”Nykyisin työ- suhteisiin liittyvä epävarmuus voi altistaa erimieli- syyksille. Uhkaa- vaa käytöstä ei kuitenkaan oikeuta mikään.” sähköalojen ammattiliiton jäsenlehti | maaliskUU 3 | 2015 8 Teemana Työsuojelu, ennen ja nyT Työelämässä jouTuu Tekemisiin kaikenlaisTen ihmisTen kanssa Sähköliitto kannustaa nuoria järjestäytymään uusin konstein nyT löyTyy sähäköiTä kansanedusTajaehdokkaiTa 5 4 Sähköliitto kannustaa nuoria järjestäytymään uusin konstein 60 vuotta
28
Embed
Vasama 03 2015 - Sähköliitto...niin sanotut kannustinloukut pois. 4. logistiikkaketjuja on kehitet-tävä kustannustehokkaiksi. Maail-manlaajuisen energia- ja ilmasto-politiikan
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Työelämässä jouTuu TekemisiinkaikenlaisTen ihmisTen kanssa
Sähköliitto kannustaa nuoriajärjestäytymään uusin konstein
nyT löyTyy sähäköiTäkansanedusTajaehdokkaiTa
5
4
Sähköliitto kannustaa nuoriajärjestäytymään uusin konstein
60vuotta
2 VA S AM A 3 / 2 0 1 5
Osallistu!Voit voittaa
iput itsellesi +10 ystävällesiapapiirin sankarit 2 -elokuvan Turvanomaan ennakkonäytökseen
tai radio-ohjattavanralliauton
urva.fi/kaskokatsastus
Kolarivahingon sattuessa vahinko korvataan ilman omavastuuta (edun arvo 200 €).Etu koskee uusia Liittokasko-vakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.1.-30.4.2015.
Etu on ajoneuvokohtainen ja voimassa kaksi vuotta vakuutuksen alkamispäivästä ja on käytettävissä kerran.
Arvo kaksisataa euroa
Arvo kaksisataa euroa200€20
0€200
€
Turvan Liittokasko Omavastuuseteli
VAIN AMMATTILIITO
NJÄSENILLE VAINAM
MAT
TILIITONJÄ
SENILLErvo kaksisataa euroa
Parasta autollesi,nyt ilman omavastuuta
Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etujaja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi
lN
t
Laajasijaisauto-vakuutus
Bonus-etu
Liittokasko on ammattiliittojen jäsenille räätälöity kattavin autovakuutuksemme. Se ontarkoitettu sinulle, joka haluat parasta ja laajinta turvaa autollesi. Se sisältää paljon erin-omaisia ominaisuuksia, mm. ainutlaatuisen bonusedun ja laajan sijaisautovakuutuksen.
Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilmankolarivahinkoa. Bonus ei putoa vahingon sattuessa,kuten perinteisissä autovakuutuksissa.
Saat käyttöösi sijaisauton, kun oma autosi on korjattava-na esimerkiksi kolarointivahingon takia tai kun matkasikeskeytyy teknisen vian vuoksi. Toimitamme sijaisautonpaikan päälle ja voit jatkaa matkaasi saman tien.
Jos kolarivahinko kuitenkin sattuu, seteli kattaa vielä vahingonkin ilman omavastuuta.
Osta Liittokasko ja hyödynnä etu.Tule käymään, soita tai jätä yhteyden-ottopyyntö netissä (etua ei saa verkkokaupasta).
VA S AM A 3 / 2 0 1 5 3
4
5
6-7
8
10
11
13
13-14
18
21
22
23-25
26
VASAMA 3Kannen kuvassa: Mira Snellman,Jari Kiviluoma ja Juho Aittanen.Kuva: Riitta Kallio
Suomea ja SähköliittoarakentamaanEduskuntavaaleihin on aikaa reilut
vaikuttamaanoman jäsenliittonsaasioihin on meidänvalttikorttimme.
luottamusmiehille rautaisannos tietoaKiljavan maaliskuinen luottamusmiestenperuskurssi tarjosi tuoreille luottamus-henkilöille rautaisannoksen tietoa evääksityöpaikan pulmatilanteisiin. Peräti 32innokasta miestä eri puolilta Suomeaperehtyi luottamusmiesaseman ja -toiminnanlähtökohtiin. Työsuhteen ehdot ja niidenvalvonta, työoikeus sekä liiton tarjoama tuki jaoikeusapu tulivat tutuiksi. Lisää kurssitarjontaasivulla 22.
4 • VA S AM A 3 / 2 0 1 5
! Pian 60-vuotias Sähköliitto pysyy
ajan hermolla. Viimeisin aluevaltaus
on leikkimielinen videomainos, joka
jo pyörii Youtubessa, Facebookissa
ja liiton kotisivua piristämässä.
nuorekas video on tehty pääosin
tv- ja elokuva-alan opiskelijoiden
Video kannustaa nuoria
SähkökatkoS:Juho aittanen – ohjaus, tuotanto,
käsikirjoitus, tehosteet
karri komSi – kuvaus
roSa mäkinen – valaisu
Sabina köteleki – leikkaus
niilo Paukkunen – ääni & musiikki
markuS mäkelä, reetta koSkinen,
Jari kiviluoma, mira Snellman,
heikki aitonurmi – roolit
voimin, mutta mukana näyttelijöinä
on myös liiton toimitsijoita. Videon
on tuottanut ja ohjannut Juho Aitta-
nen, jonka lyhytelokuvia on jo näh-
ty muun muassa tampereen eloku-
vajuhlilla.
Keskeisissä rooleissa ovat näyt-
telijäopiskelijat, entinen sähköalan
opiskelija Markus Mäkelä ja Reet-
ta Koskinen. Merkittävän panoksen-
sa antavat myös liiton toimitsijat Jari
Kiviluoma ja Mira Snellman sekä ny-
kyisin liiton hallituksessa vaikuttava
Heikki Aitonurmi, joka lainasi asun-
tonsakin filmin tekoon. Riitta Kallio
hääri aputuottajana ja roudarina.
Kauhun ja huumorin höystämä vi-
deopläjäys kertoo, että Sähköliit-
to on ammattilaisten turva ja tuki
työelämän karikoissa. 1,4 prosen-
tin jäsenmaksulla saa työttömyystur-
Joko sinunkin työpaikallasi onsähköliittolainen luottamusmies?
Mitä tehdä, jos työpaikalla kaikki
ei ole kunnossa? Miten asiat saa-
taisiin järjestykseen? liitytään tie-
tysti Sähköliittoon, perustetaan
työhuonekunta ja valitaan työpai-
kalle oma luottamusmies.
Sähköliiton Järjestä työpaikka-
si! -kampanjan tavoite on herättää
keskustelua ja saada aikaan toi-
mintaa, jotta työpaikoilla järjes-
täytymättömät työntekijät liittyvät
Sähköliiton jäseniksi ja samalla
perustetaan työhuonekuntia ja va-
litaan luottamushenkilöt.
Ohjeet ja tarvittavat asiakirjat
löydät Sähköliitto.fi:n Järjestä työ-
paikkasi! -kampanjasivulta. Apua
ja neuvoja työhuonekunnan perus-
tamiseen saat ammattiosastosta ja
liiton toimistolta.
van lisäksi varmistettua oikean pal-
kan ja työehdot mutta myös etuja va-
paa-aikaan.
www.sahkoliitto.fi > JÄRJESTÄ T
YÖPAIKKASI!
ohjaaja juho Aittanen, työehtoasiamies
jari kiviluoma ja lakimies mira Snellman
pääsivät mainostamaan Sähköliittoon
kuulumisen etuja.
Pelottaako? katso: www.sahkoliitto.fi
VA S AM A 3 / 2 0 1 5 • 5
1. Olen Antti KnuuttilA, Va-
semmistoliiton ehdokas Seinäjoel-
ta, Vaasan vaalipiiristä. työskentelen
sähköasentajana Are oy:llä ja kuulun
ammattiosasto 057:ään.
2. Olen kaupunginvaltuutettu ja
maakuntavaltuuston jäsen. teen töi-
tä talouspolitiikan suunnan muutta-
miseksi. Kurjistava politiikka on ai-
noastaan luonut kurjuutta. toimin
tasa-arvon puolesta eriarvoisuutta
vastaan. tuloeroja ei saa lisätä eliit-
tiä suosivalla politiikalla.
3. nollatuntisopimukset tulee
kieltää ja lakiin pitää kirjata vähim-
mäispalkka. työntekijöiden alipalk-
kaus on säädettävä lailla rangais-
tavaksi. Samoin työnantajien työ-
ehtosopimus-shoppailu pitää kiel-
tää. Muutosturvaa on parannettava
yli 50-vuotiaiden työntekijöiden koh-
dalla. Ammattiliitoilla tulee olla kan-
neoikeus, jolla voidaan puuttua pai-
nostukseen ja työsyrjintään.
4. Oleellista on, että meillä on
tuotteita, joita halutaan ostaa. Yri-
tykset ovat vastuussa tuotekehityk-
sestään, jota valtio luonnollisesti tu-
kee omalta taholtaan muun muas-
sa koulutuspolitiikalla. Yksi vienti-
teollisuuden jarruista on eurokriisi,
joka on ennestään pahentunut vää-
ränlaisella politiikalla. leikkaamal-
la on saatu aikaiseksi kysynnän las-
ku. Onkin tärkeää, että Suomessa ja
Eduskuntavaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on 8.-14.4.Vasaman saamien tietojen mukaan kansanedustajaehdokkaista kolme on Sähköliiton jäseniä.Eri puolueita ja vaalipiirejä edustavat ehdokkaat saivat vastata vaaligallupiin.
Euroopassa kiinnitetään huomio ko-
konaiskysynnän lisäämiseen tähtää-
vään politiikkaan.
5. Sote-uudistus on tällä hetkel-
lä sen verran sekavassa tilassa, että
vaikea siihen on kantaa ottaa. tär-
keintä olisi kuitenkin se, että kaikil-
le kansalaisille turvataan tasokkaat
julkiset palvelut asuinpaikasta riip-
pumatta. Sote-uudistuksesta ei saa
tulla julkisten varojen siirtoa veropa-
ratiisiyhtöille.
6. Suomalainen työ turvataan par-
haiten politiikalla, jolla huolehditaan
pienistä tuloeroista, kavennetaan
terveyseroja ja tähdätään eriarvoi-
suuden vähentämiseen. Suomen ta-
lous- ja työllisyyspolitiikan agendaa
on hallinnut viime vuodet tarjonnan
logiikka kysynnän kustannuksella.
työllisyyttä parannetaan kokonais-
kysyntää kasvattamalla, eli huoleh-
timalla kaikkien tuloluokkien riittä-
västä ostokyvystä. leikkaaminen ti-
lanteessa, jossa yksityinen sektori
kärsii kysyntävajeesta, on yksinker-
taisesti huonoa politiikkaa. !
