Virtuaalinen rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön ... · • Telemetria autoissa, tai videopelin pelaajan toimintaa seurattaessa (wikipedia) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita.

Virtuaalinen rakennettu ympäristöRakennetun ympäristön digitaalisten mallien

käyttömahdollisuudetRakennetun ympäristön haasteet ja mahdollisuudet-luentosarja Saimaan amk,

18.3.2015

Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu

• 0,1: 1 : 5 : 400

18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Virtuaalinen rakennettuympäristö


Virtuaalinen rakennettu ympäristöRakennetun ympäristön digitaalisten mallien käyttömahdollisuudet

• Virtuaalinen= kuviteltu, jotain sellaista, josta olemme luoneetkuvan, mutta jota ei todellisuudessa ole olemassakaan

• Rakennettu ympäristö= tiet, kadut, sillat, putket, sähköverkko,talot…

• Digitaalinen= Sana digitaalinen tulee latinan kielen sanastadigitus, joka tarkoittaa sormea. Nykyään digitaalisuusmielletään usein koskemaan sähköisiä järjestelmiä, vaikkavanhoissa koodijärjestelmiin perustuvissa järjestelmissä onkinollut digitaalisia toimintaperiaatteita

• analoginen/digitaalinen• Malli on monimuotoinen käsite. Esim. rakennuksen tietomalli

on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaistentietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa

• 3D –tietomalli = kolmiulotteinen geometria + ominaisuudet• Käyttömahdollisuudet ?

Virtuaalinen seinä- Cave. Kuva: Satavision Oy

Virtuaalikypärä VR Trackin osastolla Finnbuild-messuilla 2014.Kuva: Anu Kainulainen



• Rakennetun ympäristön merkitys:• 99 % ihmisten ajankäytöstä• 74 % Suomen kansanvarallisuudesta• 63 % investoinneista• 46 % kasvihuonepäästöistä• 41 % energian loppukäytöstä• 20 % bruttokansantuotteesta• 11 % työllisyydestä

www.roti.fi18.3. 2015 Timo Lehtoviita

• ROTI 2015-arvosanat• Rakennukset : 7• Liikenneverkot : 7• Yhdyskuntatekniikka :7,5• Digiratkaisut : 6,5• Koulutus ja kehitys: 7-

www.roti.fi

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015 -hanke keräsi lähes satakiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa arvioimaan rakennetunympäristön nykytilaa ja tulevaisuutta. Näkökulmina tarkasteltiinrakennuksia, liikenneverkkoja sekä yhdyskuntateknisiäjärjestelmiä. Lisäksi ajankohtaisina poikkileikkaavina teemoinaselvitettiin digitaalisia ratkaisuita sekä alan koulutusta jakehitystä.

Hankkeen tuloksena syntyi yli 130 kehitysehdotusta, jotka voipelkistää julkiselle sektorille seuraaviksi keskeisimmiksitavoitteiksi.


Digitaalisen tiedon tasoja ja lähteitä

• Big data• Avoin data• Digitaalinen esitysmuoto < ….> digitaalinen tieto• Dwg , pdf ….• Taulukko• Tietokanta• Tietomalli• Metatieto = tietoa tiedosta , esim kirjaston tieto , piirustuksen nimiön

sisältämä tieto jne.


Big data

• Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvientietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekäesittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen

• Big dataksi kutsuttavia tietovarantoja syntyy hyvin monilla eri aloilla. Sen lähteitäovat muun muassa seuraavat:

• Aika- ja paikkatiedot, esimerkiksi navigointipalvelu, joka tallettaa missä asiakas on milläkinhetkellä

• Internetsivustojen lokitiedot• Tekstit, kuten asiakaspalaute tai arvostelut• RFID-merkit• Älykkäät sähköverkot• Laitteiden toimintaa tarkkailevat mittarit• Sosiaalisen median sisältö• Telemetria autoissa, tai videopelin pelaajan toimintaa seurattaessa (wikipedia)


Avoin data

• Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksilletai yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka onavattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksuttahyödynnettäväksi.

• Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla onpääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esim. verkkosivuilta taikaupungin kirjaamosta. Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaantarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiintarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

• http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data/• https://www.avoindata.fi/


Rakennetun ympäristön digitaalinen tieto• Rakennettuun ympäristöön liittyvää tietoa digitaalisessa muodossa

on löydettävissä useista eri lähteistä. Tyypillisiä tietoja ovat mm.maastomallit, maaperämallit, kartta-aineistot, laserkeilausaineistot,väylien ja putkiverkostojen suunnitelmatiedot, energianjakeluunliittyvät verkostotiedot, kaupunkimallit, yksittäisten rakennustenrakennuksien tietomallit sekä paikkatieto.



www.vianova.fi18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Kaupunkimallinnus

• Kaupunkimallinnus = (kaupunki)ympäristön tietosisältöjenjärjestynyttä keräämistä, hallinnointia ja hyödyntämistä.

• sopimuspohjaisia kysymyksiä kuten kiinteistöjä, rakennusoikeuksia, kaavojaja erilaisia muita koskeva tieto

• luonnonympäristöä kuten maaperää, vesiolosuhteita jne koskeva tieto• yhdyskunnan rakennusten, rakenteiden ja infrastruktuurin geometriaa ja

laadullisia ominaisuuksia koskeva tieto.(Anssi Savisalo, Fcg)


• Lappeenrannan kaupunkimalli perustuu kaupungin paikkatieto- jatarkemittaus aineistoihin. Kaupunkimalli sisältää laajan yleispiirteisenkoko kaupungin aluetta LOD1 tarkkuudella kuvaavan ja keskusta-alueeseen rajatun LOD2 ja LOD3 tarkkuudella kuvaavan mallinnoksen.

• Kaupunkimallia hyödynnetään lähtötietona kaavoituksessa jakeskusta-alueen arkkitehtisuunnitelmien havainnollistamiseen.Yleispiirteisen kaupunkimallin avulla voitiin myös todentaapaikkatietoaineistojen 3d laatu ja tehdä päätös niidenjatkokehittämisestä. Kaupunkimallia käytetään lähtötietona alueensuunnittelijoiden keskuudessa. (www.vianova.fi)


www.vianova.fi


paikkatietoikkuna

www.paikkatietoikkuna.fi18.3. 2015 Timo Lehtoviita

virtuaalitampere

www.virtuaalitampere.fi


Google maps /google earth

• Google Earth on karttapalvelu, joka yhdistää satelliitti- ja ilmakuvia sekä paikkatietoja muodostaenmaapallon kolmiulotteisen kuvan. Ohjelman kuva-aineisto on heijastettu pallopinnalle, josta syntyylumemaapallo. Tämän pinnalla on korkeusmalli, jonka avulla tarkastelukorkeutta (kartanmittakaavaa) voi säätää. Samalla karttapistettä voi muuntaa siirtämällä sitä hiirellä.Katseluvaikutelma vastaa karttapallon pyörittämistä. Katselukulmaa voi myös kääntää maan pinnankanssa vaakatasoon. Korkeusmallin ansiosta esimerkiksi vuoristojen syvyysvaikutelma säilyy.Samankaltaisia kolmiulotteisia ohjelmia ovat Virtual Globe, NASA World Wind, TerrainView-Globe jaWindows Live Maps.

www.google.com18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Rakennusten tietomallit

Kuva: Anu Kainulainen

Saimaan amk:n päärakennus: Aarne von Boehm Oy(Architectural design) , Etteplan (HVAC design), Pöyry Oy(Structural Design)


Reaaliaikainen tieto

• Sää• Energiankulutus/energiantuotanto• Kulunseuranta• Liikennevirrat


Ongelma

• Viime vuosien kehitystrendinä on ollut, että julkisilla resursseillatuotettua tietoa jaetaan maksutta käyttäjille, esimerkkejä tästä ovatmm. karttapalvelut ja säätieto. Suuri osa eri tahoilla tuotetustarakennetun ympäristön digitaalisesta tiedosta ei kuitenkaan olekäyttäjien/palveluntuottajien saatavilla ja siksi sitä ei päästälaajemmin hyödyntämään


Digitaalisen tiedon tuottamisenpelisääntöjä/tietomallit• Talonrakennus: Yleiset tietomallivaatimukset YTV 2012 ,

www.buildingsmart.fi• Infra: Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 (julkaistaan

toukokuussa 2015), www.infrabim.fi


Yleistä tietomallinnuksesta jatalonrakennuksen tietomallit


Mikä on tietomalli?BIM = Building Information Model

Rakennuksen tietomalli, on rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojenkokonaisuus digitaalisessa muodossa.

