VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2
Sisältö
TERVETULOA KARPALOON .............................................................. 4
Karpalon päiväjärjestys .................................................................................................................... 4 Hoidon aloittaminen Karpalossa ...................................................................................................... 4 Kasvatuskumppanuus....................................................................................................................... 5
KARPALON VARHAISKASVATUS ...................................................... 5
Ihmis- ja oppimiskäsitys .................................................................................................................. 5
Toiminta-ajatus ................................................................................................................................ 6 Karpalon arvot.................................................................................................................................. 6 Lapsilähtöisyys................................................................................................................................. 6 Perushoito ja hoiva ........................................................................................................................... 8 Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen........................................................................... 8 Ruokailu ........................................................................................................................................... 8 Pukeminen ja riisuutuminen ............................................................................................................. 8
Siisteyskasvatus ............................................................................................................................... 8 Lepohetki ja nukkuminen................................................................................................................. 9
Ulkoilu ............................................................................................................................................. 9
OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖ ............................................... 9
Leikki ............................................................................................................................................. 10 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa ........................................................................................... 11
Liikkuminen ................................................................................................................................... 12
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ....................................................................................... 12
SISÄLTÖALUEET JA NIIDEN NÄKYMINEN ARJESSA ....................... 13
Matematiikka ................................................................................................................................. 13
Luonnontieto .................................................................................................................................. 13 Historiallis- yhteiskunnallinen sisältöalue ..................................................................................... 13 Etiikka ............................................................................................................................................ 14
Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue ..................................................................................... 14 Esteettinen sisältöalue .................................................................................................................... 14
KASVUN JA OPPIMISEN TUKI………………………………………..15
Lapsen tuen tarpeen arviointi..…………………………………………………………………...15
Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa………………………………………………………...15
Kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) työstä……………………………………………16
Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen……………………….16
3
KARPALON VARHAISKASVATUKSESSA TEHTÄVÄ
VERKOSTOYHTEISTYÖ ...................................................................... 17
Lastenneuvola ................................................................................................................................ 17 Kelto ja Varpu ................................................................................................................................ 17
Ennaltaehkäisevä perhetyö (sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja/perhetyöntekijä) .......................... 17 Terapeutit ....................................................................................................................................... 18 Keittiö............................................................................................................................................. 18 Seurakunta ...................................................................................................................................... 18 Varhaiskasvatuksen esiopetusryhmä.............................................................................................. 18
Muut tahot ...................................................................................................................................... 18
LAPSEN KASVUN SEURANTA, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI ... 19
4
ALKUSANAT
Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta.”
(Stakes, Varhaiskasvatuksen perusteet 2005) Kädessäsi oleva Karpalon varhaiskas-
vatussuunnitelma on syntynyt henkilökunnan varhaiskasvatussuunnitelman laatimis-
työn sekä vanhemmilta saatujen palautteiden pohjalta. Arvioimme ja päivitämme
varhaiskasvatussuunnitelmaa säännöllisesti.
TERVETULOA KARPALOON
Päiväkoti Karpalo sijaitsee Askolan kirkonkylässä (Askolantie 26) vuonna 2005 käyt-
töönotetussa päiväkodiksi rakennetussa kiinteistössä sekä syksyllä 2015 valmistu-
neessa lisäsiivessä. Päivähoito- ja esiopetuspaikkoja Karpalossa on yhteensä n. 86.
Päiväkodissamme toimii neljä lapsiryhmää, Kannonkolo, Sammalmaja, Kivipuro ja
ja Tuulenpesä (esiopetus). Sammalmaja -ryhmä on kaksikielinen – osa lapsista on
perheistä, joiden toisena kotikielenä on ruotsi.
Karpalon päiväkodissa toteutettavasta esiopetuksesta löytyy tarkempaa tietoa
Askolan kunnan esiopetussuunnitelmasta. Esiopetusryhmän tarkemmista aikatau-
luista ja käytänteistä saa tietoa esiopetusryhmästä esiopetuksen alettua.
Henkilökuntana päiväkodissamme työskentelee lastentarhanopettajia, lastenhoita-
jia sekä siivous- ja keittiöhenkilökunta.
Karpalon päiväjärjestys
klo 6.00 päiväkodin ovet avautuvat
klo 8-8.30 aamupala
klo 9 -> ohjattua toimintaa/leikkiä ja ulkoilua
n. klo 11 lounas
n.11.45 päiväunet/satu- ja lepohetki (ei esiopetuksessa)
n. klo 14.00–14.30 välipala
14.30 -> leikkiä/ohjattua toimintaa ja ulkoilua
klo.17 päiväkoti sulkee ovensa
Hoidon aloittaminen Karpalossa
Kun lapsi saa päivähoitopaikan Karpalosta, tutustumme lapseen ja perheeseen
ennen hoidon aloittamista sovitun tutustumiskäynnin yhteydessä. Tutustumiskäynnin
aikana lapsen tulevan ryhmän hoitaja ja lapsen vanhemmat keskustelevat lapses-
ta, perheen päivähoitotarpeista ja toiveista sekä päivähoitoarjen kiemuroista. Tu-
tustumisvaiheessa perhe täyttää aloituskeskustelukaavakkeen, joka käydään läpi
yhdessä lapsen ryhmän aikuisen kanssa, mielellään jo ennen hoidon aloittamista.
