,joidenavullatekniikoita

voidaanharjoitella.

Walkingbassontekniikka,jokaonluotubasistientoimestabasisteille,muttasitäon

kuitenkinkäytettylaajaltimyösmuideninstrumenttiensoittajien,kutentuubistienja

pianistienkintoimesta.Lisäksiwalkingbass–tekniikkaaonmyöskauansovellettu

kitaralleerilaisissamuodoissa.

Tekniikastaonpaljonkirjallisuuttausealleinstrumenteille,muttasuomenkielistä

opastaenolelöytänyt.Enkäolekohdannutharjoitusmateriaalia,jokaavaisiJimHal-

5

lintapaakäyttäätekniikkaa.TyössänitavoitteenaontutkiatätäJimHallintekniikkaa,

sekäavatatapoja,joillasitävoidaanharjoitella.

Kaikkitähänastinäkemänisoitto-oppaattarjoavatuseinvainperusteettekniikalle,

vaikkatodellisuudessasenkäyttösovelluksiaonuseita.Jopelkästäänverrattaessa

kahdenkitaristin,JimHallinjaJessevanRullerin,tapojasoittaawalkingbass-

tekniikalla,löytyypaljoneroja.Halltoteuttaawalkingbass-linjankäyttämälläoikeas-

sakädessäkokonaisvaltaistaliikettäjaplektraayhdistäessäänbassolinjanjaharmo-

nian,kuntaasJessevanRuller,kutensuurinosatekniikkaakäyttävistäkitaristeista,

soittaasormillatuottaenwalkingbass-linjaapeukalolla.

Itseolenesiintynytpaljonduokokoonpanoissa,jawalkingbass-tekniikkaonaina

kiehtonutminuasäestyksellisessämielessä.Kuitenkaanenoleaikaisemminkäyttänyt

kyseistätekniikkaasenhaastavuudentakia,vaikkasilleolisikinolluttarvetta.Nyt

olenpäättänyttutustuatekniikanyhteenvariaatioonmahdollisimmanperusteellises-

ti,jaluodasamallaharjoitteita,joidenkauttatekniikkaantutustuminenolisimahdol-

lisimmanhelppoajaselkeää.

2 Aikataulu

Tutkimussuunnitelmaanihahmottelemisenaloitinelokuun2017aikana,japrosessi

jatkuikokosyksynniin,ettäsuunnitelmanionmäärävalmistuajoulukuussa2017.

Opinnäytetyönisuunnitelmanpalauttamisenjälkeenjatkointutkimustyötä,ja

täydensintyönitietopohjaahankkimallajaanalysoimallalisääaineistoa.Suunnitellun

aikataulunmukaanopinnäytetyöniteoreettinenviitekehysolisivalmishelmikuun

2018loppuunmennessä.Tuottamianiharjoituksiaolenalkanuthahmottelemaanjo

vuoden2017lopustalähtien,javuoden2018alussaprosessinolitarkoitusedetä

harjoitustenkirjoitusjanuotinnusvaiheeseen.Maalis-huhtikuun2018olin

suunnitellutkäyttäväniharjoitustenulkoasunviimeistelyyn.Tavoitteenaonsaattaa

opinnäytetyövalmiiksitoukokuussa2018.

6

3 Tarkoitusjatavoitteet

Työniedustaalaadullistatutkimusta,jakutenHirsijärven,RemeksenjaSajavaaran

(2010,161)mukaan,laadullisessatutkimuksessapyritääntutkimaanilmiötämahdol-

lisimmankokonaisvaltaisesti.Tutustunaiheeseen,JimHallinwalkingbass-tekniikka,

tutkimallajaanalysoimallaäänitettyämusiikkia,jossahänhyödyntääilmiötä,sekä

tutkinlisäksitutkimuskohdettakäsitteleviäopetusvideoitasekäkirjallisuutta.

TutkimuksenkauttapyrinluomaanmahdollisimmankattavankuvanJimHallinkäyt-

tämästäwalkingbass-soittotekniikastajasentarjoamistamahdollisuuksistasäestyk-

sellisessäkontekstissa.Opinnäytetyönitutkimuksentarkoitusonkuvaileva,jossado-

kumentoinilmiöstätoistuviajakeskeisiäpiirteitä(Hirsijärvi,Remes&Sajavaara2010,

139).Kuitenkaantutkimuksenieiainoastaanolekuvailevaa,vaankutenHirsijärven,

RemeksenjaSajavaaran(2010,138)mukaan,tutkimukseenvoisisältyäuseampikuin

yksitarkoitus.Työssänionmyöspiirteitäkartoittavastatutkimuksesta.

Tutkimuksentutkimuskysymyson,mitenJimHallrakentaawalkingbass-

säestyksensä,jamillaisillaharjoituksillatekniikkaavoidaanharjoitella.Aiheonitses-

sääntodellarajattu,muttatällärajauksellapääsentutkimuksessamahdollisimman

lähelletekniikanperusteita.Aiheenrajausvainyhteensäestykselliseentekniikkaan

luohyvätlähtökohdatmyösjatkotutkimuksethuomioiden.

Äänitetynmusiikin,opetusvideoidenjajulkaistunkirjallisuudenkauttakeräämäni

materiaalinpohjaltaaionluodaharjoituksia,joidenkauttapäästäänharjoittelemaan

JimHallinwalkingbass-tekniikanperusteita.Tuottamanimateriaalionharjoitukset,

joitavoidaankäyttääniinitseopiskelussakuinopettajankanssaopiskellessa.

Walkingbass-tekniikastalöytyypaljonmateriaaliabassolle.Materiaaliaonmyös

tekniikanhyödyntämisestäkitaralletaimuilleinstrumenteille.Kuitenkinsuurinosa

materiaalistaonenglanninkielistä,jaosajotainsuurempaaopetusmateriaalinkoko-

naisuutta,jotenuseinvarsinaiseentekniikkaankeskittyväosaonhyvinsuppeaa.Li-

7

säksimateriaalikeskittyytraditionaaliseenkitarallasoitettavaanwalkingbass-

linjaan,eikäJimHallintapaansoittaasitä.

4 Kehittämistyöntoteuttaminen

4.1 Kehittämisympäristö

Työnikeskittyywalkingbass-tekniikkaanduotilanteissa–tarkemminJimHallinversi-

oonsiitä–koskaaihekiinnostaaminua,jatavoitteeniolikehittääsyvempääymmär-

rystätekniikasta.Erilaisetsäestyksellisetilmiötovattärkeäosajazz-muusikoidentai-

tojajauskon,ettätutkimallayhtätekniikkaaperusteellisesti,semahdollistaamui-

denkintekniikoidenhelpommansisäistämisen.

Kehittämistyönkeskiössäomienaiheenympärilläolevienintressienlisäksionkita-

ransoitonopettajat.Haluanluodaopetusmateriaalia,jonkaavullaJimHallinwalking

bass-tekniikanharjoitteleminenonhelppoajajohdonmukaista.Kirjallinenmateriaa-

li,johonolentutustunut,selittääuseintraditionaalisenwalkingbass–tekniikanpää-

piirteetjättäenkuitenkinkaikkivariaatiotpois.Mielestäniseluoliiankapeankuvan

tekniikansuomistamahdollisuuksista,jajuurinäitämahdollisuuksiasekäerilaisia

tapojahyödyntäätekniikkaahaluantyössänivalottaa.

Työssänipyrintekemäänharjoituksetselkeiksi,yksinkertaisiksisekäjohdonmukaisik-

si.Tavoitteenaonlisätämukaansanallisetohjeetniin,ettäneonmahdollistaottaa

käyttöönmyösopiskeltaessailmanopettajaa.Pyrintekemäänhyvinperustavanlaa-

tuisiaharjoituksia,jottaopettajapystyysoveltamaanniitäomienoppilaidensatar-

peidenmukaan,janäinottamaannemukaanomaanopetustyöhönsä.

8

4.2 Kehittämismenetelmät

Koskatutkimukseniontarkoitukseltaankuvailevaa,aiondokumentoidawalkingbass

-ilmiötäkitarallatutkimallajaanalysoimallaäänitettyämusiikkia,jossailmiötäesiin-

tyy.Keräämäänimateriaaliaaionnuotintaaelitranskriptioidaniin,ettäpystynerot-

telemaansieltäerilaisiailmiötä,jaluomaanomiaharjoituksiasekäymmärtämään

paremmintekniikankäytönkokonaiskuvaa.

JimHallinäänittämänmusiikinanalysointituleeolemaantutkimuksenpääasiallinen

aineistonkeruumenetelmä,muttasentueksitutkinaiheestajulkaistuakirjallisuutta

sekäsoittovideoita.

4.3 Aineistonanalysointi

Syksyllä2017,ennenJimHallinanalysoinninaloittamista,käytinaikaajazz-basistien

tutkimiseen,jottaminullaolisikuvatekniikanalkuperäisistäkäyttäjistäjaheidänta-

vastaanhyödyntääsitä.