Tietomalliin liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmiulotteisestihavainnollisuuden ja erilaisten simulointitarpeiden vuoksi.

Nykyään BIM = Building Information Modeling

Rakennuksen tietomallinnus

Tietomalliasiantuntija Jiri Hietanen:

”Tietomalli on se yksittäinen uusi tekijä, joka on kaikkien uusien mahdollisuuksien taustalla ”

3D Tietomalli ?

OPEN BIM ?

Tietomalli

Muut suunn.Urakoitsija

Rakennusteollisuus

Ylläpito

Käyttäjät

Piirustukset, muutdokumentit

Copyright: Timo Lehtoviita


DOKUMENTTITIETO – TUOTETIETO (Karstila Eurostep Oy)

Piirustus (tai dokumentti)

Ympyrä 2

6600

Jana 2TekstiYmpyrä 1

Jana 1

Sovellukset:Dokumenttien tuottaminen

Tuotetieto

GlobalId: l8nXRkBE0g^:Qhg6_Y

Classification: 3.1.1.3

Nimi: Beam-02-005

Relaatiot:• Liittyminen• Kuormitukset

Osat:• I-profiili• Reiät• Jänteet• Raudoitus• Valustelu

3D muoto

Sijainti: x, y, z

Materiaali: K50-1

Sovellukset:Tuotemallinnus

Kuvat: Kari Karstila


Vanhan rakennuksen inventointimalli

Lähde: Perttu Valtonen , opinnäytetyö(www.theseus.fi)


Tiedonhallintaa

• Tietomalli on rakennushankkeentiedonhallinnan väline vaatimustenmäärittelystä rakennuksen ylläpitoon.

• Jokainen suunnittelijaosapuoli laatii omattietomallinsa, joista tuotetaanyhdistelmämallit rakennushankkeenkäyttöön

• Tietomalli on yhteinen informaatioperusta,jolle suunnitelmat rakennetaan.


Tietomallinnus talonrakennushankkeen eri vaiheissa(YTV 2012)


1 Tarveselvitys

2 Hankepäätös

3 Päätös tietomallintamisesta

4 Hankesuunnittelu

4.1 Tontti- /Inventointimallit

4.2 Vaatimusmalli

5 Investointipäätös

6 Suunnittelun valmistelu

6.1 Suunnitteluohjelma

6.2 Tietomallinnussuunnitelma

6.3 Suunnittelijoiden valinta

7 Suunnittelusopimukset

8 Tietomallisuunnittelu

8.1 Ehdotussuunnittelu

8.2 Valittu ehdotussuunnitelma

8.3 Yleissuunnittelu

8.4 Hyväksytty yleissuunnitelma

8.5 Rakennuslupatehtävät

8.6 Toteutussuunnittelu

8.7 Hyväksytyt toteutussuunnitelmat

9 Tietomallien laadunvarmistus

10 Rakentamisen valmistelu

11 Urakka- ja hankintasopimukset

12 Rakennusaikaisetsuunnittelutehtävät

13 Rakentaminen

14 Tietomallien laadunvarmistus(toteutus)15 Tietomallien laadunvarmistus(toteuma)

16 Vastaanottopäätös

17 Käyttöönottopäätös

18 Käyttöönotto

19 Takuuaika ja ylläpito

LÄHDE: YTV2012, osa 11

2

788.1

8.28.3

8.4

8.5

8.79

1011

12

13

14

1617

1819

15

34

4.1

4.2

5

66.1

6.26.3

8.6

= TIETOMALLIEN LAADUNVARMISTUSTOIMENPIDE = SOPIMUS/PÄÄTÖS18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Hankkeen tietomallirakenneA Tarveselvitys

HANKEPÄÄTÖSB Hankesuunnittelu

INVESTOINTIPÄÄTÖSC Suunnittelun valmistelu

D Ehdotussuunnittelu (L1)

E Yleissuunnittelu(L2, pääpiirustukset)

