Julkaisuvapaa 26.3.2003 klo 10.00 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Pekka Sauramo p. (09) 2535 7357 Tiedottaja Heikki Taimio p. (09) 2535 7349 Talousennuste vuosille 2003–2004 Ennusteryhmä: Pekka Sauramo Merja Kauhanen Eero Lehto Heikki Taimio Vain lyhyt sota mahdollistaa talouden nousun
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Julkaisuvapaa 26.3.2003 klo 10.00
Lisätietoja:
EnnustepäällikköPekka Sauramop. (09) 2535 7357
TiedottajaHeikki Taimiop. (09) 2535 7349
Talousennustevuosille 2003–2004
Ennusteryhmä:
Pekka SauramoMerja KauhanenEero LehtoHeikki Taimio
Vain lyhyt sotamahdollistaatalouden nousun
2 (9)
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
Lisätietoja: Ennustepäällikkö Pekka Sauramo, puh. (09) 2535 7357 J u l k a i s u v a p a a 2 6. 3. 2 0 0 3 k l o 10 . 00
Talousennuste vuosille 2003–2004
Vain lyhyt sota mahdollistaatalouden nousun
Sota Irakissa on meneillään. Jo ennestään epä-varmat lähitulevaisuuden näkymät ovat muuttu-neet vieläkin epävarmemmiksi. Sodan pituus vai-kuttaa lähitulevaisuudessa oleellisesti kansainvä-lisen talouden kehitykseen. Koska kansainvälisetsuhdanteet muovaavat Suomen talousnäkymiä,sodan pituus vaikuttaa myös suomalaiseen suh-dannekehitykseen.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen suhdanne-en-nuste perustuu oletukseen, että sota kestää enin-tään kolme kuukautta. Tämä mahdollistaisi kan-sainvälisten suhdanteiden kääntymisen nousuuntämän vuoden loppupuolella. Paranevien kansain-välisten suhdanteiden tukemana Suomessa voitai-siin päästä tänä vuonna noin kahden prosentinkasvuun. Tämänsuuruinen talouskasvu riittää pi-tämään työttömyyden nousun vähäisenä.
Ensi vuodenkin talouskehitykseen liittyy erittäinpaljon epävarmuustekijöitä. Sodan väistyminenhälventäisi epävarmuutta sekä Yhdysvalloissa ettäEuroopassa ja vauhdittaisi talouskasvua myösSuomessa. Kasvun voimistuminen myös pysäyt-täisi työttömyyden nousun.
Vaikka Irakin sota on tärkein ajankohtainen kan-sainvälisiä suhdanteita muovaava epävarmuudenlähde, se ei suinkaan ole ainoa suhdanteita ja suh-danneodotuksia heikentävä tekijä. Jo ennen vuo-den 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumia kan-sainvälinen talous oli ajautunut Yhdysvaltojen ta-
louden viemänä taantumaan. Siksi lyhytkään sotaei takaa sitä, että kansainvälinen talous kääntyyripeään nousuun. Sekä Yhdysvalloissa että euro-alueella on omia erityistekijöitä, jotka heikentä-vät kansainvälisen talouden voimakkaan elpymi-sen edellytyksiä. Siksi myös Suomen taloudenkehitysnäkymät ovat Irakin sodan mahdollisestaloppumisesta huolimatta epävarmalla pohjalla.
Yhdysvalloissa ei tapahdu ripeääelpymistä
Yhdysvaltain talouskehitys oli viime vuonna poik-keuksellisen epävakaata. Terrori-iskun jälkeentalouskasvu ripeytyi aluksi yllättävänkin vauhdik-kaasti, mutta vuoden lopulla se alkoi hiipua. Vuo-den alkukuukausina tapahtunut tuotannon kasvunripeytyminen osoittautui tilapäiseksi, lähinnä va-rastojen täydentämisestä johtuvaksi kasvusysäyk-seksi. Talouskasvu oli pitkälti kotitalouksien va-rassa. Vaikka osakekurssien lasku söi varallisuut-ta, alhainen korkotaso kannusti kotitalouksia kas-vattamaan kulutustaan. Vuoden loppupuolella so-danuhankin kasvattama epävarmuus alkoi kuiten-kin näkyä kulutuksen kasvun hiipumisena. Kas-vua tuki myös julkinen kulutus.