1. kuka ja mistä (+vaalipiiristä)olet (+työpaikkasi ja ammatti-
osastosi, johon kuulut tai kuuluit)?2. meriittisi ja vaalilupauksesikansanedustajaehdokkaana?
3. millaisia työelämän asioita haluat edistää?4. kuinka edistäisit vientiteollisuutta?5. Sote-uudistus?6. miten turvaisitsuomalaista työtä?
1. Olen ESKO SAAStAMOinEn
lieksan Vuonislahdelta, Savo-Karja-
lan vaalipiiri, Perussuomalaiset, ja
töissä lieksan Sähkö Oy:ssä. Osas-
toni on lieksan sähkötyöntekijät am-
mattiosasto 091.
2. Olen lieksan kaupunginval-
tuuston jäsen, kaupunginhallituksen
1.vpj, henkilöstöjaoston vpj ja kau-
punginhallituksen edustaja lieksan
ja nurmeksen teknisessä lautakun-
nassa. Olen myös Pohjois-Karjalan
maakuntaliiton hallituksen 2.vpj,
maakunnan yhteistyöryhmän jäsen,
maakuntaliiton itä-Suomen työva-
liokunnan jäsen sekä Suomen maa-
kuntaliittojen puheenjohtajien koko-
usedustaja, perussuomalaiset. toi-
min Perussuomalaisten lieksan pai-
kallisyhdistyksen puheenjohtajana,
lieksan kaupunginvaltuuston Pe-
russuomalaisten ryhmän puheen-
johtajana sekä osasto 091:n pu-
heenjohtajana.
toimin parhaani mukaan maa-
seutujen kehittämiseksi ja nii-
den elinolosuhteiden parantami-
seen. Suomi tarvitsee myös toimi-
via maaseutuja ja niiden palveluja
metropolialueiden ohella.
3. nuorten työllistäminen on
ensiarvoisen tärkeä asia. Oppisopi-
muskoulutusta on lisättävä ja saa-
tava siihen valtiolta lisäresursseja.
Se on niin opiskelijan kuin myös
työnantajan etu. Se antaa hyvän
mahdollisuuden vakinaisen työpai-
kan luomiseen yrityksessä. tila-
päisten ja pätkätöiden vastaanot-
taminen on tehtävä kannattavaksi,
niin sanotut kannustinloukut pois.
4. logistiikkaketjuja on kehitet-
tävä kustannustehokkaiksi. Maail-
manlaajuisen energia- ja ilmasto-
politiikan tasapuolinen kehittämi-
nen, sekä kaikkien maiden sitou-
tuminen sen toteuttamiseen, ei yk-
sin Eu-maiden toteuttamana.
5. Maamme nykyinen hallitus ei
saanut aikaiseksi kaivattua sote-
uudistusta. Osa kunnista on kui-
tenkin jo omissa sote- kuvioissaan
hyvin pitkällä valmistelun osalta.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on
meneillään oma maakunnallinen
sote-hanke, ”siun sote”, missä so-
siaali- ja terveyspalvelut voidaan
tuottaa maakunnallisesti. uudis-
tuksia sote- palveluihin tarvitaan.
6. Ostettaisiin mahdollisimman
paljon suomalaisia tuotteita. tar-
vitaan lisäpanostuksia uusiutuvien
energiamuotojen hyödyntämiseksi.
Harmaan talouden tarkka seuranta
esim. ulkomaisen työvoiman osal-
ta. tarvitaan yritysten investointe-
ja ja uusia yrityksiä. Viron veromal-
lia voisi kokeiluluontoisesti toteut-
taa esim. siltä osin, missä yritys-
ten omiin investointeihin ja kehit-
tämiseen jätettyä yrityksen voittoa
ei verotettaisi lainkaan. tällä toi-
menpiteellä voisi työllisyys paran-
tua ja yritykset ja niiden tuotanto
kasvaisivat. !
1. Olen REijO nuMMiKARi, sosia-
lidemokraatti Harjavallasta. Sähkö-
liittoon liityin vuonna 1973. Olen
toiminut luottamusmiehenä ja Har-
javallan sähköalojentyöntekijöi-
Sähköammattilaisiaehdolla eduskuntaan
! TEkST i : riitta kallio
den ammattiosaston sihteerinä pari-
senkymmentä vuotta, nykyään olen
osaston hallituksen jäsen.
2. Olen ensimmäistä kertaa eh-
dolla eduskuntavaaleissa. Pitkän
ammattiyhdistysliikkeen ja kuntapo-
litiikan kokemuksen ansiosta koen
olevani valmis valtakunnan politiik-
kaan, jossa minulla olisi varmas-
ti paljon annettavaa. Minulle lähei-
siä asioita ovat erityisesti työelämän
pelisäännöt. jokaiselle Suomen kan-
salaiselle on turvattava reilut mah-
dollisuudet oman elämänsä rakenta-
misessa, siksi tasavertaiset mahdol-
lisuudet koulutukseen, sosiaalitur-
vaan ja terveydenhuoltoon on taatta-
va ihmisten perusoikeuksina.
3. nuorten koulutukseen ja työ-
paikkoihin tulee panostaa nykyis-
tä paljon enemmän. nuorten työhar-
joittelun aikaisia tukia tulisi nyky-
aikaistaa ja tasoa nostaa, jotta nuo-
ret tuntisivat työharjoittelun mielek-
käänä ja se antaisi puhtia tulevaan
työelämään. Eläkkeisiin tulee teh-
dä asianmukaiset indeksikorotukset.
Eläkkeellä olevat kansalaiset ovat
eläkkeensä työnteollaan ansainneet,
niitä ei pidä leikata. Hyvinvointi syn-
tyy työstä, sen vuoksi yhteiskunnan
on turvattava kaikille työikäisille ko-
koaikaisen työnteon mahdollisuus.
Meidän on myös mietittävä miten
työllistäminen saataisiin oikeasti
houkuttelevaksi, koska korkea työl-
lisyysaste on ainoa oikea keino, jol-
la Suomi saadaan taas nousuun ja
talous tasapainoon. nollatuntisopi-
mukset sekä alipalkkaus tulee kiel-
tää lainsäädännöllä.
4. tulevan vaalikauden tärkein
tehtävä on saada aikaan taloudellis-
ta kasvua ja uusia työpaikkoja. Par-
haiten tämä toteutuu investoimal-
la vientialoille, sellaisiin kohteisiin,
joilla saadaan aikaan uutta työtä
ja samalla vientituloja. Pitkäjäntei-
siin investointeihin tarvitaan nykyis-
tä enemmän julkista rahoitusta, jot-
ta myös yksityisen sektorin luotta-
mus tulevaisuuteen voi parantua ja
kasvu saadaan käyntiin. Meidän on
etsittävä rohkeasti uusia aloja, joissa
voisimme olla edelläkävijöitä maail-
manlaajuisesti.
6. Kannatan reilua työelämää,
jossa parannetaan työelämän laatua
ja oikeudenmukaisuutta, sekä kaik-
kia kohdellaan tasa-arvoisesti.
tuen erityisesti sellaisia työmark-
kinaratkaisuja, joilla kavennetaan
miesten ja naisten välisiä palkkaero-
ja. naisten euro on saatava nouse-
maan miehen euron suuruiseksi. tä-
män jälkeen on helpompi toteuttaa
perhevapaiden tasajako molempien
vanhempien kesken. !
AnTTi knuuTTilAhaluaa muuttaatalouspolitiikansuuntaa ja pienentäätuloeroja.
rEijo nummikArinmielestä uudentyöntekijän palkkaa-valle yritykselle pitäisiantaa helpotuksia.
ESko SAASTAmoinEnsatsaisi maaseudunkehittämiseen jasen elinolosuhteidenparantamiseen.
6 VA S AM A 3 / 2 0 1 5
Vastaus kysymykseen selviää Tampereella 24.–25.4. pidettävässäluottamushenkilöseminaarissa. Työväentalolle tuolloin kokoontuvajäsenistö tekee lopullisen ratkaisun kolmesta ehdokkaasta, jotkajäsenpalveluasiain johtokunta on valinnut kisan finalisteiksi.Vuoden luottamushenkilö palkitaan 500 euron matkalahjakortilla.
Sähköliiton ammattiosastot ja Sähköliiton jäsenet saivat vuoden 2014 loppuun men-
nessä ehdottaa vuoden luottamushenkilöksi asiaansa paneutunutta pääluottamusmies-
tä, luottamusmiestä, työosaston luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai työsuojelu-
asiamiestä.
Määräaikaan mennessä jäsenpalveluasiain johtokunnan käsiteltäväksi tuli yhteensä 25
esitystä. Mukana oli niin vasta-alkajia kuin konkareitakin, jotka kaikki vastasivat vuoden
luottamushenkilölle asetettuja edellytyksiä. Ehdokkailla piti olla halu ottaa asioista sel-
vää sekä kehittää itseään ja työyhteisöään. Heidän tuli uskaltaa tarttua epäkohtiin ja ky-
seenalaistaa. Heidän täytyi myös olla neuvottelutaitoisia ja yhteistyökykyisiä sekä ahke-
ria tiedottamaan asioista. Ennen kaikkea ehdokkailla toivottiin olevan sydän ja järki mu-
kana toiminnassa.
25 työyhteisönsä kunniajäsenen joukosta jäsenpalveluasiain johtokunta valitsi jatkoon
Hannu Rauman, Anssi Tarvaisen ja Mika Valliuksen.
LuottamushenkiLö-seminaari 24.–25.4.Paikka: kongressikeskus Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere
TeemaT:
• Nuoret, Sähköliiton tulevaisuus
• Jäsenhankinta
• Luottamushenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet
• Vuoden luottamushenkilön valinta
• Sopimusalakohtaiset tapaamiset
• Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
Noin neljänkymmenen henkilön pääluot-
tamusmies tekee tällä hetkellä Nastolas-
sa Liikuntakeskus Pajulahteen majoitusker-
rostalon sähkötöitä. Hän asentaa niin pis-
torasiat ja lamput kuin atk-yhteydet ja an-
tennitkin. Sähköneliön palveluksessa tu-
lee heinäkuussa täyteen kahdeksan vuot-
ta. Luottamusmiehenä hän on nyt kolmatta
kauttaan.
Vapaa-ajallaan ay-aktiivi toimii Lahden
Sähköalantyöntekijöiden hallituksessa ja
Lahden alueen luottamusmiesvastaavana.
Fyysikka pysyy kunnossa kun käy kuntosa-
lilla ja pelaa firman porukalla duunisählyä
Lahden kortteliliigassa.
1. Mikä on ollut parasta tehtävässäsi luot-
tamusmiehenä?
Kun asentajalle on maksettu liian vähän
palkkaa, on palkitsevaa saada vääryys kor-
jattua.
2. Kerro joku kommellus tai hauska juttu
työurasi ajalta.
–
3. Mistä saat voimaa, että jaksat luotta-
mustehtävässäsi?
