Vaasan ylioppilaslehti

2/2013

ACADEMICFIGHT CLUB

VANGILLE KAVERIKSI?

MIKÄ ON VAASAN HALVIN RUOKAKAUPPA?

VYY 45

■ Porvaririntama ylioppilaskunnan vaaleissa vuonna 1971.

■ Ylioppilaskunnan ensimmäi-senä vappuna opiskelijat pääs-tivät Vapaudenpatsaan luona muutaman ilmapallon ilmaan.

■ Lahden Mallasjuoma muisti ylioppilaskuntaa toukokuussa 1971.

■ Vuonna 1983 opiske-lijat mainostivat omaa KY-klubiaan Rewell Centerin edessä.

3Vaasan ylioppilaslehti

Toimitus:Vaasan ylioppilaslehtiYliopistonranta 5, 65200 Vaasa(Domus Bothnica,Vaasan ylioppilastalo)vyy.fi/vaasanylioppilaslehti.fiPuh. 044 324 [email protected]

Kaivelemme menneitä

19. helmikuuta 2013SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTITOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

Facebookissa:facebook.com/vaasanylioppilaslehtiJulkaisija:Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

Päätoimittaja: Jaana KinnariTaittaja: Joni SyvänenKansi: Ville Rintala

Avustajat tässä numerossa:Niina HeikkinenHeli HämäläinenSara JokinenJanina JouppiAnna JussilaRaija KoivistoRoman KushnirTuomo Nyrhilä

POIMINNAT

VYY 45Sattumia 45 vuoden ajalta ja vuosijuhlat 2013.

Pää(p)aineHumanistifukseille on koittanut pääaineen valitsemisen aika.

Academic Fight Club”Tervetuloa tappelemaan!”

Vankien kaveriKristian Koski käy juttelemassa vangeille kerran kuussa.

Mihin suunnata edullisille ruokaostoksille?Onko Lidl Vaasan halvin kauppa?

Makuelämyksiä opiskelijabudjetillaArvioitavana Sweet Vaasa ja 1h + keittiö.

Luova Vaasa: Yhteisiä visioitaLavastaja Liisa Ikonen näkee itsensä taiteilijana.

In EnglishWhat is ESN? What do the foreign students think about the prices of food in Vaasa?

Kampuksen suuri puoluetutkimusTunnustavatko Vaasan yliopiston opiskelijat väriä?

Aino PekkarinenVille PerttulaVille RintalaEppu SaarelaHannu ToivonenSanttu Vähämaa

Paikallinen mainosmyynti:RC-Kustannus OyMarkku Räsänen, 044 500 [email protected]

Valtakunnallinen mainosmyynti:Pirunnyrkki Oy, 020 796 [email protected]

Painatus: I-Print oy, Seinäjoki

4–5

12–13

6

15

8

16–17

9

18

21

alUKsi

Vaasan korkeakoulun ylioppilaskunnan esite 1984:

Varoja [ylioppilastalo]projektin toteut-tamiseksi on tarkoitus kerätä kolmen pääkohdan keinoin:

1. Jäsenmaksut- jokainen ylioppilaskunnan jäsen maksaa 100 mk/kalenterivuosi yli-oppilastalon saamiseksi

2. Liiketoimintamme tuotot- VKY:n liiketoiminnasta saatavat voitot

3. Keräykset, kampanjat, avustukset- keräystoiminta käynnistyy 14.2.-84, kun keräyksen suojelijat, maa-herra Kangasniemi ja rehtori Palo-mäki, avaavat keräyksen

- kampanjoista näyttävin tulee ole-maan Wappu-tempaus

- avustuksia toivomme erityisesti korkeakoulutoimintaa avustavilta yhteisöiltä ja yrityksiltäYlioppilastaloprojekti on pitkäjän-nitteisin ja vaativin toimintakohde, mitä VKY:n historiassa on lähdetty toteuttamaan.

Jäsenpalvelusta päivää

YY:n 45-vuotisjuhlien kynnyksellä on tullut pengottua jonkin verran historiatietoja. VYY:n historiikis-

sa ylioppilaskuntaa on arvosteltu epä-onnekkaista liiketoimista, jotka ovat omalta osaltaan nostaneet jäsenmak-sua. Kuitenkin esimerkiksi tappiota tuottaneen Pro Gradun lopettamisessa vitkasteltiin, koska edustajisto koki sen jäsenpalveluna. Ennen kurssimateriaa-lien sähköistymistä pidettiin tärkeänä hyviä kopiointimahdollisuuksia. Aika kuitenkin ajoi palvelun ohi.

Vaasan ylioppilaslehtikin on tap-piollinen jäsenpalvelu. Ylioppilasleh-den talous on sidottu ylioppilaskunnan budjettiin, ja lehteä maksetaan ilmoi-tustuloista ja jäsenmaksuista. Vuoden 2012 jäsenmaksuun lehti toi noin seit-semän euroa lisää. Opiskelijaa kohden lehden vuosikerta, seitsemän numeroa, maksaa siis noin euron lehdeltä. Tilanne on samankaltainen muissakin pienem-missä ylioppilaskunnissa: muun muassa mainosmyynnin notkahdettua 2000-lu-

vulla ylioppilaslehdistä on tullut melkoi-nen rasite. Siksi nykymuotoisen printti-lehden mielekkyyttä kyseenalaistetaan tasaisin väliajoin. Helsingissä Ylioppi-laslehden asemaa on ainakin kakkaju-tun kommenttien perusteella jälleen pohdiskeltu, vaikka itse lehdellä taitaa mennä taloudellisesti mukavasti.

Ylioppilaslehtien huomispäivään vai-kuttaa myös toimittajien palkkausta koskeva kiista. Tampereen käräjäoike-us vahvisti, että Tampereen ylioppilas-lehti Aviisin toimittajan työsuhteessa on noudatettava lehdistön yleissito-vaa työehtosopimusta. Tampereen yli-oppilaskunta on valittanut tuomiosta. Jos tuomio tulee voimaan, muutkin yli-oppilaslehdet joutuvat sitomaan toi-mittajiensa palkat työehtosopimuksen mukaisiksi. Tähän ei olisi pienemmillä ylioppilaskunnilla varaa, mikä merkit-sisi nykyisten kaltaisten ylioppilasleh-tien muodonmuutosta. Ideaa koko Suo-men tai periferiayliopistojen yhteisestä ylioppilaslehdestä on heitelty ilmoille.

Lakkauttamisesta ei siis tarvitsisi välttämättä puhua. Lisäksi uutiset ovat siirtyneet muutenkin yhä enemmän verkkoon. Verkkouutisillakin on kui-tenkin palkkaa tarvitsevat tekijänsä.

Jos ylioppilaskunnassa koettaisiin, et-tei verkkolehti ota tulta alleen, olisi siitä helppo luopua, kun printtilehtikin oli-si jo kuopattu. Omaa sydäntäni hieman särkee ajatus perinteikkäistä ylioppi-laslehdistä luopumisesta. Yhden laskel-man mukaan Vaasan ylioppilaslehtikin täyttäisi ensi vuonna 20 vuotta. Lisäk-si nuorehkona toimittajanplanttuna en ole vielä niin kyynistynyt ja leipiinty-nyt, että pitäisin kriittisestikin asioihin tarttuvaa kampusjourna-lismia merkitykset-tömänä. On kuiten-kin syytä pohtia, onko aika ajanut myös ylioppilas-lehden ohi jäsen-palveluna. Katse kohdistuu siis jäsenistöön. Millaisia jä-senpalveluja te haluatte?

Jaana KinnariKirjoittaja on Vaasan ylioppilaslehden

päätoimittaja, joka käyttänee jatkossakin vessaa junamatkalla Vaasasta Jyväskylään

4 Vaasan ylioppilaslehti

1960-luku

Vaasan kauppakorkeakoulu aloitti toi-mintansa vuonna 1968. Ylioppilaskunta sijaitsi Raastuvankadulla.

Villapaita, rehottava parta ja huo-no ryhti olivat tunnusomaisia, samoin porvarillinen aatetausta. Hippiliike tuli, mutta vaikutti vähemmän Vaasassa. Suuntauduttiin viihteeseen, joten yliop-pilaskunnan toiminnassa ravintola oli keskipiste.

Keväällä 1969 jouduttiin nostamaan jäsenmaksuja, koska ylioppilaskunnan saamat tuet pääsihteerin palkan mak-samiseen loppuivat. Korotus oli niin suuri, että harkittiin jopa pääsihteeri-instituution mielekkyyttä.

Ylioppilaskunnan ensimmäinen ruo-kala aloitti toimintansa 1969. Ateriat perustuivat pakasteannoksiin, joita su-latettiin keittiön uunissa.

1970-luku

Ravintolatoiminta käynnistyi 1970. Ra-vintolan voitot pantiin menemään sitä mukaa, kun sitä tuli. Ylioppilaskunnalla ei ollut tilaongelmia eikä pitkän tähtäi-men suunnitelmia, joita varten olisi pi-tänyt säästää.

Opiskelija-asuntopula oli suuri. En-simmäinen opiskelija-asuntola ”Villitys” rakennettiin vuonna 1972, jolloin pe-rustettiin myös VOAS.

Vuonna 1972 rehtori Palomäen koi-ra oli karannut, ja koko kauppakorkea-koulun väli oli valjastettu karannutta koiraa etsimään. Eräällä opiskelijalla oli lentolupakirja, joten Ville-koiran etsin-näissä otettiin lentokonekin apuun.

1980-luku

Ylioppilaskunta aloitti vuonna 1981 keskustelun, jonka teemana oli ”ollako kauppakorkeakoulu vai korkeakoulu”. Korkeakoulun nimiriidan ansiosta juuri aloittaneiden humanistiopiskelijoiden ja kauppatieteiden opiskelijoiden välille syntyi syvä juopa.

Ylioppilaskunnan talous oli vuonna 1986 katastrofin partaalla edellisten vuosien huonon taloudenpidon takia, minkä vuoksi jäsenmaksua korotettiin sadalla markalla.

Vuonna 1988 yhteiskuntatieteilijät ja osa kauppatieteilijöistä muuttivat Palo-saarelle.

1990-luku

Uuteen yliopistoon Palosaarelle päästiin muuttamaan syksyllä 1994. Humanistit jäivät vielä vuodeksi Raastuvankadulle. Ylioppilaskunta toimi jo Palosaarella, ja humanistit kokivat jääneensä unohduk-siin kaupungin keskustaan.

Oma ravintola ei vetänyt väkeä, ja lii-ketoimintaa karsittiin laman myötä ra-justi. 1980-luvulla perustetusta kehit-tämisrahastosta jouduttiin syömään, jotta selvittiin maksuvaikeuksista.

Ylioppilastalohankkeen vaiheita

Vuonna 1983 perustettiin rahasto yliop-pilastaloa varten. Nykyistä ylioppilas-taloa alettiin rakentaa vuonna 2007, ja se valmistui vuonna 2008. 1980-luvulla jäsenmaksusta siivutettiin ylioppilasta-lon hankerahastoon 100 markkaa, joka on nykyrahassa noin 36,44 euroa.

Ylioppilaskunnan aikomuksena oli uudisrakentaminen, ja ylioppilaskun-nalle tarjottiin mahdollisuutta saada tilat Leipätehtaalta vuonna 1993. Kau-punki olisi antanut VOAS:ille lahjoituk-sen sillä ehdolla, että ylioppilaskunta saa käyttöönsä ensimmäisen kerroksen

vastiketta vastaan. Leipiksellä oli tar-koitus aloittaa ravintolatoiminta, jonka tuotot olisi käytetty muun muassa vas-tikkeen maksuun.

Edustajisto kuitenkin perääntyi hankkeesta, sillä se koki Leipätehtaal-le muuttamisen ja ravintolatoiminnan aloittamisen taloudellisesti liian riski-alttiina. Leipätehtaan sijaan ylioppilas-kunta sai pari huonetta uudesta Terva-hovista. Ravintolatoiminta Leipiksellä aloitettiin kuitenkin vuonna 1996.

VYY:n nYkYinen jäsenmaksu

historian Valossa

1980-luvun ylioppilaskunnan jä-sen laittoi ylioppilastalon kassaan sievoisen summan rahaa (36,44 euroa) verrattuna vuoden 2012 jäsenmaksuun, josta 12,5 euroa meni ylioppilastalolle. VYY:n jä-senmaksun suuruuden väitetään usein johtuvan kalliista ylioppi-lastalosta, joka tuli maksamaan ennalta-arvaamattomat 5,6 mil-joonaa. Jäsenmaksu on kuitenkin korkea ilman ylioppilastalolle me-nevää summaakin, mihin vaikutta-vat monet tekijät.

Lamavuosina ainejärjestötoi-mintaa jouduttiin rahoittamaan ylioppilastalon hankerahastosta. Myös takaiskut liiketoiminnassa ovat kasvattaneet jäsenmaksua. Edustajisto koki Pro Gradu -kir-jakauppatoiminnan jäsenpalvelu-na, ja siksi tappiollista toimintaa ei haluttu heti lopettaa. Ravintola-toiminta todettiin kannattamatto-maksi viimeistään silloin, kun ai-nejärjestöt eivät enää järjestäneet opiskelijabileitään Leipiksellä, kos-ka ovet aukesivat muihin ravinto-loihin niiden ymmärrettyä viimein opiskelijatapahtumien olevan hyvä bisnes.

