Vaasan yliopistolehti 1/2009

VAASANYLIOPISTOLEHTI

Uusi terveyden-huoltomalli

menestyi kilpailussa

Yliopiston matemaatikot

monessa mukana

1/2009

Hallintotieteiden opetusta ja tutkimusta

25 vuotta Vaasassa

Vaasan yliopiston lehti 1/2009Yhteistyökumppaneille, alumneille ja muille yliopistosta kiinnostuneille

Julkaisija Vaasan yliopisto

ToimitusVaasan yliopisto, viestintäPäätoimittaja Virpi ViertolaToimitussihteeri Ninna Kujala

Graafi nen suunnittelu ja taittoMainostoimisto Bock’s Offi ce

Etukannen kuvaFabriikin pääsisäänkäynti Yliopis-tonrannassa on saanut uuden ilmeen rakennuksen peruskorjauksen yhtey-dessä. Peruskorjauksen viimeinen vaihe käynnistyi helmikuussa, ja se saadaan valmiiksi kesällä 2009. Fabriikissa si-jaitsevat hallintotieteiden, humanistisen ja osin teknillisen tiedekunnan tilat.

PainoOy Litoset Ab

Toimituksen osoiteVaasan yliopisto, viestintäPL 70065101 [email protected]

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja [email protected]

Toimitus ottaa mielellään vastaan ideoita, juttuvinkkejä tai palautetta lehdestä.

ISSN 1236-6730

SISÄLLYS 1/2009

Pääkirjoitus ..........................................................................

Uutisia ...................................................................................

25 vuotta hallintotieteiden opetusta ja tutkimusta ........................................................................

Kunnallisvalitukset ja syrjäytyminen Eija Mäkisen tutkimusteemoina ...............................................................

Kirsi Lähdesmäki tutkii nuorten käsityksiä hallinnon eettisyydestä ......................................................

Opiskelijoiden kehittämä uusi terveydenhuoltomalli menestyi kilpailussa ............................................................

Matemaattisten tieteiden laitos monessa mukana ................................................................

Minun vaihtoni: Tutkijavaihdossa Englannissa ja Unkarissa .....................

Uutisia ...................................................................................

Väitöksiä ...............................................................................

Nimityksiä ............................................................................

Palkittuja ...............................................................................

3

4

6

8

10

12

13

15

16

18

19

19

www.uwasa.fi

3VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2009

Vuosi 2008 oli yliopiston juhla-vuosi. 40 vuotta sitten – syyskuus-sa 1968 aloittivat ensimmäiset opiskelijat Vaasan Kauppakor-keakoulun Säätiön ylläpitämässä kauppakorkeakoulussa. Juhla-vuosi antoi hyvän tilaisuuden strategiamme uuteen jäsennyk-seen.

Vuosi 2008 oli tutkinto-koulutuksessa todella poik-

keuksellinen. Maisteritutkintojen tavoite 415 toteutui lähes kaksinkertaisena. Yli-opistosta valmistui 784 maisteria. Kaup-patieteissä ja hallintotieteissä valmistui yli kaksinkertainen määrä tavoitteeseen näh-den. Humanistinen ala ylitti tavoitteensa selvästi. Tekniikan alalla ei vielä vaikuttanut tutkintorakenteen uudistus – tutkintomäärä lisääntyi kuitenkin lähes tyydyttävälle tasolle. Alempienkin tut-kintojen määrä on kehittynyt hyvin ja antaa aihetta ar-vioida tutkintojen määrän kehittyvän hyvään suuntaan.

Yliopisto on vakiinnuttanut englanninkieliset mais-teriohjelmat. Tarjottu vieraskielinen opetus ja suoritus-ten määrä on jatkuvassa kasvussa. Vaihto-opiskelijoiden määrä ja vaihdon tasapaino on tavoitteitten mukaista. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on asettunut tavoitteen mukaiselle tasolle. Yhdessä muiden vaasa-laisten korkeakoulujen kanssa toteutettu ulkomaalais-ten opiskelijoiden työelämä-ohjelma on onnistunut ja saavuttanut hyvää näkyvyyttä ja elinkeinoelämän tuen.

Tutkimuksessa valittu tutkimusryhmiä edistävä ja tukeva linjaus on vahvistanut yliopiston tutkimus-

toimintaa. Hankittu tutkimusrahoitus on kasvanut, erityisesti Suomen Akatemian osuus on saatu hyvään kasvuun. Emme ole kuitenkaan vielä kokoamme vastaa-valla tasolla. Tutkimuksen tuloksellisuus on ollut hyvää. Julkaiseminen kansainvälisissä sarjoissa on vakiintunut hyvälle tasolle. Vuonna 2008 erityisesti kauppatieteet kasvatti tulostaan merkittävästi.

Tutkimustoiminnan edellytyksiä vahvistettiin liitty-mällä osakkaaksi yliopiston profi ilin kannalta tärkeisiin SHOK-yhtiöihin (FIMECC Oy ja CLEEN Oy). Solmim-me yhteistyösopimuksen ÅA:n kanssa tavoitteena eri-

tyisesti energia-alan ja monikielisyyden tutkimuksen vahvistaminen.

Täydennyskoulutuksen volyymi laski noin puoleen. Syynä on julkisen rahoi-tuksen rahoituspäätösten viivästyminen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyvä tulos kompensoi vähennystä. Kokonai-

suudessaan täydentävän rahoituksen osuus oli edellisen vuoden tasolla. On tärkeää, että täydentävä tutkimus-rahoitus kasvoi selvästi sekä absoluuttisesti että muihin täydentävän rahoituksen kohteisiin verrattuna.

Yliopisto siirtyi kesällä 2008 Yliopistojen palvelu-keskus Certian asiakkaaksi. Prosessissa yliopiston oman hallintohenkilökunnan määrä väheni tavoitteittemme mukaisesti. Palvelutoiminta alkoi vakiintua vuoden 2008 lopulla, ja sitä kehitetään edelleen vuonna 2009.

Vuosi on ollut kokonaisuutena tuloksiltaan erinomai-nen. Tällaiseen tulokseen pääseminen vuonna 2008, jota luonnehti yliopistolain valmistelu, rakenteellinen kehit-täminen sekä talouden turbulenssi, antaa vahvaa uskoa Vaasan yliopiston tuloksentekokykyyn ja kiinnostavuu-teen uuden yliopistolain vaativissa puitteissa.

Vuosi on ollut kokonaisuutena

tuloksiltaan erinomainen.

Matti Jakobssonrehtori

Tutkintovuoden

tilinpäätös


Yhteistyö Åbo Akademin kanssa laajeneeVaasan yliopisto ja Åbo Akademi ovat allekirjoittaneet laajen-netun yhteistyösopimuksen. Sopimuksella yliopistot tiivistävät tutkimus- ja opetustoimintaa. Yhteistyön laajentamisen taustalla ovat positiiviset kokemukset yliopistojen aiemmasta yhteistyöstä Vaasassa. Uusi sopimus korvaa aiemman, jo vuonna 1991 alle-kirjoitetun sopimuksen.

Yliopistot tukevat toisiaan tutkijakoulutuksessa, toteuttavat yhteisiä tutkimusprojekteja ja koordinoivat niiden rahoitusta. Tutkimusyhteistyössä painottuvat erityisesti energian tutkimus sekä kielten didaktiikan ja kielikylvyn tutkimus.

Opetustoiminnassa yhteistyötä on tarkoitus tehdä järjestä-mällä yhdessä opintojaksoja tai suurempia opintokokonaisuuk-sia ja kutsumalla yhdessä vierailevia luennoitsijoita. Opiskelijat, kansainväliset opiskelijat mukaan lukien, voivat hakea oikeutta suorittaa tutkintoon liitettäviä opintoja yhteistyöyliopistossa.

Yliopiston syksyllä 2008 lanseeraamassa varainhankintakam-panjassa julkistettiin ensimmäiset lahjoitukset alkuvuodesta. Vaasan Ekonomit ja Vaasan Teknillinen Seura lahjoittivat Vaa-san yliopiston rahastoon kumpikin 2 500 euroa. Lahjoituksil-laan yhdistykset haluavat kannustaa yliopistoa kehittymään erityisesti liiketoimintaosaamiseen keskittyvänä yliopistona.

Ekonomit tukevat lahjoitussummallaan yliopiston kaup-patieteellisen alan kehittämistä. Teknillisen Seuran lahjoitus suunnataan tekniikan alan, erityisesti energiatekniikan vahvis-tamiseen. Vastineeksi molemmat yhdistykset saavat yliopiston pääauditoriosta oman nimikkotuolinsa.

Uusi yliopistolaki muuttaa yliopistojen oikeudellista ja taloudellista asemaa. Kerätyistä varoista muodostuu yliopis-ton peruspääoma, jonka tuotolla voidaan kehittää ja vahvis-taa yliopiston toimintaa. Yhdistysten puheenjohtaja Johanna Ahopelto kertoo yhdistysten haluavan esimerkillään kannustaa mukaan alueen teollisuus- ja elinkeinoelämän edustajia sekä yliopiston nykyisiä ja tulevia alumneja.

Vaasan Ekonomit –Vasa Ekonomer ry. on yksi Suomen Eko-nomiliitto SEFEn vanhimmista jäsenyhdistyksistä. Jäseniä sillä on 800. Vaasan Teknillisellä Seuralla on noin 370 jäsentä, ja se kuuluu Tekniikan Akateemisten Liitoon.