Analysoitavaamateriaaliavalittaessatavoitteeniolilöytääkappaleita,joillaJimHallin

säestysonhyvinedustettuna.PäädyinvalitsemaanmahdollisestiJimHallinwalking

bass-tekniikkaasisältävistäkappaleistakaikkeintunnetuimman:MyFunnyValentine

BillEvansinjaJimHallinduolevyltäUnderccurrent(1959).Lisäksivalitsinitselleni

täysintuntemattomanJimHallinsäestyksenkappaleessaNobodyKnowsTheTrouble

I’veSeen,BillSmithinlevyltäFolkJazz(1961)sekäJimHallinopetusvideonJimHall

JazzGuitarMasterClass(1994).Tällätavallakoinsaavanilaajanotannantekniikasta

jasenmahdollisuuksista.

4.4 Eettisyysjaluotettavuus

Materiaali,jotatutkinontarkoitettuyleiseenjakoonjakaikillekuultavaksi,jotensen

analysoiminenjapurkaminenonluonnollista.Jazz-perinteeseenkuuluuvahvana

9

osanaerityylienmestareidentutkiminen,imitoiminenjasoveltaminen,joten

tekemänianalyysiteivätpoikkeanormaalistajazz-perinteentutkimuksesta.

Työnipohjaajoolemassaolevaantietoonwalkingbass-tekniikasta,jolloinsiinä

luonnollisestiilmeneetuttujapiirteitämuistaaihettakäsittelevistäteoksista.

Analyysitkappaleistaovatomiani,janiidenpohjaltaluodutharjoituksetolentehnyt

itse,jotentyöniluotettavuustäyttyy.

5 JimHall

JimHallsyntyiBuffalossajakasvoiNewYorkissasekäOhiossa.Ensikosketuksetmu-

siikkiinhänsaikotonaanäidiltään,jokasoittipianoa,sekäviuluasoittavaltaisoisäl-

täänjakitaraasoittaneeltasedältään.10-vuotiaanahänsaiäidiltäänjoululahjaksi

kitaran,minkäjälkeenJimalkoitosissaanopiskellatämäninstrumentinsoittoa.Jo13-

vuodenikäänmennessähänestäolitullutammattimuusikko,jokatyöskenteliCleve-

landinmusiikkipiireissä.

Kuitenkin,kutenDevraHall(1990,5)kirjoittaa,Jimilläolisuunnitelmissasuuntautua

klassiseensävellykseen,minkäohessahänmyösopettaisikitaransoittoa.Opiskelles-

saanClevelandinInstituteofMusicissahäntajusipuolessavälissäensimmäistäluku-

kautta,ettäkitaralletäytyyantaamahdollisuus,taihäntulisikatumaansitäkokolop-

puikänsä.PiantämänjälkeenJimlopettikoulunjamuuttiLosAngelesiinrakenta-

maanuraaammattikitaristina.

JimHallontehnytmerkittävimmänosanurastaanNewYorkinjazz-piireissä,mutta

monellehänolitullutjotutuksivuosiltaanvaikuttaessaanLosAngelesissäjasiellä

tehdyillälevytyksilläChicoHamiltoninkanssa,1955sekä1956,sekäJimmyGiuffren

kanssa1956-1960(Gridley1994,188).

KiertääkseenEurooppaajaEtelä-AmerikkaaYvesMontadinsekäEllaFitzgeraldin

kanssaJimHalllähtihetkeksiJimmyGiuffrentriosta.JuuritälläEtelä-Amerikankier-

10

tueellaHallpääsitutustumaanpaikalliseenmusiikkiin,jahänjäipoiskiertueeltatut-

kiakseentätämusiikkialisää.HänviettikuusiviikkoaRiodeJaneirossatutkienhäntä

kiehtonuttasyntymässäolluttamusiikkia,jokasaijazz-piireissäsuurensuosion.Mu-

siikkioli,jonykyääntyypillinentyylilaji,BossaNova(Hall1990,6.)

PalattuaanPohjois-AmerikkaanJimjatkoityöskentelyälänsirannikolla,jahänpalasi

takaisinJimmyGiuffrentrioon,jostaolilähtenytEtelä-Amerikankiertuettavarten.

TyöskennellessäänLosAngelesissäJimHallesiintyiaktiivisestituonajantunnetuim-

pienjazz-muusikoidenkanssa,kutenBenWebster,ZootSims,PaulDesmond,sekä

LeeKonitz.Tuonajanjaksonyksitunnetuimmistayhteistöistä,jokaonmyösoman

työnikannaltatärkeä,onvuoden1959levytysjazz-pianosuuruudenBillEvansin

kanssa.JimHalljaBillEvansäänittivätduo-albumin”Undercurrent”jatältäkyseiseltä

levyltäolentyöhönikerännytmateriaalia.

60-luvunalussaJimHallmuuttitakaisinNewYorkiintyöskennellenaluksiLeeKontizin

kanssaduona.Kuitenkin1961tulihetki,jokaHallin(1990,6)mukaanoliHallinuran

käännekohta.TällöinsaksofonisuuruusSonnyRollinspalasimusiikkipiireihinkaksi-

vuottakestäneeltätauoltaanjapyysiJimiäliittymäänyhtyeeseensä.Kvartetti,jossa

SonnyRollinsinjaJimHallinlisäksisoittivatWalterPerkinssekäBobbyCranshaw,oli

kasassahiukanylivuoden.Vuonna1962kvartettiäänittiikonisenalbuminTheBrid-

ge,jollarumpalinWalterPerkinsinkorvasiBenRilley.

JimHalljatkoi60-luvunalustaainavuoteen1965astiaktiivistatyöskentelyälevyttä-

enjakiertäen,kunneslopultapäättivetäytyäkiertue-elämästä.Hallavioitui,asettui

aloilleenNewYorkkiinjaliittyiMervGriffinShoworkesteriin.(Hall1990,7.)Taukoa

kestikokonaisetkolmejapuolivuotta,kunneshänlopultakokiolevansavalmiskier-

tämääntaas.Näinhänpalasikiertue-elämänpariinjohtaenomaayhtyettään,jonka

kanssahänkiersiniinYhdysvalloissakuinEuroopassaesiintyenjalevyttäensamanai-

kaisestijazzinsuurnimienkanssa.

SeitsemänkymmentäluvultaeteenpäinJimHalljatkoiaktiivistakeikkailuajakiertä-

mistäerilaistenkokoonpanojenkanssa.Samallahänjatkoimyöslevytyksienjakon-

serttientekemistäerilaistenepätavallistenkininstrumenttienjainstrumentalistien

kanssa.(Hall2004.)Työnikannaltaontärkeäähuomioidavuonna1979JimHallin

tekemäduoesiintyminenNorthSeaJazzfestivaalilla,joJimmyGiuffenyhtyeestätu-

11

tunpasunistin,BobBrookmyerinkanssa.Tämäkonserttitaltiointionhienoesimerkki

erilaisistauskaliaistakokoonpanoyhdistelmistä,joitaJimHallteki.Kyseinenlevytys

onollutyksisuurimpiavaikuttajiaopinnäytetyönialoittamiselle.

JimHalljatkoiaktiivistakeikkailua,kiertämistäjaäänittämistäainaseitsemänkym-

mentäluvultakuolemaansavuoteen2013asti.KutenHall(1990,8)kertoo,kunJimei

oletekemässäjuurinäitäedellämainittujaasioita,hänkäyttisuurenosanajastaan

säveltämiseen,harjoitteluunsekäopettamiseen.

Monellekitaristille,minutmukaanlukien,JimHallonyksitärkeimmistäkitaristeista

kauttajazzinhistorian.JimHallinpoikkeuksellisenrauhallinenjaharkitsevasoittotyyli

onainakiehtonutminua,jauskonjuurisenharkitsevan,muttavahvanmelodisen

soittotyylinhoukutelleenkuulijoitaanvuosiahänenmusiikkinsaluokseen.Kuten

Gridley(1994,188)kuvaa,Halleitukahdutakuulijaanäyttävillämusiikillisillaakro-

baateilla,eikätäyteenahdetuillasekvensseillä,vaanhänenideansapysyyainakristal-

linkirkkaana.Hall(2004)kirjoittaakuinkaJimontodennutselkeydenolevanse,mitä

hänsoitollaantavoittelee.Kriitikoiden,faniensekähänenmusiikintutkijoidenkuva-

uksethänensoitostaanvastaavatjuuriniitäajatuksia,joitaJimHallitsekuvaahake-

vansasoittaessaan.Mielestänitämäkertoosuurestataiteilijastajainstrumentalistis-

ta,sillähänononnistunutvälittämäänvisionsakuulijoille.

6 Walkingbass–säestysjakomppaus

6.1 Walkingbass

Opinnäytetyönikeskittyytutkimaan,analysoimaanjasoveltamaantekniikkaanimeltä

walkingbass,jakeinoja,joidenavullasitäonmahdollistaintegroidakitaransoittoon.