Myös YTHS:n palvelut ovat kal-listuneet, mihin ei heti reagoitu jä-senmaksun nostamisella. Iso osa jäsenmaksusta menee ylioppilas-kunnan henkilöstökuluihin, jotka ovat kasvaneet vuosikymmenten saatossa. Koska Vaasan yliopiston opiskelijamäärä on pienehkö, ja-kautuvat henkilöstökulut pienem-mälle opiskelijajoukolle.

■Arkiston kätköistä löytyi yksityiskohtaisia pohjapiirroksia Leipikseen haaveillusta yli-oppilastalosta. Kuvassa jo pitkälle suunni-tellut toimistotilat.

VYY 45

Lähde: Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan historiikki Teksti: Jaana Kinnari


■ Vuosijuhlakulkue siirtyi kirkon jälkeen laskemaan seppeleen Jääkäripatsaalle.

■Alla: Ylioppilaskunta otti vastaan ter-vehdykset ja lahjat ylioppilastalolla. Kuvassa illan isäntäpari Laura Ryymin ja Daniel Lahti sekä seremoniamestari Tomi Vaappo.

■Alla: Vuosijuhlissa vierailivat myös rehtori Matti Jakobson ja Leena Jakobson, inspehtori Vesa Annola ja puolisonsa Marja-Riitta Ylikangas-Annola sekä kansanedustaja Janne Sankelo.

■Akateemisten tanssien jälkeen siirryttiin jatkoille ylioppilastalolle.

Opiskelijan tukena jo 45 vuottaVaasan yliopiston ylioppilaskunta viettää tänä vuonna 45-vuotisjuhlaansa. Ylioppilaskunta perustettiin Vaa-saan samaan aikaan kun kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa. Aluksi nimi oli Vaasan kauppakorkeakou-lun ylioppilaskunta, mutta nimeä vaihdettiin, kun Vaa-san yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1991. Näiden 45 vuoden aikana ylioppilaskunta on toiminut opiskeli-joiden yhdyssiteenä ja tehnyt kovasti työtä opiskelu- ja elinolojen parantamiseksi.

Nykyään VYY on yli 4000 opiskelijan tiivis yhteisö, joka tarjoaa monenlaista aktiviteettia opiskelun vasta-painoksi. Tämä ei kuitenkaan ole karsinut sitä aktiivis-ta roolia, joka ylioppilaskunnalla on yliopistoyhteisön sisällä niin opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä kuin opiskelukyvyn ylläpitämiseen tähtäävän toimin-nankin edistämisessä.

Vuosien aikana ylioppilaskunnan toiminnan pai-nopisteet sekä erityisesti toiminnan resurssointi ovat muuttuneet vuodesta toiseen. Vuonna 2008 valmis-tunut ylioppilastalo on erinomainen esimerkki yliop-pilaskunnan toiminnasta konkreettisista tuotoksis-ta. Toivon, että jonakin päivänä taloudelliset resurssit mahdollistavat sen, että ylioppilastalo saadaan aidos-ti opiskelijoiden käyttöön, eräänlaisena opiskelijoiden olohuoneena.

Vuosi 2013 on ylioppilaskunnalle merkittävä. Juhla-vuoden lisäksi syksyllä toimitetaan jälleen edustajis-tovaalit, joilla valitaan 30 päättäjää linjaamaan yliop-pilaskunnan toiminnan tavoitteista ja suuntaviivoista. Toivottavasti mahdollisimman moni opiskelija lähtisi ehdolle. Ylioppilaskunta ei ole mitään ilman jäsenistö-ään, ja tästä syystä olisi toivottavaa, että VYY tuntuisi luontevalta osalta opintoja ja elämää.

Keskustelua voi käydä jatkuvasti, mutta erityisesti vaalivuodet ovat tärkeitä ylioppilaskunnan suuntavii-vojen hakemiselle. Me ylioppilaskunnan henkilökunnan puolella olemme herkällä korvalla kuulemassa, mikä ylioppilaskunnassa on hyvää, mikä huonoa ja mikä är-syttää. Haastankin kaikki käymään keskustelua tämän vuoden aikana erityisesti ylioppilaskunnan kehittämi-sestä. Mitä sinä haluat jäsenmaksusi vastineeksi? Ole aktiivinen ja osallistu keskusteluun! Hyvä kanava aja-tusten esittämiseen on esimerkiksi Vaasan ylioppilas-lehti.

Juhlavuoden kunniaksi perustetaan myös ylioppilas-kunnan alumniyhdistys, jonka tarkoituksena on toimia siltana aikaisempiin sukupolviin. Odotan erityisellä mielenkiinnolla tulevia tapahtumia, joissa pääsen kuu-lemaan, millaista opiskelijaelämä Vaasassa oli esimer-kiksi 80-luvulla. VYY:n alumnitoimintaa viedään eteen-päin tiiviissä yhteistyössä yliopiston alumnitoiminnan kanssa. Toiminta antaa opiskelijoille hyvän tavan säi-lyttää siteet yliopistoon myös valmistumisen jälkeen.

Ajat muuttuvat, mutta ylioppilaskunnan päätehtävä ei muutu. VYY on jatkossakin näkyvä ja kuuluva vaikut-taja Vaasassa ja Palosaaren kampuksella. VYY valvoo

opiskelijoiden etua ja taiste-lee voimakkaasti joustavien opintopolkujen eteen, jotta opiskelut sujuisivat mahdolli-simman jouhevasti. VYY on

olemassa jokaista opis-kelijaa varten. VYY on Sinun ylioppilaskuntasi.

Jarkko Seppäläkirjoittaja on

Vaasan yliopistonylioppilaskunnan pääsihteeri

Kuvat: Ville Rintala


■ Ville Kautonen (vas.), Jarmo Panula, Eetu Viitasalo, Julia Karjalainen ja Saija Kankaanpää suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuteen epätietoisuudes-ta huolimatta.

Tähän asti VINE-ohjelman yhteisiä opin-toja tehneet ensimmäisen vuoden opis-kelijat hakevat nyt pääaineekseen vies-tintätieteitä, nykysuomea tai englannin kieltä. Elleivät hakijamäärät jakaan-nu tasaisesti eri pääaineiden välillä, on mahdollista, että joidenkin opiskelijoi-

Pää(p)aineTeksti & Kuva: Ville Perttula

UUtisia

den ensisijaiset pääainetoiveet eivät toteudu. Filosofinen tiedekunta ei ole julkaissut tietoa pääaineiden sisäänot-tomääristä.

Hakuaikaa fukseilla on helmikuun loppuun saakka.

pääaineValintoihinmonia syitä

Monen opiskelijan pääainetoiveen taus-talla on haaveammatti tai kiinnostus tiettyä tieteenalaa kohtaan.

”Olen halunnut lukea viestintää ylä-asteelta asti. Siitä työllistyy semmoisiin ammatteihin, kuten toimittajan ammat-tiin, joissa pysyy maailman asioista kar-talla”, perustelee Jarmo Panula omaa valintaansa.

Eetu Viitasalo on myös valinnut pää-aineekseen viestintätieteet ja peruste-lee valintaansa sen monialaisuudella. Hän epäilee, että viestinnästä tulee ole-maan hänelle hyötyä, vaikka se ei olisi-kaan lopulta hänen alansa.

”Monessa jutussa viestintää kuiten-kin tarvitaan”, sanoo Viitasalo.

Nykysuomea pääaineekseen hakeva Ville Kautonen haluaa kehittää kirjoi-tustaitoaan. Hänkin haaveilee toimitta-jan ammatista.

”Moni pitää kielioppia itsestään sel-vänä asiana. Kun sitä oikein alkaa lukea, niin eihän se ole itsestään selvä asia”, Kautonen pohtii.

Saija Kankaanpää haluaa englannin kielen pääaineekseen, koska on kiinnos-tunut kielestä ja haluaa kehittyä siinä. Tarkkaa ammattia hänellä ei ole vielä mielessä.

tilanne Vaatii epätietoisuuden sietämistä

VINE-ohjelma on antanut ensimmäisen vuoden opiskelijoille lisäaikaa miettiä tulevaa pääainettaan. Englannin kieltä pääaineekseen hamuileva Julia Karja-lainen kertoo, että hänen kantansa pää-ainetta kohtaan ei enää ole niin ehdoton kuin ennen.

”Olin aluksi varma [pääaineesta], mutta nyt on sellainen fiilis, että ei se nyt haittaisi, vaikka en sitä saisikaan”, Karjalainen miettii.

Tällä hetkellä opiskelijoi-ta vaivaa epävarmuus valin-taprosessista ja sen käytän-nöistä. Kankaanpää myöntää stressaavansa valintojen lop-putulosta.

”Jos viestintään on liikaa hakijoita, niin pakottaako ne sitten lukemaan esimerkiksi englantia?” Kautonen pähkäi-lee.

Valintojen tulokset jul-kaistaan maaliskuun loppuun mennessä.

Viime syksynä alkanut viestintä-tieteiden, nykysuomen ja englan-nin kielen kandidaattiohjelma eli VINE-ohjelma on edennyt vuo-den jännittävimpään vaiheeseen – pääaineen valintaan.


Alumnitoiminta on joka puolella Suomea hyvin ajankohtaista, ja Vaasan yliopistos-sa tullaan lähitulevaisuudessa näkemään monia uusia alumnijärjestöjä. Ensimmäise-nä toimintansa on aloittanut Hallinnoivat Alumnit Vaasan yliopiston ylioppilaskun-nan alumnitoiminnan aattona. Perjantaina 15.2. perustivat alumnijärjestön myös Vaa-san ylioppilaskunnan entiset hallituksen ja edustajiston puheenjohtajat ja pääsihteerit.

Hallinnoivat Alumnit tarjoaa jo valmistu-neille hallintotieteilijöille mahdollisuuden jatkaa ainejärjestönsä ja hallintotieteellisen alan tukemista. Hallinnoivien Alumnien pu-heenjohtaja Isa-Tuuli Tuominen kertoo ide-an olevan ainakin yhden maisteritutkinnon ikäinen.

”Idea omasta alumnijärjestöstä on muhi-nut jo vuodesta 2007. Kyse on ollut vain siitä, että saadaan riittävästi ihmisiä mukaan toi-minnan pyörittämiseksi. Entinen hallaripu-heenjohtaja Emmi Nieminen on ollut alusta asti ajatuksen takana.”

Hallinnoivien Alumnien ei ole tarkoitus pelkästään järjestää bileitä vanhoille opis-kelijoille vaan tarjota aitoja työelämäyh-teyksiä ja asiantuntijatietoa. Tuomisen mukaan alumneista voi olla aitoa hyötyä opiskelijoille ja valmistuneille.

”Keskitymme hallintotieteilijöiden ver-kostoitumisen ja yhteisöllisyyden lisäämi-seen. Opiskelijoille voimme tarjota uusia ex-cursiokohteita ja mentorointia.”

Lähitulevaisuudessa Hallinnoivat Alum-nit pyrkii vakiinnuttamaan toimintaansa, mutta Tuominen visioi myös ajassa eteen-päin.

”Hienoa olisi, jos kaikki valmistuneet liit-tyisivät ja saisimme samanlaista yliopisto-ylpeyttä kuin Yhdysvalloissa. Siellä yliopis-tot on merkattu jopa autojen puskureihin.”

Vaasan yliopiston ylioppilas-kunta on myöntänyt stipen-dejä opinnoissaan me-nestyneille yliopiston opiskelijoille. Eko-nomi Maija Niini-ojan mukaan ni-metyt 500 euron suuruiset stipendit jaettiin ylioppilas-kunnan 45. vuosi-juhlassa lauantaina 16.2.2013

Yhteensä stipende-jä jaettiin kahdeksan kap-paletta. Maija Niinioja -sti-pendiaatit vuonna 2013 ovat: Salla Järvinen, Visa Kananoja, Hanna Kes-ki-Kasari, Jaana Marjamäki, Mikko Toivonen, Isa-Tuuli Tuominen, Emilia Vaahto ja Matti Vaattovaara. Stipendi-en myöntämisestä päätti ylioppilaskun-nan edustajisto.

Ylioppilaskunnan vuosittain jakamien stipendien myön-

töperusteena on erittäin hyvä opintomenestys.

Lisäksi on huomioi-tu muu aktiivisuus opiskeluaikana.

”Yliopistostam-me valmistuu osaa-vaa väkeä ja on hienoa, että ylioppi-

laskunta voi omalta osaltaan olla mukana

jakamassa tunnustusta hyvästä opintomenestyk-

sestä,” kiittelee VYY:n halli-tuksen puheenjohtaja Daniel Lahti.Lisäksi VYY:n vuosijuhlassa jaettiin

ylioppilaskunnan ansiomerkkejä. VYY:n II luokan ansiomerkit luovutettiin An-mari Forsille ja Eveliina Haimakai-selle. Ylioppilaskunnan II luokan kun-niamerkin sai Lauri Vaisto.