5
Alkukeskustelussa vanhemmat kertovat omasta lapsestaan, hänen tavoistaan ja
tarpeistaan sekä perheen toiveista hoidon suhteen. Tutustumisvaiheessa lasta ei
voi jättää päivähoitoon ilman vanhempia ellei hänellä ole jo voimassa olevaa päi-
vähoitosopimusta.
Kasvatuskumppanuus
Karpalossa vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuu-
teen, jonka päämääränä on hyvinvoiva lapsi ja jossa vanhemmilla on aina, lap-
sensa parhaina asiantuntijoina, ensisijainen kasvatusvastuu.
Kasvatuskumppanuudessa yhteisen kasvatustehtävän pohjana on vanhempien
kanssa käytävä alkukeskustelu ja vähintään kerran hoitovuoden aikana pidettävä
kasvatuskeskustelu, jossa lapselle laaditaan oma henkilökohtainen varhaiskasva-
tussuunnitelma (VASU). Kasvatuskeskustelussa sovitaan yhdessä vanhempien kans-
sa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä tavoitteista ja ne kirjataan
lapsen vasuun. MolemmInpuolinen päivittäinen tiedonvaihto on tärkeä osa kasva-
tuskumppanuutta. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus kaikissa lasta ja perheitä
koskevissa asioissa.
Karpalossa koko ryhmän hoitohenkilökunta vastaa lasten kasvatustehtävistä. Van-
hempien kanssa laadittujen yhteisten tavoitteiden pohjalta ryhmän hoitajat otta-
vat toimintaa suunnitellessaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet.
Vanhempainiltoja pidämme Karpalossa kerran vuodessa. Illan aikana vanhemmilla
on mahdollisuus tuoda esille omia päiväkodin arkeen liittyviä toiveitaan sekä esit-
tää kysymyksiä. Vanhemmat voivat vaikuttaa myös vastaamalla säännöllisesti to-
teutettavaan tyytyväisyyskyselyyn.
KARPALON VARHAISKASVATUS
Lapsen perustarpeista ja hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa lapsen tasa-
painoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen.
Ihmis- ja oppimiskäsitys
Karpalossa kasvatus- ja hoitotoimintaa ohjaa humanistinen ihmiskäsitys, joka koros-
taa yksilöiden erilaisuuden kunnioittamista ja huomioon ottamista sekä kasvattajan
roolia ihmiseksi kasvamisen ja oppimisen tukijana ja ohjaajana.
Oppijana ja tietojen käsittelijänä näemme lapsen olevan aktiivinen ja utelias toimi-
ja, jonka aikaisemmat kokemukset ja tiedot vaikuttavat uuden oppimiseen ja mie-
lenkiinnon kohteisiin.
6
Toiminta-ajatus
Haluamme yhdessä lapsen vanhempien kanssa, kasvatuskumppaneina, etsiä lap-
selle parasta kasvun polkua.
Haluamme olla lapselle turvallisia aikuisia ja kanssakulkijoita, joiden kanssa lapsi voi
ihmetellä ympäröivää maailmaa ja joiden syliin voi tulla.
Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden yhdessäoloon, leikkiin ja omien valinto-
jen tekoon, sillä niiden kautta lapsi oppii toimimaan toisten kanssa, arvostamaan
muita sekä luottamaan itseensä.
Karpalon arvot
TURVALLISUUS
KUNNIOITUS
YKSILÖLLISYYS
YHTEISTYÖ
LUOTTAMUS JA TASA-ARVO
Arvomme löytyvät avattuina arvoseinältämme salin vierestä.
Lapsilähtöisyys
Meillä Karpalossa lapsilähtöinen kasvatus lähtee lapsen yksilöllisen kasvun-, kehit-
tymisen- ja oppimisen tarpeiden havainnoinnista ja niiden mukaan toimimisesta.
Lapsen yksilöllisiä tarpeita pohtiessamme ja toimintaa suunnitellessamme, huomi-
oimme lapsen taidot ja vahvuudet, kuuntelemme ja havainnoimme häntä yksilölli-
sesti. Aikuinen ei anna valmiita vastauksia vaan kannustamme lasta omiin oivalluk-
siin ja mielikuvituksen käyttöön. Kasvattajilla on aina vastuu lapsen ohjaamisesta.
