Verkostoitunut toteutus Yhteistoimintamallin mukai- sen koulutuksen prosessi IoTTi -projekti
Verkostoitunut toteutus Yhteistoimintamallin mukai-sen koulutuksen prosessi
IoTTi -projekti
1
SISÄLLYS
LYHENTEET JA TERMIT ............................................................................................. 3
NOTAATIOT ................................................................................................................. 5
1 JOHDANTO ........................................................................................................... 5
1.1 Verkostoitunut toteutus, määritelmä............................................................. 5
1.2 Yleiskuva ..................................................................................................... 7
2 TOIMENPITEITÄ PERUSTETTAESSA VERKOSTOITUNUT TOTEUTUS ............ 9
2.1 Koulutuksen myynti ..................................................................................... 9
2.1.1 IoT-koulutustarve .......................................................................... 11
2.1.2 Aloite verkoistuneen koulutuksen järjestämiseen .......................... 11
2.2 Opiskelijarekrytointi ................................................................................... 12
2.2.1 Tarkennuksia opiskelijarekrytoinnin prosesseihin .......................... 15
2.2.2 Markkinointi .................................................................................. 15
2.2.3 Tarjouspyyntö/kilpailutus – tarjous – sopimus –skenaario ............. 16
2.2.4 Räätälöity koulutus asiakkaalle ..................................................... 16
2.2.5 Erityisrahoitettu koulutus ............................................................... 16
2.2.6 IoTTi-verkostomaisen toimintatavan huomioiminen ...................... 17
2.3 Koulutuksen sopimukset ............................................................................ 17
2.3.1 Alkutilanne .................................................................................... 19
2.3.2 Sopimusesityksen laadinta AMKeille ............................................. 19
2.3.3 Neuvottelut ................................................................................... 20
2.3.4 Sopimuksen hyväksyntä ............................................................... 20
2.3.5 Riskien huomioinen sopimuksissa ................................................ 20
2.4 Koulutuksen sisällön suunnittelu ................................................................ 21
2.4.1 IoT-koulutuksen sisältö ................................................................. 23
2.4.2 Osaamisrekisterit .......................................................................... 24
2.4.3 Osaamisrekisterin toteutus............................................................ 24
2.4.4 Yhteistyöverkoston haasteet ......................................................... 24
2.5 Koulutuksen ajoituksen suunnittelu ............................................................ 25
2.5.1 Koko ajoituksen suunnittelu .......................................................... 26
2.5.2 Oman ajoituksen suunnittelu ......................................................... 27
2
2.5.3 Ajoituksien yhteensovittaminen ..................................................... 27
2.5.4 Muita havaintoja ............................................................................ 28
2.6 Opettajien osaamisen kartoitus .................................................................. 29
2.7 Opettajien työaikasuunnitelmiin sisällyttäminen ......................................... 32
2.8 Toteutuksen perustaminen ........................................................................ 34
2.8.1 Pitkän toteutuksen perustaminen .................................................. 35
2.8.2 Lyhyttoteutuksen perustaminen .................................................... 35
2.9 Opiskelijan kirjaaminen ja ilmoittautuminen toteutukselle ........................... 36
2.10 Opiskelijan hyväksyminen toteutukselle ..................................................... 38
2.11 Opiskelijan suoritusten kertyminen toteutukselle ....................................... 39
2.12 Arviointi verkostoituneessa toteutuksessa ................................................. 39
2.12.1 Kurssisuoritusten arvioinnit ........................................................... 42
2.13 Todistuksen kirjoittaminen, kun opiskelija suorittaa vain tämän
verkostoituneen toteutuksen ...................................................................... 42
2.13.1 Todistusten kirjoittaminen ............................................................. 43
2.13.2 Todistusten jakelu ......................................................................... 43
2.14 Opiskelijoiden arviointien arkistointi verkostoituneessa toteutuksessa ....... 43
2.14.1 Tarkennuksia kaavioon ................................................................. 45
2.15 Opintojaksopalaute .................................................................................... 45
3 YHTEENVETO .................................................................................................... 48
3.1.1 Muuta pohdittavaa ........................................................................ 48
LIITTEET .................................................................................................................... 49
3
LYHENTEET JA TERMIT
Järjestävä AMK verkostomaisen IoT-koulutuksen järjestämisvas-
tuussa oleva ammattikorkeakoulu; ts. se ammatti-
korkeakoulu josta koulutus tilataan
Osaamisrekisteri yksi koulutusverkoston ostajien käytössä oleva re-
kisteri, josta selviää IoTTi-verkoston ammattikor-
keakoulujen IoT-alan koulutukseen tarjoamat osaa-
miset (asiasisällöt, laajuudet, hinnat, yhteystiedot).
Lähtökohtana on jokaisen hankkeeseen osallistu-
van ammattikorkeakoulun OPS. Rekisteriä ylläpitää
AMKien koulutusmyynnit.
Toteuttava AMK verkostomaiseen IoT-koulutukseen koulutuksen
osia tarjoava ammattikorkeakoulu jolta Järjestävä
AMK tilaa opetusta
IoTTi osaamisverkosto IoT-alan koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulujen
verkosto josta poimitaan tutkinnon osia tarjottavaan
IoT-aiheiseen koulutukseen
Oppimisalusta Järjestelmä, johon varastoidaan koulutuksen osien
materiaalit ja ylipäätään digitaaliset sisällöt. Järjes-
tävän ammattikorkeakoulun järjestää tämän; esi-
merkiksi moodle käy tässä; se tarjoaa mm. opetus-
sisältöjen varastoinnin, viestinnän, kalenterin ja mo-
nenlaiset tehtävämäärittelyt sekä tentit.
Koulutuksen suunnittelu-
järjestelmä
Järjestelmä, johon järjestettävän IoT-aiheisen kou-
lutuksen rakenne kootaan järjestävän AMKin toi-
4
mesta. Tutkintokoulutuksen osalta Peppi-tietojärjes-
telmää käytetään yleisesti opetuksen rakenteen, to-
teutuksen suunnitteluun ja opiskelijoiden opintosuo-
ritusten kirjaamiseen
Kurssivaranto Ammattikorkeakoulun tarjoamien kaikkien opinto-
jaksojen muodostama joukko sekä erilliskoulutus
Opintosuoritusrekisteri Järjestelmä, johon talletetaan tiedot opiskelijoiden
opintosuorituksista. Esim. Peppi-järjestelmä on täl-
lainen. Kevyempi ratkaisu on toimisto-ohjelmilla pi-
detty opintojaksorekisteri (Excel-työkirja).
5
NOTAATIOT
Prosessin merkintätavat ovat
Prosessin aloitus- tai lopetusmerkintä. Tässä ilmaistaan
mitä on tapahtunut ennen kyseistä prosessikuvausta ja mi-
ten prosessikuvaus päättyy. Tämä ei ole prosessi itses-
sään.
Aktiviteetti (Prosessikuvaus)
Tietojärjestelmä/rekisteri/tietokanta.
Valintamahdollisuus
Dokumentin tuloste (paperinen tai digitaalinen)
Uimarata eli toiminnot on esitetty tässä kronologisessa jär-
jestyksessä.
5
1 JOHDANTO
Tässä dokumentissa määritellään vaatimukset verkostoituneelle koulutukselle. Huo-
miota kiinnitetään erityisesti koulutuksen suunniteluun ja toteutukseen kun tavoitteena
on luoda verkostoitunutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaista aikuiskoulutusta.
Koulutus voi olla lyhyt kursseja tai opintopisteitä tuottavaa pitempi kestoista koulutusta.
Verkostoitunut tarkoittaa, että toteuttajia on useista eri ammattikorkeakouluista tai muista
organisaatioista.
1.1 Verkostoitunut toteutus, määritelmä
6
Verkostomallin rakennekuva
Verkostoitunut toteutus voi olla:
opintojen toteutus yhden ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoille tai
tavallisille opiskelijoille, niin että sisältöjä tuottavat ja oppimista ohjaavat ja
arvioivat usean eri ammattikorkeakoulun opettajat.
opintojen toteutus usean ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoille tai
tavallisille opiskelijoille, niin että sisältöjä tuottavat ja oppimista ohjaavat ja
arvioivat usean eri ammattikorkeakoulun opettajat.
opintojen toteutus yhden tai usean ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen
erillisrahoitetulle opiskelijaryhmälle, niin että sisältöjä tuottavat ja oppimista
ohjaavat ja arvioivat usean eri ammattikorkeakoulun opettajat. Erillisrahoite-
tulla ryhmällä tarkoitetaan tässä opiskelijaryhmää, joka osallistuu yksityisen
tahon tai julkishallinnon tilaamaan koulutukseen.
Verkostoitunut toteutus voi olla myös yhdistelmä edellä mainituista. Tällöin samalle
toteutukselle osallistuu erilaisen opiskelijastatuksen omaavia opiskelijoita. Osa suo-
rittaa tutkintoa, osa suorittaa vain rajattua opintokokonaisuutta.
Edellä mainittu monimuotoisuus aiheuttaa vaatimuksia opintojen perustamiselle kor-
keakoulujen järjestelmiin, opiskelijoiden ilmoittautumiselle opintoihin ja arviointien kir-
jaamiselle.
Tässä tarkastellaan erityisesti verkostoitunutta aikuiskoulutuksen mallia.
7
1.2 Yleiskuva
Prosessi Selitys
2.1 Koulutuksen myynti Järjestävä AMK tekee asiakkaalle tarjouksen, joka
on suunniteltu yhdessä toteuttaja-AMK:ien
kanssa. Järjestävä AMK vastaa pääosin markki-
noinnista, tosin siinä ei välttämättä tarvitse vielä
olla toteuttava-AMK:t mukana. Kustannusten las-
kenta tehdään yhdessä; asiasisällöt harkitaan ky-
synnän ja asiakkaan tarpeen mukaan. Tarjouk-
sessa kerrotaan koulutuksen toteuttajat.
Koulutuksen sopimukset Eri AMK:ien välillä on oltava sopimukset kuin
myös Järjestävä-AMK:n ja asiakkaan välillä on ol-
tava sopimus.
Opiskelijarekrytointi IoT-koulutukseen rekrytointi tehdään yrityksien,
julkisten rahoittajien tai AMKien yhteistyönä
Koulutuksen sisällön, ajoituksen
ja resurssoinnin suunnittelu
Toteutuksiin osallistuvien AMK:ien suunnittelutyö:
koulutuksen sisältö, opettajien osaamisen kartoi-
tus ja työaikasuunnitelmat.
8
Koulutuksen toteuttaminen Opiskelijoiden hyväksyminen, kirjaaminen ja il-
moittautuminen sekä toteutusten perustaminen
oppilashallinnontietojärjestelmään (Peppi). Koulu-
tus voidaan käytännössä toteuttaa sopimuksen
mukaan lähiopetuksena tai verkossa.
Koulutuksen päätöstoimenpiteet Opiskelijoiden arvioinnit, todistukset ja palautteen
kerääminen. Koulutuksen tietojen arkistointi
9
2 TOIMENPITEITÄ PERUSTETTAESSA VERKOSTOITUNUT TOTEUTUS
2.1 Koulutuksen myynti
Koulutuksen tarjous tehdään yhdessä toteutukseen osallistuvien AMK:in kanssa. Lopul-
lisen tarjouksen tekemisen hoitaa järjestävä AMK. Prosessi etenee alla olevan kuvan
mukaisesti. Jotkin alla olevista prosesseista (esim. resurssoinnin selvittäminen, käytet-
tävät tilat jne.) selvitetään tässä kohden alustavasti mutta niitä on tarkennettava jos tar-
jous tulee hyväksytyksi silloin kiinnitetään lopullisesti kouluttava henkilöstö, tilat ja muut
resurssit.
Prosessi Selitys
Tarjonnan selvittäminen Tarjonnan selvittäminen, tarjouspyyntöön vastaa-
minen, lähtee liikkeelle selvityksestä, missä kar-
toitetaan, kuinka uudesta toteutuksesta on kyse.