YLIOPPILASKUNTA jAKOI STIPENDEjÄ

HALLINNOIVAT ALUMNIT ALOITTI TOIMINTANSA

Teksti: Eppu Saarela

Teksti: Jaana Kinnari

VYY halusi järjestää joulukuussa opis-kelijaruokailua koskevan VYY Talk -kes-kustelutilaisuuden. Tarkoitus oli panee-linomaisesti keskustella ruoan laadusta ja ylipäätään opiskelijaruokailun kehit-tämisestä. Tilaisuus jäi kuitenkin pitä-mättä, koska Tritonia ei sallinut panee-lin järjestämistä kirjaston aulassa.

”Jos olisimme sallineet tilaisuuden, pitäisi meidän antaa lupa kaikenlaisil-le muillekin ryhmille. Lisäksi emme ha-lua kirjastoon poliittisia tahoja. Ennen kaikkea Amican kahvilan asiakkaat oli-sivat kokeneet tilaisuuden häiritsevä-nä”, sanoo kirjastonjohtaja Vuokko Pa-lonen.

Ylioppilaskunnassa puolestaan ih-metellään Tritonian lausuntoja siitä, että ylioppilaskunta kuuluisi poliittisen toiminnan piiriin. Lisäksi Amica itse oli-si ollut mukana paneelissa, ja Amicalta näin ollen oli kysytty lupa tilaisuuden

TRITONIA TORPPASI VYY:N

KESKUSTELU-TILAISUUDEN

pitämiseen kahvila Oskarin läheisyy-dessä. Amica oli suhtautunut paneelin järjestämiseen myönteisesti eikä pitä-nyt tilaisuutta häiriön aiheuttajana.

”Miksei VYY:lle kelvannut auditorio Nissi, jota tarjosimme? Sen olisimme antaneet mielellämme”, kysyy Palonen.

”Nissi ei olisi sopinut paneelikeskus-telun luonteeseen. Halusimme, että ti-laisuus olisi tullut opiskelijoiden luokse eivätkä opiskelijat tilaisuuden luokse. Osallistujamäärä olisi voinut olla suu-rempi aulassa kuin auditoriossa suljet-tujen ovien takana”, sanoo VYY:n edun-valvontasihteeri Jaana Immonen.

”Jos yliopistolain mukaan yliopiston yhtenä tehtävänä on kasvattaa opiske-lijoita aktiiviseen kansalaisuuteen, niin eikö kirjastonkin tehtävänä ole mahdol-listaa yhteiskunnallinen keskustelu”, pohtii VYY:n pääsihteeri Jarkko Sep-pälä.


lympiakorttelin väestönsuo-jassa soi letkeä musiikki. Muu-tama yliopiston opiskelija on

kerääntynyt kahden ohjaajan ympäril-le näiden näyttäessä mallia pystypainin otteisiin. Tunnelma on keskittynyt mut-ta rento. Academic Fight Club on kokoon-tunut jälleen kerran.

Kamppailuiltoja vapaaehtoisvoimin

Academic Fight Club perustettiin viime vuonna tuomaan kamppailulajeja yli-opisto-opiskelijoiden keskuuteen. Noin kerran kuussa järjestettävät kamppai-luillat ovat kaikille yliopiston opiskeli-joille avoimia ja ilmaisia.

”Kullakin kerralla tutustutaan yh-teen kamppailulajiin, kuten lukkopai-niin, nyrkkeilyyn, pystypainiin tai pot-kunyrkkeilyyn. Illat tarjoavat lajeihin niin sanotun pintaraapaisun”, kertoo Ville Niemelä, toinen seuran perusta-jista.

Treenit koostuvat alkulämmitte-lystä, kamppailulajin tekniikkaosiosta sekä treenin lopuksi tehtävästä lihas-kuntojumpasta. Aikaisempaa kokemus-

Tunnetko tarvetta päästää höyryjä ulos? Kiinnostavatko kamppailulajit? Pelkäätkö kuitenkin näyttäväsi kiltiltä koulutytöltä tatuoitujen ja harvahampaisten lihaskimppujen keskellä? Ei hätää. Academic Fight Club tarjoaa keinon tutustua kamppailulajien maailmaan ilman kunto- tai tekniikkavaatimuksia.

Teksti: Niina Heikkinen Kuvat: Ville Rintala

ta kamppailulajeista tai teräksistä kun-toa ei Academic Fight Clubin treeneissä vaadita. Mukaan saa tulla kuka tahansa kamppailusta kiinnostunut.

”Kamppailulajien aloittamiseen saat-taa olla aika korkea kynnys, ja monet voivat kuvitella niiden olevan sellaista nyt otetaan miehestä mittaa -vääntöä. Näin ei kuitenkaan ole, ja meidänkin treeneissämme ilmapiiri on hyvä”, se-littää Niemelän kanssa Academic Fight Clubin perustanut Tommi Harjula.

”Tällaisia iltoja järjestämällä saam-me kerättyä samanhenkisiä yliopisto-opiskelijoita yhteen”, Niemelä lisää.

Fiilis Kattoon ja hiKi pintaan

Arttu Laurila oli tullut Academic Fight Clubin treeneihin nyt toista kertaa. Fii-lis oli katossa ja hiki pinnassa.

”Täällä on hyvä ja innostava ilmapii-ri, eikä omaa osaamattomuuttaan tar-vitse pelätä. Vaikken aikaisemmin ole-kaan kamppailulajeja harrastanut, aion käydä näissä treeneissä jatkossakin”, Laurila hymyilee.

”Olisi tosin mukavaa, jos treeneihin tulisi enemmänkin porukkaa.” X

aKtiViteetit

■ Tästä Fight Clubista voi ja kannat-taa puhua. Arttu Laurila suositte-lee matalan kynnyksen taistelulaji-kerhoa.

■ Tapio Luukkonen, Heikki Mansikkamäki, Ville Niemelä (takana), Vili Kiviluoma ja Tommi Harjula (edessä) tutustuttavat taistelulajeihin noin kerran kuussa.


ristian Koskelle ovat Vaasan vankilan portit viime aikoina tul-leet tutuiksi. Viime syksystä asti

tämä kolmannen vuoden viestinnän pääaineopiskelija on toiminut vapaaeh-toisena SPR:n ryhmässä, joka käy ker-ran kuussa tapaamassa yksinäisiä van-keja Rantakadun kaltereiden takana. Ryhmä koostuu lähinnä naisista, mutta mukaan on tullut myös miehiä.

Vankeja on paikalla vaihtelevasti, ja yleensä noin kuusi vankia saapuu. Hei-dän on ilmoittauduttava ryhmään etu-käteen, ja se jää usein viime tippaan.

“Monet ilmoittautuneetkaan eivät lo-pulta saavu paikalle. Vankilassa olohan on eristävä kokemus. Vangit eivät usein jaksa tavata ulkopuolisia ihmisiä ja ovat mielummin omissa oloissaan”, Koski kertoo.

Kosken toiminta herättää kysymyk-sen: mikä saa vapaaehtoisen olemaan läsnä ihmiselle, joka on tehnyt väärin ja kärsii rangaistustaan? Eikö ihmisen pitäisi auttaa heikkoja ja sorrettuja, ei väärintekijöitä?

”Minulla ei ole oikeutta tuomita ihmi-siä, koska en edes tiedä, mitä vangit ovat tehneet joutuakseen vankilaan. Tämä tapa auttaa ei vie paljoa aikaa. Vangit ovat myös eri-ikäisiä, joten maailman-katsomukset kohtaavat.”

Kosken yöunet eivät siis ole häiriin-tyneet, eivätkä vankien kanssa puhutut asiat ole jääneet pyörimään päähän.

Teksti & Kuva: Aino Pekkarinen

“Parin ensimmäisen tapaamisen jäl-keen jäi kuitenkin mietityttämään elä-män raadollisuus: kuinka paljon vangit ovat kokeneet väkivaltaa ja torjuntaa elämässään. He eivät välttämättä ole koskaan kokeneet niin sanottua nor-maalia elämää.”

Noin tunnin pituiset tapaamiset jär-jestetään kerran kuukaudessa, ja pai-kalla on useampia vapaaehtoisia sekä itse vankeja. Ideana on, että vangit pu-huvat.

“Ensimmäiset tapaamiset olivat hiljaisia. Osa vangeista on innokkaampia, avoimempia ja sosiaalisia. Keskustelu on va-paamuotoista, eikä siinä pereh-dytä henkilökohtaisiin asioihin, koska vankien identiteettisuoja on niin tärkeä. Myöskään arvo-kysymyksiä ei käydä läpi.”

Tapaamisiin tulee vain mies-vankeja. Koski kertoo, että tut-tavasuhteet vankien kanssa on tarkoitus pitää melko pinnalli-sina.

“Turhaa nimien käyttöä väl-tetään. Toiminnan tarkoitukse-na on, että yhteys katkeaa van-gin päästyä siviiliin. Kyse ei siis ole niinkään ystävyydestä vaan nimenomaan tuttavuudesta.”

SPR järjestää perehdyttä-miskoulutuksia vankitoimin-nasta kiinnostuneille. Net-tisivuilta löytyy lisätietoa. Toiminta edellyttää kuitenkin 25 vuoden ikää ja ystäväkurs-sin käymistä. Paikallinen van-kilatoimikunta perehdyttää ha-lukkaat tehtävään ja hyväksyy vierailijaksi.

“Suosittelen toimintaa niille, jotka haluavat nähdä jotain tosi erilaista. Koko toiminnan pää-tarkoitus on antaa vangille yh-teydentunne siviilimaailmaan. Vangin asiat jäävät aina vanki-lan sisäpuolelle. Itse jatkan toi-mintaa ainakin niin kauan kuin asun Vaasassa.”

Koski vielä muistuttaa, että toiminta on molemminpuolista.

“On vaikea sanoa, kumpi saa toimin-nasta enemmän irti, vapaaehtoinen vai vanki. Kokemus on erittäin mielenkiin-toinen, sillä vangilla ei välttämättä ole

kaVeri

mitään yhteyttä vankilan ulkopuolisiin ihmisiin. Toivon, että vangit kokisivat olevansa samanlaisia ihmisiä kuin kuka tahansa muu.” X

■Kristian Koski käy juttelemas-sa kerran kuussa vangeille Vaasan vankilassa. Koski kokee, että ei ole hänen asiansa tuomita ihmisiä. Sen sijaan juttuseuraa hän voi tarjota.


tyÖ & OPISKELU

aasan ylioppilaskunnan uudeksi yrityssuhdevas-taavaksi valittu 25-vuotias Teemu Sintonen kan-nustaa aktiivisia toimijoita hakemaan vielä tii-

miinsä.”Myös kansainvälisiä opiskelijoita kaivataan mu-

kaan. Kulttuuritietämyksen lisääminen on tärkeää, sil-lä energiakeskittymässä on paljon kansainvälisiä yri-tyksiä.”

”Ylioppilaskunnan toiminnasta saa arvokasta käy-tännön kokemusta. Vaikka teoriatieto on tärkeää, yri-tyssuhdetoimintaa ei opita kalvosulkeisilla. Suhteiden luominen paikallisiin yrityksiin, itsevarmuuden kas-vattaminen ja CV-merkintä ovat tiimiläisille merkittä-

viä bonuksia projektikorvausten ohella.”Pornaisista Vaasan yliopistoon tiensä löytänyt pie-

nen maalaiskylän kasvatti nostaa tehtävänä esiin eri-tyisesti Domus Bothnican käyttöasteen kasvattami-sen.

”Loistava rakennus hienolla paikalla, joka tarjoaa kokouksille ja juhlille vaikuttavat tilat merenrannalta ilta-auringossa. Ylioppilastalolla on valtavasti kehitys-mahdollisuuksia.”

Kolmannen vuoden kauppatieteilijä haluaa lisätä te-kemisen kulttuuria ylioppilaskunnan toiminnassa ja ohjata sitä enemmän akateemisen vuoden suuntaan.

”Yrityssuhdekuviotkin lähtevät joka vuosi monelta osin nollilta, kun toimijat vaihtuvat. Olisi tärkeää juur-ruttaa käytäntöjä ja toimintamalleja, jotta jatkuvuus paranee”, kertoo pääaineenaan laskentatoimea ja ra-hoitusta lukeva Sintonen.

Tällä hetkellä haussa on myös pesti ylioppilaskun-nan messuvastaavaksi, joka tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan Contact 2014 -rekrymessujen vetovas-tuussa. 2013 vuoden toinen messuvastaava Mari Lem-piäinen kannustaa laittamaan hakemusta sisään.

”Messuvastaavana saa hyvän käsityksen vuoden mittaisen projektin järjestämisestä. Mikäli apuna on tiimi, saa kokemusta myös esimiestyöstä. Tehtävä on haaste kenelle tahansa, ja menestyäkseen tulee laittaa itsensä likoon.”

”Itse sain paljon varmuutta ja oppia yritysmaail-man toimintatavoista. Parasta on se, kun nyt jälkikä-teen saa positiivista palautetta ja uudet yritykset ovat kiinnostuneita niin messuista kuin minusta tekijänä-kin.” X

Teksti & Kuva: Raija Koivisto

YRITYSSUHDEVASTAAVA SINTONENJA TEKEMISEN MEININKI

■ Vaasan ylioppilaskunnan uusi yrityssuhde-vastaava Teemu Sintonen on isojen haasteiden edessä. Tiimissä toimiminen tarjoaa näköala-paikan energiakeskittymän yrityksiin.

VINKKEJÄ YRITTÄMISEN POLULLE!