Uutta yhteistyösopimusta allekirjoittamassa Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson ja Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen.

Yhdistysten puheenjohtaja Johanna Ahopelto ja varainhankinnan vastuuhenkilö Jouko Havunen hymyilevät yksissä tuumin lahjoitustilai-suuden jälkeen.

Vaasan Ekonomit ja Teknillinen Seura tukemaan kauppatieteitä ja tekniikkaa

5

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2009

Uudet professorit esittäytyivät vuosijuhlassa 27.1.2009Vuonna 2008 virkaan uusina nimitetyt professorit, KTT Peter Gabrielsson ja FT Nina Pilke, valmiina pitämään virkaanastujaisesitelmänsä yliopiston vuosipäi-vän juhlassa. Gabrielssonin professuurin alana on kansainvälinen liiketoiminta, erityisesti kansainvälinen markkinointi. Pilke puolestaan on tuore ruotsin kielen professori.

VEI mukaan merkittävään energia-alan verkostoon Vaasan energiainstituutti (VEI) on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen kolmen kotimaisen energia-alan tutkimusyhteisön kanssa. Vaasan, Jy-väskylän, Kuopion ja Lahden tutkimuskeskittymien muodostama alan yhteistyöverkosto mahdollistaa koko energiantuotantoketjun kattavan tutkimuksen. Ainutlaatuisen yhteistyön avulla rajalliset tutkimusresurs-sit voidaan jakaa tutkimusyhteisöjen kesken ja samalla välttää päällek-käisyydet tutkimusaiheissa.

Tutkimustyön tuloksista hyötyvät eniten tavalliset kuluttajat. En-simmäisiksi tutkimuskokonaisuuksiksi on määritelty integroidut, uusiu-tuvat energiaratkaisut omakotitalojen lämmityksessä sekä energialäh-teen elinkaaritarkastelu ympäristö- ja terveysvaikutukset huomioiden.

Teknillisen tiedekunnan dekaanin, Matti Linnan mukaan verkosto mahdollistaa entistä laajemmat tutkimushankkeet. Verkostossa on kar-toitettu kaikkien osapuolten osaamisalueet, jolloin voidaan painottaa kunkin tutkimusyhteisön vahvuuksia.

VEI on Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja Levón-instituutin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa perustama energia-alan osaamisen yhdistävä yhteistyöorganisaatio.

Tutkijan uraa on tähän asti tehty yliopistoissa hyvin eri-laisilla tehtävänimikkeillä, mutta ura-askeleita selkiin-nytetään nyt kaikissa yliopistoissa. Vaasan yliopistossa neliportainen tutkijan ja opettajan urarakenne otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.

Käytöstä poistuu vähitellen useita ammattinimikkei-tä, joista tutuin lienee assistentti. Tohtorin tutkintoon tähtäävä jatko-opiskelija on tästä lähin nimikkeeltään tohtorikoulutettava. Tutkinnon suorittamisen jälkeen vaihtoehtoina ovat tutkijatohtorin tai jos työ on opetus-painotteista, yliopisto-opettajan nimikkeet.

Kun tohtorille karttuu lisää kokemusta itsenäisestä tutkimustyöstä, vaihtoehtona ovat yliopistotutkijan tai yliopistonlehtorin vakanssit. Neljäntenä uravaiheena ovat professorin tai tutkimusjohtajan tehtävät.

Yhtenäisen nimikkeistön uskotaan selkiyttävän yli-opistotehtäviä ja tarjoavan selkeän uramallin yliopisto-työstä kiinnostuneille tutkijoille ja opettajille.

Yliopisto selvittää omaa yhteiskunnallista vuorovaikutus-taan helmikuussa käynnistyneessä tutkimuksella. Tutki-muksella tarkastellaan, millainen käsitys eri sidosryhmillä on yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja miten vuorovaikutus on kehittynyt 2000-luvulla. Sillä kartoitetaan myös, mitä vaikuttavuuden kriteerejä yli-opistolle asetetaan tulevaisuudessa ja miten yliopiston tulisi niihin valmistautua. Edellisen kerran yliopiston vaikuttavuutta tutkittiin vuonna 2002.

Tutkimuksen johtajana on tutkimuspäällikkö Kimmo Riusala Levón-instituutista ja asiantuntijana aluetieteen professori Hannu Katajamäki. Käytännön selvitystyön toteuttaa projektipäällikkö Miia Mäntylä yhteistyössä Heli Siirilän kanssa.

Tutkimuksessa haastatellaan Pohjanmaan sekä Ete-lä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien yritysjohtoa, alue-kehittäjiä sekä sanomalehtien päätoimittajia. Yliopiston henkilökunnan näkemyksiä selvitetään sähköisellä ky-selyllä ja haastatteluilla. Alueen asukkaita lähestytään postikyselyllä. Raportin on tarkoitus valmistua elokuun loppuun mennessä.

Yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta selvitetään tutkimuksella

Tutkijanuralle neljä porrasta

TEKSTI Ari SalminenKUVAT Hallintotieteiden tiedekunnan kuva-arkisto


Koulutusideasta toteutukseenYhteiskunta- ja hallintotieteellinen ala käynnistyi yliopistossa suun-nitteluvaiheiden jälkeen vuonna 1983. Ainakin jälkeenpäin kat-sottuna koulutustehtävä ja -profi ili saatiin likipitäen kohdalleen jo alusta saakka. Monet peruslinjaukset ovat säilyneet yllättävän pitkään, vaikka sisällölliset muutokset ovat tietysti olleet suuria. Tuskinpa 1980-luvun kurssivaatimuksista on enää mitään tähdel-listä jäljellä.

Tulevan hallintotieteilijän ammattikuva rakentui alusta asti suh-teellisen avaralle perustalle, julkisen toiminnan ja julkisten tehtävien yleiseen asiantuntemukseen. Koulutus muotoutui ns. generalisti-idean mukaisesti, jolloin opittu teoria ja yleiset opit on hyvin kyetty viemään ja soveltamaan käytäntöön.

Myös tutkimukseen haettiin vähitellen tuoreita lähtökohtia. Hallintovertailun vaasalainen ’koulukunta’ on tietysti kehittynyt vuosikymmenten aikana. Vertaileva ote on ollut luonteva ratkaisu tieteellisessä tutkimuksessa ylittää julkisen ja yksityisen sektorin rajat, katsella suomalaista hallintoa kansainvälisessä kontekstissa ja profi loitua komparativisteina suhteessa muihin tutkimusyhteisöihin ja ulkopuolisen rahoituksen hankkeisiin.

Muutos on jatkuvaaToimintaympäristö on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Erotan kolme keskenään erilaista ajanjaksoa. 1980-luvulla elettiin hyvin-vointivaltion kautta, jossa julkisen vallan ohjaava ja valvova rooli yhteiskunnassa oli keskeinen. Opetuksen ja tutkimuksen keskiössä oli pidettävä byrokratiateoriat, suunnittelumallit ja hyvinvointival-tion hallinnolliset rakenteet.

Kuten tiedetään, julkisen vallan rooli on merkittävästi muuttu-nut ja rajoittunut suhteessa markkinoiden toimintaan. Opetuksen ja osin myös tutkimuksen perustaa arvioitiin sisällöllisesti uudelleen 1990-luvulla vahvistamalla toisenlaisia lähestymistapoja. Innostus suuntautui managerialismiin, markkinaohjautuvuuteen ja yksityis-tämiseen sekä palvelutuotannon organisoinnin uusiin vaihtoehtoi-hin.

Vaasan yliopiston hallintotieteet

Ari Salminen on hallintotieteen professori ja Vaasan yliopiston rehtori vuosilta 1994–98. Hän on ollut alusta asti mukana suunnit-telemassa hallintotieteellisen alan opetuksen ja tutkimuksen sisältöä.

Tutkimus- ja opiskelijalähtöisesti ajan hengessä 25VUOTTA

Ensimmäinen maisteripromootio vuodelta 1988. Nuoret maisterit poseeraavat kaupungintalolla järjestetyissä tanssiaisissa.


Tällä vuosikymmenellä ainakin retorisella tasolla julkinen hallinto muuntuu yhä sel-vemmin julkiseksi palveluksi. Samalla jul-kisen vallan keinovalikoimat ovat jälleen taloudessa vahvistumassa. Regulaatio, kontrolli, mutta myös uusi sopimuksel-lisuus, palvelutyön tuottavuus ja eettiset kysymykset sekä strateginen julkisjohta-minen ovat nyt teoriassa ja käytännössä hallintotieteilijälle tärkeitä aiheita.

Profi ilin hiontaSekin on tullut todistettua, että 1980-lu-vun odotukset laajan yhteiskuntatie-teellisen alan kehittämiseksi Vaasan yli-opistoon eivät täyttyneet. Tiedekunnan profi ilia tarkennettiin 2000-luvun alussa siten, että nimi muutettiin vastaamaan paremmin toiminnan sisältöä. Yhteiskun-tatieteellinen tiedekunta muuttui hallin-totieteiden tiedekunnaksi.

