Askel KUUSAKOSKI OY ASIAKASLEHTI 2014 Edellä Uusi kehityskeskus ON AINOA LAATUAAN Luotettava logistiikka ON SAUMATONTA YHTEISTYöTä SER-kierrätys TULEVAISUUDEN TAITOLAJI
1
Askelkuusakoski oy asiakaslehti 2014 Edellä
uusi kehityskeskuson ainoa laatuaan
luotettava logistiikkaon saumatonta yhteistyötä
seR-kierrätystulevaisuuden taitolaji
2
Pääkirjoitus
vahva näkemys on ohjannut Kuusakosken toimintaa jo 100 vuoden ajan ja
perheyrityksessä päätöksenteko on aina ollut lähellä arjen toimintaa. Toi-
mintaympäristön muutoksiin reagoiminen perustuu Kuusakoskella paitsi histo-
rian tuomaan kokemukseen, myös vahvaan visioon ja strategiaan.
Kuluvan vuoden aikana olemme päivittäneet Kuusakosken kierrätysliiketoimin-
nan strategiaa ja liiketoimintojen tavoitteita. Alati muuttuvassa maailmassa kil-
pailukyky ja kehittyminen varmistavat yrityksen kiinnostavuuden asiakkaiden
silmissä ja sitä kautta kannattavan liiketoiminnan. Kotimarkkinoillamme Suo-
messa ja Ruotsissa olemme terästäneet toimintamme ytimeksi elektroniikan,
metallien ja energiajakeiden kierrätyksen.
Etenkin sähkö- ja elektroniikkaromun määrä ja kierrätystarve kasvavat globaa-
listi huimaa vauhtia. Samalla kun se tuo meille palveluntarjoajana mahdolli-
suuksia, se myös edellyttää erottelu- ja kierrätysmenetelmien sekä talteenoton
jatkuvaa kehittämistä. Aktiivisuus, tehokkuus ja asiakaslähtöiset ratkaisut ovat
toimintamme perusta.
Oma tutkimus- ja kehitystoimintamme varmistaa
osaltaan sen, että erotteluosaamisemme on alan
huippua – pystymme vastaamaan tulevaisuuden
haasteisiin etulinjassa. Tänä syksynä Ekopark
Lahdessa käynnistyi Kuusakosken uusi useita
henkilöitä työllistävä tutkimus- ja kehitys-
keskus. Ainutlaatuisesta R&D-toimin-
nastamme voitte lukea lisää lehden
sisäsivuilta.
Olipa kyse materiaaliosaamisesta,
logistiikasta tai sähköisistä palve-
luista, kaiken tavoitteena ja tar-
koituksena on palvella parem-
min asiakkaitamme.
kiitos luottamuksestanne!
Petri virtanen
maajohtaja
eturivinerotteluosaamista
Vahva näkemys on ohjannut
Kuusakosken toimintaa jo
100 vuoden ajan.
3
sisältö
ajankohtaista
Kuusakosken kehittämiskeskus .....................4
Fokus uudelleenkäytössä .............................. 10
Stora Enson puitesopimus .............................12
Hyvinkään uusi palvelupiste ..........................13
Logistiikka kohdallaan ................................... 14
eService ja palvelu pelaa ...............................16
Paloriski pienemmäksi ................................... 18
Kiertotalous-tavoite ...................................... 20
Heinolan alumiinisulatto 40 v .......................21
Pääkonttorin uudet tilat ................................22
Korumuotoilua Kuusakoskelle .....................22
Kuusakoski 100 vuotta ...................................23
julkaisija KUUSAKOSKI OY
Päätoimittaja MARJA-LEENA AHTIAINEN
toimituksen osoite KUUSAKOSKI OY,
asiakaslehti, Pl 25, 02131 esPoo
tekstit Teija Horppu
ulkoasu Mainostoimisto Queens Oy
kansi Kuva: Juha Tanhua
Paino MARKPRINT OY
Alumiini on sulanut jo 40 vuoden ajan.