”Luota ja usko omiin taitoihisi. Liian isoja riskejä ei kannata ottaa, vaan kannattaa aloittaa pienestä ja vähitellen kasvattaa liiketoimintaa.”

Pia Viemerö, Ladyslim

”Kuuntele omaa sydäntäsi, mitä haluat elämältä. Tärkeää on harkita ja suunnitella yritystoiminta hyvin, järki ja matikka kädessä.”

Anne Nymark ja Rauno Leskinen, Suklaaparatiisi

”Vaasa on aktiivinen työ- ja opiskelukaupunki, jossa yrittäjän elämä on kiireistä, mutta mukavaa. Kesätyöhakumme on vielä auki!”

Tomi ja Lena Nordin,K-Supermarket Wasa


nko elämänrytmisi hektinen, opintopisteitä napsuu ja palk-ka juoksee? Odottaako edessä

burnout? Olisiko aika arvostaa elämän perusasioita? Tammikuisten korkea-kouluopiskelijoiden rekrytointimessu-jen paneelikeskustelu nosti esiin ora-vanpyörää, jonka irrottautumisesta moni haaveilee.

Korkeakoulukulttuuri on muuttunut ja harva opiskelee sata lasissa. Kaik-ki täytyy saada kerralla. Vaasassa syn-tynyt kasvatustieteen professori Kari Uusikylä tietää, että yltäkylläisellä elä-mällä on kääntöpuolensa. Se tuottaa kypsymättömiä aikuisia, joiden on vai-kea kestää normaalia elämää velvolli-suuksineen.

”Jokaisen pitäisi oppia aikuisen vas-tuullista elämää, opiskella tehokkaasti. Miksi edullista opintolainaa pelätään? En usko fraasiin ’työssäolo on pakollis-ta opiskelujen aikana, muuten ei saa kos-kaan töitä’. Miksi lahjakkaat nuoret, jotka voivat opiskella yliopistossa, mu-rehtivat turhia? Opiskelupaikka on etu-oikeus.”

”Rahakannusteiden suunnittelu nor-maalitahtiin opiskeleville nuorille ku-vaa ajan henkeä. Peffa ei enää nouse ilman bonuksia. Opiskelijoiden on ym-märrettävä omat roolinsa. Hyvä opiske-lija opiskelee tunnollisesti eikä kinu eri-vapauksia tai helpotuksia.”

hYVinVoiVa opiskelija ei sYrjäYdY

Elämän kiihtyvä tempo verottaa nuoren ihmisen psyykkistä ja fyysistä kanttia. Opetuksen, lahjakkuuden ja luovuuden tutkijana tunnetuksi tulleen Uusikylän mukaan opiskelijan hyvinvointi on mo-nen tekijän summa.

”Jokaisen meidän hyvinvoinnin pe-rustat rakentuvat lapsuudessa. Kun it-setunto on hyvä, opiskelija hyväksyy itsensä. Hyvinvoiva opiskelija on opti-mistinen realisti. Ei tarvitse olla enem-pää eikä vähempää kuin on.”

”Yhteiskunnan paineet nakertavat hyvinvointia. Pitää olla tehokas, kau-nis, komea, kilpailla ja luoda itsestään myyvää pakettia työmarkkinoille. Mut-ta oman hyvinvointinsa voi tuhota ai-van itsekin viinalla, valvomisella ja te-

kemällä typeryyksiä.”Paljon puhutaankin nuoren ihmisen

syrjäytymisestä. Miten hyvinvointival-tio nielaisee opiskelijansa?

”Syrjäytymisen pohja luodaan ko-deissa. Työttömyys, viinahelvetit ja mielenterveysongelmat tuhoavat lasten mieliä. Mielenterveyden hoito on retu-perällä. Se on häpeä.”

Koulutuksella on merkittävä rooli yhteisöllisyyden luomisessa ja elämän-myönteisiä nuoria kasvatettaessa. Vaa-san yliopiston tiivis yhteisö mahdollis-taa paljon.

”Jokaiselle luvattu opintopolku on äärimmäisen tärkeää, eikä siitä pidä luopua millään tekosyyllä. Korkeakou-luissa tärkeintä on hyvä tunneilmasto ja ihmisten keskinäinen kunnioitus. Mut-ta suurin yhteisöllisyyden este Vaasas-sa on käsittämätön kielimuuri. Rikkau-desta on tehty kirous.”

pehmeYs on kunniaa koVassa tekniikassakin

EnergyVaasa nostaa esiin yritysmaa-ilman ja teollisuuden. Todellisuudessa Vaasa on kaupunkina paljon tärkeämpää: ihmisiä, lapsia, nuoria, perheitä, opiskeli-joita ja työntekijöitä. Kovaksi ja kylmäksi muuttunut maailma tarvitsee pehmeitä arvoja, jotka edesauttavat ihmisten kas-vua yritysten kiitonousun ohella.

”Vaasan (suomenkielinen) korkea-kouluprofiili on kaupallis-tekninen. Se on tietoinen valinta, jolle on hyvät pe-rusteet. Itse soisin kyllä, että Vaasan yli-opistossa kukoistaisivat näkyvämmin myös ihmisen henkeä palvelevat tieteet: yhteiskuntatieteet, filosofia, humanisti-set tieteet, jopa taiteet. Nyt niiden näky-vyys on vähäinen. Jos hengentieteet näi-vettyvät, näivettyy koko yhteiskunta.”

Epävarmassa maailmassa hyvin-voivaa yhteiskunnan, yliopiston ja yk-silön tulevaisuutta rakennettaessa

”Hyvällä suunnittelulla ja aikatau-lujen tekemisellä saa viikkoihin mahdutettua niin opiskeluvelvol-lisuudet kuin riennotkin. Tärkein-tä on suorittaa opinnot kunnialla. Kurssien kasaantuminen tai gra-dun venyminen ei lisää kenenkään hyvinvointia, vaan vain käynnistää kierteen, jota on vaikea katkaista. Tee aikataulu tiukempina aikoina, ja pidä aikataulusta kiinni. Kun aika on hyvin suunniteltu, saat sekä hyö-dyn että huvin ja nautit molemmis-ta – ansaitusti.”

Susanna Kultalahti,Vaasan yliopisto Johtamisen laitos

■Hyvinvoiva opiskelija tasapainottaa elämän jo-kaisen osa-alueen. Tärkeää on oppia arvostamaan elämän perusasioita. Öjbergetin hiihtoladuilla oravanpyörästä irrottautumassa vaasalaiset opis-kelijat Thileepan Paulraj ja Rathan Kumar sekä ABB:n vahvistus Prakash Kandasamy.

”Vaasalaisen opiskelijan hyvinvoin-tia voi lisätä tasapainottamalla elä-män jokaisen osa-alueen. Se, että opiskelija muistaa pitää huolta fyy-sisestä kunnostaan, sosiaalises-ta piiristään sekä tehdä muutaman tunnin palkkatyötä auttaa jaksa-maan arjen opinnoissa. Hyvällä asenteella ja avoimella mielellä pää-se jo todella pitkälle!”

Jukka-Pekka Janhonen,OK Perintä Oy

tietoa ja taitoa tulee ammentaa myös entisajoista. Y-sukupolvi kyseenalais-taa radikaalisti edeltäjiensä toiminta-mallit, mutta aiempien sukupolvien te-kemää työtä tulee arvostaa.

”Olen aika pessimistinen sen suh-teen, että nuoria kiinnostaisi vuosikym-menien takainen opiskelijan elämä. Mo-nia tuntuu jopa loukkaavan, kun heille kerrotaan oman aikani opiskelijoiden köyhyydestä. Rahapulasta, alivuokra-laisena asumisesta ja kotien lähettämis-tä ruokapaketeista. Se tulkitaan vanhan höppänän itsekehuksi. Mutta en minä-kään ollut opiskeluaikana kovin kiin-nostunut edellisten sukupolvien kur-juudesta.”

Toisen merkittävän suomalaisen aka-teemikon, filosofi Oiva Ketosen ajatuk-siin ja korkeakoulupoliittisen vaikut-tajan elämäntyöhön voi vielä tutustua Tritonian kirjanäyttelyssä 21. helmi-kuuta asti. Downshiftaaminen on mur-rossukupolven vastuunkantoa. X

paloJa ContaCt 2013 -panelistiGallupista

– DOWNSHIFTAA,OPISKELIJA!

Teksti & Kuva: Raija Koivisto


piskelijat harvoin kylpevät rahassa, ja vaikka kuinka yrittäisimme elää säästeliäästi, niin syödähän meidän kaikkien kuitenkin täytyy.

Iso osa kuukausittaisista menoista, vuokran ja muun pakollisen ohella, syntyykin usein ruokaostoksista. Vuoden vaihteessa nousseet verot ja sitä kautta ruo-an hinnannousu eivät ainakaan helpota tilannetta. Yli-oppilaslehti päätti selvittää mihin Vaasassa kannattaa suunnata ruokaostoksille, mikäli ruokalaskussa halu-aa säästää.

Ruoan hintavertailua tehdään yleensä ruokakori-vertailun kautta. Ruokakorivertailussa valitaan ennal-ta joitakin tiettyjä tuotteita, joiden hintoja sitten ver-taillaan. Tähän ruokakorivertailuun otettiin mukaan satunnaisia peruselintarvikkeita, joita opiskelijatkin usein ostavat. Osa tuotteista on valittu niin, että kau-pan halvin tuote huomioidaan, ja osa taas merkkinsä perusteella.

Hintavertailu tehtiin vaasalaisissa kaupoissa 1.–7.2.2013. Vertailu oli osittain hankala tehdä sen vuok-

si, että esimerkiksi Lidlin tuotevalikoima on aika eri-lainen kuin muissa kaupoissa, eikä osaa niin sanotuista merkkituotteista löytynyt sieltä. Arvioinnissa onkin otettu huomioon tällaisessa tilanteessa jokin mahdol-lisimman samankaltainen tuote. Joidenkin tuotteiden osalta pakkauskoko myös vaihteli hieman, mitä ei kui-tenkaan huomioitu hinnassa.

tuloksissa yllätyksiä

Vertailun tulos on jokseenkin odotettavissa, mut-ta myös yllätyksiä löytyy. Ruokakorin saa selvityk-sen mukaan edullisimmin Lidlistä tai Prismasta. Nämä myymälät ovat lähes yhtä edullisia, kun ver-taillaan ruokakorin lopullista hintaa. Lidl ajatellaan usein kaikkein edullisimmaksi, mutta hintataso vaih-telee suhteellisen paljon. Monet tuotteet Lidlistä saa kaikkein edullisimmin, mutta jotkut tuotteet ovat jopa kaikkein kalleimpia. Prisman hintataso taas on tasai-

sen edullinen, vaikka yksittäisiä halvimpia tuotteita ei montaakaan löydy. Kalleimmaksi nousee arvaten-kin Siwa, mutta kaukana ei ole myöskään Minimani, jota kuitenkin yleensä pidetään edullisena ruokakaup-pana, kuten myös ylioppilaslehden gallupista selviää. Citymarket sijoittuu halvimman ja kalleimman väli-maastoon.

Mikäli siis haluat säästää ruokalaskussa, kannattaa ainakin näiden tuotteiden hintavertailun perusteella suunnata joko Prismaan tai Lidliin. Suurensuuria erot eivät ole, mutta mikäli tekee viikoittain tällaiset os-tokset, saattaa kuukaudessa säästää jopa kymmeniä euroja. Hintojen ohella monille saattaa olla merkitys-tä sillä, millainen valikoima kaupassa on, missä kaup-pa sijaitsee tai voiko kaupassa käyttää erilaisia asiak-kuuskortteja. Prisman heikkoutena onkin se, että se sijaitsee kaukana ja sinne harva jaksaa lähteä pyöräi-lemään. Siwan etuina taas ovat läheinen sijainti ja hy-vät aukioloajat.

Leivät homeessa ja rahat loppu?

Teksti & Kuva: Janina Jouppi


Teksti & Kuvat: Janina Jouppi

Sanna Kortesoja,markkinointi 3. vuosikurssi

1. Rewell Centerin Salessa.2. Sijainti on tärkein. Itse asun Rewell Centerissä, joten Sale on helppo valinta.3. Lidl ja Minimani, ehkä Lidl hyvien tarjousten perusteella.

Laura Ryymin,hallintotieteet, 2. vuosikurssi

1. Keskustan Citymarketissa.2. Sijainti ratkaisee. Citymarketissa tu-lee käytyä, koska se on lähellä kotiani ja lisäksi koulumatkan varrella.3. Minimani.

Ilona Räihä,kauppatieteet/IB-maisteriohjelma,4. vuosikurssi

1. Rewell Centerin Salessa tai keskus-tan Citymarketissa.2. Sijainti ja valikoima. Salessa yleensä käyn, koska asun samassa talossa. City-markettiin lähden jos kaipaan parem-paa valikoimaa.3. Lidl.

Tuomas Hämäläinen,viestintätieteet, 2. vuosikurssi

1. Keskustan Lidlissä.2. Edullinen hinta ratkaisee, mutta myös sijainti on tärkeä. Lidlissä asioin yleensä, koska se on edullinen ja siellä on helppo käydä samalla, kun käyn lä-heisellä kuntosalilla.3. Lidl.