RAKENTAMISPÄÄTÖSF Rakennuslupatehtävät

G Toteutussuunnittelu (T2)

H Rakentamisen valmistelu

I Rakentaminen

VASTAANOTTOJ Käyttöönotto

Käyttöönottotehtävät

K TakuuaikaYlläpitotehtävät


Esimerkkikohde: Myllymäenkoulupäiväkoti/laajennusTilaaja: Lappeenrannan kaupunkiSuunnitteluryhmä: Amhold


Tontin malli (ArchiCAD)

Suunnitteluryhmä: Amhold18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Arkkitehtimalli (ArchiCAD)


Rakennemalli (Revit Structure)


Lämpö+ilmanvaihtomalli (MagiCAD)


Vesi+viemärimalli (MagiCAD)


Sähkömalli (CADS Electric)


Valaisimet

Suunnitteluryhmä: Amhold


Yhdistelmämalli (Solibri Model Checker)

Suunnitteluryhmä: Amhold



Tietomallien yhteiskäyttö

• Open BIM (tiedonsiirron standardit):• Rakennuksen tietomalli - IFC• Kaupunkimalli - CityGML• Inframalli - Inframodel (LandXML)• Rajapinnat ?

• ”Lonely BIM”• ”Closed BIM”


Yhdistelmämalli• Talonrakennus: IFC-tiedostoista koottu

yhdistelmämalli (arkkitehti-, rakenne-,talotekniikka- ym. mallit)

• Infrarakentaminen: IFC-tiedostoista jaInframodel-tiedostoista (silta-, väylä-,maisema-, valaistus-, vesihuolto- jageotekniikka) koottu yhdistelmämalli =mallien yhteinen virtuaalinen kuvanto

• Työkaluja:• Solibri Model Checker (IFC , SMC)• Solibri Model Viewer (IFC, SMC)• Tekla BimSight (IFC, DWG , muut)• Vianova VDC Explorer (IFC, InfaModel

(LandXML), muut ?)


Rajapinnat

Tietomallit

Analyysit

Tavoitteet

Luovuus

Jiri Hietanen


TIETOMALLINNUKSEN ELEMENTTEJÄ, ELI MITÄ TARVITAAN ?

Vaatimukset Suunnittelu Rakentaminen Ylläpito

ICTSovellukset Sovellukset SovelluksetSovellukset

Pelisäännöt : Talonrak: YTV 2012, Infra : YIV 2015

Tuotekirjastot Tuotanto-kirjastot

Ylläpidon-kirjastot

Rakennuksenelinkaari

Rakennustietojenelinkaari

/Ref. Pro IT -projekti/

IFC –Yhteensopivuudenstandardi

InframodelAlkuperäinentekijä: KariKarstila


Inframallinnus


Infran tietomalli• Infran tietomallinnus

• Määritellään (mallinnetaan)infran elinkaaren aikaisettiedot ja niiden välisetsuhteet

• Hyödynnetään näinmääriteltyjä tietojatehokkaasti infran elinkaarenaikana

• Inframalli = tilanteen mukaineninfrakohteen tietomalli

• Infran tietomallinnukseen liittyyuseita erilaisia mallikäsitteitä


Lähtötietomalli Nykytilamalli Suunnitelmamalli

Toteutusmalli Toteumamalli Koneohjausmalli

Yhdistelmämalli Koordinaatiomalli Esittelymalli

Siltamalli Inframalli

Lähde: Juha Liukas23.10.2013

Yleiset inframallivaatimukset 2015 –julkaistaantoukokuussa 20151. Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen2. Yleiset vaatimukset3. Lähtötietojen vaatimukset; Lähtötilamallit4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa5. Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet (RO nimikkeet 1000-2000) ja maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje6. Rakennemallit; Järjestelmät (RO nimikkeet 3000)7. Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat (RO nimikkeet 4000)8. Inframallin laadunvarmistus9. Määrälaskenta, kustannusarviot10. Havainnollistaminen11. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössäja ylläpidossa(www.infrabim.fi)


Lähtötietomalli (YIV 2014, luonnos) : osa 3)


Lähde: YIV 2014, osa 3, luonnos18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Lähde: YIV 2014, osa 3, luonnos


Koneohjausmalli (YIV 2014, osa 5.2)

• Tässä osassa määritellään maanrakentamisessa käytettävientoteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- jarataväylien sekä -alueiden pintojen osalta. Yhtenäisillämenettelytavoilla on tavoitteena saadarakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleistayhdenmukaisia ja suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöönsoveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja.