Aluksi selvitetään ne taloudelliset näkökohdat joi-
den pohjalta verkoistuneen osaamisverkoston
10
opettajat voidaan resursoida tarjottavan koulutuk-
sen käyttöön.
Resurssoinnin selvittäminen Koulutuspäällikkö tai koulutussuunnittelija, jolla
on vastuu koulutusohjelman opettajaresursseista,
tekee arvion opettajien käytettävyydestä tarjotta-
vaan tai myytävään koulutukseen.
Resursointi ehdotus Koulutuspäällikkö tai koulutussuunnittelija tekee
ehdotuksen käytettävissä olevista opettajaresurs-
seista
Sisällön tuottaminen Opettaja arvioi kuinka paljon resursseja oppima-
teriaalin tekeminen tarjottavaan koulutukseen
vaatii. Tämä tieto on myös koulutuspäällikön/kou-
lutusvastaavan tiedossa, kun hän tekee resur-
sointiehdotuksen.
Toteutusaikataulu / käytettävät
tilat, lisenssit,
Järjestävän AMKin maksullinen palvelutoiminta
tekee alustavat tilavaraukset tarjouspyyntöön liit-
tyvällä aikataululla. Aikataulun osalta pitää pyrkiä
joustavuuteen; esim. sovitaan kolmen päivän kou-
lutus välillä ma – ke mutta ei kiinnitetä tarkkaa
aloituspäivää kuin vasta myöhemmin. Samalla
selvitetään mahdollisten lisenssien soveltuvuus
tarjottavaan koulutukseen
Tarjouksen tekeminen Taloudellisen pohjan ja käytettävissä olevien tilo-
jen perusteella järjestäjävastuussa olevan AMKin
maksullinen palvelutoiminta laatii tarjouksen. Tar-
vittaessa tarjous katselmoidaan toteuttavan
IoTTI-verkoston toimesta.
IoT-aiheisia koulutustarjouspyyntöjä varten kaikkien verkostossa olevien AMKien on jul-
kaistava yhteydenottopisteensä; esim. AMKin maksullisen palvelu- tai kurssitoiminnan
julkisilla sivuilla kerrotaan sen mahdollisuudesta järjestää IoT-aiheista verkostomaista
11
koulutusta (myös räätälöityä sellaista) sekä yhteystiedot keneltä henkilöltä asiaa voi tie-
dustella lisää.
AMKien tulee olla myös itse aktiivisia houkuttelevien kurssin markkinoinnissa ja jatku-
vassa tarjouskilpailuportaalien seurannassa.
2.1.1 IoT-koulutustarve
Kasvava IoT-koulutustarve Suomessa on todettu monessa yhteydessä usean yrityksen
ja koulutusorganisaation kanssa. Valmiiksi luotujen IoT-koulutuspakettien tulisi sen olla
kysyntää vastaavia ja AMKin kannalta taloudellisesti kannattavia sek AMKin muita ta-
voitteita tukevia.
IoT-ala muuttuu joiltain osin kovalla vauhdilla ja yritykset useimmiten hakevat uusinta
tietoa jota heillä ei vielä ole. Toisaalta IoTTi-koulutus pitäisi koostaa tutkintokoulutuksen
osista . Koulutussisällöt ovat huomattavasti jähmeämpiä muuttumaan. Mikään ei estä
uusinta uutta olevien IoT-teknologioiden ottamista mukaan tutkintokoulutukseen ellei sit-
ten resurssikysymykset.
Valmiiden koulutuspakettien sisältöjen pitäisi siten olla riittävän joustavia jotta muutokset
niihin olisivat mahdollisia mutta riittävän jähmeitä jotta homma ei menisi kertakäyttöisten
kurssien tekemiseksi joka taas toteuttavan AMKin kannalta on usein kannattamatonta
liiketoimintaa.
Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta on huomattava että yritysten aika on kallista ja
uuden osaamisen haltuunottamiseen löytyy ajasta ja paikasta vapaita ilmaisia tapoja.
Esimerkiksi avoimien verkkoyliopistojen luentoja tai isojen teknologiayritysten tutoriaa-
leja projektiaihioineen jne. Verkoistuneen koulutuksen tulee tarjota koulutuksessa jotain
lisäarvoa edellisiin nähden.
2.1.2 Aloite verkoistuneen koulutuksen järjestämiseen
Kokemusten perusteella aloite koulutuksen järjestämiseen voi tulla kahdella tavalla:
12
1. Muut alan toimijat – yleensä julkiset organisaatiot – järjestävät kilpailutuksen
koulutuksen tarjoamisesta johon AMKin maksullinen palvelutoiminta tarttuu mi-
käli koulutuksen järjestäminen koetaan järkeväksi (esim. taloudellisesti kannat-
tavaksi). Tässä vaihtoehdossa tilaaja voi ottaa suoraankin yhteyden johonkin
AMKiin erityisesti jos mitään kilpailutusvelvoitetta ei ole ja tilaaja ajattelee saa-
vansa sopivaa koulutusta tuntemastaan AMKista.
2. Järjestävä AMK tarjoaa tiettyyn aihealueeseen liittyviä valmiita koulutuksia
markkinoille. Näiden tarve, kysyntä ja sisältö on selvitetty jotta sopivia kaupaksi
meneviä koulutuspaketteja voidaan laittaa tarjolle.
Ensimmäisessä tapauksessa koulutuksen sisältö sovitaan tilaavan asiakkaan kanssa ja
toisessa vaihtoehdossa AMKin on itse oltava aktiivinen ja ennakoitava markkinatilan-
netta sisällön suunnittelussa.
Kilpailutusta varten koulutuksen tarjouspyyntöjä jätetään nykyään kahteen julkiseen por-
taaliin: Hilma- ja Hanki-portaaleihin (https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ ,
https://www.hanki-palvelu.fi/ ) joita AMKien maksullinen palvelutoiminta käy säännölli-
sesti lävitse sopivia tarjouspyyntöjä löytääkseen.
2.2 Opiskelijarekrytointi
Alla oleva kaavio kuvaa miten koulutukseen voidaan rekrytoida opiskelijoita.
Kuvan uimaratakaavio on yleinen: se kattaa kaikenlaiset tulevaisuudessa mahdolliset
verkoistuneet koulutukset ja niiden osalta nimenomaan rekrytoinnin. Tämän luvun pe-
rässä on vielä kuvattu eräs IoT-koulutuksen erikoistapaus joka perustuu siihen että OKM
on myöntänyt lisärahaa käytettäväksi aihepiirin koulutukseen alueiden rakennemuutok-
sen edistämiseksi.
13
Opiskelijarekrytointi
Järj
est
äjä
AM
K: m
aksu
llin
en p
alve
luto
imin
taT
uo
tta
jaA
MK
(e
sim
erki
ssä
1;
voi o
lla m
on
ta)
Tarve myydä IoT-koulutusta
Itse valmisteltu IoT-koulutus
Tartutaan tarjouskilpailutu
kseen IoT-koulutuksesta
Räätälöity koulutus asiakaalle
AMKin koulutuksen mainonta
Tarjousmenettely Hyväksytty tarjousKoulutuksen tilaaja järjestää oppilaat
Yritysten kontaktointi
IoT-koulutuksen hahmottelu
kiinnostuneilleSopimus
IoT-koulutuksen tarkentaminen:
oppilaat yrityksestä
IoT-koulutus toteutuu
Koulutuksen / osien poiminnan
huomioiminen
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Alta löytyy selitykset ja tarkennukset kaavion symboleille:
Symboli Selitys
Tarve järjestää IoT-koulu-tusta
Järjestävä AMK on todennut tarpeen IoT-aiheiselle osaamiselle vaikutusalueellaan ja mahdollisuuden tuot-taa tähän koulutusta taloudellisesti kannattavasti. Annet-tava koulutus tukee myös AMKin pitkän aikavälin strate-gisia tavoitteita
Itse valmisteltu IoT-koulu-tus
Järjestävällä AMKlla on valmisteltuna IoT-alan tarpee-seen tähtäävä myytävä koulutus.
Tartutaan tarjouskilpailu-tukseen IoT-koulutuksesta
Järjestävä AMK seuraa koulutusalan kilpailutuskanavia ja tarttuu järkeviin IoT-aiheisiin tarjouspyyntöihin.
Räätälöity koulutus asiakaalle
Tässä vaihtoehdossa tunnistetaan IoT-aiheista koulu-tusta tarvitsevia asiakasyrityksiä ja käynnistyy tarjous-pyyntö-/tarjousmenettely.
AMKin koulutuksen mai-nonta
Valmiin koulutuspaketin mainostaminen järjestävän AM-Kin julkisilla sivuilla ja muilla markkinointikanavilla; esim. some-kanavilla (Facebook, Twitter, LinkedIn), lehdissä jne. Markkinointia voidaan tehostaa niin että sitä tekevät kaikki IoT-verkoston AMK:it. Markkinointimateriaaleissa kerrotaan koulutuksen järjestäjät.
Tarjousmenettely Tämä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.1. Tarjouspyyn-töön vastataan tarjouksella, joka tehdään yhdessä ver-koston AMKien kanssa.
14
Yritysten kontaktointi Tähän ei ole mitään formaalia tapaa vaan etsitään koh-deyrityksiä kaikin tavoin ja tehdään heille tiettäväksi rää-tälöidyn IoT-aiheisen koulutuksen järjestämismahdolli-suus.
Hyväksytty tarjous Tähän aiheeseen liittyvät prosessit on kuvattu luvussa 2.1.
IoT-koulutuksen hahmot-telu kiinnostuneille
Tämä tehdään potentiaalisen asiakasyrityksen kanssa. Vielä ei ole varmuutta tekeekö yritys tilauksen koulutuk-sesta mutta tehtävään tarjoukseen tarvitaan tiedot kou-lutuksen yksityiskohdista riittävän tarkalla tasolla ja ne hahmotellaan täällä.
Koulutuksen / osien poiminnan huomioiminen
Tämä prosessi on hahmoteltu luvussa 2.4. Asiaa käsi-tellään myös seuraavassa luvussa lisää.
Koulutuksen tilaaja jär-jestää oppilaat
Opiskelijoiden saaminen hyväksytyn tarjouksen mukai-selle kurssille ei ole ongelma koska tilaaja järjestää op-pilaat paikalle. Tilaaja kertoo heidän tietonsa koulutuk-sen hallinnointia varten.
Sopimus Sopimus räätälöidystä koulutuksesta. Sekä tilaaja että koulutuksen järjestäjä sitoutuvat järjestämään koulutuk-sen sovittua vastinetta vastaan sovittuna ajankohtana ja sisältönä.
IoT-koulutuksen tarkenta-minen: oppilaat yrityksestä
Oppilaiden saaminen räätälöityyn koulutukseen ei ole ongelma sen jälkeen, kun asiakasyrityksen kanssa on sovittu koulutuksen järjestämisestä.
Alla on OKM erityisrahoitukseen liittyvän IoT-aiheisen koulutuksen uimaratakaavio. Koulutuksen jär-
jestäminen tällä tavoin IoT-aihepiiriin liittyen on kertaluonteinen.
Esimerkkitapaus
Opiskelijarekrytointi: OKM-SeAMK -tapaus
Järj
est
ävä
AM
KO
KM
To
teu
ttav
a A
MK
Phase
Tarve tukea IoT-aiheista koulutusta
Rahan varaaminen tarkoitukseen
Hakumenettelyn julkaisu
rahoitukselle
Rahan hakeminen
Kumppanien etsintä & sopimusten
tekeminen hakemusta varten
Sopimuksen tekeminen
Koulutuksen jäjestäjän valinta
Koulutuksen suunnittelu
Osallistuminen koulutuksen
suunnitteluun
Koulutuksen järjestäminen
Koulutus pidetty
15
Hakumenettelyn julkaisun jälkeen järjestävän ja toteuttavien AMKien osalta menetellään
samoin kuin muutenkin verkostomaisen koulutuksen järjestämisessä, mm. etsitään so-
pivat koulutuksen osat verkostosta, koulutuskokonaisuus suunnitellaan ja toteutetaan ja
tähän kaikki osapuolet sitoutuvat (sopimukset).