Aikuisjohtoinen lapsilähtöisyys pitää Karpalossa sisällään seuraavia asioita…
7
KASVATUSKUMPPANUUS
ALKUKESKUSTELU
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TULO- JA LÄHTÖTILANTEET
HAVAINNOINTI
YKSILÖLLISEN KASVUN- JA KEHITYK
SEN TUKEMINEN
SAMANARVOISUUS
KIIREETTÖMYYS
AIKUINEN LÄSNÄ LAPSEN
TASOLLA
MIELIPITEIDEN KUNNIOIT-
TAMINEN JA OMAN AJATTE-
LUN TUKEMINEN
SYLIIN SAA TULLA
LAPSEN KUULEMINEN JA
YMMÄRTÄMINEN
LEIKKI- JA OPPIMIS-
VÄLINEET SAATA-
ViILLA
LEIKIN VALINTA
LEIKILLE TILAA JA
AIKAA
MIETITÄÄN YHDESSÄ
LAPSEN POHTIMIA ASI-
OITA
VALINNAN MAHDOLLI-
SUUKSIEN ANTAMINEN
KIINNOSTUKSEN KOH-
TEIDEN TYÖSTÄMINEN
PIENRYHMÄTOIMINTA
8
Perushoito ja hoiva
Hyvä perushoito ja hoiva muodostavat varhaiskasvatuksen perustan. Kun lapsen
perustarpeet tyydytetään voi lapsi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäris-
töön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen
huolenpitoa.
Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen
Karpalon aamut alkavat keskiryhmistä, joissa lapset saavat leikkiä aamupalan al-
kuun asti. Toivotamme hyvät huomenet ja annamme lapselle huomiota hänen
tarpeitaan kuunnellen ja lukien (syliin, viereen, leikkeihin jne). Vanhempien vastuul-
la on huolehtia aamuisin lapsensa käsien pesusta.
Hakutilanteessa, kohdatessamme, aikuinen kertoo lapsen päivästä ja tarkistamme
mahdolliset viestivihkoon kirjatut viestit. Toivomme, että vanhemmat tarkistavat
päivittäin lastensa lokerikot. Hakutilanteessa vastuu lapsesta siirtyy vanhemmille,
kun he astuvat portista päiväkodin piha-alueelle.
Ruokailu
Karpalossa luodaan rauhallinen ja myönteinen ilmapiiri ruokailuhetkille. Lapsi saa
terveellistä ja monipuolista ravintoa ja kaikkea opetellaan maistelemaan. Aikuinen
toimii esimerkkinä ruokailutilanteissa auttaen lasta tarvittaessa. Ruokaillessa opi-
taan hyviä tapoja ja omatoimisuutta. Henkilökunta huomioi lasten allergiat ja eri-
tyisruokavaliot sekä eettiset näkemykset. Hampaita hoidamme lounaan jälkeen
otettavalla ksylitolipastillilla.
Pukeminen ja riisuutuminen
Pukemis- ja riisuuntumistilanteet ovat monipuolisia vuorovaikutus- ja oppimistilantei-
ta lapsen ja aikuisen välillä. Aikuinen on läsnä tarjoamassa apuaan lapsen tarpei-
den ja kehitystason mukaisesti. Kannustamme lasta omatoimisuuteen pukemisessa,
riisumisessa ja vaatteiden lokeroihin laittamisessa.
Siisteyskasvatus
Siisteyskasvatuksen tavoitteena on, että lapsi oppii huolehtimaan omasta puh-
taudestaan mahdollisimman hyvin. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen ja itse-
näisyyteen kehitystaso ja ikä huomioon ottaen (mm. syöminen, pukeminen, wc-
käynnit.) Jokainen lapsi edistyy oman yksilöllisen rytminsä mukaisesti. Aikuinen val-
voo ja auttaa lasta aina tarvittaessa.
9
Lepohetki ja nukkuminen
Riittävä uni on tärkeä osa lasten hyvinvointia. Unta tarvitaan oppimiseen, sillä unes-
sa aivot palautuvat ja opitut asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Väsynyt lapsi on
ärtynyt ja ylivilkas ja jatkuva unenpuute on uhka lasten kasvulle ja kehitykselle.
Karpalossa lapselle mahdollistetaan päivittäinen uni ja riittävä lepo. Pienimmät
voivat nukkua tarvittaessa toiset unet aamupäivällä.
Nukkareissa nukutustilanteeseen kuuluvat sadut tai rauhallinen musiikki.
Lapset saavat mukaansa itselleen tärkeän unitavara kuten unile-
lun/unirievun.
Ulkoilu
Ulkoilemme Karpalossa pääsääntöisesti päivittäin toiminnan ja säätilan rajoitukset
huomioiden.
OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖ
Lapsi on synnynnäisesti utelias ja haluaa oppia uutta. Aluksi opitaan kokemuksen
kautta, vähitellen tietämällä ja lopulta ymmärtämällä. Oppiminen on lapselle ko-
konaisvaltainen tapahtuma ja oppimista tapahtuu kaikissa päivittäisissä tilanteissa
vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa. Oppimista tapahtuu pienin as-
kelin harjoittelemalla ja kertaamalla.