Sähköliiton järjestämiltä seminaareilta ja
osaston kokouksista. Kun tapaa muita luot-
tamusmiehiä, tietää, ettei ole yksin ja että
ongelmiin voi miettiä ratkaisuja porukal-
la. Hyvät työkaverit auttavat tietenkin jak-
samaan. Tärkeää on myös se, että kotiasiat
ovat kunnossa.
4. Mikä on parasta Sähköliitossa?
Nuorille suunnatut tapahtumat. Niihin
osallistuminen auttaa nuoria paremmin
pääsemään mukaan ay-toimintaan ja ym-
märtämään oikeutensa.
kenestä tulee sähköliiton historian en
Sähköliiton edustajiston jäsen ja Turun Seu-
dun Sähkötyöntekijöiden hallituksen jä-
sen on Turun Aren kiinteistöpalvelupuolen
47 sähköasentajan pääluottamusmies. Vii-
me elokuusta lähtien hänen tehtäviinsä ovat
kuuluneet kiinteistötekniikkaan liittyvät säh-
köasennus- ja kunnossapitotyöt Varsinais-
Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa.
Hannu Raumalla on yhteensä 11 vuoden
pääluottamusmieskokemus. Hän aloitti Arel-
la vuonna 2004 ja oli pitkään urakkapuolen
pääluottamusmies. Sitä ennen hän työsken-
teli 23 vuotta Turussa Sähkö Lehmuksella,
missä toimi varaluottamusmiehenä noin 10
vuoden ajan.
HAnnu RAuMA, 56, LittoinenSähköasentaja ja pääluottamusmies,Are Oy Turku041 Turun SeudunSähkötyöntekijät ry
AnSSi TARVAinen, 28, LahtiSähköasentaja ja pääluottamus-mies, Sähköneliö Oy059 Lahden Sähköalantyöntekijät ry
5. Miksi työntekijän pitäisi kuulua ammattiliit-
toon?
Pääsee paremmin perille oikeuksistaan. Ammat-
tiliittoon kannattaa kuulua, jotta saa apua on-
gelmatilanteissa. Jos vaikka irtisanominen tai
lomautus tapahtuu laittomasti tai jos työnteki-
jälle on maksettu palkkoja väärin, asiat on hel-
pompi hoitaa, kun on ammattiliiton jäsen.
Jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua
hyödyllisille liiton järjestämille kursseille ja työt-
tömäksi jouduttuaan saa ansiopäivärahaa.
AnSSi TARVAiSTA esittänyt taho
perusteli ehdotustaan näin:
”Nuori luottamusmies. Yrityksessämme on pal-
jon nuoria, jotka eivät tiedä kaikista oikeuksis-
ta, joita heille kuuluu. Anssi on heitä väsymättä
neuvonut. Hän myös auttaa urakkapohjien las-
kemisessa ja selvittelee saatavia. Anssi puuttuu
tehokkaasti puutteisiin etuuksien ja korvausten
maksussa.”
VA S AM A 3 / 2 0 1 5 7
Noin neljänkymmenen henkilön pääluotta-
musmies aloitti Arella marraskuussa 2013.
Toimenkuvaan kuuluvat kaikki kiinteistö-
huoltopuolen alle tuhannen voltin sähkö-
asennustyöt. Kohteet ovat toimistoja ja
teollisuuskiinteistöjä. Pääluottamusmiehen
pesti alkoi huhtikuussa 2014, mutta Val-
lius on ollut aiemmin EMC Talotekniikan
varaluottamusmiehenä. Työt sähköasenta-
jana hän aloitti Launossähkö Oy:ssä vuon-
na 2000.
Vapaa-ajallaan ay-aktiivi toimii Hyvin-
kään Sähköalantyöntekijäin hallituksessa
ja Aren asentajayhdistyksessä. Lisäksi hän
käy kuntosalilla ja pelaa sulkapalloa.
1. Mikä on ollut parasta tehtävässäsi luot-
tamusmiehenä?
Se, että pääsee vaikuttamaan asentajien
hyvinvointiin ja työpaikan ilmapiiriin. Hy-
vinvoiva asentaja on yrityksellekin paras
käyntikortti ja varmistaa työn jatkuvuuden.
simmäinen vuoden luottamushenkilö?
MiKA VALLiuS, 33, RiihimäkiSähköasentaja ja pääluottamus-mies, Are Oy Hyvinkää013 Hyvinkään Sähköalantyönteki-jäin ammattiosasto ry
Kolmisenkymmentä vuotta urakkahommia
paiskinut mies ei valitettavasti välttynyt tuki-
ja liikuntaelinongelmilta. Olkapää- ja polvi-
leikkausten jälkeen, ja ortopedin ohjaamana
Rauma tuli siihen tulokseen, että hänen pa-
noksensa urakkamaailmaan on annettu. Hän
vaihtoi kiinteistöpalvelujen puolelle.
1. Mikä on ollut parasta tehtävässäsi luotta-
musmiehenä?
Se että voi antaa apua toisille. Tilanteet, jois-
sa työnantaja on toiminut väärin ja asia on
sitten saatu korjattua, lämmittävät mieltä
aina. Parasta on, kun oikeudenmukaisuus,
tasapuolisuus ja työehtosopimuksen noudat-
taminen toteutuvat.
2. Kerro joku kommellus tai hauska juttu työ-
urasi ajalta.
Hauskuuksia ja kommelluksia on sattunut
vuosien varrella paljonkin. Tuppaavat vain
olemaan sen luonteisia, että niistä näin julki-
sesti kertominen voi olla hieman kyseenalais-
ta. Joku pian tunnistaa itsensä.
3. Mistä saat voimaa, että jaksat luottamus-
tehtävässäsi?
Siitä, että työkavereiden kanssa on välit kun-
nossa. Hyvistä ihmissuhteista yleensäkin.
Tärkeää on myös päästä irrottautumaan sekä
työstä että luottamusmiestehtävistä. Lukemi-
nen ja soittoharrastus ovat siihen hyvä keino.
Pyrin myös pitämään kunnostani huolta liik-
kumalla. Hyvä palaute auttaa jaksamisessa.
4. Mikä on parasta Sähköliitossa?
Lyhyt organisaatiorakenne. Kentän jäsen saa
helposti yhteyden liiton johtoon asti. Se, että
neuvottelukunnissa on kentän jäseniä, on
tosi hyvä asia. Sähköliitto on vahva ammatti-
kuntaliitto ja pitää jäsentensä puolta.
5. Miksi työntekijän pitäisi kuulua ammatti-
liittoon?
Yksittäinen työntekijä ei pysty valvomaan etu-
jaan, jollei sillä ole ammattiliiton tukea taka-
naan. Liitto neuvottelee palkoista sekä pyrkii
kehittämään työelämän laatua ja työsuhde-
turvaa. Vuosilomalaki, lapsilisälaki, työsuoje-
lu, äitiysloma ja monet muut nykyään itses-
täänselvyyksinä pitämämme asiat ovat am-
mattiliittojen saavutusten ansiota. Historial-
lisista saavutuksista huolimatta katson, että
ammattiliittoon kuuluminen on vähintäänkin
yhtä tärkeää tänäkin päivänä.
Viimeaikoina olemme saaneet kuulla pal-
jon suoranaisia hyökkäyksiä ay-liikettä vas-
taan. Pääministeri Stubbin lausunnot, että
konsensus olisi tullut tiensä päähän ja pal-
koista pitäisi sopia yrityskohtaisesti ja koeai-
kaa pitäisi nostaa kuuteen kuukauteen, ovat
hyviä esimerkkejä siitä, kuinka ay-liikettä ha-
lutaan ajaa nurkkaan. Huono taloustilanne
runsaine irtisanomisineen ei ole ay-liikkeen
aiheuttamaa, eikä se parane palkkoja ja työ-
ehtoja polkemalla. Talous ja työllisyys perus-
tuvat ihmisten tarpeisiin ja kulutukseen. Os-
tovoimaa leikkaamalla emme tästä suosta
2. Kerro joku kommellus tai hauska juttu
työurasi ajalta.
Luottamusmiehen työ on melko totista
puurtamista mutta mukavaa on, kun olen
tiedottanut liiton jäsenille asioita ja sitten
ne, jotka eivät ole kuuluneet liittoon ovat
kahvipöydässä ihmetelleet, että mistä te
tuommoistakin tiedätte. Olen heille sitten
sanonut, että liity sinäkin, niin sullekin tu-
lee nämä samat postit. Ja he ovat hetken
päästä liittyneet.
3. Mistä saat voimaa, että jaksat luotta-
mustehtävässäsi?
Onnistumisesta. Jäsenten värvääminen on
mukavaa. Olen saanut pienessä ajassa viisi
asentajaa liittymään liittoon ja asentajayh-
distykseenkin olen houkutellut monta uut-
ta jäsentä. Myös se auttaa jaksamaan, kun
on saanut monta vuotta jumittaneita asioi-
ta liikahtamaan eteenpäin lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi kun aletaan pitää kehityskes-
kusteluita, joita ei ole pidetty vuosiin. Li-
säksi työsuojeluvaltuutettu Pasi Lapinleh-
to on ollut korvaamaton apu, yhdessä toi-
miminen työsuojeluvaltuutetun kanssa tuo
jaksamista molemmille.
4. Mikä on parasta Sähköliitossa?
Työehtojen valvonta. Se, että katsotaan,
että kaikki menee niin kuin pitää. Itse olen
nouse. Nuorilta alalle tulevilta toivon näiden
asioiden tiedostamista ja ay-liikkeen roolin
tärkeyden ymmärtämistä.
HAnnu RAuMAA esittänyt taho
perusteli ehdotustaan näin:
”Helposti lähestyttävä ja oikeudenmukainen.
Tuntee työehtosopimuksen ja on aina valmis
auttamaan muissakin kuin kiista-asioissa.
Oma-aloitteinen työnantajaan päin. Hän sel-
västi haluaa, että asiat ovat kunnossa ja vä-
lit työnantajaan hyvät. Myös työnantajan mie-
lestä hyvä neuvottelukumppani, jonka kanssa
voi asioida ääntään korottamatta.”
kokenut, että myös liiton kurssitoimin-
ta on hyvällä tolalla. Olen käyttänyt tar-
jontaa hyödykseni ja kannustanut kave-
reitakin käymään kursseilla. Sieltä jää
aina jotain mieleen. Aina oppii uutta ja
samalla näkee, mitä muualla Suomessa
tapahtuu ja tutustuu uusiin samanhen-
kisiin tyyppeihin.
5. Miksi työntekijän pitäisi kuulua am-
mattiliittoon?
Jos tulee ongelmia työnantajan kans-
sa, niin liitosta on apu helposti saata-
villa. Myös Sähköliiton työttömyyskas-
sa on elinvoimainen. Liittoon kuulumi-
nen lisää yhteenkuuluvuuden tunnet-
ta. Se on nyky-Suomessa paras tapa var-
mistaa, että töitä riittää myös meidän
lapsillemme.
