Vesi Ja Uimavesi

7/17/2019 Vesi Ja Uimavesi

http://slidepdf.com/reader/full/vesi-ja-uimavesi 1/38

Juoma- ja uimaveden valvonta



Ken valvoo

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6740&lan=fi

Talousveden laadusta määrää sosiaali- ja

terveysministeriö (STM), joka on antanut asetuksen

461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja

valvontatutkimuksista. Asetus tuli voimaan 26.5.2000 ja

sillä kumottiin asetuksen 74/1994 määräykset.

Talousveden laatu ja sen valvonta oli saatettava uuden

asetuksen mukaiseksi 25.12.2003 mennessä.

Terveydensuojeluviranomaisten suorittamasta

valvonnasta poistettiin raakaveden valvontavastuu





Talousvesi

















Uimahallit ja hygienia



Ken valvoo?

Yleisten uimarantojen ja uimahallien veden laadun

valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen

tehtäviin.

Myös rannan oheistiloja, rakenteita ja laitteita

tarkkaillaan, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa

uimareille.

Katso:

http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/

allasvesi



Uimarit infektion lähteenä

koko ihon pinnalta

ihon pinnalta huuhtoutuu veteen bakteereita ja ihosieniä.

limakalvoilta

peräaukon kautta

virtsaputkesta

Eräässä kokeessa henkilö oli ammeessa, jossa oli vettä 150 litraa.

Viiden minuutin kuluessa koehenkilöstä huuhtoutui ilman saippuaa

veteen 600 milj. bakteeria.



Kun henkilö peseytyy suihkussa, ihon pinnalta huuhtoutuu 100 000 000

- 3 000 000 000 bakteeria.

On arvioitu, että 1 ml sylkeä sisältää 20 000 000 - 400 000 000

bakteeria.

Limakalvot muodostavat ihon pinnan jälkeen seuraavan merkittävän

bakteerilähteen.

Iholta ja limakalvoilta veteen joutuvat bakteerit ovat usein limakerroksen

peittämiä

tästä syystä bakteerit kestävät suhteellisen hyvin desinfektioaineiden

vaikutuksia.



Tällaiset liman peittämät bakteerit kelluvat yleensä altaan veden

pinnalla ja uimareiden kannalta tällä on melkoinen hygieeninen merkitys

Henkilökohtainen hygienia ja siihen liittyneenä käymäläkulttuuri ovat

eräs merkittävimmistä uimavesien hygieenisistä ongelmista.

On arvioitu, että yhdessä grammassa ulostetta on jopa 100 miljardia

bakteeria

huolimaton peseytyminen käymälässä käynnin jälkeen

aiheuttaa melkoista hygieenistä kuormitusta uima-altaassa



Vaikka virtsa yleensä onkin bakteeritonta, muodostaa uimareiden ”

liraukset ” altaaseen ylimääräisen typpikuorman. Arvion mukaan

jokainen uimari lirauttaa altaaseen uimassa ollessaan 50 - 60 ml virtsaa.

Virtsan ammoniakki muodostaa yhdessä altaaseen lisätyn kloorin

kanssa klooriamiinia. Näiden yhdisteiden desinfektioteho on oleellisesti

huonompi kuin vapaan kloorin teho ja ne aikaansaavat silmien ja

muiden limakalvojen ärtymistä ja aiheuttavat vastenmielisen

uimahallihajun.



Erään arvion mukaan perusteellisen peseytymisen jälkeenkin

altaaseen kulkeutuu yhtä uimaria kohti vielä noin 35 milj. bakteeria ja

120 mg orgaanista ainetta, mm. ihon epiteelisoluja.

Ennen altaaseen menoa suoritettavalla huolellisellakaan

peseytymisellä ei voida täysin estää veden likaantumista.

Eräissä arvioissa on esitetty, että jopa joka sadas uimari voisi toimia

patogeenisten bakteerien kantajana



Eräs tärkeimmistä uima-allasvesien bakteerien erityispiirteistä on niiden

kloorinkestävyys.

Desinfektioaineen vaikutusta arvioitaessa vaikutusaika on ratkaiseva

Escherichia coli on yleisin indikaattoribakteeri uimavesien hygieenisen

tilan tarkkailussa

E. coli bakteerin 100 % :seen tuhoutumiseen vaadittavan kloorin

pitoisuus riippuu veden lämpötilasta, ph:sta ja orgaanisen aineen

määrästä ja laadusta.

Mitä enemmän vedessä on orgaanista ainetta, sitä suurempi osa

kloorista kuluu tämän aineen hapettamiseen

Uimavesi ja desinfektio



Veden pH:n vaikutus ilmenee siten, että mitä korkeampi pH on, sitä

enemmän klooria tarvitaan bakteerien tuhoamiseen, joten desinfioinnin

kannalta on siis mahdollisimman alhainen pH-arvo edullinen.

