Hankesalkku SOTE-LIIKELAITOS, PALVELUTEHTÄVÄT II Projekti VAMMAISTEN PALVELUT Hankejohtaja: Maarit Sulavuori Projektipäällikkö: Minna Eronen Uusimaa 2019 –hanke Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland [email protected]• www.uusimaa2019.fi
170
Embed
Vammaisten palvelut projektikuvaus - Uudenmaan liitto · itsemääräämisoikeus. Asiakkaan osallisuutta palvelujen kehittämisessä haluttiin erityisesti korostaa ja lisätä asiakkaan
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ........................... 5
1
1. Projektin nykytila ja tavoitteet
1.1. Projektin nykytilan kuvaus
Sote-liikelaitosvalmistelussa vammaispalvelujen projekti on määritelty ja sen tärkeimmät tehtävät on
tunnistettu. Projekti käynnistyi alkuvuodesta 2019. Projekti ei ehtinyt edetä suunnitteluvaihetta
pidemmälle.
Projektin suunnittelu toteutettiin kuntien viranhaltijoista ja asiantuntijoista koostetun vammaisten
palvelujen esivalmisteluryhmän vv. 2017 – 2019 työskentelyn pohjalta. Suunnittelussa ja määrittelyssä
hyödynnettiin ryhmän lukuisia tuotoksia, mm. palvelukuvaukset, kuntien parhaat käytännöt,
palveluverkon ja -tason määrittely sekä nykytilan kuvausten pohjalta määritellyt kehittämistarpeet ja
tavoitteet. Projektia koskeva keskeinen materiaali on listattu tämän projektikuvauksen kohdassa ‘Muut
projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit’.
1.2. Vaatimukset
Vammaispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa.
Sosiaalihuoltolaki on aina ensisijainen erityislakeihin nähden. Tässä projektissa keskityttiin
erityislainsäädännössä määriteltyihin palveluihin huomioiden kuitenkin peruspalvelujen ensisijaisuus.
Vaatimus
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
Sosiaalihuoltolaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laki asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta Laki omaishoidon tuesta
1.3. Tavoitteet
Projektin tavoitteena oli määrittää ja kuvata yhtenäiset palvelutuotteet, käytännöt ja rakenteet
Uudenmaan vammaispalveluissa. Tavoitteena oli saavuttaa tasalaatuiset, yhtenäiset ja keskenään
vertailukelpoiset vammaispalvelut alueesta ja palvelun järjestämistavasta riippumatta. Keskeinen
lähtökohta oli, että palvelut ovat asiakaslähtöiset ja vastaavat palvelun käyttäjien tarpeisiin täydentäen
peruspalveluja.
2
2. Projektin kuvaus
Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden
kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia
haittoja ja esteitä. Uudenmaan tasolla nykytilan haasteiksi osoittautuivat alueelliset erot palvelujen
saatavuudessa, toimintakäytännöissä, palvelujen myöntämiskriteereissä ja laadussa. Uudellamaalla
merkittävä osa vammaispalveluista järjestetään ostopalveluina eikä osassa kunnista ole juuri lainkaan
omaa tuotantoa, mikä oli projektin kannalta olennainen seikka. Ostopalvelujen hallinta, kriteerit ja
laadunvalvonta osoittautuivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi valmistelun aikana, ja niissä todettiin myös
yhtenäistämisen tarvetta.
Vammaisten palvelujen valmistelussa kantavat periaatteet olivat asiakaslähtöisyys ja asiakkaan
itsemääräämisoikeus. Asiakkaan osallisuutta palvelujen kehittämisessä haluttiin erityisesti korostaa ja
lisätä asiakkaan valinnanvapautta. Vammaispalvelut ovat erityispalveluja, ja vaikka tässä projektissa
keskityttiin lähinnä erityislaeissa säädettyihin palveluihin, oli yksi keskeinen valmistelua ohjaava
periaate peruspalvelujen ensisijaisuus ja niiden kehittäminen vastaamaan myös vammaisten
henkilöiden tarpeita. Vammaispalveluissa järjestetään erityishuoltona erityisen vaativia palveluja (esim.
tahdonvastainen hoito), ja yksi tärkeä tehtävä projektissa olisi ollut yhdistää valmistelu OT- ja muiden
vaativien palvelujen hankkeen kanssa, jottei vammaispalvelujen vaativa taso jää erilliseksi siiloksi.
Myös palvelutarpeen arvioinnissa, ohjauksen ja neuvonnan toteuttamisessa sekä asiakkaan
valinnanvapauden tukemisessa todettiin kehittämistarpeita, ja tällä projektilla olikin tiivis yhdyspinta
useisiin muihin projekteihin.
2.1. Projektin laajuus
Projektin tarkoituksena oli määrittää yhtenäiset palvelutuotteet, käytännöt ja rakenteet Uudenmaan
vammaispalveluissa. Projektin suunnitteluvaiheessa määriteltiin ensisijaisia toimenpiteitä tavoitteiden
saavuttamiseksi, ja ensimmäisiksi toimenpiteiksi nousivat palvelujen tuotteistaminen ja vaativan tason
palvelujen valmistelun linkittäminen muuhun vaativan tason palvelujen valmisteluun.
Niin ikään tiivis yhteistyö palvelutarpeen arvioinnin, ohjaus ja neuvonta- projektin sekä henkilökohtaisen
budjetoinnin ja asiakasseteliprojektin kanssa nousi suureen rooliin. Palvelutason ja –verkon määrittelyn
yhteydessä tehdyn suunnitelman käytäntöön vienti olisi ollut projektin etenemisen kannalta tärkeää,
sillä esivalmistelussa nousi esille tiettyihin palveluihin liittyvän erityisen osaamisen yhtenäistämisen ja
keskittämisen tarve. Esimerkiksi asunnon muutostyöt ja henkilökohtaisen avun ohjaus, neuvonta sekä
sijaismaksajuus ovat sellaisia palveluja ja tukitoimia, joiden osalta osaamisen keskittämisestä ja
yhtenäistämisestä olisi hyötyä sekä asiakkaan että kuntien talouden kannalta. Näitä asioita viedäänkin
soten kaatumisesta huolimatta eteenpäin vapaaehtoisena kuntayhteistyönä.
2.2. Lopputuotokset
Projektissa on hyödynnetty vammaisten palvelujen esivalmisteluryhmän tuottamia materiaaleja. Itse
projektissa ei syntynyt uusia tuotoksia.
3
2.3. Rajaukset
Vammaisten palvelujen projektin kannalta keskeisiä yhdyspintoja muihin projekteihin oli useita, mm.
kuntoutus, sairaala, ikäihmiset, työikäiset, lapsiperheet, OT ja vaativa taso, ohjaus ja neuvonta,
palvelutarpeen arviointi sekä henkilökohtainen budjetointi ja asiakasseteli.
3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet
3.1. Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät
Projektin alkuvaiheen tuotokset Ajankohdat
Projektin määrittely 01-03/2019
Projektin suunnittelu ja organisoituminen 02-03/2019
Siltauksen tuotokset Arvioidut ajankohdat
Henkilökohtaisen avun ohjaus, neuvonta ja sijaismaksajuus. Kuntien yhteistyö- ja keskittämismahdollisuuksien kartoittaminen
05-12/2019
Asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet. Kuntien ja HUS:n yhteistyö- ja keskittämismahdollisuuksien kartoittaminen.
05-12/2019
3.2. Projektin vaiheet
Projekti ei edennyt määrittely- ja suunnitteluvaihetta pidemmälle.
3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista
Projektilla oli useita riippuvuuksia muihin projekteihin, koska vammaispalvelut läpileikkaavat ihmisen
koko elinkaaren.
Riippuvuus
1_332 LaNuPe palvelukokonaisuus
1_333 Työikäisten palvelukokonaisuus
1_334 Ikäihmisten palvelukokonaisuus
1_492 Palvelutarpeen arviointi
1_454 Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli
1_486 Sairaalapalvelut
1_487 OT ja muut vaativan tason palvelut
1_491 Neuvonta ja ohjaus
1_474 Mielenterveys- ja päihdepalvelut
4
4. Organisaatio ja päätöksenteko
4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko
Projektipäällikkö: Minna Eronen
Hankejohtaja: Maarit Sulavuori
Projektin suunnittelun etenemistä koskevaa raportointia on seurannut liikelaitosvalmistelun
hankejohtajat sekä hanketoimisto.
4.2. Projektitiimit
Projektipäällikkönä vammaispalvelujen projektissa on toiminut Minna Eronen 40 %:n
resurssisopimuksella kuntaorganisaatiosta. Projektitiimi koostui vammaispalvelujen ydinryhmästä (ent.
esivalmisteluryhmä), jonka lisäksi mukana oli Leena Wilen sote-liikelaitoksen valmistelusta ja Olli-Pekka
Alapiessa sote-järjestäjän valmistelusta.
4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät
Sidosryhmä
•Opetustoimi •Varhaiskasvatus •Nuorisopalvelut •Liikuntapalvelut •Julkinen liikenne •Kaavoitus, rakentaminen •Asuntotuotanto
Toisen asteen ammatillinen koulutus
Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut
Kela
5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava
työmäärä
Tehtävän kuvaus Vastuullinen henkilö Vaadittava työmäärä [http]
Määrittely, suunnittelu ja aikataulutus
Minna Eronen 14 (toteutunut)
Tuotteistaminen Minna Eronen ja projektitiimi toteutumatta
1.1 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet Tämä on Uudenmaan SOTE -valmistelun vammaisten palvelujen ryhmän loppuraportti. Raportissa kuvataan vammaispalvelujen
nykytila Uudellamaalla ja esitetään ehdotus palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Lisäksi kuvataan tehtävien ja palvelujen yhdyspintoja ja
toimintaprosesseja.
Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat:
• Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen
• Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla ja
• Kustannusten hallinnan parantaminen
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista strategista ja muutosjohtajuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa.
• Sosiaaliala- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä.
• Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä.
• Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluita.
• 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
• Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät.
• Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä.
1.2 ToimeksiantoSote-tiimin alaisten valmisteluryhmien työn ohjelmointia
• Toiminnan ja palvelujen nykytilan kartoitus • Maakuntaan siirtyvien tehtävien/palvelujen ja resurssien nykytilanne• Palveluintegraatio nyt (ja tulevaisuudessa), palvelukokonaisuudet ja -ketjut
• Selvitys tehtävien ja palvelujen rajapinnoista ja toimintaprosesseista • Keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat kuntiin ja sidosryhmiin, kehittämistarpeiden
tunnistaminen• HYTE-tavoitteet ja -rakenne (HYTE-vastuu jää kuntiin)
• Järjestämisroolin, järjestämisvastuun ja -tehtävien jäsentäminen; maakuntakonsernin hallintamallin pohdinta
• Väestön palvelutarpeen arviointiprosessin käynnistäminen (THL mukana)
• Palvelurakenteen, -verkon pohdinta (palvelustrategian ja -lupauksen pohjaksi)
• Tietotarpeiden ja tiedolla johtamisen tarpeiden alustava kartoitus
• Ehdotus osallisuuden toteuttamisesta (menetelmät ja toimijat)
• Työryhmä kokoontui yhteensä 21 kertaa välillä 9.3.- 20.12.2017.
• Seminaari eri toimijoille sekä kuten kuntien ja vammaisneuvostojen edustajille järjestettiin 28.8.2017.
• Vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksia työstettiin kuntien / kuntayhtymien ja vammaisneuvosten edustajista muodostetuissa kymmenessä (10) alatyöryhmässä.
• Lisäksi työskenneltiin SharePoint –työtilassa.
• Työpajat: 9.10., 23.10. ja 6.11.2017.
• Vammaispalvelujen nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkoraportit).
• Uudenmaan vammaispalvelujen nykytilaa selvitettiin lisäksi kunnille/ kuntayhtymille osoitetulla sähköisellä kyselyllä, laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen – osallistaminen -kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina.
• Uudenmaan alueen palvelunkäyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä palveluista ja niiden kehittämistarpeista sekä tulevaisuuden palveluista selvitettiin Talent Vectian kanssa yhteistyössä toteutetulla järjestökyselyllä syksyllä 2017. Kyselyn tulokset esitetään raportin liitteenä (liitteet 1-2).
• Kansalaisten keskustelutilaisuuksia järjestettiin 12.10. ja 6.11.2017. Keskustelutilaisuudet jatkuvat.
• Oppilaitokset on kutsuttu yhteistyöhön.