MiKA VALLiuSTA esittänyt taho
perusteli ehdotustaan näin:
”Tiedotti Sähköliiton ja STTA:n neuvot-
teluista niin, että jokainen työntekijä oli
perillä työsulku-uhasta ja ylityökielloista
sekä niiden poistumisesta. Kiertää työ-
maita ja käy asentajien kanssa läpi tes-
siä. Kertoo Sähköliiton kursseista ja nii-
den tärkeydestä asentajille. On vahvista-
nut työyhteisöä ja saanut heräteltyä kes-
kusteluakin.”
NLuottamushenkiLöon työyhteisönsä
kunniajäsen
8 VA S AM A 3 / 2 0 1 5
$!"$!"huomautusten ja varotusten antami-nen. Veijo Korhosen mukaan aivanpienetkin asiat voivat kärjistää tilan-teen.– Käytäväkeskustelut ovat paho-
ja ja niissä saatetaan olla epäasialli-sia molemmin puolin. Työntekijä voiluulla, että vain häntä huomautetaanja vielä toisten kuullen, vaikka ken-ties muitakin työntekijöitä on huo-mautettu.Korhonen pyrkii neuvottelemaan
molempien osapuolten kanssa jamyös työterveyshuolto voi yrittääratkaisua. Työpaikoilla voi olla mo-nien eri liittojen jäseniä, ja jos työn-
Työpaikan vaikeat ihmissuhteetselittävät tutkimustenmukaanusein sen, että työntekijän
mieliala vaihtuu huonoksi työpäivänaikana.Erimielisyydet kuuluvat työelä-
mään, mutta toisaalta ne voivat aihe-uttaa jopa fyysisiä oireita: verenpainenousee ja vatsassa kiertää. Illalla aja-tukset saattavat pyöriä päässä ja tus-kailu valvottaa aamuyöllä.Työturvallisuuskeskuksen asian-
tuntija Päivi Rauramo huomauttaa,että ideaali tilanne ei ole sekään, et-tä ristiriitoja ei olisi. Erilaiset mieli-piteet vievät asioita myös eteenpäin.Työpaikan hyväksyvä ja hyvä ilma-piiri toimii Rauramon mukaan niin-kin, että työntekijä ei työpäivän aika-na huomaakaan kehonsa kolotuksiaja särkyjä.
Ystävä ei usein löYdYtYöpaikaltaVaikeissa tilanteissa oman sietokyvynja suvaitsevaisuuden kehittäminenon joskus toimintaa parempi vaihto-ehto. Jos esimerkiksi työtoveri tun-tuu ärsyttävältä tai hän ei näytä arvos-tavan muita, harkitsematon toimin-ta voi pahentaa asiaa. Omaa tunnet-ta ei tarvitse kieltää tai pitää työtove-
rin käytöksestä. Todennäköisesti hänei siitä muuksi muutu, joten hänestävoi ajatella rauhallisesti ja hyväksyä.Yksi esimerkki Sähköliiton asenta-
jien piiristä on työpari, joista toinenei moneen vuoteen puhunut toisel-le lainkaan. Työtehtävissä luottamusoli kuitenkin täydellinen ja ammatti-taidossa saatettiin jopa kisata keske-nään. Toinen oli ääneti jopa silloin,kun syötiin eväitä pakettiauton pie-nessä ohjaamossa. Vuosien kuluttuapuhumattomuus päättyi ja se kuitat-tiin pienellä huumorilla. Siitä, miksipuhumattomuus aikoinaan alkoi, eikoskaan sanottu mitään.Nykypäivänä tämä voisi olla hy-
vä esimerkki työpaikkakiusaamises-ta. Tuolloin koko sanaa ei ollut kek-sitty ja asentajat yksinkertaisesti kes-kittyivät töihin. Tutkimusten mukaanollaankin hakoteillä, jos työpaikan ih-missuhteilta odotetaan samaa kuinyksityiselämässä. Noin puolella kai-kista työntekijöistä ei ole yhtään ystä-vää työpaikalla.
sanansäilä on koventunutAsiantuntija Päivi Rauramo arvioi, et-tä sanallinen, uhkaava käytös on jon-kin verran lisääntynyt työpaikoilla.– Nykyisin työsuhteisiin liittyvä
epävarmuus voi altistaa erimielisyyk-sille. Uhkaavaa käytöstä ei kuiten-kaan oikeuta mikään.Sähköliiton työympäristöasiamies
Veijo Korhonen kertoo, että työpai-koilla on joskus huutoa ja väkival-lan uhkaa. Riskiarvioiden perusteellaväkivaltaan syyllistyy yleensä 25-50-vuotias mies, joka on menettänyt taipelkää menettävänsä työpaikan.Ihmiskunta tuskin olisi säilynyt
Työelämässä joutuu tekemisiin kaikenlaisten ihmisten kanssa.Sellaistenkin, jotka muussa tilanteessa kiertäisi kaukaa.
Erimielisyydetkuuluvat työelämään
hengissä kriisitilanteissa, ellei vihantunteita olisi. Vihastuminen on nor-maalia, mutta aggressiivinen käytösei missään muodossa ole sallittavaa.Kaikkein vihastuttavin tilanne on tut-kimusten mukaan se, että esimieskäyttäytyy epäasiallisesti. Rauramopainottaa, että esimiehellä tulee ol-le valmiutta ottaa palautetta alaisilta.Usein työntekijän on kuitenkin vaike-aa ottaa asiaa puheeksi, koska hänel-lä on pelko mahdollisista seurauksis-ta.
neuvotellen sovintoonTyöelämän vaikeimpia tilanteita on
# TeksT i : sei ja PenTTilä / kuva : sami kUljU
Kyllä! EI!
”KÄYTÄVÄKESKUSTE-LUT OVAT PAHOJA JANIISSÄ SAATETAANOLLA EPÄASIALLISIAMOLEMMIN PUOLIN.”
– erimielisyydet voivat aiheuttaa jopa fyysisiä oireita, sanoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo.
ta on työntekijän omalla työnantajal-la, muistuttaa lakimies Aki ErikssonEtelä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Työmaan kaikilla osapuolilla onvelvollisuus huolehtia vaaratilantei-den välttämisestä. Keinoina ovat tie-dottaminen ja keskinäinen yhteistoi-minta.
Jos työmaalla on monien työnanta-jien työntekijöitä, pääasiallista mää-räysvaltaa käyttävä yritys on koko-naisvastuussa työturvallisuudesta.
Yhteisellä työpaikallatyösuojelukin jaettuSuurilla, monen työnantajantyömailla työturvallisuuttahoitaa pääasiallista määräys-valtaa käyttävä yritys.Pienillä työmailla, kutenomakotitaloprojekteissa,työsuojelusta vastaa työntilaaja.
YhteispelillätYöturvallisuuttaTyöturvallisuus on kaikkien osapuol-ten yhteistyötä.
Työpaikan liikenne, liikkumisenjärjestelyt, yleinen järjestys ja siiste-ys ovat pääasiallista määräysvaltaakäyttävän työnantajan vastuulla.
– Myös työolosuhteiden turvalli-suus ja terveellisyys on otettava huo-mioon. Näistä asioista kaikkien ontiedettävä, Eriksson toteaa.
Yhteisellä työpaikalla on luotavahyvät käytännöt, miten havaituistahaitta- ja vaaratekijöistä tiedotetaanja mihin toimenpiteisiin ryhdytään.Työn vaarojen selvitys ja arviointitehdään huolellisesti ja dokumentoi-daan selkeästi.
Eriksson muistuttaa, että kaikkityömaan työntekijät on perehdytettä-vä ja koulutettava.
tYömaakohtainenvaltuutettuYhteisellä työpaikalla työsuojeluyh-teistoiminta on jaettu.
Esimerkiksi rakennustyömaallavalitaan työmaakohtainen työsuoje-luvaltuutettu, joka on valittu pääura-koitsijan henkilöstöstä. Hänelle kuu-luu yhteisten vaarojen torjunta.
# Vesivoimalaitosten kunnossapito-osaa-
minen on keskittynyt enimmäkseen poh-
joiseen. Sieltä sähkö- ja koneasentajia ko-
mennetaan työkeikoille ympäri Suomea.
– Pisimmät komennusmatkat ovat meil-
tä Rovaniemeltä Anjalankoskelle ja Liek-
saan, jolloin kotona käydään kerran kuu-
kaudessa, Caverion Industrian pääluotta-
musmies Jorma Tiuraniemi kertoo.
– Nuorille komennukset käyvät. Näin
vanhemmalla iällä ne eivät tunnu muka-
vilta.
Kemijoki Oy sekä Pohjolan Voima ovat
ulkoistaneet kunnossapitotyöntekijät kan-
sainväliselle Caverion-yhtiölle. Tiuranie-
men mukaan ulkoistaminen on johtanut
matkatöiden lisääntymiseen. Toistaiseksi
työkomennukset ovat pysyneet Suomen ra-
jojen sisäpuolella.
TyöTurvallisuus
hyvällä mallilla
Työturvallisuusasiat ovat Tiuraniemen mu-
kaan edistyneet hänen 30-vuotisen uran-
sa aikana. Tilaaja vaatii työturvallisuusasi-
oiden olevan kunnossa, samoin työnanta-
ja pitää huolta työntekijöidensä turvalli-
suudesta.
– Työntekijät ovat hyvin järjestäytyneitä
ja suorittaneet työturvallisuuskortit.
Tiuraniemi kehuu työturvallisuusasioi-
den olevan hyvässä jamassa työmailla. Ta-
paturmat sattuvatkin yhä useammin mat-
kalla työhön tai kotiin.
– Liukastumisia on paljon, Tiuranie-
mi toteaa.
# TeksTi : UP/T i ina Tenkanen
"Nuorillekomennuksetkäyvät"
Työntekijän oma työsuojeluval-tuutettu edustaa työntekijöitä heidänomissa asioissaan. Hänellä on oikeuspäästä yhteiselle työpaikalle samoil-la edellytyksillä kuin työntekijöillä,joita hän edustaa.
– Työsuojeluvaltuutetulla on oi-keus keskeyttää työ yhteisellä työ-paikalla, mutta määräys koskee vainhänen oman työnantajansa työnteki-jöitä, Eriksson sanoo.
palkka määräYtYYmaan mukaanPalkkakysymykset nousevat useinesiin, kun työntekijät määrätään ul-komaankeikalle. Lähetettyjä työnte-kijöitä koskeva laki sanoo, että Suo-meen lähetetylle ulkomaalaiselletäytyy maksaa samaa palkkaa kuinsuomalaiselle työntekijälle.
– Euroopan unionin tuomioistui-men ratkaisun mukaan palkan lisäk-si on maksettava myös työehtosopi-muksen määrittelemät lisät ja päivä-rahat, Eriksson toteaa.