Yliopiston rakenteessa hallintotietei-den ala on jo jonkin aikaa muistuttanut school-tyyppistä ratkaisua, joista on hy-viä kansainvälisiä esimerkkejä. Parhaalta ratkaisulta näyttää Vaasa School of Go-vernance -tyyppinen kokonaisuus.

Tiedekunnan tutkimusprofi ili raken-tuu perustutkimukseen ja tieteenalojen erityisosaamiseen, kuten julkiseen johta-miseen, hyvään hallintoon ja vertailu- ja arviointitutkimukseen. Tiedekunnassa on varteenotettavia näyttöjä siitä, että tutkimustuloksia on julkaistu sekä kan-

sainvälisillä foorumeilla että toteutettu laajamittaisesti myös ulkopuolisen tutki-musrahoituksen avulla.

Niukan resurssoinnin oloissa tiede-kunta on pyrkinyt siihen, että tieteenalat ovat integroituneet tiiviisti järjestäessään opetusta. Suurimman vastuun ovat kan-taneet hallintotiede/julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallin-totiede, aluetiede, sosiologia ja fi losofi a. Tiedekuntaan on vakiintunut erillinen englanninkielinen maisteriohjelma yh-dessä humanistisen tiedekunnan kanssa.

Tuloksistakin voi olla ylpeä. Ensim-mäiset hallintotieteiden maisterit val-mistuivat vuonna 1987. Vuoden 2008 lopussa tiedekunnasta on valmistunut lähes 700 maisteria, 38 lisensiaattia ja 22 tohtoria. Yleinen käsitys on ollut, että valmistuneille on toistaiseksi löyty-nyt mielekkäitä työtehtäviä. Esimerkiksi palaute alumneilta kertoo, että tutkinto riittää hyvin muuttuvan työelämän tar-peisiin.

Osaajille on aina tarvetta Vaikka kuluneet 25 vuotta ovat olleet alalle haasteita täynnä, meno ei ainakaan hidastu tulevina aikoina. Julkisen hal-linnon asiantuntijuutta on akateemisen koulutuksen sisältöinä jatkuvasti kehitet-tävä yhteiskunnan, hallinnon ja globaalin ympäristön tarpeita ajatellen. Tutkinnon kehitystyötä on aina tehty tiiviissä vuoro-

vaikutuksessa opiskelijoihin ja osin myös valmistuneisiin.

Valmistuneiden työllistyminen näyt-tää hyvältä jatkossa. Vaikka volyymi voi olla pienempi, osaajille on aina tarvetta. Myös tohtoreita tarvitaan julkisessa hal-linnossa. Kymmenen vuoden sisällä uusi virkamiespolvi astuu valtion ja kuntien asiantuntijatehtäviin. Euroopan unionin työvaltaiset virastot rekrytoivat jatkuvas-ti hallinnon asiantuntijoita.

Jotta saadaan parhaat opiskelijat rekrytoitua ja pidettyä opiskeluaikainen motivaatio korkealla, tiedeyhteisön yksi keskeinen kysymys on yhä uudelleen se, miten koulutus voidaan myönteisesti pe-rustella opiskelijalle: mitä on hallinnon asiantuntijatyön mielekkyys ja merkityk-sellisyys ja mitä on oikeastaan julkinen palvelu ja sen eetos.

Joukko promovoituja tohtoreita promoottori Ari Salmisen (3. vasemmalta) ympärillä vuo-den 2006 tohtoripromootiossa.

u -

-t n -

Hallintotieteilijät kevätjuhlissa Vaasan upseerikerholla, ”joskus 90-luvulla”.


Professori Mäkinen vastaa julkisoike-uden oppiaineen opetuksesta ja tutki-muksesta. Vaikka suuri osa professorin ajasta menee opetukseen ja ohjaukseen, ja jatko-opiskelijoitakin on kohtalaisen pal-jon, riittää Mäkisellä tarmoa myös oman tutkimuksen tekoon.

Parhaillaan professori on mukana kahdessa tutkimushankkeessa, joissa pohditaan hänen vahvuusalaansa, hyvään hallintoon ja sen oikeudellisiin reunaeh-

toihin liittyviä kysymyksiä. Kunnallisva-lituksen kehittämistä käsittelevä tutkimus on jo loppusuoralla, ja tuloksia voidaan odotella ensi syksynä. Toinen, syrjäyty-misen ajankohtaiseen teemaan pureutuva tutkimusprojekti alkoi vuonna 2008.

Kunnallisvalitus – kiusantekoa vai aitoa huolenkantoa?Mäkisen syksyllä valmistuvan tutkimuk-sen aiheena on kunnallisvalitusjärjestel-mä ja sen toimivuuden selvittäminen.

– Koska kunnan itsehallinto on poh-jimmiltaan kunnan asukkaan itsehallin-toa, on kuntalaisilla näin myös lakisäätei-nen oikeus valvoa päättäjiä. Tarkastelen tutkimuksessani, mitä kunnallinen itse-hallinto tänä päivänä on. Voidaanko siitä nykyajattelun valossa johtaa, että kunnan jäsenellä on oikeus valittaa kunnan pää-töksestä vai voitaisiinko valitusoikeus rajata vaan asianosaisille.

– Lisäksi tutkin, mistä asioista kun-nallisvalituksia tehdään. Kuinka niille käy tuomioistuimessa, ilmentävätkö ne pelkkää kiusantekoa vai onko taustalla ihan oikeita intressejä ja tarpeita, profes-sori jatkaa.

Analyysinsä pohjalta Mäkinen tu-lee esittämään joko kunnallisvalituksen säilyttämistä sellaisenaan, sen osittaista muuttamista tai siirtymistä yhteen vali-tuslajiin. Tällöin valitusoikeus olisi vain niillä, joita asia koskee.

Yhteistyössä alan ammattilaisten kanssaTutkimus linkittyy laajempaan oikeusmi-nisteriön käynnistämään hankkeeseen, jossa valmistellaan hallintolainkäyttö-lain uudistamista ja jonka asiantuntija-ryhmässä Mäkinen istuu toista vuotta. Ryhmässä professori on päässyt omien sanojensa mukaan näköalapaikalle – haastattelemaan laaja-alaisesti asiantun-tijoita ja vierailemaan monissa eri tuo-mioistuimissa. Tuomioistuinten tullessa puheeksi professori esittää kiitoksen Vaa-san hallinto-oikeudelle.

– Meillä on hyvät suhteet ja olemme tehneet paljon yhteistyötä. Heillä on tar-jota työharjoittelumahdollisuuksia opis-kelijoillemme, ja saamme vieraiksi mie-lenkiintoisia luennoitsijoita. Opiskelijat ovat olleet tähän erittäin tyytyväisiä, sillä näin he saavat käytännön tietoa tuomio-istuimen työskentelystä.

Monitieteisesti syrjäytymistä vastaan Jos kunnallisvalitukset herättävät yhteis-kunnallista keskustelua, niin tekee myös Mäkisen tuoreimman tutkimusprojektin pääteema – syrjäytyminen. Syrjäytymisen oikeudelliset pidäkkeet -nimisessä hank-keessa pureudutaan tekijöihin, jotka ai-heuttavat tai ehkäisevät syrjäytymistä. Aihetta tarkastellaan hyvin laaja-alaisesti elämän ja yhteiskunnan eri aloilla. Lä-hemmin tarkastelussa ovat sosiaalilain-säädäntö, työelämä, aikuiskoulutus ja asuminen.

Kunnallisvalitusten tarpeellisuudesta käydään julkisuudessa aika ajoin vilkasta keskustelua. Puhutaan kiusantekovalituksista ja ammattivalittajis-ta, jotka tarkoituksella hidastavat merkittäviä hankkeita. Professori Eija Mäkinen selvittää tutkimuksessaan valitusjärjestelmän toimivuutta.

TEKSTI Ninna KujalaKUVAT Ninna Kujala ja Ilpo Luoto

Vaasan yliopiston hallintotieteet25VUOTTA

julkisoikeuden näkökulmastaEija Mäkinen tutkii kunnallisvalituksia ja syrjäytymistä


– Tutkimme, onko lainsäädäntömme syr-jäytymistä estävää. Laista pitäisi löytyä ne perusoikeuksien elementit, jotka takaavat meille sosiaalisen turvallisuuden, oikeu-den elämään ja terveyteen, mahdollisuu-den asua kohtuullisesti ja niin edelleen. Tutkimme, ovatko nämä todella laissa sisällytettyinä ja miten ne käytännössä toimivat, kertoo Mäkinen.

Konsortiona toteutettava hanke käynnistyi sosiaali- ja koulutusoikeuden professori Pentti Arajärven aloitteesta ja sai rahoituksen vuodesta 2008 alkaen. Hankkeessa on tutkijoita Vaasan yliopis-ton lisäksi Kuopion ja Joensuun yliopis-tosta sekä entisestä Stakesista. Mäkinen kertoo tutkijaryhmän muodostavan mo-nitieteisen kokonaisuuden.

– Hanketta käynnistettäessä kat-sottiin, mitä osaamista eri yliopistoissa on. Ihmiset ovat sitten löytäneet toinen toisensa yli yliopistojen ja tieteenalojen.

Tutkimuksen teema on meillä kaikilla sama, mutta kukin toimii omalla allaan, professori pohtii yhteistyötä.