R&d-kehityskeskuspanostaa arvometalleihinSivu 4
logistiikka toimiiMaanteillä ajelee jo 265 Kuusakos- ken väreihin maalattua autoa.Sivu 14
Maria Lehtinen katsoo ICP-analyysituloksia.
4
kuusakosken teknologiajohtajan jyri
taljan visiossa tulevaisuus on komplek-
sisten materiaalien ja jalometallien erotus-
tekniikassa ja metallien korkeassa saannissa.
– Eroteltavien materiaalien kirjo laajenee
koko ajan. Esimerkiksi autoissa raudan ja te-
räksen osuus laskee muiden metallien osuu-
den kasvaessa.
ainutlaatuinenkehittämiskeskus
Ku
vat:
Ju
ha
Tan
hu
a
materiaalivirtojen etsinnän ja jalometallien erotustekniikan
Kuusakoski haluaa olla kompleksisten materiaalien
käsittelyn edelläkävijä ja markkina-alueensa mark-
kinajohtaja. Löytääkseen uusia materiaalivirtoja ja
pystyäkseen erottelemaan niistä arvometallit yhtiö
on perustanut Lahteen oman kehityskeskuksen.
5
ainutlaatuinenkehittämiskeskus
Kompleksisissa materiaaleissa on sekaisin
monia eri materiaaleja. Niiden käsittelyn
haasteena on materiaalien erottelu toisis-
taan. Tähän käytetään sopivia yksikköpro-
sesseja, mutta järkevänä kokonaisuutena.
Siten murskausta, seulontaa ja eri erotus-
teknologioita on osattava käyttää järkevällä
tavalla, oikeilla prosesseilla ja teknologioilla
ja ennen kaikkea sopivassa järjestyksessä.
Osaoptimoinnilla ei monimutkaisessa pro-
sessiketjussa päästä koskaan hyvään tulok-
seen.
Miten esimerkiksi useita metalleja sisältä-
vistä materiaaleista saadaan puhtaita mate-
riaalivirtoja? Miten erityisesti arvometallit
saadaan talteen? Juuri kompleksiset mate-
riaalit ja jalometallien erotustekniikka ovat
Lahteen perustetun Kuusakosken kehitys-
keskuksen toiminnan keskiössä.
Keskuksen analyyttisen laboratorion toi-
minta alkoi viime kesäkuussa, näytteen
valmistuksessa sulatusuunien ja hienon-
nuslaitteiston toiminta lokakuussa. Kesään
2015 mennessä kehityskeskuksen tilat on
tarkoitus varustaa pilot-mittakaavan lait-
teilla, joilla voidaan testata erilaisia proses-
seja ja materiaaleja ja niiden soveltuvuutta
tuotantoon.
harvinaista laitekantaaKehityskeskuksen laboratorion varustuk-
seen kuuluu analytiikassa yleisesti käy-
tetty ICP-laite, jota Kuusakoskella ei ai-
emmin ollut. Lisäksi laitekantaan kuuluu
moderni XRF, joka pystyy tunnistamaan
laajan kirjon alkuaineita hyvin erityyppi-
sistä näytteistä: nesteistä, jauheista, hi-
eestä, kiinteistä kappaleista. Harvinaisem-
paa laitekantaa edustaa myös FTIR, joka
soveltuu erinomaisesti eri muovilaatujen
tunnistukseen.
Laboratorion lisäksi kehityskeskuksessa
on tällä hetkellä elektrostaattinen erotin
sekä monikanavainen Poly-XRF, joka antaa
6
Lisäksi suunnitteilla on siirtää vesikemian
tutkimus ja hydrometallurginen jalometalli-
tuotanto Espoosta Lahteen.
analyysitiedon saanti nopeutuu
Kehityskeskus omine laboratorioineen paran-
taa ratkaisevasti jalometallien, lähinnä kullan,
hopean, platinan ja palladiumin analytiikkaa
Kuusakoskella. Kun halutaan tietää, muuttaa-
ko erotteluprosessiin tehty muutos jalometal-
lisaantia, on ensiarvoisen tärkeää saada vas-
taus nopeasti.