2.2.1 Tarkennuksia opiskelijarekrytoinnin prosesseihin
Seuraavassa on tarkennettu edellä olevassa uimaratakaaviossa esitettyjä asioita ja nii-
den selityksiä.
2.2.2 Markkinointi
Valmiita koulutuspaketteja markkinoidaan AMKien julkisilla WWW-sivuilla. Ne ovat sieltä
kuitenkin hankalasti löydettävissä eikä niillä ole näyttänyt olevan vaikuttavuutta kurssien
myyntiin. Hyviä markkinointikanavia ovat:
some-kanavat: LinkedIn, Twitter, Facebook. Näihin on koulutuksen tarjoajalla
tunnukset jolloin viestintää ei tarvitse tehdä omasta henkilökohtaisesta profiilista
käsin. Viestinnän asiantuntijan mukaan markkinointi on kuitenkin tehokkaam-
paa, jos viesti tulee yksittäiseltä henkilöltä kuin yritykseltä some-kanavassa.
alan ammattilehtiin voi laittaa mainoksia. IoT-alalla näitä seuraa harva koska ala
on uusi ja likipitäen kaikki merkittävä asiaan liittyen julkaistaan internetissä.
työntekijän omat verkostot ja kanavat. AMKin opettajan kannattaa jalkautua yri-
tyksiin soittamalla / käymällä niissä. Sähköpostin lähettäminen ei useinkaan
johda minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin; se ei tule vastaanottajan sähköposti-
tulvassa noteeratuksi ja koetaan ei-persoonallisena / ajan ja resurssien tuhlauk-
sena.
Maksullisen IoT-aiheisen koulutuksen tarjoaminen IoTTi-verkoston puitteissa kohtaa li-
sähaasteen siinä, että toimialalla ilmainen mahdollisuus kouluttautumiseen kasvaa. Sil-
loin koulutus ei ehkä kohdennu koulutustarpeisiin.
16
IoTTi-verkoston ammattikorkeakoulut markkinoivat WWW-sivuillaan myös toisen ver-
koston ammattikorkeakoulun tarjoamaa IoT-aiheista koulutusta.
2.2.3 Tarjouspyyntö/kilpailutus – tarjous – sopimus –skenaario
”Tarjouspyyntö–tarjous– sopimus” –skenaario on opiskelijoiden rekrytoinnin kannalta
hyvin helppo vaihtoehto koska tilaava asiakas järjestää opiskelijat koulutukseen. Työvoi-
mapoliittisen koulutuksen tapauksessa opiskelijoiden aktiivisuudelle asetetaan lisävaati-
muksia. Silloin seurataan esimerkiksi opiskelijoiden opintosuorituksia ja läsnäoloa. Opis-
kelijoita motivoivat työttömyyskorvauksen saamiseen liittyvät edellytykset.
2.2.4 Räätälöity koulutus asiakkaalle
Opiskelijoiden rekrytointi räätälöityyn asiakaskoulutukseen on helppoa. Koulutettavat
opiskelijat ovat asiakasyrityksen valitsemia. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus vaatii
enemmän resursseja yksilöllisten tarpeiden vuoksi. Syyt ovat pitkälti samat kuin luvussa
2.1.1 mainitut: osaaminen pystytään hankkimaan myös muita reittejä; esimerkiksi suo-
raan joltain teknologiavalmistajalta kurssina tai internetissä jaossa olevia materiaaleja
käyttämällä.
AMKin kannalta räätälöity asiakaskoulutus on raskas toimintavaihtoehto koska räätälöin-
nin tulos on usein kertakäyttöinen yhden kerran toteutettava koulutus. Jos koulutuksen
osat ovat tutkintokoulutuksesta ei kertakäyttöisyyttä ole. Kustannustehokkuutta auttaa
kertakäyttöisyyden vähentäminen eli sen pohtiminen voitaisiinko räätälöityä ratkaisua
myydä myös toisille yrityksille.
2.2.5 Erityisrahoitettu koulutus
Tästä koulutustyypistä esimerkki on OKM:n erityisrahoittama IoT-aihepiiriin liittyvä kou-
lutus, jolla pyritään tukemaan alueen rakennemuutosta ja ihmisten jatkuvaa oppimista.
Tämä koulutus on hyvin lähellä räätälöityä koulutusta. Koulutuksen toistuminen saman
sisältöisenä on epätodennäköistä.
17
2.2.6 IoTTi-verkostomaisen toimintatavan huomioiminen
Luvun 2.2 uimaratakaavion punaiset yhdysviivat kuvaavat sitä missä kohden prosesseja
pitää huomioida verkostomaisen koulutuksen tarjoaminen. Järjestävän AMKin tarjotessa
valmista IoT-aiheista koulutuspakettia on sen suunnitteluvaiheessa huomioitava koulu-
tusverkosto ja otettava verkostosta mukaan ao. koulutuksen osat.
Tarjousmenettelyvaiheessa on tarjousta tehtäessä huomioitava verkoston palvelut ja
räätälöidyn koulutuksen kohdalla verkosto pitää huomioida siinä kohden, kun sopimus-
neuvottelut yrityksen kanssa ovat käynnissä.
Jos koulutus järjestetään tarjouskilpailun tuloksena tai asiakasyritykselle räätälöidysti ei
muilla AMKeilla ole osuutta opiskelijoiden rekrytoinnissa. Joko tarjouspyynnön lähettänyt
organisaatio järjestää opiskelijat paikalle tai räätälöidyn koulutuksen tapauksessa asia-
kasyritys toimii näin. Järjestävä AMK pyytää opiskelijoista listan, jossa on tarvittavat tie-
dot.
2.3 Koulutuksen sopimukset
Verkostossa olevat ammattikorkeakoulut toteuttavat työelämäkoulutuksia, joissa käyte-
tään omien opettajien lisäksi yhteistyöverkostoon kuuluvien muiden ammattikorkeakou-
lujen opettajia. Verkostomaista koulutusta toteuttavien korkeakoulujen tulee tehdä yh-
teistyöstä sopimus keskenään esimerkiksi hinnoittelusta ja sisäisestä laskutuksesta.
Tässä luvussa käsitellään vain korkeakoulujen keskinäistä sopimusta verkostomaisessa
koulutuksessa. Luonnollisesti koulutuksen järjestäjä tekee sopimuksen myös koulutuk-
sen tilaajan (yritys, ELY-keskus) kanssa. Asiakkaan kanssa tehtävään koulutuksen
myyntisopimukseen liittyvät asiat eivät liity kuitenkaan IoTTi-hankkeen piiriin.
18
Sopimus verkoston toteuttajakorkeakouluista
Tote
utta
vaA
MK
Järj
estä
jäA
MK:
sis
ältö
vast
aava
Ulk
oin
en (T
oim
ija)
AM
K: v
erko
sto
Työelämäkoulutustarve saapunut
Laatii sopimusehdotuksen
Sopimuksen sisällön tarkistus / hyväksyntä
SopimusOK?
EI
KYLLÄ
Sopimuksenvälittäminen
sopimusosapuolelle
Sopimus koulutuksesta
Neuvottelu sopimuksesta (tarjottavasta
koulutuksesta) Verkoston kanssa
Prosessi Selitys
Työelämäkoulutustarve saapunut Järjestävä AMK on neuvotellut asiakkaan kanssa työelä-
mäkoulutuksesta. Järjestävä AMK on päätynyt toteut-
tamaan koulutuksen yhteistyössä muiden verkoston
AMKien kanssa.
Laatii sopimusesityksen Järjestävä AMK laatii sopimusesityksen sopimusmallin
pohjalta toteuttaville AKMKeille
Neuvottelu sopimuksesta Järjestävä AMK ja toteuttavat AMKit neuvottelevat so-
pimuksesta
Sopimuksen hyväksyntä Jos sopimus on OK, AMK hyväksyy sopimuksen. Muuten
se palautetaan neuvoteltavaksi
19
2.3.1 Alkutilanne
Järjestävä AMK on toteuttaa työelämäkoulutuksen, joka on mahdollisesti asiakkaan ti-
laama koulutus. Järjestävä AMK on tehnyt sopimuksen asiakkaan kanssa koulutuksen
järjestämisestä.
Järjestävä AMK haluaa pitää sovitun työelämäkoulutuksen yhteistyössä muiden AMKien
kanssa. Järjestävä AMK on keskustellut muiden verkoston AMKien kanssa ja löytänyt
sopivat yhteistyökumppanit, jotka haluavat pitää osan koulutuksesta. AMKit ovat kartoit-
taneet osaamisen ja keskustelleet resursseista, aikatauluista ja hinnoista alustavasti.
Seuraavaksi laaditaan sopimus järjestävän AMKin ja toteuttavan AMKin kesken.
2.3.2 Sopimusesityksen laadinta AMKeille
Järjestävä AMK laatii sopimusesityksen. Sopimukset voidaan tehdä kertaluontoisina tai
pidemmän aikaa voimassaolevina. Ammattikorkeakoulut ovat jo toteuttaneet muutamia
yhteisiä koulutuksia OKM:n rahoittamiin hankkeisiin liittyen. Näistä toteutuksista on ole-
massa sopimusmalleja, mutta ne eivät ole sellaisenaan sopivia.
Sopimuksessa tulee luetella seuraavat asiat:
1. Sopijaosapuolet. Osapuolet ovat yleensä järjestävä AMK ja yksi toteuttava
AMK.
2. Sopimusta koordinoiva ammattikorkeakoulu. Järjestävä AMK on sopimusta
koordinoiva AMK. Tässä kohdassa luetellaan koordinaattorin tehtävät, joita
ovat muun muassa sopijaosapuolten koollekutsuminen tarvittaessa, sopi-
muksen ja sen liitteiden säilyttäminen, tietojen ilmoittaminen viranomaisille
tai rahoittajalle sekä yhteystietojen ylläpito.
3. Sopimuksen kohde ja tarkoitus
4. Osapuolten velvollisuudet ja yhteistyön toteuttaminen
5. Sopimuksen voimassaolo
6. Kustannukset. Määritellään myös hinta, minkä järjestävä AMK maksaa to-
teuttavalle AMKille koulutuksen järjestämisestä
7. Salassapitovelvoite
8. Vastuu
9. Ylivoimainen este
10. Sopimuksen muuttaminen, irtisanominen ja purkaminen
11. Erimielisyydet ja sovellettava laki
12. Paikka, aika ja allekirjoitukset
20
Sopimuksessa voidaan sopia myös immateriaalioikeuksista.
OKM:n rahoittamissa koulutuksissa verkoston ammattikorkeakoulut laativat aiesopimuk-
sen, joka tulee liitteeksi erityisavustushakuun. Aiesopimuksessa tutkinnon osista mak-
settavasta hinnasta sovitaan näin:
“Koulutuksessa tutkinnon osan toteuttava ammattikorkeakoulu laskuttaa opetuksesta
palkkakustannukset ko. korkeakoulun mitoitusmallin mukaan noudattaen kokonaiskus-
tannusmallia (jossa HSK-kerroin on hakijakorkeakoulun mukainen ja yleiskustannusker-
roin on 30%) sekä toteutuneet matkakustannukset.”
2.3.3 Neuvottelut
Järjestävä AMK käynnistää neuvottelut toteuttavien AMKien kanssa. Neuvotteluissa käy-
dään sopimusesitys läpi ja tehdään sopimukseen tarpeen vaatiessa muutoksia.
2.3.4 Sopimuksen hyväksyntä
Jos sopimus on OK, osapuolet allekirjoittavat sopimuksen. Muuten sopimus palautetaan
neuvoteltavaksi tai hylätään.