Tämän vuoden alkukuukausina amerikkalaistenkuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi, ja
3 (9)
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
yksityinen kulutus väheni tammikuussa ensim-mäistä kertaa neljään kuukauteen. Lähitulevaisuu-dessa hidastuva yksityinen kulutus ja huononevatyöllisyys hallitsevat talouskehitystä. On huomi-onarvoista, että 1990-luvun alussa Persianlahdenkriisiin liittynyt suhdannetaantuma oli kulutusve-toinen. Talouskasvua tukee julkisten menojen,myös sotilasmenojen, tuntuva lisäys. Julkistenmenojen kasvu yhdistyneenä verotuksen keven-tämiseen heikentää lähitulevaisuudessa jo ennes-tään alijäämäistä julkista taloutta. Se lisää sodanohella dollarin laskupaineita ja saattaa nostaa en-nen pitkää myös pitkiä korkoja.
Tänä vuonna talouskasvu hidastuu viimevuoti-sesta, ja kokonaistuotanto kasvaa 2 prosenttia. So-taan liittyvän epävarmuuden pieneneminen paran-taa suhdannenäkymiä ensi vuonna. Kokonaistuo-tanto lisääntyy tuolloin 2,7 prosenttia. Pelkästäänsotaan liittyvän epävarmuuden poistuminen ei kui-tenkaan riitä viemään Yhdysvaltojen taloutta ri-peän kasvun uralle. Erityisesti kotitalouksien vel-kaongelma hidastaa kasvunäkymiä myös sodan jäl-keen.
Euroalueen ydinmaat vaikeuksissa
Euroalueen suhdannenäkymät näyttivät vielä vii-me vuoden alussa suhteellisen valoisilta, koskavienti euroalueen ulkopuolelle vauhdittui. Vuodenedetessä näkymät alkoivat kuitenkin muuttua syn-kemmiksi ja talouskasvu hiipui. Se johti työttö-myyden kääntymiseen nousuun. Myös euroalueellasodanuhka on lisännyt epävarmuutta tuntuvasti.
Kuluvan vuoden alussa kuluttajien luottamus onollut alhaisempi kuin moneen vuoteen, eikä yri-tystenkään luottamus ole rohkaissut investointei-hin. Euroalueen talousvaikeuksia on pahentanuterityisesti Saksan talouden taantuma. Vienti ontukenut talouskasvua, mutta kotimaiset tekijät,erityisesti laimea investointitoiminta, ovat hidas-taneet tuotannon kasvua
Euroopan keskuspankki (EKP) on reagoinuttaantumaan ja keventänyt rahapolitiikkaa. Ko-ronalennukset ovat kuitenkin olleet varovaisia, mi-hin on vaikuttanut paitsi epäyhtenäinen talousti-lanne eri jäsenmaissa myös inflaation pysyttele-minen yli kahdessa prosentissa. Euroalueen talous-vaikeuksia on lisännyt se, että vakaus- ja kasvu-sopimuksen mukaiset korkeimmat sallitut julki-sen talouden alijäämät ovat kaventaneet talous-politiikan liikkumavaraa erityisesti alueen suurim-missa maissa: Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.
Lähitulevaisuudessa suhdanteet pysyvät Euroo-passa heikkoina. Mitä pidempään sota kestää, sitäkauemmaksi täytyy toiveet euroalueen elpymisestäsiirtää. Melko lyhyeksi jäävä sota mahdollistaisikuitenkin suhdanteiden kohentumisen jo tämänvuoden aikana. Jo pelkästään patoutuneen kulu-tuskysynnän ja investointitoiminnan purkautumi-nen piristäisi taloutta. Koska ennustamme sodanpäättyvän alkukesään mennessä, arvioimme eu-roalueen talouden kääntyvän nousuun kuluvanvuoden loppupuolella. Ennustamme EKP:n jatka-van rahapolitiikan keventämistä, joka osaltaan
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
tukee suhdanteiden kohentumista. Tuotanto kas-vaa keskimäärin 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kas-vu ripeytyy 2,1 prosenttiin. Kasvun vauhdittumi-seen liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä.Perusedellytys kasvun ripeytymiselle on, että ku-luttajien ja yritysten luottamus paranee nykyises-tä oleellisesti.