Vaasan yliopiston päätutkijana hank-keessa toimii hallintotieteiden lisensiaatti Jan-Erik Helenelund, joka työstää väitös-kirjaansa professori Mäkisen ohjaukses-sa. Tuleva väitös käsittelee asumisoikeut-ta asunnottomuuden näkökulmasta.

– Asunnottomat kuuluvat kaikkein vaikeimmin syrjäytyneisiin. Esimerkiksi tuoreen avioeron läpikäyneet miehet ovat yksi merkittävä asunnottomien ryhmä. He ovat usein vielä töissä, mutta totaa-lisen syrjäytymisen vaaravyöhykkeessä, Helenelund toteaa.

Sekä Helenelund että Mäkinen ovat yhtä mieltä oikeudellisten pidäkkeiden välttämättömyydestä. Mäkisen mukaan kaikenkestävän yhteiskunnallisen kehityk-sen perusedellytys on, että pystytään luo-maan pidäkkeitä, jotta kukaan ei syrjäydy.

Pieni, mutta dynaaminen oppiaineVaasan yliopistossa julkisoikeuden oppi-aine profi loituu hallinnon juridiikkaan, ja juuri tässä sen opiskelu eroaa oikeustie-teellisestä maisterikoulutuksesta. Valmis-tuneista tulee Mäkisen sanoin ”hallinnon asiantuntijoita ja johtajia, joilla on vahva oikeudellinen osaaminen”.

– Valmistuvilla on oikeudellisen osaa-misen lisäksi tiedekunnan tarjoamaa muuta hallinnollista osaamista sekä sivu-aineella hankittua, vaikkapa taloudellista osaamista. He ovat erittäin haluttuja työ-markkinoilla, professori kuvailee.

Tutkimusrintamalla julkisoikeudessa näyttää tällä hetkellä lupaavalta. Mäki-sen mukaan tulossa on aiheeltaan mielen-kiintoisia ja teoreettisestikin haasteellisia väitöskirjoja. Myös tutkimusryhmien muodostaminen on hyvällä alulla.

Syrjäytymistä tutkivan konsortion ensimmäinen yhteinen seminaari pidettiin Vaasassa kesällä 2008. Vaasan yliopiston tutkijat, Eija Mäkinen ja Jan-Erik Helenelund kuvassa oikealla. Konsortion johtaja, professori Pentti Arajärvi keskellä.

Nuorille tehtävä kyselytutkimus tuo hallinnon eettisyyden tutkimiseen uudenlaista näkökulmaa. Aihe ontemmannut tutkijatohtori Kirsi Lähdesmäen mukaansa.

Hyvää hallintoa Hallintotieteiden tutkijatohtori Kirsi Lähdesmäen lukiolaisille suun-natun kyselylomakkeen otsikko puhuttelee ja asettaa mielenkiin-toisen kysymyksen. Valmisteilla on tutkimus, jossa selvitetään nuorten käsityksiä hallinnon eettisyydestä.

TEKSTI ja KUVA Linda Lindqvist



10


11

Lähdesmäen nuorisotutkimus hallinnon eettisyydestä on osa hallintotieteiden tut-kimushanketta Kansalaiset ensin? Eet-tinen hallinto kansalaisten arvioimana, jossa kartoitetaan kansalaisten käsityksiä hallinnon etiikasta. Professori Ari Salmi-sen johtama tutkimusryhmä on saanut hankkeelleen Suomen Akatemian rahoi-tuksen vuosiksi 2008–10.

– On tärkeää kysyä kansalaisilta heidän näkemyksiään julkisen hallinnon palveluista sekä miten he arvioivat hallin-non eettisyyttä. Aiemmil-le tutkimuksille on ollut leimallista tarkastella hallintoa sisältä päin. Kansalaisten näkökul-man tarkastelu on meille uudenlainen näkökulma, Lähdesmäki taustoittaa.

Huomiota nuorten näkemyksilleNew Public Managementista ja valtion keskushallinnon uudistuksista väitelleelle ja johtajuutta aiemmin tutkineelle Läh-desmäelle nuorisotutkimus tuli hivenen yllättäen.

– Kun tarjottiin mahdollisuutta tehdä nuorisotutkimusta, olin alkuun hieman epäileväinen, sillä taustani on erilaisessa tutkimuksessa.

Kirjallisuuden lukeminen ja tarkempi paneutuminen asiaan kuitenkin muutti-vat Lähdesmäen käsityksen hetkessä.

– Olen ihan myyty tähän aiheeseen ja odotan jo innolla tutkimuksen tuloksia, hän nauraa.

– Aihe on todella virkistävä, ja nuor-ten mielipiteiden kartoittaminen on aja-tuksena tuore. Heidän suhtautumisensa asioihin on aitoa ja vilpitöntä.

Nuorten ajatuksia ei ole aiemmin hallintotieteissä juurikaan tutkittu. Vaik-ka nuorisotutkimusta tehdään paljon ja vuosittaisissa laaja-alaisissa nuorisoba-

rometreissa nostetaan esiin erilaisia tee-moja, ovat nuorten käsitykset hallinnosta jääneet huomiotta.

Lähdesmäki siirtyi vuoden alussa yliassistentin virastaan tutkijatohtoriksi valmistellakseen tutkimustaan kokopäi-väisesti. Toukokuun lopulla hän palaa yliassistentin virkaansa viimeistelemään tutkimusta.

Tutkijatohtorina työskentelyn Lähdes-mäki näkee yliopisto-opet-tajalle mahdollisuutena.

– On hyvä saada vä-lillä tilaisuus tehdä tutki-musta vain siihen keskit-tyen, vaikka itse pidän paljon myös opettami-sesta. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on valtavan antoisaa. Tutkimusaiheestaan hän pohtiikin saavansa pait-

si vaihtoehtoja uusiin tutkimuksiin myös uudenlaista näkökulmaa opetukseen.

Kunnon kansalaisia, menestyjiä ja luusereitaNuorten käsityksiä hallinnon eettisyydes-tä kartoitetaan kyselylomakkeen avulla, jonka saavat täytettäväkseen lukion yk-kös- ja kakkosvuosikurssilaiset Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan lukioista.

Nuorilta kysytään, millainen on kun-non aikuinen kansalainen ja millainen Suomi on vuonna 2030. Kysymyksiä on myös politiikasta ja vaikuttamisesta sekä julkisiin palveluihin liittyvistä arvoista.

– Kunnon kansalainen -teemassa kä-sitellään äänestämistä, osallistumista yh-teiskunnallisiin päätöksiin, suvaitsevuutta maahanmuuttajia kohtaa ja kuluttajakäyt-täytymistä, Lähdesmäki valottaa.

– Kysymykset on pyritty pitämään nuorten kokemuspiiriin sopivina.

Lähdesmäki pitää kiinnostavana nuorten ajatuksia yhteiskunnan tulevai-

suudesta. Ympäristötietous voi teemana nousta nuorten vastauksissa esiin.

– Huoli maapallon tilasta, energian säästäminen, jätteiden lajittelu, nämä voisivat nousta nuorten arvoasteikoissa korkealle.

– Nuoret saattavat myös aistia yhteis-kunnassa tietyntyyppisiä ongelmia, kuten rikollisuutta, väkivaltaa sekä nuorten yli-velkaantumista, hän jatkaa.

Pinnalle nousevat myös käsitykset yh-teiskunnan muutoksesta.

– Onko yhteiskunta nuorten mielestä muuttumassa epäoikeudenmukaiseksi eli onko syntymässä selkeä jako menestyjiin ja luusereihin. Nuorten näkemykset tässä asiassa peilaavat tavallaan nykyisiä talou-den näkymiä.

Tuloksia loppuvuodestaTutkimusraportti julkaistaan loppuvuo-desta. Suunnitteilla on myös artikkeleita ja tulosten esittelyä kansainvälisissä kon-ferensseissa. Joidenkin kysymysten osalta Lähdesmäki peilaa tutkimustuloksia al-kuvuodesta ilmestyneeseen Ari Salmisen ja Rinna Ikola-Norrbackan kansalaisky-selyn pohjalta tehtyyn tutkimusraporttiin Kuullaanko meitä? Eettinen hallinto ja kansalaiset.

– On mielenkiintoista nähdä millaisia yhtymäkohtia tai eroavaisuuksia ilmenee, Lähdesmäki miettii.

Kysymys tutkijan omasta näkemykses-tä hallinnon eettisyyteen saa Lähdesmäen mietteliääksi. Suomalaisia yhteiskuntata-hoja ja virkamiehiä hän pitää luotettavina.

– Kansalaiset otetaan hyvin huomi-oon julkisten palveluiden asiakkaana ja uudistusten myötä kansalaisten tarpeisiin ja joustavaan palveluun kiinnitetään en-tistä enemmän huomiota. Tutkimuksen valmistuttua nähdään, mitä nuoret näistä asioista ajattelevat.

– ketä kiinnostaa?

Nuorten näkemysten tutkiminen

uutta hallintotieteissä



Yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotie-teen opiskelijat paneutuivat alansa pal-velutarjonnan uudistamiseen koko viime syyslukukauden kahdeksan opintopisteen kurssilla. Sille saivat ilmoittautua pääai-neen missä tahansa vaiheessa olevat opis-kelijat.

Tavoitteena oli tuottaa kattava eh-dotus Suomen Lääkäriliiton kilpailuun uudesta uljaasta terveydenhuollosta. Tu-loksena oli yksi kolmesta koko kilpailun parhaasta mallista, jotka kaikki esiteltiin alan asiantuntijoille ja poliitikoille tam-mikuussa lääkäripäivillä Helsingissä.