2.3.5 Riskien huomioinen sopimuksissa
Sopimuksen teossa on otettava mahdolliset riskit huomioon. Alla on esimerkkejä ris-
keistä.
Asiakas peruu tilaamansa koulutuksen. Tässä vaiheessa suunnitteluun on voitu
käyttää jo paljon resursseja ja millekään jo tehdylle työlle ei löydy maksajaa.
Asia on hoidettavissa normaalein sopimusteknisin menetelmin; esim. samanlai-
sin mitä käytetään sovittaessa tietystä palvelusta tai vaikkapa ohjelmistoprojek-
tista. Jonkin suuruiset tappiot eivät lienee ole vältettävissä; tämä on riskiliiketoi-
mintaa!
Koulutuksen osan pitäjä sairastuu. Jonkinlainen varamiesjärjestelmä tulee miet-
tiä valmiiksi tai muu ratkaisu asiaan.
21
Esimerkkiriski voisi olla että opiskelija ei saavu koulutukseen. Silloin sopimusteknisin
keinoin voitaisiin tehdä seuraavaa:
Koulutus mitoitetaan X :lle oppilaalle ja tästä asiakas myös maksaa; X voi olla
vaikka 20,
Jos joku ei saavu vaihtoehdot ovat seuraavat:
o Asiakas maksaa hänen koulutuksensa silti,
o Järjestävä AMK tulee tilanteessa vastaan hinnanalennuksella. Sinänsä
koulutuksen järjestämisen kustannukset eivät juurikaan putoa,
o Peritään kuitenkin jonkinlainen toimistomaksu tulematta jääneen oppi-
laan osalta, ellei poisjäänti ole tiedossa ajoissa,
o Koulutuksen hinta putoaa poisjääneen oppilaan osuudella
2.4 Koulutuksen sisällön suunnittelu
Koulutuksen sisällön suunnittelun prosessit löytyvät seuraavasta uimaratakaaviosta. Jär-
jestävällä AMKlla tarkoitetaan sitä AMKia, johon asiakas lähettää tarjouspyynnön. Jär-
jestävä AMK vastaa tarjoukseen tulevan sisällön laatimisesta. Toteuttavat AMKit ovat
verkoston muita AMKeja, jotka auttavat Järjestävää AMKia tarjoamaan sopivaa koulu-
tusta hyödyntäen heidän tutkintoon johtavia kurssejaan ja osaamistansa.
Huom: koulutuksen sisällönpoiminta tehdään kahdessa vaiheessa:
1) tarjousmenettelyvaiheessa sisältöjen spesifioiminen on yleisemmällä tasolla mutta
kuitenkin riittävän tarkalla tasolla, jotta tarjous voidaan laatia
2) Sisällöt tarkennetaan yksityiskohtia myöten siinä vaiheessa kun tarjous on hyväksytty.
Tarkentamisen on oltava linjassa hyväksytyn tarjouksen ehtojen kanssa.
22
2.3 IoT-koulutuksen sisällön suunnittelu asiakkaalle:
Järj
est
ävä
AM
K:
sisä
ltö
vast
aava
Järj
estä
vän
A
MK
in
mak
sulli
nen
pa
lv.t
oim
inta
Tote
utt
ava
AM
K:
sisä
ltö
vast
aava
Tiet
ovar
asto
Tarjouspyyntö sisältötoiveineen
Tarjoukseen tulevat sisällöt
Osaamisrekisteri
Hajautettu sisällönpoiminta
Poimitut sisällöt Järjestävästä
AMKsta
IoT-koulutuksen sisällön integrointi
Sisällönpoiminta Poimitut sisällöt Toteuttavasta
AMKsta
Pääsy rekistereihin
Prosessi Selitys
Tarjouspyyntö sisältötoiveineen Asiakasyritys esittää toiveen sisällön painotuk-sista. Esim. halutaan kurssi IoT-järjestelmien ra-kentajille, IoT-järjestelmiä markkinoiville, IoT-jär-jestelmien loppukäyttäjille jollain sovellusalueella. Haluttu näkökulma vaikuttaa koostettavaan sisäl-töön.
Hajautettu sisällönpoiminta Järjestävä AMK vastaa koulutuksen sisältöjen poimimisesta IoTTi-osaamisverkostosta koulutuk-sen suunnittelujärjestelmään. Koulutuksen myy-jän lisäksi tässä tarvitaan apuna substanssiosaa-jaa; esim. koulutuksen aihealueen hallitsevaa opettajaa.
Sisällönpoiminta Toteuttava AMK tarjoaa omaa sisältöään osaksi koulutusta omalta osaamisalueelta tarpeen mu-kaan.
Osaamisrekisteri Verkoston käytössä on rekisteri kaikkien verkos-tossa mukana olevien AMKien IoT-alueen koulu-tustarjonnasta ja osaamisista. Rekisterin tulee tu-kea järkevän koulutussisällön kasaamista. Tästä kerrotaan tarkemmin jäljempänä tässä dokumen-tissa.
23
Poimitut sisällöt Järjestävästä AMK:sta
Nämä koulutuksen osat löytyvät suoraan Järjes-tävästä AMKsta.
Poimitut sisällöt Toteuttavasta AMKsta
Nämä koulutuksen osat löytyvät ao. toteuttavasta AMKista. Toteuttavia AMKeja on tyypillisesti use-ampi kuin yksi IoTTi-konseptin mukaisessa koulu-tuksessa.
IoT-koulutuksen sisällön integro-inti
Tästä prosessista vastaa Järjestävä AMK. Integ-roitu sisältö katselmoidaan kaikkien mukana ole-vien AMKien toimesta ja tarvittaessa konsultoi-daan asiakasta.
Tarjoukseen tulevat sisällöt Asiakkaan koulutustarpeen mukaan poimitut kou-lutettavat sisällöt IoTTi-koulutusverkostosta in-tegoituna yhdeksi tarjotuksi koulutukseksi.
2.4.1 IoT-koulutuksen sisältö
IoTTi-hankkeen tarvekartoituksen perusteella meillä on tarvetta kolmenlaisille koulutuk-
sille:
1. IoT-järjestelmien rakentajille suunnattu koulutus,
2. IoT-järjestelmien loppukäyttäjille valitulla sovellusalueella suunnattu koulutus,
3. IoT-järjestelmien kaupallisesta hyödyntämisestä/markkinoinnista kiinnostuneille
suunnattu koulutus.
Vaihtoehdossa 1 käsitellään lähinnä IoT-laite, -tietoliikenne ja –ohjelmistotekniikkaan liit-
tyviä asioita. Vaihtoehdossa 2 tarvitaan mukaan myös sovellusalueen tuntemus; esimer-
kiksi tarjotaan IoT-koulutusta terveydenhoitoalan järjestelmäkäyttäjille. Viimeisessä vaih-
toehdossa koulutus on liiketoimintapainotteista sisältäen IoT:n ja digitaalisuuden mah-
dollisuudet kaupallisessa toiminnassa.
24
Mikään ei estä sisällyttämästä IoT-koulutukseen osia useammasta kuin yhdestä edellä
mainitusta ”koulutuskorista”. Esim. IoT-järjestelmien kaupalliseen hyödyntämiseen täh-
täävässä koulutuksessa käydään lävitse järjestelmän teknisiä ratkaisuja jollain tarkkuus-
tasolla (IoT-myyjä tietää mitä on myymässä).
2.4.2 Osaamisrekisterit
Osaamisrekisterin rakenne ja esimerkkisisältö on kuvattu liitteessä 1.
Koulutuksen sisältöjä on kuvattu liitteessä 2.
2.4.3 Osaamisrekisterin toteutus
IoTTi-verkostossa on yksi osaamisrekisteri, joka voi olla keskitetty tai hajautettu mutta
käyttäjän kannalta yksi palvelu.
Osaamisrekisterin luontainen omistaja IoTTi-verkostossa on jonkin verkoston AMKin
maksullisesta palvelutoiminnasta vastaava organisaatio. Osaamisrekisterin ylläpitämi-
seen käytetty työ nopeuttaa sisältöjen suunnitteluna.
Osaamisrekisterin toteutus voi olla alkuvaiheessa hyvin kevyt: esim. jaettu Microsoft:
OneDrive-pilvessä oleva Excel-tiedosto.
Raskaampia vaihtoehtoja:
- WordPress-sovelluksella tehty suljettu verkoston käytössä oleva sivusto,
- Toiminnnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen,
- Räätälöity Web-sovellus jne.
2.4.4 Yhteistyöverkoston haasteet
Päällekkäiset osaamisalueet
25
Järjestävällä ja toteuttavalla AMKilla on tarjolla samaa osaamista. Järjestävä AMK käyt-
tää omia resurssejaan, koska asiakas alun perin ottanut heihin yhteyttä, jos resurssit
ovat saatavilla.
Resurssien saatavuus
Osaamisalueen resurssit ovat jo käytössä. Järjestävä AMK järjestelee koulutuksen aika-
taulua niin että resurssi on saatavilla omasta tai toisesta AMKista.
Eräs haaste liittyy IoTTi-koulutusverkoston hyödyntämiseen. Mitä tehdään esimerkiksi
tilanteessa jossa samaa osaamista löytyy sekä Järjestävästä AMKsta että joltain Tuot-
taja AMKlta; keneltä ko. osan koulutus tilataan ?
2.5 Koulutuksen ajoituksen suunnittelu
Tämän prosessin lähtökohta on että tilaus järjestettävästä IoT-aiheisesta koulutuksesta
on tullut Järjestävään AMKiin. Tätä ennen on käyty lävitse tarjouspyyntö- ja tarjouspro-
sessit ja tietenkin aivan ensimmäiseksi IoT-aiheisen koulutuksen markkinointiprosessi.
Asiakas on hyväksynyt jätetyn tarjouksen, josta syntyy tilaus. Koulutuksen ajoitusta jou-
dutaan käsittelemään karkealla tasolla jo tarjouspyyntö- ja tarjousvaiheissa; esimerkiksi
silloin speksataan koulutuksen aloitus- ja lopetusajankohdat, koulutuspäivien rytmitys
sekä karkealla tasolla sisältöjen jakautuminen eri koulutusajankohtiin. Alla olevissa pro-
sesseissa ajoitus suunnitellaan tässä vaiheessa niin tarkasti kuin se on järkevää, jotta
koulutus voidaan aloittaa.
Ajoitukseen liittyvät prosessit ovat seuraavat:
26
2.4 Ajoitusten suunnittelu IoT-koulutukseen
Tote
utta
ja
AM
K:
mak
sulli
nen
pa
lvel
uto
imin
ta
Järj
estä
vä
AM
K:
mak
sulli
nen
pa
lv.t
oim
inta
Asi
akas
Ajoituksen tekeminenAjoitustietojen kerääminen
Hyväksytyn tarjouksen tilaustiedot saapuneet
Koulutus ajoitettu
Koulutuksen ajoituksen suunnittelu
Ajoituksien yhteensovittaminen
Lopullinen ajoitus asiakkaalle
Oman ajoituksen suunnittelu
Selitykset:
Prosessi Selitys
Koko ajoituksen suunnittelu Asiakkaan tilauksessa esitetyn toiveen mukaan py-ritään laatimaan kurssin ajoitus yhdessä asiakkaan kanssa neuvotellen. Järjestävä AMK selvittää mahdollisuuden tähän sekä omalla tahollaan että tuottaja AMK:eista. Lähtötietoina käytetään AM-Kien osaamisia, opettajia ja näiden saatavuutta. Nämä tiedot löytyvät luvussa 2.3 mainitusta osaa-misrekisteristä sekä kouluttajien esimiesten ylläpi-tämistä työaikasuunnitelmajärjestelmistä.
Oman ajoituksen suunnittelu Tuottava AMK laatii osan kokonaisaikataulusta omalta osaltaan. Lähtötietoina käytetään AMKin osaamisia, opettajia ja näiden saatavuutta.