Yleisesti voidaan todeta, että vapaan kloorin pitoisuus 0.4 mg/ l riittää

tuhoamaan E. coli bakteerin lähes 100 %: sti yhden minuutin

vaikutusajassa.

Otsoni:

Otsoni tuotetaan paikan päällä uimahallissa kuivatusta ilmasta

otsonaattorilla sähköpurkauksen avulla. Otsoni pitoisesta ilmasta

liuotetaan se veteen.



Maamme uimahalleissa on keskimääräinen otsonin annostus yleensä

0,3 - 0,6 g / m.

Lähtökohtana onkin Suomessa aina ollut, että otsonia käytetään

uimahallin vedenpuhdistamolla, mutta se poistetaan vedestä ennen

altaaseen johtamista.

Poisto tapahtuu normaalisti aktiivihiilisuodatuksella.

Koska altaissa täytyy olla desinfiointiainetta, annostellan veteen myös

klooria.

Otsonointi ja klooraus eivät ole toisiaan poissulkevia desinfiointi- ja

hapetusvaihtoehtoja.



Otsonin käyttö uimavesien puhdistuksessa perustuu siihen, että

otsonoinnilla vaikutetaan veden laatuun siten, että myös kloorauksen

toimintaedellytykset paranevat.

Useimpiin mikro-organismeihin, erityisesti viruksiin nähden, on otsoni

tehokkaampi desinfiointi menetelmä kuin kloori.

Kuitenkin on organismeja, jotka ovat kestävämpiä otsonia kuin klooria

vastaan

Kokonaisuutena katsoen desinfioinnin osalta on otsonin ja kloorin

samanaikainen käyttö edullista ja voidaan runsaastikin kuormitetuissa

uimahalleissa ylläpitää erinomainen, uimareita miellyttävä veden laatu.



Stafylokokit

Stafylokokit aiheuttavat erilaisia tauteja, jotka ilmenevät pääasiassa

iholla ja vähäisissä määrin myös limakalvoilla, hengityselimissä tai

nenäonteloissa

Stafylokokit ovat yleisimpiä uimavesissä tavatuista bakteereista. Ne

kestävät klooria suhteellisen hyvin. Niiden esiintymisen

mahdollisuutta ei voida osoittaa E. coli määrityksellä

Streptokokit

Normaalisti streptokokkeja (Streptococcus salivarius ) erittyy suun

ja nenän limakalvoilta sekä nielusta. Vastaavasti S. faecalis

bakteerien alkuperä on suolisto

Uima-altaista löydetyt mikrobit ja niiden terveydellinen

merkitys



Pneumokokit

Pneumokokkeja saattaa esiintyä uimavesissä, vaikka niiden

todennäköisyys onkin vähäinen. Ne eivät siedä kovinkaan hyvin

klooria

Mycobacter ium

Mycobacterium balnei , uima-allas mykobakteeri on aiheuttanut

kirjallisuuden mukaan joitakin tapauksia, lähinnä kroonisia

haavaumia uimareissa.

Salmonella

Ei ole juurikaan löydetty uimavesistä. Syy tähän, Salmonella kestää

huonosti klooria.



Mikäli uimavesi täyttää hygieeniset vaatimukset

kolibakteerien suhteen, ei siinä ole myöskään Salmonella

bakteereita.

Saadakseen Salmonella tartunnan, uimarin on nieltävä

verraten suuri annos Salmonella bakteereita.

Pseudomonas aeruginosa

On eräs merkittävä uimareiden levittämä bakteeri ja on

myös yleisin uimavesien kautta leviävä patogeeninen

bakteeri ( Pipes, 1978 )

Sen on todettu aiheuttaneen sairauksia varsinkin

porealtaissa käyneissä henkilöissä.



Chlamydia

Kestää verraten huonosti klooria, joten se eliminoituu

yleensä tehokkaasti desinfioinnissa.

Tämä patogeeni tuleekin kysymykseen lähinnä vain

puutteellisesti klooratuissa uima-altaissa.

Leptospira

On hyvin harvinainen uima-altaiden kautta leviävä

patogeeninen bakteeri.

Trichomonas

Voidaan pitää eräänä mahdollisena uimarien terveyttä

vaarantavana eliönä



Ameebat

Nämä eliöt kestävät suhteellisen hyvin klooria.

Kloramiinikonsentraatio 2 mg / l tappaa ne vasta kahden

tunnin vaikutusajan kuluttua.