1. Missä kaupassa käyt yleensä ruokaostoksilla?

3. Minkä ruokakaupan luulet olevan Vaasan edullisin?

2. Mikä on tärkeintä ruokakaupan valinnassa?


Muutettuani tänne Vaasaan Helsingis-tä, joka on täynnä ihania ja viihtyisiä kahviloita, lounaspaikkoja ja ravintoloi-ta, pelkäsin, että joutuisin pettymään tarjontaan. Kahviloiden tarjoamat aa-miaiset ja brunssit ovat lähivuosina tulleet suureksi osaksi Helsingin kah-vilakulttuuria. Myös lounaspaikkojen suosio on suuri! On ollut mahtavaa huomata, että Vaasastakin löytyy täl-laisia paikkoja.

Ensimmäisenä Vaasa-vuotenani en vielä päässyt tutustumaan kaikkiin mie-lettömän ihaniin paikkoihin, jotka nyt toisena vuotenani olen löytänyt. Itse

Teksti & Kuvat: Sara Jokinen

sweet Vaasa

Sweet Vaasa sijaitsi aluksi vain Palosaa-rella mutta avasi kahvilan myös Vaasan keskustaan viime syksynä. Sweet Vaa-sa tarjoaa asiakkailleen makeiden lei-vonnaisten ja kakkujen lisäksi salaat-ti- sekä lämpimiä lounaitakin. Sweet Vaasan leipomo on erikoistunut erilai-siin leivonnaisiin kuten kakkuihin, pii-raisiin, kekseihin, vuokaleivoksiin, muf-fineihin ja herkkupaloihin.

Arkisin on tarjolla lounas. Palosaa-rella se on salaattilounas, ja keskustassa tarjolla on salaattilounaan lisäksi myös lämmin lounas. Lauantaisin lounaan si-jaan tarjoillaan brunssi, jonka voi itse muokata mieleisekseen. Tuotteita voi myös tilata ja noutaa kotiin tai erilaisiin tilaisuuksiin vietäviksi. Sweet Vaasalla on uutena palveluna myös catering, jon-ka menu löytyy heidän nettisivuiltaan.

Olin kuullut puhuttavan Sweet Vaa-sa -nimisestä kahvilasta, josta saa mie-lettömiä leivonnaisia, mutta kävin siellä ensimmäisen kerran vasta, kun keskus-taan avattiin oma kahvila. Sweet Vaasan Facebook-sivuille ja nettisivuille ilmes-tyy aina viikonloppuisin tulevan viikon lounaslista, josta voi katsoa minkälais-ta lämmintä lounasta minäkin päivä-nä tarjoillaan. Lämmin lounas maksaa 10 euroa, ja se sisältää myös tuoretta Aroma-leipomon leipää sekä kahvin tai teen. Santsikuppi sisältyy hintaan, mikä on aina positiivista!

Salaattilounas maksaa 8,5–9 euroa salaatista riippuen. Itse maistoin Väli-meren kanapastaa, joka oli taivaallisen hyvää ja lukeutuu ehdottomasti par-haimpiin pastoihin, mitä olen koskaan maistanut. Totesimme seuralaiseni kanssa myös, että leipä oli aivan erityi-sen maukasta. Keskustan Sweet Vaasa -kahvila on todella miellyttävästi sisus-

1h + keittiö

1h + keittiö sijaitsee Vaasan keskustas-sa Pentik-sisustusliikkeen yhteydessä, tarkemmin sanottuna sen yläkerrassa. 1h + keittiö tarjoaa kahvilatuotteiden lisäksi sekä aamiais-, lounas-, että illal-lismenun. Kaikki menut löytyvät 1h + keittiön verkkosivuilta. Lounas on päi-vittäin vaihtuva, ja joka päivä annos-vaihtoehtoja on kaikkiaan neljä. Päivit-täin tarjolla on sekä pasta-, salaatti- että keittovaihtoehto ja neljäntenä vaihtoeh-tona jokin muu lämminruoka, esimer-kiksi pihvi tai kalaa. 1h + keittiö tarjo-aa myös mahdollisuuden tilata ruokia tilaisuuksiin. Tilausmenut valmistetaan ryhmille, joiden minimikoko on 8 hen-kilöä, ja niihin voi myös käydä tutustu-massa 1h + keittiön nettisivuilla.

1h + keittiön sijainti on siinä mielessä hauska, että se sijaitsee Pentik-sisustus-liikkeen yläkerrassa, ja sieltä on suora näkymä alas liikkeeseen. Se vaikuttaa tunnelmaan olennaisesti. Tila on muu-ten hieman hämärä ja sen vuoksi myös erittäin tunnelmallinen. Tila on myös melko pieni, ja kuten nimestäkin kuulee, se koostuu yhdestä huoneesta ja keitti-östä. Silti sieltä saa helposti pöydän jopa lounasaikaan, kun on vilkkainta. Pöytiä on erilaisia ja erikokoisia, ja jokaiselle seurueelle löytyy omansa.

Sisustusväreissä on käytetty tummia sävyjä, ja huonehalut ja esineet ovat tyy-likkäitä hauskoine yksityiskohtineen. Nämä luovat juuri sen mainitsemani eri-koisen tunnelman. 1h + keittiössä on tyylikkään ja maukkaan näköiset asti-at, ja tuotteet on aseteltu kauniisti esil-le. Hyvin kaunis, rauhallinen ja viihtyisä paikka nauttia lounasta.

Kävin maistamassa lounasta 1h + keittiössä. Tällä kertaa listalla eniten miellytti paahtopaisti lohkoperunoiden

pidän ensisijaisen tärkeänä tietysti ruoan ja juoman maistuvuutta, mutta lähes yhtä tärkeää minulle ovat ruoan ulkonäkö ja esillepano, paikan sisustus, tunnelma, astiat ja esineet.

Esittelen nyt kaksi lounaspaikkaa Vaasassa, jotka ovat minusta ehdot-tomasti yli muiden, ja joita ehdotto-masti kannattaa käydä kokeilemassa. Molemmat miellyttävät minua niin ma-kujen kuin viihtyvyyden ja sisustuksen-kin suhteen. Molemmissa on hinta–laa-tu-suhde kohdillaan, ja hinnat sopivat hyvin opiskelijabudjetille!

tettu, vaikkakin jonkun mielestä se voi olla liian pelkistetty ja valoisa. Todella paljon valkoista avarassa ja korkeassa tilassa.

Huonehalut tekevät paikasta kodik-kaan mutta ovat myös omaperäisiä: puisia penkkejä ja tuoleja, pöytiä jotka ovat tehty vanhoista Singereistä. Astiat ovat kauniin ja herkullisen näköiset, ja kaikesta voi nähdä, että makujen lisäk-si myös visuaaliseen puoleen on panos-tettu kovasti. Sweet Vaasa tarjoaa viih-tyisän ympäristön, jossa nauttia suussa sulavista mauista. Oma kokemukseni oli kaiken kaikkiaan todella onnistunut!

sekä herkullisen kermaisen kastikkeen kera. Tämä lounas maksoi 11 euroa, ja se sisälsi alkusalaatin ja tuoretta leipää, sekä kahvin tai teen. Ruoka oli mielet-tömän hyvää ja hyvin kauniisti aseteltu. Myös leipä oli maukasta. Leivät tulevat Aroma-leipomolta, aivan kuten Sweet Vaasankin. Lounas 1h + keittiössä mak-saa 8,5–11 euroa, riippuen siitä minkä vaihtoehdon valitsee. Mielettömän hy-vää ruokaa edulliseen hintaan!

■ Sweet Vaasa: Palosaarentie 23 - 25 (Palosaari) ja Hovioikeudenpuistikko 11 (Keskusta)

■ 1h + keittiö: Hovioikeudenpuistikko 13 A www.1hk.fi


lUoVa VAASA

Yhteisiä visioitaTeksti & Kuvat: Ville Perttula


iisa Ikonen on toiminut vuodes-ta 2002 Vaasan kaupunginteat-terin lavastajana. Tällä hetkellä

valmisteilla on Charles Dickensin kir-joittamaan Oliver Twist -romaaniin pe-rustuvan Oliver! -musikaalin lavasteet. Lavastuksen ohella Ikonen on suunni-tellut myös puvustusta.

laVastusprosessikin on osa kokonaisuutta

Lavasteiden suunnittelu ja valmista-minen on monikuukautinen projekti, joka vaatii paljon tarkkaa suunnittelua ja ison liudan työntekijöitä onnistuak-seen. Lavastaja valvoo tätä työrupea-maa.

Lavastus ei ole pelkkä näyttämön tausta, vaan se luo tilan, jonka kanssa näyttelijät ovat vuorovaikutuksessa.

■ Leikkaa ja liimaa. Lavastaja Liisa Ikonen esitteli pahvisia pienoismalleja, joiden avulla suunnitelmat saivat fyysisen muo-don ennen tietokonemallinnuksen aikaa.

Teatterityö on kaikin puolin yhteisöl-listä, ja sen Ikonen kokeekin haastavim-maksi lavastamisessa. Lavastus on osa kokonaisuutta, eikä tällöin voi pitää täy-sin kiinni yksilöllisistä näkemyksistä. Kompromisseihin on pystyttävä. Visu-aalista kokonaisuutta luotaessa lavas-tajan työparina häärii ohjaaja.

”Ei tää yksin mun maailman ympäril-lä pyöri”, Ikonen toteaa.

Ikonen myöntää, että hänellä meni uran alkupuolella aikaa tämän asian ymmärtämiseen.

Monet asiat vaikuttavat lopputulok-seen. Esimerkiksi Oliver!-musikaalin la-vasteita luodessa täytyi ottaa huomioon se, että lavastuksen täytyi mennä for-maattiseulan läpi. Suunnitelmat lähe-tettiin Lontooseen hyväksytettäväksi.

Tekniikan kehitys luo lavastuksel-le uusia mahdollisuuksia. Maaliskuussa ensi-iltaan tuleva Oliver!-musikaali on ensimmäinen näytelmä, jonka lavasteet on suunniteltu kokonaan tietokoneel-la mallintamalla. Tätä ennen suunnitel-mat tuotiin eloon pahvisten pienoismal-lien avulla.

laVastus taiteena

Lavastaja luo jokaisessa projektissa iso-ja taiteellisia kokonaisuuksia. Ovatko lavastajat sitten taiteilijoita?

”Kyllä mä haluaisin nähdä itse-ni taiteilijana”, Ikonen sanoo. Taiteel-lisuudesta puhuessaan Ikonen palaa muistuttamaan jälleen teatteritaiteen sosiaalisuudesta.

”Joutuu ajoittain tinkimään niistä omista taiteellisista periaatteista. Se on sellainen osa tätä työtä, että se on hy-väksyttävä, jos aikoo tällaisessa yhtei-sössä toimia.”

Ikonen ei koe lavasteita hänen omik-si taideteoksikseen. Hän painottaa asi-oiden kokonaisuutta, jonka osana la-vasteiden tulee toimia saumattomasti. Valmis näytelmä kaikkine osineen muo-dostaa taideteoksen. Myöskään yksit-täisillä, kauniilla esineillä ei Ikosen mu-kaan ole kokonaisuuden kannalta arvoa.

”Lavastuksella yksinään ei ole mun mielestä mitään arvoa.”

Kysymys lavastamisen vakavuudes-ta saa Ikosen naurahtamaan: ”Kyllä se musta on hyvin vakavaa!” Ammattilais-ten ja taiteilijoiden sitoutuneisuus työ-hönsä tekee lajista vakavan. ”Lavastajat ovat työhönsä todella sitoutunut am-mattikunta.”

”Työlle annetaan niin iso osa elämäs-tä”, hän toteaa. XOliver!-musikaali tulee ensi-iltaan 16.3.2013

Kuva: Mari Kettula


Text: Aino Pekkarinen

in ENGLISH

rasmus Stu-d e n t N e t-work is one

of the biggest stu-dent associations in Europe. In Finland ESN has departments for example in Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Lappeenran-ta, Jyväskylä, Oulu and Rovaniemi. ESN Vaasa is a local section of ESN Finland and it works under the student union of the University of Vaasa.The board of ESN Vaasa has eight Finnish and internation-al members and they are the president and local coordinator Johanna Vekara, the vice president and secretary Mat-ilda Vähäkangas, treasurer Salvatore Cultera, communications Daryna Shy-lina, public image Matti Latvala and event coordinators Anna Katajamäki, Johan Audas and Sirja Hiipakka.

ESN helps international students to integrate in finnish culture through different events and activities. A few events that they are organizing this coming spring are Erasmus in Schools project, Tallinn trip, international din-ners and Pirates of the Baltic Sea cruise to Stockholm, that is one of the main events of this spring. During autumn 2012 international students participat-

ed in international dinners by mak-ing a Spanish and French dinner

where everyone had a great time. More about ESN events you can find at esn.vyy.fi and on facebook.

All international and finnish stu-dents can join ESN and get to know finn-ish people and exchange students.

“We are both Finnish and interna-tional students who will organize free time activity especially for internation-al students. ESN is all about internation-al experience and managing projects, participating in planning and organiz-ing events. ’Students helping students’ probably describes the best what ESN is all about”, says president Vekara

ESN welcomes all to participate and be active members in organizing events! More information of the future events will be updated to ESN’s facebook sitefacebook.com/esnvaasa and you can always contact ESN via e-mail: [email protected] X

his year the prices of food in Fin-land have come up. Have the fo-reign students noticed that here

in Vaasa? What do they think about the prices in Finnish stores and supermar-kets?

almost eVerYthing is more expensiVe than in russia

According to Alexandra Spivakova, Russian second-year Master student in Industrial Management, she has not noticed any significant growth of the prices of food in Vaasa yet.