• Järjestöyhteistyö ja kansalaisten osallisuus nähdään tärkeänä valmistelun eri vaiheissa.
Arvioidaan kunnan peruspalvelujen ja sosiaali- ja terveydenhuoltolakien mukaisten palveluiden ensisijaisuus.
2. Asiakaslähtöisyys
Asiakasta kuullaan ja tehdään yhdessä.
3. Yksilökeskeinen työote
Vastataan asiakkaan palvelutarpeeseen ja nostetaan palveluiden vaikuttavuutta.
4. Asiakkaan itsemääräämisoikeus
Asiakkaan osallisuus vahvistuu.
5. Valinnanvapaus
Tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja valittavaksi.
6. Turvallisuus
Asumis- ja paloturvallisuus, asuinympäristö, sosiaalinen turvallisuus (yksinäisyys), esteetön ympäristö ja tekniikka.
7. Yhdenvertaiset palvelut koko maakunnan alueella
Vaikuttavat ja kustannusten kasvua hillitsevät vammaisten palvelut kattavat koko Uudenmaan maakunnan.
Kansainväliset ja kansalliset linjaukset• Kansainväliset sopimukset:
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, Suomen YK-liiton kirjanen: YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksista koskeva yleissopimus, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) ja Euroopan sosiaalinen peruskirja.
• Vammaislainsäädännön uudistus:
Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien yhdistäminen, vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2020.
Kansallinen kehitysvammahuollon linjaus –KEHAS: tavoitteena kehitysvammaisten itsenäinen asuminen, mm. laitosasumisen purkaminen; TEOS –työryhmän linjaukset osallisuudesta ja työelämävalmiuksia edistävästä sosiaalisesta kuntoutuksesta.
• Kansallinen lainsäädäntö:
Suomen perustuslaki, Hallintolaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Erikoissairaanhoitolaki, Sosiaalihuollon asiakaslaki, Asiakasmaksulaki, Vammaispalvelulaki, Vammaispalveluasetus, Kehitysvammalaki, Kehitysvamma-asetus, Laki vammaisetuuksista, Laki omaishoidon tuesta, Tulkkauspalvelulaki, Kotikuntalaki, Potilaslaki, Perusopetuslaki, Päivähoitolaki, Holhoustoimilaki, Yhdenvertaisuuslaki ja Hankintalaki.
3. Vammaispalvelujen nykytila Uudellamaalla
3.1 Uudenmaan väestö
Uudenmaan kunnat
Väestö I
• Uudenmaan väkiluku on noin 1,64 miljoonaa eli noin kolmasosa koko Suomen väkiluvusta.
• Pääkaupunkiseutu ja Keski-Uusimaa kasvavat luonnollisen väestönkasvun ja muuttovoiton johdosta. Kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen väkiluvun kasvusta 80 prosenttia kohdistui vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle.
• Kaksikielisiä kuntia on yli puolet (15/26).
• Väestö on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorta.
• Yli 65-vuotiaita on noin 16,5%.
Vammaispalvelut
• Vammaispalvelujen asiakkaina on 31 455 henkilöä eli noin 1,9 % väestöstä. Kehitysvammaisten osuus väestöstä on 0,37 %.
• Maahanmuuttajien ja vieraskielisten osuus vammaispalvelujen asiakkaista kasvaa.
• Kuten väestössä keskimäärin, myös vammaisten ja erityisesti kehitysvammaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.
• Palvelujen piirissä on yhä enemmän autismin kirjon asiakkaita.
Vammaispalvelut• Vammaistyön asiakas on räätälöityjä palveluja tarvitseva vammainen tai pitkäaikaisesti sairas.
Hänellä on vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi rajoittunut toimintakyky verrattuna vastaavan ikäiseen henkilöön ja toistuvasti erityisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti tai ilman tukea päivittäisistä toimistaan. Yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella palvelut, sosiaalihuollon muut erityispalvelut eivät ole riittäviä mahdollistamaan yhdenvertaista elämää. Vammaistyön asiakas voi olla minkä ikäinen tahansa.
• Vammaispalvelujen tarkoituksena on:
• edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä
• ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.
• Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Useat kunnat järjestävät vammaisille henkilöille runsaasti sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Omaishoidon tuen järjestäminen on osassa kuntia vammaistyön yksikössä.
Asumis-
palvelut
Vapaaehtois-
toiminta
Palveluohjaus
Apuvälineet
Kuljetus-
palvelut
Henkilö-
kohtainen
apu
Tulkkipalvelu
Perhehoito
Avustukset
Lyhytaikais-
hoito
Omaishoito
Asunnon
muutostyöt
Kehitys-
vamma-
psykiatria
Asiantuntija-
palvelut
Kehitys-
vamma-
poliklinikka
Lääkäri-
palvelut
Päivätoiminta
Työtoiminta
Asumisen
tukipalvelut
kotiin
Teknologia /
etähoito
Vammaispalvelut Mahdollisuuteni
osallistua
Nykyinen palveluverkko• Tällä hetkellä kunnat vastaavat pääosin erityislainsäädännön perusteella
vammaisille järjestettävistä palveluista. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista osa on kuntayhtymien järjestämisvastuulla.
• Useimmat vammaislainsäädännön perusteella järjestettävistä palveluista ovat asiakkaalle kotiin tai nk. lähipalveluperiaatteella tuotettavia, lukuun ottamatta kaikkein vaativimpia erityispalveluja, kuten vaativa pitkäaikainen sosiaalinen kuntoutus, vaativa ympärivuorokautinen asumispalvelu ja kehitysvammapsykiatriset palvelut.
• Osa vammaislainsäädännön perusteella järjestettävistä palveluista ovat erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä, osa palveluista ovat kohdennettavissa kunnallisen päätöksenteon mukaisesti. Erityisesti jälkimmäisissä palveluissa on alueellisia eroja saatavuudessa ja sisällössä. Subjektiivisten palvelujen järjestämistavoissa on kunnallisia ja alueellisia eroja.
• Jatkossa maakunnalla on velvollisuus varmistaa, että palvelut toteutetaan sisällöltään ja laajuudeltaan yhdenvertaisesti vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisina riippumatta asuinpaikasta. Lainsäädäntöuudistus sisältää joihinkin välttämättömiin palveluihin maakunnalle erityisen, määrärahoista riippumattoman järjestämisvelvollisuuden.
Palvelujen järjestäminen • Vammaispalveluja tuotetaan monituottajamallilla. Alan
yrityksillä ja järjestöillä on merkittävä osuus vammaispalvelujen tuotannosta.
• Merkittävä osa palvelutuotannosta on ostopalvelua.
• Palvelujen tuottamisessa julkisina isoina toimijoina Uudellamaalla ovat Helsingin kaupunki, Eteva kuntayhtymä ja Kårkulla samkommun.
• Usealla kunnalla ei ole lainkaan omaa palvelutuotantoa.
Vammaisten palvelut Uusimaa 28.6.2017
Tilasto 1.1.2016-31.12.2016 UUDENMAAN VAMMAISPALVELUJEN HENKILÖSTÖ, TYÖPISTEET JA KUSTANNUKSET V. 2016
Vammaispalveluiden
Kunta / kuntayhtymä henkilöstö lkm (N)* Työpisteet (N) Kokonaisbudjetti (€) Oma tuotanto (€) Ostopalvelut (€) Oma tuotanto (%) Ostopalvelut (%)
* Vammaispalveluiden henkilöstö: koko palveluiden henkilöstömäärä (sos.työ, oma toiminta)
Suurimmat palvelut. Asiakasmäärä ja kustannukset palveluittain v. 2016
Palvelu Asiakasmäärä Eurot
Kuljetuspalvelut (Shl, VpL, KvL)31270
54 570 334, 00 €
Ympärivuorokautinen asuminen (Vpl,
Shl, KvL)
4451 237 900 662, 91 €
Henkilökohtainen apu 5185 65 451 758,91 €
Lyhytaikaishoito,
ympärivuorokautinen (KvL)1143
12 021 389,00 €
Kotiin annettavat asumisen tukipalvelut
ja asumisharjoittelu
998 16 630 334,00€
Työ- ja päivätoiminta(VpL, KvL)9955
126 554 337 33 €
Vaativan tason palvelut kunnat
ja erityishuoltopiirit: yhteensä
HUS
2411
1486
29 965 226,72 €
6 070 000,00 €
Asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat
välineet, koneet ja laitteet2448 3 157 524,15 €
Henkilöstön saatavuus
• Kehitysvamma-alan lääkärit ja -psykiatrit: erittäin huono saatavuus.
• Psykologit: hyvä/kohtalainen saatavuus.
• Pätevät, laillistetut sosiaalityöntekijät: huono saatavuus.
• Sosiaaliohjaajat: hyvä saatavuus.
• Puheterapeutit: erittäin huono saatavuus.
• Hoitohenkilöstö: lähihoitajien saatavuus: kohtalaisen hyvä. Vammaisalan suuntautumisopintoja ei kuitenkaan järjestetä riittävästi oppilaitoksissa, joten alalle kouluttaminen jää työnantajalle.
• Palvelutarpeen arviointi moniammatillisena yhteis-työnä yhtenäisillä kriteereillä on keskeinen muutos.
• Vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2020 tuleemuuttamaan palvelurakennetta ja asiakasryhmiä.
• Lakimuutos lisää myös painopistettä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, joiden kehittäminen on välttämätöntä vammaispalvelujen rinnalla.
• Vallinnanvapaus ja henkilökohtainen budjettimahdollistavat laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehtokkaiden palvelujen kehittymisen.
• Kokonaisvaltainen integroitu terveyden- ja sosiaali-huollon asiakkaan toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arvio ja kuntoutus.
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos
• Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän piteneminen tulee huomioida palvelujen järjestämisessä. Perus- ja erityispalvelujen piirissä tulee olemaan yhä enemmän ikääntyneitä kehitysvammaisia henkilöitä.
• Kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkamisen vaikutukset: kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkaminen tuo terveydenhuollon asiakkaiksi uusia asiakasryhmiä (mm. vaikeasti kehitysvammaiset) ja lisää vaativamman asumispalvelun tarvetta.
• Kehitysvammaisille henkilöille tarjottavien päivätoimintojen uudistaminen ja kehittäminen asiakkaiden tarpeita ja kykyjä vastaaviksi monimuotoisiksi avopalveluiksi kehitysvammaisten ammatilliset valmiudet huomioiden TEOS-työryhmän linjausten mukaisesti (Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus ja osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus). Osallisuutta tukevan toiminnan ja työllistymistä tukevien palvelujen eriyttäminen.
• Omaisten luona asuvien kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten henkilöiden asumispalvelujen muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin vastaaminen.
3.4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat
Palvelukokonaisuuden yhdyspinnatKaikkien kunnan yleisten palvelujen tulee olla saumattomasti myös vammaisten henkilöiden saatavilla mm.
• Terveyspalvelut
• Opetustoimi
• Varhaiskasvatus
• Nuorisopalvelut
• Liikuntapalvelut
• Julkinen liikenne
Vammaisten kuntalaisten tarpeet ja erityispiirteet (mm. esteettömyys) tulee huomioida
• Kaavoitus, rakentaminen
• Asuntotuotanto
• Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut
Muut keskeiset yhdyspinnat
• Kela
• Toisen asteen ammatillinen koulutus
Vammaispalveluilla on yhdyspintaa läpileikkaavasti kaikkien palvelukokonaisuuksien kanssa, erityisesti kokonaisuudet:
• Lapset, nuoret ja perheiden palvelut
• Aikuisten sosiaalityö
• Ikäihmisten palvelut
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Nykytila nelikenttänä
• Byrokratian lisääntyminen ja palkkatyöhön työllistymisen
heikkeneminen.
•Päällekkäiset palvelut, suuret kustan-nukset, ei riittävästi valinnanvapautta, työnantajamallin haasteet henkilökoh-
taisessa avussa, raskas palvelurakenne, mittarit puuttuvat, psykiatrisen osaamisen vaje, eri asiakkuuskriteerit, eri laatukriteerit
ostopalveluissa ja omassa tuotannossa palvelut hajallaan ja asiakkaita vielä
laitoksissa.
• Palvelujen yhdenmukaistaminen, päällekkäisyyksien poistaminen, kotiin
vietävien palvelujen kehittäminen ja rakennemuutokset toteutus.
•Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen.
• Asiakaslähtöisyys, lähellä asiakasta olevat palvelut, osallisuus,
joustavuus, verkostojen tuntemus, ketteryys ja itsenäisen asumisen
lisääntyminen.