Aikaisemmin analyysit oli teetettävä ulko-
mailla, ja niiden saaminen kesti tavallisesti 10
viikkoa. Omasta laboratoriosta analyysit saa-
daan noin viikossa, eli arvokkaan analyysitie-
don saanti ja vasteaika nopeutuvat radikaa-
listi 10 viikosta yhteen viikkoon.
– Erityisesti Kuusakosken jalometalliliike-
toiminta hyötyy nopeasta tiedon saannista,
koska tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi
prosessien ohjauksessa ja tuotteiden laadun
seurannassa. Kehittynyt jalometallianalytiik-
ka parantaa olennaisesti Kuusakosken stra-
tegisten tavoitteiden saavuttamista ja paran-
taa kilpailukykyä kiristyvillä markkinoilla, Jyri
Talja sanoo.
Ku
vat:
Ju
ha
Tan
hu
a
Oma laboratorio nopeuttaa
huomattavasti tutkimus-
tulosten saantia.
Maria Lehtinen ja Maiju Lehtinen uudessa laboratoriossa
7
Kuvateksti
aivan uuden mahdollisuuden tutkia materi-
aaleja, uusien tuotteiden erottamista yksit-
täin tunnistettavien metallien perusteella
sekä metallien saannon kasvattamista, Jyri
Talja kiteyttää.
Laboratoriota johtaa laboratoriopäällik-
kö maria lehtinen. Tällä hetkellä laborato-
riossa työskentelevät myös yksi laborantti-
kemisti ja yksi näytteenvalmistuslaborantti.
Henkilöstöä vahvistavat diplomityöntekijät,
Kuusakosken viisi tutkijaa sekä R&D-yksikön
koko henkilöstö.
ainutlaatuinen osaamiskeskus
Jo nyt Kuusakosken kehittämiskeskus la-
boratorioineen on ainutlaatuinen, sillä kil-
pailijoilla ei tiettävästi ole vastaavanlaisia
fasiliteetteja. Ajan myötä keskus kasvaa
merkittäväksi kierrätyksen osaamiskeskuk-
seksi, jossa työskentelee useita tutkijoita,
diplomityön tekijöitä ja laborantteja.
Tulevaisuudessa kehityskeskusta varuste-
taan erilaisilla erotusteknologian laitteis-
toilla. Tarkoitus on, että Kuusakosken kaik-
ki tutkijat osallistuvat aktiivisesti kokeiden
suunnitteluun ja koeajojen toteutukseen.
– Näin varmistetaan laadukas tutkimus ja
henkilöstön osaamisen jatkuva parantami-
nen. Kokeellista toimintaa tukee erinomai-
sesti kehityskeskuksen laboratorio sekä sen
hyvät laite- ja henkilöresurssit. Parhaassa ta-
pauksessa analyysitulokset saadaan erittäin
nopeasti – jopa alle tunnissa – mikä mahdol-
listaa laadukkaan, nopean ja kustannuste-
hokkaan koetoiminnan, Jyri Talja sanoo.
jyRi talja
tehtävä kuusakoskella: teknologiajohtaja, kuusakoski Recycling -johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen
syntynyt: 17.8.1963 tampereella
koulutus: diplomi-insinööri 1989, tekniikan lisensiaatti 1992 (aalto-yliopisto)
aiemmat työpaikat: kumera oy (2009–2013), Patria oy (2004–2009), outokumpu technology oy, (nyk. outotec oy, espoo, usa, Pori, espoo 1989–2004)
kielitaito: työkielet englanti ja suomiaikuisiällä innostunut kieltenopiskelusta ja pärjää maailmalla seitsemällä kielellä
asuinpaikka: janakkalan turenki
Perhe: vaimo (di), 18-vuotias ja 16-vuotias tytär, 11-vuotias poika
harrastukset: Pianon ja poikkihuilun soitto, lukuisia liikuntaharrastuksia, mm. laskettelu, uinti, pallopelit ja BmX-pyöräily
lempinimi: jysky
Kuusakosken teknologiajohtaja Jyri Talja odottaa keskuksen kasvavan merkittäväksi kierrätyksen osaamiskeskukseksi.