Tekniikanruumiillistumanapidetäänamerikkalaistajazz-basistiaWalterPagea,joka

kehittitekniikantyöskennellessäänCountBasienorkesterissa20-luvunja30-luvun

taitteessa(Schuller2001.).Tekniikanalkuperästäonmoniaerinäkemyksiä,mutta

12

WalterPagenroolijatärkeysonkiistämätön.WalterPageluetaankinyhdeksitär-

keimmäksiwalkingbass-tekniikankehittäjiksi1930-luvulla(BradfordRobinsonN.d.).

Soitettaessawalkingbass-tekniikallasoittajatuottaabassolinjaa,jokaeteneeasteit-

taintaiintervallisissakuvioissa,eikälinjarajoituainoastaanharmoniansointusäveliin

(SchullerN.d.).Linjaikäänkuin”kävelee”neljäsosanuottejataikahdeksasosanuotteja

merkatenharmoniaayhdistelemälläsointusäveliä,asteikonsäveliäjakromatiikkaa.

Tekniikanyksitärkeimpiätehtäviäonluodamusiikkiintasaisestieteenpäinkulkeva

vaikutelma.Shiptoninmukaansentarkoitusonylläpitäätasaistasykettä(2001).Tek-

niikanyksitärkeimpiätehtäviäonluodavaikutelma,ettämusiikkikulkisitasaisestija

vaivattomastisvengateneteenpäin.Houghtonin(1982,41)mukaanbassolinjantulee

tehdäsointukiertoselväksi,jasamaanaikaansiinäpitääollaitsessäänhyvämelodi-

nensoljuvuus.

6.1.1 Sointusävelet/ChordTones

Sointusävelillätarkoitetaanääniä,joistasointumuodostuu,jakolmisoinnullasetar-

koittaaperusääntä,terssiäsekäkvinttiä(Herrera2010).Sointujenlaajentuessakol-

misoinnuistanelisointuihin,taisiitäylöspäin,lasketaansointusäveliksiainaneäänet,

jotkakuuluvatsointuun.Esimerkiksinelisoinnussasointusäveliäovatperusääni,ters-

si,kvinttisekäseptimi.Walkinbass-linjarakentuuvahvastijuurisointusäveliensoit-

tamiselle,sekäniidenympärillerakennettuihinkuvioihin.Sointusävelienlisäksilin-

jaanlisätäänmuitaääniä,kutenpassingääniäsekäkromaattisiaääniä,kuitenkinniin,

ettäsointusäveletpysyvätkuvionperustana.

6.1.2 Hajasävelet

Hajasäveletovatniitäääniä,jotkaeivätkuulusointuunjaneyleensäpurkautuvat

sointusäveliinasteittaisesti(Joutsenvirta&Perkiömäkin,N.d.).Hajasäveletjakautu-

vatvieläalatermistöön,kutenlomasävelet(passingtones)jasivusävelet,senmu-

kaanmitennekulloisessakinkohdassatoimivat.

13

6.1.2.1 Lomasävelet

Lomasävel(passingtone)onei-harmooninensointuunkuulumatonääni,jokajohtaa

yksisuuntaisestitoiseenääneen(Drabkin,N.d.).Lomasävelellävoidaantarkoittaa

asteikkoonkuuluvaaääntätaikromaattistaääntä,muttakuitenkinsellaistaääntä,

jokaeilukeudukulloisenkinsoinnunsointusäveliin.KutenDrabkinmainitsi,lo-

masäveleteneeyksisuuntaisestitoiseenääneen,jatämäääni,johonedetään,voiolla

niinlomasävelenylä-kuinalapuolella.

6.1.2.2 Sivusävelet

JoutsenvirranjaPerkiömäen(N.d)mukaansivusäveleteroavatlomasävelistä,sillä

ettänepalaavattakaisinlähtöääneen,eikäasteittainenlinjajatku.Sivusäveletvoivat

ollaluonteeltaanjohtosävelisiäsilloin,kunneovatpuolisävelaskelsuhteessalähtöää-

neen.Puolisävelaskelsuhteisetjohtosäveletlomasävelien(passingtones)jakromatii-

kankanssaovatniitäääniä,joitakäytetääntuomaanlisäämielenkiintoawalkingbass

-tekniikassakäytettyjensointusävelienlisäksi.Johtosäveltermikääntyyenglanniksi

leadingtone.

6.1.3 Kromatiikka/Kromaattisetlähestymisäänet

Vaikkakromatiikallaonpitkähistoria,niinDysoninjaDrakin(N.d)mukaansillätar-

koitetaanyleisestiääniä,jotkaonmerkittytilapäisilläetumerkeillä(#,b),jajotka

poikkeavatkulloisenkinosuudenasteikonsävellajista.Työnikannaltaontärkeäätie-

tää,mitäkromatiikallatarkoitetaan,sillähyväänwalkinbass-linjaankuuluvaterilai-

setkromaattisetlähestymisäänet,sekämuukromatiikanhyödyntäminen.Kromaatti-

sillalähestymisäänillätarkoitetaansitä,kunwalkingbass-linjassalähestytäänsoin-

tusäveltä,muttasensijaan,ettäsointusäveleenmentäisiasteikonäänenkautta,

mennäänsiihenkromaattisenäänenkautta.Kromaattisetlähestymisäänetovathyvin

samankaltaisia,kuinjohtosävelet.Johtosävelterminkäyttöonsopivampaa,kunään-

tenlähestyminenpuolisävelaskelsuhteisestionharvempaajalinjassapääpainoon

14

sointusävelillä.Vastaavastikromaattinenlähestymisäänionterminäosuvampi,jos

linjasisältäämuutenkinpaljonasteikonulkopuolisia(kromaattisia)ääniä.

6.2 Komppaus

JimHallaloittaakirjassaanExploringJazzGuitar(1990)osionRhythmGuitartotea-

malla,ettäjoskitarallakomppaamisestaikinätuleeunohdettutaiteenmuoto,häviää

suuriosahauskuuttakitaristinaolemisesta.TämälausekuvaaJimHallinsuhdetta

kitaransoittoonhienosti.Vaikkahänetmuistetaanainasuurenmoisenaimprovisoija-

na,olisäestäminenhänenehdotonvahvuus.Uskonhänenpäätyneentyöskentele-

määnpaljonduokokoonpanoissaniidenmahdollistamansäestyksellisentilanjava-

paudentakia.

Termikomppaustuleeenglanninkielisestätermistäaccompaniment(suom.Säestys/

seästäminen),jokaenglannissauseinlyhennetääntermiksicomping.Opinnäytetyöni

keskittyykitarallasäestämiseenniin,ettäaiheonrajattusenyhteenosa-alueeseen,

walkingbass-tekniikkaan.Vaikkatyössäniolenrajannutsäestämisenkenttääisosti,

koskeevalitsemaanitutkimusaihettakuitenkinsamathaasteet,kuinkaikkiasäestä-

miseenliittyviätekniikoita.Jazz-musiikissasäestäminen,elisolistintaustallaharmo-

nianjarytmintuottaminen,ontärkeäaihe.Monelleharmoniasoittajalleseonkin

vähintäänyhtäsuuressakeskiössäjokapäiväisessäharjoittelussa,kuinimprovisointi.

Säestämisenharjoitteluvaatiipaljonjohdonmukaistatyötäomaninstrumentinkans-

sa,sillätyylejäjatapojasäestääonyhtäpaljonkuinsoittajiakin.

HalGalepertoteaaartikkelissaan”JazzPianoVoicingsbyHalGalper”(GalperN.d.)

kuinkasäestämisentaitoaeivoidaopettaakirjassa,vaantaitoopitaanesiintymällä,

yrityksenjaerehdyksenkautta.Uskon,ettäkyseinenajatusonmonellatapaatotta

silläonhansäestäminenhetkessätapahtuvaaluomistasuhteessasolistiin,jajokainen

hetkionainutlaatuinenjaimitoimaton.Vaikkajokainensäestyshetkionuniikkijasitä

eivoitoisintaa,taitulevaatilannettaeivoiennakoida,niinonsäestäminenomatek-

ninenjamusiikillinentaitonsa.Näinollensäestämiseentarvittaviataitojaonmahdol-

listaanalysoida,jäsentääjanäinmyösharjoitella.

15

6.2.1 Reagoivakomppaus/CloseComping

Reagoivallakomppauksellaonmontanimeä,jotkakaikkitarkoittavatsamaasäestyk-

sellistäilmiötä.Reagoivassakompauksessasäestäjäterminmukaisestisäestääaktii-

visestijanopeastireagoidensolistinvalintoihin.Galper(n.d.)käyttääreagoivasta

komppauksestatermiäclosecomping,jokaonmielestänihyvätermikuvaamaan

säestäjänsuhtautumistasäestämiseen.Termieikuitenkaankäännysuomeksikovin-

kaanluontevasti.Termiclosecompingonmielestänitoimiva,silläseluomielikuvan

lähelläsolistiaolevastajaaktiivisestasäestämisestä,janäinsäestämiseenliittyvät

valinnattehdäännopeastireagoidensolistiin.

KutenGalper(n.d.)artikkelissaanilmaisee,erisolistitsuosivaterilähestymistapoja,ja

säestäjänontärkeääollatietoinen,mitenkulloistakinsolistiakannattaasäestää.

