Uutta tietoa ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksista Johtava tutkija Timo Lanki Ympäristöepidemiologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
May 09, 2015
Uutta tietoa ilmansaasteiden
pitkäaikaisvaikutuksista
Johtava tutkija Timo Lanki
Ympäristöepidemiologian yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Hiukkasmaiset ilmansaasteet
Altistumisen tiedetty jo pidempään olevan yhteydessä hengityselin- ja sydänsairauksiin
─ Mahdollisesti muihinkin sairauksiin
Hiukkaset kaasuja haitallisempia
─ Otsonilla terveydellistä merkitystä Suomessakin
Vuosia kestävä altistuminen erityisen haitallista
─ Ollut vain vähän tutkimuksia aiheesta, suuri osa USA:sta eurooppalainen ESCAPE-tutkimus
Pienhiukkasten (PM2.5; läpimitta<2,5 m ) haitoista eniten näyttöä
─ Myös ultrapienet (<0,1 m) ja karkeat (hengitettävät) hiukkaset (2,5 m <läpimitta< 10 m) haitallisia
Erityisesti pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti
sisälle.
ESCAPE / VESPA /TRANSPHORM
Pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset
sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen
Suomessa tutkimusalueena
Helsinki/Vantaa ja Turku/Loimaa -mittaukset ja mallit hiukkasten
pitkäaikaispitoisuudet kodin ulkopuolella
-FINRISKI terveysaineiston yhdistäminen
mallinnettuihin ilmansaaste- ja melutasoihin
TRANSPHORM: hiukkasten
koostumuksen merkitys
VESPA (Helsinki, Amsterdam,
Barcelona): ulkopitoisuuksien
yhteys altistumiseen
Ilmansaasteiden
pitkäaikaispitoisuudet
Eeftens ym. Atmospheric Environment 2012
Cyrus ym. Atmospheric Environment 2012
Hiukkaskoostumus
A orgaaninen hiili
B alkuainehiili
C PAH-yhdisteet
D benzo(a)pyreeni
Jedynska ym. Atmospheric Environment 2014
Kuolleisuus • Beelen ym. Lancet 2014, 22 seurantatutkimusta, 13 maata, yli 350 000
seurattavaa, seuranta keskimäärin 14 vuotta
• PM2.5 suurempi vaikutus kuin amerikkalaisissa tutkimuksissa
• Myös vilkas liikenne asunnon edessä kulkevalla tiellä lisäsi riskiä.
• Vaikutuksia myös alle raja-arvojen olevilla pitoisuuksilla
• Vaikutus voimakkaampi miehissä, tupakointi ei muuttanut vaikutusta.
Pienhiukkaset ja keuhkosyöpä
7
Huom. IARC luokitteli ulkoilman hiukkaset
karsinogeeniksi 2013!
Raaschou-Nielsen ym.
Lancet 2013
Myös liikennemäärä 100 m etäisyydellä yhteydessä syöpään
Sydänsairauksien ilmaantuvuus
Exposure
Fixed
Increment
Model-3‡
Hazard Ratios
(95% CI)
PM10 (µg/m3) 10 1.12 (1.01 to 1.25)
Coarse PM (µg/m3) 5 1.06 (0.98 to 1.15)
PM2.5 (µg/m3) 5 1.13 (0.98 to 1.30)
Absorbance PM2.5 (10-5
/m) 1 1.10 (0.98 to 1.24)
NO2 (µg/m3) 10 1.03 (0.97 to 1.08)
NOx (µg/m3) 20 1.01 (0.98 to 1.05)
Traffic intensity on the nearest road adjusted for background
NO2 (vehicles/day)
§
5,000 1.01 (0.98 to 1.04)
Traffic load on major roads in a 100m buffer adjusted for
background NO2 (vehicles*meters/day) 4,000,000 1.00 (0.95 to 1.06)
Cesaroni ym. BMJ 2014
Liikennemelun lisääminen malleihin ei muuttanut tulosta.
Vaikutuksia myös EU:n raja-arvoa matalammilla pitoisuuksilla
Muita ESCAPE-tuloksia
Ilmansaasteet eivät yhteydessä sydänsairauksista
aiheutuneisiin kuolemiin.