Kansainvälisen talouden laskusuhdanteesta huo-limatta talouskasvu pysyy suhteellisen voimakkaa-na Aasiassa. Japanin talousvaikeudet kuitenkinjatkuvat, ja siellä talouden kasvuvauhti pysyy nol-lan tuntumassa.
Sota varjostaa kasvua Suomessakin
Suomessa laskusuhdanne on jatkunut jo kaksivuotta. Viime vuonna kokonaistuotanto kasvoi 1,6prosenttia eli suunnilleen sen verran kuin talous-ennustajat viime vuoden alkupuolella yleisesti en-nustivat. Kasvu kuitenkin tukeutui yllättävänvoimakkaasti vientiin: viennin määrä kasvoi 5,6prosenttia.
Viennin määrän ripeä kasvu antaa kuitenkinharhaanjohtavan kuvan vientitulojen kasvusta.Viennin arvo supistui hieman, eli vientihinnat las-kivat selvästi. Vientilukuja muovasi oleellisestisähkötekninen teollisuus, jossa viennin määrä kas-voi voimakkaasti mutta jossa matkapuhelintenhalpeneminen näkyi vientihintojen laskuna. (Onmyös huomionarvoista, että tilastoviranomaisillaon ollut viime vuosina vaikeuksia jakaa sähkötek-nisen teollisuuden tuotannon ja viennin arvoa ku-vaavat luvut määrä- ja hintakomponentteihin.)Vienti kasvoi kuitenkin myös perinteisillä toimi-aloilla, esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kemi-anteollisuudessa. Suomen vientiä vauhditti suh-teellisen hyvän talouskehityksen jatkuminen naa-purimaissamme. Vaikka vienti Saksaan kangerte-li, vienti esimerkiksi Venäjälle ja Ruotsiin kasvoisuhteellisen voimakkaasti.
Lähitulevaisuuden kannalta oleellinen seikkaon se, että talouskasvu hidastui vuoden loppu-kuukausina. Tämä kuvasti lähinnä teollisuustuo-tannon kasvun vaimenemista. Tammikuussa te-ollisuustuotannon määrä laski selvästi. Tämä eijohtunut niinkään sähköteknisestä teollisuudes-ta vaan heikentyneistä vientinäkymistä perintei-sillä kansainvälisestä talouskehityksestä riippu-villa toimialoilla.
Kansainvälisen talouden kehitys määrää sen,kuinka korkeiksi viennin ja myös kokonaistuotan-non kasvuvauhdit muodostuvat. Ennustamme, ettäkokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2 prosent-tia. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos so-dasta johtuva epävarmuus hälvenee melko pian javienti vetää edes kohtuullisesti. Viennin kasvuatukee se, että talouskasvu on naapurimaissammenopeampaa kuin euroalueella ja Yhdysvalloissa.Ensi vuonna viennin kasvu vahvistuu, mikä no-peuttaa myös kokonaistuotannon kasvua. Ennus-tamme kokonaistuotannon kasvavan ensi vuonna2,8 prosenttia. Tällaiseen kasvuun voidaan pääs-tä, jos vienti kasvaa noin 5 prosenttia.
Viennin kehitykseen liittyy kuitenkin poikkeuk-sellisen paljon epävarmuustekijöitä, joista Irakinkriisin pituus on vain yksi. Sekä Yhdysvalloissaettä euroalueella on sodasta riippumattomia suh-danteita heikentäviä tekijöitä, jotka saattavat teh-dä viennin elpymisestä kertovat ennusteet liiantoiveikkaiksi. Viennin kasvua osoittavat ennuste-luvut ovat myös harhaanjohtavia, koska ennuste-emme mukaan vientihintojen lasku jatkuu tänävuonna. Sen seurauksena vientitulot laskevat edel-leen, vaikka viennin määrä kasvaakin.