8
Projekteja, verkostoja,kierrätyksen kehittämistäCLEEN, WEEE, FLUFF – kolme kirjainyhdistel-
mää, joihin Kuusakoski kohdistaa suuria odo-
tuksia. Kyseessä ovat kolme projektia, joiden
tavoitteena on kehittää ja parantaa materiaa-
lien kierrätystä ja Kuusakosken valmiutta rat-
kaista asiakkaidensa ongelmia.
Cleen oy:ssä Kuusakoski on yhtenä omistajana ja materiaalien
arvovirtoihin (ARVI) keskittyvän nelivuotisen Tekes-rahoitteisen tut-
kimusohjelman avainyrityksenä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen
poikkitieteellinen materiaalien kierrätyksen tutkimusohjelma. Sen
keskeisiä tutkimuskohteita ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, poh-
jatuhkat ja muovit. Tavoitteena on rakentaa yhteinen näkemys ma-
teriaalien kierrätyksen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksis-
ta ja luoda niiden hyödyntämisen vaatimaa osaamista.
– CLEEN mahdollistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen,
johon yritykset eivät omin voimin kykenisi, ja lähentää yritysten ja
tutkimuslaitosten yhteistyötä, sanoo Kuusakosken teknologiajohta-
ja jyri talja.
– Lisäksi CLEEN tarjoaa tilaisuuden verkostoitua alan pk-yritysten
kanssa.
Weee on Kuusakosken toinen suurprojekti. WEEEn tavoitteena on
parantaa elektroniikkaromun kierrätyksen kannattavuutta globaa-
listi. Projektin alkuvaiheessa keskitytään toimintatapojen muuttami-
seen, toimintojen harmonisointiin sekä tuotepohjaisten ratkaisujen
kehittämiseen.
WEEE-projektiin läheisesti liittyvän muoviprojektin tarkoitus on li-
sätä muovien vaatimaa osaamista Kuusakoskella, selvittää muovien
kaupallinen potentiaali ja parhaimmat käsittelytavat sekä laatia yh-
tiölle pitkän aikavälin muovistrategia.
– Muovin määrä elektroniikkajätteessä kasvaa koko ajan.
Kuusakosken on löydettävä teknisesti ja taloudellisesti kestävä rat-
kaisu kymmenilletuhansille muovitonneille, joita meille vuosittain
kertyy, Jyri Talja kiteyttää.
FluFF-PRojekti taas selvittää, mitä käsittelyvaihtoehtoja on au-
topalottamon murskaimen jälkeiselle kevyelle jakeelle. Se koostuu
muun muassa muoveista, puusta ja kivestä.
Suomen erityispiirre muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna
on, että kansallinen lainsäädäntömme ja sen tulkinta vaikeuttavat
materiaalin käsittelyä ja siitä mahdollisesti prosessoidun korkea-
energisen tuotteen hyötykäyttöä esimerkiksi polttoaineena.
Sekä kansantalouden että ympäristön näkökulmasta katsottuna
energiapitoisten materiaalin polttaminen ja mahdollisten haitallis-
ten aineiden vaarattomaksi tekeminen olisivat erittäin järkevää.
kotimaassa Kuusakoski tekee runsaasti yhteistyötä Aalto-yli-
opiston ja VTT:n kanssa. Lisäksi yhtiö osallistuu useisiin kansainvä-
lisiin tutkimushankkeisiin.
Jyri Talja on vahva verkostoitumisen puolestapuhuja.
– Yhteistyö tunnistettujen kilpailijoiden kanssa on järkevää esi-
merkiksi lainsäädännön kaltaisilla valikoiduilla alueilla, joilla intres-
sit ovat yhteisiä, hän sanoo.
Maiju Lehtinen
9
kuusakosken teknologiajohtaja jyri talja pitää hyviä korkea-
koulusuhteita tärkeinä. Tiiviin yhteistyön ansiosta yhtiö voi
teettää tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta ja tutustua kierrä-
tysteknologian tuleviin ammattilaisiin.