OPIN KUN HUOMIOI-
DAAN:
kiinnostuksen-
kohteeni
kehitystasoni
vahvuuteni
tapani oppia
KOEN OPPIMISEN ILOA KUN
SAAN:
leikkiä, tutkia, osallis-
tua ja tehdä
ratkoa ongelmia
kysellä ja pohtia
tehdä johtopäätök-
siä
vertailla ja havain-
noida
toimimalla itsenäisesti
10
Koko lapsen kanssa elettävä arki on täynnä erilaisia oppimistilanteita. Oppijana ja
tietojen käsittelijänä lapsi on mielestämme aktiivinen ja utelias toimija, jonka aikai-
semmat kokemukset ja tiedot vaikuttavat uuden oppimiseen ja mielenkiinnon koh-
teisiin. Aikuisten tehtävänä on luoda lapselle rauhallisia oppimistilanteita (mm.
pienryhmäjäko) ja sellaisia oppimisympäristöjä, joissa lapsi voi kokeilemalla, leikki-
mällä, tutkimalla, kuuntelemalla, pohtimalla ja toimimalla itse oppia uutta. Tavoit-
teenamme on auttaa ja ohjaa lasta oppimisen tiellä sekä luoda ympäristöstä lasta
innostava -uteliaisuutta, kokeilunhalua, mielikuvitusta ja luovuutta herättäväksi.
Leikki
Askolan kunnan varhaiskasvatuksessa painotetaan leikkiä lapsen kehityksen ja op-
pimisen yhtenä kulmakivenä, koska leikki on tärkeää lapsen fyysiselle, psyykkiselle
ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä monien taitojen oppimiselle ja kehittymiselle. Leik-
kien rakennusaineina toimii koko lapsen kokemusmaailma.
MISSÄ OPIN
kaikissa päivän
tilanteissa
FYYSINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN
SIISTIÄ JA PUHDASTA
KAUNIS JA VIIHTYISÄ
TILAT MUUNTAUTUMIS-
KYKYISET
TUTKIMISELLE SUOTUISAT
TILAT
KUNNOLLISET LEIKKIVÄLI-
NEET
LELUILLA JA VÄLINEILLÄ
OMAT PAIKAT
VÄLINEET JA LELUT LASTEN
SAATAVILLA
PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN, KAN-
NUSTAVA, AVOIN,
ARVOSTAVA, MYÖN-
TEINEN POSITIIVINEN
ILMAPIIRI
YHTEISET SÄÄNNÖT
KOULUTETTU HENKI-
LÖSTÖ
HOITAJAN JA LAPSEN
VÄLINEN LÄMMIN
SUHDE
SÄÄNNÖLLINEN PÄI-
VÄRYTMI
AUTTAVAISUUTEEN JA
OMATOIMISUUTEEN
KANNUSTAVA
SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ
REHELLINEN
AVOIN JA LUOTTAMUKSEL-
LINEN VUOROVAIKUTUS
VANHEMPIEN JA HOITAJIEN
KESKEN
TYÖNTEKIJÄT AIDOSTI LÄSNÄ
LAPSELLE
OLEMME ESIMERKKINÄ LAP-
SELLE
OPETELLAAN VUOROVAIKU-
TUSTA TOISTEN KANSSA SEKÄ
VASTUUNKANTAMISTA
11
Leikki on läsnä koko ajan lapsen tavassa kohdata ja käsitellä ympäröivää maail-
maa - myös aikuisesta mielestä kaoottiselta tuntuva leikki on arvokasta ja kehittä-
vää.
Leikin avulla lapsella kehittyy:
arjen yhteistyö- ja selviytymistaidot (mm. ongelmanratkaisu &
pettymyksensietokyky)
mielikuvitus & eläytyminen
luovuus, ajattelu & suunnitteleminen
itsehillintä
ilo ja ”irrottelu”
hieno- ja karkeamotoriikka, kehonhallinta
identiteetti
itsenäisyys
toisten kunnioittaminen, huomaavaisuus & joustavuus
keskittyminen
ystävyys, tasa-arvoisuus & vastuunkanto
turvallisuuden tunne
sääntöjen & normien sisäistäminen
käsitteiden muodostaminen
aistihavainnot & tilan hahmottaminen
Karpalossa leikkiin panostaminen näkyy monipuolisina, ikätason mukaisina ja lasten
saatavilla olevina leikkivälineinä. Lapsille annetaan mahdollisuus ja riittävästi aikaa
leikin rakentamiseen ja leikkimiseen. Tarvittaessa ryhmissä on käytössä leikkitaulu
leikin ohjaamisessa. Taulussa on kuvia erilaisista toiminnoista ja leikeistä, joista lapsi
saa valita haluamansa tekemisen laittamalla oman nimikorttinsa leikin kohdalle.
Rauhalliset leikit mahdollistetaan muodostamalla pieniä muutaman lapsen leikki-
ryhmiä ja jakamalla isompia tiloja pienemmiksi leikkinurkkauksiksi. Lapsen halutessa
hänelle järjestetään mahdollisuus myös yksinleikkiin. Karpalon aidattu piha-alue
antaa mahdollisuuden monenlaisiin leikkeihin.
Aikuisen läsnäolo/leikkitilanteiden seuraaminen on tärkeää. Aikuisen tehtävänä
leikkitilanteissa on lapsen havainnointi, turvallisten leikkitilanteiden luominen sekä
konfliktitilanteissa avun antaminen tarvittaessa. Pienemmät lapset tarvitsevat leik-
kimisensä tueksi ja peilaajaksi aikuista, joka nimeää, kuvaa ja kommentoi lapsen
aloitteita. Isompien lasten kohdalla aikuinen toimii lasten innostajana ja kannusta-
jana.
Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa
Kieli (mm. kehonkieli, itku, äänteet, puhe, viittomat) on lapsen ensimmäinen ja tär-
kein kommunikointikeino. Kielen avulla lapsi ilmaisee omat ajatuksensa. Kieli on pe-
rustana oppimiselle ja tukee lapsen ajattelua, vuorovaikutusta ja itsetuntoa.
12
Karpalossa aikuiset ottavat huomioon lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida ja
tulkitsevat sekä sanoittavat pienen lapsen elein, ilmein, ja liikkeiden avulla tapah-
tuvaa viestintää. Ruotsin kieli ja viittomat (tarvittaessa) ovat osa arkipäiväämme
lapsiryhmän tarpeista ja rakenteista riippuen.
Aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa on mielestämme tärkeää, että ai-
kuinen käyttää selkeää ja rikasta kieltä sekä rohkaisee lasta puhumaan turvallises-
sa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Katsekontakti on tärkeää ja antaa lapselle tunteen
että häntä kuunnellaan.
Lasten mielikuvitus, puhe ja sanavarasto kehittyvät, koska Karpalon toiminta pitää
sisällään:
pelejä, leikkejä, lauluja
riimejä, loruja ja satuja
kuuntelemista, keskustelua, kertomista ja nimeämistä
suujumppaa ja kielellä leikittelyä
Liikkuminen
Liikkuminen on lapselle luontainen tapa toimia ja välttämätöntä tasapainoiselle
kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsen liikkumisen tarve on yksilöllinen. Liikku-
minen edesauttaa lapsen motorista kehitystä ja auttaa hahmottamaan omaa ke-
hoa, aikaa, tilaa, välimatkaa ja suuntia.
Karpalossa tarjoamme virikerikkaita liikuntamahdollisuuksia erilaisten laululeikkien ja
liikuntatuokioiden sekä arjen eri liikuntamuotojen kautta. Erityisenä tavoitteenam-
me on sisätiloissa tapahtuvan lasten omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksien li-
sääminen. Karpalon pihassa ja lähialueilla lapsilla on - ikätaso huomioiden- mah-
dollisuus mm. kiipeilyyn, juoksemiseen, keinumiseen, luonnossa liikkumiseen ja ret-
keilyyn sekä talvisin hiihtoon ja luisteluun. Lähiympäristössä liikkuessa lapset saavat
aikuisten ohjauksessa ensikosketuksen turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Heijas-
tinliivejä käytämme aina poistuessamme päiväkodin piha-alueelta.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Lapsi käyttää kokonaisvaltaisesti kaikkia aistejaan ja mielikuvitustaan taiteellisen
ilmaisun ja kokemisen välineenä (musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, kädentaidot,
kirjallisuus). Taiteellisen ilmaisemisen keinoin lapsi voi turvallisesti ilmaista tunteitaan,
saada onnistumisen kokemuksia ja kehittyä yksilönä sekä ryhmän jäsenenä.
Meillä Karpalossa lapsilla on mahdollisuus tutustua ja kokeilla taiteen eri osa-alueita
spontaanisti arjen leikeissä sekä suunniteltuihin toimintoihin osallistuessa. Aikuiset
antavat tilanteiden sallimissa rajoissa mahdollisuuksia, aikaa ja rauhaa lapsen
omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle toimintaa toteutettaessa.
13
Karpalossa on hyvä roolivaatevalikoima, käsinukke- ja pöytäteatterivälineet sekä
teatterisermi. Askartelussa käytämme paljon luonnonmateriaaleja sekä luovaa laa-
tikkoa, joka on täynnä kaikkea mahdollista materiaalia, jota lapset saavat käyttää
vapaasti.
SISÄLTÖALUEET JA NIIDEN NÄKYMINEN ARJESSA
Matematiikka
Matemaattinen sisältöalue perustuu vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen.
Se on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapset oppi-
vat matemaattisia käsitteitä leikinomaisesti arkipäiväntilanteissa, leikeissä (mm. ra-
kentelu, pelit) ja ohjatuissa tuokioissa sekä ympäristöä havainnoidessa. Matema-
tiikkaa sisältyy käytännössä myös moniin perushoidon tilanteisiin. Lasten kanssa las-
ketaan sormia sekä varpaita tai kuinka monta poikaa ja tyttöä tänään on hoidos-
sa. Aikakäsitteitä harjoittelemme mm. arjen aikatauluista sekä vuodenkiertoa seu-
raamalla. Mitä isommista lapsista on kyse, sitä enemmän arkipäivään voi matema-
tiikan asioita sisällyttää.
Luonnontieto
Lapsi tutustuu lähiympäristöönsä luontaisesti, saaden samalla elämyksiä ja koke-
muksia luonnosta. Hän oppii tutkimaan ja havainnoimaan kasveja ja eläimiä. Oh-
jaamme lasta suojelemaan luontoa, iloitsemaan ja nauttimaan luonnosta sekä
huolehtimaan omasta elinympäristöstään kestävän kehityksen ja kulutuksen peri-
aattein.