Tänä vuonna yksi oleellinen kokonaistuotannonkasvun vauhdittumisen este on investointitoimin-nan laimeus. Talonrakennusinvestoinnit pysyvätviimevuotisella tasollaan. Asuntojen rakentaminenpiristyy tänä vuonna hieman, mutta toimisto- jateollisuustilojen rakentamisen lasku jatkuu edel-
Lähde: Tilastokeskus
Kuvio 2. Tuotanto tehdasteollisuudessa ja sähköteknisessäteollisuudessa 1996:01–2003:01
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
leen. Maa- ja vesirakentamisessa investoinnit kui-tenkin kasvavat uusien tie- ja ratahankkeiden an-siosta. Yleinen epävarmuus ja teollisuudessa käyt-tämättömän tuotantokapasiteetin laajuus ovat kes-keisiä syitä siihen, että kone- ja laiteinvestointienkasvu jää hyvin vähäiseksi. Kokonaisuudessaanyksityiset investoinnit kasvavat tänä vuonna hie-man yli yhdellä prosentilla. Julkiset investoinnitsen sijaan supistuvat kuntien heikentyneiden ta-lousnäkymien vuoksi noin 5 prosenttia. Ensi vuon-na investointitoiminta kuitenkin vilkastuu jonkinverran, koska muun muassa asuinrakentamisenkasvu voimistuu. Myös koneiden ja laitteiden han-kinnat kasvavat selvästi tämänvuotisesta. Inves-toiminen koneisiin ja laitteisiin edellyttää erityi-sesti teollisuudessa sitä, että kansainvälisen talou-den kehitystä heikentävä epävarmuus pienenee.
Kulutuksen kasvu jatkuu
Viime vuonna kotitalouksien kulutusmenot lisään-tyivät noin 2 prosenttia. Kasvu noudatti ostovoi-man kehitystä, sillä kotitalouksien käytettävissä ole-vat reaalitulotkin lisääntyivät noin 2 prosentilla.
Kulutuksen kasvua vahvisti erityisesti kestoku-lutushyödykkeiden hankintojen vauhdittuminen.Se johtui lähinnä autokaupan vilkastumisesta.Käytettyjen tuontiautojen verotuksen kevenemi-nen johti autojen myynnin ripeään kasvuun. Kor-
kotason aleneminen tuki osaltaan kulutusta ja pitiasuntokaupan edelleen vilkkaana erityisesti pää-kaupunkiseudulla. Kuluttajien luottamus omaantalouteen pysyi suhteellisen vakaana. Sen sijaanusko Suomen talouden kehitysnäkymiin heikkenivuoden aikana selvästi, vaikka se ei tuntunutkaankulutusluvuissa. Toisin kuin Yhdysvalloissa sodan-uhka ei näkynyt selvästi suomalaisten kuluttajienkäyttäytymisessä.
Kuluvana vuonna yksityinen kulutus kasvaa 2,2prosenttia. Kasvu noudattelee kotitalouksien os-tovoiman kasvua. Uusien autojen hankinnat lisään-tyvät kuluvan vuoden alussa tapahtuneen verotuk-sen kevenemisen takia voimakkaasti, mikä näkyyripeänä kestokulutushyödykkeiden kysynnän kas-vuna. Aleneva korkotaso parantaa osaltaan kulu-tusmahdollisuuksia. Vaikka Irakin kriisi ei olekaantoistaiseksi kuvastunut suomalaisten kotitalouk-sien kulutuspäätöksissä, sen pitkittyminen saat-taisi jossakin vaiheessa alkaa vaikuttaa niihin.Mikäli sota jää melko lyhyeksi, se ei ehdi alkaavähentää kulutusta Suomessa.