Kilpailutyössä ehdotetaan monien uudistusten joukossa kansalaisille valin-nanmahdollisuutta verotus- tai vakuutus-pohjaisen mallin välillä, moniammatillis-ten tiimien perustamista ja kolmannen sektorin mukaan ottoa palvelujen tuot-tamiseen.

Lääkäripäivien asiantuntijat kiitte-livät mallia erityisesti ekologisuuden ja kestävän kehityksen huomioimisesta kai-kessa toiminnassa sekä ennaltaehkäise-vään toimintaan paneutumisesta. Kiitosta sai taloudellisuuden ja kustannustehok-kuuden korostaminen jo alan osaajien koulutuksessa.

Kilpailukutsuja lähetettiin noin pa-rikymmentä, mutta Vaasan yliopiston ehdotus oli silti ainoa perustutkintovai-heen opiskelijoiden kilpailuun laatima ehdotus.

– Lähtökohta oli meille haastava teh-tävän laajuuden takia, toteaa professori Pirkko Vartiainen.

Kurssille osallistui kaikkiaan 30 opis-kelijaa, jotka työstivät aihetta ensin pien-ryhmissä. Kurssin kuluessa töitä esiteltiin alan asiantuntijoille, ja saatiin heiltä ar-vokasta palautetta.

Osallistavaa oppimista käytännönläheisestiAsiantuntijoiden mukana olo antoi opis-kelijoille palautteen lisäksi keskusteluko-kemusta.

– Niinä päivinä aika tuntui aina lop-puvan kesken, muistelee opiskelija Kaisa Hurtig.

Esittelykokemus olikin hyvää har-joitusta lääkäripäiville, jossa Hurtig oli yhdessä Juha-Matti Savelan kanssa tunti-kausia tentattavana vaasalaisten mallista.

Tiiviydestään huolimatta kurssi oli opiskelijoille mieleenpainuva.

– Ryhmän henki oli aivan loistava, ja kurssin aikana oli hyvä tunnelma. Kurssilla uskallettiin tosiaan tehdä esi-tyksiä ja antaa palautetta, toteaa Jaana Sandström, jolla kuten monilla muillakin kurssilaisilla on jo kokemusta alan töistä.

Kilpailumenestys ei tuonut laitoksel-le rahallista hyötyä, mutta näkyvyyttä kylläkin. Kolme parasta mallia esitellään Lääkärilehdessä, ja sosiaali- ja terveys-ministeriö on kertonut käyttävänsä niitä

Jotain ihan muuta menestyi kilpailussa

Sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan järjestää kokonaan uudelta pohjalta – näin ainakin suunnitelmissa.

Uusi ajattelu voidaan silti ottaa myös vakavasti, ja saada siitä vinkkejä toiminnan kehittämiseen.

uuden terveydenhuoltolain suunnittelus-sa tänä keväänä.

Tilausta osaamisella on muuallakin. Oppiaineessa ollaan parhaillaan mietti-mässä miten järjestää terveyskeskusten toimintaa uudelleen sosiaali- ja terveys-ministeriön toimeksiannosta.

Sosiaali- ja terveyshallintotiede onkin Suomessa ainoa kaikki yliopistotutkin-not mahdollistava oppiaine, jossa sekä sosiaali- että terveysala on sisällöllisesti yhdistettynä samaan pääaineohjelmaan. Opetus ja tutkimus kiinnittyvät vahvasti hyvinvointiyhteiskunnan ja -palveluiden tematiikkaan.

TEKSTI Virpi ViertolaKUVA Ninna Kujala

Terveydenhuollon uuden mallin kehittäjillä on hyvä mieli tiiviin syksyn jälkeen. Tutuista kurssilai-sista löytyy helposti kumppaneita ryhmätöihin myös jatkossa.

Lääkäriliiton kilpailussa menestyneen mallin kehittäjiä olivat opiskelijat Kirsi Haavisto, Satu Hautamäki, Mirjam Holma, Kaisa Hurtig, Jutta Leino, Annukka Niemi, Sanna Peltonen, Jaana Sandström, Juha-Matti Savela, Katja Tiitinen ja Tuija Viitala.


TEKSTI Merja PirttikoskiKUVAT Ninna Kujala

Vaasan yliopiston matemaattisten ainei-den opetuksella on pitkä historia taka-naan. Menetelmätieteiden laitos muuttui vuosien saatossa itsenäiseksi matemaat-tisten tieteiden laitokseksi, ja oppiaineiksi muodostuivat matematiikka, talousmate-matiikka ja tilastotiede. Tutkinto-opiske-lijoita näillä aineilla ei ole, vaan ne tuotta-vat sivuaineopetusta yliopiston kaikkiin tutkintoihin. Laitoksen jatko-opiskelijat tulevat yleensä muista korkeakouluista ja suorittavat joko kauppatieteen tohtorin tai fi losofi an tohtorin tutkinnon.

Tutkimustoiminta suuntautuu vah-vasti sovellusalueille, joissa painottuvat liiketaloustiede, rahoitus ja tilinpäätösa-nalyysi sekä tekniikka.

Laaja-alaista osaamistaLaitokselta löytyy kansainvälisesti tun-nustettuja tutkijoita. Laitoksen johtajan, professori Seppo Hassin operaattoriteo-rian tutkimus on aktiivista ja hyvin ar-vostettua. Myös matematiikan lehtori,

dosentti Marko Moision tietotekniikassa sovellettavia algebran ja lukuteorian tut-kimuksia on julkaistu alan merkittävim-missä lehdissä.

– Emeritusprofessori Ilkka Virtanen vei matemaattisen osaamisen käytäntöön, kuten tilinpäätösanalyysien tekemiseen. Tilastotieteen osaaminen teoriapuolella on hyvin hallussa, ja sitä on sovellettu etenkin rahoituksen tutkimukseen. Ra-hoitushan on hyvin matemaattista, ti-lastotieteen professori Seppo Pynnönen kertoo.

Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat etenkin rahoituksen alan niin kutsutut event-tutkimukset. Niissä selvitetään, kuinka erilaiset ilmoitukset, kuten pää-johtajan eroaminen tai ulkomainen in-vestointi vaikuttavat yrityksen arvoon ja sen osakekurssin kehittymiseen. Tässä on Pynnösen mukaan saatu merkittävää me-netelmällistä kehitystä aikaiseksi.

Event-tutkimusten taustalla on Pyn-nösen vuoden kestänyt vierailu Texas

A&M -yliopistossa. Siellä hän pääsi mu-kaan projektiin, jossa tutkittiin valtavaa pankkifuusiota ja sen vaikutusta asiakas-yritysten arvoon. Amerikkalaisen kump-panin kanssa meneillään on myös mer-kittävä tutkimus, joka liittyy rahoituksen tasapainomalliin. Lisäksi laitoksella on useita investointitoimintaan liittyviä tut-kimushankkeita.

Tilastotiedettä ja matematiikkaa so-velletaan lähes joka alueella. Tutkimus on yleensä ongelmalähtöistä.

– Ekonometria, biometria, kemomet-ria... Nämä ”metriat” viittaavat siihen, että tutkimuksessa hyödynnetään tilas-tollisia ja matemaattisia menetelmiä. Esimerkiksi lääketieteissä tehdään paljon empiiristä tutkimusta, joka sitten analy-soidaan tilastotieteellisin keinoin, Pynnö-nen selittää.

Tutkimusprojektit sitovat vuosiksiTutkijoilla on usein monia päällekkäisiä tutkimusprojekteja.

Ihmisen saavutuksista suurinta tutkitaan Vaasassa kansainvälisesti

Atomifyysikko Saksasta, mate-maatikko Hollannista ja tähti-tieteilijä Suomesta; useita ulko-maisia tutkijavierailuja vuosittain. Matemaattisten tieteiden laitok-sella on kansainvälinen tunnelma. Tutkijat ovat monessa mukana ja keräävät tunnustusta maailmalta.

>>


14


14

– Jotenkin sitä oppii, että projekteja viedään niin kuin kappale kerrallaan eteenpäin. Internetistä on iso apu. Tut-kimusryhmät ovat kansainvälisiä, ja kä-sikirjoitusta voidaan tarvittaessa vaihtaa sekunnin viiveellä. Kun tehdään yhteis-työtä valtameren yli Yhdysvaltoihin tai Australiaan, niin vastaus tulee päivän vii-veellä. Se on ihan hyvä frekvenssi.

Suuret tutkimukset ovat useamman vuoden urakoita. Yksi arviointikierros alan julkaisussa voi kestää puolikin vuot-ta.

– Tutkimuksen etenemistä voidaan ajatella kuin tehtaan liukuhihnaa; on oltava joku aloituspäässä, joku työstö-vaiheessa ja joku viimeistelemässä. Kun pitää linjan kokonaisena, niin tulosta tulee kohtuullisen tasaisena virtana. Jos työt kasautuvat johonkin kohtaan, ollaan pulassa, Pynnönen havainnollistaa.

Todennäköisyyslaskentaa terveydenhuoltoonPynnönen on itse mukana vuosina 2009–16 toteutettavassa vaasalaistutkimukses-sa, jonka tarkoituksena on ehkäistä lap-suuden lihavuutta.