Karpalo on lähellä luontoa ja teemme metsäretkiä. Retkillä lasten kanssa tehdään
havaintoja muutoksista luonnossa esim. vuodenajat, sään vaihtelu, kasvillisuus,
luonnon antimet, eläimet. Lasten kanssa ihmetellään, kerätään kokemuksia, teh-
dään pieniä kokeita, pohditaan (”miten, miksi, mitä eroa, mitä tapahtuu jos…”)
sekä tehdään johtopäätöksiä. On tärkeää, että retkillä on aikaa nauttia luonnon
moninaisuudesta: tuoksuista, väreistä, äänistä, mauista ja liikunnallisista haasteista.
Pyrimme ottamaan toiminnassamme huomioon ekologiset näkökohdat sekä kes-
tävän kehityksen periaatteet (kierrätys, jätteiden lajittelu, veden ja energian sääs-
täminen) osaksi arkipäivää.
Historiallis- yhteiskunnallinen sisältöalue
Jokainen lapsi on osa yhteiskuntaa perheensä, sukunsa, asuinympäristönsä ja koti-
maansa kautta, viime kädessä myös osa koko maailmaa. Huomioimme toiminnas-
samme kalenterivuoden aikana perinteeseen liittyvät tärkeimmät tapahtumat.
Lasten kanssa käydään läpi menneisyyden asioita erilaisten tarinoiden, valokuvien,
vanhojen esineiden ja perinneleikkien avulla.
14
Vuosittain vietämme ystävänpäivänä Isovanhempien juhlaa, jolloin kaikki lasten
isovanhemmat tai muulla tavalla tärkeät henkilöt ovat tervetulleita päiväkotiimme
katselemaan lasten esityksiä ja tutustumaan päiväkotiympäristöön ja hoitohenkilö-
kuntaan.
Etiikka
Karpalossa on yhteiset säännöt ja sopimukset, joita noudattamalla opetamme lap-
sille niiden merkitystä. Opettelemme oikean ja väärän, hyvän ja pahan erottamis-
ta, kasvatamme/ohjaamme lapsia suvaitsevaisuuteen, erilaisuuden ymmärtämi-
seen ja hyväksymiseen. Opetamme lasta pyytämään anteeksi. Toimimme lapselle
myönteisen vuorovaikutuksen mallina. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja niitä käsitel-
lään aina tarpeen mukaan. Selkeät rajat ja säännöllinen päivärytmi takaavat lap-
selle turvallisuuden tunteen.
Lapsille opetetaan päiväkodissamme mm:
hyviä käytöstapoja ja toisten huomioimista
ristiriitojen ratkaisua myönteisellä tavalla (isompien lasten kanssa
keskustellen ja vaihtoehtoja miettien)
ruokailutapoja
tavaroiden jakamista ja leikin jälkien siivoamista
toisten auttamista
Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue
Uskontokasvatuksen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä evankelis-luterilaisen seu-
rakunnan kanssa. Kerran kuukaudessa seurakunnan lastenohjaaja käy pitämässä
lapsille kynttilähetken, johon lapsi osallistuu, mikäli vanhemmat ovat antaneet sii-
hen luvan. Päiväkodissamme lapsi tutustuu tärkeimpien suomalaisten juhlapyhien
perinteisiin. Otamme kristillisinä juhlapyhinä huomioon joulun ja pääsiäisen keskus-
teluissa, lauluissa ja askarteluissa. Osallistumme seurakunnan järjestämiin joulu- ja
pääsiäishartauksiin sekä kinkereihin yms. tapahtumiin. Lapsen ja perheen va-
kaumusta kunnioitetaan ja otetaan huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa.
Lapsia lähellä olevien eri uskontojen tapoihin tutustutaan tarvittaessa.
Esteettinen sisältöalue
Esteettinen sisältöalue on laaja ja monitahoinen avautuen lapselle useita eri aisti-
kanavia hyödyntäen. Tärkeää ovat lapsen omakohtaiset ja ainutlaatuiset aistimuk-
set (kauneus, harmonia melodia, rytmi), tuntemukset sekä kokemukset (tyyli, jänni-
tys, ilo) arjen eri toiminnoissa ja tilanteissa. Toiminnan lisäksi lapsen on tärkeää saa-
da kokemuksia myös hiljaisuudesta, keskittymisestä ja työrauhasta.
15
KASVUN JA OPPIMISEN TUKI
Lapsen tuen tarpeen arviointi
Lapsi voi tarvita tukea kehityksensä eri osa-alueilla. Varhaisen puuttumisen periaat-
teen mukaan lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vai-
heessa. Tavoitteena on estää myöhempiä kehityksen ja hyvinvoinnin ongelmia.
Lapsen tarvitsema tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on hoidos-
sa.
Tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien suunnittelu lapsen arkeen tehdään yhdessä
vanhempien kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä moniammatillisesti. Van-
hempia ohjataan hankkimaan muun asiantuntijan arvio lapsen tuen tarpeista, ku-
ten puhe- ja toimintaterapeutin tai psykologin lausunto.
Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Lapsen kasvun ja oppimisen tuen muotoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.
Kuvio 1. Tukimuodot varhaiskasvatuksessa.
ERITYINEN TUKI
Erityisen tuen suunnitelma, HOJKS
Kaikki tuen muodot mahdollisia
Yhteistyö vanhempien ja kuntouttavien tahojen kanssa korostuu
TEHOSTETTU TUKI
Lapsen tilanteen täsmentäminen (lomake)arvio lapsen tilanteesta
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan erilliset tavoitteet
Ryhmäkoon pienentäminen, pienennetty ryhmä (15 lasta), integroitu ryhmä (12 lasta)
ryhmäavustaja, henkilökohtainen avustaja
YLEINEN TUKI
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (havaintojen kirjaaminen lapsesta, seuranta ja arviointi)
Kasvatuskumppanuus, kodin tukitoimet
Varhaiskasvatukselliset tukitoimet (ympäristöä, toimintaa ja menetelmiä muokataan lapsen tarpeiden mukaisesti)
Moniammatillinen yhteistyö ( mm.kelto, terveydenhoitaja, terapeutit, sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, psykologi)
Varpu-ryhmä
MUUT
TUKI-
PALVE-
LUT
16
Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa kuuluu kaikille lapsille ja se perustuu Lapsen yksi-
lölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteu-
tuksessa huomioidaan lapsen vahvuudet, kehityksen haasteet ja ohjauksen tar-
peet. Tuki toteutuu lapsen arkipäivän tilanteiden ja toiminnan yhteydessä joustavin
järjestelyin, kuten pienryhmätoimintana ja yksilöohjauksena.
Lapsen kasvua ja oppimista tuetaan tehostettuna tukena, jos yleinen tuki ei ole riit-
tävää. Tehdään Lapsen tilanteen täsmentäminen -lomakkeelle yhteenveto, jossa
kuvataan ja arvioidaan lapsen tilannetta. Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa
edellyttää yleisen tuen lisäksi rakenteellisia ratkaisuja.
Erityistä tukea tarjotaan, jos lapsen tuen tarve todetaan edellyttävän kokoaikaista
tukea ja erityispedagogista tai hoidollista kasvun, oppimisen ja kehityksen tukea.
Erityisen tuen tavoitteet, menetelmät ja seuranta kirjataan Erityisen tuen suunnitel-
maan. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneille viisivuotiaille lapsille
laaditaan esiopetuksessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suun-
nitelma (HOJKS).
Kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) työstä
Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen
henkilöstöä ja vanhempia lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä
asioissa.
Kuvio 2. Kiertävän erityislastentarhanopettajan työtehtävät
Ke
n yö
tehtävät
Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus toteutetaan normaaliin lapsi-
ryhmään integroituna. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä
17
ja kehittämisestä on vanhemmilla. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan
vanhempien kanssa tehtävässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Niissä ta-
pauksissa, joissa perheen ja hoitohenkilökunnan välinen kielimuuri on liian suuri, käy-
tämme tulkkia.
Karpalon arjen työssä tuemme lapsen suomenkielen oppimista mm. nimeämällä
arjen esineistöä ja toimintoja, kehumalla ja kannustamalla, kun huomaamme lap-
sen ymmärtäneen, puhumalla yksinkertaisin lausein ja tarvittaessa ilmaisemalla sa-
mat asiat mahdollisimman monin eri tavoin, jos huomaamme, että lapsi ei ymmär-
rä. Lisäksi käytössämme on erilaisia kuvia sisältävä kansio, joka kulkee kodin ja päi-
väkodin välillä. Kansiossa on arjen toimintoja kuvaavia kuvia, joiden avulla havain-
nollistetaan päivän tapahtumia.
KARPALON VARHAISKASVATUKSESSA TEHTÄVÄ VERKOSTOYHTEISTYÖ
Varhaiskasvatuksessa tehtävän verkostoyhteistyön tavoitteena on luoda yhteisiä ja
toimivia käytäntöjä päivähoidon eri yhteistyötahojen välille – tavoitteena lapsen
paras. Karpalossa päivähoitohenkilöstön yhteistyökumppaneina lapsen kasvun,
kehityksen ja oppimisen tukemisessa toimivat mm.
Lastenneuvola
Päiväkodissa täytetään ja annetaan vanhemmille neuvolaan toimitettavaksi erilai-
sia lapsen kasvua ja kehitystä arvioivia dokumentteja. Vanhempien luvalla neuvola
puolestaan lähettää oman lausuntonsa lapsesta päivähoitoon.
