Vesa Hakkarainen, Are: Talo on tekniikkalaji

2

EDISTYKSELLINEN JA PALVELEVA TALOTEKNIIKKATALO KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

Yhteistyössä asiakkaan kanssa• tuotamme energiansäästöjä• parannamme sisäolosuhteita• lisäämme viihtyvyyttä• parannamme kustannustehokkuutta.

Palvelemme asiakkaitamme 2 800 ammattilaisen voimin• kaikkialla Suomessa, 25 paikkakunnalla• paikallisesti Venäjällä Pietarissa.

Liikevaihtomme 2014 oli 377 milj. euroa.• Pääliiketoiminnat ovat Urakointipalvelut ja Kiinteistöpalvelut

Olemme yli 100-vuotias suomalainen perheyritys ja osa Onvest-konsernia.

3

CLEANTECH ARESSA ELI ARE SENSUS• Sensus huolehtii tilojen lämmityksestä, jäähdytyksestä, ilmanvaihdosta ja valaistuksesta. Sensuksen ansiosta

kiinteistön sisäolosuhteet ovat optimaaliset kaikkina vuoden aikoina.• Are Sensus on:

• kehitetty yhdessä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa• patentoitu talotekniikkajärjestelmä.

• Sensus vähentää merkittävästi ostoenergiaa lämmityksessä ja jäähdytyksessä. • Energiatehokkuus on todennettavissa päätöksentekovaiheessa energialaskennalla.• Asiakaskohteissa on saavutettu jopa 30 % säästöt ostoenergiassa.

• Sensuksella saadaan erinomaiset sisäolosuhteet ja muuntojoustavuutta.• Asiakaskohteissa käyttäjätyytyväisyys on ollut erinomainen.

• Investointikustannukset eivät ole perinteisiä kalliimpia.• Noin kolmekymmentä toteutettua toimistokiinteistöä.

• Ammattimaiset kiinteistösijoittajat ovat todenneet järjestelmän edut ja valinneet sen useisiin kohteisiin.• Yhteen julkisen hankinnan kohteeseen on kilpailuttamisen jälkeen valittu Sensus. Tässä kohteessa rakennuttajan

tavoitteet energiankulutuksessa ja käyttäjätyytyväisyydessä ovat toteutuneet.• Käytännössä järjestelmää ei ole hyväksytty julkisen hankinnan urakkakilpailuihin.

4

TALOTEKNIIKKAJÄRJESTELMÄT JULKISISSA HANKINNOISSA• Julkisen sektorin tulisi ottaa aktiivinen rooli tukea uusia, potentiaalisia tuotteita niin, että yritykset saavat tuotua omat,

innovatiiviset cleantech-tuotteet kotimarkkinoilla tunnetuksi. Vienti lähtee käyntiin, kun yrityksillä on riittävästi näyttöä ja kokemusta kotimarkkinoilta, joissa julkisella sektorilla on

iso rooli.

• Tavoitteelliset ja kunnianhimoiset rakennusmääräykset ovat erittäin hieno asia. Energialaskentaosaaminen ja valmiudet tehdä energiatehokkuusvertailuja on olemassa.

• Haasteena Suomessa on, että energiatehokkuutta tarkastellaan ensisijaisesti osana rakennuslupaprosessia ja tarkastelut koskevat käytännössä yksittäisiä osia ja komponentteja, ei niinkään kokonaisuutta.

Energiatehokkuus ei ole aktiivinen osa hankintapäätöstä ja julkisista hankinnoista puuttuu aidot energiatehokkuuslaskelmat talotekniikkajärjestelmistä.

• Hankintalaki mahdollistaa kokonaiskustannusten tarkastelun, mutta käytäntö on osoittanut, että julkiset hankintapäätökset tehdään pääasiallisesti hankintahintaperusteisesti.

Hankintalakia pitäisi soveltaa sen tavoitteiden mukaisesti siten, että hankintapäätökset tehdään energiatehokkuuden ja elinkaarenaikaisten kokonaiskustannusten perusteella.

KIITOS