- During the autumn semester I was in France as an exchange student, I have just come back to Finland. So, I have not noticed any significant changes in pri-ces yet.

However, in her opinion, food in Fin-land is more expensive than in Russia anyway.

- Almost everything is more expensi-ve here in Finland. Meat and fish in par-ticular. But the quality of food is better.

She has some favorite stores where she generally buys food.

- Now I usually do my shopping in Lidl because the prices of food are lo-wer there. And it is located very well – not far from Olympia where I live. When I lived in Tekla on Palosaari, I also went to the local S-Market. Location is im-portant for me, and I prefer those shops which are nearby from my place. Some-times I go to K-Citymarket where a cho-ice of goods is bigger. However, I do not much shopping because I commonly have lunch in such restaurants as Mat-hilda or Cotton Club.

no big difference from japan

Ikuho Fukuman, Japanese exchange student in International Management, who came to Vaasa last semester, also has not noticed the increase of the pri-ces. According to her, food in Finland costs almost the same as in Ja-pan.

- For me, there is not big difference from Japan. Meat is more expensive here, vegetables are chea-per, but, on the who-le, the prices are al-most the same. It is good, and I think that food in Vaasa is not so expensive for me. Ho-wever, my friends from other countries say that it is much more expensive to live in Finland than in their home countries.

T her e a r e some shops in Vaasa which she prefers.

- I usually go to Mi-

nimani which is the closest to my place in Loftis. There are the best prices for me. When I am in the city center, I also go to K-Citymarket. Sometimes I go to Siwa. I also go to Asian market to buy my native food.

She also usually has lunch in the uni-versity restaurant Mathilda.

- It is so cheap to eat there! The pri-ces in this restaurant are much cheaper than in Japan.

the prices haVe increased

As for Miguel Angel Chourio, Venezue-lan second-year Master student in Tele-communication Engineering, he has al-ready noticed the growth of the prices.

- I have recently noticed the increase of the prices, not only for food but also for the services. For instance, my rental agency announced two euro increment in the price for water services. The cost of tomatoes, bananas and other foods has been raised in a small portion. And today at lunch time I noticed that one meal became 20 cent more expensive.

What does he think about the prices in Finland and his home country? Whe-re are they higher?

- For me it is rather hard to answer this question as I come from Venezuela, a Latin American country in which it is much cheaper to live than here if you get there with foreign currency. So, I would rather not to compare the prices of food in Venezuela and Finland.

When he buys food, he prefers such shops as Lidl and Minimani.

- Mainly, I buy food in Lidl which pri-ces are quite affordable for students. However, there are several stuff such as milk, chicken and onion, which I would rather get from Minimani. The prices are much cheaper, and there is more op-tion in this shop. Of course, the differen-ces are quite small, let’s say, about 15–20 cent, but by from one to one, ten is ap-proached, and at the end of the months if I check my bank account statement, those small purchases overcome a hun-dred. X

What do the foreign students think about the prices of food

in Vaasa?Text: Roman Kushnir Picture: Janina Jouppi


Tutti ry

Tutti keräsi vuoden alkajaisiksi kampuksen Da Vincit taistelemaan Lumenveistojen herruudesta. Teekkari-henkeä hönkivä fuksijoukkue pokkasi illan Beach Par-ty Jälkijouluissa kirkkaimman pokaalin, toiseksi tuli-vat ympäristötekniikan tytöt (VAMK) ja kolmanneksi kaasutteli ”Rakkauden auto”! Nyt kun joulu on viralli-sesti ohi, voi tuttilaisten riemastuttaminen muilla ak-tiviteeteilla alkaa, ja hallitus onkin viipottanut ympäri valtakuntaa inspiroitumassa. Tiedekunnan palautteen kerääminen aloitetaan pian, joten enää ei kauaa tarvit-se pitää niitä risuja ja ruusuja vakan alla! Salamyhkäi-sen excun ajankohta on 10.–11.4., palaillaan ja hyvää kevättä!

Stage ry

Hola! Tammikuu sujahti vauhdikkaasti ohi, mutta hel-mi- sekä maaliskuussa on tiedossa kaikenlaista toi-mintaa! Osallistuimme nimittäin Fast-laskiaiseen ja pi-dämme jäsenillemme suunnatun leffaillan. Maaliskuun puolella taas osallistumme C-sählyihin, joten jos säh-lääminen mailan kanssa kiinnostaa, voit tulla mukaan joukkueeseemme! Ja jos et jostain syystä päässyt hel-mikuussa pidettyyn musa- ja viihdevisaan, niin ingen panik, sillä maaliskuussa on seuraavan visan vuoro. Kaikkein odotetuin tapahtuma on sekin maaliskuun puolella, nimittäin *rummun päristystä* SITSIT! Kai-kista näistä upeista tapahtumista tiedotamme luon-nollisesti sähköpostilistamme kautta, blogissa sekä Facebookissa, jossa meistä kannattaa tykätä. Sähkö-postiakin meille saa laittaa osoitteeseen [email protected] Kaikkea kivaa on siis tiedossa eli roh-keasti mukaan vaan!

VINO ry

Vaasan Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden vuosi on lähtenyt käyntiin uuden upean hallituksen voimin. Jos kaipaat vihreämpää näkökulmaa maailmaan, tule mu-kaan toimintaamme! Vaasan ViNOlaiset pistävät ym-päristön rahan edelle, taistelevat suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon puolesta ja vaativat todellista demokratiaa sekä avoimuutta päätöksentekoon. Kattojärjestömme (Vihreät Nuoret ja Opiskelijat eli ViNO) kautta jäsenil-lämme on monipuolisesti mahdollisuuksia vaikuttaa valtakunnan politiikkaan. Lähemmän tutustumisen voit aloittaa esimerkiksi facebook-sivuiltamme (face-book.com/vaasanvino) tai ilmestymällä vapaamuotoi-seen Punkkua & Politiikkaa keskusteluiltaamme DOM Munkhausiin 28.2.2013 klo 19.30, jossa tarkoituksena on hyvässä seurassa jutustella politiikasta ja ehkä vä-hän muustakin. Tervetuloa!

Giga ry

Ganinkolosta gajahtaa! Gig@ on herännyt talvihortees-taan ja käärinyt hihat. Katosta lattianrajaan siivottu G_piste on jälleen palvelukykyinen. Tänä keväänä saatat bongata kaappien kätköistä löytyneissä retropaidoissa keikaroivia opiskelijoita. Jäsenet kootaan yhteen histo-rian ensimmäisen Gideariihen merkeissä, minkä jäl-keen luvassa on lisää löylyä. Tarkkailkaa siis postian-ne.

Hallinnoijat ry

Päivät pitenevät ja hallareiden toiminta sen kuin kiih-tyy. Tammikuun aikana hallarit edustivat Tutti ry:n lumenveistokilpailussa. Yliopiston rantaan nousi hie-no byrokraatin talo joukkueen toimesta. Kiitos kai-kille osallistuneille! Hallitus päätti myös elvyttää ko-tisivuillamme olevan blogin, jonne ilmestyy jatkossa viikoittain uusi teksti hallituksen jäseneltä. Nyt helmi-kuussa toimintamme ei tästä ainakaan hidastu. Över-täjien kanssa järjestettävät tv-sarja-sitsit ovat var-masti kuukauden kuumimpien sitsien listalla. Tulkaa kaikki siis viettämään ikimuistoista iltaa. Hallitus jär-jestää helmikuussa myös kahvihetken Halhuoneella, muuten toivotamme kaikille hyvää helmikuuta!

Övertäjät ry

Aika kuluu kuin siivillä, kun on kivaa! Ö-hallitus pääsi luomaan Tritonian takapihan koristukseksi maailman kauneimman ja ympäristöystävällisin kulkuneuvon, lumisen PJBR-bussin! Vaikka Vaasan ”lempeä” talvisää yrittikin saattaa hallituslaisia vuoteen omaksi, saim-me kasaan, kuten tavallista, oikein kauniin ja hilpeän joukon edustamaan myös VYY:n vuosijuhlille. Jotta pu-kuloisto ei pääsisi loppumaan, helmikuun lopussa on mahdollisuus kokea toisenlaista glamouria Övertäjien ja Hallareiden TV-sarjasitsien muodossa. Tässä on lois-tava mahdollisuus vapauttaa se sisäinen Talotaikuri kahleistaan! Hauskaa kevään odotusta!

Veso ry

Eteläsuomalainen osakunta VESO jatkaa kevättä kohti lasit huurussa. Tammikuun jäsenillassa Leipis oli täyn-nä porukkaa ja lämpimät voileivät katosivat vauhdilla parempiin suihin. Synttärikemuissa 13.2. juhlistettiin puolestaan täysi-ikäisyyttä lähestyvän VESOn 17-wee juhlapäivää mm. kakkua maistelemalla. Loppukevät

Tino Jansson

on sitsauksen juhlaa: ensin sitsataan vallattoman veh-reästi keskiviikkona 13.3. (St. Patrick’s Day -sitsit ja jatkobileet Fonassa) ja vappuviikolla (28.4.) on tietys-ti vuorossa legendaariset Osakuntasitsit! Wuup wuup! Pysy eteläsuomalaisten vauhdissa mukana tykkää-mällä VESOsta Facebookissa (facebook.com/vesory).

Warrantti

Tervehdys lukijoille! Warrantin hallitus 2013 on pääs-syt tehokkaasti vauhtiin vuodenvaihteen jälkeen, ja tulevan kevään tapahtumia järjestetään jo kovaan tah-tiin. Vuoden kostein ja odotetuin opiskelijatapahtuma Wykypäivä kerää taas sankoin joukoin opiskelijoita ympäri Suomea juhlimaan 4. huhtikuuta. Ole skarp-pina lipunmyynnin kanssa maaliskuun alussa, jottei puhutuimmat pippalot polskahda ohi suun. Tervetu-loa W-huoneelle kahvittelemaan ja jakamaan kuulumi-sia päivystysaikoina ti-to klo 11-13 tai huoneen ollessa muuten vaan auki. Mukavaa kevään odotusta!

saRJaKUVat & JÄRJESTÖJORINAT


KEIKAT JA KLUBIT

Fontana Night Club8.3. Karri Koira

El Gringo27.2. Amusia2.3. Constantine (free entré)

Leipätehdas1.3. Olari Issskee!! (SSS)

HulluPullo1.3. 90’s FRIDAY 8.3. One Morning Left -levynjulkaisukeikka

Ritz2.3. Edu Kettunen

O’Malley’s22.2. Linda Gail Lewis 1.3. Marokko9.3. Big Jam: Ronnie Åström 13.3. O`Malley´s 19 Y.O. 15.3. Irish Mixture Duo

Waasa Drinking Duck2.3. Pienet Festarit Preerialla -esibileet: Pelle Miljoona United

Hotel Tekla3.3. Perinteinen pääsiäisrock THE NIPPLES

Public Corner22.2. Dave Lindholm

Doo-Bop Club23.2. Jaska Lukkarinen Trio

Vaasan Kaupunginteatteri17.3. Anna Puu

TEATTERI

Vaasan kaupunginteatteriOliver (ensi-ilta 16.3.)KenttäMielensäpahoittajaYhtä juhlaaIloinen leskiLuolamies

Wasa TeaterEn handelsresandes dödEtt riktigt fyndFristadPojken och stjärnanHåpas du trifs bra på fengelset

Vaasan ylioppilasteatteri RamppiVuoriston kaunotar

GALLERIAT

KuntsiKaisu Koivisto: Äänekäs hiljaisuus

Tikanojan taidekotiVuoropuheluja

Vaasan taidehalliHeikki Mäki-Tuuri ja Liisa Äärynen: Näköistä

Valokuvagalleria Ibis24.2. asti Lauri Valkola: Kairosta Kilimanjarolle1.3–14.4. Vaasan valokuvailijat ry – 80v juhlanäyttely

Pohjanmaan museo1.3.–2.6. Ilmastojuttu – aurinkoinen kertomus

ELOKUVAT

ENSI-ILLAT GLORIASSA8-Pallo 22.2.Mahtava Oz 8.3.Pilvikartasto 1.3.The Company you keep 15.3.The Last Stand 8.3.

Kino Ritz24.2.Tur och ReturEmma och DanielBarbara

aVaUtUMista

x Tämä ei ole risu vaan ruusu! Osca-rista saa vihdoin haudutettua teetä!

anGRY BiRD

x Ei ruokapöytiä voi varata! Eihän sellaisessa ole mitään logiikkaa. Itse aion jatkossa tylysti nostaa laukut pois tuoleilta ja istuutua sinne missä on tyhjää. Eikä jäädä kokoustamaan siihen portaiden eteen / purkautuvan luentosalin ovelle / muualle missä ih-misten pitäisi päästä liikkumaan. Pe-ruskansalaistaitoja!

lisää sääntÖJä!

x Parkkipaikkojen vähyys. Verotus.päälliKKÖ

x Miksei VYY:llä ole miekkailuharjoi-tuksia?!

salaManteRi

x Mathildan jauhelihachilikastike oli liian tulista.