• Huom ! Malliselostus


Infra-tiedonsiirto• Formaatti

• Inframodel / LandXML-tiedonsiirron kehittäminen

• > Inframodel3

• Nimikkeistö• Infra-nimikkeistön

laajentaminen tietomallinnustatukevaksi

• > InfraBIM-nimikkeistö

• Mallinnusvaatimukset• Lähtötietomalli• Toteutusmalli• > InfraBIM-mallinnusvaatimukset

Formaatti

Mallinnus-vaatimuksetNimikkeistö

Tietolähde: JuhaLiukas


Inframodel-formaattia voidaan käyttää mm.

• maastomittaustietojen siirrossa• suunnitteluohjelmien välisessä tiedonsiirrossa• suunnitelmamallien arkistoinnissa• toteutusmallien tuottamiseen koneohjausta varten• toteuma- tai tarketiedon siirtoon työmaalta suunnittelijalle


Inframodel• Inframodel on avoin menetelmä infratietojen siirtoon.

• Menetelmä perustuu kansainväliseen LandXML-standardiin

• Sisältää rakennelaajennuksia LandXML-standardinsallimalla tavalla

• Dokumentoitu suomalaisen käytännön tarpeidenpohjalta.

• Inframodel2 on käytössä oleva versio, joka perustuuLandXML-versioon 1.0, julkaistu 3/2006

• InfraFINBIM-hankkeessa on määritelty Inframodel3-skeema, joka perustuu LandXML1.2-versioon, julkaisu10/2012

• (Lähde: Juha Liukas)


• Projekti, sovellus• Maastomalli –

pisteet/viivat -kolmiot

• Saven alapinta –pisteet – kolmiot

• Tienrakennepinnat:viivamalli –pintamalli –kolmiopinta

• Meluvalli• Aita - kaide• Kaivot – putket• Valaisinpylväs,

jalusta• Liikennemerkkipylv

äs, jalusta –vakiomerkki

• Rata+: km-paalutus, kallistus,vaihdekirjasto

Esimerkki Inframodel3:n tietosisällöstä

Tietolähde: JuhaLiukas18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Esimerkki Inframodel3:n tietosisällöstä

Yläpinnan viivamalli Rakenteiden viivamallit Saven alapinta

Rakenteen alapinta Koko malli Rakennepinnat-aita-kaide

Rakenteen yläpinta Maasto, saven alapinta VarusteetTietolähde: JuhaLiukas18.3. 2015 Timo Lehtoviita

www.inframodel.fi18.3. 2015 Timo Lehtoviita


Siltamallinnus /taitorakenteet


Inframodel-tiedonsiirron hyötynä on mm.

• tiedonsiirron ja sen käytäntöjen yhdenmukaistuminen,• virheiden ja hukan väheneminen• mahdollisuus välittää metatietoa eli varsinaiseen dataan liittyvää

ominaisuustietoa


Käyttömahdollisuudet


Digitaalisen tiedon käyttökohteita

• Tyypillisiä digitaalisen tiedon käyttökohteita esim. Skinnarilankampusalueella voisivat olla esimerkiksi:

• Paikkatiedon hyödyntäminen alueen palveluiden markkinoinnissa• Alueella tehtävän tutkimuksen tiedonlähteenä toimiminen• Alueen kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen apuväline• Tiedon jakaminen alueen käyttäjille , esim. paikallissää, paikkatiedon

hyödyntäminen alueen opastusjärjestelmissä jne.• Alueen historiatiedon kokoaminen, esimerkiksi Salpalinjan bunkkerit,

Skinnarilanhovi


Tietomallinnuksen käyttö infrarakentamisessa

• Tilaaja• Rakennuttaja• Käyttäjä• Suunnittelija: Geo, väylät, putket, sillat, talot• Urakoitsija: Pohjarakenteet, väylät, putket, sillat, talot• Viranomainen : Kaavoitus, rakennusvalvonta , ympäristöviranomainen• Ammattilainen-maallikko