Vahvuudet Mahdollisuudet
UhatHeikkoudet
3.5 Järjestökyselyn tulokset
Palvelujen
yksilöllisyysLäpileikkaavana teemana, riippumatta palvelualueesta tai funktiosta, nousi yksilöllisyyden tärkeys
tulevaisuudessa vammaispalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotannossa.
Palvelutarpeen
arviointi
Palvelutarpeen arviointiin ollaan erityisen tyytymättömiä. Tärkeimpinä kehityskohtina koetaan
asiakkaan kuuleminen ja päätöksenteon oikeellisuus ja yhtenäiset kriteerit sekä arvioivan
henkilöstön ammattitaito.
Palvelujen
heterogeenisuus
Kyselyn perusteella on vaikea muodostaa yhtä kokonaiskuvaa koko Uudenmaan tilanteesta.
Kuntien välillä ja kuntien sisällä koetaan olevan suuria eroja vammaispalvelujen järjestämisessä ja
tuottamisessa, erilaista ohjausta ja erilaisia toimintatapoja on paljon. Ylilaatu vs. alilaatu.
Järjestöjen rooli
Järjestöjen rooli toivotaan tulevaisuudessa olevan vertaistuen järjestäminen, tiedon välittäminen ja
kohderyhmänsä oikeuksien ja tarpeiden asiantuntijana oleminen. Maakunnalta odotetaan
tulevaisuudessa järjestökumppanuuden syventämistä. Järjestöt toivovat myös, että maakunnan
vammaisneuvoston jäsenvalinta perustuisi kuntien vammaisneuvostojen omaan äänestykseen.
Asiakas-
osallisuusEtenkin palvelutarpeen arvioinnissa, ostopalveluissa ja asumisessa toivotaan kehityskohteiksi asiakasosallisuuden lisäämistä.
Moni-
ammatillisuus
Toimiva arkiAsumisessa ja työssä, toivotaan, että vammaisten arki olisi mahdollisimman lähellä tavallista arkea. Esimerkiksi työpaikkojen tulisi olla normaaleissa työympäristöissä ja asuminen mahdollisimman kodinomaista.
Laajasti kiitosta saaneissa palveluissa korostui taustalla moniammatillisuus ja asiakkaan palvelutarpeen huomioiminen kokonaisuutena.
Ostopalveluiden
kriteeristö
Ostopalvelujen osalta tulevaisuudessa huolta herätti kilpailutus- ja hankintamallit ja –kriteeristöt. Laadun painoarvoa ja ymmärrystä eri hankittavien palvelujen sisällöistä toivottiin vahvistettavan tulevaisuudessa. Laadun seurannan merkitystä myös korostettiin.
Järjestökysely: keskeiset havainnot
Järjestökysely: kehitysehdotukset
Kyselyn perusteella nousi selkeä tarve tulevaisuudessa kyetä räätälöimään palveluita vastaamaan aitoihin asiakastarpeisiin. Kuitenkin resurssien asettamat rajat huomioon ottaen on entistä tärkeämpi valita ne palvelut, joissa massaräätälöinnin avulla voidaan tuottaa jatkossa entistä parempaa ja tuloksellista palvelua. Palvelujen massaräätälöinnissä on keskiöön nostettava asiakasosallisuuden vahvistaminen ja löydettävä tälle oikea toimintatapa.
Massaräätälöinti
Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa palvelujen yhdenmukaistamisen, joka näyttäytyy tällä hetkellä yhtenä suurimpana haasteena. Yhtenäisillä laatukriteereillä, toimintatavoilla ja -malleilla luodaan systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä sisäisesti että myös ulos järjestökentälle. Tämä korostuu erityisesti, koska useat järjestöt ovat pieniä ja niillä ei ole ammattiresurssia seurata maakunnan toimintaa samalla tarkkuudella kuin monissa muissa organisaatioissa.
Palvelujen
tasalaatuisuus
Lähes poikkeuksetta asiat, jotka saivat kiitosta, liittyivät moniammatilliseen yhteistyöhön ja vahvaan osaamiseen. Erityisen tärkeää valmisteluvaiheessa on tunnistaa osaamiskapeikot ja varmistaa, että valmistelussa luodaan osaamisen kokoamiselle oikeat organisointimallit. Myös palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ei pidä hukata järjestöjen osaamista tiettyjen asiakassegmenttien osalta. Tästä autismisäätiö yhtenä esimerkkinä.
Osaaminen
Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen tuotiin kyselyssä vahvasti esille kartoitettaessa toiveita uudelle maakunnalle. Systemaattinen palvelujen kehittämisen malli tuo läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta maakunnan ja järjestöjen yhteistyöhön. Odotukset ovat näin aukaistu molemmin puolin.
Järjestöjen osaamisen
hyödyntäminen
Johtaminen ja ohjaus
Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa johtamisen ja palvelujen ohjauksen uudelleentarkastelun. Nyt palvelujen heterogeenisuuden yhtenä syynä on osin vammaispalvelujen ominaispiirteiden ja toimintalogiikan kapea osaaminen. Nykyisten hyvien ja parhaiden käytäntöjen läpivalaisu johtamisen ja ohjauksen osalta olisi tehtävä osana uuden organisaation rakentamista.
Jokaisen alatyöryhmän olisi käytävä osana valmistelua keskeisimpien yhdyspintojen tunnistaminen ja tiekartan laatiminen onnistuneen uudistuksen varmistamiseksi. Keskiössä oltava sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation vahvistaminen.
Yhdyspinta ja
integraatio
4. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus
4.1 Maakunta palvelujen järjestäjänä
Uudenmaan maakunta – itsehallinnollinen alue
Terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä pl. lasten päivähoito
Sotkanet, 14.12.2016 indikaattori 3220 pl. lasten päivähoidon
käyttökustannukset (ind. 1303).
Käyttökustannuksiin lasketaan mukaan toimintamenot yhteensä(2900),
poistot ja arvonalentumiset (2940) sekä vyörytysmenot (2960).
TA 2020 ~ 6 mrd. €
Henkilöstö ~ 55 000 – 60 000
työntekijää
Valtio rahoittaa vuotuiset menot jatkossa
• Kustannukset ja vastuut poistuvat kunnilta
Maakuntien vuotuiset
toimintamenot
(mrd. euroa)
6,72,7
1,91,8
1,71,4
1,21,2
11
0,80,7
0,60,5
0,40,4
0,30,3
0 1 2 3 4 5 6 7 8
UusimaaPirkanmaa
LappiP-Pohjanmaa
Varsinais-SuomiKeski-Suomi
SatakuntaP-Karjala
Kanta-HämeE-Pohjanmaa
E-KarjalaPohjanmaa
KainuuKymenlaakso
Etelä-SavoKeski-Pohjanmaa
Päijät-HämePohjois-Savo
Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät
80 % 20 %
Perus-
terveydenhoito(sis. suun th/ 50 %)
Sosiaali-
neuvonta
Erikois-
sairaanhoitoSosiaalihuollon
palvelut
Sote-keskusintegraatio
450 € 50 € 1200 € 1500 €
Sote-keskuksen
kustannus per asukas
Sote-kustannus per asukas
Vanhuspalvelut,
vammaispalvelut,
Perheiden palvelut
(lastensuojelu)
Lisäksi mm. työterveyshuolto 425€ per
työntekijä, yksityinen terveydenhuolto
(asiakkaan maksama) 120 € per asukas (ei
sis kunt.)
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut valinnanvapausmallissa
Maakunta palvelujen järjestäjänä – maakunnan palvelustrategia
• Maakunta vastaa• julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan.• siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että tuottajien palvelut muodostavat
toimivan kokonaisuuden. • Vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasa-arvoisesta ja tarpeen mukaisesta
saatavuudesta (asiakas saa vaikuttavia ja yhteen sovitettuja palveluja). Maakunnan tehtävänä on palvelujen tarpeen, määrän ja laadun arviointi.
• vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. Maakunnan tehtävänä on asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottaminen sekä neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen.
• Maakunta päättää• asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista palveluista. Maakunta voi päättää
ottaa henkilökohtaisen budjetin käyttöön laissa säädettyä laajemmin.• päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista.
• Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.
(STM 2017)
Yhteistyö on tärkeää
Valtio
Kunnat ja kaupungit
Asukas
Maakunta
Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkailleEsim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys,
kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.
Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit
Menestyminen perustuu
kumppanuuteen ja
vuorovaikutukseen.
Yhteistyö yhdyspintojen kanssa jatkossa
• Kaikissa yhdyspinnoissa vaikuttaa omatyöntekijän vastuu palvelujen koordinoinnista sekä maakuntauudistuksen palveluohjaus ja yhteinen asiakassuunnitelma.
• Terveyspalvelut
− Peruspalvelujen osaamisen taso esimerkiksi kommunikaatio-osaaminen
− Jalkautuvien lääkäripalvelujen kehittäminen
− Psykiatrien riittävyys
• Sivistystoimi
− Opetustoimi
− Varhaiskasvatus
• Vammaisista ja kehitysvammaisista pyritään siirtämään vastuu erityispalveluille, vaikka erityispalvelujen tarkoitus on tukea asiakkaan peruspalveluja.
• Liikuntapalvelut
− Asiakkaiden palautteen mukaan toimii
− Pääsy ja kuljetus voi olla ongelma tai saattajapalvelu
• Julkinen liikenne
− Esteettömyys ei toimi koko Uudellamaalla.
− Julkinen liikenne puuttuu kokonaan joiltain alueilta
• Kaavoitus, rakentaminen ja asuntotuotanto
− Vammaisneuvostojen pakollisuus on parantanut tilannetta.
− Esteetön ympäristö. Esteettömät asunnot.
• Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut
− Yhteiset prosessit vielä puuttuvat, mutta tilanne tulee muuttumaan maakunnan, TEOS -työryhmän ja vammaispalvelun lainsäädäntöuudistuksen myötä.
• Kela
− Kelan ja maakunnan yhdyspinta tärkeä vammaispalvelujen asiakkaiden kannalta.
• Toisen asteen ammatillinen koulutus
− Koulutuspaikkoja on karsittu, mikä on lisännyt painetta työ- ja päivätoiminnan palveluihin.
− Riittävä ammattilaisten kouluttaminen eli riittävästi lähihoitajia ja valmistuneiden vammaistyön osaamisen riittävyys.
Palvelulupaus
Tiedolla, taidolla ja sydämellä
• Meiltä saat parasta tukea oikeaan aikaan itsesi näköisen elämäsi avuksi.
• Palvelemme osaavasti, joustavasti, avoimesti, nopeasti ja tasapuolisesti.
• Kuulemme sinua ja arvioimme erityiset yksilölliset palvelu- ja tukitarpeesi yhdessä kanssasi.
• Tuemme omia voimavarojasi, jotta voit elää yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä omia voimavarojasi hyödyntäen.
• Tarjoamme arkeasi auttavia paikallisia palveluja ja tukitoimia.
• Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja hyödynnämme uusia teknisiä ratkaisuja.
• Tavoitteenamme on mahdollistaa jokaiselle hyvä elämä.
Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus
• Vahvistettava edelleen yleisten palvelujen saatavuutta ja toimivuutta myös silloin, kun henkilöllä on toimintarajoitteita.
• Samalla huolehdittava vammaisuuden edellyttämien erityispalvelujen toteuttamisesta siten, että niitä on riittävästi ja että ne tosiasiallisesti toteuttavat vammaisten henkilöiden osallisuuden yhteiskunnassa.
• Vastuu vammaispalveluja koskevasta päätöksenteosta vammaispalvelujen sosiaalityöllä mahdollistaisi palvelutuotannossa riittävän sosiaalityön ammattitaidon ja ymmärryksen vammaispalvelujen luonteesta osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina.
• Yhtenäiset asiakkaaksi tulon kriteerit
- palvelu tarpeen arviointi
- hakemusten määrä, käsittelyaika
• Asiakaskokemus: esim. Happy or Not –palaute, muistutukset, viranomaisvalvonta.
• Asiakasosallisuus: asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä; asukasraadit, keskustelutilaisuudet.
• Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 48 § mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee julkista perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.
• Lakiluonnoksessa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 19.10.2017 esitetään, että asiakkaan valinnanvapauden edistämiseksi otetaan käyttöön asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti.
• Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakasseteliä voitaisiin käyttää ainakin psykoterapia- ja joissakin asumispalveluissa.