Huomioitavaaon,ettäsäestettäessäerisäestyksellistenlähestymistapojenkäyttöon

aktiivista.Säestäjäsaattaasäestääalkuunreagoivasti,muttavaihtaasenmyöhem-

mintoiseen.

6.2.2 Peruskomppaus/Independentcomping

Independentcompingonenglanninkielinentermijakääntyysuomeksi”itsenäinen

komppaus”.Termikuvaasäestämistapaamielestänihyvin.Termillätarkoitetaanil-

miötä,jossasäestäjäeireagoisolistinrytmisiin,harmonisiintaimelodisiinvalintoihin,

vaanjatkaaomaasäestämistäänvälittämättäsolistista.TeemuViinikainenkuvaa

kirjassaanKomppielää!(2013)kuinkaperuskomppauksessaontasaisestijatkuva,

toistuvuuteenperustuvakuvio,jasitäsoittaessaeitarvitsereagoidasolistinsoittoon

niinpaljon.

Itsenäinenkomppaus-tyylisopiikaikkiinjazz-idiomissatapahtuviinsäestystilanteisiin,

muttaitsenäisenjareagoivankomppauksenvälillätehdytvalinnatkorostuvatduo-

tilanteissa.Soitettaessaduonaontoinensoittajistauseinsolistinroolissajatoinen

säestäjän.Näinkaikkisäestämistäkoskevatvalinnatlepäävättäysinsäestäjänharteil-

la.Jossäestäjäesimerkiksivalitseereagoivankomppauksenjaonaktiivinensäestä-

misessään,onvaikutuspaljonsuurempijaselkeämpiverrattunayhtyeisiin,joissaon

useampisoittaja.Duoisommissayhtyeissäsolistinsäestäminenonkokomuunryh-

16

mänyhteistätoimintaa,jolloinyksittäisenhenkilönvalinnateivätsaaniinsuurtapai-

noarvoa.

Kitarallawalkingbass-tekniikallasäestäminenon,kuinyhdistäisiitsenäisenja

reagoivankomppauksen.Bassolinjakulkeetasaisestineljäsosiariippumattasiitä,

mitäsolistitekee.Kuitenkinsäestäjävalitseeääniäbassolinjaansareagoidensolistin

rakentamiiinjännitteisiinmusiikissa.JimHallintavassasoittaawalkingbass-säestystä

korostuunäidenmolempiensäestyksellistenlähestymistapojenyhtäaikainen

olemassaolo.

7 JimHallinsäestyksenanalysointi

JimHallinkäyttämäsäestystekniikka,johontyönifokusoituu,lukeutuutekniikkaan

nimeltäwalkingbass.Kutenonjoaikaisemmintodettuwalkingbass-tekniikkaaon

laajaltikäytettykitaristienkeskuudessa,muttatapa,jollaJimHallsitäsoittaa,poik-

keaamuistahuomattavasti.JimHallkuvaaopetusvideollaJazzGuitarMasterClass

(1998)tekniikkaanimelläHarmonizedbassline.Termiitsessäänkertookonseptin

idean,eliwalkingbass-linjaakäyttämälläsäestetäänniin,ettäbassolinjaharmoni-

soidaanelisoinnutetaansamanaikaisesti.Walkingbass-linjaasoitetaansamallata-

valla,kuinsitäsoitettaisibassollataikitaranperinteisessäversiossa,muttajokaisen

bassoäänenkohdallasoitetaanyhdenäänensijastakokonainensointu.

Vaikkakyseinensäestystekniikkasoveltaasointujensoittamistasäestyksenyhtenä

tärkeänäelementtinä,onprioriteeteissaensimmäisenävahvanbassolinjanluominen.

Bassolinjankauttaluodaansäestykseenharmoninensekärytminenkonteksti,jota

soinnuillavahvistetaan.Kyseessäeiolejokaiselleiskullesoitettavasointusäestys,

vaantarkoitusonluodatoimivawalkingbass–linja,jotaharmonisointitukee.

Tutkimuksessaniolenpyrkinytkartoittamaanjaanalysoimaan,mitenHallonluonnut

tämänsäestystekniikan,sekäkuinkahänsitäkäyttää.Tavoitteenaoneritelläjanime-

17

täerilaisiatekniikoita,joitahänkäyttääluodakseentämäntavansäestääperustaen

senkonseptillewalkingbass.

Tekniikananalysoinninolenjakanutotsikoidenvasemmankädentekniikkajaoikean

kädentekniikkaalle.Molempienkäsientekniikkaeroaatraditionaalisestakitaralla

soitettavastawalkingbass-tekniikastaniinpaljon,ettäkäsienerillinenotsikointitun-

tuihyvältätavaltajäsennelläjapurkaaaihetta.

7.1 FreddieGreenininspiroimana

JimHallinwalkingbass-tekniikkaperustuuvahvastiFreddieGreeninsäestystyyliin

perinteeseen.Puhuttaessakitaransäestyksellisestäroolista,JimHallonainamainin-

nuthänetsuureksiesikuvakseen.

FreddieGreentulitunnetuksityöskentelystäänCountBasienorkesterissaainakuo-

lemaansavuoteen1987asti.KutenGridley(1994,127)kirjoittaa,Countjohtijazzin

historianensimmäistärytmisektiota,jokaolitunnettutasaisestajarennostasvengis-

tään.OrkesterissaGreeneisoittanutlaisinkaansooloja,vaanhänenroolinsaolitäy-

sinsäestävä.

CountBasienorkesterissasoittaessaanFreddientapasäestää,olisoittaajokaiselle

neljäsosalle,luodenharmoniavainkahdellaäänellä.Hänentavallaansäestettäessä

soitetaanäänetuseinkahdeltakeskimmäiseltäkieleltäniin,ettääänet,jotkasoite-

taanovatsoinnutterssijaseptimi,jättäensoinnunperusäänipois.TämäGreenin

tapasäestäätulitunnetuksitärkeänäosanaCountBasieorkesterinsoundia.Rytmiki-

taristinFreddienGreenintuloJonesinjaPagenrinnalletäydensiBasienainutlaatui-

senrytmiryhmän,kutenRolfjaKangas(2011,115)kuvailevatFreddieGreeninliitty-

mistäyhtyeeseen.UseatkitaristitJimHallinlaillaovatinspiroituneettästäGreenin

yksikertaisestajatasaiseenrytmiinkeskittyvästätyylistä.KuvaillessaanFreddieGree-

niäGrisley(1994,127)mainitseehänenerehtymättömäntasaisuudenjaeteenpäin

kulkevanswingin.

HallitsekertookuulleensayhdenCountBasienorkesterinkonsertinilmanFreddietä

hänenollessaankipeä,jolloinyhtyeeikuulostanutlainkaansamalta(Hall,63).Vaikka

18

CountBasienorkesterioliisobigband,jakitarallavaikuttaisiolevanenemmänstatis-

tinrooli,niinsiltimuutamanäänenneljäsosakomppauksellaolivaltaisavaikutusyh-

tyeenkokonaissoundiin.JuuriFreddiensoittamantaiturimaisentasaisuudenjasven-

ginansiosta.

Liekösattumaa,muttajuuriCountBasienorkesterissasoittanuttabasistiaWalter

Pageapidetäänyhtenäwalkingbass-tekniikanensimmäisistäkehittäjistäjasitäah-

kerastikäyttäneinä.

TämänFreddieGreeninsoittamaneljäsosakomppaustoimiiohjenuoranasiinä,kuin-

kaJimHallharmonisoisoittamaansabassolinjaa.Hänikäänkuinyhdistääajatuksen

Greeninkeskikielilläsoitettavistasoinnuista(terssistäjaseptimistä)neljäsosakomp-

pauksestajabasistinsoittamastawalkingbasslinjasta.

Kuvio1.JimHallinesimerkkiFreddieGreen-tyylisestäsäestyksestä

FreddieGreentyylinenkomppaus(Kuvio1)perustuukitarankeskikielillä3ja4soitet-

tavaanneljäsosasäestykseen.Kutenkuviostanäkee,kitarasoittaasoinnunterssinja

septimin,basistinsoittaessasoinnunperusäänet.

7.2 Vasemmankädentekniikka

Soitettaessawalkingbass-säestystäJimHallintyylillä,eroaavasemmankädentek-

niikkasormillasoitettavastawalkingbass-tekniikastasuuresti.Traditionaalisessa

kitarallasoitettavassawalkingbass-tekniikassaluodaanyksiäänistäbassolinjaaja

19

soinnutsoitetaansäestäjänvalitsemiinkohtiinvahvistamaanilmennettävääharmo-

niaa.

Yksiäänisenbassolinjansoittaminenmahdollistaasäestäjänpysymisenyhdessäase-

massapidempiäjaksoja,jolloinsointujensoittaminenvoidaansijoittaakohtiin,joissa

seonsoittoergonomiankannaltajärkevää.VastaavastiJimHallintavassasoittaabas-

solinjaajokainenbassolinjanääniharmonisoidaanomallasoinnulla,jolloinasemassa

pysyminenonerityisenhankalaa.Tekniikoideneroavaisuuseiteoriassavaikutaääni-

valintoihin,ainoastaansiihen,mistäkohtaakitaranotelautaalinjassakäytettävät

äänetsoitetaan.