Ajoituksen yhteensovittaminen Tämän tekee järjestävä AMK omien tietojensa ja tuottava AMKeilta saatujen tietojen pohjalta. Tätä voidaan joutua iteroimaan AMKien kesken neuvo-tellen ja sovittamaan asiakkaalle. Käytännössä opettajien saatavuus on neuvoteltava heidän ja heidän esimiestensä kanssa kussakin AMKssa.
2.5.1 Koko ajoituksen suunnittelu
Tästä vastaa Järjestävä AMK asiakkaan tilauksessa kerrottujen reunaehtojen puitteissa.
Oman AMKin ja verkoston muiden AMKien osaamisten perusteella (löytyvät osaamisre-
kisteristä) neuvotellaan kaikkien AMKien kesken. Näille kerrotaan ajoituksen reunaehdot
ja pyydetään omalta osaltaan laatimaan joustavia ja uudelleen säädettäviä ajoituksia.
27
Ajoituksien suunnittelussa kannattaa käyttää myös ”plan B” –suunnittelutapaa: suunni-
tellaan useita mahdollisia henkilöiden ajoituksia alustavasti koska koko koulutuksen ajal-
linen paketoiminen on melkoisen haastava palapeli.
Tilauksen tiedot jaetaan kaikille suunnitteluun osallistuville AMKeille.
Kukin AMK selvittää koulutukseen sopivan ja pyydetyn omassa tarjonnassa olevan si-
sällön osaamisten, niihin liittyvien opettajien ja heidän ajoitustensa osalta. Aiemmin tar-
jousvaiheessa on mahdollisesti selvitetty jo tarvittavien opettajien mahdollisuutta osallis-
tua koulutuksen järjestämiseen.
2.5.2 Oman ajoituksen suunnittelu
Järjestävä AMK on pyytänyt tuottavalta AMKlta koulutuksen osaa yhdessä järjestettä-
vään koulutukseen. Tässä vaiheessa tehdään pitkälti samoja asioita kuin kohdassa .
mutta paikallisesti yhden AMKin sisällä. Ajoituksen reunaehdot säätelee järjestävän AM-
Kin laatima kokonaisaikataulu mutta ajoitukset neuvotellaan yhdessä iteroiden verkoston
AMKien kesken.
2.5.3 Ajoituksien yhteensovittaminen
Tämän vaiheen tuloksena syntyy dokumentti, johon on kirjattu asiakkaalle suunniteltu
koulutuksen ajoitus, josta vastaa järjestävä AMK. Dokumentissa on syytä olla kaikki re-
levantit asiat koulutuksesta; asiakas ei todennäköisesti halua lukea kovin montaa selos-
tusta samasta koulutuksesta vaan kaikki asiat on selvittävä yhdessä koulutuksen kuvaa-
vassa asiakirjassa.
Vaihe muistuttaa hyvin paljon hajautetun ohjelmistoprojektin suunnittelua: sijoita anne-
tulle aikajanalle järkevästi annettuja reunaehtoja noudattaen maantieteellisesti hajallaan
28
olevien kouluttajien tarjoamat koulutuksen osat kokonaiseksi koulutukseksi huomioiden
kouluttavat henkilöt ja asiakkaat.
Kyseisen dokumentin keskeisen asiasisällön voisi kertoa sen sisältämässä Gantt-kaavi-
ossa, jossa kaikki edellä kerrotut asiat näkyvät. Gantt-kaaviossa XY-koordinaatistoon on
sijoitettu työt vaaka-asennossa olevina palkkeina; palkkien pituudet kertovat töiden kes-
ton ja töihin on voitu ”liimata” tekijät. Töiden otsikot löytyvät Y-akselilta ja X-akseli kuvaa
ajan etenemisen. Koulutuksen yhteydessä työt ovat koulutuksen osia ja tekijät opettajia.
Kaaviosta näkee yhdellä silmäyksellä koko koulutuksen kulun.
2.5.4 Muita havaintoja
IoT-koulutus kannattanee järjestää tutkintokoulutuksen ajoitusten ulkopuolella resurs-
sisyistä: opettajia on tällöin enemmän saatavilla, samoin luokkatiloja, välineistöä jne.
Koulutuksen ajoitus voidaan laatia monella eri tavalla mutta alla on varmaan yleisemmin
käytettyjä menettelyjä:
2 – 3 päivän intensiivikoulutuspaketti esim. välillä torstai – lauantai,
Viikoittain yhtenä tai kahtena arki-iltana pidemmällä aikavälillä järjestettävä kou-
lutuspaketti; illan kesto esim. 3 oppituntia ja koulutuksen kesto esim. 3 kuu-
kautta.
Esimerkiksi TAMKin työvoimakoulutuksen tapaista koulutusmallia voidaan käyt-
tää jos sen tilaaja on sama ja koulutuksen tavoite on sama kuin TAMKssa jär-
jestetyssä koulutuksessa (muuntokoulutusta työttömille ihmisille; tilaajana Suo-
men valtio). Järjestely kuormittaa opettajia tutkinto-opetuksen järjestämisen ai-
kaan eli ei tätä voi kovin paljoa käyttää koska esimerkiksi tilat ja/tai laitteet voi-
vat olla tuolloin nuorisokoulutuksen käytössä ja opettajien aikataulut sekä työ-
kuormat kireät.
29
Asiakkaan tahtotila sanelee ajoituksen enimmäkseen; usein asia voi olla neuvoteltavissa
eikä ajoitus ole niin päivän päälle varsinkin kauempana tulevaisuudessa. Myös asiak-
kaan aikataulut voivat muuttua, vaikka projektikiireiden vuoksi jolloin voidaan joutua
muuttamaan koulutuksen aikataulua lennossa. Tämä ei ole toivottavaa ja ehkä vältettä-
vissä sopimusteknisin keinoin. Oppilaitosten aikataulut ovat erittäin monen tekijän yh-
teisvaikutuksen tulos eivätkä ne salli kovin radikaaleja muuttamisia tai muu toiminta kär-
sii.
Eräs IoTTi-verkostossa mainittu ongelma on, että joissakin ammattikorkeakouluissa
opettajan työsuunnitelmat pyritään saamaan täyteen jo ennen työvuoden alkua. Täysi-
näiseen tuntijakoon ei sitten sovi vaikkapa ½ vuotta etukäteen tiedossa oleva maksulli-
nen IoT-koulutus tai sen osa. Tässä tilanteessa jotain jo suunniteltua työtä joudutaan
jättämään väliin ja tehtäviä priorisoimaan. Toisessa verkoston ammattikorkeakoulussa
on käytössä järjestely, jossa opettajan vuosityöaikaan sisällytetään 100 – 150 tunnin va-
raus käytettäväksi juuri tällaisiin tarkoituksiin. Riskinä tietysti on se, että varaukselle ei
löydy käyttöä; tämä on ammattikorkeakoulun toiminnassaan kohtaamaa riskinottoa.
2.6 Opettajien osaamisen kartoitus
Tavoitteena on tarjota koulutettaville mahdollisimman laadukasta opetusta. Kuhunkin
opintojaksoon pyritään etsimään aiheeseen hyvin perehtyneet opettajat myös yhteistyö-
verkostoa hyödyntäen. Yhteistyöverkoston yhtenä tavoitteena on, että eri ammattikor-
keakouluissa opettajat voisivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa.
Yhteistyöverkoston jäsenillä tulee olla tieto siitä, mihin aloihin muiden ammattikorkea-
koulujen opettajat ovat erikoistuneet. Tätä tietoa hyödyntämällä järjestävä ammattikor-
keakoulu voi etsiä osaamista muista ammattikorkeakouluista täydentämään omaa kou-
lutustaan.
30
Opettajien osaamisen kartoitus
Ver
kost
on A
MK
: k
ou
lutu
spää
llikk
öJä
rjes
tävä
AM
K:
sis
ältö
vast
aava
Järj
estä
väA
MK
: m
aksu
llin
en
palv
.to
imin
ta
Ver
kost
on o
saam
is-p
ort
aali
Tarjous pyyntö /
Tilaus saatu
Koulutus suunniteltu
Koulutuksen suunnittelu
Tiedot verkoston korkeakoulujen
ja opettajien osaamisesta.
Osaamisrekisteri
Osaamisenjohtaminen
Vuosi- ja työaika-suunnittelu
Toteutussuun-nitelma (Peppi)
Toteutusssunnitelman laadinta
Osaamisen haku ja päivitys (Oma AMK ja
Verkosto)
Neuvottelutopintojaksoista
verkostossa
Verkostoon tarjottavan osaamisenmäärittely Neuvottelut
OpintojaksoistaJärjestävän AMKin
kanssa
Sisältö:
Prosessi Selitys
Koulutuksen suunnittelu Koulutuksen sisältö ja ajoitus on sovittu asiakkaan
kanssa. Osaamista etsitään omasta AMK:sta ja
verkostosta osaamisportaalin kautta.
Vuosi- ja työaikasuunnittelu Vuosi- ja työaikasuunnittelun tulos vaikuttaa siihen,
miten ulkopuolelle voidaan tarjota kursseja.
Osaamisen johtaminen AMK miettii, mitä osaamista se tarjoaa verkostoon
muiden käyttöön
Toimenpiteet:
Ammattikorkeakoulut kartoittavat oman osaamisensa kohdealalta ja laativat listan opet-
tajien asiantuntijuuksista osaamisrekisteriin. Tiedot jaetaan muiden ammattikorkeakou-
lujen käyttöön. Käytännössä vastuuhenkilöinä ovat ammattikorkeakoulujen kohdealojen
tutkintopäälliköt.
31
Järjestävän AMK:n sisältövastaava etsii sopivaa osaamista verkoston osaamisportaa-
lista ja neuvottelee tuottavan AMK:n kanssa opintojakson järjestämisestä.
Prosessi Selitys
Koulutuksen ja ajoituksen suunnit-
telu
Koulutuksen sisältö ja ajoitus on sovittu asiakkaan
kanssa. Järjestävä AMK selvittää tarvittavat resurssit
omasta AMKista ja toteuttaja -AMKeista.
Vuosisuunnittelu ja työaikasuun-
nittelu
Järjestävä AMK ja toteuttavat-AMKit tekevät vuosi-
suunnitelman ja työaikasuunnitelmat opettajille. Tieto
ulkopuolisesta koulutuksesta otetaan huomioon näissä
suunnitelmissa, jos se on tiedossa etukäteen. Jos tieto
tulee suunnitelmien valmistumisen jälkeen, pyritään
päivittämään suunnitelmia.
Ajoituksen yhteensovittaminen Tämän tekee järjestävä AMK omien tietojensa ja toteut-
taja AMKeilta saatujen tietojen pohjalta. Tätä voidaan
joutua iteroimaan AMKien kesken neuvotellen ja sovit-
tamaan asiakkaalle. Käytännössä opettajien saatavuus
on neuvoteltava heidän ja heidän esimiestensä kanssa
kussakin AMKssa.
Verkostomaisella koulutuksella on vastuuhenkilö. Tämä vastuuhenkilö voi olla esimer-
kiksi ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen edustaja, opetusalan koulutuspääl-
likkö tai muu nimetty henkilö. Vastuuhenkilön tehtävänä on etsiä opetusresurssit koulu-
tukseen omasta ammattikorkeakouluista ja kumppanikorkeakouluista. Opettajiksi voi-
daan etsiä myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Järjestävän AMKin vastuuhenkilö tuo koulutuksen opettajaresurssien tarpeen omassa
korkeakoulussaan tiedoksi resursoinnista vastaavalle henkilölle. Tämä saattaa olla ky-
32
seisen alan koulutuspäällikkö tai yksikön johtaja. Koulutuspäällikkö ottaa opettajien tar-
peen huomioon vuosisuunnittelussa ja siten myös työaikasuunnitelmassa. Jos työkausi
on jo käynnissä, selvitetään voiko opettajien työaikasuunnitelmaa muuttaa.