• Lakiluonnoksen mukaan asiakas valitsee sote-keskuksen sitoutuen siihen määräajaksi. Muut tarvitsemansa sote-palvelut asiakas saa maakunnan liikelaitoksesta, valitsemastaan liikelaitoksen toimipisteestä. Asiakkaalla on mahdollisuus valita myös eri maakuntien välillä.
• Asiakas tarvitsee valintansa tueksi
• riittävästi tietoa palveluista.
• mahdollisuuden punnita vaihtoehtoja eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta ja monipuolista.
• vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa palvelujen sisällöstä, asiakasmaksuista ja odotusajoista.
• tietoa asiakastyytyväisyydestä ja hoitotuloksista.
• Asiakkaan tulee voida tehdä lopullinen valinta hänelle tärkeiden tekijöiden ja arvojen perusteella.
• Osalle vammaispalvelujen asiakkaista valinnanvapauden toteutuminen voi edellyttää tuetun päätöksenteon palvelujen käyttöä. He ja heidän omaisensa tarvitsevat ammattilaisten tukea valintojen tekemiseen
• Henkilöstö tarvitsee koulutusta, toimintamalleja ja ohjausta valinnanvapaudesta.
Henkilökohtainen budjetti
• Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen oikeus henkilökohtaiseen budjettiin (HB) tulee kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve ja jotka ovat oikeutettu palveluihin ns. vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai erityishuoltolain perusteella.
• Vammaistyössä koskettaa noin 30 000 asiakasta.
• Henkilökohtainen budjetti tulisi voimaan heti 1.1.2020.
• Henkilökohtaista budjettia on pilotoitu Vantaalla ja
Helsingissä. Keski-Uudellamaalla alkaa henkilökohtaisen
budjetoinnin kokeilu.
• Vammaistyössä HB-mallissa on vahva yksilökeskeinen työote,
yhdessä laadittu laaja palvelusuunnitelma ja asiakkaan kanssa
yhdessä suunniteltu palvelujen järjestämistapa. HB- mallissa on
• Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein, jolloin saavutetaan yhtäaikaisesti tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden sekä asiakas- ja henkilöstö-kokemusten nousu.
• Toiminnan muutoksen lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin.
Asiakassegmentit
Vammaispalvelujen asiakassegmentit
Tukiasiakkuudet:
Palveluntarve on helposti
tunnistettavissa ja palvelu
löydettävissä .
Osaa asioida itsenäisesti
Asuu itsenäisesti kotona: yleensä
palvelu tulee asiakkaan luokse
(peruspalvelujen yhteistyöasiakas).
Yhden tai kahden palvelun turvin
kotona itsenäisesti ,
esim. henkilökohtainen apu,
kuljetuspalvelu (VPL).
Huolenpitoasiakkuudet:
Asumisen tukipalvelut , mm. palvelu-
asuminen kotiin . Haavoittuvassa
asemassa olevat , joilla ei ole omia
voimavaroja riittävässä määrin.
Monitoimijaista tukea tarvitsevat ,
paljon eri palveluja tarvitsevat.
Yhdyspintoja: muiden
erityispalelujen asiakas, tuetun
päätöksenteon tarve
Pärjääjäasiakkuudet:
Tietävät, miten tulevat autetuksi.
Pystyvät arvioimaan itse palvelun-
tarvettaan. Sähköisen asioinnin
käyttöönotto ko. kohderyhmälle.
Asuu itsenäisesti kotona, esim. koti-
hoidon palvelut, kuljetuspalvelu
(SHL). Ei oikeutta
vammaispalvelujen viimesijaisiin
palveluhin.
Yhteistyöasiakkuudet:.
Asiakkaalla on hyvät voimavarat.
Asiakas ottaa vastuuta omasta
palvelukokonaisuudestaan =>
palveluseteliasiakas.
Asiakkaiden arvioidut ja tunnistetut ongelmat palvelunsaannissa
Tuki- ja pärjääjäasiakkaat:
• Nykyinen palveluohjaus: digitaaliset palvelut ovat vähäiset eikä sähköinen asiointi ole mahdollista. =>Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi). Palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti
• Epäselvä asiakasohjaus
• Yhteinen näkemys palvelun riittävyydestä
• Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu.
• Työn suunnitelmallisuus on puutteellista.
• Viestinnän puutteet: vaikea löytää tietoa=> tarve yhteiselle tietojärjestelmälle.
Huolenpito- ja yhteistyöasiakkaat:
• Asiakas ohjautuu väärään paikkaan.
• Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta: kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi/-huomiointi on puutteellista.
• Oma nimetty vastuutyöntekijä (+ varahenkilö) puuttuu. Vastuuhenkilö-malli voisi vähentää joissakin tilanteissa palveluntarvetta.
• Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu.
• Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi).Palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti.
• Palvelun riittävyydestä ei voida muodostaa aina yhteistä näkemystä.
• Henkilökunnan ammatillinen osaaminen on puutteellista.
• Menetelmien hallinta ja käyttö on puutteellista. (esim. kommunikaatio ja kriisityön menetelmät).
Prosessikartta
Asiakkaaksi tulo
• Palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arviointia. Sovitut toimenpiteet/palvelut kirjataan.
• Vammaiset asiakkaat ja heidän tarpeet tulee huomioida peruspalveluissa, myös erityistarpeet esim. kommunikaatio ja saavutettavuus. Palvelutarpeen arvioinnin tulee olla yhteinen ja tarvittaessa olla mukana vammaistyön edustus, mikäli asiakkaan palvelun tarpeeseen ei voida vastata ensisijaisilla peruspalveluilla.
• Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvaan asiakassuunnitelmaan (yksi) kirjataan suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan. Siihen kirjataan kaikki asiakkaan palvelut, miten palvelut tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena.
Asiakkaaksi tulo
• Lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutustarve liitetään palveluprosessi-kokonaisuuteen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
• Neuvonta, konsultaatio, koulutus, digitaalinen ja jalkautuva palveluohjaus.
• Lähtökohtana asiakkaan omat tavoitteet ja voimavarat ja hänen arjessa pärjääminen
• Viranomaispäätöksistä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus.
• Asiakaslähtöinen datahallinta.
• Asiakkaaseen otetaan yhteyttä, jos hänelle ei heti osata osoittaa oikeaa.
Resursointi:
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen
• Kokemusasiantuntija
• Kolmas sektori
Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat
• Paljon palveluja kotiin, palvelutarpeen pitkäaikaisuus ja toistuvuus (jokapäiväisten toimien mahdollistuminen, työnteko, liikkuminen, lastenhoito, päivittäiset henkilökohtaiset toimet).
• Ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaat
• Etenevät sairaudet (esim. ALS. MS-tauti)
• Lähipalvelut
Mikä palvelujärjestelmässä altistaa käyttämään paljon palveluja?
• Hajanaiset tiedot ja yhteisen asiakassuunnitelman puute.
• Palvelut ovat hajallaan ja niitä on paljon tarjolla.
• Ammattilaiset eivät tunne palvelujärjestelmää.
• Todellisen moniammatillisuuden puute
• Organisaatiolähtöiset palvelut
• Yhteisen arvioinnin puute
• Rajalliset aukioloajat
• Digitaalisten palvelujen vähyys
• Rakennukset
• Lainsäädäntö
• Yhteistyön puute eri toimijoiden välillä
• Johtamiskulttuuri
• Liika professionalismi
• Päällekkäiset palvelutarpeen arvioinnit, kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa.
Riskiryhmien tunnistaminen
• Syrjäytymisvaarassa olevat vammautuneet.
• Asiakas ei halua/ota vastaan mitään palveluja, mutta hakeutuu eri luukuille. Yhtenäiset toimintamallit ja arviointivälineet palvelutarpeen arvioinnissa.
• Aikuiset puheeksi lasten palveluissa ja lapset aikuisten palveluissa.
• Monitoimijaisen verkostotyön mallit käyttöön.
• Tunnistaa ja ohjata muihin palveluihin.
Onnistumisen arviointi: Nelimaali (Quadruple aim)
Laadunhallinta ja valvonta
Tavoitteet:
• Taata asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelu
• Taata palveluntuottajien yhdenvertainen asema ja kohtelu
• Varmistaa sopimusten ehtojen ja laatukriteerien toteutuminen
Keinot:
• Palvelunkäyttäjät ja omaiset mukaan hankintoihin ja laadunvalvontaan (esim. asiakas-/omaisillat, avoin, dynaaminen hankintamenettely).
• Systemaattiset laadunvalvontakäynnit yksiköihin
• Resursointi kotiin annettavien palvelujen valvontaan
• Vuorovaikutteinen, julkinen palaute- ja arviointijärjestelmä
Asiakkaan palvelukokemusAsiakas kokee, että:
• hänen on helppoa ottaa yhteyttä.• Asiakkaalla on eri tapoja yhteydenottoon ja asiointiin.• Puhelinneuvonta, sähköinen ajanvaraus, sähköinen asiointi (OmaPalvelu), työntekijätapaamiset
• Lähipalveluna (liikkuva asiakasohjaus ja sosiaalityö), matalan kynnyksen -periaatteella
• häntä kuullaan.• Työntekijät hallitsevat erilaiset vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, asiakkaalla on tukenaan esim. suunnitelman
teossa kuvakansiot (vrt. Savaksen projektit.)
• Puolesta asiointi tapahtuu vain asiakkaan valtakirjalla tai edunvalvojan toimesta, tuetun päätöksenteon periaatteet.
• häntä koskeva asia käsitellään ilman viiveitä (väliaikatiedot asian käsittelystä näkyvissä sähköisesti).
• Sähköinen asiointi (OmaPalvelu), selvityksen aloittaminen 7 vrk, päätöksenteko keskimäärin 1 kk.
• Shl:n (§ 45) edellyttää päätöksen toimeenpanoa ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta.
• hän saa perustellun päätöksen omassa asiassaan.• Riittävä asiantuntijatuki päätöksenteossa, ensin päätös, sitten palvelu –periaatteella.
Asiakaspalaute ja asiakastyytyväisyys ohjaa toiminnan kehittämistä• Palautejärjestelmä on kuvattuna, määräajoin tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt.
Tavoitteet
• Asiakas tulee kuulluksi oman tilanteensa ja toimintakykynsä asiantuntijana.
• Työntekijät ovat palveluvalikon asiantuntijoita.
• Asiakas saa viivytyksettä yksilöllisen päätöksen, joka on perusteltu selkeästi – palvelut järjestetään 3 kuukauden kuluessa päätöksestä.
• Vaikuttava palveluohjaus ja sosiaalityö tuottaa asiakkaalle ajantasaisen suunnitelman, jota toimijat omien vastuidensa mukaan toteuttavat.
PTA PASU
Palvelut
Arviointi
4.3 Tulevaisuuden palveluverkko
Vammaisten palvelut: palveluverkko
Koti
Lähipalvelut
Seudulliset palvelut
Vaativan tason palvelut
Koti
• Asunto kunnalta
• Tuki esteettömään asumiseen
• Kotiin tuotavat palvelut
• Henkilökohtainen apu
• Omaishoito
• Asumisen tuki
Lähipalvelut
• Palveluasuminen maakunnan
palveluna
• Asumispalvelut
• Työ ja päivätoiminta
• Liikkumisen tuki
• Sote-keskukset
• Sosiaalityö
Seudulliset palvelut
• Asumispalvelut
• Työ ja päivätoiminta
• Perhehoito
Vaativan tason palvelut
• Vaativan tason asumispalvelut
• Vaativan tason päiväaikainen toiminta
(VALAS)
• Tehostettu kotisairaanhoito
• Erityisasiantuntemus (jalkautuu)
• Kehitysvammapsykiatria
Valmen-
nus ja
tuki
Esteettömyys
Apuvälinepalvelut
Kuntoutus
Liikkuvat palvelut
Digitaaliset palvelut
Matalan kynnyksen palvelut
• Vammaispalveluissa ei ole peruspalveluita vaan vammaispalveluja sovelletaan täydentävästi kun peruspalvelut eivät ole riittäviä.
• Vammaisten lasten erityistarpeet tulee ottaa huomioon kaikissa peruspalveluissa mm. kommunikoinnin osalta. Vammaisten lasten perheillä on samat oikeudet LAPE-palveluihin kuin kaikilla muillakin.