Asemassapysymälläbassolinjaanonhelpompisoittaatekniikalletyypillisiäarpeggioi-

tajahyppyjä,joitasäestäjäsekoittaaasteittaisiinliikkeisiin.JimHallinsäestyksessä

hyppyjätehtäessäonliikesuurempi,josbassolinjaliikkuusamallakielellä.Jajoshyp-

pyjätehdäänsiirtyenkieleltätoiselle,onlinjanharmonisointiinkäytettävissäsoin-

nuissahyväpyrkiäpitämäänmahdollisimmanmoniasoinnunääniäpaikallaan.

Kuvio2.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäjahyppyjenkäytöstäkappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeen

Esimerkissä(Kuvio2)ensimmäisessätahdissanäkyy,kuinkaJimHallharmonisoibas-

solinjaa,jokaalkaaasteittaisellaliikkeelläjatämänjälkeenhyppääalaspäin.Myös

liikuttaessaanbassolinjaaisommillaliikkeillä,pyrkiihännoudattamaantasaistaää-

nenkuljetustasointujenmuillaäänillä.Harmonianmuutäänetliikkuvatasteittain

seuratenbassonsuuntaa.

20

Kuvio3.Esimerkkikitarallatraditionaalisestisoitettavastawalkingbass-tekniikasta

Esimerkissätraditionaalisenwalkingbass-tekniikan(Kuvio3)tabulatuurinotaatiosta

voinähdä,kuinkabassolinjansoittaminenyksiäänisestimahdollistaaasemassapysy-

misen(VII–asema)pitkiäkinjaksoja.EsimerkissäonkuvattutyypillinenI–VI–II–V–

I–kadenssi,jossaasemassapysyensoitetaanarpeggioinasointujenääniä(chordto-

nes),jotkayhdistetäänasteittaiseenliikkeeseensekäkromaattisiinääniin.Soinnut

soitetaaniskuilletaiiskunheikoilleosille,takapotkuille.Tärkeääonhuomatakuinka

linjanharmonisoidessasoinnuteivätpakotasäestäjääpoistumaanasemasta.

7.2.1 Sointujenlaadut

TutkiessaniJimHallinsoittoajasitä,kuinkahänharmonisoisoittamaansabassolinjaa,

olimielenkiintoistahuomata,millaisiasointujalaatujahänvalitseelinjantueksi.Ope-

tusvideoillaJazzGuitarMasterClass(1998),JimHallkertoojademonstroitekniikkaa

kahdenkitaranduo-kokoonpanossa.Videollakuvataanselkeästi,HallinsäestäessäF-

blueskiertoa,hänenvasentakättäänjaniitäsointuja,joitahänvalitsee.

Vahvistaaksenitulkintaahänensointuvalinnoistaan,videoidenlisäksitutkinhänen

säestystäänlevytyksiltä.Vaikkaäänitteiltäolimonessakohtaahankalaajalähes

mahdotontakuullamillaisiasointulaatujaJimHallkäyttääsäestyksessään,löytyikui-

21

tenkinmateriaalia,jokaantoiselkeänkäsityksensoinnuista,joitaHallsuosiiharmo-

nisoidessaanbassolinjojaan.

Dominanttiseptimisoinnuteli7-soinnut,ovatsuurimmassaroolissaHallinsoinnutta-

essalinjoja.Jazz-musiikissaonhyvintyypillistäkorvatasointulaatujatoisilla,jolloin

puhutaanenglanninkielestäjohdetustayleiseksitermiksimuodostuneestarehar-

monisoinnista.Tyypillinenreharmonisoinninkeinoonkorvataolevassaoleviasointu-

laatujadominanttiseptimisoinnuilla,jatätälähestymistapaaJimHallkäyttääpaljon.

7-soinnuillaonvahvatendenssipurkautuajohonkinsuuntaan,elinesisältävätsuh-

teessaenemmänjännitettä,kuinesimerkiksimolliseptimisoinnut.JimHallkäyttää7-

sointujaluomaanjännitettälinjaansa,kuitenkinniin,ettäsäestyseivietilaasolistilta.

Dominanttisoinnunlisäksitoinensointulaatu,jotaHallkäyttääpaljonharmonisoides-

saanbassolinjaa,onmolli-6-sointu.Molli-6-sointu,jollaisenaJimHallsensoittaa,

rakennetaansoittamallaperusäänibassoon6.kielelle,4.kieleltäsoitetaansoinnun

suurisekstija3.kieleltäsoinnunterssi.Kyseinensointumuotosopiiloistavastibasso-

linjanharmonisoimiseen,silläjossoinnunperusäänenvaihtaapuhtaallakvartilla

ylöspäinpitäenmuunsoinnunpaikoillaan,syntyydominanttiseptimisointu.Esimer-

kiksiCm6soinnussaovatäänetnäinsoitettuinaC-A-Eb,jajosC(perusääni)siirretään

puhtaallakvartillaylöspäinääneenF,syntyyF7-sointu,jossaFonperusääni,Aterssi

jaEbseptimi.

Kuvio4.Esimerkkimolli-6-soinnunjadominanttisoinnunyhtäläisyyksistä

22

Esimerkistäonnähtävissä,kuinkamolli-6-sointujadominanttiseptimisointu(muo-

toinajoitaHallkäyttää)eroaaainoastaanbassoäänessä.Kyseisetsointumuodotovat

loistaviabassolinjaasoinnuttaessa,silläsoinnunylärakennepysyysamanabasson

liikkuessa.

Cm6-soinnunperäänonsulkuihinmerkitty,kuinkakyseinensointuonmyösmahdol-

listatulkitaF7-soinnunkvinttikäännöksenä.Koskasoinnutovatriisuttujamuotoja,

joissasoinnunviidesääni,kvintti,onjätettypois,avaasesointuatulkinnalle,jossase

voidaantulkitauseammallaeritavalla.Useinkontekstiantaaviitteitäsoinnunlaadus-

ta.

Kuvio5.Esimerkkimolli-6-soinnunkäytöstäJimHallinsäestyksestäkappaleessaMyFunnyValentine

Kuviossa5onympyröityJimHallinsoittamiamolli-6-sointujahänensäestäessään

pianistiBillEvansia.KoskakappalesoitetaansävellajistaEb-duuri/C-mollijaensim-

mäinensekätoinenA-osa,tahdit1ja9,alkavatCm6soinnulla,onperusteltuatehdä

johtopäätös,ettäharmonisoinnissakäytetytsoinnutonmollli-6-sointuja,eikädomi-

nanttisointujenkvinttikäännöksiä.

23

Kuvio6.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäkappaleessaNodobyKnowsTheTroubleI'veSeenjabassonliikkeestämuunharmonianpysyessäpaikallaan

Kuvion6esimerkistänäkee,kuinkaHallsoittaasäestyksessäänD7-soinnuntahdissa

13jaliikuttaatahdintoisellaiskullabassoakvartillaalas,pitäensoinnunylärakenteen

paikoillaan.Soinnunylärakennepysyysamanakokotahdin13,jakoskabassoääniD

onvallitsevampi,voidaantilannetulkitaniin,ettäensinsoitetaanD7-sointu.Tämän

jälkeentoisellaiskullasoitetaansamansoinnunkvinttikäännösD7/A,minkäjälkeen

iskuillakolmejaneljäpalataantakaisinD7-soinnunperuskäännökseen.

Bassonlinjanharmonisoimisessaonmahdollistakäyttääniinasteikostajohdettuja

diatonisiasointuja,vähennettyjäsointuja,pidätyssointujakuinlähesmillaisiatahan-

sa.JimHallinanalysoimisenkauttaolentullutjohtopäätökseen,ettänämäesittele-

mänimolli-6-soinnutjadominanttisoinnutovatsointuja,joitaHallpääasiallisesti

käyttääluodessaanharmonisoituabassolinjaansa.

7.3 Sointujenkäännökset

PurkaessaniajatuksiaJimHallinsointujenlaaduistakäsittelinjoaihettasointujen

käännökset.HarjoiteltaessaHallinkäyttämääharmonisointitekniikkaaontärkeää

tiedostaase,ettäsointukäännöksetonkyettävähahmottamaanjouhevasti.Vaikka

vaikuttaasiltä,ettäJimHallrakentaasoinnutniin,ettäbassoäänionsoinnunperus-

äänitaisoinnunkvintti,onmyöstilanteita,joissabassoäänionjokinmuu.

JimHallsoittaaopetusvideonJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)osionalussaF

dominanttibebop-asteikkonpätkänF-äänestäasteikonkvinttiin,C-ääneen.Tätä

fraasiaharmonisoidessaanhänsoittaajuurikuinolioletettu,bassossajokosoinnun

perusäänitaikvintti.KuitenkinasteikonkolmannellaäänelläA-äänellähänkäyttääF-

24

komisoinnunterssikäännöstä,eliasteikkorakentuualhaaltaylösniin,ettääänetovat

A-F-C.