Myös ensi vuonna kulutus kasvaa suunnilleen 2prosenttia. Yksityinen kulutus on viime aikoina toi-minut talouskasvun vakauttajana, joka on estänyttyöllisyyden heikkenemisen palvelualoilla. Lähi-tulevaisuudessa sen rooli pysyy samankaltaisena.
Keskitetty ratkaisu muovaapalkkakehitystä
Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima kasvaa hie-man yli 2 prosenttia. Viime joulukuussa hyväk-sytty tulopoliittinen kokonaisratkaisu muovaapalkkakehitystä tämän ja ensi vuoden aikana. Pal-kansaajien keskimääräinen ansiotaso nousee ku-luvana vuonna 3,7 prosenttia. Siitä sopimuskoro-tusten osuus on noin 3 prosenttiyksikköä. Liuku-mat nostavat palkkoja vajaan prosenttiyksikönverran. Tänä vuonna palkankorotusten merkitysostovoiman lähteenä korostuu, koska työllisyysheikkenee jonkin verran eikä tuloverotuksen ke-ventämisestäkään tule merkittävää lisää palkan-saajien tuloihin.
Arvioimme palkansaajien keskimääräisen ansio-tason nousevan ensi vuonna 3,2 prosenttia. Tästäsopimuskorotusten osuus on 2,3 prosenttiyksik-köä. Ansiotason nousu jää tämänvuotista alhai-semmaksi, koska tulopoliittiseen kokonaisratkai-
Kysynnän ja tarjonnan tase
2002 2002 2003e 2004eKäyvin hinnoin Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
suun sisältyvät sopimuskorotukset ovat tätä vuottajonkin verran alhaisempia.
Kotitalouksien ostovoiman ennustamme nouse-van ensi vuonna noin 2 prosenttia. Ennusteen te-kemistä hankaloittaa luonnollisesti se, että osto-voimaan vaikuttavat veroratkaisut ovat vielä te-kemättä. Ennusteeseen ei ole sisällytetty muitaverotuksen muutoksia kuin tavanomaiset inflaa-tiotarkistukset tuloveroasteikkoihin.
Parin vuoden ajan jatkunut talouden taantumaon heikentänyt yritysten keskimääräistä kannat-tavuutta jonkin verran. Kannattavuus on kuiten-kin säilynyt hyvänä. Viime vuonna palkansaajiensaama osuus kansantulosta pysyi suunnilleen edel-lisvuotisella tasolla. Tänä vuonna palkkojen osuusnousee jonkin verran. Tähän vaikuttaa erityisestivientihintojen laskun jatkuminen, joka osaltaan hi-dastaa kansantulon kasvua. Ensi vuonna vienninelpymisen vahvistuminen kuitenkin alentaa palk-kojen osuutta uudelleen. Kansainvälisissä kannat-tavuusvertailuissa suomalaiset yritykset ovat me-nestyneet erittäin hyvin, eikä lähitulevaisuus muutatilannetta.
Inflaation kehitys epäselvä
Viime vuonna kuluttajahinnat kallistuivat 1,6 pro-senttia eli vähemmän kuin euroalueen maissa kes-kimäärin. Inflaatio pysyi hitaana, vaikka raakaöl-jyn maailmanmarkkinahinnat kohosivatkin vuo-den aikana selvästi. Tuontihintapaineita kevensi
kuitenkin euron vahvistuminen. Lisäksi elintarvik-keiden hintakehitys tasaantui edellisen vuoden jyr-kän nousun jälkeen, ja korkotason laskukin hillit-si elinkustannusten nousua.
Tänä vuonna raakaöljyn maailmanmarkkinahin-nan kehitys on keskeisin hintakehitykseen liittyväepävarmuuden lähde. Jos Irakin sota ei pitkity,raakaöljyn hinta voi kääntyä selvään laskuun. Sehidastaisi hintojen nousua erityisesti vuoden jäl-kipuoliskolla. Ennustamme kuluttajahintojen kal-listuvan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Arvioimmeinflaation hidastuvan selvästi vuoden edetessä.Korkotason lasku hidastaa osaltaan kuluttajahin-tojen nousua, ja samalla tavalla vaikuttaa myösuusien autojen halpeneminen.