Cup CaKe

x Pääsihteeri on poistanut hiuksis-taan sen blondin raidan!

Jpe

x Nukkua vois enemmän.aliisa

x VYY on seitsemän minuuttia myö-hässä!

Minä

x Tritoniassa on liian vähän tietoko-neita. Buffetti on niin pieni, ettei sin-ne mahdu syömään.

RuutupaitaMies

x Kolmas peräkkäinen lauantaitent-ti alkaa olla henkisesti tasoa ”ei ki-nosta”. Onko lauantaitentit RKP:n juoni sitouttaa muualta tulleet Vaa-saan? Haluan kotiin äidin kainaloon viikonloppuisin! Selvittäkää asia, ar-von journalistit (kakkaamatta bussis-sa housuun).

ei niMeä

x Buffetti on liian pieni! Parkkitilaa on vähän!

KOnut

x On niin kiire! Kaikki koneet on va-rattuja! Hikiluokassa haisee pahalle!

CHiCK ’n BiRD

x Parkkipaikkojen puute on ihan tosi ärsyttävää.

Cissus

x VYY on ihan oma pieni sisäsiittoi-nen maailmansa, jonka asukkailla ei ole mitään todellista kosketusta ulko-maailmaan. Kyseisen maan hallitus ja edustajisto käyttävät valtaansa miten sattuu ja mahdollisimman typerillä tavoilla samalla eläen suuressa jouk-koharhassa, että ovat ”jotain suurta”.

Out OF tHe BOX

x Salaatin laatu on kampuksen ra-vintoloissa huono.

epäilevä OpisKeliJa Feat. MÖKÖ

x Ei pääse treenaamaan, kun on sai-raana! Parkkipaikkatilanne on syväl-tä.

YliOpistOn MOOses

x Ruoka on niin teollista!pÖYsti

x Kaikki ärsyttää. Kaikki on persees-tä.

pOsitiivisella Mielellä

x Tajuutteko, että UGG-saappaat ei oo enää muodis? Juntit!

BeCKHaM

x VYY:n vuosijuhliin olis ihan kiva tulla, mutta eipä ole varaa maksaa satasia frakin vuokrauksesta.

elitisti-eKi

x Tritonian lämpotila on vitun kyl-mä.

lilla

x Ärsyttää, kun ihmiset ei voi putsa-ta omia jarrutusjälkiään yleisistä ves-soista! Pyyhi jälkesi!

ei vOi Olla niin KiiRe

x Tietokoneluokkien näppäimistöt on saastaisia.

lennaRt

avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa.

Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].


aasan yliopiston opiskelijoille Vylkkärin teet-tämä puoluetutkimus laittoi kampuksen puolu-eet järjestykseen. Äänestämisen sijaan tutkittiin

puolueisiin kuulumista ja vastaajien puoluepoliittista aktiivisuutta. Samalla saatiin tietoa opiskelijoiden ar-vostamista poliittisista aatesuunnista sekä niistä käsi-tyksistä, joita he liittävät politiikkaan ja poliitikoihin.

Tutkimukseen haastateltiin 84:ää ihmistä kampu-salueella. Haastateltavista 48,8% opiskeli kauppatie-teellisessä ja 33,3% filosofisessa tiedekunnassa. Kai-kista vastanneista 69% kuului ikäluokkaan 20–24 vuotta.

YksiVärinen kampus

Tutkimukseen vastanneista 21,4% kertoi kuuluvansa rekisteröityyn puolueeseen. Heistä 61,1% vastasi kuu-luvansa kokoomukseen, kun vihreät ja SDP keräsivät molemmat 16,7% osuuden. Keskustan puoluekirjan omisti 5,6% vastanneista. Nimetyistä vaihtoehdoista valittiin vain neljä puoluetta. Kokoomukseen kuului vastanneita tasaisesti kaikista ikäluokista. politiikka kiinnostaa kampuksella

Vastanneista 78,6% ei kuulu yhteenkään rekisteröi-tyyn puolueeseen ja heistä 42% ei ollut kokenut puo-lueeseen liittymistä hyödylliseksi. Kuitenkin 42,6% olisi valmis harkitsemaan puolueeseen liittymistä. Heistä 48,1% nimesi mahdolliseksi puolueeksi kokoo-muksen, kun 23,4% olisi valmis liittymään useampaan puolueeseen. Yli 33% ei osannut sanoa voisiko harki-ta puolueeseen liittymistä, mutta heistäkin 50% nime-si mahdolliseksi puolueeksi kokoomuksen. Vihreisiin ja keskustaan harkitsee liittyvänsä 8,5% vastaajista, SDP:hen 4,3%. Puolueisiin kuulumattomista 2,1% ha-luaisi perustaa oman puolueen.

tiedekunta Vaikuttaa tuloksiin

Tiedekunta tuntuu vaikuttavan puoluekantoja enem-män poliittiseen kiinnostukseen. Kauppatieteilijöistä vain 17,1% ilmoitti kuuluvansa puolueeseen, kun filo-sofisesta tiedekunnasta 32,1% oli rekisteröidyn puolu-een jäseniä. Puolueisiin kuuluvista kauppatieteilijöistä 71,4% omisti kokoomuksen jäsenkirjan, kun vastaava luku oli filosofisessa tiedekunnassa 55,6% ja teknilli-sessä tiedekunnassa 100%. Eniten hajontaa oli filoso-fisessa tiedekunnassa, jonka puolueaktiiveista 33,3% kuului vihreisiin ja 11,1% SDP:hen.

Teksti & Tutkimus: Eppu Saarela

Puoluekantaa harkitsevissa tiedekuntien erot koros-tuvat enemmän. Kauppatieteilijöistä 66,7% ja teekka-reista 50% olisi valmis harkitsemaan kokoomukseen liittymistä. Filosofisesta tiedekunnasta 50% harkitsee liittymistä useampaan puolueeseen ja 25% nimesi ko-koomuksen.

politiikka Yhdistää puolueen sisällä ja ulkopuolella

Yli 53% puolueisiin kuuluvista kertoi tuntevansa lä-heisesti yli 15 oman puolueensa jäsentä, kun 6,7% ei tuntenut läheisesti yhtäkään ihmistä kotipuoluees-taan. Samasta vastaajaryhmästä 50% tunsi läheisesti 5–9 ihmistä muista puolueista.

Puolueisiin kuuluvista 18,8% oli saanut liittymis-idean ystävältään ja 75% kertoi valinneensa puolueen arvomaailmansa perusteella. Vain 6,3% vastasi, ettei ole ollut mukana puolueensa toiminnassa, kun 16,7% oli ollut ehdokkaana eduskunta- tai kunnallisvaaleis-sa.


Vaasan ylioppilasteatteri ramppi: Vuoriston kaunotar

Nyt Rampilla pyörivä Vuoriston kauno-tar -näytelmä tarjoaa sydäntäsärkevän kuvauksen läheisriippuvuudesta ja ah-distuksesta, jota toivo paremmasta aika ajoin lievittää. Irlantilaiseen pikkuky-lään sijoittuvan näytelmän on käsikir-joittanut Martin McDonagh ja Rampil-le jäähyväisikseen ohjannut Ilkka Aro.

Vuoristoisen kylän yhdessä talossa asuvat Mag ja hänestä huolehtiva nuo-ri neitokainen Maureen. Magin itsekäs tapa passuuttaa Maureenia ja puuttua tämän elämään saa tytön miltei hermo-

romahduksen partaalle. Kun kuvioihin astuu vielä ihana Patrick, on soppa se-koitusta vaille valmis.

Vuoriston kaunotar porautuu ihmi-sen mieleen välillä jopa hieman surku-hupaisallakin tavalla. Vaikka näytelmä kuvaakin yhden pikkukylän talon elä-mää varsin melankolisesti, saa katsoja välillä nauraakin. Hahmot ovat kaikes-sa inhimillisyydessään helposti samais-tuttavia.

Erityismaininnan arvoista näytel-mässä ovat sen neljää hahmoa esittä-vien näyttelijöiden suoritukset. Chris-tina Riihiaho (Maureen), Ami Kuula (Mag), Juha Halonen (Patrick) ja Arttu Jaulimo (Raymond) pistävät todella pa-rastaan näyttämöllä. Laaja tunneskaala

välittyy katsomoon väke-vien tulkintojen kautta ja saa katsojan miettimään omaakin tunne-elämään-sä uusin silmin.

Mitään kevyttä katsot-tavaa Vuoriston kaunotar ei siis ole, mutta hieman vakavampaa ja ajattele-misen aihetta antavaa te-atterielämystä hakevalle näytelmä on juuri sopiva.

Niina Heikkinen

esko Valtaoja:kaiken käsikirjaUrsa

Jotain jostakin

Koska Vaasan yliopistossa ei voi opis-kella tähtitiedettä, on hyvä, että Esko Valtaoja on kirjoittanut aiheesta lukui-sia kirjoja. Valtaojan kirjoissa käsitel-lään monipuolisesti universumin ihmei-tä aina mustista-aukoista madonreikiin.

Valtaoja on poikkeuksellinen tiedemies siinä mielessä, että hän kertoo asioista niin, että maallikkokin ymmärtää ja vil-jelee huumoria tekstinsä lomassa.

Valtaojan uusin kirja Kaiken käsikir-ja ei nimestään huolimatta sisällä tietoa kaikesta mahdollisesta. ”Tämä kirja on minun yritykseni tiivistä kaikki oleelli-nen maailmasta ja ihmisestä, aineesta ja hengestä, pariinsataan sivuun”, tiivis-tääkin kirjailija teoksen jälkisanoissa.

Kirjassa tutkija käsittee melko pal-jon ominta tutkimusaluettaan eli tähti-tiedettä maailmankaikkeuden synnystä

teatteri purppuralintu: VaudeVille moustache

Makoisaa friikkiteatteria

Tämänkaltaiselle karnevalismin-, mys-tiikan- ja aistikkuudentäytteiselle esi-tykselle vanha Upseerikerho on oivalli-nen paikka, koska se jo itsessään henkii salaisuuksia. Näyttelijöiden mahtavat asut tarjoavat karkkia silmälle ja pia-nonsäesteinen laulu korvalle. Käsikir-

sen kehitykseen ja aina tulevaisuuteen asti. Muiksi käsittelyn arvoisiksi asi-oiksi tutkija on valinnut filosofiset poh-dinnat moraalista ja todellisuudesta, ih-misen kehityshistorian sekä uskon ja tieteen iänikuisen kamppailun.

Vaikka Kaiken käsikirja ei korvaa Wikipediaa, on kirjassa paljon mielen-kiintoista asiaa. Valtaojan laaja tietä-mys ja kattavat taustatyöt tarjoavat lu-kijalle erittäin yleissivistävän paketin olemassaolon peruskysymyksistä ja ih-misyydestä.

Tiedemiehenä Valtaoja painottaa kir-jassa paljon tieteen merkitystä, joten maailman henkiolentoihin, vaihtoehtoi-siin hoitomuotoihin ja astrologiaan us-koville kirja voi tarjota hampaidenki-ristelyä. Erityisen antoisaa luettavaa on tutkijan pohdinnat uskonnoista, niiden merkityksestä ja asemasta ihmiskun-nassa sekä uskontojen kehityksestä ih-miskunnan viisastumisen myötä.

Hannu Toivonen

joituksesta, musiikista ja ohjauksesta vastaa Nina Vana, jonka oma hahmo Monsieur Moustache tapaa kosteas-sa kadunkulmassa lupaavan Nicolette-lahjakkuuden, jonka rouvasherra kut-suukin esiintyjäksi Miu mau -klubilleen. Juonenkäänteet ovat kummallisehkoja, mutta sen voinee laittaa tarkoitukselli-sen hämmentämisen piikkiin. Toisaalta tunnelma olisi voinut olla vielä oudom-paakin. Lauluesitykset ovat vähintään-kin lupaavia, ja näytelmä on varsinai-nen hyvänmielen esitys. Idea kolmen ruokalajin illallisen ja näyttävän vin-

tage-hupsuttelun yhdistelystä on mitä mainioin.

Jaana Kinnari

aRViot

cleaning Women -keikka:ritz 2.2.2013

Mieltä avartava siivouskeikka

Ovatko nämä uskonnolliset messut? Huokailu on välillä suorastaan gregori-aanista. Bändin asteltua lavalle ei kestä kauaakaan, kun pyykinkuivaustelineet lentelevät lavalla porakoneen kanssa. Voisi kuvitella tästä syntyvän suoras-taan sietämättömän sekametelisopan.

Nämä herrat eivät kelpaa mihinkään genreihin: uniikkius ja nerokkuus on viety aivan uudelle tasolle! Toisella puo-lella on taidokas, jopa musemainen lurit-telu ja marilynmansonmainen synkiste-ly, ja toisaalla melodinen lahjakkuus ja säveltyylittely, mikä on viimeisen pääl-le tyylitietoista. Cleaning Womenin jäsenten hermostunut naureskelu kap-paleiden välillä on niin vastakohtaista teatraaliseksi yltävän show'n rinnalla – raikas tuulahdus inhimillisyyttä ja läm-pöä zombien naamoilla saavat esityksen hipomaan lähes täydellisyyttä.