Järjestävän AMKin vastuuhenkilö ilmoittaa yhteistyökoulun edustajalle opintojaksoista,
joita se tarjoaa näille pidettäväksi. Yleensä tämä edustaja on kohdealan koulutuspääl-
likkö. Kumppanikoulun koulutuspäällikkö selvittää, löytyykö kyseiseen opintojaksoon
opettajaa. Jos löytyy, lisätään kyseinen opintojakso tämän opettajan työaikasuunnitel-
maan. Työkauden ollessa jo käynnissä, muutetaan työaikasuunnitelmaa tarpeen vaa-
tiessa.
2.7 Opettajien työaikasuunnitelmiin sisällyttäminen
Ammattikorkeakoulujen opettajille laaditaan lukuvuosittain työaikasuunnitelma. Työaika-
suunnitelmassa määritellään, mistä tehtävistä opettajan vuosittainen työaika koostuu.
Työaikasuunnitelma tehdään ennen työkauden alkua. Jos opettajan työtehtävät muuttu-
vat työkauden aikana, päivitetään työaikasuunnitelmaa.
Työaikasuunnitelman laatimista edeltää yleensä vuosisuunnitteluprosessi. Vuosisuun-
nittelussa määritellään pidettävät opintojaksojen toteutukset, niiden ajoitukset sekä ni-
metään opintojaksojen opettajat. Vuosisuunnittelussa opettajalle määritellyt opintojakso-
jen opetukset toimivat yleensä työaikasuunnitelman pohjana. Työaikasuunnitelmassa on
myös muita opettajan tehtäviä, kuten TKI-hankkeita ja opinnäytetyön ohjausta.
Työelämäkoulutuksista saadaan kuitenkin usein tieto varsin myöhään vuosisuunnittelu-
prosessin kannalta. Usein joudutaan tilanteeseen, että työelämäkoulutukset aiheuttavat
tarvetta päivittää työaikasuunnitelmia ja siten myös vuosisuunnitelmaa.
Verkostomaisesti toteutettavaan koulutukseen etsitään opettajia järjestävän ammattikor-
keakoulun lisäksi myös muista ammattikorkeakouluista. Järjestävän koulun vastuuhen-
kilö neuvottelee opettajien nimeämisestä ensin oman koulutusyksikkönsä johdon kanssa
ja sitten muiden ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa. Koulutukseen nimettyjen
33
opettajien työ sisällytetään opettajien työaikasuunnitelmaan heidän omissa ammattikor-
keakouluissaan.
Opettajien työaikasuunnitelmaan sisällyttäminen
Järj
estä
väA
MK
: ko
ulu
tusp
äälli
kkö
Järj
estä
väA
MK
: si
sält
öva
staa
va
Järj
est
äväA
MK
: m
aksu
llin
en
pal
v.to
imin
ta
Tu
ott
ava
AM
K:
kou
lutu
spää
llikk
ö
Tilaustiedot saapuneet
Koulutuksen ja ajoituksen suunnittelu
AjoituksetOK?
Vuosisuun-nitelman laadinta
Työaikasuun-nitelman laadinta
Työaikasuun-nitelmat (Peppi)
Ajoituksen yhteensovit-
taminen
EI
KylläToteutusten ja
lukujärjestyksen laadinta
Tietojärjestelmä (Peppi)
Koulutus ajoitettu
Sisältö:
Prosessi Selitys
Koulutuksen ja ajoituksen
suunnittelu
Koulutuksen sisältö ja ajoitus on sovittu asiakkaan
kanssa. Järjestävä AMK selvittää tarvittavat resurs-
sit omasta AMKista ja toteuttavista-AMKeista.
Vuosisuunnittelu ja työaika-
suunnittelu
Järjestävä AMK ja toteuttaja-AMKit tekevät vuosi-
suunnitelman ja työaikasuunnitelmat opettajille.
Tieto ulkopuolisesta koulutuksesta otetaan huomi-
oon näissä suunnitelmissa, jos se on tiedossa etu-
käteen. Jos tieto tulee suunnitelmien valmistumi-
sen jälkeen, pyritään päivittämään suunnitelmia.
Ajoituksen yhteensovittami-
nen
Tämän tekee järjestävä AMK omien tietojensa ja
toteuttavilta AMKeilta saatujen tietojen pohjalta.
Tätä voidaan joutua iteroimaan AMKien kesken
34
neuvotellen ja sovittamaan asiakkaalle. Käytän-
nössä opettajien saatavuus on neuvoteltava hei-
dän ja heidän esimiestensä kanssa kussakin AM-
Kissa.
Verkostomaisella koulutuksella on vastuuhenkilö. Tämä vastuuhenkilö voi olla esimer-
kiksi ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen edustaja, opetusalan koulutuspääl-
likkö tai muu nimetty henkilö. Vastuuhenkilön tehtävänä on etsiä opetusresurssit koulu-
tukseen omasta ammattikorkeakouluista ja kumppanikorkeakouluista. Opettajiksi voi-
daan etsiä myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Järjestävän koulun vastuuhenkilö tuo koulutuksen opettajaresurssien tarpeen omassa
korkeakoulussaan tiedoksi resursoinnista vastaavalle henkilölle. Tämä saattaa olla ky-
seisen alan koulutuspäällikkö tai yksikön johtaja. Koulutuspäällikkö ottaa opettajien tar-
peen huomioon vuosisuunnittelussa ja siten myös työaikasuunnitelmassa. Jos työkausi
on jo käynnissä, selvitetään voiko opettajien työaikasuunnitelmaa muuttaa.
Järjestävän koulun vastuuhenkilö ilmoittaa yhteistyökoulun edustajalle opintojaksoista,
joita se tarjoaa näille pidettäväksi. Yleensä tämä edustaja on kohdealan koulutuspääl-
likkö. Kumppanikoulun koulutuspäällikkö selvittää, löytyykö kyseiseen opintojaksoon
opettajaa. Jos löytyy, lisätään kyseinen opintojakso tämän opettajan työaikasuunnitel-
maan. Työkauden ollessa jo käynnissä, muutetaan työaikasuunnitelmaa tarpeen vaa-
tiessa.
2.8 Toteutuksen perustaminen
Järjestettävät toteutukset jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan:
1. Pitkät toteutukset, joista on jaossa opintopisteitä,
2. Lyhyttoteutukset, joissa kesto on tyypillisesti esim. 1 – 3 päivää.
35
Edellisen tyyppisiä koulutuksia käyvät tyypillisesti yksittäiset henkilöt esimerkiksi koko
kevään ajan 2 – 4 tuntia viikossa tai vaikka 1,5 päivää viikoittain.
Jälkimmäisen tyylisiä koulutuksia tilaavat tyypillisesti yritykset henkilöstölleen.
2.8.1 Pitkän toteutuksen perustaminen
Tässä vaihtoehdossa IoT-aiheinen koulutus ja sen osat hallinnoidaan suunnittelujärjes-
telmällä (esim Peppi). Sillä hallinnoidaan myös koulutuksen opiskelijat ja heidän suori-
tuksensa ja kirjoitetaan lopuksi todistus koulutuksen käymisestä. Peppi sisältää siten
tässä tapauksessa opiskelijoiden perusrekisterin.
Tältä osin toteutuksen hallinta on hyvin samanlaista kuin avoimen AMK-koulutuksen ta-
pauksessa.
Lyhyet 1 – 3 päivän yrityskoulutukset hallinnoidaan toimistotyökaluilla (Excel, Word, ...)
sekä kurssin opettajien että maksullisen palvelutoiminnan henkilöstön toimesta. Myöskin
todistus koulutuksesta kirjoitetaan toimistotyökaluilla ja tulostetaan viralliselle paperille
leimalla ja allekirjoituksin varustettuna. Peppi-järjestelmä on liian työläs ja kömpelö vä-
line lyhytkoulutusten hallinnointiin.
2.8.2 Lyhyttoteutuksen perustaminen
Lyhyet tyypillisesti 1 – 3 päivän yrityskoulutukset hallinnoidaan toimisto-ohjelmilla (Excel,
Word, ...) sekä kurssin opettajien että maksullisen koulutuksen henkilöstön toimesta.
Myöskin todistus koulutuksesta kirjoitetaan toimistotyökaluilla ja tulostetaan viralliselle
paperille leimalla ja allekirjoituksin varustettuna.
36
2.9 Opiskelijan kirjaaminen ja ilmoittautuminen toteutukselle
Opiskelijoina verkostoituneessa toteutuksessa voi olla verkostoon kuuluvan ammattikor-
keakoulun tutkinto-opiskelijoita mukaan lukien muuntokoulutuksen opiskelijoita ja mu-
kaan lukien YAMK-tutkinto-opiskelijoita, avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita, eril-
lisrahoituksella järjestetyn koulutuksen opiskelijoita eli täydennyskoulutuksen opiskeli-
joita. Näiden kaikkien opiskelijaryhmien opiskelijoilla on oltava käyttäjätunnus. Opiskeli-
jan käyttäjätunnuksella on kyettävä:
Kirjautumaan verkostoituneen toteutuksen järjestävän ammattikorkeakoulujen
tietoverkkoihin.
Saamaan opiskelijastatus opiskelijoille tarkoitetuissa hallinnollisissa järjestel-
missä, kuten Pepissä.
Saamaan opiskelijastatus oppimisalustaan.
Kun opiskelija on saanut opinto-oikeuden sekä pystyy kirjautumaan järjestelmään, on
opiskelijan ilmoittauduttava toteutukselle. Yhdelle toteutukselle on ilmoitettu maksimi-
määrä opiskelijoita ja ilmoittautumisen on tapahduttava tiettyyn aikaan mennessä, jotta
toteutuksen järjestelyt voidaan aloittaa.
Vain yhteen erillisrahoitettuun koulutukseen osallistuville ei ole tuttua toteutukselle ilmoit-
tautuminen. Ilmoittautuminen onkin verkostoituneessa aikuiskoulutustoteutuksessa teh-
tävä usein opiskelijan puolesta.
Opiskelijan ilmoittautumiskäytännön on oltava sellainen, että luodaan edellytykset suori-
tusten kertymiselle opiskelijalle, tutkintoon johtavan koulutuksen opintopistekertymän
kertymiselle kotiammattikorkeakoululle, jne.
Maksullisen koulutuksen tapauksessa IoTTi-työryhmä olettaa, että järjestävä AMK ilmoit-
taa opiskelijat jo valmiiksi järjestävän AMKin oppilastietojärjestelmään koulutukseen liit-
tyviin kursseihin. Koulutuksen maksava osapuoli toimittaa koulutuksen järjestäjälle osal-
listumislistan, jonka perusteella järjestäjä pystyy viemään tiedot oppilastietojärjestelmän
ao. kursseille. Koulutuksen tilaajan kannalta on paljon miellyttävämpää jos koulutukseen
liittyvä byrokratia on hoidettu järjestäjän puolelta valmiiksi.
37
Avoimen AMKin pelisäännöillä toimiva opiskelija ilmoittautuu kursseille tutkinto-opiskeli-
joiden tapaan eli koulutuksen jokaiselle kurssille erikseen.
Prosessi Selitys
Opiskelijalle luodaan opiskeli-jaoikeudet.
Järjestävä AMK lisää kaikki opiskelijat järjestel-mään riittävin opinto-oikeuksin riittävän pitkäksi opiskeluajaksi.
Opiskelijan kirjautuminen to-teutukseen
Opiskelijan on kirjauduttava järjestelmään, opiske-lija ilmoittautuu ko. toteutukseen (halutulle kurs-sille). Tämän voi tehdä myös opetushallinnon hen-kilö.
Opiskelijan poistaminen to-teutuksesta
Jos opiskelija syystä tai toisesta peruu ilmoittautu-misensa niin opiskelija voi poistaa itsensä toteu-tuksesta ennen määräajan umpeutumista.
Tarkistetaan opiskelijakirjau-tumiset
Opettaja tarkistaa kaikki ilmoittautumiset toteutuk-seen. Tulostuksena saadaan Opiskelijalistat
Opiskelijan kirjaaminen to-teutukseen
Opettaja voi tarvittaessa kirjata (ilmoittaa) opiske-lijan toteutukselle.