Kelto ja Varpu
Kiertävä erityislastentarhanopettaja on sekä meidän että perheen käytettävissä
silloin, kun epäilemme tai haluamme vahvistusta mahdolliselle lapsen tuen tarpeen
arvioinnille. Vanhempien luvalla lapsen asioita voidaan käsitellä moniammatillises-
sa VARPU ryhmässä (mm. kelto, psykologi, terveydenhoitaja, rehtori, sosiaalityönte-
kijä). Ryhmän tehtävänä on auttaa lapsen vanhempia ja muita lapsen hoitoon ja
kasvatukseen osallistuvia henkilöitä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvien pulma-
kohtien tunnistamisessa sekä lapsen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa.
Ennaltaehkäisevä perhetyö (sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja/perhetyöntekijä)
Päivähoito osana varhaiskasvatusta on yksi ennaltaehkäisevän sosiaali- ja lasten-
suojelutyön muoto. Tästä syystä joidenkin lasten perheiden asioissa tehdään yhteis-
työtä sosiaalitoimen, päivähoidon ja lasten vanhempien kesken lapselle parhaan
mahdollisen arjen löytämiseksi sekä yhteisten pelisääntöjen laatimiseksi ja toteut-
tamiseksi.
18
Terapeutit
Kehityksen eri osa-alueisiin erikoistuneita terapeutteja käy päiväkodissa päiväkoti-
päivän aikana antamassa lapselle tarvittavaa terapiaa tai saamme eri tera-
peuteilta ohjeita ja vinkkejä siitä, mihin asioihin meidän tulisi jonkin tietyn lapsen
kanssa keskittyä. Lapsen terapiatarpeen laadusta ja suuruudesta riippuen on välillä
tarpeellista järjestää myös yhteisiä palavereja, joissa on päivähoidon edustaja mu-
kana.
Keittiö
Hyvä yhteistyö lasten ruoat valmistavan keittiön kanssa takaa lapselle hyvän, mo-
nipuolisen ja oikeiden ohjeiden mukaisen yksilökohtaisen ruoan (allergiat huomioi-
tu). Allergiaruokien saamiseksi vanhempien tulee toimittaa keittiölle todistus lapsen-
sa ruoka-aineallergioista ennen hoidon aloittamista.
Seurakunta
Askolan seurakunnan lapsityö huolehtii lasten Raamatun mukaisesta uskonnollises-
ta kasvatuksesta kuukausittaisilla kynttilähetkillä, kirkkovuoden päätapahtumat
huomioiden.
Varhaiskasvatuksen esiopetusryhmä
Yhteistyö varhaiskasvatuksen esiopetusryhmän kanssa on jatkuvaa korostuen vielä
jokavuotisten esiopetusryhmään siirtyvien viisivuotiaiden siirtopalavereiden yhtey-
dessä. Karpalossa käydään yhdessä vanhempien kanssa läpi lapsesta täytettävät
siirtokaavakkeet, johon lapsen ryhmän aikuiset ovat arvioineet lapsen osaamista
kehityksen eri osa-alueilta. Lisäksi lapsi itse arvioi omaa osaamistaan. Vanhempien
luvalla em. paperit siirretään varhaiskasvatuksen esiopetusikäisten lasten ryhmän
aikuisille.
Muut tahot
Toisten varhaiskasvatusyksiköiden kanssa tehtävä yhteistyö korostuu erityisesti kou-
lujen loma-aikojen yhteydessä, jolloin päivystävä päiväkoti voi olla joku muu kuin
lapsen vakituinen varhaiskasvatusyksikkö. Muita yhteistyötahoja ovat mm. tarvitta-
essa Lastenlinna, kasvatus- ja perheneuvola sekä Porvoon lastenpsykiatrinen poli-
klinikka.
19
LAPSEN KASVUN SEURANTA, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI
Karpalossa jokaiselle lapselle laadittava varhaiskasvatussuunnitelma toimii lapsen
kasvun seurannan arvioinnin välineenä. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään
vähintään kerran vuodessa ja se on käytössä koko lapsen päiväkodissa olo ajan
siirtyen lapsen mukana esiopetukseen, mikäli vanhemmat niin haluavat.
Lasta havainnoidaan ja seurataan sekä hänen päivittäisissä vapaissa leikeissään
että ohjatuissa tilanteissa. Vanhempien kanssa käytävät keskustelut auttavat myös
lapsen kasvun seurannan arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi ja do-
kumentoi lapsen osaamista kirjallisesti mm. 3- ja 4-vuotistarkastuksen yhteydessä
sekä esiopetukseen siirryttäessä. Esiopetukseen siirtyvät lapset arvioivat myös itse
omaa osaamistaan itsearviointilomakkeen avulla.
Lapsen kasvunkansio on lapsen omakohtaisen kehittymisen kuvaaja, joka välittää
tietoa lapsen kasvussa tapahtuvista asioista vanhemmille ja lapselle itselleen. Päi-
väkodissa jokaiselle lapselle kootaan oma kasvukansio, johon kirjataan lapsen aja-
tuksia ja johon kootaan ”kavalkaadi” lapsen tekemistä kädentöistä sekä valokuvia
eri tilanteista ja tapahtumista. Kasvukansiot ovat lasten saatavilla/nähtävillä ja niitä
selailemalla lapset näkevät itse oman kehityksen kulun.