─ Eivätkä yksittäiset alkuaineet (TRANSPHORM)
Ilmansaasteet eivät yhteydessä hengityselin-
sairauksista (ei syöpä) aiheutuneisiin kuolemiin.
Ilmansaasteet lisäsivät lapsilla keuhkokuumetta.
─ Myös lähimmän tien liikennetiheys (9% lisäys per
5000 ajoneuvoa/vrk)
Raskaudenaikainen altistuminen lisäsi lapsen
pienipainoisuuden riskiä.
─ Jälleen myös lähimmän tien liikennetiheydellä merkitystä
(6 % lisäys)
Muuta uutta tietoa?
WHO:n REVIHAAP-projekti kävi läpi kaiken
uuden ilmansaasteiden terveyshaittoihin
liittyvän tiedon (tueksi EU:lle).
Ensimmäisiä vihjeita saatu ilmansaasteiden
mahdollisesta yhteydestä “uusiin sairauksiin”
kuten diabetekseen ja hermostollisiin
sairauksiin.
Lisää tietoa biomassan palamishiukkasten
(sis. puunpoltto) sekä karkeiden hiukkasten
(kuten katupöly) haitallisuudesta
─ Tarvetta pitkäaikaistutkimuksille
Käsitys siitä, ettei ole olemassa haitatonta pitoisuutta
vahvistunut raja-arvot poliittisia.
Muuta uutta tietoa?
Pitkäaikainen altistuminen otsonille
yhteydessä myös lisääntyneeseen
kuolleisuuteen
Liikennealueilla asuminen yhdistetty
terveyshaittoihin, mutta epäselvää mikä
ilmansaaste (pääasiassa) syynä haittoihn
Edelleen epäselvä, mikä on typpidioksidin
terveydellinen merkitys
─ Poliittisesti iso asia!
─ Pitkäaikainen altistuminen yhdistetty moniin haittoihin, mutta voi
selittyä hiukkasten haitoilla.
─ Kokeellisissa lyhytaikaistutkimuksissa havaittu haitalliseksi
tulkittavia muutoksia hengityselimistössä.
─ Suositellaan raja-arvon perusteellisempaa uudelleenarviointia…
Ilmanlaatuvyöhykkeet Helsingin seudun ympäristöpalvelut / pääkaupunkiseutu
Suositellut etäisyydet erikseen herkille kohteille (koulut,
päiväkodit ja leikkikentät, asukaspuistot, vanhusten
palvelutalot, sairaalat)
LILA-projekti (yhdessä HSY:n kanssa)
• Avainkysymys: kuinka lähelle vilkkaita teitä voi rakentaa ilman, että terveysriskit huomattavasti kasvavat?
• Kuinka hahmottaa HSY:n suositusten noudattamisesta saatavat terveyshyödyt?
• TP1: ilmansaasteiden pitoisuuksien aleneminen etäännyttäessä tiestä
• TP2: suojaetäisyyksien noudattamisella saavutettavien terveyshyötyjen laskeminen ja havainnnollistaminen
• TP3: Case-tarkastelu - Helsingin yleiskaavan kaupunkibulevardit
• TP4: selvitys suojavyöhykkeiden käytöstä muualla maailmassa
• ”suojavyöhykkeestä” muutakin hyötyä kuin ilman-saastehaittojen väheneminen (hulevedet, kesä-lämpötilat, melu, viherrakentaminen)
LILA-malli: hiukkaslisä tien läheisyydessä
Johtopäätöksiä
Liikennealueella asuminen lisää pitkäaikaisaltistumista hiukkasille.
─ Voidaan pienentää vähentämällä liikennemääriä, tehostamalla ilmansuodatusta ja/tai erottamalla vilkkaat liikenneväylät herkistä kohteista ja asuinalueista.
Vahvistusta pitkäaikaisen altistumisen haitoista
Vaikuttaa hengityselin- ja sydänsairauksien lisäksi myös syöpätapausten määrään.
─ Raskaudenaikaisesta altistumisesta todennäköisesti haittoja
─ Mahdollisesti vaikuttaa muihinkin sairauksiin, kuten diabetekseen ja hermostollisiin sairauksiin.
Suojavyöhykkeillä voidaan vähentää sairastuvuutta.
─ Ongelmallista pyrittäessä tiivistämään kaupunkeja