Opiskelijan poistaminen to-teutuksesta
Jos opiskelija syystä tai toisesta peruu ilmoittautu-misensa niin opettaja voi poistaa opiskelijan toteu-tuksesta määräajan umpeuduttua.
Haetaan toteutuksen opiskelijat Järjestelmästä saadaan tulostuksena (sähköisenä tai paperisena) toteutuksen opiskelijalistaukset.
Tietokanta: toteutuksen tiedot: opiskelijat
AMK:ien käytössä oleva järjestelmä (Peppi), jonka takana on opiskelijarekisteri.
38
2.10 Opiskelijan hyväksyminen toteutukselle
Tilavarausten, laboratorioiden välinevarausten, toteutuksen suunnittelun, jne. kannalta
on tiedettävä jo ennen toteutuksen alkua tarkka opiskelijamäärä ja mahdolliset opiskeli-
joiden oikeudet erikoisjärjestelyihin.
Opiskelijankin on tiedettävä ennen toteutuksen alkua, onko hänet hyväksytty toteutuk-
selle.
Prosessi Selitys
Tarkistetaan opiskelijakirjau-tumiset
Opettaja tarkistaa kaikki ilmoittautumiset toteutuk-seen. Jos on oikea määrä, voidaan tulostaa opis-kelijalistat.
Poistaa ilmoittautuneen opiskeli-jan
Jos opiskelijoita on ilmoittautunut toteutukseen lii-kaa, opettaja voi poistaa ylimääräiset opiskelijat to-teutukselta.
Hyväksyy ilmoittautuneet opiskelijat
Opettaja hyväksyy opiskelijat toteutukseen.
Opiskelija saa ilmoituksen hy-väksynnästä/hylkäämisestä
Opettajan hyväksyttyä opiskelijan toteutukseen, opiskelija saa tästä ilmoituksen.
Tietokanta: toteutuksen tiedot: opiskelijat
AMK:ien käytössä oleva järjestelmä (Peppi), jonka takana on opiskelijarekisteri.
39
2.11 Opiskelijan suoritusten kertyminen toteutukselle
Opiskelijan on pystyttävä seuraamaan omia opintoja sekä niistä tulevia arviointeja. Riip-
pumatta siitä, mikä järjestelmä on kyseessä, opettaja hyväksyy opiskelijan suoritukset
toteutukselle ja sitä myöten suoritukset kertyvät ko. toteutukselle halutussa järjestel-
mässä.
Prosessi Selitys
Tarkistaa omat toteutuksensa Opiskelija tarkistaa omat tietonsa toteutuksesta. Opiskelija saa järjestelmästä opiskelijatiedot säh-köisessä tai paperisessa muodossa.
Kirjaa opiskelijan arvioinnit to-teutukselle
Opettaja kirjaa opiskelijan arvioinnit toteutukselle opiskelijalle nähtäväksi, mutta vain ko. opiskeli-jalle.
Opintorekisteri: toteutuksen tiedot: opiskelijat
AMK:ien käytössä oleva järjestelmä (Peppi), jonka takana on opiskelijarekisteri.
2.12 Arviointi verkostoituneessa toteutuksessa
Arvioinnit kirjataan Peppiin koulutuksen järjestävässä ammattikorkeakoulussa. Arvioin-
nin ja suoritusten on siirryttävä verkostoituneessa toteutuksessa Pepistä Virta-palveluun,
40
mistä suoritukset voidaan siirtää opiskelijan mahdolliseen myöhempään tutkintokoulu-
tukseen.
Ristiinopiskelua varten on jo Euroopassa Emrex. Esim. HAMK:n suoritukset siirtyvät
Peppi – Virta – Emrex. Virta on kansallinen tietolähde opiskelijan suorituksesta. Virtaa
käyttää tällä hetkellä mm. Kela, Valvira ja OKM. Puro lukee Virta-järjestelmää. Opiskelija
voi lukea Puro-järjestelmästä suorituksensa. Puro:sta opiskelija voi lähettää vieraassa
korkeakoulussa tehdyn suorituksen omaan korkeakouluun.
Virta – Puro sekä Virta – Emrex ovat riippumattomia ammattikorkeakoulussa käytettä-
västä järjestelmästä. Kaikki ammattikorkeakoulut eivät ole jäseniä Puro:ssa.
Järjestelmät ovat jo olemassa opintojen tietojen siirtämistä varten. Verkostoituneessa
toteutuksessa on määriteltävä opiskelijoille, mitä opiskelijoiden on tehtävä, jotta tiedot
siirtyvät kotikorkeakouluun.
Arvioinnin ja suoritusten on siirryttävä verkostoituneessa toteutuksessa opiskelijan koti-
korkeakouluun osaksi opiskelijan tutkintoa.
Opiskelija ilmoittautuu ja osallistuu opintojakson toteutukselle. Opiskelijan suoritukset
kirjataan opintosuoritus-rekisteriin.
Virta on korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, jossa korkeakoulut säilyttävät ko-
piota opiskelijarekisterinsä osista. Opiskelijan opintosuoritukset siirtyvät Virta-opintotie-
topalveluun automaattisesti vähintään kerran kuukaudessa. Siirto tapahtuu opiskelija-
kohtaisesti opiskelijastatuksen perusteella.
Tarvittaessa opiskelija voi tarkistaa omat suoritus- ja tutkintotietonsa Puro-opintopalve-
lussa. Tiedot palveluun haetaan Virta-tietovarannosta. Opiskelija voi antaa Puro-palve-
lussa luvan, että kotikorkeakoulun virkailija näkee opiskelijan suoritukset toisessa am-
mattikorkeakoulussa ja antaa opintosuoritusten siirtopyynnön.
Kotikorkeakoulun virkailija kirjautuu Puro-palveluun Haka-kirjautumispalvelun kautta.
Puro-palvelusta virkailija kopioi suoritukset opiskelijan kotikorkeakoulun opintosuoritus-
rekisteriin.
41
Arviointi verkostoituneessa toteutuksessa
Tie
tova
rast
oT
ote
utt
avaA
MK
: O
pin
toas
ian
hal
linto
/
Vir
kai
lija
Op
iske
lija
Tote
utt
avaA
MK
: Lu
enn
oit
sija
/
muu
hen
kilö
Osallistunut opintojaksolle
OpintosuorituksetPeppi (Pakki)
Kirjaa suoritukset
Siirto VIRTA-
järjestelmään
VIRTA Tietovaranto
(Oph)
Suoritusten tarkistaminen
(PURO- Opintopalvelu)
Opintosuoritusten siirtopyyntö
(PURO-Opintopalvelu)
Kirjautuminen PURO-Opintopalveluun
(Haka-kirjautumispalvelu)
Suoritusten kirjaaminen
kotikorkeakoulun rekisteriin
Ajantasainen tietosuorituksista
Prosessit ovat seuraavat:
Selitykset:
Prosessi Selitys
Osallistunut opintojaksolle Opiskelija ilmoittautuu ja osallistuu opintojakson toteu-tukselle
Kirjaa suoritukset ToteuttavaAMK: luennoitsija / muu henkilö kirjaa opinto-suoritukset opintosuoritusrekisteriin
Siirto VIRTA-järjestelmään Opintosuoritukset siirtyvät automaattisesti VIRTA-tieto-varantoon
Suoritusten tarkistaminen Opiskelijalla mahdollisuus tarkistaa opintosuorituksensa Puro-opintopalvelusta
Opintosuoritusten siirtopyyntö Opiskelija antaa Puro-opintopalvelussa opintosuoritus-ten siirtopyynnön kotikorkeakoulun virkailijalle.
Kirjautuminen Puro-opintopalveluun Opintosuoritusten siirto edellyttää, että siirtopalvelu on korkeakoulun käytössä. Kotikorkeakoulun virkailija kir-jautuu Haka-kirjautumispalvelun kautta
Suoritusten kirjaaminen Kotikorkeakoulun virkailija kopioi suoritukset ja kirjaa ko-tikorkeakoulun opintosuoritusrekisteriin
Ajantasainen tieto suorituksista Opiskelijan opintosuoritusrekisteri sisältää myös muissa korkeakouluissa suoritetut opintojaksot
42
2.12.1 Kurssisuoritusten arvioinnit
Kurssisuoritukset on syytä arvioida koulutuksen järjestävän AMKin tietokantoihin. Ylei-
sesti AMKeissa on käytössä Peppi-järjestelmä. Järjestävä AMK on vastuussa opintosuo-
ritusten kirjaamisesta.
Kursseilla mukana olevien oppilaiden tiedot talletetaan järjestävän ammattikorkeakoulun
Peppi-opintohallintojärjestelmään.
IoTTi-työryhmä suosittelee koulutusten (yritysten tilaamat, työvoimakoulutukset) arvos-
telun periaatteella hylätty / hyväksytty.
IoTTi-työryhmä suosittelee, että kaikista verkostossa tarjottavista koulutuksista annetaan
opintopisteitä. Poikkeus voisi olla päivän kestävät lyhyet tietoiskut. Syy tähän on se, että
joku osallistuja voi haluta hyödyntää koulutusta jatkossa osana jotain tutkintoaan.
2.13 Todistuksen kirjoittaminen, kun opiskelija suorittaa vain tämän verkostoituneen toteutuksen
Todistuksen kirjoittamiseen liittyvät prosessit ovat seuraavat:
2.16 Todistusten kirjoittaminen IoT-koulutukseen osallistuneille
Järj
estä
vä A
MK
: m
aksu
llin
en
palv
.to
imin
ta
Tote
utta
va A
MK
: m
aksu
llin
en
palv
elut
oim
inta
Opiskelijoiden suoritukset ja arvioinnit
Todistuksien kirjoittaminen
Todistuksien jakelu
Todistuksien jakelu
Todistuksien kirjoittaminen
Todistuksien jakelu
Todistuksien jakelu
Kurssisuoritukset arvioitu
Todistukset oppilailla
Selitykset:
Selitykset:
Prosessi Selitys
Oppilaiden suoritukset tehty
Koulutuksen jokainen oppilas on suorittanut kaikki häneltä vaaditut harjoitukset ja projektit ja palauttanut ne hyväksy-välle opettajalle.
43
Kurssisuoritusten arvio-innit
Nämä tekevät kurssia pitävät opettajat eri ammattikorkea-kouluista.
Tietokanta: opiskelijoi-den suoritukset ja arvi-oinnit
Tämän tarjoaa järjestävä AMK.
Todistusten kirjoitta-minen
Tämän tarjoaa järjestävä AMK.
Todistusten jakelu Kukin osallistuva AMK hoitaa tahollaan. Järjestävä AMK toimittaa todistukset aluksi muille AMKeille.
Todistukset oppilailla Jokainen koulutuksen läpikäynyt oppilas on saanut siitä todistuksen. Todistusten varakopioita säilytetään sen myöntäneessä oppilaitoksessa lailla säädetyn ajan.
Selityksiä on tarkennettu vielä seuraavissa luvuissa.
2.13.1 Todistusten kirjoittaminen
Järjestävä AMK kirjoittaa todistukset osallistuville opiskelijoille. Tämän jälkeen ne lähe-
tetään muille osallistuville AMKeille edelleen toimitettavaksi opiskelijoille.
2.13.2 Todistusten jakelu
Järjestävä AMK hoitaa todistusten jakelun koulutuksen opiskelijoille.
2.14 Opiskelijoiden arviointien arkistointi verkostoituneessa toteutuksessa
Arviointien arkistointiin liittyvät prosessit ovat seuraavat:
44
Arviointien arkistointi
Järj
estä
vä A
MK
: tie
toar
kist
o
Järj
estä
vä
AM
K:
mak
sulli
ne
n
pal
v.to
imin
ta
Tietokanta: opiskelijoiden arvioinnit
Opiskelijoiden arviot
paperimuodossa
Todistuksien kirjoittaminen
Oppilaiden arviointitiedot
olemassa
Oppilaiden arviot tallessa
Selitykset:
Prosessi Selitys
Oppilaiden arviointitiedot ole-
massa
Jokaisella IoT-aiheisen koulutuksen opettajalla on
tiedossa jokaisen osallistuneen oppilaan arviointi-
tiedot
Todistuksen kirjoittaminen Tämän tekee järjestävä AMK.