Vastaavasti, jos suomalainen saatyökomennuksen EU-maahan, hä-nelle maksetaan vähintään kohde-maan palkkatason mukaista palk-kaa. #
tekijä antaa luvan, Korhonen voi ot-taa yhteyttä myös toisen liiton työsuo-jeluun.
tarkka tYYppi on okJos meille tehdään avosydänleikka-us, on rauhoittavaa tietää, että teki-jä on tarkka ja säntillinen ihminen.Työelämässä korostuneen tunnolli-nen ja tarkka voidaan kuitenkin ko-kea hankalaksi; hän ei salli virheitäitselleen tai toisille. Hän huomauttaakärkkäästi, jos joku poikkeaa sovitus-ta työtavasta.Sähköalan töihin ehkä valikoituu
tavallista tarkempia tekijöitä, mut-ta porukassa on tultava toimeen. Kor-hosen mukaan vaativaisetkin ihmisetyleensä hyväksytään.- Kyllä pedanttisuutta esiintyy. Työ-
kavereiden huomautukset toisilleentyön määrästä ja laadusta ovat ai-ka yleisiä ainakin sähköistyspuolenurakkatöissä. Siellä se ei ole suuri on-gelma, koska työryhmät ovat aika ”si-säänlämpiäviä”. Jäsenet tuntevat tois-tensa luonteen. Hutilointia ei hyväk-sytä.
nuorten asennekoettelee vanhempiaVanhemmat työntekijät voivat ko-kea nuoret hankaliksi työtovereiksi japäinvastoin. Päivi Rauramo sanoo, et-tä sukupolvien välinen kuilu on tyy-pillinen työelämässä. Nuorten erilai-set arvot ja taloudelliset taustat aihe-uttavat helposti närää.Myös Veijo Korhonen on huoman-
nut ristiriidat pitkään työelämässä ol-leiden ja nuorten välillä.– 50–70-luvuilla syntyneillä on vai-
keuksia ymmärtää joidenkin nuortenasennetta työhön. Pelataan yöt, teh-dään puoli vuotta töitä ja lähdetäänmaailmaa kiertämään sekä ”sovitaanitse työajat”.– Nuorilla voi olla perittyä omai-
suutta, vaikka jo asunto valmiina.Työtä vain harrastetaan!Rauramon mukaan erilaisuus ja
moninaisuus tuovat lisää osaamista.Tämän ja myös ihmisten samanhen-kisyyden yritys voi jo rekrytoinnissaottaa huomioon. Sillat sukupolvienvälille saattavat rakentua myös nuor-ten ja vanhojen yhteisillä työpareilla.- Molemmat voivat oppia toisiltaan,
kun arvostus on kohdallaan.Korhonenkin kannattaa työparien
muodostamista ja yhdessä porukassatekemistä. Hän kuitenkin muistuttaatyöryhmien kovastakin huumoristaja siitä, että joillakin saattaa elämän-tilanteen vuoksi napsahtaa pinna pie-nestäkin huumorista.– Asiallista kohtelua haluavat kaik-
Tämänkertaisen kuukauden kuvan on ottanutAmplit Oy:n työsuojeluvaltuutettu, sähkö-asentaja Tapani Ryyppö.
– Olen kuvannut paljon Amplitin sähkö-asentajien työasentoja työfysioterapeutille.Hän käyttää kuvia apunaan, kun kuntouttaa
asentajia, Ryyppö kertoo.Hän on myös haastatellut ammattikou-
lulaisia.– Olen kysellyt, saavatko he tietoa tulevan
ammattinsa työasennoista. Myös puuttuvas-ta koululiikunnasta olen keskustellut.
Ryyppö on miettinyt, että ammattikoului-hin pitäisi saada lisää tietoa sähköasentajantyön fyysisestä kuluttavuudesta ja ohjeita en-naltaehkäisevään liikuntaan.
– Ilman liikuntaa keho ei kestä työuranloppuun saakka. Nyt jo kolmikymppisten ol-
kapäät ovat monesti lopussa. Ennaltaehkäi-sevä työ pitää aloittaa jo ennen työuran aloit-tamista. Koululiikunnassa on kehittämisenvaraa. Kuka opettaa nuorille lihashuollon,venyttelyn jne.?
Vasama julkaisee jokaisessa numerossaan lukijoidensa lähettämiä kuvia. Sähköliiton täyttäessä tänä vuonna 60 vuotta, toivomme erityisesti, että lähetätte meille kuvia liiton jäsenistäsähköalan töissä tai tempauksissa vuosien varrella, esimerkiksi työhuonekuntien tai osastojen tapahtumista. Mitä vauhdikkaampi kuva, sitä parempi! Aktiivisuus palkitaan yllätyspalkin-noilla, joten lähetä meille kuvasi sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]
Maakaapeleita asennetaan par-
haillaan yli 8000 km vuodessa ja
investointibuumi jatkuu vuoteen
2029 asti. Kaapeleita tulee en-
tistä enemmän kaupunkien kes-
kustojen ulkopuolelle ja jopa ha-
ja-asutusalueille, missä niihin ei
ole aiemmin totuttu. Mikäli kaa-
pelia vaurioitetaan kaivutöiden
yhteydessä, aiheutuu vahingos-
ta turvallisuusriskin lisäksi huo-
mattavat kustannukset. Vuonna
2013 voimaan tullut laki velvoit-
taakin kaivutyöhön ryhtyjää selvit-
tämään, sijaitseeko kaivualueella
kaapeleita.
Sähköverkkoyhtiö on velvollinen
toimittamaan kaivajalle maksut-
ta tiedot työkohteen läheisyydessä
sijaitsevista kaapeleista ja tarvit-
taessa sijainti käydään näyttämäs-
sä maastossa. Lisäksi työn suorit-
tajalle annetaan tarpeelliset oh-
jeet vaaran välttämiseksi.
On tärkeää muistaa, että säh-
kökaapeleiden lisäksi myös muut
maanalaiset rakenteet, kuten tele-
johdot ja vesijohtoputket, otetaan
huomioon. Kaapeleiden sijainnin
selvittäminen etukäteen kannat-
taa, koska kaapelin korjauskus-
tannukset nousevat helposti tu-
hansiin euroihin.
Mikäli kaivutyötä tehdään alle
metrin päässä kaapelista, tulee
työ tehdä käsikaivuna. Jos kaivuti-
lanteessa paljastuu yllättäen kaa-
peleita, asiasta tulee ilmoittaa vä-
littömästi sähköverkkoyhtiöille ja
pyytää ohjeita. Ilman verkkoyhtiön
lupaa kaapeleihin ei pidä koskea
eikä niitä saa siirrellä.
Jos kaikista varotoimenpiteis-
tä huolimatta kaivutöissä käy va-
hinko, tulee kaapelin läheisyydes-
tä poistua välittömästi. Turvalli-
sin poistumistapa on tasajalkaa
tai yhdellä jalalla loikkien, jot-
ta vältetään hengenvaarallisen as-
keljännitteen syntyminen. Vahin-
gosta on ilmoitettava välittömäs-
ti verkkoyhtiölle. Vaikka kaapeli ei
olisi vahingon seurauksena näky-
västi vaurioitunut, tulee asiasta il-
moittaa verkkoyhtiölle. Esimerkik-
si kova paine ja ohut viiltokin voi
aiheuttaa kaapeliin piilevän vian.
Kampanja ”Tiedä ennen kuin toi-
mit!” nostaa esille turvallisuuden
avainasiat sähköjohtojen läheisyy-
dessä työskenneltäessä. Sen ta-
voitteena on muistuttaa, miten
sähköjohtojen lähellä työskennel-
lään turvallisesti mm. maanraken-
nus-, maanviljelys- ja puunkaa-
totöissä. Kampanja sisältää sekä
herättävää että tietoa antavaa ja
syventävää aineistoa.
Kampanjan nettisivuille osoit-
teeseen www.hengenvaara.fi on
koottu videoita, turvaohjeita sekä
aihetta taustoittavia artikkeleita.
Lisäksi kampanja-aineistoon kuu-
luu ammattilaisille suunnattua
koulutusmateriaalia sekä taskuun
mahtuva turvallisuusesite.
Maakaapeloinnin turvallisuusriskit huomioon
Asiantuntija
Esa NiEmElä,
Energiateollisuus
KÄRKIMIES
KUUKAUDENKUVA
14 VA S AM A 3 / 2 0 1 5
Työsuojelussa on päästyhyvän edistämiseen
" TeksT i ja kuvaT: riitta kallio
-Kolmessakymmenessä vuo-dessa työsuojeluasioissaon päästy pahan torjun-
nasta hyvän edistämiseen, tiivistääSähköliitosta seitsemän vuotta sitteneläkkeelle jäänyt työympäristöasia-mies Eero Maanoja.Hän ennätti olla liiton leivissä 24
vuotta ja sitä ennen 10 vuotta työsuo-jelutarkastajana.– Tulin liittoon vuonna 1984 työ-
suojelu- ja sosiaalisihteeriksi. Ennen
minua vakanssia oli hoitanut VeikkoNiininen, jonka johdolla perehdyinhommiin. Työ painottui aluksi selke-ästi tapaturmien torjuntaan, Maanojamuistelee.Mieluisa työ kiidätti miestä ympäri
Suomea sähköammattilaisten turval-lisuutta edistämässä. Matkan varrel-la tuttavapiiri karttui ja monien kans-sa ystävyys jatkuu edelleenkin.– Työn onnistumista on tällaisella
alalla vaikea mitata, mutta parhaan-
sahan sitä yritti tehdä ja olla kehityk-sen kärjessä mukana.Maanoja arvioi, että parasta antia
työympäristöasioissa oli kentältä tu-leva suora palaute, kun työpaikoil-la onnistuttiin viemään asioita eteen-päin.
EU Edisti työsUojElUa– Kun Suomi liittyi Euroopan Unio-niin, huomasimme, että meillä oli-kin yllättäen paljon oppimista joiltain
muilta EU-mailta. Työsuojelun kan-nalta EU olikin voittopuolisesti posi-tiivinen asia, Eero Maanoja toteaa.Hän muistaa, että epäilyjäkin oli.– Oli esimerkiksi pelkoja sähkötur-
vallisuuden heikkenemisestä, kunsähkölaitteiden pakollinen ennakko-hyväksyntä lopetettiin. Pelko osoit-tautui kuitenkin myöhemmin aiheet-tomaksi.Maanoja kertoo, että noina aikoi-
na sähköturvallisuuden säännöstöä ja
eero Maanoja on aktiivinen eläkeläinen,
jonka päivät kuluvat monenlaisen liikunnan
merkeissä. Myös lastenlapset, moottoripyöräily
ja järjestötoiminta pitävät miehen vireessä.