– Esimerkiksi diplomitöissä saadaan tieteellisesti korkeatasoista
tutkimusta tehtyä systemaattisesti ja hyvin dokumentoidusti. Lisäk-
si diplomityön teettäminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden katsastaa
uusia osaajia Kuusakosken palvelukseen, Jyri Talja sanoo.
Jyri Taljalla on läheinen suhde Aalto-yliopistoon. Hän on itse val-
mistunut Aalto-yliopistosta ja valmistumisensa jälkeen toiminut
vuosien ajan vierailevana luennoitsijana. Lisäksi
professorikunta ja muu tutkimushenkilökunta kuu-
luvat Jyri Taljan läheiseen verkostoon.
Aalto-yliopistossa Kuusakoski teettää diplomitöi-
tä, ja yliopiston kanssa yhtiö muun muassa toteut-
taa tutkimus- ja yritysprojekteja ja järjestää lukui-
sia yritysvierailuja Kuusakoskelle. Keväällä 2014
Kuusakoski isännöi kansainvälistä kierrätysteknii-
kan diplomi-insinööriopiskelijoiden EMEC-kurssia ja
teetti kurssilaisilla lyhyitä tutkimusprojekteja. Tule-
vaisuudessa yhtiö haluaa järjestää Aalto-yliopiston kierrätysteknii-
kan opiskelijoille suunnattuja workshoppeja ja kursseja.
Parhaillaan kaksi Aalto-yliopiston opiskelijaa tekee diplomityö-
tään Kuusakoskelle. Toisessa työssä selvitetään elektrostaattisen
erottimen kykyä rikastaa polttolaitosmetallien hienojakoisesta frak-
tiosta metalleja. Toisessa diplomityössä tutkitaan monikanavaisen
XRF-laitteen kaupallisia hyödyntämismahdollisuuksia eri metallien
erottamisessa.
Diplomityöt tehdään Kuusakosken kehityskeskuksessa Lahdessa
teollisuusmittakaavan laitteilla.
diplomitöitä ja muuta korkeakoulu-yhteistyötä
Diplomitöiden
avulla etsitään uusia
osaajia Kuusakoskelle.
10
uudelleen käyttöönyhä haastavammat laitteet
suomessa sähkö- ja elektroniikkalaittei-
den kierrätysjärjestelmässä kehitet-
tävää ja hyödyntämätöntä potentiaalia on
uudelleen käytön tehostamisessa, sanoo
Kuusakosken elektroniikan kierrätys- ja uu-
delleenkäyttöpalveluista vastaava hankinta-
johtaja juha-Pekka lappi.
Laitteiden uudelleen käyttöä tehostaak-
seen Kuusakoski on rakentanut järjestelmän,
jossa laitteista poistetaan edellisen käyttä-
jän tiedot. Tämän ansiosta asiakas voi luo-
pua laitteestaan ilman riskiä, että sen sisäl-
tämät tiedot olisivat muiden käytettävissä.
Toisena haasteena on tehdä kierrättämi-
nen kuluttajalle nykyistä helpommaksi. Yh-
dessä tuottajayhteisöjen kanssa Kuusakoski
hakee ratkaisuja erityisesti pienelektronii-
kan kierrätyksen tehostamiseen muun mu-
Kuusakoski pitää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleen
käyttöä tulevaisuuden mahdollisuutena. Siksi se haluaa kehittää
uusia ratkaisuja entistä haastavampien laitteiden saamiseksi
uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.
11
No
rpp
aku
va: M
art
tin
en
/WW
F
assa yhteisillä elektroniikan pop-up -keräys-
tempauksilla ja tiedottamisella.
– Suomessa pienet elektroniikkalaitteet
jäävät liian usein nurkkiin lojumaan tai kul-
keutuvat sekajätteeseen, Juha-Pekka Lappi
sanoo.
määrä ja kirjo kasvaneet
Suomessa sähkölaitteiden valmistajilla ja
maahantuojilla on vuodesta 2005 lähtien ol-
lut velvollisuus järjestää tuottamiensa lait-
teiden kierrätys. Tätä ns. tuottajavastuuta
järjestämään ja valvomaan syntyi tuottaja-
yhteisöjä.