Kuvio7.NuottinnosJimHallinopetusvideollaJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)soitetustabassolinjanharmonisoinnista

Hallinsoittamademonstraatiolinjanharmonisoinnista(Kuvio7)osoittaa,kuinkava-

littavissaonmyössoinnunmuitakäännöksiäkuinperus-taikvinttikäännös.Uskon

valintaanvaikuttavansen,millaistasoundiasäestäjähakee.Kyseisessätilanteessa

näkisinHallinpyrkivänsäilyttämääntonaliteetinmahdollisimmanlähelläF-

miksolyydistäasteikkoa,jotensilloinonperusteltuavalitaI-asteensointutaisen

käännösainakunmahdollista.

Kuviossa7onsointujenC7/GyläpuolellemerkittysulkuihinsointuG-6,jokatarkoit-

taasamaakuinGm6sointu.Kyseinenkohtaonmahdollistatulkitakummallakintaval-

la,muttauskonC7/Golevanosuvampivaihtoehto,silläseuraavasointuonF/A,jol-

loinsoinnuntulkitseminenC7-soinnunkäännöksenäonperusteltua.Tilanteessado-

minanttisointupurkautuusenoletettuunpurkaussointuun,jabassoäänetkulkevat

samallaylöspäin.

Samoinkuviossa7onBb6soinnunyläpuolellekirjoitettusulkeisiinGm/Bb.Tilanneon

edellisenkaltainenjamolemmattulkinnatovatmahdollisia.Vaikkamolemmatvaih-

toehdotovatoikeitaonBb6parempivalinta,silläsoinnunhahmottaminenperus-

käännöksenäonloogisempaa.Lisäksiharjoituseiviittaamollitonaliteettiin.

25

Esittelemäniopetusvideo-esimerkinlisäksiyksihienokäytännönesimerkkilöytyyJim

HallinsäestyksestäkappaleessaMyFunnyValentine.Kyseisessäkohdassakäytetään

hyväksimyösrytmistävariaatiota,jotakäsittelenmyöhemminanalyysissani.Nytana-

lysoinhänensamassakohdassakäyttämiäkäännöksiä.

Kuviossa8ilmeneekuinkaHallharmonisoilinjanaluksidiatonisesti,toisinsanoen

hänrakentaaharmonianlinjaansakappaleenvallitsevastasävellajista(Eb-duuri/C-

molli).Hallaloittaatahdissa5harmonisoinninniin,ettäC-ääneltäAb-äänellemuo-

dostuuharmoniaksisointujenterssikäännökset.Tahdin7ensimmäisenäsointunaon

Fm7,jotenhyvävalintatahdin6neljänneksisoinnuksionC7–soinnunkvinttikään-

nös,jokapurkautuuhienostiFm7–soinnulle.Tahdissa8voidaantulkita,ettäsointu

pysyykokoajanG7-sointuna,vaikkabassojasoinnunyläkertaliikkuvatnostaenjän-

nitettä,jokapurkautuutahdissa9Cm6-sointuun.

Kuvio8.Esimerkkikäännöstenkäyttämisestälinjanharmonisoinnissa

7.4 Sointujensymmetrinenliikuttelujamelodiaäänet

JimHalltoteaaopetusvideollaJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)kuinkabasso-

linjaaharmonisoidessamelodiaäänivoiollamelkeinsattumanvarainen.VideollaHall

soittaaniin,ettämelodialinjaliikkuuläheskromaattisesti.Useinjazz-tyylisessäsäes-

tyksessäkorostetaanhyväääänenkuljetustajatoimivaamelodialinjaa,tässätapauk-

sessatilanneonkinpäinvastoin.Hallinsäestyksessätärkeintäonkintoimivabassolin-

ja,jonkajälkeentärkeysjärjestyksessätuleesoinnut,jalopuksinäidenpäällemuo-

dostuvamelodialinja.

26

Kutentodettu,säestyksentärkeimmätelementitovathyväneljäsosapohjainenbas-

solinjajasentuomasvengaavuus.Tekemienitranskriptioidenpohjaltahavaitsin,että

Hallpitäämonessatilanteessasamansointurakenteenliikuttaensitäkromaattisesti

ylöstaialassenmukaanmihinhänhaluaalinjaaviedä.

Kuviossa9onnähtävissä,kuinkatahdin8viimeiselläiskullaHallsoittaahänelletyy-

pillisendominanttisointumuodon,jotahänlähteeliikuttamaankromaattisesti,ensin

asteittainylös,F-ääneltäG-äänelle,palatenvieläpuolisävelaskeltatakaisinGb-

äänelle.Samallatavallahänsoittaatahdin11toiseltaiskultalähtevänkromaattisesti

laskevanbassolinjanC-ääneltätahdin12ensimmäiselleiskulleA-äänelleniin,että

sointupysyysamanmuotoisenaläpilinjan.

Kuvio9.EsimerkkikappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksessätapahtuvastakromaattisestasointujenliikuttamisesta

Kuvio10.JimHallinsäestyskuviokappaleessaMyFunnyValentine

Kuviossa10esiteltävässätilanteessaonnähtävissä,kuinkaHallliikuttaasamasoin-

tumuotoalinjanmukana.Kuulokuvassaonkuultavissa,kuinkalinjassaonreilustijän-

nitettä,muttasäestyksenluomaperkussiivisuusjahyvärytminensvengitasoittavat

27

säestystäniin,ettäseeihäiritsekuulijaa.Käsiteltäväsäestyskuvioesiintyykappalees-

saMyFunnyValentinealbumiltaUndercurrent(1959)ajassa3:18.

Lisäksikuviossa10onhienoesimerkkitahdissa11kromaattisestiliikkuvastamelo-

diaäänestä,johonHalleiitsekkäänvaikutareagoivan.

7.5 JimHallinbassolinjat

JimHallsanoisenitsekin,hyväbassolinjaonkaikenavain.Tutkiessanihänenbasso-

linjojaanolitavasta,jollahänniitäsoittaa,poimittavissatyylillisiäpiirteitä,jotkate-

kevätniistähänelletyypillisiä.

Hyväwalkingbass-linjarakentuuasteittaistenliikkeiden,kromaattistenääniensekä

sointuarpeggioidentyylinmukaisestakäytöstä,yhdistettynähyväänrytmiseenkäsit-

telyyn.Riippuensoittajastawalkingbass-linjoissaonerilaisiapainotuksia.Minkälai-

siaääniäsäestäjävalitsee,kuinkapaljonkromatiikkaajakuinkapaljonapreggioitatai

asteikonääniähänkäyttäälinjojasoittaessaan.Aivankuinsoolojenimprovisoiminen,

jokainensoittajaonerilainen.

JimHallintapasoittaabassolinjojaperustuuvahvastiasteittaiseenliikkeeseenja

kromaattisiinääniin.Soinnuttaessakaikkiabassolinjanääniähypyteivätolekaikkein

helpoimpia,jajossoinnuthyppivätbassolinjanmukanaisojaintervalleja,saattaa

lopputulosollasekava.Jottaharmoniassavoidaankäyttäähyväääänenkuljetusta,

jolloinsoinnutliikkuvatmyösasteittainjasointujenyhteisiäääniävoidaanpitääpai-

koillaan,uskonHallinpainottavansoitossaanasteittaisialiikkeitä.Esimerkiksikuvios-

sa4onnähtävissä,kuinkabassonhypätessäänkvartinonmahdollistapitääsoinnun

muurakennepaikoillaan.

KappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeenHallaloittaasäestyksenC-ääneltä

hypätenylösEb-äänelle,muttalaskeutuuhetikromaattisestialaspäin.Esimerkissä

hänsoittaaisommanhypynyhdistäensenasteittaiseenliikkeeseen,jokatekeelinjas-

tamielenkiintoisen.

28

Kuvio11.KappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksenalku

Toisessaesimerkissä(kuvio12)onnähtävissä,kuinkaHallyhdistääasteittaistaliikettä

hyppyihin.Soinnultatoiselleliikuttaessapyrkiihänpitämäänääniäpaikallaan,tai

liikuttamaanniitämahdollisimmanpieninliikkein,bassonliikkuensamallaisompaa

liikettä.

Kuvio12.EsimerkkiJimHallinbassolinjoista.MyFunnyValentinewalkingbass-säestyksenaloitus

7.6 Rytmisetkontrastit

VaikkatutkimukseniaiheoliJimHallinsoittamanwalkingbass-linjananalysoiminen,

onmyösmainittavahänenmuidenrytmistenelementtienkäyttö.Tämäsiksikoska

analysoimissanisäestystilanteissaHallsoittaamyösvälilläerilaisiarytmisiäkuvioita

luomaankontrastiatasaiseenneljäsosapohjaiseenwalkingbass-linjaan.Samallata-

valla,kuinsäestäjäluojännitettäsoittamillaanmelodisillajaharmonisillavalinnoilla,

luohänsitämyösrytmienavulla.