Ensi vuoden inflaatioon vaikuttaa oleellisesti yksiuusi tekijä: mahdollinen alkoholijuomien ja tupak-katuotteiden verotuksen muuttaminen. Vuoden2004 alkuun ajoittuva alkoholijuomien ja tupak-katuotteiden tuontikiintiöiden kasvu ja Viron liit-tyminen Euroopan unioniin saman vuoden tou-kokuussa pakottavat päätöksentekijät miettimään
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
sitä, miten alkoholia ja tupakkaa Suomessa vero-tetaan. Jos päätöksentekijät päätyvät alentamaanalkoholijuomien ja tupakkatuotteiden valmisteve-roja huomattavasti, se näkyy ensi vuonna myöskeskimääräisessä inflaatiovauhdissa.
Koska toistaiseksi on epäselvää, mitä päätök-sentekijät tekevät – ja mitä heidän kannattaisi teh-dä – inflaatioennusteessamme ei ole otettu huo-mioon mahdollista alkoholijuomien ja tupakka-tuotteiden verotuksen muuttamista. Ilman tätä eri-tyistekijääkin inflaatio hidastuu ensi vuonna hie-man tämänvuotisesta. Arvioimme kuluttajahinto-jen kallistuvan 1,4 prosenttia.
Työttömyys nousee hieman
Hitaaseen kokonaistuotannon kasvuun suhteutet-tuna työllisyyskehitys pysyi viime vuonna yllättä-vänkin hyvänä. Työllisten määrä nousi 5 000 hen-kilöllä, ja työllisyysaste pysyi edellisvuotisella ta-sollaan eli 67,7 prosentissa. Palkansaajien määräkasvoi 8 000 henkilöllä, mutta yrittäjien ja yrittä-jäperheenjäsenten määrä väheni 3 000 henkilöllä.
Työllisyyskehitys on kuitenkin ollut poikkeuk-sellisen kaksijakoista: työllisyys on heikentynyt sel-västi teollisuudessa, mutta työpaikkojen lisäänty-minen palvelualoilla on estänyt niiden kokonais-määrän kääntymisen laskuun. Kaksijakoisuus onnäkynyt myös erona miesten ja naisten työllisyy-dessä. Teollisuudessa tuotannon kasvun vaimeustuntui jo vuoden loppupuolella miesten työllisyy-den heikentymisenä ja työttömyyden kasvuna.Naisten työllisyyden kasvu oli kuitenkin voimak-kaampaa kuin miesten työllisyyden väheneminen.Naisia työllistivät sekä yksityiset että julkiset pal-velut. Ikäryhmistä heikointa työllisyyskehitys olinuorilla.
Tänä vuonna työllisten määrä jää edellisvuoti-selle tasolleen. Viennistä riippuvassa teollisuudessatyöllisyyskehitys on alkuvuodesta synkkää, mikänäkyy lomautusten ja irtisanomisten kasvuna.Heikointa työllisyyskehitys on metalliteollisuudes-sa. Teollisuuden työvoiman kysynnän heikkene-misen vastapainoksi työllisyys kasvaa tänä vuon-na edelleen palvelusektorilla, jossa työpaikkojasyntyy eniten kiinteistö- ja liike-elämän palvelui-hin sekä julkisiin ja muihin palveluihin. Työllisyy-den paraneminen rakentamisessa vähentää osal-taan miesten työllisyyden laskua.
Työvoiman tarjonnan kasvu hidastui viime vuon-na 0,2 prosenttiin ja työvoimaan kuului 66,6 pro-senttia työikäisestä väestöstä. Nuorten työvoimantarjonta reagoi voimakkaimmin suhdannetilantee-seen, ja nuorten työvoimaosuus aleni edellisvuo-desta. Miehillä työvoimaan osallistuminen supis-tui sekä 15–24-vuotiaiden että 25–54-vuotiaidenryhmässä. Tänä vuonna talouskehityksen vaime-us näkyy edelleen työvoiman tarjonnassa, jonkakasvu jää 0,1 prosenttiin eli noin 3 000:een hen-kilöön. Ensi vuonna työvoiman tarjonnan kasvunennakoidaan nousevan 0,4 prosenttiin parantu-neen suhdannetilanteen myötä.