Nykyisin suomalaiset toimittavat vuosit-
tain kierrätykseen 50 000 tonnia elektro-
niikkalaitteita, mikä on keskimäärin 10 ki-
loa jokaista suomalaista kohti. Ruotsalaiset
ovat vielä hieman edellä: jokainen ruotsalai-
nen kierrättää vuosittain keskimäärin 15 ki-
loa elektroniikkalaitteita.
Tuottajavastuun alkuvuosina kierrätyk-
seen päätyi enimmäkseen pesukoneiden
ja jääkaappien kaltaisia ns. valkoisen linjan
tuotteita. Niiden kierrättäminen sopi hyvin
Kuusakosken perusliiketoimintaan, joten yh-
tiö lähti mielellään tuottajayhteisön kump-
panina hoitamaan laitteiden kierrätystä.
Vuosien varrella laitteiden lukumäärä ja
kirjo niin kodeissa kuin yrityksissä ovat kas-
vaneet. Koska Kuusakoski kantaa vastuunsa
sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättä-
misestä, se haluaa panostaa myös uusien,
kompleksisten laitteiden kierrätykseen.
Fokus uudelleenkäytössä
Kuusakosken ensisijainen tavoite on edistää
käytöstä poistuvien laitteiden uudelleen-
käyttöä joko sellaisenaan tai osina.
– Uudelleenkäyttö antaa asiakkaillemme
myös taloudellista hyötyä, kun kierrätys-
maksut pienenevät tai voivat jopa poistua
kokonaan, Juha-Pekka Lappi kertoo.
Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista,
laitteiden metallit, muovit ja lasit pystytään
Kuusakosken osaamisella hyödyntämään lä-
hes 100 prosenttisesti – joko uusioraaka-ai-
neeksi tai energiaksi.
– Käytetyn elektroniikan kierrätyksen ym-
päristöystävällisyyden arvoa ei pidä aliarvi-
oida. Laitteen uudelleenkäyttö säästää mer-
kittävät määrät luonnonvaroja ja energiaa.
Kuusakoskea voidaan perustellusti pitää
maanpäällisenä kaivoksena; kun laitteet pa-
lautetaan virallisiin kierrätyspaikkoihin, nii-
hin sisältyvät materiaalit ovat parhaiten hal-
linnassa, Juha-Pekka Lappi sanoo.
Yhteistyössä WWF:n Green Office -ver-
koston kanssa Kuusakoski edistää sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden oikeanlaista käsit-
telytapaa. Tähän kuuluu myös tietoturva.
Siihen Kuusakoskella on palveluratkaisuja,
jotka materiaalikierrätyksen ja tietosuojan
lisäksi huomioivat myös uudelleenkäytön
näkökulman.
kansainvälisiä palveluita
Koska Kuusakoski on luotettava kierrättäjä,
moni kansainvälinenkin yritys haluaa kuul-
la, mikä on nimenomaan Kuusakosken tapa
hoitaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kier-
rätys.
Kuusakoski tarjoaa tietoturvallista ja ym-
päristöystävällistä palvelua Suomen lisäksi
muun muassa USA:ssa, Venäjällä, Englan-
nissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa.
– Kansainväliset asiakkaat tarvitsevat
kansainvälisiä palveluita, Juha-Pekka Lappi
kiteyttää.
– Olennaista on, että kansainvälisille toi-
mijoille tarjotaan oikeanlaisia palveluita ja
että asiakkaalla on sama arvomaailma kuin
Kuusakoskella.
Kuusakoski ja WWF allekirjoittivat yhteistyösopimuksen keväällä 2014.
Suomessa pienet elektro-
niikkalaitteet jäävät liian
usein nurkkiin lojumaan tai
kulkeutuvat sekajätteeseen.
12
vielä reilu vuosi sitten Stora Enson jokaisella yksiköllä oli itsenäises-
ti solmittu metallin ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrä-
tyssopimus jonkun kierrätysalan toimijan kanssa. Toimijoita oli paljon, so-
pimuksia vaihtelevine ehtoineen ja tuotenimistöineen vielä enemmän, ja
ympäristöraportoinnissa tarvittavan tiedon keruu työlästä.