• Tutkimus, kuntoutus, tehostettu tuki, vaativan tason hoito
• Tahdosta rippumaton hoito
• Asiantuntijapalvelut
• Kuljetuspalvelut ja liikkumisen tuki
• Asunnonmuutostyöt, asunnon välineet ja laitteet
• Tilapäishoidon välitys
• Tulkkipalvelut ja kommunikoinnin tulkit
• Omaishoito
Erityistason / maakuntatason palvelut
• Vaativan tason palvelut
• Osaamis- ja tukikeskus (OT-Keskus)
• Vaativan tason yksikkö tulee tuottamaan vaativan tason palveluita Uudenmaan vammaisille asiakkaille.
• Myös keskitettäviä järjestämisen kannalta, jos suuret volyymit, kuten kuljetuspalvelut.
• Keskitettävä, jos pienet volyymit, mutta vaatii vahvaa erityisosaamista, kuten esim. asunnon muutostyöt.
Kuntoutus on oleellinen yhdyspinta vammaisten henkilöiden palvelurakenteessaSTM; Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017:
• Kuntoutus on osa asiakkaan prosesseja tavoitteena toimintakyinen ja/tai työkykyinen ihminen ja sen suunnitelma on osa palvelujärjestelmän asiakassuunnitelmaa.
• Kuntoutukseen sisältyy tarpeen tunnistaminen ja arviointi, suunnitelma, päätökset ja etuudet, ympäristöä koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi.
• Yksi yhteinen kuntoutusprosessi: Perusteena yleinen kuntoutuksen toimintamalli johon kuuluu neuvontaa, asiakas- ja palveluohjaus koordinointi ja seuranta.
• Kuntoutuksen tarve tunnistettava asiakasprosessin ensi vaiheessa.
• Prosessivastuutaho seuraa ja arvioi kuntoutuksen toteutumista, laatua ja vaikuttavuutta.
• Kehitettävä / sovittava yhteinen kuntoutuksen arviointijärjestelmä.
Kuntoutuksen järjestämisestä
STM: Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017:
• Lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus julkisen vallan järjestämisvastuulla.
• Kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyy pääosin maakunnalle.
• Kuntoutuksen päätöksien tekeminen pääosin yhtenäisissä palveluprosesseissa maakunnallisella tasolla.
• Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia turvattu laissa subjektiivisina oikeuksina, kun myöntämiskriteerit täyttyvät (nyt Kelan palveluna).
• Tarve keskittää harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut valtakunnallisesti arvioidaan erikseen.
• Yhtenäiset saatavuus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteerit jotta ihmisten yhdenvertaisuus ja oikeus kuntoutuspalveluihin voidaan turvata.
4.4 Digitalisaatio
Mahdollisuus muutokseen –
teknologia
Digitalisaatio • Digitalisaatiolla saadaan suuria asiakashyötyjä vammaistyössä.
Keinoälyn avulla voidaan tunnistaa esim. asiakkaan kommunikaatiota ja tulkata uudelle henkilökunnalle oikealla tavalla ja vältytään useilta väärinymmärryksiltä ja väkivaltatilanteilta mm. tehostetussa palveluasumisessa. Nyt usein tarvitaan tuttu, omahoitaja viereen, joka osaa toimia tulkkina.
• Palveluasumisessa on myös paljon toimintoja, joita keinoälyn turvin voidaan automaattisesti kirjauttaa asiakastietojärjestelmään. Sähköisten palvelujen kehittäminen tarvitaan maakunnallista henkilöstöä ja resurssia, jotta uudet toimintatavat saadaan käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Digitaaliset palvelut ja teknologian hyödyntäminen
• Sähköinen ajanvaraus
• Ammatillinen konsultointi tulee olla mahdollista esim. Skypen välityksellä.
• Suojattu sähköposti käytössä asiakkaiden ja yhteistyötahojen kanssa käytävässä kirjeenvaihdossa.
• Kaikki maakunnan vammaispalvelut tulisi olla koottuna sähköiselle palvelualustalle.
• Chat-ajat puhelinaikojen rinnalle tai osittain korvaamaan puhelinaikoja.
• Robotiikan hyödyntäminen esim. kotona asumisen tukemisessa, ympärivuorokautisessa asumispalvelussa ja päiväaikaisessa toiminnassa.
• Tekoälyn hyödyntäminen ympärivuorokautisessa hoidossa ja itsenäisen asumisen vahvistamisessa
• Tekoäly kommunikaation apuna
• Omahoito, etähoito
5. Alatyöryhmät
Työn eteneminen alatyöryhmien avulla
Vammaisten palvelut
-valmistelu-ryhmä
Palvelutar-peen arviointi
Pj. Keski-Uusimaa
Henkilökoh tainen apu
Pj. Espoo
Kuljetuspal-velut
Pj. Vantaa
Kilpailutuksen osalta Hki
Tilastoryhmä
Pj. Länsi-Uusimaa
Alatyöryhmiin on kutsuttu
vammaisneuvostojen edustus
Asumisen muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet, muut palvelut ja tukitoimet
• Vantaa, Annariina Jyvälahti, varajäsen Helena Lindell
• HUS, Risto Vataja, varajäsen Pekka Tani
• Vammaisneuvosto, Kerava, Nina Korventaival
• Taustalla SoMan lisäksi VALAS- ja TEOS-lainsäädännön valmistelu
Vaativan erityistason palvelunmääritelmä ja sisältö
Vaativan tason palvelut ovat osa keskitetysti johdettua maakunnan liikelaitoksen palvelutoimintaa. Vaativan tason palvelujen osalta tulee arvioida niiden soveltuvuutta valinnanvapauden osalta. Ne voidaan pääsääntöiesti tuottaa omana tuotantona tai ostopalveluna. Palveluja tuotetaan myös valtakunnallisesti
• Nykyinen kehitysvammapsykiatria
• Neuropsykiatria soveltuvin osin
• Nykyinen kehitysvammapoliklinikoiden toiminta (Helsinki, Espoo ja Vantaa)
• Nykyinen purettava laitoshoito soveltuvin osin
• Erittäin vaativa asuminen
• Erittäin vaativa päiväaikainen toiminta (vrt. VALAS-laki)
• Keskitetyt asiantuntijapalvelut (mm. autismin kirjoon liittyvä osaaminen)
Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä• Espoo, Pj. Anu Autio
Jäsenet:
• Helsinki, Jarmo Salminen, varajäsen Minna Eronen
• Vantaa, Anneli Ojala, varajäsen Tiina Oksanen
• Kerava, Hanna Kurtti
• Keski-Uusimaa, Erika Popov, varajäsen Satu Lindblad
• Itä-Uusimaa, Porvoo, Hannu Alhovuori, varajäsen Johanna Lindfors
• Länsi-Uusimaa, Eivor Österlund-Holmqvist
• Vammaisneuvostot: Vantaa, Marja Kalvia ja Porvoo, Maija Aatelo; varajäsen, Loviisa, Jonas Lindström
• Kutsuttuna: Invalidiliitto, Elina Nieminen
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Uudenmaan maakunnassa
Työryhmä pitää tärkeänä, että
• Nykyiset henkilökohtaisen avun palvelun järjestämismallit säilyvät maakunnassa ja niiden saatavuus yhdenvertaistuu. Kunnissa on tällä hetkellä erilaisia järjestämistapoja eri painotuksilla, mistä johtuen kaikkia palvelun järjestämistapoja ei ole käytössä koko Uudenmaan alueella.
• Henkilökohtaisessa avun toteuttamisessa tulee olla käytössä perinteinen työnantajamalli, jossa maakunta korvaa välttämättömät työnantajuudesta johtuvat kohtuulliset kustannukset.
• Tämän lisäksi maakunnassa tulisi olla käytössä asiakasseteli ja
• tarvittaessa ostopalvelumalli, mikäli asiakas ei kykene käyttämään asiakasseteliä.
• Työryhmä ei kannata sitä, että maakunta omana toimintana järjestää henkilökohtaisen avun palvelua (avustajat palkkasuhteessa kuntaan).
• Maakunta ratkaisisi, keille henkilökohtaisen avun asiakkaista henkilökohtainen budjetti sopii ja otetaan käyttöön.
• Henkilökohtaisen avun palvelun laatua ja laadun valvontaa kehitetään. Henkilökohtaisen avun keskus tarjoaa mahdollisuuden kerätä keskitetysti asiakaspalautteita ja kehittää palvelua.
Henkilökohtaisen avun tukipalvelut: Työsuhteeseen ja palvelun käyttöön liittyvä neuvonta -Avustajakeskus
Työryhmä pitää tärkeänä, että
• Maakunnalla olisi hallinnollisesti yksi avustajakeskus, joka vastaisi henkilökohtaisen avun päätöksen toimeenpanoon liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta kaikilta osin palvelun järjestämistavasta riippumatta.
• Avustajakeskuksen palvelut ovat helposti saatavilla koko maakunnan asiakkaille, hyvät digitaaliset palvelut ja joustavat laajat aukioloajat.
• Maakunnan kuntien nykyiset toimintatavat (neuvonta ja ohjaus, palkanmaksu, palkka) ja materiaalit (työantajaoppaat, lomakkeet) yhtenäistetään vähitellen ja laaditaan yksi, koko maakunnan kattava henkilökohtaisen avun opas.
Asumispalvelut• Laitoshoitoa on Uudellamaalla vielä, vaikka valtakunnallinen linjaus edellyttää
sen lakkauttamista.
• Vammaisia henkilöitä asuu liian raskaassa asumisessa, osittain siksi, että ensisijaiset palvelut eivät ole yltäneet riittävästi vammaisiin henkilöihin. esim. Jos asiakkaalla on tarve tuelle yöaikaan on asiakas automaattisesti ohjattu ympärivuorokautiseen palveluun. Kotiin vietävien palvelujen rakenne on muutettava joustavaksi ja asiakkaiden palvelujen tarvetta vastaavaksi ja SHL palvelut saatava riittävästi myös vammaisten henkilöiden saataville.
• Henkilöstömitoitukset, nimikkeet ja palkat vaihtelevat tuotannossa ja vaativat yhdenmukaistamista.
• Työntekijärakenteen koulutustaustan monipuolistaminen on erittäin tärkeää sillä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi muita ammattiryhmiä. Nimikkeiden muuttaminen esim. valmentajaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mitoitus asukkaiden tarpeen mukaan lisäksi muun koulutuksen omaava henkilöstö takaamaan monipuolinen arki.
• Palvelutarpeen arviointiin on panostettava, sillä vammaisten palvelujen päätökset ovat pitkäaikaisia ja niistä syntyy korkeat kustannukset. Osaava henkilöstö ja mittarit ovat keskeisessä asemassa, jotta palvelut kohdentuvat oikein.
• Vammaisten asumispalveluissa asiakassuhde on pitkä, jopa 50 vuotta. Yksi asumispalvelupäätös noin 20 vuotiaalle henkilölle on noin 5 milj. Euroa.
Asumispalvelut
• Yhdyspintatyö on tärkeää, sillä asiakas voi ohjautua väärään paikkaan, jos yhdyspinnat eivät toimi. Esimerkiksi lasten kohdalla ei tulisi arvioida vain millä lailla palvelu turvataan, vaan ensisijaisesti mikä palvelu on asiakkaalle paras.
• Vammaisten kohdalla välivuokrauksesta yms. järjestelyistä luovuttava ja annettava samanlaiset oikeudet kuin muillakin kuntalaisilla saada asunto tavallisesta vuokra-asuntokannasta omalla vuokrasopimuksella ja maakunnasta riittävät tukitoimet kotiin. Maakunnan tulisi tarjota vain tehostettua palveluasumista, eikä olla tavallisessa asunnon välityksessä mukana. Yhdyspinta työ on tärkeää, jotta maakunnassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tarjolla asiakkailla.
• Vammaisneuvostot: Itä-Uusimaa, Matti Lehesniemi, ja Vantaa, Kari Ali-Yrkkö
Asunnon muutostöiden, välineiden, laitteiden ja määrärahasidonnaisten palvelujen keskittämisestäYhteiset valtakunnalliset periaatteet ja toimintalinjat esim. uudet lait, ohjeet ja suositukset
• Yhteiset maakunnalliset myöntämiskriteerit, soveltamisohjeet ja toimintaprosessit
• Teknologian kehityksen ja mahdollisuuksien hallittu käyttöönotto ja soveltaminen (moniamm.)
1. Pienet helposti toteutettavat sekä kiireelliset asunnonmuutostyöt tulisi pystyä toteuttamaan nopealla aikataululla (esim. tukikahvat, kynnyksen poisto, kaiteet, valaistuksen muutostyöt ja kuulovammaisten hälytinlaitteet)
2. Suuret asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet keskitetään maakunnassa yhdelle toimijalle (isot, laajat ja moniammatillista osaamista vaativat muutostyöt, jotka edellyttävät vammaislainsäädännön mukaista päätöstä).