VA S AM A 3 / 2 0 1 5 15
" Työsuojelukysymykset ovat tärkeä osa liiton edunvalvontatyötä varsinaisten työ-
ehtosopimusasioiden hoidon rinnalla. Sähköalan töiden vaarallisuus ei ole hävin-
nyt 2000-luvullakaan mihinkään sähkön perusluonteesta johtuen. Onnettomuuk-
sia sattuu edelleen ja esimerkiksi kesä 2004 oli tässä suhteessa erityisen synkkä
jakso, kuten Vasama uutisoi kyseisen vuoden syyskuun numerossaan:
”Sähkötöiden vaarallisuus on tänä kesänä näyttäytynyt koko karuudessaan. Ko-
vin kohtalo on osunut energia-alan sähköasentajien kohdalle. Loviisan ydinvoima-
laitoksen vuosihuollon yhteydessä Empower Oy:n asentaja loukkaantui vakavasti
kuuden kilovoltin kojeistossa sattuneessa sähkötapaturmassa ja menehtyi myö-
lut Eltel Networks Pohjoinen Oy:n linja-asentaja sai niin ikään surmansa sähkö-
tapaturmassa.
Eltel Networksin ratasähköistystyömaalla Oulussa tapahtui myös erittäin va-
kava työtapaturma, jonka nuorta uhria on hoidettu palovammoihin erikoistu-
neessa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Edellisten tapauksien lisäksi kesään mahtui useita muitakin työssä sattunei-
ta sähkötapaturmia.”
Jo toinen LVI-asentaja kuoli tänä vuonna Suo-
messa sähköiskun aiheuttamiin vammoihin.
Virheellinen asennus oli syynä kummassakin
tapauksessa. Tuoreemman onnettomuuden ai-
heutti vanha väärin tehty sähköasennus, joka
koitui vieressä remonttia tehneen putkiasenta-
jan kuolemaksi.
! ! !
Saneeraustyömailla vaanii muitakin vaaroja,
esimerkiksi asbestia.
Asbestin monista hyvistä ominaisuuksis-
ta johtuen sitä on käytetty erittäin monissa ra-
kennusmateriaaleissa. Asbestia löytyy muun
muassa kate- ja rakennuslevyistä, tasoitteista,
laasteista, liimoista, maaleista, laatoista, lat-
tiapäällysteistä, putki-, palo- ja vesieristeistä
sekä sähköputkista.
Kaikissa saneeraustyökohteissa pitäisi teh-
dä asbestikartoitus, sillä asbestipitoisten tuot-
teiden valmistus ja käyttö on ollut kielletty
Suomessa vasta vuoden 1994 alusta lähtien.
Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuo-
sina 1963 – 1979.
Kiinteistön omistajan tai muun, joka oh-
jaa tai valvoo rakennushanketta, on ennen ra-
kennusten tai rakenteiden purkamista varmis-
tuttava siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole
asbestia tai huolehdittava siitä, että purkutyö
tehdään asbestipurkutyönä. Asbestikartoitus-
raportti ja purkutyösuunnitelma ovat osa ra-
kennuttajan turvallisuusasiakirjaa.
Kärkimiehen tai työsuojeluvaltuutetun on
syytä tutustua alkavan saneeraustyömaan tur-
vallisuusasiakirjaan. Asbestin purkutyösuun-
nitelman perusteella omat työt voi suunnitella
niin, etteivät asentajat altistu purettavalle as-
bestille. Purkutyössä havaituista turvallisuus-
puutteista pitää ilmoittaa työnjohtajalle, pää-
urakoitsijalle ja työmaan työsuojeluvaltuutetul-
le. Altistavasta työstä on oikeus pidättyä.
! ! !
Viime vuosien myrskykorjauksiin on tarvittu
enemmän pylväitä, kuin mihin verkostoyhtiöt
ja kyllästämöt ovat osanneet varautua. Työ-
maille on toimitettu asennettaviksi märkiä,
kreosoottia tihkuvia pylväitä. Asentajat ovat al-
tistaneet itsensä tälle perimää vaurioittavalle,
lisääntymisvaaraa ja syöpää aiheuttavalle ai-
neelle. Työstä ei ole pidättäydytty.
Kreosoottikyllästeisiä pylväitä käyttävät yh-
tiöt perustelevat niiden käyttöä sillä, ettei yhtä
hyvää korvaavaa kyllästysainetta ole vielä löy-
detty. Uusia kreosootilla kyllästettyjä pylväi-
tä saa Euroopan unionin alueella käyttää poik-
keusluvalla vuoteen 2018 asti. Toivottavasti
poikkeuslupaa ei jatketa!
Veijo Korhonen
työympäristöasiamies
KOETINKYNÄ
Vanhatviholliset
valvontaa myllerrettiin melko perus-teellisesti, eikä pelkästään EU:n vuok-si. Sähköalan toimijoiden (mm. Säh-köliitto) muodostama julkisoikeudel-linen yhdistys Sähkötarkastuskeskuslakkautettiin ja sen toiminnot hajau-tettiin usealle eri taholle.– EU:n käytännön mukaan pakot-
tavissa säädöksissä annetaan olen-naiset turvallisuusvaatimukset. Yksi-tyiskohtaisia ohjeita, joita noudatta-en nämä olennaiset vaatimukset täyt-tyvät, voidaan antaa esimerkiksi stan-dardeina. Tällainen on esimerkiksisähkötyöturvallisuutta koskeva SFS6002. Olin itsekin mukana kansalli-sen SFS 6002:n tekemisessä, sen kah-dessakin painoksessa. Standardis-sa onnistuttiin mielestäni täsmentä-mään ja selkeyttämään sähkötöidenturvallisuusvaatimuksia asentajienkannalta oikealla tavalla.
PiEnEt yrityksEtongElmallisimPiaEero Maanoja arvioi, että työsuojelu-asioiden hoitaminen on mennyt yri-
tyksissä eteenpäin, mutta siitä huo-limatta ero työsuojelun hyvin jahuonosti hoitaneiden yritysten vä-lillä on edelleen suuri.– Suurissa yrityksissä on yleen-
sä paremmat resurssit hoitaa työ-suojeluasioita kuin pikkufirmois-sa, joissa yrityksen johtokin useinon mukana käytännön töissä. Työ-suojeluasioiden hoito peilaa kui-tenkin koko yrityksen toimintata-poja. Yritysjohto määrittelee mallinja suunnan, jonka mukaan firmassatoimitaan.Maanoja oli 70-luvulla työsujelu-
tarkastajana, ja näki, että työturval-lisuuden painopiste oli vahvasti ta-paturmien torjunnassa.– Tapaturmien torjunta, tai pi-
kemminkin niiden ennalta ehkäisyja fyysinen turvallisuus ovat edel-leenkin toiminnan keskiössä, var-sinkin tapaturma-alttiilla toimi-aloilla. Työturvallisuuslakiin onkirjattu tärkeäksi työsuojelutoin-nan perustaksi työpaikoilla kaik-kien työympäristöriskien arvioin-
ti ja niiden hallinta, psyykkistä työ-suojelua unohtamatta, Katseet ovatkääntyneet tarkastelemaan työym-päristöä laajana kokonaisuutena jatyön suunnittelusta alkaen erilais-ten töiden jatkumona. Voisi sanoa,että olemme matkalla pahan, elityötapaturmien torjunnasta hyvän,eli työhyvinvoinnin edistämiseen.Nykyinen kehno taloustilanne heit-tää kuitenkin varjonsa tälle tielle.
asEnnUsPUoli jasähkönjakElU riskialttiimPiaEero Maanoja huomauttaa, että mo-net sähköalojen työt ovat raskaita jatekijäänsä kuluttavia.– Sen joutui monesti huomaa-
maan jäsenten hylättyjä tapatur-makorvaus- tai työkyvyttömyyselä-kehakemuksia käsiteltäessä. Va-litukset eivät juurikaan läpi men-nett, vaikka työkyvyttömyys oli sil-min nähtävää ja täyttä totta. Näissätilanteissa epäoikeudenmukaisuu-den tunne jätti katkeran jälkimaun.Maanoja muistuttaa Sätke-pro-
jektista, jonka mittausten mukaanverkosto-asentajien työ on raskau-dessaan ajoittain samaa luokkaakuin savusukeltajilla.Hän summailee, että tärkeitä yh-
teistyötahoja ovat olleet muun mu-aas SAK ja muut palkansaajaliitot,Työturvallisuuskeskus, Sähkötar-kastuskeskus, sittemmin Turvatek-niikan keskus, sähköalan standar-disointijärjestö SESKO ja Sähkötur-vallisuuden edistämiskeskus.– Jäsenistölle suunnattu työsuo-
jelukoulutus ja -tiedotus on ollut jaon varmasti edelleenkin hyvin kes-keisellä sijalla luottamushenkilöi-den ja muun jäsenistön toiminta-valmiuksien kehittämisessä ja in-nostuksen luomisessa. Liiton omi-en ja Kiljavan opiston kurssien li-säksi Työturvallisuuskeskuksenjärjestämä koulutus on ollut tärke-ää, Maanoja arvioi. "
Työsuojelu aina arvossaan
”...ErO TYösuOjEluN hYvIN ja huONOsTIhOITaNEIdEN YrITYsTEN vÄlIllÄ ONEdEllEEN suurI.”
The nexT sTepin safeTy fooTwear.
nhe pow
er of boa®
now wiTh Th
Jalas® 9538SUOJALUOKKA s1p srC hro
Jalas® 9548SUOJALUOKKA s3 srC hro
Jalas® Exalter2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel.Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat.Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa® Closuresystem – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istu-vuuden ilman puristusta.
www.exalter2.com | www.jalas.com
JALAS® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja [email protected] | www.ejendals.com
VA S AM A 3 / 2 0 1 5 17
KEVÄTRISTIKKO
Lähetä vastauksesi 15.4. 2015 mennessä: Sähköliitto, Vasama-lehti, PL 747, 33101 Tampere. Oikein vastanneiden kesken arvomme yllätyspalkinnon.
Nimi:
Osoite:
!
18 VA S AM A 3 / 2 0 1 5
Teollisuuden palkansaajatTP perää puolueilta jaeduskuntavaaliehdokkailtakonkreettisia ehdotuksiaja tekoja vienninedistämiseksi. TP haluaanostaa teollisen toiminnanja etenkin vientiteollisuudenmenestymisen politiikanytimeen.
– Kutsumme poliitikkoja osallistu-
maan #Vientilupaus-kampanjaan.
Kampanjan tavoite on yksinkertai-
nen: puolueet ja eduskuntavaalieh-
dokkaat kertovat konkreettisia linja-
uksia siitä, miten he sitoutuvat pa-
rantamaan vientiteollisuuden ase-
maa, TP:n puheenjohtaja Jorma Ma-
linen sanoo.
Vauhti VientiteoLLiSuuteen
TP painottaa, että yritykset ja työ-
TP haastaa poliitikot#Vientilupaus-kampanjaan
! Operaatio Vakiduuni on
SAK:laisten nuorisojärjestöjen tam-
mikuussa tekemä kansalaisaloi-
te, jonka mukaan työntekijöille pi-
täisi taata vähintään 18 tuntia työ-
tä viikossa, ellei työntekijä omis-
ta tarpeistaan halua tehdä lyhyem-
pää työaikaa esimerkiksi opiske-
lun takia.