Kaiken tämän Kuusakosken kanssa solmittu puitesopimus jätti histo-
riaan.
– Kierrättäminen ei ole Stora Enson ydinliiketoimintaa, joten haluam-
me saada sen hoidetuksi helposti. Puitesopimuksen myötä tavoite on to-
teutunut, sanoo Stora Enso Oyj:n pakkauskartonkien Suomen ostopääl-
likkö jakke mänttäri.
– Nyt miltei kaikkien yksiköiden metalli- ja SER-kierrätys hoidetaan
Kuusakosken kanssa yhtenäisin ehdoin. Pihoilla ovat Kuusakosken lavat,
jotka Kuusakoski tyhjentää. Käytössämme on Kuusakosken extranet,
josta noudetut määrät ja niistä hyvitetyt eurot voidaan tarkistaa reaali-
aikaisesti ja hyödyntää ympäristöraportoinnissa.
etusijalla uudelleen käyttö
Stora Enson yksiköissä syntyy vuosittain noin 5000 tonnia kierrätykseen
menevää metallia ja melko vähäisiä määriä SERiä. Määrät vaihtelevat yk-
sikön koon, laitekannan ja vuotuisten investointien mukaan. Stora Enson
ensisijainen tavoite on jätehierarkian mukaisesti myydä mahdollisimman
suuri osa laitteista uudelleenkäyttöön suoraan seuraavalle käyttäjälle.
Kun puitesopimusta alettiin luoda, Stora Enso ja Kuusakoski kävivät
läpi eri tehtaiden jätevirrat ja tarkastelivat, mitä niistä voidaan ohjata
uudelleenkäyttöön. Lisäksi selvitettiin, kuinka monta lavaa missäkin yk-
sikössä tarvitaan ja kuinka usein lavat on syytä tyhjen-
tää. Näin saavutettiin kustannustehokkuutta ja yksik-
kökohtaista toiminnallista hyötyä.
Metallien kirjo on laaja, ja kierrätyksessä metallit
voidaan ryhmitellä ja luokitella monella tavalla. Pui-
tesopimuksen myötä sama ryhmittely, luokittelu ja ni-
mistö tulivat käyttöön kaikissa sopimusta käyttävissä
Stora Enson yksiköissä.
lisähyötyjä yhteistyöllä
Puitesopimuksen johdosta Kuusakosken hoitamien kierrätyspalveluiden
volyymi Stora Ensossa on kasvanut. Laajentunut yhteistyö on kasvattanut
kummankin osapuolen intressiä kehittää toimintaa.
– Kuusakosken kanssa haemme tehoa ja nettosäästöä kehittämällä
puitesopimusta ja palvelua yhteistoiminnassa edelleen, Jakke Mänttäri
sanoo.
Puitesopimus teki stora enson kierrätyksestä
helppoa, yhdenmukaista, tehokastaKuusakosken kanssa solmittu puitesopimus on tehnyt
metallin sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrät-
tämisen Stora Ensolle helpoksi. Toiminta on yhdenmu-
kaistunut, seuranta ja raportointi helpottuneet ja kus-
tannustehokkuus parantunut.
Kierrättäminen ei ole
ydinliiketoimintaamme, mutta
haluamme hoitaa sen hyvin.Jakke Mänttäri, Stora Enso Oyj
13
kuusakoski kehittää toimintaansa myös
talouden haastavina aikoina. Yhtiö
satsaa tulevaisuuteen rakentamalla Hyvin-
käälle kierrätysteollisuuden massojen edel-
lyttämää merkittävää palvelupistettä ja toi-
minnan keskusta.
Palvelupisteen toiminta on jo alkanut.
Loppuvuoden aikana Kuusakoski odottaa
saavansa ratkaisun aluehallintoviraston
käsittelyssä olevaan ympäristöluvan muu-
toshakemukseen sekä koetoimintalupaha-
kemukseen.