Työttömyysaste jäi viime vuonna samaksi kuinvuonna 2001 eli 9,1 prosenttiin. Alle 25-vuotiai-den työttömyysaste kuitenkin nousi. Naisten työt-tömyyden aleneminen ja miesten työttömyydenkasvu kompensoivat toisensa viime vuonna. Työ-voiman tarjonnan kasvun hidastumisella oli myösselvä vaikutus siihen, että työttömyysaste ei kään-tynyt nousuun.
Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoi-sesti työttömänä olleiden määrä on vähentynyt vii-me vuosina kokonaistyöttömyyden laskua nopeam-min. Viime vuonna heidän määränsä vähentyi lä-hes 5 000 henkilöllä, ja vuoden lopulla heitä oli noin76 000. Päättyneiden yhtäjaksoisten työttömyys-jaksojen keskimääräinen kesto laski viime vuonna17 viikkoon edellisvuoden 18 viikosta. Meneilläänolevien työttömyyksien keskimääräinen kesto ly-heni viime vuonna kahdella viikolla 50 viikkoon.
Kuvio 4. Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2004
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
Tänä vuonna työttömyys kääntyy lievään nou-suun ja työttömyysaste nousee 9,2 prosenttiin.Työttömiä on keskimäärin 241 000. Suhdanne-luonteisesti hidastuva työvoiman tarjonnan kasvuja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvi-en määrän lisääntyminen lieventävät työttömyy-den nousua. Alkuvuodesta erityisesti työvoima-koulutukseen osallistuvien määrää on lisätty.
Ensi vuonna työttömyys laskee 9,1 prosenttiinparantuneen työvoiman kysynnän myötä. Sekäkuluvana että ensi vuonna työllisyyden kehityk-seen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuut-ta. Kansainvälisen talouden epävakaus voi joh-taa siihen, että teollisuudessa työllisyys heikke-nee tänä vuonna ennustamaamme enemmän. Joskansainvälisen talouden nousu ei lähdekään liik-keelle ennakoimallamme tavalla, myös ensi vuo-den työllisyyskehitys voi olla arvioimaamme syn-kempi. Vaikka lähimenneisyydessä työllisyyske-hitys on ollut odottamattoman hyvää, lähitule-vaisuudessa se saattaa olla odottamattoman huo-noa.
Valtiontalouden tila pysyy vakaana
Laskusuhdanne on hidastanut valtiontalouden tu-lojen kasvua. Siitä huolimatta valtiontalouden tilaon pysynyt hyvänä. Viime vuonna ylijäämää ker-tyi lopulta 2,4 miljardia euroa eli enemmän kuinesimerkiksi valtiovarainministeriö tai Palkansaa-jien tutkimuslaitos vuosi sitten ennustivat. Edel-lisvuodesta ylijäämä supistui vain vähän. Verotu-loja kertyi ennakoitua enemmän muun muassayhteisö-, auto-, ja energiaveroista.
Valtiontalouden hyvänä säilynyt tila on keskei-nen syy siihen, että Suomessa koko julkisen sek-torin tila on pysynyt erinomaisena. Useat euro-alueen maat kamppailevat julkisen talouden ali-jäämien kanssa. Suomessa koko julkisen sekto-rin ylijäämä oli viime vuonna 6,6 miljardia euroaeli 4,7 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.
Suhteellisen hitaaksi jäävän talouskasvun takiavaltiontalouden ylijäämän pieneneminen jatkuu.Esimerkiksi yhteisöveron tuotto supistuu selväs-ti. Valtiontalous kuitenkin pysyy ylijäämäisenä, jaylijäämää kertyy noin 800 miljoonaa euroa eli 0,5prosenttia kokonaistuotannon arvosta.