Tietomallit mahdollistavat mm. (YTV 2012):

• Investointipäätöksien tuki vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuuttaja kustannuksia

• Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnitteluaja ylläpidon tavoiteseurantaa varten

• Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen• Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin

tehostamisen• Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa

toiminnoissa


Mitä tarvitaan , jotta tietomallien käyttöonnistuisi mahdollisimman laajasti ?• Suunnittelun tilaaminen mallipohjaisena• Suunnittelun lähtötiedot• Suunnitelmat mallipohjaisina , oltava käytössä inframodel-tiedonsiirto• Mallit, joissa on tarvittava informaatio eri käyttötarkoituksiin:

Inframalli, kaupunkimalli, koneohjausmalli jne.• Välineet tietomallien käyttöön: Serverit, pilvipalvelu, tietokoneet,

tietoverkot, koneohjauslaitteet, mobiililaitteet, ohjelmistot• Osaaminen: Tilaajaosaaminen, suunnittelu, mallien analysointi ja

käyttö, välineiden käyttö, perusymmärrys tietomallintamisesta


Tietomallinnuksen käyttötarkoituksia jahyötyjä infrahankkeissa

• Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi• Koneohjaus• Eri osapuolten välinen viestintä ja yhteistyö• Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa, suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen

kommunikointi ja tiedonvaihto• Konfliktien löytäminen suunnitelma-alojen välillä sekä olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelmien välillä• Konfliktien löytäminen olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelman välillä• Rakentamisen laadun toteamisen helpottuminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin• Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa

parempiin tarjouksiin• Tuotannonsuunnittelu ja –ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin

sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen)• Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa

muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä


www.lego.com


www.colossalorder.fi18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Suunnittelijat

Tilaaja, urakoitsijat jne.

KäyttäjätKuka hyötyy ?

Yhteiskunta

Uudet toimintatavat japalvelut, uusiliiketoiminta

Copyright Timo Lehtoviita18.3. 2015 Timo Lehtoviita

Ongelmia

• Rakennettua ympäristöä ei ole (tieto)mallinnettu juuri lainkaan(geometria+ominaisuudet)

• Laaditut tietomallit on pääosin tehty suunnnittelun ja tuotannontarpeisiin

• Voivatko tietomallit olla avointa dataa ?• Turvallisuus• Tekijänoikeudet jne.


1. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN MINISTERIÖ

2. TIETOMALLI KAIKKIIN MERKITTÄVIIN JULKISIIN HANKKEISIINDigitaalisia ratkaisuja hyödynnetään kiinteistö- ja rakennusalalla yhä vähän, ja vallitsevat käytännötovat usein päällekkäisiä ja käyttäjälle liian monimutkaisia. Tässä olisi helpon harppauksen paikka. Senosana kaikissa merkittävissä julkisissa rakennus- ja korjaushankkeissa on edellytettävä vuoden 2017alusta alkaen tietomallipohjaista toimintaa.

3. ALALLE YHTEINEN KOULUTUS- JA OSAAMISSTRATEGIA

4. SÄÄSTÖJÄ JULKISIIN TILAAJARESURSSEIHIN PANOSTAMALLAHuomattava osa rakentamisen panoksista kuluu yhä hukkaan ja odotteluun, vaikka tarjolla on runsaastituottavuutta parantavia työkaluja elinkaaren eri vaiheisiin. Tila- ja järjestelmätarpeiden oikeallamäärittelyllä, tietomallinnuksella ja uusilla yhteistoimintamalleilla voidaan säästää jopa kymmeniäprosentteja hankkeiden kustannuksista. (www.roti.fi)

Toimenpide-ehdotukset



• 0,1: 1 : 5 : 400


www.marmai.fi


Käyttömahdollisuuksia, esimerkkejä

• Rakennusten energiankulutus – tietomalli – palvelut• Energiankulutuksen ennustaminen

• Talo• Autoreitti• Hiihtoreitti

• Jne.• Käyttäjille on kehitettävä palveluita, jotka perustuvat digitaaliseen

tietoon.


Kiitos


Virtuaalinen rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön ... · • Telemetria autoissa, tai videopelin pelaajan toimintaa seurattaessa (wikipedia) 18.3. 2015 Timo Lehtoviita.

Documents