Tietokanta: opiskelijoiden arvioin-
nit
Tämän tarjoaa järjestävä AMK.
Dokumenttiarkisto: opiskelijoiden
arvioinnit paperitodistuksilla
Tämän tarjoaa järjestävä AMK.
Oppilaiden arviot tallessa Oppilaiden arviot ovat tallessa järjestävän ammat-
tikorkeakoulun arkistointijärjestelmässä sekä digi-
taalisessa (tietokanta, tietoarkistot) että paperi-
muodossa.
Selityksiä on tarkennettu vielä seuraavissa luvuissa.
45
2.14.1 Tarkennuksia kaavioon
Arkistoinnin tietokannassa opiskelijoiden arvioinnit ovat tallessa siinä muodossa, että
niistä on helppo tuottaa paperimuotoinen todistus uudestaan, kunhan siihen lisätään tä-
män jälkeen tarpeelliset leimat ja allekirjoitukset.
Paperimuotoinen arkistoitu todistus on täsmälleen samanmuotoinen kuin se joka jaetaan
oppilaalle. Siitä on mahdollista jakaa oppilaalle edelleen oikeaksi todistettuja jäljennök-
siä.
IoTTi-verkoston tarjoaman koulutuksen opintosuoritusten arviointiperusteet säilytetään
samoin arkistointiperiaattein kuin mitä noudatetaan järjestävän AMKin opintoasiainhal-
linnossa muiden opiskelijoiden opintosuorituksiin (esim. tutkinto-opiskelijoiden; käyte-
tään heidän arkistointikäytäntöjään / -sääntöjään).
2.15 Opintojaksopalaute
Opiskelijapalaute on tärkeä osa ammattikorkeakoulun laatu-, arviointi- ja palautejärjes-
telmää. Opintojaksopalautteen keräämisen tavoitteena on opintojaksojen jatkuva kehit-
täminen ja kriittinen arviointi. Opintojakson palautteen anto on jokaisen opiskelijan oi-
keus ja se on ymmärrettävä osaksi opintojakson suoritusta.
Ammattikorkeakouluissa on käytössä erilaisia tapoja (lomakkeita, kyselyjä, toiminto Pe-
pissä jne..) ja järjestelmiä kerätä opiskelijapalautetta. Jatkuvan parantamisen näkökul-
masta on tärkeää, että opiskelijoiden antamaa palautetta tarkastellaan ja analysoidaan.
Alla olevassa prosessikaaviossa on kuvattu yleisellä tasolla opintojaksopalautteen ke-
rääminen ja saadun palautteen perusteella tehtävät jatkotoimenpiteet.
46
Opintojaksopalaute
Tiet
ova
rast
oO
pis
keli
jaTo
teu
ttav
a A
MK
Lu
enn
oit
sija
/ m
uu
he
nki
löJä
rjes
tävä
AM
K
IlmoittautunutOpintojakson toteutukselle
Palautteen antaminen
Opintojaksopalautejärjestelmä
Kirjautuminenpalautejärjes-
telmään (aktivoi)
Tarkastelee annettua
palautetta
Palaute annettu
Palautteen analysointi
Kehittämistoimen-piteiden laadinta
Prosessit ovat seuraavat: Selitykset:
Prosessi Selitys
Ilmoittautunut opintojakson toteutukselle
Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojakson toteutukselle voidaakseen antaa palautetta
Kirjautuminen palautejärjest-elmään
Opiskelija kirjautuu (aktivoi) palautejärjestelmään omilla, ammattikorkekoulun verkkoon annetuilla, verkkotunnuksilla. Vaikka järjestelmään kirjaudutaan tunnuksilla, palautteen antajan henkilöllisyys ei vastauksissa näy.
Palautteen antaminen Opiskelija antaa opintojakson liittyvän palautteen kussakin ammattikorkeakoulussa erikseen sovitulla tavalla.
Tarkastelee annettua palau-tetta
Luennoitsija / muu henkilö tarkastelee annettua palautetta.
Palautteen analysointi JärjestäväAMK analysoi annettua palautetta. Palautteen ana-lysointi on keskeinen, jotta tehtyihin havaintoihin voidaan reagoida.
Kehittämistoimenpiteiden laa-dinta
JärjestäväAMK kykenee annetun palautteen perusteella ke-hittämään yksittäisen opintojakson / koulutuksen sisältöä ja toteutusta.
Palaute annettu Opiskelija saa tiedon, että palaute on kirjattu.
47
48
3 YHTEENVETO
Tätä yhteistoimintaohjeistusta pilotoidaan ICT-taiturit -koulutuksessa syksyllä 2018.
3.1.1 Muuta pohdittavaa
Tätä kirjoittaessa heräsi ajatus että kuinka pitkällä Suomessa ollaan todistusten digitali-
soinnissa ? Ts. onko lähitulevaisuudessa mahdollista, että verkossa luotetussa paikassa
voisi olla saatavilla ihan yhtä luotettavana pidetty todistus opiskelusuorituksista kuin mil-
laisena paperiversiota todistuksesta nykyään pidetään ? Tämä pohdinta ei varmaankaan
kuulu IoTTi:n aihealueeseen.
49
LIITTEET
Liite 1. Osaamisrekisterin rakenne:
Osaaminen
o Lyhyt kuvaus osaamisesta
ammattikorkeakoulu, jossa osaaminen on
opetuksen kesto
opetuksen laajuus opintopisteinä
opetustapa & työmenetelmä; esim. laboratoriotyö, teorialuento, harjoitus, projek-
tityöskentelyä, ... . Voi olla myös yhdistelmä näistä.
tarvittavat ICT-resurssit / teknologiat; erityisesti tarvittavat lisenssit
mihin tutkintokoulutuksen kurssiin osaaminen sisältyy
hinta tarjouksen tekemistä tukevassa muodossa: kokonaistuntihinta, muut kus-
tannukset (lisenssit) tai koulutuksen osan kokonaishinta täydellä järjestämisvas-
tuulla.
yhteystiedot
Esimerkkitiedot:
”AWS -IoT-alusta”
”2 x 4h koulutus”
”0,25 op”
AWS-lisenssit oltava kaikilla osallistujilla valmiina
”50 euroa / tunti”
”[email protected] / 040 – 123 4567”
50
Liite 2. Osaamisrekisterin opetussisällöt:
Osaamisrekisterit voivat tämän hetkisen tietämyksen perusteella sisältää seuraavia IoT-
osaamisia:
IoT-rakentajille suunnatut osaamiset:
Lyhyt johdatus IoT-ohjelmointikieliin: C, Python, JavaScript, R
IoT-laitteet (sensorit, anturit, aktuaattorit) & laiteohjelmointi: Arduino, Raspberry
IoT-laitteiden kommunikointiratkaisut
IoT-protokollat: MQTT esim.
IoT-alustat –kurssi: AWS, Microsoft Azure, ThingWorx, IBM Bluemix (Watson)
Big Data –käsittelykurssi: Apache Hadoop, Spark, Hadoop:in päälle rakennetut
tuotteet (Hive, Pig, R-kieli)
Datan visualisointi ja raportointi: IoT-alustoilla, Googlen visualisointikirjastot,
mobiilialustojen ratkaisut (Android), ELK-pino, Power Bi.
Koneäly: Google TensorFlow, IBM Watson esim. , Chatbot:it
Konenäkö
Pilviteknologiat
Tietoturva
IoT-liiketoiminnasta kiinnostuneille suunnatut osaamiset:
IoT-järjestelmiin liittyvät käsitteet
IoT-järjestelmien liiketoimintanäkökulma
IoT-järjestelmien systeemitason toiminta
IoT-järjestelmiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen
Uudenlaiset IoT-tuotteet ja -prosessit
Modernit tuotantojärjestelmät
51
Robotiikka
IoT-loppukäyttäjälle suunnatut osaamiset:
Tämä on vielä selvittämättä. Talosta löytyy terveysteknologiaosaamista sekä
konepuolella ja automaatiopuolella vastaavien järjestelmien loppukäyttäjiin liitty-
vää osaamista.
Petteri & Timo: osaatteko speksata tätä osaa (teollisuusautomaationäkökulma,
prosessiteollisuus, …) !!!!!!
Automaatiosuunnittelijat: Koneiden ja laitteiden liittäminen IoT:hen esimerkiksi
suoraan ohjelmoitavasta logiikasta.
Oulun porukat: tänne asiaa siitä älykkäästä asumisesta !!!!!
Liite 3. Yhteistoimintamallin prosessien soveltamisohje:
YTM prosessi: soveltamisohje
Tarjouspyyntö:
2.1
Tarjouksen laatiminen: 2.3, 2.4,
2.5, 2.6, 2.7
Aloite
järjestämiseen:
2.1.2
Tarve: IoT-
koulutuksen
myyminen: 2.1.1
Asiakas
Oma markkinointi
Toteutus: alku
Toteutus:
loppu
JÄRJESTÄVÄ
AMK
TOTEUTTAVA
AMK
KAIKKI
YHDESSÄ
Tarjous: 2.1, 2.2.3, 2.4, 2.5
Tarjous hyväksytään
Sopimuksen tekeminen
(laskutus ml., sis. tilauksen):
2.2, 2.2.3, 2.3
Toteutus: tarkemmin
vieressä
Koulutus
pidetty
(Asiakassopimus: 2.3, ei
kuulu hankkeeseen)
Verkostokoulutus
sopimus: 2.3
Kyllä
Koulutusta ei
järjestetä
Ei
Tarjouksen valmistelu
yhdessä: 2.2
Laskutus: toteuttava
AMK -> järjestävä AMK
Järjestävä AMK maksaa
laskun
Toteuttavan AMKin
maks.koulutus ottaa
katteen
Loppu rahasumma valuu
kp:hen opettajan
palkanmaksuun
Rahaliikenn
e loppu
RAHALIIKENNE
Verkostokouluttajien etsintä
osaamisrekisterin perusteella:
2.4
Yhteydenotot, opettajien
hankinta: 2.5
Opettajien työaikasuunnitelmiin
sisällyttäminen: 2.7
Toteutuksen
perustaminen: 2.8
Oppilaiden ilmoittautuminen
toteutukselle: 2.9
Opiskelijoiden hyväksyntä
toteutukselle: 2.10
Opetus pidetään;
Opintosuorituksia kertyy : 2.11
Opintosuoritusten
arviointi: 2.12
Palautteen kerääminen:
2.15
Todistusten
kirjoittaminen: 2.13
Kurssitietojen arkistointi:
2.14
Käyttöohje:
- koulutuksen järjestämisen työvaiheet on
kuvattu tässä vuokaaviossa,
- järjestäessäsi koulutusta käy sitä lävitse
alkupisteestä nuolten osoittamaan
suuntaan,
- notaatio: perusvuokaavionotaatio (flow
chart)
- työvaiheen perässä oleva numerosarja
kertoo mistä luvusta YTM prosessien
suunnitteludokumenttia löydät lisää ohjeita
työvaiheen tekemiseen. Värinotaatio:
Liite 4. Vertailu: maksullinen koulutus vs. OKM-rahoitteinen koulutus:
Maksullinen koulutus OKM-rahoitettu koulutus
Katteen periminen koulu-
tuksen osista
Kyllä Eii
Katteen periminen koko kou-
lutuksesta
Kyllä Ei
i Koulutus on tarkoitus järjestää jokaisen AMKin kannalta ”omakustannushintaan”. Ei tavoitella mitään voittoa mutta ei mitään tappiotakaan. AMKin ei ole tarkoitus tuottaa omistajilleen voittoa verorahoitteisesta toimin-nasta.