Ensi vuoden osalta monet oleelliset valtiontalo-uteen vaikuttavat veroratkaisut on tekemättä. On
mahdollista, että verotus muuttuu sekä välittömänettä välillisen verotuksen osalta. Paine muuttaaalkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotustahankaloittaa osaltaan valtion verotulojen kasvunarviointia. Toisaalta alkoholijuomien ja tupakka-tuotteiden tuonnin vapautuminen vähentää myösverokertymiä muutamalla sadalla miljoonalla eu-rolla, vaikka veroasteita ei muutettaisikaan.
Koska uuden hallituksen verolinjauksista ei olevielä tietoa, ennusteemme ei sisällä rutiininomais-ten ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistusten lisäk-si muita veromuutoksia. Tällainen oletus muuttu-mattomasta verotuksesta johtaa siihen, että val-tiontalouden ylijäämä edelleen supistuu. Valtion-talous kuitenkin säilyy ylijäämäisenä.
Valtiontalouden ylijäämän pieneneminen supis-taa myös koko julkisen talouden ylijäämää. Se-kään ei uhkaa Suomen asemaa euroalueeseen kuu-luvana maana, jolla on kaikkein suurin julkisentalouden ylijäämä.
Talouspolitiikan tuettava työllisyyttä
Parhaassa tapauksessa työttömyyden nousu onjäämässä lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Siitä huolimat-ta työllisyyttä tulisi parantaa myös perinteistensuhdannepoliittisten lisätoimien avulla. Jo keväänaikana tulisi sopia valtion lisäbudjettia käyttämäl-lä työllisyyttä parantavien julkisten hankintojenaikaistamisesta.
Vaikka työllisyys saattaa alkaa parantua jo ensivuoden aikana, parantuminen ei välttämättä kos-keta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työt-tömien kovan ytimen muodostavia työttömiä.Heistä huomattava osa on pitkäaikaistyöttömiä.Uuden hallituksen tulisikin kiinnittää erityishuo-mio näiden ihmisten tilanteen kohentamiseen.Parhaiten työttömien kovaan ytimeen kuuluvienihmisten työnsaantimahdollisuuksia voidaan edis-tää aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteillä:tukityöllistämisellä ja koulutuksella. Toimenpitei-den täytyy kuitenkin ottaa huomioon aiempaa pa-remmin työttömien yksilölliset erot.
Viimeaikaisessa talouspoliittisessa keskustelus-sa on korostettu verotuksen merkitystä työllisyy-den parantamisessa. Veroratkaisut ovatkin tärkei-tä, koska ne vaikuttavat lähivuosina huomattavastivaltion verotulojen kertymiseen. Keskusteltaessaveroratkaisuista tulisi kuitenkin muistaa, että se
9 (9)
TUTKIMUSLAITOSPALKANSAAJIEN T a l o u s e n n u s t e
on myös keskustelua julkisen sektorin koosta.Toisaalta menolinjauksissa otetaan kantaa myösveronkevennysvaraan.
Uuden hallituksen yhtenä tehtävänä tulisi ollakansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeiden pal-veluiden, erityisesti terveyspalveluiden, puuttei-den korjaaminen. Se loisi myös työpaikkoja. Mitätärkeämpänä tällaisten puutteiden korjaamistapidetään, sitä pienemmäksi esimerkiksi ansiotu-lojen veronkevennysvara muodostuu.
Uusi hallitus joutuu tekemään vero- ja meno-linjauksensa aiempaa haastavammissa olosuhteis-sa. Yksi EU:n yhdentymiskehitykseen liittyvä javaltiontalouden kannalta merkittävä linjaratkaisutäytyy tehdä ensi vuonna alkoholijuomien ja tu-pakkatuotteiden verotuksen osalta. Koska alko-holijuomien ja tupakkatuotteiden verotus on mer-kittävä verotulojen lähde, verojen keventämises-sä tulisi olla erittäin varovainen.n