On esitetty, että uima-altaiden veden lämpötila olisi

pidettävä < + 25 ºC, koska tämän lämpötilan alapuolella

esim. Naegleria fowleri ei pysty lisääntymään.

Sienitaudit

Erilaiset sienitaudit leviävät tutkimusten mukaan uimaloitten

välityksellä

norovirus leviää uimaloitten välityksellä



Kriittisiä paikkoja ovat jatkuvasti kosteat tilat kuten pesutilojen lattiat ja

löylyhuoneen alimmat tasot ja lattiat.

Uimahallitilojen lämpötila ja kosteus antavat suotuisat olosuhteet

mikrobeille

Puhdistusaineen valintaan tulee kiinnittää huomiota. Emäksinen

desinfioiva puhdistusaine tehoaa sekä kehon likaan että yleislikaan ja

desinfioi samalla.

Uima-allashuone, pesuhuone, WC:t kuin pukeutumistilatkin tulisi

puhdistaa desinfioivalla pesuaineella.



Porealtaat

Porealtaiden ominaisuudet suosivat patogeenisten bakteerien kuten

Pseudomonas aeruginosan kasvua.

Legionella voi levitä poreallasveden aerosolisoitumisen välityksellä ja

aiheuttaa hengitystieinfektioita.

Porealtaille on ominaista pieni vesimäärä kylpijämäärää nähden, veden

korkea lämpötila ( 36 - 40 ºC ), suuri kuormitus ja tehokas ilmastus.

Lämpimässä ilmastoidussa poreallasvedessä ihmisestä peräisin olevat

bakteerit, myös taudinaiheuttajat, lisääntyvät helposti.

Lisäksi tehokas poreistus irroittaa kylpijöiden iholta tehokkaasti

epäpuhtauksia.



Huolellinen peseytyminen ennen kylpemistä on tärkeää.

Altaiden puhdistukseen tulee myös kiinnittää erityistä huomiota, jotta

orgaaninen lika saadaan poistettua.

Lähteet:

Seppänen, H. Vesihygienia ja Desinfektio

Ympäristö -ja Terveys. 5 / 87



LEGIONELLAT





Ominaisuudet

gram-negatiivisia sauvoja

yleisiä makeiden vesien bakteereja

ihmisessä elävät valkosolujen sisällä

ei kuulu ihmisen normaaliflooraan

rikastajina toimivat veden käyttö-ja jakelujärjestelmät

sekä ilmastointikanavat

Legionella pneumophila tunnetuin



Tarttuvuus ja epidemiologia

viihtyvät kosteissa ja lämpimissä oloissa

tartunta saadaan vedestä vesihöyryn aerosolihiukkastenvälityksellä, jotka hengitetään keuhkoihin

myös suora vesikontakti esim. haava-alueella mahdollinen

tartunta ei leviä ihmisestä toiseen

Suomessa vuodesta 1979 yht. n. 300 tapausta (yleensäetelästä palaavilla matkailijoilla)



Infektiot

Legionella keuhkokuume

L. pneumiphila aiheuttaa

itämisaika: 2-10 vrk

oireet: mm. kuume, yskä, rintakipu, päänsärky,sekavuus, vatsakivut, bradykardia, keuhkomuutoksetröntgenissä

tauti etenee nopeasti

altistavia tekijöitä: immunosuppressio, syöpä,alentunut vastustuskyky, AIDS, astma



…jatkuu

Pontiac-kuume

L. pneumophila aiheuttaa

itämisaika: 1-2 vrk

oireet: nopea alku, muistuttavat flunssan oireita

(lihaskivut, kuume, yskä, päänsärky)

lievempi legionelloosi



Laboratoriodiagnostiikka

Viljely

2-10 vrk vaatii erityiset kasvatusalustat ja –olosuhteet tehdään mm. ysköksestä, biopsioista, imulimasta, BAL-

nesteestä

Suora immunofluoresenssivärjäys

nopein diagnosointimenetelmä löytää kaikki L. pneumophilan 14 serotyyppiä posit. tulos 100 % spesifinen ei yhtä herkkä kuin viljely



…laboratoriodiagnostiikka

Epäsuora immunofluoresenssi

Nukleiinihappohybridisaatio korkea spesifisyys ei yhtä herkkä kuin viljely

EIA, RIA, latexagglutinaatiotestit

Serologia käytetään vähän, soveltuu epidemiologiseen

seurantaan



Lääkehoito ja herkkyys

Useat lajit resitenttejä penisilliinille ja kefalosporiineille

Erytromysiini paras antibiootti

teho perustuu sen kykyyn tunkeutua makrofagien sisälle,

joissa legionella-bakteerit lisääntyvät

hoidon kesto n. 3 vkoa

Vesi Ja Uimavesi

Documents