– Näissä projekteissa tilastotieteilijän osuudeksi jää mallintaminen ja infor-maation etsiminen havaintoaineistosta. Hän on usein tutkimusryhmässä mukana myös yhtenä kirjoittajista. Todennäköi-syyslaskennan avulla yritetään selvittää syy-seuraus-suhteita. Lopputulema tässä kyseisessä hankkeessa on tuottaa erilai-sia raja-arvoja ja antaa ohjeistusta niille odottaville äideille, jotka kuuluvat riski-ryhmään.

Amerikan malli myös meilleYliopiston tutkimusprojektien aineiston käsittelyssä on jonkin verran mukana myös opiskelijoita. Yhdysvalloissa vie-raillessaan Pynnönen tutustui amerikka-laiseen graduate assistant -toimintaan. Siinä opiskelijat ovat mukana tutkimuk-sissa, tekevät tietokoneajoja ja perusra-portoinnin tutkimusmateriaalille. Samal-la syntyy heidän lopputyönsä.

– Tämä kuuluu systeemiin ja on todel-la hyvä tapa oppia. Välttämättä opiske-lijat eivät saa nimeään lopulliseen julkai-suun, mutta saavat käsityksen siitä, mitä tutkimustyö on. Moni nykyisistä suurista nimistä on aloittanut tutkijauransa jon-

>>

Professorit Seppo Hassi ja Seppo Pynnönen pohtivat työkseen matemaattisia ja tilastollisia kysymyksiä.

kin toisen kuuluisan tutkijan avustajina. Suomessa ei tällaista kulttuuria ole vielä syntynyt.

Tulevaisuus turvattuVaikka viime aikojen huoli nykynuorten ja vähän vanhempienkin matemaattisen taitojen ruostumisesta on aiheellinen, katsoo Pynnönen optimistisesti tulevaan.

– Paljon on tulossa lahjakkaita nuoria tutkijoita. Siinä mielessä voi olla levolli-nen.

Hän kaipaisi kuitenkin matematiikal-le keskeisempää sijaa Suomen koulujen opetussuunnitelmissa, sillä se on inhimil-lisistä saavutuksista suurimpia.

– Emme me tällaisessa teknisessä ympäristössä nyt elettäisi, ellei Newton olisi aikanaan keksinyt differentiaalilas-kentaa. Matematiikka on universaali kie-li, ja matemaattisista totuuksista ollaan samaa mieltä kaikkialla. Se on täysin ihmisen luoma rakenne, toisin kuin esi-merkiksi fysiikka. Matematiikka on kuin hiili elollisessa luonnossa; sitä tarvitaan ja se on kaikkialla, mutta se näkyy varsin vähäisesti, Pynnönen vertaa.


15

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen jatko-opiskelija Harri Raisio vietti kolme viikkoa kansainvälisessä tutkijavaihdossa Englannissa ja puoli vuotta Unkarissa.

Olen ollut tutkijavaihdossa vuosien 2008 – 2009 aikana sekä Durhamin yliopistos-sa Englannissa että Budapestin Corvinus-yliopistossa Unkarissa. Vaihtopaikat va-littiin väitöskirjaohjaajani, professori Pirkko Vartiaisen kontaktien perusteella. Näin jälkikäteen mietittynä molemmat tutkimusyhteisöt osoittautuivat erin-omaisiksi valinnoiksi.

Englannissa vietin noin kolme viikkoa keväällä 2008. Vaihtokohteenani oli Durhamin yliopiston Stocktonissa sijaitseva Wolfson-tutkimusinsti-

tuutti. Durhamin yliopisto on yksi Eng-lannin arvostetuimmista yliopistoista, joka myös näkyi yliopiston ilmapiirissä.

Kolmen viikon aikana tutustuin ins-tituutissa tehtävään tutkimukseen sekä osallistuin erilaisiin seminaareihin ja lu-entoihin. Osallistuin tutkimustyöhön, mutta tarkoitukseni oli myös luoda kon-takteja mahdollisia tulevia yhteistyöpro-jekteja varten. Erityisesti mieleeni Eng-lannin vaihtoajalta jäi sosiologi Anthony Giddensin erinomainen luento.

Unkarissa olin puoli vuotta, syys-kuusta helmikuuhun. Vaihtokohteenani oli Corvinus-yliopistossa sijaitseva ter-veystaloustieteen tutkimusinstituutti. Kuuden kuukauden aikana ehdin tehdä tutkimusta, luennoida oppiaineen opis-kelijoille, osallistua kansainvälisiin tie-

uusia näkökulmia omaan tutkimukseen

TEKSTI ja KUVAT Harri Raisio

Ek2o

Wtuutti. Durhamin

j

teellisiin seminaareihin sekä erityisesti tutustua unkarilaiseen kulttuuriin.

Unkarilaisten ystävällisyys ja vieraan-varaisuus oli heti alusta lähtien suoras-taan hämmästyttävää. Työyhteisöön mu-kaan pääsemisen suhteen ei ollut mitään ongelmia, vaikka tutkimusinstituutin tutkijaryhmä olikin hyvin tiivis. Myös yhteisiä illanviettoja ja muita sosiaalisia tapahtumia riitti runsaasti.

Tutkijavaihdot ovat mielestäni erin-omainen osa tohtoriopintojani. Jatko-opintojeni kannalta oli erittäin tärkeätä päästä tapaamaan wicked-problematiik-kaa Durhamin yliopistossa pitkään tut-kineita asiantuntijoita. Unkarissa sain työskennellä yhdessä monitieteisen tutki-jaryhmän kanssa, joka laajensi vahvasti omaa tieteellistä ajatteluani. Lisäksi sain arvokasta luennointikokemusta.

Jos minulta kysytään, kannattaisi jo-kaisen tohtoriopiskelijan lähteä tutkija-vaihtoon mikäli suinkin mahdollista.

Tutkijavaihdosta


Pitkään palvelleita yliopistolaisia muistettiin perinteisessä ystävän-päivän kahvitilaisuudessa helmikuussa. Yksi huomionosoituksen saajista oli hallintotieteiden tiedekunnan dekaani, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen, joka palkittiin yli 20-vuotisesta urasta Vaasan yliopistossa.

Alumnitoimintaan uutta puhtiaYliopisto lisää yhteistyötä entisten opiskelijoidensa eli alumnien kanssa. Vararehtori Tauno Kekäleen johtama toimikunta on asettanut työryhmän ohjaamaan alumnitoi-mintaa. Työryhmän puheenjohtajaksi ja alumnitoiminnan osa-aikaiseksi koordinaattoriksi on nimitetty suunnittelija Sami Ilomäki. Ilomäellä on kokemusta alumnitoiminnasta jo aiemmilta vuosilta.

– Aktiivisuus tulee näkymään lisääntyvän yhteydenpi-don ja toiminnan muodossa. Toimintaa on ollut ennenkin, mutta koordinoinnin kautta on tarkoitus saada sille yhtei-nen suunta, toteaa Ilomäki.

Toimintaan aktivoidaan yliopiston väkeä aina aine-järjestöjä myöten, unohtamatta kansainvälisiä alumneja. Myös sosiaalinen media tulee jatkossa näyttelemään tärke-ää osaa etenkin alumnien keskinäisessä yhteydenpidossa.

Ensi kesäkuussa Vaasassa pidettävän alumnitapahtu-man suunnittelussa ollaan jo pitkällä, ja seminaariin on uuden koordinaattorin mukaan tulossa mielenkiintoisia puhujavieraita.

Sami Ilomäki näkee alumnitoiminnan tärkeänä yliopiston suhdetoi-minnan, jatkokoulutusmahdollisuuksista tiedottamisen ja yhteyden-pidon välineenä.

Ystävänpäivänä muistettiin yliopistokonkareita

Yliopisto mukaan energia- ja ympäristöalan innovaatiokeskittymäänVaasan yliopisto on liittynyt CLEEN Oy:n osakkaaksi. CLEEN – Cluster for Energy and Environment on energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Yritys edistää alalla toimivien yritysten liiketoimintaa ja kansainvälistä menestystä innovatiivisen ja strategisen tut-kimusyhteistyön kautta.

Osakkaana yrityksessä on noin neljäkymmentä alan johtavaa yritystä, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta muun muassa vaasalaisille tutut ABB, Wärtsilä ja The Switch En-gineering. Mukana olevat yritykset sekä Suomen Akatemia ja Tekes ovat sitoutuneet tutkimuksen rahoittamiseen.

CLEEN toimii kehysyrityksenä, joka hallinnoi ja koor-dinoi tutkimushankkeissa tapahtuvaa tutkimusyhteistyötä ja hankkeiden rahoitusta. Tutkimuksen painopistealoja ovat muun muassa hiilineutraali energiantuotanto, hajautetut energiajärjestelmät, energiamarkkinat ja älykkäät sähkö-verkot. Näistä ensimmäisinä saadaan käyntiin hajautetun energian ja älykkäiden sähköverkkojen tutkimusohjelmat.

Yliopisto on ennestään mukana metallituotteiden ja ko-neenrakennusalan innovaatiokeskittymässä FIMECC Oy:ssä.


Oppimiskeskukselle vuoden 2008 opetustekoTritonian oppimiskeskuksesta on kehittynyt merkittävä henkilöstökouluttaja Vaasan korkeakouluille. Keskuksen kursseilla on vuosittain lähes 500 osallistujaa.