Yhteisjärjestämisen hyötyjä: Asiakkaan asema ja prosessi tasa-arvoisemmaksi, erityisosaamisen varmistaminen, volyymietu, sopimushallinnan edistyminen, rakennusteknisen laadun ja hallinnan tehostuminen, laiteturvallisuuden, jäljitettävyyden ja kierrätettävyyden sekä kustannusten seurannan ja raportoinnin edistyminen.
Asunnon muutostyöpalvelun toteutus ja keskittäminen asiakkaan näkökulmasta
Toimintakyvyn rajoite. Muutostyön tarve. Hakemus.
Toimintakyvyn arviointikäynti ja lausunto muutostarpeesta.
Urakoitsijavalinta, kustannustarkistus, luvat. Välineiden ja laitteiden valinta.
Muutostyön valmistuminen. Laskutus.
Erityisasiantuntijat
(toimintakyky,
rakennustekniikka,
päätöksenteko)
Yhteinen
tietojärjestelmä
Kilpailutus ja
sopimushallinta
Laiterekisteröinti
Laitteiden
varastointi ja
kierrätys
Muutostyön
toteutuksen
valvonta
Kustannusten
seuranta, laskutus
TOTEUTUS-
PROSESSI
Työ-ja päivätoiminnan alatyöryhmä
• Helsinki, Pj Nina Sohlberg-Ahlgren
Jäsenet:
• Itä-Uusimaa, Tuula Wackström
• Länsi-Uusimaa, Kaija Patrakka
• Keski-Uusimaa, Satu Muurinen, varajäsen Päivi Jauhiainen
• Vantaa, Tiina Lauhde
• Espoo, Eeva-Maija Kalavainen, varajäsen Anu Mattila
• Eteva kuntayhtymä, Laura-Kaisa Repo ja Elli Tuomiharju
• Vammaisneuvosto, Vihti, Annamari Pajunen
• Vamlas, Pauliina Lampinen
• Kehitysvammaliitto, Simo Klem
Vammaisten työ- ja päivätoimintapalveluiden palvelulupaus
Uudenmaan maakunnan rohkeasti uudistuvaa ja yksilöllistä päiväaikaista toimintaa Sinulle.
• Rohkea; Uskallus kokeilla ja ottaa myös riskejä.
• Yksilöllinen; Henkilön tarpeiden mukaisessa palvelusuunnitelmassa varmistetaan monenlaiset valinnan mahdollisuudet.
• Ostopalvelujen hallinta, kilpailutus ja laadun valvonta nähdään palveluina, jotka tulee yhdenmukaistaa ja tuottaa yhdessä isommilla resursseilla.
• Palveluseteli on kasvava palvelujen järjestämistapa. Setelipalvelut ovat siirrettävissä asiakassetelimalliin.
Tilastotyöryhmä
• Karviainen, Pj. Jaana Heinonen
Jäsenet:
• Helsinki, Minna Eronen
• Eteva kuntayhtymä, Kaarina Kilpeläinen
• Espoo, Osmo Raaska
• Keski-Uusimaa, Sari Juhila, varajäsen Olli-Pekka Alapiessa
• Vantaa, Tanja Järvinen
• Vammaisneuvosto, Espoo, Mika-Erik Walls
6. Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi
Vaikutukset • Maakunta toimijana vahvistaa tasalaatuisemmat palvelut.
• Vaativan tason hoitopolut selkeytyvät erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon integroitumisen myötä.
• Monialainen yhteistoiminta kehittyy.
• Valinnanvapaus vahvistaa asiakkaan osallisuutta.
• Palveluun pääsy nopeutuu.
• Riskinä ovat maakunnan ja kunnan yhdyspinnat: esim. erityislasten iltapäivähoito ja esteettömyys.
Vaikutuksia vammaisten palvelujen palveluverkkoon
MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAAMINEN JA
UUDISTUMINEN
Itsenäisen asumisen
lisääminen
Osallisuuden
lisääminen, riittävien
tukipalvelujen saaminen
kotiin
Muutosjohta-
minen, kulttuurin
muutos, palveluaikojen
laajentaminen
Resurssien oikea kohdentuminen Palvelutarpeen arvionnit,
teknologian
hyödyntäminen
Asiakkaan tilanteen
kokoanisvaltainen hallitseminen
ja vahva osaaminen
Rai- mittarin
käyttöönotto
Asiakkaan oikeusturvan
toteutuminen, seuranta
palvelun
vaikuttavuudesta
Riittävän koulutuksen
varmistaminen
Palvelujen vähentäminen/lisääminen tarpeen
mukaan, säännölliset arviot. Yhteinen kieli
palveluntuottajan kanssa. Maksu muuttuu, kun
kunto muuttunut.
Säännölliset
arvionnit
Osaamisrakenteen muutos
Palvelukriteerien
yhdenmukaistaminen
Yhdenvertaisuus Tiedolla johtaminen,
yhtenäiset
toimintatavat
Keino vähentää kustannusten kasvua Prosessien
selkeyttäminen,
byrokratian
vähentäminen.
Henkilökunalla samat
käytännöt liikkuessa maakunnan
alueella.
7. Osallisuuden toteuttaminen
Osallisuus
Suora osallisuus Tieto osallisuus Toimita osallisuus
Asiakkaat ja omaiset aktiivisesti
mukana
Sosiaalinen media Asiakasraadit
Asiakaspalautteet esim. Happy or
not
Muu viestintä Vertaistoiminta
Suora palaute Tapahtumat ja seminaarit Erilaiset kyselyt ja tutkimukset
Järjestöjen osallisuus
valmistelussa
Keskustelutilaisuudet Aloitteet, lausunnot
8. Yhteenvetoa valmistelusta
8.1 Tavoitteet
Eteneminen suhteessa tavoitteisiin• Vammaisten palvelujen valmistelu on haasteellista,
koska vammaispalvelun lainsäädäntö menee uusiksi samaan aikaan valinnanvapauslain kanssa. Tulevasta laista ei siis ole selkeää käsitystä.
• Vammaisten palveluissa ei ole muutosagenttia tms. Kansallista hanketta viitoittamassa suuntaa.
• Vammaisten palvelut ei ole riittävästi esillä LAPE hankkeissa eikä ikäihmisten palveluissa. Kuinka ensisijaiset palvelut palvelevat tulevaisuudessa vammaisia asiakkaita? Vammaisten palvelut tarvitsisi paljon koordinaatiotyötä jo vammaistyön ja kehitysvammatyön yhdistämiseksi.
• Nykytilan kuvaus on selvillä. Yhteinen tahtotila on valmisteluryhmässä pitkälle yhdenmukainen.
• Yhteisiä haasteita palveluntuotannossa on paljon.
• Hyviä käytänteitä on tuotu esille.
Palvelujen tuottamistavat
• Liikelaitoksen tuottamat palvelut
• Liikelaitoksen ostopalvelut
• Asiakasseteli
• Henkilökohtainen budjetti
Valinnanvapauslaissa velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve. Haasteena laissa, että henkilökohtaisella budjetilla tulisi ostaa sosiaalipalveluja. Kokemusten mukaan monella asiakkaalla on tavoite päästä pois sosiaalipalveluista. Jos se on mahdollista HB:n avulla niin voidaanko mahdollistaa?
Asiakassetelin palvelut:
• Kotiin vietävät palvelut: Kotihoito, sosiaaliohjaus, ateriapalvelu, henkilökohtainen apu
• Tehostettu palveluasuminen
• Lyhytaikainen hoito
• Työ- ja päivätoiminnan palvelut
Tuottavuustavoitteet
• Välittömän asiakastyön lisääminen ja asiakastyön ajankäytön tehostaminen
• Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kattavasti käytössä ( yksi yhteinen järjestelmä käytössä; rajapinnat RAI, PSOP yms.) sähköinen asiointi
• Prosessien Lean-työskentely ja yhdenmukaistaminen toimiviksi palveluketjuiksi
• Palvelutarpeen arviointi ja ennakointi ohjaavat toimintaa niin, että palvelut muokkautuvat/ räätälöidään kulloisenkin tarpeen mukaisesti.
• Mittarit käytössä ja niiden pohjalta kehitetään sekä muovataan palveluja / asiakasprosesseja vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
• Asiakaskohtaisten kustannusten pieneneminen ja samalla laadun jatkuva parantaminen.
• Sote-tietopaketit huomioidaan raportoinnissa.
HYTE- tavoitteet ja rakenteet
TOTEUTUUKO OMAN NÄKÖINEN ELÄMÄ?
• Vammaiset pystyvät elämään oman näköistä elämää vammasta tai sairaudesta huolimatta ja kykenevät elämään yhdenvertaisesti ei-vammaisiin kansalaisiin verrattuna.
• Itsemääräämisoikeus, osallisuus ja oikeus itsenäiseen elämään toteutuu ilman tarpeetonta holhousta ja valvontaa, turvallisuutta unohtamatta.
• Palvelujen määrittämisessä käytetään asiakkaan omia tavoitteita ja tarpeita.
• Yhden luukun periaate ja sujuvat palveluketjut.Poikkeus- ja ongelmatilanteisiin on luotu toimivat menettelyt. Palvelun tilaaja ja tuottajat toimivat yhdessä vammaisen henkilöiden kanssa palveluvirheiden korjaamiseksi. Palvelun käyttäjää kuunnellaan ja tuetaan.
• Palveluja kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella.
• Mittarit ”Sitä saa, mitä mittaa”. Mittaamalla saadaan toimijat kiinnittämään huomiota mitattavaan asiaan.
• Asiakkaan kokema hyöty/tyytyväisyys
• Oman näköisen elämän toteutuminen (suunnitelmassa yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutuminen)
• Kokemus palveluketjujen sujuvuudesta ja toimivuudesta (prosessin toteutuminen, viiveet)
Ehdotetut terveys- ja hyvinvointi-indikaattorit (THL)
1) Työllistyminen palkkatyöhön
2) Kotiin vietävien palvelujen peittävyys
Vammaisetuudet
• Aikuisen vammaistuen saajat / 1 000 asukasta
• Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 000 asukasta
• Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1 000 asukasta
• Ruokavaliokorvauksen saajia / 1 000 asukasta (-2015)
• 16 vuotta täyttäneen Kelan myöntämä vammaistuki (Korotettu ja ylin) saajat
• Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen saajat 100 000 asukasta kohden (Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 100 000 asukasta) (myös ikäryhmittäin) Henkilökohtaisen avun saajat 100 000 asukasta kohden (myös ikäryhmittäin)
• Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta
• Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / 100 000 asukasta
• Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta
• Kehitysvammaisten ohjatun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta
• Kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta
• Kehitysvammalaitosten asiakkaat 31.12. yhteensä / 100 000 asukasta
Nämä ovat nykyisen lainsäädäännön mukaisia. Ei otettavissa käyttöön suoraan v. 2020 alkaen vammais-lainsäädännön uudistumisen vuoksi.
8.2 Jatkovalmistelussa huomioitavaa
Uudelleen organisoitavat palvelut
• Henkilökohtainen apu
• Kuljetuspalvelu
• Asunnon muutostyöt
• Vaativan tason palvelut
• Vastuutyöntekijyys
• Perhehoito, tukihenkilö, tukiperhe
• Omaishoito
• Myöntämiskriteereiden yhdenmukaistaminen
• Henkilökohtaisen budjetoinnin yhdenmukaisuuden varmistaminen
• Ostopalvelut, ladun valvonta
• Palvelusetelit, kilpailutukset
Tavoite jatkovalmistelulle
• Kilpailukykyiset ja vaikuttavat palvelut asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa.
• Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa.
• Palvelut saatavilla lähipalveluina.
• Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit.
• Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen.
• Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat.
• Vammaistyössä on tarpeen tehdä mittavat muutokset palvelurakenteeseen (esim. valtakunnallinen laitoshoidon purku), palvelujen kohdistamisessa ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaiseen toimintaan, mittareiden käyttöönotossa, kotiin vietävien palveluiden joustavuuden lisäämisessä (esim. kukaan ei joutuisi tehostettuun palveluasumiseen, koska tukea kotiin ei ole saatavilla virka-ajan jälkeen), palvelujen järjestämistavan ja kriteerien yhdenmukaistamisessa. Mittava uudistaminen ja sen varmistaminen, että vanhat rakenteet eivät siirry maakuntaan edellyttää, että valmistelutyöhän rekrytoidaan asiantuntijaosaamista ja johtoa. Alan vahvoja muutoshaluisia substanssiosaajia tarvitaan mukaan ymmärtämään asiakastyön ja lainsäädännön kannalta oleelliset asiat. Valmistelua varten tarvitaan laajaa alueellista näkemystä, koska asiakkaiden tarpeissa on alueellisia eroja.