– Teollisuuden liitot haluavat synnyttää eduskuntavaalien alla kunnon keskustelua
vientiteollisuuden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle, sanoo TP:n
Lähde Pohjantähti-leirille koko perheenkanssa kokeilemaan uusia lajeja,testaamaan kuntoa tai viettämäänrento lomaviikko. Leiri järjestetäänKisakeskuksessa, Raaseporissa,Kullaanjärven rannalla.
Lisätiedot: Juha Jumisko, 050 60 306 tai [email protected]: Tiina Mäkkylä, 050 409 8469 tai [email protected](Kirjoita viestiin yhteystietojesi lisäksi kaikkien osallistujien nimet ja iät.)ilmoittautumiset 15.4.2015 mennessä!
Sähköliiton kiintiö on paikat kolmelle perheelle. Jos perheitä ilmoittautuu enemmänkuin paikkoja on tarjolla, Sähköliitto päättää osallistujat arpomalla.
Kivijalkamyymälöissä saat edut tällä kortilla. Leikkaa irti ja pidä lompakossa. !
Oppilasjäsen!Pääsitkö töihin?Jos olet Sähköliiton oppilasjäsen, et
maksa jäsenyydestäsi mitään, mut-
ta et myöskään voi kartuttaa töitä te-
kemällä oikeuttasi ansiosidonnaiseen
työttömyyskorvaukseen.
Kaikkiin jäsenetuihin pääset kiin-
ni liittymällä liiton maksavaksi jäse-
neksi. Sopimusalajäseneksi voit liit-
tyä heti, kun työskentelet opiskeluje-
si ohella.
Voit liittyä Sähköliiton maksavaksi
jäseneksi heti, kun aloitat esimerkik-
si kesätyön, on se sitten minkä alan
työtä tahansa. Maksavana sopimus-
alajäsenenä olet täysivaltainen liiton
jäsen ja kartutat oikeuttasi ansiosi-
donnaiseen työttömyyskorvaukseen
myös muista kuin sähköalan kesä- ja
pätkätöistä.
Jäsenmaksu onverotuksessa vähennys-kelpoinenSähköliiton jäsenmaksu on 1,4 % ve-
Jos maksatjäsenmaksun itseJos rastitat perintäsopimuslomak-
keen ”Jäsenmaksun perintä”-koh-
dasta vaihtoehdon ”Maksan itse jä-
senmaksun”, jäsenrekisteri lähettää
sinulle kotiin maksuviitteet ja ohjeet
jäsenmaksujen maksamista varten.
Tässä tapauksessa perintäsopimusta
ei toimiteta työnantajalle.
Voit maksaa itse jäsenmaksut
kellon ympäri, kaikkina viikonpäi-
vinä verkkopalvelun kautta osoit-
teessa www.sahkoliitto.fi > Sähkölii-
ton verkkopalvelut > Jäsenrekisteri.
Verkkopalvelun kautta maksaessasi
et tarvitse erillisiä viitenumeroita.
Pidä jäsentiedotajan tasallaJos työnantajasi on vuokratyövoimaa
välittävä yritys, voit ilmoittaa työnan-
tajatiedon kohdalla käyttäjäyrityksen
tai toimialan, jolla työskentelet. Jä-
senrekisteri tarkistaa tästä sopimus-
alatiedon.
Työpaikan vaihtumisen yhteydes-
sä on hyvä tarkistaa myös, kuulut-
ko työpaikkasi, sopimusalasi ja ko-
tipaikkasi puolesta oikeaan ammat-
tiosastoon.
Voit ilmoittaa ammattiosaston
muuttumisesta samalla ilmoituksel-
la, jolla muutat työpaikkatietosi.
Kun vaihdat työpaikkaa, muista aina tehdä uusi perintä-sopimus, jotta jäsenmaksusi perintä jatkuisi tauotta. Josmaksat jäsenmaksusi itse, ilmoita tieto uudesta työnanta-jasta jäsenrekisteriin.
Sähköliiton verkkokaupasta voit ostaa Sähköliiton logolla varustettu-
ja tuotteita. Tuotteet on mahdollista tilata myös ammattiosaston omalla
logolla. Verkkokaupan kotisivulta löytyy ohjeistus, kuinka toimitaan, jos
ammattiosasto haluaa tilata oman näköisiään tuotteita.
www.sahkoliitto.fi
20 VA S AM A 3 / 2 0 1 5
milla peltonen (toim.)
päätöN – Novelleja työstä
& työttömyydestä
”Ihminen luulee olevansa onne-
kas, kun saa istua kaikki päivät toi-
mistossaan – omistaa korkokenkiä,
autoja, elää mukavammin kuin ih-
minen koskaan ennen häntä. Tä-
hän sisältyy se looginen ristiriita,
että teemme kenties enemmän työtä
kuin pronssikaudella.”
Päätön – Novelleja työstä & työt-
tömyydestä (2014) on kokoelma
Työ ja työttömyys -kirjoituskilpailun
kirkkainta satoa. Teos on ilahdutta-
va pilkahdus novellikokoelmien jou-
kossa. Kertomukset ovat läpileikka-
us aikamme yhteiskunnasta, jossa
toiset heittäytyvät työn ulkopuolelle
omasta päätöksestä, toiset jäävät ul-
kopuolelle tahtomattaan ja ne, joil-
la on töitä, tukehtuvat aikataulujen-
sa väliin. Eri kirjoittajien kuvaukset
työstä, työttömyydestä ja elämästä
ylipäätään osuvat naulan kantaan.
pasa&atpo
eNiteN vituttaa työ
”Työnhaku on ristiriitaista puuhaa.
Oletusarvoisesti nimittäin työ on
paskaa, mikä tekee sen vapaaehtoi-
sesta hakemisesta aavistuksen vas-
tenmielistä puuhaa. Vähän kuin il-
moittautuisi juurihoitoon.”
Työnhaku on hyvä aloittaa luke-
malla Pasa&Atpon teos Eniten vi-
tuttaa työ (2013). Vitutuksen san-
kareilta löytyy muutama valittu sana
niin duunareille kuin johtoportaalle.
Erityisesti kesätyönhakijan mielen-
terveyden pelastaa parin sivun an-
nos puhdasta vitutusta päivittäin.
Teos käsittelee koko työelämän
kaaren vituttavimmat paikat aina
työnhausta eläkkeelle jäämiseen.
Teoksen lopusta löytyy myös listaus
sadasta paskimmasta ammatista.
satu kaski & vesa Nevalainen
ikävät ihmiset – kuiNka
selviytyä haNkalieN tyyppieN
kaNssa
”Vaikeat ihmiset imevät kaiken liike-
nevän energiamme, vievät luottom-
me ihmiskuntaan ja kyynistävät koh-
ta meidät kaikki, ellemme sitä en-
nen ala hyppiä seinille voimattomas-
ta raivosta. Ihmisten hankaluuteen
Ain kiroillen työtäs teetyö ärsyttää, lietsoo japrovosoi. Elämme työtäja hengitämme työtä.olemme usein työtä vailla,vaikka meitä ei edeshuvittaisi tehdä töitä.Kunnianosoituksena työllekeräsimme kotimaisiateoksia työmaailmastaja sen ulkopuolellejäämisestä.
on vaikea puuttua, mutta puuttumi-
nen on yleensä vaivansa väärti.”
Jokaiselta työpaikalta löytyy naa-
moja, jotka ottavat päähän. Psyko-
logit Satu Kaski ja Vesa Nevalainen
kertovat teoksessaan Ikävät ihmiset
- Kuinka selviytyä hankalien tyyppi-
en kanssa (2015) vaikeista ihmisis-
tä. Listaukseen pääsevät kaikki ih-
miskunnan ihanuudet aina marttyy-
reista drama queeneihin. Teokses-
sa käydään loppupuolella kohta koh-
dalta läpi, mitä hankaluudelle voi
tehdä työpaikalla, ystävyyssuhteis-
sa ja muissa suhteissa. Teos tyydyt-
tää varmasti ne, joiden oloa helpot-
taa työkaverin nimeäminen manipu-
loijaksi tai laiskaksi. Muille teos on
lähinnä ikävä muistutus niistä ihmi-
sistä, jotka haluaisi unohtaa. Kuten
jo teoksen takakannessa lukee: ”Ku-
kapa ei olisi joskus tavannut han-
kalaa, vaikeaa tai ikävää ihmistä?”
Teoksen paras anti onkin siinä, että
se muistuttaa meidän jokaisen toisi-
naan sortuvan hankaluuteen. Oman
hankaluutensa voi testata teoksen
lopusta löytyvällä testillä.! tEKSt i : Jemina micHelsson
VA S AM A 3 / 2 0 1 5 21
HUOM! Suojaamaton sähköposti ei ole tietoturvallinen tapalähettää salassa pidettäviä tietoja työttömyyskassaan.Lähetä palkkatodistukset, lääkärintodistukset ym. selvityk-set postitse.
Älä lähetä työttömyyskassaan alkuperäisiä asiakirjoja,emme palauta niitä.
Älä lähetä työttömyyskassaan kännykällä tai ka-meralla otettuja kuvia asiakirjoista, emme pystykäsittelemään niitä tietojärjestelmässämme.
TYÖTTÖMYYSKASSAKoonnut: Jonna Heiniluoma
Puhelinpäivystys arkisin klo 9.00-11.00, puh. 03 252 0300. toimisto avoinna arkisin klo 9.00–15.00Hakemusten postitusosoite: Sähköalojen työttömyyskassa, PL 774, 33101 tAMPERELisätietoa: www.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa ja [email protected]
Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhaki-
jaksi täyttämällä sähköinen ilmoit-
tautumislomake osoitteessa www.te-
palvelut.fi viimeistään ensimmäise-
nä työttömyyspäivänä. Oikeus työttö-
myysetuuksiin alkaa aikaisintaan il-
moittautumispäivästä lukien.
Noudata TE-toimiston antamia
ohjeita, koska päivärahan maksami-
nen saattaa muuten katketa. TE-toi-
miston antamat lausunnot sitovat
kassaa, eikä kassa voi maksaa päi-
värahaa, ellei työnhakusi ole voi-
massa.
NäiN haet
aNsiopäivärahaa
Tulosta päivärahahakemus Työttö-
myyskassojen yhteisjärjestön www.
tyj.fi-sivulta kohdasta Lomakkeet.
Sieltä löydät samalla työttömyyskas-
san tarvitseman palkkatodistuslo-
makkeen.
Täytä ensimmäinen työttömyys-
päivärahahakemus vähintään kah-
delta täydeltä kalenteriviikolta.
Jotta työttömyyskassa voi alkaa
maksaa sinulle päivärahaa, se tarvit-
see paljon tietoa. Liitä hakemuksesi
mukaan seuraavat dokumentit:
Jäljennös irtisanomisilmoituk-
sesta tai lomautusilmoituk-
sesta.
Jos olet sivutoiminen yrittäjä
tai esimerkiksi omistat maata
tai metsää, lähetä kassalle ko-
pio viimeksi vahvistetusta ve-
rotuksestasi, eli tällä hetkellä
vuoden 2013 verotuspäätök-
sestä erittelyosineen.