Käytännössä vuodesta 2001 toiminut keskus tarjoaa koulutusta sekä Vaasan yliopiston että Åbo Akademin ja Hankenin Vaasan yksiköille. Myös Vaasan ammattikorkea-koulu ja Yrkeshögskolan Novia ovat voineet käyttää kes-kuksen palveluja erillisen sopimuksen puitteissa vuodesta 2005 lähtien.

Lyhyempien kurssien lisäksi tarjolla on pitkäkestoista, kolmen lukukauden ajalle ajoittuvaa koulutusta. Pisin, 25 opintopisteen laajuinen koulutus on samalla osa Åbo Aka-demin kasvatustieteellisiä opintoja.

Suosiotaan ovat viime aikoina lisänneet yhden päivän aikana pidetyt lyhytkurssit, joilla voi päivittää ja syventää osaamistaan uusista oppimisen työkaluista.

Kursseista osa on suomenkielisiä, osa pidetään ruotsiksi ja osa englanniksi. Opetus on maksutonta, ja osallistujina on tutkijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa.

Oppimiskeskuspäällikkö Sari Tarvosen mukaan kaik-ki tiedekunnat Vaasan yliopistossa ovat ottaneet käyttöön uusia oppimisen mahdollistavia menetelmiä. Useita koulu-tukseen osallistuneita on palkittu erilaisilla hyvä opettaja -tunnustuksilla. Tarvosen mukaan kouluttautumalla voikin saada lisäarvoa tavanomaiseen vuorovaikutukselliseen ope-tukseen.

Yliopiston rehtori palkitsi oppimiskeskuksen Vuoden opetusteko -palkinnolla yliopiston vuosijuhlassa tammi-kuussa.

Yliopistokeskusten arviointiryhmä: Seinäjoen yliopistokeskuksessa vahvaa tutkimustoimintaaYliopistokeskusten valtakunnallisen arvioinnin tulokset julkistettiin tammikuun lopulla. Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi – Yliopistokeskusten arviointi -raportissa tode-taan, että maamme kuudella yliopistokeskuksella on tärkeä alueellinen rooli aikuiskoulutuksen järjestäjänä ja alueelli-sen osaamistason kohottajana. Raportin mukaan yliopisto-keskukset tarjoavat myös lisäarvoa emoyliopistoilleen vah-vistamalla niiden yhteiskunnallista ja alueellista toimintaa.

Arviointiryhmään kuulunut Vaasan yliopiston emeritus-professori Ilkka Virtanen kertoo arvioitavan kohderyhmän olleen poikkeuksellisen haastava.

– Keskukset ovat hyvin erikokoisia, rakenteellisesti ja hallinnollisesti erilaisia, ja opetuksen ja tutkimuksen keski-näinen suhde vaihtelee suuresti.

Seinäjoen yliopistokeskuksen vahvuuksiksi raportissa mainitaan etenkin vahva tutkimustoiminta ja onnistuneen tutkimusverkoston luominen. Kiitosta saavat myös alueen ja sen elinkeinoelämän voimakas sitoutuminen yliopisto-keskuksen toimintaan, mikä näkyy esimerkiksi yksityisen rahoituksen saannissa.

Noin 130 Vaasan lyseon lukion 2. vuosikurs-sin oppilasta osallistui maaliskuussa heille järjestettyyn yliopistoinfoon. Nuoret saivat tietoa opinnoista ja opiskelijaelämästä Vaasan yliopistossa, ja heillä oli mahdollisuus osallis-tua eri alojen näyteluennoille.

Lyskalaiset tutustuivat kotikaupunkinsa

yliopistoon

Natalia KitaygorodskayaTuotantotalous Information-Processing Capabilities as a Transactive Memory System: A Comparative Study of Two Distributed R&D Teams.Acta Wasaensia No. 19631.10.2008

Tuotekehitys- ja tutkimustoiminta on yritys-ten keskeisimpiä tehtäviä, sillä kilpailukykyi-siä tuotteita ja prosesseja tuottavat yritykset menestyvät markkinoilla parhaiten. Tuoteke-hitys- ja tutkimusryhmien toiminnalle oman haasteensa muodostaa kuitenkin hajauttami-nen. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan hajau-tettujen tuotekehitys- ja tutkimusryhmien toi-mintaa informaationkäsittelyn näkökulmasta.

Tutkimuksen pohjana on niin sanottu transaktiivisen muistin teoria, jota ei ole ai-emmin hyödynnetty organisaatiotutkimuk-sessa. Teorian mukaan ihmiset saattavat, sen sijaan että pyrkisivät itse muistamaan asioita, muistaa ketkä ovat kunkin alan asiantuntijoi-ta ja ottaa heihin yhteyttä tarvittaessa. Tämä “kuka tietää mitä” -muistijärjestelmä kehittyy siis ryhmässä, ihmisten keskinäisen kommuni-koinnin kautta.

Kitaygorodskayan tarkastelemien tiimien transaktiivisissa muistijärjestelmissä ja jäsen-ten keskinäisessä kommunikoinnissa korostuu paikallisuus. Tiimien jäsenet tuntevat oman paikallistiiminsä jäsenten osaamisen, mutta muualla työskentelevien jäsenten osaamisalu-eista ei ole yhtä selvää näkemystä. Myös keski-näinen vuorovaikutus on suurimmaksi osaksi paikkaan sidottua. Paikallisuuden korostumi-sesta huolimatta toinen tarkastelluista tiimeis-tä suoriutui tehtävistään erittäin hyvin. Tämä selittyi tiimin tehtävien yksinkertaisuudella.

Muistijärjestelmän kehittämiseen kannat-taa panostaa ainoastaan verrattain monimut-kaisia tehtäviä sisältävissä projekteissa. Täl-laisissa tapauksissa kehittynyt transaktiivinen muistijärjestelmä lienee tiimin suorituskyvyn kannalta oleellinen, ja siihen investoidut re-surssit saadaan takaisin tiimin suorituskyvyn kohoamisena. Yksinkertaisissa tehtävissä tran-saktiivisen muistin ja sosiaalisten suhteiden ke-hittämiseen käytetty aika voi olla jopa koko-naissuorituskykyä ajatellen haitallinen tekijä. Yksinkertaisissa tehtävissä todennäköisesti


Satu BerlinJohtaminen ja organisaatiot Innostava, lannistava, helpottava palaute: Alaisten kokemuksia ja näkemyksiä esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta. Acta Wasaensia No. 19812.12.2008

Berlinin väitöstutkimus selvittää, minkälaisina esimiesten ja alaisten väliset palautetapahtu-mat ilmenevät alaisen näkökulmasta. Viime aikoina on korostettu, etteivät alaiset vastaa-nota passiivisesti esimiehen antamia palaut-teita, vaan he luovat merkityksiä saamilleen palautteille, kyseenalaistavat palautteiden sisällön tarvittaessa ja etsivät palautetta työ-ympäristöstään.

Palautetapahtumiin voidaan yhdistää kon-teksti, palautteen sisältö, vuorovaikutus sekä palautetapahtuman seuraukset. Berlin selvitti tutkimuksessaan, miten alaiset kokevat nämä eri elementit. Tutkimus toteutettiin haastatte-lemalla 47 eri toimialalla työskentelevää alais-ta. Haastattelut painottuivat esimiehen kanssa koettuun merkitykselliseen spontaaniin palau-tekokemukseen tai kehityskeskusteluun.

Tutkimusaineistossa ilmeni neljä palaute-tyyppiä: palkitseva, herättävä, nostattava ja haastava sen mukaan, miten yhdenmukaista tai eroavaa vastaanotettu palaute oli palaut-teen saajan aiempiin käsityksiin nähden. Näke-mykset palautteen perusteista sekä esimiehen palautteen antamisen motiiveista yhdistyivät palautteen tulkitsemiseen. Kommunikaatio pa-lautetapahtumassa ei ollut pelkkää palautteen

Johanna MiettinenLaskentatoimi ja rahoitus The Effect of Audit Quality on the Relationship between Audit Committee Effectiveness and Financial Reporting Quality. Acta Wasaensia No. 19712.12.2008

Miettinen on tarkastellut väitöstutkimukses-saan tarkastusvaliokunnan ja tilintarkastuk-sen roolia taloudellisen raportoinnin laadun turvaajina. Tutkijan mukaan yhtiöt voivat parantaa taloudellisen raportointinsa laatua ja uskottavuutta panostamalla tarkastusvalio-kuntien kokoonpanoon ja kannustamalla niitä

parempi ratkaisu on koordinaation lisääminen johtamisen kautta.

Koska pitkälle kehitetty muistijärjestelmä hajautetuissa ryhmissä on todennäköisesti sekä kustannuksiltaan kallis että vaikea saada aikaan, on suositeltavaa pitää hajautettujen ryhmien tehtävät kohtalaisen yksinkertaisina. Tällaisten tehtävien koordinoiminen ylhäältä-päin on helpompaa, eikä ryhmän jäsenten tar-vitse tällöin etsiä informaatiota organisaation eri puolilta.

antamista ja vastaanottamista, vaan parhaim-millaan myös avointa palautteen sisällöstä keskustelemista.