Tulevat muutokset
Uusina palveluina 2020 lähtien
• Henkilökohtainen budjetti osana valinnanvapauslakia
• Valmennus, lyhytaikainen huolenpito, tuettu päätöksenteko uusia palveluja VALAS lain mukaan
• Uusi IMO lainsäädäntö
• "Väliinputoavat" asiakkaat ovat jatkossa vammaispal-veluun oikeutettuja, kun ensisijaiset palvelut eivät ole riittäviä. Uusi VALAS laki ei edellytä diagnoosia vammaisuudesta vaan pohjautuu tarveperusteisuuteen mm. ADHD. Asiakkaiden määrä tulee kasvamaan, mikäli sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ei saada vammaisten henkilöiden saataville.
Henkilöstö
• Henkilöstön asema on huomioitava uudistuksessa. Vammaistyö vaatii vaativaa osaamista ja on tärkeää, että osaaminen ei häviä muutoksessa.
• Henkilökunta tarvitsee vahvaa koulutusta sosiaalihuoltolakiin, valinnanvapauslakiin sekä uuteen vammaislainsäädäntöön.
• Vammaisalan henkilöstöä tulee maakuntaan 26 kunnasta ja ainakin yhdestä (mahdollisesti kahdesta) kuntayhtymästä. Henkilöstön palkoissa ja nimikkeissä on suurta vaihtelevuutta kuntien mutta varsinkin kuntayhtymän ja kuntien kesken, mikä ei ole suhteutettuna työn vaativuuteen. Myös esimiesten vastuualueissa on suuria eroja.
• Asiakaslähtöinen, saatavissa oleva ja tasalaatuinen palvelu koko Uudenmaan alueella sekä tuottavuuden lisääminen tulevat vaatimaan henkilöstön siirtoja eri työpisteille.
• Toimenkuvat tulevat osittain laajentumaan ja moniammatillinen työote lisääntymään.
Henkilöstö
• Vammaissosiaalityön kehittämiselle tarvitaan vahvat tukirakenteet ja työhön kytkettyä kehittämis- ja tutkimustyötä.
• Vammaisalalle ei juuri tule opinnoissaan alalle suuntautuneita henkilöitä. Sosiaalityön opinnoissa yliopistossa ja AMK-tutkinnoissa Vammaistyön tulisi olla enemmän esillä.
• Lisäksi toisen asteen tutkinnoissa (esim. lähihoitaja) ei vammaisala myöskään ole riittävästi edustettuna.
• Suurin osa ohjaustyöntekijöistä tutustuu alaan vasta käytännössä työpaikalla.
• Lisäksi on ollut havaittavissa, että alalle tulevilla lähihoitajilla on ollut enemmän hoidollinen ote asiakkaisiin, sen sijaan että tarve on ohjaukselliselle, kuntouttavalle ja voimavarakeskeiselle työotteelle.
Henkilöstötavoitteet
• Työhyvinvoinnin lisääminen hyvän esimiestyön, dialogin ja toimivan työyhteisön tuella.
• Henkilöstön ja muiden resurssien joustavan sekä tehokkaan käytönlisääminen (ollaan siellä missä asiakkaat tarvitsevat, oikealla osaamisella).
• Liikkuva ja jalkautuva työ sekä joustavat työajat kohtaavat asiakkaiden tarpeet (saavutettavuus, silloin, kun asiakkaalla on tarve, pois virka-aika ajattelusta).
• Työntekijästä = valmentajaksi (henkilöstö etsii asiakkaan/ omaisen kanssa yksilöllisiä räätälöityjä ratkaisuja oman näköisen elämän löytämiseksi).
Mitä osaamista tulevaisuudessa edellytetään?
• Kehitys- ja uusiutumisvalmius/-kyky
• Moniammatillisuus ja ammattikohtainen erityisosaaminen
• Digitaaliratkaisujen hyödyntäminen
• Prosessien hallinta ja kehittäminen
• Laaja-alaisen kuntoutuksen erityisosaaminen
• RAI-mittarin käyttö ja tulkinta
• Liikkumis- ja toimintakyvyn arviointi ja edistäminen
• Autismin kirjo, kommunikaatio osaamisen vahvistaminen päihde-, ja mielenterveysongelmien tunnistaminen ja oikean ammattilaisen mukaan ottaminen
• Harvinaisten sairauksien hoito ja kuntoutus
• Vähintään suomen- ja ruotsinkielen taito kaikilla palvelualueilla, muut kielet lisähyöty. Muiden kielten tulkkauspalvelut saatavilla
• Osaamisen johtaminen
• Tiedolla johtaminen
Nostot
• On riski, että vammaispalvelujen asiakasmäärä kasvaa ja asiakaskunta muuttuu tulevan lainsäädännön myötä, elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut tavoita vammaisia henkilöitä paremmin. Palveluntarve kasvaa ja muuttuu esim. kehitysvammaisille suunnatuilla palveluilla ei vastata autismin kirjon palvelun tarpeeseen.
• Sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki ovat ensisijaisia kuten muillakin asiakkailla. Vanhuspalvelulain osalta vammaisia henkilöitä palvellaan parhaiten Keski-Uudellamaalla.
• Perheet tarvitsevat enemmän ennalta ehkäisevää tukea perhepalveluissa, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Resursseja tulisi tällöin kohdentaa oikein mm. perheneuvola ja kotiapu –palveluihin.
• Vammaisten lasten toimiva päivähoito, integraatio kouluissa ja riittävät jatko-opiskelupaikat tulee turvattava yhteistyössä kunnan kanssa.
• Aikainen moniammatillisen asiakassuunnitelman teko ja kirjaaminen sekä sen vaikuttava toteutus.
Jatkovalmisteluun huomioita• Yhtenäiset kriteerit ja palvelujen yhteensovittaminen.
• Palvelutuotannossa on oltava sellaiset kannustimet, että palvelujen vaikuttavuus on nähtävissä ja asiakkaita kuntoutuu kohti työelämää ja itsenäistä asumista.
• Palvelujen painopiste on sosiaalihuoltolaissa.
• Yhteiset kirjaamiskäytännöt kaikkiin maakunnan yksiköihin.
• Henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointiin on kiinnostusta Uudellamaalla. Pieniä kokeiluja on menossa.
• Erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelujen oikea-aikaisen ja tehokkaan palvelun huomioiminen.
• Toimintakyvyn erityisasiantuntijoiden alueellisten ja keskitettyjen palveluiden saatavuuden varmistaminen.
• Laadukkaan osaamisen edistäminen.
• Uudellemaalle tulee mittava rakenteellinen muutos vammaispalvelujen osalta. Valmistelutyöhön palkattava riittävästi alan osaajia, jotta substanssiosaaminen on vahvasti huomioitu uudessa palveluverkossa.
Riittävä paikallinen ja keskitetty moniammatilllinen
osaaminen (fysio- ja toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, sosiaalityö, rakentamisen
ammattilainen, esim. erikoisammattimies)
Sujuva ja
yhdenvertainenprosessi,
Tehtävä ja vastuu
jaettu ja tiedossa
LäpimenoaikaKustannukset
Tasalaatuiset palvelut,
Yhtenäinen prosessi
Laajempi teknisten
asiantuntijoiden verkostoLaajempi toimintakyvyn
asiantuntijoiden verkostoPerehtyminen ja
kouluttautuminen myös
erityisalueisiinVahvempi kollegiaalinen tuki
Hyvä
käytäntö:
otsikko/pal-
velu
Kuvaus Tavoite ja
mittarit
Vaikuttavuus,
arvioitavat hyödyt
(laatu, saatavuus,
volyymit, hinta jne.)
Pienten asunnon-
muutostöidenkeskittäminen
lääkinnällisen
kuntoutuksen kanssa (Espoon kaupunki ja
HUS-malli)
Toteutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälinepalvelun kautta esim. sairaalasta kotiutumisen mahdollistamiseksi asennetaan
tarvittavat tukikahvat tai muut pienemmät
apuvälineet.
Nopeuttaa prosessia ja vapauttaa vammaistyön resursseja kokonaisvaltaisempaan työskentelyyn.
KahvatLuiskat
Kynnyksen poisto yms.
Pienistä muutostöistä ei tehdä hallintopäätöksiä.
Asiakkaan välttämätön tarve edellä siten, että
asiakas selviytyy päivittäisistä toiminnoista.
Resurssit
kohdennettuSujuva prosessi
LäpimenoaikaKustannukset
Nopea ja laadukas palveluprosessi
(esim. kotiutustilanteessa), joka edistää asiakkaan toimintakyvyn ja
voimavarojen kehittymistä > pitkällä
tähtäimellä kustannusvaikutus
Rekisterihallinta (terveydenhuollon /
vammaispalvelujen laitteet)
Omaisuuden, huollon, kierrätyksen
ja hankinnan hallinta (koko elinkaari)
Asiakas-/potilasturvallisuus paranee
Hyvä
käytäntö:
otsikko/pal-
velu
Kuvaus Tavoite ja
mittarit
Vaikuttavuus,
arvioitavat hyödyt
(laatu, saatavuus,
volyymit, hinta jne.)
Tukiviittomien ja
kommunikointivälineiden käytön ohjauksen
järjestäminen
lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna.
Määrärahasidonnaiset
Laitteet ja välineet
(omistusoikeus
< vaikuttaa huoltoon ja rekisteröintiin)
Idea-ajatus: siirretään sinne, missä osaaminen on (hoitava yksikkö arvioi jatkokuntoutuksen
tarpeen ja toteuttaa sen)
Selvitettävä miten VALAS-lain muutokset
vaikuttavat.
HUOM! Tämä ei varsinaisesti missään
nykykäyntäntönä, mutta halutaan kuitenkin nostaa tässä esiin.
Sama kuvio kuin em. Dioissa keskitetyssä
mallissa.
Kysely
vammaispalvelujärjestöille Kyselyn tulosten yhteenveto ja johtopäätökset
20.11.2017
Talent Vectia Oy
Sisällysluettelo
Toimeksianto ja toteutus
Kyselyn teema-alueet
Vastanneet organisaatiot
Yleisten kysymysten tulokset
Teemakohtaiset yhteenvedot
Keskeiset havainnot
Kehitysehdotukset
Kyselyn toimeksianto ja toteutus
Kyselyn toimeksiantaja on Uusimaa 2019 -hanke/vammaisten
palvelut valmisteluryhmä ja kyselyn toteuttaja on Talent Vectia Oy.
Kyselyn tarkoituksena on ollut kartoittaa vammaispalveluiden
järjestämisen ja tuottamisen nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja keskeisimpiä tulevaisuuden kehittämiskohteita. Tuloksia
hyödynnetään maakunnallisten sote-palvelujen rakentamisen
esivalmistelussa. Kyselyn keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä
tullaan syventämään tulevissa työvaiheissa.
Kysely lähetettiin 96 organisaatiolle (sis. yhdistyksiä, neuvostoja,
liittoja, säätiöitä ja järjestöjä). Jokaista organisaatiota pyydettiin
muodostamaan yksi organisaatiokohtainen vastaus kyselyyn.
Kyselyyn vastasi 27 organisaatiota. Näin ollen kyselyn
vastausprosentti on noin 28%.
Kyselyn virallinen vastausaika oli 17.10.2017-31.10.2017.
Vastausaikaa pidennettiin 3.11.2017 saakka.
Toimeksiantaja ja
toteuttaja
Toimeksianto ja
kyselyn tarkoitus
Vastaajat ja
vastausprosentti
Vastausaika
Kyselyn teema-alueet
• Ostopalvelut
• Työ- ja päivätoiminta
• Palvelutarpeen arviointi
• Henkilökohtainen apu
• Kotiinvietävät palvelut
• Ympärivuorokautinen ja väliaikainen asuminen
• Asunnon muutostyöt ja apuvälineet
• Kuljetuspalvelut
• Erityistason vammaispalvelut
Kyselyyn vastanneet organisaatiot (N: 27)
Palveluntuottajat
30% vastanneista organisaatioista ovat
palveluntuottajia. Heidän vastauksissaan
ei ollut merkittävää eroa muiden
organisaatioiden vastauksiin.