Esimerkkirytmisestäkontrastistalöytyyanalysoimastanisäestyksestäkappaleessa

NobodyKnowsTheTroubleI’veSeen.Kappaleonnopeauptempo-kappale,jonka

säestämisenHallaloittaasoittamallanopeaaneljäsosawalkingbass-linjaaneljätah-

tia.Näidenneljäntahdinjälkeenhänvaihtaasenpisteelliseenneljäsosaanpohjautu-

vaansäestyskuvioon(Kuvio13).VahvistamaankontrastiahänsoittaaisojaMaj7-

sointuja.Laajattaitäydetsoinnutsekämaj7-soinnut6-sointujensijaan,ovatsellaisia

elementtejä,joitaJimHallinbassolinjanharmonisoinnissaeikovinkaanuseinkuule.

29

Näidenelementtienkäyttäminenlisääuudenrytmisenelementin.Soitettuaantämän

neljätahtiakestävänkuvion,hänpalaatakaisinneljäosabassolinjansoittamiseen.

Kuvio13.EsimerkkineljäsosakomppauksenseassakäytetystärytmisestäkontrastistakappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeen

Toinenhyväesimerkkirytmisestävariaatiosta,jonkakauttaHallluojännitettä,on

hänensäestäessäänBillEvansiakappaleessaMyFunnyValentine.AluksiHallsäestää

Evansiakäyttäenmuitasäestyksellisiätekniikoita,muttaajassa3:09hänvaihtaa

säestyksenwalkingbass-säestykseen.

ChoruksenalustaHallsäestääwalkingbass-tekniikallaneljätahtia,minkäjälkeen

tahdista5eteenpäinhänaloittaaneljäntahdinmittaisenrytmisenkudoksen,jossa

bassoäänetsoitetaanpuolinuotteinaosueniskuille1ja3.Näideniskujenlisäksihän

soittaasoinnunloppuosanainaiskunheikoilleosilleelitakapotkuille.Tämärytminen

kudosluohienoneteenpäinvetäväntunteen,janäinhänluolisääjännitettä,joka

puretaanpalaamallatakaisinharmonisoituunbassolinjaantahdissa9.

Kuvio14.Esimerkkirytmisenkontrastinluomisestawalkingbass-linjanseassa

30

7.7 Oikeankädentekniikka

Aikaisemmintyössäontodettu,kuinkaJimHallintapasoittaawalkingbass-linjaa

eroaatraditionaalisestatavastasoittaasitä.Suurinero,jotatyössäonpurettu,on

jokaisenbassolinjanäänenharmonisoiminen.Tämäjamuuttyössäesitellyttekniikat

lukeutuvatvasemmankädentekniikoihin.JimHallintekniikassasuurieromuihinta-

poihinsoittaakyseistätekniikkaaonmyösoikeankädentekniikka.Tavanomaisessa

tavassabassolinjaasoitetaanyksittäisenälinjanayleensäoikeankädenpeukalolla

ilman,ettäsitäharmonisoidaan.Soinnutsoitetaanerikohtiintukemaanlinjaa(katso

kuvio3).

HarmonisoidessaanbassolinjaaJimHallsoittaaplektralla,soittolehdykällä,isoaliiket-

täniin,ettäkaikkiakitarankuuttakieltäsoitetaan.Soittaessaanhänikäänkuinharjaa

kieliäylhäältäalasjokaisenneljäsosankohdalla.Tässätekniikassahaasteonsaada

soitettuaainoastaansoinnunäänetniin,ettäkielet,joiltaeisoitetayhtäänääntä,

eivätsoisivapaana.Tärkeääonkuitenkin,ettäplektrakädelläsoitetaankaikkiakita-

rankieliä,jottasaavutetaansenluomaperkussiivinenääni.

Perkussiivisuustuleesäestykseenjuurinäistäkielistä,joiltaeisoitetaääniä,vaanne

soivat”kuolleina”.Tällöinpuhutaanvasemmankädendemppauksesta,jokatapahtuu

niin,ettävasemmallakädelläsoitettujensointujenyhteydessäsormillakosketaan

kieliä,muttaniitäeipainetapohjaan,jolloinneeivätsoi,muttaniistäkuuluudem-

pattuääni.PerkussiivisuusonkuultavissaesimerkiksiMyFunnyValentine-kappaleen

walkingbass-säestyksessä(3:09),jossamiksausonselkeäjatekniikanluomaperkus-

siivinenefektivälittyyhyvin.

Oikeansoundinsaamiseksionmyöshuomioitavamistäkohtaakitaraaoikeallakädel-

läsoitetaan.JazzGuitarMasterClass(1998)näkee,kuinkaHallsäestäessäänwalking

bass-tekniikallasoittaaplektrallakieliäkaulamikinkohdalta,joskusjopaotelaudan

päältä.Tällätavoinsoundiintuleepyöreyttäjakeski-sekäbassotaajuudetvahvistu-

vat.

Lisähuomiotavasta,jollaJimHallsoittaa,onkuinkahänsoittaamuutkinsäestykselli-

setsekäsolistisetosuudenlähesainakaulamikinjaotelaudanvälisessämaastossa.

31

7.8 Äänenvoimakkuudenkäyttö

Saavuttaakseensoundin,jollaJimHalltekniikkaasoittaa,olisiharjoittelijallahyväolla

jazz-tyylinenonttokoppainenkitara.Jazz-tyylisestäkitarastasaamuhkeaajapyöreää

soundia,jokakuuluujazz-musiikinestetiikkaanolennaisenaosana.Syyontollekopal-

lelöytyymyössenakustisissamahdollisuuksissa.SäestäessäänJimHallpudottaaki-

tarastaäänenvoimakkuudenuseintodellapienelle.Uskonsenjohtuvanensinnäkin

siitä,ettänäinsäestäjäeijyrääsolistiaäänenvoimakkuudellaan.Lisäksitällätavalla

perkussiivisuuskorostuu,kunkitaraapystyysoittamaanvoimakkaammallaotteella.

EsimerkkinäHallinäänenvoimakkuudenkäytöstäsäestyksenjasolistisienroolien

välillävoikuullaesimerkiksibasistiRonCarterinkanssatehdyltäduolevyltänimeltä

AloneTogether(1973).ArthurSchwartzinsäveltämässälevynnimikkokappaleessa

AloneTogetheronkuultavissaHallinhienoasäestystyöskentelyäjaäänenvoimak-

kuudenkäyttöä.KappalealkaaJimHallinvoimakkaillasoinnuilla,muttahänsiirtyy

nopeastikevyeenneljäsosasäestykseen.Ajassa1:55JimHallaloittaaomansoolonsa,

jolloinonkuultavissadramaattinenäänenvoimakkuudenvoimistuminenkitaranvo-

lyymissa.Hänensiirtyessäsoolostatakaisinsäestykseenajassa3:38onvolyyminpu-

dotusvastaavastihyvinjyrkkä.Esimerkissävolyyminvaihtelutovatsuhteellisenääri-

mäisiä,muttaantavathyvändemonstraationsiitä,kuinkaäänenvoimakkuudenkäyt-

töonolennainenosaJimHallinsäestystä.

8 Harjoitukset

Tarkoituksenaoliluodaharjoituksia,joissakäytetääntekniikoita,joitaJimHallhyö-

dyntääsäestäessäänwalkinbass-tekniikalla.Harjoitustenontarkoitustoimiapohja-

tietona,jostatekniikkaantutustuvasaakäsityksentekniikanmekaniikasta,janäiden

kauttakykeneeitsesoveltamaantietoaeteenpäin.

32

Kuvio15.Harjoituslinjandiatonisestaharmonisesta

Diatonisenasteikkonharmonisoimisen(kuvio15)tarkoituksenaonharjoituttaa

kuljettamaanasteikkoamatalimmallakielellä,samallarakentaenharmonian

bassoääntenpäällekäyttäenasteikonääniä.Harjoitusonmahdollistatoteuttaa

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

��

�

�

��

�

�

�

�

��

��

�

�

�

��

��

� ��

��

� � ��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

33

käyttäenmitäasteikkoatahansa.Fdominanttibebop-asteikkoonvalittutähän

harjoitukseen,silläseon8-sävelinenasteikko,jolloinsiitäsaadaanhelposti

rakennettuatasanmenevälooppi,jotaonhelppokerrataniinkauankuinontarve.

Kaikkientekemieniharjoitustenharjoittelukannattaaaloittaatutkimallasoinnutläpi

ilmantempoa.Kunsoinnutlöytyvätjouhevasti,otetaanrytmimukaan.Soitettaessa

harjoitustaontärkeäätavoitellahyvääswing-neljäsosaa.Metronominasettaminen

iskuille2ja4voiauttaahyvänsvenginlöytämisessä.