Palaute toimii työsuorituksessa menes-tymisen refl ektoimisen työkaluna. Hyvissä palautekokemuksissa palautteen sisältö ja palautteen viestiminen kulkivat onnistuneesti käsi kädessä. Onnistuneimmat palautetapah-tumat keskittyivät haastateltavien käsitysten kanssa yhdenmukaiseen positiiviseen palaut-teeseen. Pieleen menneissä palautekokemukis-sa sitä vastoin kehnoa palautetta korosti enti-sestään huono palautteen antamistapa.

Eniten hankaluuksia ilmeni aidosti uu-distavan, omista menestymisen käsityksistä eroavan negatiivisen palautteen tapahtumissa. Haastava palaute viestittiin usein ilman työ-suorituksesta keskustelemista, ja vain harvoin palautetta hyödynnettiin toiminnan kehittämi-sessä. Kysymysten esittäminen, halukkuus ym-märtää vastakkaisia näkemyksiä sekä toimivat palautejärjestelmät olisivat voineet pelastaa epäonnistuneet palautetilanteet.

Henkilöstön kehittämisen ja työsuorituk-sen arvioinnin järjestelmillä sekä toimivalla esimiehen ja alaisen välisellä yhteistyösuh-teella on tärkeä merkitys palautetapahtumien onnistumisessa. Palautetapahtumien sujumis-ta edistää myös suuntaa-antava ja valmenta-va esimies, joka näkee alaisen ennen kaikkea kumppaninaan. Hän myös tukee palautteen refl ektoimista ja uusien, oivaltavien näkemys-ten muodostamista.


19

Sari Hakapää Talousoikeus Sähköinen verohallinto. Automatisoitu ar-vonlisäverotusmenettely.Acta Wasaensia No. 19915.12.2008

Väitöstutkimuksessaan Hakapää on luonut ehdotuksen hyvän hallinnon mukaisesta au-tomatisoidusta arvonlisäverotusmenettelystä. Hän on kehittänyt menettelyä oikeudellisesta näkökulmasta entistä tehokkaampaan, toimi-vampaan ja palvelevampaan suuntaan. Tule-vaisuuden malli helpottaisi konkreettisesti ve-rotusmenettelyn työvaiheita ja mahdollistaisi henkilöresurssien ohjaamista verovelvollisten henkilökohtaiseen veroneuvontaan ja -ohja-ukseen.

Hakapään ehdotuksessa verovelvolliset jaettaisiin eri asiakasryhmiin sen perusteella käsitelläänkö arvonlisäveroilmoitus auto-matisoidusti tietokoneohjelman avulla vai tapauskohtaisesti verovirkailijan toimesta. Automatisoidun verotusmenettelyn hoitaessa yksinkertaisimmat verotuspäätökset, varsi-naista asiantuntemusta vaativat verovelvolliset saisivat tarvittaessa henkilökohtaista neuvon-taa ja opastusta verotuspäätöksen lisäksi.

Tapauskohtaiseen verotusmenettelyyn verovelvolliset valittaisiin tiettyjä ennalta määrättyjä valikointiehtoja käyttämällä. Ta-pauskohtaisen verotusmenettelyn kannalta tärkeimpiä ovat ensimmäisen kerran arvon-lisäveron palautusta hakevat, poikkeuksellisen suuria palautuksia hakevat sekä toimintansa juuri aloittaneet verovelvolliset. Hakapään ehdotuksessa verotusmenettely päättyisi aina, sekä automatisoidussa että tapauskohtaisessa menettelyssä, verotuspäätöksen tekemiseen ja sen verovelvolliselle tiedoksi antamiseen.

Hakapää painottaa, että arvonlisäverotus-menettelyä tulisi kehittää nykyisistä toiminta-malleista. Henkilöverotusta on modernisoitu ja automatisoitu viime vuosien aikana moni-puolisesti, joten nyt olisi aika siirtää kehittä-misresurssit arvonlisäverotukseen.

toimimaan aktiivisesti.Tarkastusvaliokunta toimii yhtiön hal-

lituksen alaisuudessa ja se avustaa hallitusta talouden valvontatehtävässä. Tarkastusva-liokuntien ja tilintarkastajien yhteisenä ta-voitteena on turvata yhtiön taloudellisen ra-portoinnin laatu. Raportointia pidetään sitä laadukkaampana mitä tarkemmin se kuvaa yhtiön todellista taloudellista tilaa. Edelleen tarkastusvaliokunnan tehokkuus ja tilintarkas-tuksen laatu määrittyvät sen mukaan, kuinka hyvin ne turvaavat taloudellisen raportoinnin laadun.Miettinen on muodostanut tutkimuksessaan mallin, jolla hän on selvittänyt tarkastusva-liokunnan tehokkuuden ja tilintarkastuksen laadun vaikutusta taloudellisen raportoinnin laatuun. Mallissa tarkastusvaliokunnan te-hokkuutta on mitattu kolmella eri tekijällä: valiokunnan koolla, sen asiantuntemusta kuvaavalla suhdeluvulla ja kokoustiheydellä. Tilintarkastuksen laatua on mitattu tilintar-kastajalle maksetuilla palkkioilla. Taloudelli-sen tiedon laatua on mallissa mitattu harkin-nanvaraisilla erillä, jotka indikoivat yrityksen tuloksen manipulointia laskennallisin keinoin. Miettisen mallissa valiokunnan tehokkuuden eri mittareita on testattu empiirisesti tilintar-kastuksen ja taloudellisen raportoinnin laadun mittareihin.

Tarkastusvaliokunnan tehokkuutta mää-rittävistä kolmesta muuttujasta kokoustiheys muodostuu tärkeimmäksi. Tarkastusvaliokun-nan kokoukset eivät ole ainoastaan symboli-sia, vaan ne myös nostavat tilintarkastuksen ja taloudellisen raportoinnin laatua. Tilintarkas-tuksen laatu parantaa edelleen taloudellisen raportoinnin laatua ja toimii tulosten mukaan välittävänä tekijänä tarkastusvaliokunnan kokoustiheyden ja taloudellisen raportoinnin laadun välisessä suhteessa.

Tuloksilla on merkitystä niin ikään ti-linpäätöksen laatijoille ja sen tarvitsijoille. Esimerkiksi sijoittajilla on paremmat mah-dollisuudet arvioida ja vertailla taloudellisen raportoinnin laadun valvonnan asianmukai-suutta kiinnittämällä huomiota tarkastusva-liokunnista sekä tilintarkastuksesta saatavaan informaatioon.

Ph.D. Heikki Koivodosentti 1.12.2008 lukien- automaatiotekniikka, erityisalana systeemitekniikka

FT, YTL Sami Moisiodosentti 1.12.2008 lukien- aluetiede, erityisalana poliittinen aluetutkimus

KTT Kari Ristimäkidosentti 1.2.2009 lukien- yrittäjyys, erityisesti yrittäjyyskasvatus

Kahdelle yliopiston tutkijalle arvostettu Emerald-tunnustus

Rahoituksen ja laskentatoimen laitoksen professori Erkki K. Laitisen artikkeli on va-littu vuoden 2008 parhaimmaksi tieteelliseksi kirjoitukseksi EuroMed Journal of Business -julkaisussa. Ylimmän eli Outstanding Paper -tunnustuksen saaneen artikkelin otsikkona on A portfolio approach to develop a theory of future management accounting systems.

Tutkimuksessa kehitetään uusi lähesty-mistapa yleensä tulevaisuuden ja erityisesti laskentatoimen järjestelmien ennakointiin. Laitinen on esitellyt ideansa myös suomen-kielisenä Futura-lehdessä.

Johtamisen laitoksen yliassistentti Adam Smalen artikkeli Global HRM integration: A knowledge transfer perspective palkittiin puolestaan Highly Commended Award Win-ner -tunnustuksella Personnel Review -leh-dessä. Smalen tutkimus on osa johtamisen laitoksen Henkilöstöjohtaminen strategisena kilpailutekijänä -tutkimusohjelmaa.

Emerald-kustantamo julkaisee noin 190 tieteellistä aikakauslehteä ja työllistää päätoi-misesti yli 200 henkilöä. Palkitut artikkelit valitsee arvostettu Emerald Literati Network, joka kutsuu vuosittain kaikkien julkaisujen-sa toimitusraadit valitsemaan kunkin lehden vuoden kolme parasta artikkelia.

.KV63

Kutsumme kaikki Vaasan yliopiston varainhankinnan talkoisiinYliopistojen oikeudellinen asema on muuttumassa, ja niiden oman pääoman tarve kasvaa. Valtio on sitoutunut tekemään 2,5-kertaisen sijoituksen siihen peruspääomaan (vähintään 1M ), jonka yliopisto kokoaa vuoden 2010 lop-puun mennessä. Lahjoitusten verovähennysoikeus on nostettu 250 000 eu-roon, ja se on laajennettu koskemaan myös yksityisiä henkilöitä.

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana tukemassa Vaasan yliopis-ton kehittämistä. Tervetuloa mukaan!

Autamme tarvittaessa lahjoitusasiakirjojen laadinnassa. Lisätietoja antavat joh-taja Jouko Havunen, puh. (06) 324 8450, [email protected] sekä laki-mies Samu Leskinen, puh. (06) 324 8584, [email protected].

www.uwasa.fi/rahasto/

Vaasan yliopistolehti 1/2009

Documents