Jäsenmäärä yli 500
55% vastanneista organisaatioista.
Palkattua henkilöstöä
0-5 16 organisaatiota
6-10 2 organisaatiota
11-50 4 organisaatiota
50-300 3 organisaatiota
300 2 organisaatiota
Toiminnan maantieteellinen laajuus
50% toimivat valtakunnallisesti,
alueellisesti 4%,
50% paikallisesti.
Tyytyväisyys Uudenmaan palveluihin
Suurin osa (73%) organisaatioista eivät
osanneet kertoa kuinka tyytyväisiä he ovat
vammaispalveluiden tilanteeseen koko
Uudenmaan tasolla.
Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys ry
Vantaan Invalidit VANIN ry
DUV i Västnyland
ADHD-liitto ry
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry
Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto
Kehitysvammaliitto ry
Vantaan Hengitysyhdistys ry
Aivovammaliitto ryKehitysvammaisten Palvelusäätiö sr / KVPS Tukena Oy (palvelut)Kuuloliitto ry
Helsingin ja Uudenmaan neuroyhdistys ry
Uudenmaan munuais- ja maksajärjestö ry
Helsingin seudun Psoriasisyhdistys ry
Suomen Autismiyhdistys ry
Uudenmaan lihastautiyhdistys ry
Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry
Autismi- ja Aspergerliitto ryPääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ryPorvoon Invalidit- Borgå Invalider ry,
Vammaisneuvosto
Invalidiliitto ry
Keravan Reuma-ja Tules ry
Suomen Aspergeryhdistys ry
Näkövammaisten liitto ry
Kehitysvammatuki 57 ry
Palveluiden
yksilöllisyysLäpileikkaavana teemana, riippumatta palvelualueesta tai funktiosta, nousi yksilöllisyyden tärkeys tulevaisuudessa vammaispalveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotannossa.
Palvelutarpeen
arviointi
Palvelutarpeen arviointiin ollaan erityisen tyytymättömiä. Tärkeimpinä kehityskohtina koetaan asiakkaan kuuleminen ja päätöksenteon oikeellisuus ja yhtenäiset kriteerit sekä arvioivan
henkilöstön ammattitaito.
Palveluiden
heterogeenisuus
Kyselyn perusteella on vaikea muodostaa yhtä kokonaiskuvaa koko Uudenmaan tilanteesta. Kuntien välillä ja kuntien sisällä koetaan olevan suuria eroja vammaispalveluiden järjestämisessä
ja tuottamisessa, erilaista ohjausta ja erilaisia toimintatapoja on paljon. Ylilaatu vs. alilaatu.
Järjestöjen rooli
Järjestöjen rooli toivotaan tulevaisuudessa olevan vertaistuen järjestäminen, tiedon välittäminen ja kohderyhmänsä oikeuksien ja tarpeiden asiantuntijana oleminen. Maakunnalta odotetaan
tulevaisuudessa järjestökumppanuuden syventämistä. Järjestöt toivovat myös, että maakunnan
vammaisneuvoston jäsenvalinta perustuisi kuntien vammaisneuvostojen omaan äänestykseen.
Asiakas-
osallisuusEtenkin palvelutarpeen arvioinnissa, ostopalveluissa ja asumisessa toivotaan kehityskohteiksi asiakasosallisuuden lisäämistä.
Moni-
ammatillisuus
Toimiva arkiAsumisessa ja työssä, toivotaan, että vammaisten arki olisi mahdollisimman lähellä tavallista arkea. Esimerkiksi työpaikkojen tulisi olla normaaleissa työympäristöissä ja asuminen mahdollisimman kodinomaista.
Laajasti kiitosta saaneissa palveluissa korostui taustalla moniammatillisuus ja asiakkaan palvelutarpeen huomioiminen kokonaisuutena.
Ostopalveluiden
kriteeristö
Ostopalveluiden osalta tulevaisuudessa huolta herätti kilpailutus- ja hankintamallit ja –kriteeristöt. Laadun painoarvoa ja ymmärrystä eri hankittavien palveluiden sisällöistä toivottiin vahvistettavan tulevaisuudessa. Laadun seurannan merkitystä myös korostettiin.
Keskeiset havainnot
Yleisten kysymysten tuloksetNykyisissä vammaispalveluissa, ollaan erityisen tyytyväisiä palvelupolkujen selkeyteen,
asiantuntevaan palveluun ja moniammatilliseen osaamiseen, apuvälineisiin ja niiden huoltoon,
kuljetuspalveluihin ja siihen, että asioista osataan keskustella avoimesti. Etenkin Helsingin palveluihin
ollaan tyytyväisiä.*
Nykyisissä vammaispalveluissa ollaan tyytymättömiä palveluiden laadun ja saatavuuden
heterogeenisuuteen kuntien välillä, tiedon vähäiseen satavuuteen tai siihen, että se on väärässä
muodossa. Tyytymättömiä ollaan myös resurssipulaan (asunnot, osaaminen, päätöksentekonopeus,
tarpeen arviointi), palvelupäätösten ennakoimattomuuteen tai virheellisyyteen.
Tulevaisuuden vammaispalveluilta 56% organisaatioista toivoo, että asiakasosallisuutta vahvistetaan
ja 48% haluaa, että palvelun saatavuutta ylläpidetään.
Maakunnan ja järjestöjen yhteistyöltä toivotaan tulevaisuudessa yhteistyötä edunvalvonnassa,
vaikuttamisessa, suunnittelussa ja palveluiden toteuttamisessa. Järjestöistä 43% haluaa laajempaa
”Ostopalvelujen mittaamisessa tärkeitä olisivat yllättäen tehdyt tarkastuskäynnit, jotka paljastaisivat todellisen tilanteen. Samoin asiakaspalautetta on kerättävä asiakkailta itseltään ja heidän läheisiltään ahkerasti, ja saadun palautteen perusteella korjaustoimiin on ryhdyttävä välittömästi.”
Ostopalveluiden keskeisenä kehityskohteena on hankintakriteeristö, jossa
hinta ei saa olla ainut arviointimittari. Tämän lisäksi toivottiin suurempaa
asiakaspalautteen huomiointia. Keskeisenä tulevaisuuden kehityskohtana
nähtiin asiakkaiden osallistaminen.
Palveluita tuottavat organisaatiot näkevät monipuolisten hankinta ja kilpailutusvaihtoehtojen räätälöinnin eri tilanteisiin tärkeimpänä tulevaisuuden
kehittämiskohteena (kolme neljästä palveluita tuottavasta organisaatiosta).
Tulevaisuuden kehittämiskohteet
Työ- ja päivätoiminta (N: 8)Teemakohtaiset kysymykset
Järjestöistä 50% näkee tämänhetkisen palveluntarjonnan vahvuutena palvelun
saatavuuden, ja 38% palvelun laadun sekä palvelun yksilöllisyyden.
Keskeisinä kehityskohteina 57% näkee asiakasosallisuuden ja 43% palvelun
laadun ja yksilöllisyyden.
Yleiset havainnot ja vahvuudet
”Kehittyneimmät käytännöt ovat syntyneet yhdessä asiakkaiden kanssa uudenlaisia
malleja kokeillen. Muutamia esimerkkejä: KVTuki57, Lyhty, Kettuki, Eteva, Aula, Ravimäki yhdistys ja Vantaan työpajamalli. Tavoitteelliset yksilölliset suunnitelmat edustavat toimivaa käytäntöä työ- ja päivätoiminnassa.”
Työ-ja päivätoiminnassa, tulevaisuudessa tärkeiksi kokonaisuuksiksi koettiin
sen yksilölähtöinen suunnittelu, yhteistyö kuntien ja järjestöjen välillä sekä
reilut työtulot. Työpaikat tulisi olla luonnollisessa työympäristössä (esim.
julkishallinnon elimissä) ja vuorovaikutus vammattomien työyhteisöjen kanssa
tulisi olla monipuolista. Työ- ja päivätoiminnan isoimmaksi kehityskohteeksi nousi asiakasosallisuuden vahvistaminen.
Kehityskohtina nähtiin turvallisuus ja asiakastarvetta vastaavat käytännöt (mm.
maksaminen, tilaaminen).
Kuljetusratkaisujen tulevaisuuden kehittämisessä nousi neljä suurta
kokonaisuutta: kuljettajien jatkuva koulutus asiakkaiden (esim. autismikirjon
henkilöiden) erityispiirteistä ja tarpeista, palvelutason riippumaton arviointi, ja kuljetuksen monimuotoinen mahdollistaminen (esim. oman auton hankinnan
Kaksi neljästä vastaajasta kokivat, korostivat vahvuuksina
erikoissairaanhoidon korkeaa laatua ja yksilöllisyyttä. Vaativan erityistason
vammaispalveluiden hyvinä käytäntöinä tunnistettiin myös moniammatillinen
tiimityö (myös viranomaistasolla), pitkäaikaiset palvelukontaktit (asiakkaat ja
henkilökunta tuntevat toisensa riittävän hyvin) ja yksilölliset ratkaisut.
Yleiset havainnot ja vahvuudet
Vaikka samat koettiin vahvuuksina, niin vastaajien näkökulmasta
moniammatillista yhteistyötä sekä palveluiden laatua ja yksilöllisyyttä tulee
kehittää. Muina huomioina henkilökunnan pysyvyyttä tulisi parantaa ja
ikääntyvien palveluita tulisi parantaa.
Tulevaisuuden kehittämiskohteet
”Neurologisten asiakkaiden määrä on nopeasti kasvava ikärakenteen muutoksesta
johtuen ja on Suomessa niin kuin muuallakin kallein kansantauti, jonka ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen järjestämisen tulee satsata kaikilla tasoilla.”
Kehitysehdotukset
Kyselyn perusteella nousi selkeä tarve tulevaisuudessa kyetä räätälöimään palveluita vastaamaan aitoihin asiakastarpeisiin. Kuitenkin resurssien asettamat rajat huomioon ottaen on entistä tärkeämpi valita ne palvelut, joissa massaräätälöinnin avulla voidaan tuottaa jatkossa entistä parempaa ja tuloksellista palvelua. Palveluiden massaräätälöinnissä on keskiöön nostettava asiakasosallisuuden vahvistaminen ja löydettävä tälle oikea toimintatapa.
Massaräätälöinti
Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa palveluiden yhdenmukaistamisen, joka näyttäytyy tällä hetkellä yhtenä suurimpana haasteena. Yhtenäisillä laatukriteereillä, toimintatavoilla ja -malleilla luodaan systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä sisäisesti että myös ulos järjestökentälle. Tämä korostuu erityisesti, koska useat järjestöt ovat pieniä ja niillä ei ole ammattiresurssia seurata maakunnan toimintaa samalla tarkkuudella kuin monissa muissa organisaatioissa.
Palveluiden
tasalaatuisuus
Lähes poikkeuksetta asiat, jotka saivat kiitosta, liittyivät moniammatilliseen yhteistyöhön ja vahvaan osaamiseen. Erityisen tärkeää valmisteluvaiheessa on tunnistaa osaamiskapeikot ja varmistaa, että valmistelussa luodaan osaamisen kokoamiselle oikeat organisointimallit. Myös palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa ei pidä hukata järjestöjen osaamista tiettyjen asiakassegmenttien osalta. Tästä autismisäätiö yhtenä esimerkkinä.
Osaaminen
Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen tuotiin kyselyssä vahvasti esille kartoitettaessa toiveita uudelle maakunnalle. Systemaattinen palveluiden kehittämisen malli tuo läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta maakunnan ja järjestöjen yhteistyöhön. Odotukset ovat näin aukaistu molemmin puolin.
Järjestöjen osaamisen
hyödyntäminen
Johtaminen ja ohjaus
Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa johtamisen ja palveluiden ohjauksen uudelleentarkastelun. Nyt palveluiden heterogeenisuuden yhtenä syynä on osin vammaispalveluiden ominaispiirteiden ja toimintalogiikan kapea osaaminen. Nykyisten hyvien ja parhaiden käytäntöjen läpivalaisu johtamisen ja ohjauksen osalta olisi tehtävä osana uuden organisaation rakentamista.
Jokaisen alatyöryhmän olisi käytävä osana valmistelua keskeisimpien yhdyspintojen tunnistaminen ja tiekartan laatiminen onnistuneen uudistuksen varmistamiseksi. Keskiössä oltava sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation vahvistaminen.