Kopio eläkepäätöksestä, jos
saat osa-aika- tai osatyökyvyt-
tömyyseläkettä.
Muutosverokortti etuutta var-
ten, jos olet hakenut verotta-
jalta uuden verokortin sosiaali-
etuutta varten.
Palkkatodistus vähintään työt-
tömyyttä edeltäneeltä 26 työs-
säoloviikolta. Todistuksessa pi-
tää näkyä ennakonpidätyksen
alainen tulo sekä siihen sisäl-
tyvät lomaraha ja lomakorvaus
eriteltyinä. Lomarahaa ja lo-
makorvausta ei pidä ilmoittaa
yhteissummana.
tarkasta hakemuksesi
ja seN liitteet
Jotta hakemusten käsittely olisi
mahdollisimman nopeaa, laadi ha-
kemuksesi huolellisesti. Tarkasta se
ja sen liitteet.
Kun kyse on työsuhteen päätty-
misestä, tarkasta että palkkatodis-
tukseen on merkitty eriteltynä myös
muut mahdolliset ylimääräiset palk-
kiot tai rahaerät, jotka on maksettu
työsuhteen päättyessä.
Muista tarkastaa palkkatodistuk-
sesta, että siihen on merkitty mah-
dolliset palkattomat ajanjaksot, ku-
ten lomautus, vanhempainloma,
palkaton virkavapaa tai palkaton sai-
rasloma.
Tarkasta myös, että palkkatodis-
tuksessa on palkanlaskijan yhteys-
tiedot. Suhteellisen helppo tapa toi-
mittaa työttömyyskassalle kerralla
kaikki ansiopäivärahan suuruuden
laskemisessa tarvitsemamme tiedot
on pyytää palkanlaskijaa käyttämään
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön
www.tyj.fi:stä löytyvää palkkatodis-
tuslomaketta, jossa kaikki tarpeelli-
nen on valmiiksi koottuna.
Jos joudut työttömäksitai lomautetuksi
X
X
X
X
X
Om du blir arbetslöseller permitteradAnmäl dig som arbetssökande
hos TE-byrån genom att logga in i
webbtjänsten på adressen www.te-
tjanster.fi senast den första arbets-
lösa dagen. Följ TE-byråns inst-
ruktioner; annars är det möjligt att
din rätt att få arbetslöshetsdag-
penning inte fortsätter. Utlåtandet
som TE-byrån ger, binder kassan
och kassan kan inte utbetala dag-
penning ifall din jobbsökning inte
är i kraft.
så här aNsöker
du om dagpeNiNg
Skriv ut ansökningsblanketten på
webbsidan www.tyj.fi > material >
blanketter. På samma webbsidan
hittar du blanketten på löneintyget
som kassan behöver.
Fyll i första ansökningsblankett
för minst två fulla kalenderveckor.
För att kunna betala dig in-
komstrelaterad dagpenning behö-
ver arbetslöshetskassan vissa up-
pgifter. Sänd kassan följande bi-
lagor:
ett kopia av uppsägningsan-
mälan eller permitteringsan-
mälan
ifall du har företagsverksam-
het som bisyssla eller äger
jord- eller skogsbruk, bör du
sända kassan ett kopia av
senaste beskattningsbeslutet
med specifikationsdel
ett kopia av pensionsbeslu-
tet om du får deltidspension
eller delinvalidpension
ändringsskattekortet för för-
mån ifall du har begärt ett
ändringsskattekort för so-
cialförmånen
ett löneintyg för minst 26
arbetsveckor före arbetslös-
heten. I löneintyget upp-
ger din arbetsgivare förskott-
sinnehållning underkastad
lön med alla tillägg; semes-
terpenning (semesterpre-
mie) och semesterersättning
meddelas specificerat. Se-
mesterpenning och semeste-
rersättning anmäls skilt.
X
X
X
X
X
gå igeNom diN
aNsökaN och bilagorNa
Fyll i din ansökan noggrant för
att kassan kan handlägga den
så fort som möjligt.
När ditt arbetsförhållande
har tagit slut, kontrollera, att
arbetsgivaren antecknat möj-
liga resultatarvoden, produkti-
onsarvoden, osv. i ditt lönein-
tyg. Även frånvaro utan lön
eller veckor under 18 timmar
bör anmälas.
Kontrollera även, att lö-
neintygsgivarens namn, tele-
fonnummer och e-postadress
finns i löneintyget. Arbetsgiva-
ren kan vid behov använda lö-
neintygsblanketten på webbsi-
dorna www.tyj.fi > material >
blanketter.
työttömyysturvalaki
11 luku 2 §: velvollisuus
tietojeN aNtamiseeN
Työttömyysetuuden hakijan on
annettava työttömyyskassal-
le etuuden myöntämiseksi ja
maksamiseksi tarvittavat tiedot.
Jos etuuden saajan olosuh-
teissa tapahtuu sellainen muu-
tos, joka saattaa vaikuttaa oi-
keuteen saada etuutta tai pie-
nentää etuuden määrää, hänen
tulee viipymättä ilmoittaa muu-
toksesta työttömyysetuuden
maksajalle.
Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Sivul-ta www.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa näet ajantasaisentilanteen, minkä viikon hakemuksia parhaillaan käsitel-lään.
OSASTOT TOIMIVAT 23.4.2015 ilmestyvään Vasamaan tulevat osastojen ilmoitukset pyydämme toimittamaanmaanantaihin 13.4.2015 kello 15.00 mennessä. Toimita osastosi ilmoitus sähköisesti lomakkeella:www.sahkoliitto.fi/jasenpalvelut/osastot-toimivat/ilmoita-tapahtumasta
1. Mistä näytelmästä/musikaalista/elokuvasta ovat seuraavat laulut?a) Puukko Mackie b) Rikas mies jos oisinc) Puhu hiljaa rakkaudesta
2. Minkä maan pääkaupunki on?a) Luanda b) Abu Dhabi c) Kingston
3. Minkä urheilulajin edustajia olivata) Väinö Kuisma b) Markku Tuokko c) Ludovika Jakobsson
4. Millä nimellä tunnetaan paremmin?a) Jarkko Tapani Suo b) Jukka-Pekka Välimaac) Anita Riitta Helena Lindgren
5. Minkä bändin kappaleita ovat?a) Älä mene njet njet b) Punaista ja makeaac) Äiti pojastaan pappia toivoi
6. Kuka on säveltänyt oopperan?a) Nabucco b) Figaron häät c) Lentävä hollantilainen
7. Minkä vuoksi Suomessa liputetaana) 9.5. b) 24.10. c) 8.11.
8. Minä autojen tyyppimerkkejä ovata) Pulsar b) Camaro c) Sonata
9) Missä toisessa suomalaisessa seurassa ovat pelanneet seuraavatlegendaariset lätkäjätkät?a) Matti Hagman, Hifk b) Urpo Ylönen, Tuto c) Teppo Numminen,Tappara
10. Mille maalle kuuluvat seuraavat tunnetut paikat?a) Kap Horn b) Hyväntoivonniemi c) Key West
Edulliset energiaa säästävät LED-ratkaisutEdulliset energiaa säästävät LED-ratkaisut
Uusi LED-valaisin STARLED17 17W 1000Lm,3000K, Ø 320 mm, h 105 mm, IP20
1-5kpl 28 €/kpl, yli 5 kpl vain 25 €/kpl
PLANEX upotettavat pienois LED-valaisimet.Ø104 mm. h 39 mm. Asennus 90 mm reikään.
Uppotustilan tarve vain 44 mm, siksi sopiierityisesti sanerauskohteisiin. -o- 3x2,5 mm²
Valaisimen mukana tulee 15.000 h, 5W, 2800K,300Lm Gx53-kantainen LED-lamppu.
PLANEX 5 HO väri hopea
PLANEX 5VA väri valkea.
1-9kpl 2380 €/kpl ja yli 9 kpl vain 22 €/kpl
GU5,3 himmennettävä TehoLED-kohdelamppu. 12V AC/DC. 7W. 370 Lm.3000K lämminvalkea. Ø 50 mm. MR16. 40° Elinikä 25000 h.Käy normaalin 12 V halogeenin tilalle. Himmennys toimii vain elektronisenmuuntajan ja sen kanssa yhteensopivan säätimen kanssa.
TL KSH 7L40H Takuu 3 vuotta. 1-9kpl 1398 €/kpl, yli 9 kpl vain 1270 €/kpl
GU10 himmennettävä TehoLED kohdelamppu. 230V. Elinikä 25 000 h.8W, 450 Lm, 3000K lämmin valkea, Ø 50 mm eli PAR16. 40°
TL GU 8L40H Takuu 3 vuotta. 1-9kpl 1380 €/kpl, yli 9 kpl vain 1250 €/kpl
Osta Fluke 1652C, saat T110-jännitetesterin KAUPAN PÄÄLLE.
Osta Fluke 1653B, saat T130-jännitetesterin
ja ohjelmiston
KAUPAN PÄÄLLE.
Osta Fluke 1654B, saat
T150-jännitetesterin ja
ohjelmiston KAUPAN PÄÄLLE.
Tarjous on voimassa 2.2. - 30.4.2015tai niin kauan kuin varastoa riittää.
ERIKOISTARJOUS
+Kysy Fluke-jälleenmyyjältäsi
Fluke 1652C-TPOLEKIT, 1653B-TPOLEK
IT/F
tai 1654B-TPOLEKIT/F erikoistarjouspa
kettia.
Lisätietoja: www.fluke.fi/ajankohtaista
Fluke 1654BSähköasennustesteri
Fluke 1654B on Fluken uusin 1650 –sarjanasennustesteri. Se on vain päivitetty vastaamaanmittauslaitteiden tehokkuustarpeita paremmin.• Testaa asennukset SFS-6000 standardin mukaisesti• Kaksoisnäyttö näyttää oikosulkuvirran jasilmukkaimpedanssin tulokset samanaikaisesti
• Suojajohtimen jatkuvuusmittaus• Nopea suuren testivirran silmukkaimpedanssitesti• Vikavirtasuojan laukeamisaika ja -virtamittaukset• Nollausadapteri mittausjohtojen nopeaan nollaukseen• B-tyypin vikavirtasuojien testaus• Laajennettu muisti
Tee aloite ja ota pikajousi-liittimet käyttöön!Pikajousitekniikalla (Push-in)varustettujen tuotteiden kytke-
minen on nopeaa, kevyttä ja helppoa.ohuetkin johtimet kiinnittyvät varmastija ilman työkaluja. Johdin irrotetaanhelposti painamalla lukituksen vapau-tuspainiketta ruuvitaltalla tai esimer-kiksi kuulakärkikynällä.
hyödynnämme pikajousitekniikkaamuun muassa rivi-, piirikortti- jaM12-liittimissä, ylijännitesuojissa,PLC-releissä sekä automaationi/o-järjestelmissä.