Siivousvälineet on viimeisen päälle muokattuja ja elektronisia ihmevempe-leitä, joita ei voi muuta kuin tuijottaa. Rumpuina toimivat pesukoneen osat tuntuvat välillä kuitenkin kalskahtavan

turhan säröilevänä ja kimakkana soi-tantana ihmiskorvaan tarkoitetuksi ää-neksi. Silti soittimet ja Cleaning Women niiden jatkeina ovat jo itsessään taidete-oksia.

Ritz tarjoaa erinomaiset puitteet kei-kan visuaaliselle annille. Visuaalinen ilottelu on kuin irtokarkkipussi nälkäi-selle keikkayleisölle: vaihtuvat vide-ot, bändin ulkonäkö jakkupukuineen ja zombiestailauksineen, yllättävine soit-timineen ja intensiivinen esiintyminen mieleen jäävine välispiikkeineen: You dirty people have to clean up your mind! Joka hetki on äärimmäisen viihdyttä-vä, mitä voi harvoin sanoa yhdestäkään keikasta. Yleisö poistuu keikalta kuin kasteen saaneena, puhdistuneena.

Anna Jussila

Vaasan kaupunginteatteri: kenttä

Kentällinen pienen ihmisen kriisiä

Mikko Roihan ohjaama Okko Leon Kenttä on intensiivinen näytelmä. Sel-laiseksi sen tekee väliajattomuuden li-säksi vain kahden näyttelijän (Marja Myllylä ja Kirsi Asikainen) keskinäi-nen, alati ailahteleva vuorovaikutus. Kenttävahtimestarit, lievästi hönähtä-vä mutta sydämellinnen Antero (Asikai-nen) ja sikaniskainen mutta elämässään eksynyt Esa (Myllylä), vetävät kalkki-viivoja, odottavat esimiestään Raak-kosta ja unelmoivat. Huumori ja näytelmän sujuva kulku pe-rustuvat miesten pyrkimyksiin löytää toisensa tukehduttavan arjen keskellä. Naisnäyttelijöi-den äijäily on niin uskottavaa, että katsoja saattaa unohtaa, että lavalla on kaksi keski-ikäis-tä naista näyttelemässä miehiä. Mielenkiintoisen twistin tarjoaa kohtaus, jossa Esa harjoittelee treffejä roolinvaihdolla. Lavalla on hetken nainen, joka näyttelee miestä, joka näyttelee naista.

Kuva: Kirsi Tuura

Traagisuutta näytelmään tuovat ih-misen pienuus ja omaan elämään koh-distuva turhautuneisuus. Miesten odottamisella ei tunnu olevan loppua. Turhautuminen kärjistyy lopulta Raak-kosen laukaiseman herravihan kautta kapinaksi koko koneistoa vastaan. Su-rullista on sekin, että tällöinkin myrsky tuntuu olevan vain vesilasissa.

Toisaalta odottavaisuudessa on tie-tynlaista suloista uskoa tulevaisuu-teen. Viikonlopusta ja naisista haaveilu ja miellyttävien tulevaisuudenkuvien maalailu on perin inhimillistä. Lähes jokainen on joskus osaton ja ulkopuoli-nen.

Jaana Kinnari


maurice leblanc: arsène lupin – mestariVarkaan kootut kertomuksetsuomentanut kaisa sivenius

Teos

Herrasmieshuijarin seikkailut suju-vana suomennoksena

Maurice Leblancin luoma mestariva-ras ja herrasmieshuijari Arsène Lu-pin on monille tuttu fiktiivinen hahmo. Useimmat kenties muistavat Aku An-kassa esiintyneen Mustan Ritarin, jon-ka nimi on ankkatyyliin väännetty Ar-pin Lusèneksi. Sliipattu sankari kiehtoo edelleen.

Moniulotteinen päähenkilö seikkai-lee Mestarivarkaan kootuissa kerto-muksissa 20 viihdyttävässä, joskin hi-dastempoisessa novellissa. Ne ovat alun perin ilmestyneet ranskalaisissa lehdis-sä 1900-luvun alussa. Tapausten kerto-jana on vaihtelevasti itse Lupin tai hä-nen ”virallinen elämäkerturinsa”, mikä saa lukijan pysymään valppaana.

Viehätysvoimainen Lupin on rikollis-maailman Sherlock Holmes: ylittämätön taidoiltaan ja älyltään. Novellit kertovat hänen tunnetuimmista rikoksistaan, joiden motiivina on yleensä halu saada mainetta, älyllistä haastetta ja harvi-naisia arvoesineitä. Hän ei koskaan sur-maa ketään, ja robinhoodmaisesti hän pyrkii auttamaan huono-osaisia. Lupi-nin valepukujen ja hurmaavan käytök-sen läpi näkevät vain muutama nainen, poliisiystävä Ganimard ja yhteen novel-liin sisällytetty Herlock Sholmès.

Lupin päätyy monesti itse ratkomaan tekemänsä rikokset, ja tällöin hän muis-taa tiedottaa asiasta sanomalehdille. Lupin avustaa siis paitsi poliisia myös lehdistöä ja on siten saavuttanut suve-reniteetin. Kokoelman rikosseikkailut eivät päätarkoituksellisesti ole satiiria,

mutta rikkaat ja valtaapitävät saavat osakseen hieman irvailua.

Kaisa Siveniuksen tuore suomen-nos on nykylukijalle vaivattomampaa luettavaa kuin aiemmat, 1900-luvun en-simmäisinä vuosikymmeninä julkaistut käännökset. Hän on kuitenkin säilyttä-nyt tekstin viehättävän vanhanaikai-suuden. Ilahduttavimpia ratkaisuja on toistuvien ah- ja oh-huudahdusten vä-hentäminen käännöksestä.

Heli Hämäläinen

les misérables

Kauan odotettu elokuvaversio yhdestä maailman suosituimmista musikaaleista antaa odottaa paljon. Oscar-palkitun oh-jaajan Tom Hooperin (Kuninkaan puhe) luomus on täysin uudenlainen musikaa-lielokuva, sillä etukäteen studiossa ää-nitettyjen musiikkiraitojen sijaan näyt-telijät laulavat kohtauksissa itse. Tällöin tulkinnalle jää aiempaa enemmän tilaa.

Jean Valjeanin rooliin on valikoitunut Wolverinenakin tunnettu Hugh Jack-man, jonka tulkinta on raaka ja voima-kas. Elokuvan parasta antia on Anne Hathawayn (Fantine) laulama ”I Drea-med a Dream”. Koko kappale on kuvat-tu käytännössä yhtenä ottona ja Hatha-wayn tulkinta on poikkeuksellisen hieno.

1800-luvun Ranskaan sijoittuvan ja Victor Hugon romaaniin perustuvan musikaalin vahvuuksia ovat vahva tari-na sekä upea musiikki. Laulujen uuden-laiset versiot myös tuovat piristävän uu-den näkökulman tuttuun musikaaliin. Elokuvan heikompaa satoa on Javertin roolin näyttelevä Russell Crowe. Muu-tenkin ilmeetön Crowe tuntuu olevan suurmusikaalissa selkeästi oman muka-vuusalueensa ulkopuolella.

Kokonaisuudessaan Les Misérables on erittäin hyvä ja näkemisen arvoinen elokuva, joka tekee kunniaa suositul-le musikaalille. Positiivisesti elokuvassa yllättävät nuoret näyttelijät Eddie Red-mayne (Marius) sekä Amanda Seyfried (Cosette).

Suomen ensi-ilta 22.2.2013.

Jarkko Seppälä

amenra: mass VNeurot Recordings

Aggressiiviseen sludge metal -lokeroon lukeutuvan Amenran neljäs pitkäsoitto Mass V tarjoaa tasalaatuista synkiste-lyä esikuvansa Neurosiksen jalanjäljis-sä. Levyn neljässä pitkässä kappaleessa siirrytään melko jouhevasti hiljaisem-masta himmailusta ja kuiskailusta ras-kaaseen kirkunan kruunaamaan raas-toon. Levyllä vierailee Neurosiksen Scott Kelly, jonka vokaalit loistavat eri-tyisesti kappaleessa Nowena I 9.10. Rai-ta onkin pitkäsoiton kohokohta. Kellys-tä huolimatta Mass V ei ihan esikuvansa tasolle yllä, mutta levyä voi suositella genreä arvostavalle.

cult of luna: VertikalIndie Recordings

Cult of Lunan Vertikal on varmasti tä-män vuoden parhaimpia pitkäsoittoja. Post metal -lokeroon sopivaa teemale-vyä on innoittanut Fritz Langin vuoden 1927 elokuva Metropolis, mikä tuleekin esille kylmän ja synkän futuristisena tunnelmana. Heti introsta lähtien hyi-senoloiset syntikat tuovat kiehtovasti mieleen myös elokuvan Blade Runner. Tuotanto on kiitettävän kristallinkir-kasta: soittimet erottuvat selvästi. Kiin-toisaa on sekin, että levy, joka sisältää jopa 18-minuuttisen massiiviotoksen, ei käy missään vaiheessa tylsäksi. Levy etenee kappale kappaleelta jatkuvasti ja tarjoaa miellyttäviä raskaita riffejä sekä rauhallisempia tunnelmallisempia osuuksia.

pissed jeans: honeysSub Pop Records

Pissed Jeansin neljännen pitkäsoiton nopeatempoiset rallit tuovat hieman mieleen Queens of the Stoneagen ja het-kittäin jopa Nirvanan, mutta meno on räkäisempää noise rockin ja hardco-re punkin sekaista tylytystä. Taitavan vokalistin suoltamat lyriikat tarjoavat ilahduttavan synkkää huumoria. Balla-dipiiperrykseen ei ole lähdetty, ja ehkä juuri siksi Honeys on hieman keskiver-toa parempi levy, jossa ei oikeastaan ole heikkoja kohtia. Varsinaisiksi hittibii-seiksi nousevat Bathroom Laughter ja Cafeteria Food.

k-X-p: iiMelodic

Suomalaisen K-X-P-yhtyeen pitkäsoit-to on sekoitus hypnoottista Mötorhead-elektroa, spacerockia ja ritualistista punkshamanismia. Vaikka levyllä yh-distellään melko maanisesti monenlais-ta, ei musiikki ole kovin monimutkais-ta. Ilkikurisesta otteesta kertoo jotain se, että kappaleessa Magnetic North sä-keiden ”when we are bored, satan is lord” jälkeen lapset hurraavat kuin mehuhet-kellä konsanaan. Levyn lyhyet välikap-paleet ovat vähän turhanoloisia, sillä ne eivät oikeastaan tuo mitään lisää. Kui-tenkin levy on parhaimmillaan loistava ja todellakin tutustumisen arvoinen.

Santtu Vähämaa

Kuva: Dreddthemovie.com, Joe Alblas

Kuva: Teos.fi

Kuva: Fb.com/LesMisMovie

dredd

Lain pitkä koura

Suomessa rikolliseen kolmeen teatte-riesitykseen jäänyt filmatisointi 80-lu-vun brittiläisestä sarjakuvaklassikosta selviytyi vihdoin kotiteattereiden ilok-si, jolloin myös me aihetta vähemmän fa-nittavat pääsemme nauttimaan yrmyn oikeudenjakajan seikkailusta.

Edellisen kerran Dredd nähtiin val-kokankaalla 1995, jolloin lopputulos oli muovisen unohdettava Sylvester Stal-lone -pätkä, josta enää muistetaan huu-to ”I am the LAW!” Nyt poissa on Syltyn ylinäyttely ja tilalle on tullut rosoisen päämäärätietoinen toimintaelokuva tuomariparin ja huumejengin välisestä korttelisodasta. Elokuvan uutta ilmet-tä henkii myös itse päätähti, kypärä tiu-kasti päässä murahteleva Karl Urban. Mies on pieni eikä lihaksiakaan löydy, mutta muuten rooli sopii kuin nyrkki sil-mään.

Uusi Dredd on hieman kummallises-sa asemassa. Toisaalta se edustaa syn-tysarjansa outoa kyberpunk-henkeä, jossa jaetaan kymmenen vuoden van-keustuomioita sokerin hallussapidosta ja kaupunginosia tuhoavat tulipalot ovat yleisöviihdettä. Toisaalta se on myös modernien näennäisrealismiin pyrki-vien toimintaelokuvien edustaja, kuten uudet Batmanit tai agenttiseikkailujen kärkeen nousseet Bournet.

Teininä sarjakuviin sekaantuneena olisin halunnut enemmän outoutta, mut-ta silloin elokuva olisi jäänyt vielä pie-nempään levitykseen. Nyt on tyytymi-nen laadukkaaseen mutta geneeriseen ammuskeluun, josta lähdemateriaalin outous yrittää paistaa läpi, jääden toi-sen päähenkilön psyykkisiin kykyihin ja paikallisen superhuumeen maailmaa hi-dastavaan vaikutukseen.

Tuomo Nyrhilä

– OPISKELIJAN HYVINVOINTIA TUKEMASSA:

AdeccoAmadeeusBodyshopEkoshoppiFondis

KäyttöautoLadyslimMatkapojatNailstyleOnnensydän

RantasalonkiSuklaaparatiisiSuperkauppaTarramaaVaasa Day Spa

Hotel KantarellisHovisepätItellaiTronicK-Supermarket Wasa

Vaasan ylioppilaslehti

Documents