34

Kuvio16.Harjoituskromaattisenlinjanharmonisoimisesta

Kromaattisenlinjanharmonisointiharjoituksen(kuvio16)tarkoituksenaon

harjoituttaavasentakättäniin,ettäsormettottuvatmotorisiinliikkeisiin,joita

sointujensoittaminenbassolinjaaharmonisoidessavaatii.Sointuihintotutteluon

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

��

�

�

��

�

�

�

�

��

��

�

�

�

�

�

�

� ��

��

� � ��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

� �

�

�

��

�

��

� �

�

��

�

�

�

�

�

� �

�

�

�

��

�

�

�

�

�

��

�

�

�

��

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

��

��

��

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

� �

�

��

��

�

��

�

�

��

�

�

�

�

�

�

��

�

�

� �

�

��

��

�

��

�

�

��

�

�

��

��

��

��

��

��

��

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

35

tärkeää,jottasäestäjäpystyykeskittymäänbassolinjanluomiseenniin,ettäsointujen

soittamistalinjanpäälleeitarvitsejuurikaanmiettiä.Kromaattinenlinjaon

harmonisoitukäyttäenpohjanaFdominanttibebop-asteikkoa(F,G,A,Bb,C,D,Eb,E,

F).Bebop-asteikonsävelillerakentuvatsoinnutonrakennettudiatonisesti(asteikon

mukaan).Bebop-asteikonulkopuolisetäänetharmonisoidaankäyttäendimisointuja.

36

Kuvio17.Harjoituskäännöstenhahmottamisesta

Harjoituksen3(kuvio17)tavoiteonharjaannuttaasäestäjäähahmottamaan

sointujenerikäännöksiä.Harjoituksessaonneljäerisointutyyppiä,muttaharjoitus

onmahdollistatoteuttaakäyttäenminkälaisisasointujatahansa.Harjoitussoitetaan

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

�

�

��

�

�

�

�

��

�

�

��

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

�

�

��

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

�

�

��

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

� ��

��

� � ��

�

�

!� ��

�

�

��

�

�

"� #�$��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

��

�

�

�

��

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

��

��

��

��

��

��

�

�

�

�

�

37

osiokerrallaanniin,ettäalkuunkäännöksetvoidaansoittaailmantempoajalopulta

tempossa.

Kunkäännöksetsujuvat,voidaanerisointujaalkaasekoittamaankeskenään.

EsimerkiksivoidaanaloittaasoittamallaF6-soinnunkäännöksilläylös,jalinjan

tullessaalassoitetaanC7-soinnunkäännöksiä.

38

Kuvio18.Harjoitusbassoäänienliikuttamisesta

Harjoituksen4(kuvio18)tavoitteenaonharjoitellabassoäänenliikuttamista,pitäen

samallaharmonisointiinkäytetysointupakoillaan,tailiikuttaensitämahdollisimman

vähän.

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

��

��

�

�

��

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

��

��

� ��

� �� !� "��

� � ��

�

�

�

�

#$

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

� �

�

��

�

�

�

�

��

��

�

��

�

�

�

�

�

� �

�

��

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

��

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

��

�

��

�

�

��

� �

�

��

�

�

�

�

�

�

� �

�

��

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

�

��

�

�

�

�

��

�

�

�

��

�

��

�

�

��

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

39

Harjoitusonkirjoitettuperinteiseen12tahdinbluesrakenteeseen,jossajokaisen

sointuasteenkohdallaonyhdentahdinajantoistuvakuvio,jotatoistetaanniinkauan

kuinsamaasointuakestää.

BassolinjaanolensaanutinspiraationJimHallilletyypillisistäbassoliikkeistä,ja

harjoituksessaontarkoitusdemonstroidasekäharjoitellasoittoa,jossabassonolessa

aktiivinenonharmoniastaattisempi.

9 Pohdinta

TyönitarkoituksenaolitutustuaJimHallintapaansäestää.Koskasäestäminenkoko-

naisuudessaanontodellaisoaihe,olijärkeväärajatasitäjaaloittaayhdestäsäestä-

misenosa-alueesta.JimHallinsolistinenpuolioliainaollutminulletutumpaa,jase

olikiehtonutminuaainasenmelodisuudenjarauhallisuudentakia.

Hallintapakehitellämelodisiamotiivejaonvertaansavailla.MyöhemminJimHallia

kuunneltuanikorvanipoimivathänenwalkingbass-säestyksenkappaleeltaMyFunny

Valentine,jotaontässäkintyössäanalysoitu.Juurisäestyksenperkussiivisuusoli

elementti,jokakiinnostijakiinnittiensimmäisenähuomioni.

Hänensäestämisensäanalysoimisenjälkeentuntuuoudolta,kuinkakauankului,

kunnesuskalsinalkaatutustuasiihen.Aikaisemmintekniikkaolituntunutliianhaas-

tavaltajamonimutkaiselta.Helppoaseeiolevieläkään,muttanytkoensaaneeni

hyvänkuvanniistäosista,joistatekniikkakoostuu,sekäsiitämillaisiatyökalujasen

toteuttaminenvaatii.

Tekniikananalysoimisenjälkeentehdytharjoituksetolikeinosaadatiivistettyäsen

olennaisimmatpiirteetyksinkertaisiinharjoituksiin.Näidenyksinkertaistenharjoitus-

tentärkeinantionsiinä,kuinkaneantavatkuvantekniikasta,jonkaavullajokainen

materiaaliintutustuvavoikehittääharjoituksiaeteenpäin.

40

JimHallinwalkingbass-tekniikkaeioleitsessäänsuurimysteeritaivarjeltusalaisuus.

Tekniikkakoostuujazz-kitaroinninperuselementeistä,kutensointukäännökset,

FreddieGreen-tyylinensäestyssekähyvääänenkuljetus.Niidenyhdistäminenkita-

rallasoitettuunwalkingbass-säestämiseenluovastijatyylinmukaisestionhaaste,

jonkatutkiminenonolluttodellakehittävää.

JimHallonollutsoittajanaminullesuuriesikuva.Mahdollisuuspäästäsyventymään

hänentapaansasäestääonollutavartavakokemus.Olenainakokenutsuurenkyn-

nyksenomienesikuvienmusiikinperinpohjaiseentutkimiseen.Koskaihailemaniar-

tisti,kutenJimHall,onminulleniinsuurijavaikuttavahahmomusiikillisessaelämäs-

säni,onhänensoittonsatutkiminentuntunutmonestipelottavalta.Tämänpelon

uskonjohtuvansiitä,ettäpelkääntekevänivääriätulkintojatai,ettenymmärrähä-

nensoittoaan.Nyttämäntutkimustyönjälkeenkoenhelpotustasekäylpeyttäteh-

dystätyöstä.

Olenvarmasiitä,ettätulevaisuudessaaionkäyttäätätätyötäapunajatkotutkimuk-

sissa.Olenvakuuttunut,ettähaluanjatkaaJimHallinsäestämisentutkimistasyvem-

minjalaajentaakäsitystähänentavastaansäestää.

41

Lähteet

BradfordRobinso,J.N.d.Page,Walter(Sylvester).OxfordMusicOnline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/20701?q=walter+page&search=quick&source=omo_gmo&pos=1&_start=1#firsthit

Drabkin,W.N.d.Non-harmonicnote.GroveMusicOnline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu28.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/20039

Dyson,G.,Drabkin,W.N.d.Chromatic.GroveMusicOnline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/05718?type=article&type=image&search=quick&q=chromatic&pos=1&_start=1#firsthit

Gridley,MarkC.1994.JazzStyles:HistoryandAnalysis.NewJersey:ASimon&SchusterCompany.

Hall,Devra2004.SketchesfromPROSFolios:JimHall.Verkkoartikkeli.Viitattu21.4.2017.http://www.jimhallmusic.com/about.aspx

Hall,Jim1990.ExploringJazzGuitar.Milwaukee:HalLeonardPublishingCorporation

Hall,Jim.1994.JimHall–JazzGuitarMasterClass(Part2).avi.YouTube-video.Viitattu.28.4.2017.https://www.youtube.com/watch?v=0R2CO56lcHc&t=2178s

Herrera,J.2010.BassPlayer.PlayBass!.MusicPeriodicalsDatabase.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.https://search-proquest-com.ezproxy.jamk.fi:2443/iimp/docview/763168286/9FF4CA5CA4784606PQ/5?accountid=11773

42

Hirsijärvi,S.,Remes,P.&Sajavaara,P.2010.Tutkijakirjoita.15-16.p.Helsinki:Tammi.

Houghton,S.1982.AGuidefortheModernJazzRhythmSection.Oskaloosa,Iowa:C.L.BarnhouseCompany

Joutsenvirta,A.,Perkiömäki,J.N.d.Musiikinteoria1.Hajasävelet.Verkkoartikkeli.Viitattu17.12.2017

http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=15&la=fi

Rolf,J.,Kangas,J.2001.Jazz-kokotarina.Helsinki:ABonnierGroupCompany.

Schuller,G.N.d.Walkingbass.OxfordMusicOnMaline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/29835?q=walking+bass&search=quick&source=omo_gmo&pos=1&_start=1#firsthit

Viinikainen,T.2013.Komppielää!.IdemcoOy/Riffi-julkaisut.

Walkin’ like Mr. Hall

Documents