– Uusiin lupiin sisältyvät ehdot mää-
rittävät, millaiseksi alue kehittyy, sanoo
Kuusakosken Energia ja Jäte -liiketoimin-
nan johtaja timo kämppi.
Palvelupisteen sijainti Hyvinkään ja Mänt-
sälän rajalla on erinomainen kierrätysmate-
riaalien synnyn ja loppukäyttäjän kannalta.
Palvelupiste sijaitsee Helsingin seudun ja
Lahden seudun palvelupisteiden välissä ja
siten täydentää verkostoa. Lisäksi yli yhdek-
sän hehtaarin alue antaa tilat ja mahdolli-
suuden suurille varastoille.
Toiminnan alkajaisiksi Kuusakoski on siisti-
nyt aluetta purkamalla sieltä vanhan sahan
kaksi lämpökattilaa ja maanalaiset säiliöt.
Alueen maaperää on puhdistettu ja maa-
massoja vaihdettu, hulevesijärjestelmä on
nykyaikaistettu ympäristöluvan vaatimus-
ten mukaisesti, ja palveluita varten asennet-
tu vaakajärjestelmä. Loppuvuoden aikana
entisen tukkikentän pohjarakenteet uusi-
taan ja alue asfaltoidaan.
Hyvinkään palvelupisteen nykyinen ym-
päristölupa mahdollistaa muun muassa
kierrätyspuun ja -muovin sekä autonrenkai-
den vastaanottamisen ja prosessoinnin sekä
kierrätyspolttoaineen varastoinnin.
– Jatkojalostamme kierrätyspolttoainetta
ja toimitamme sitä voimalaitoksiin. Auton-
renkaita jalostamme myös maanrakennus-
aineeksi ja muuhun hyötykäyttöön, Timo
Kämppi sanoo.
Palvelupisteessä otetaan vastaan myös
pienasiakkaiden tuomia kierrätettäviä ma-
teriaaleja sekä ns. kunta-ajoneuvoja. Ky-
seessä ovat kunnan alueelle hylätyt ja kun-
nan omistukseen siirtyneet autot, jotka
kunta voi myydä romuautojen vastaanotta-
jalle.
Tulevaisuudessa kierrätysmuovin vas-
taanotto Hyvinkään palvelukeskuksessa
mahdollisesti laajenee.
– Tavoitteenamme on keskittää muovien
vastaanottaminen Hyvinkäälle, Timo Kämp-
pi sanoo.
hyvinkään palvelupiste
Kuvitus vielä kysymysmerkkinä
Timo Kämppi
Kuusakoski satsaa
tulevaisuuteen laajentamalla
toimintaa Hyvinkäälle.
14
Ku
vat:
Ju
ha
Tan
hu
a
Andre Paju toimii Vantaan Tuotekuljetuksen kuljettajana.
Janne Törrönen etsii Kuusakoskelle sopivia logistiikkakumppaneita.
15
jätelavaa noutavan kuljetusauton näyt-
tävät maalaukset kertovat kaikille, että
asialla on Kuusakoski. Suomen maanteillä
ajaa noin 265 Kuusakosken väreihin maa-
lattua autoa, joista noin 250 kuuluu sadalle
Kuusakosken aliurakoitsijalle.
Autot hoitavat päivittäin 5–10 noutoa noin
sadan kilometrin säteellä asemapaikastaan.
Turhan ristiin rastiin -ajon välttämiseksi
reittejä suunnittelee kuusi kuljetussuunnit-
telijaa, joista jokaisella on oma alueensa ja
omat vastuuautonsa.
Noin 30 prosenttia kuljetuksista perustuu
säännöllisiin reitteihin, loput ovat päivittäin
vaihtuvia kuljetuksia. Tiedot hoidettavista
tehtävistä, ainakin päivän aloituksen, kul-
jetusliike saa auton ajoneuvopäätteeseen
tehtävää edeltävänä päivänä. Muutoksia voi
toki tulla vielä ajopäivän aikana.
Reittien suunnittelun rinnalla tärkeä pai-
noarvo on kuljetuskalustolla; siihen kuljetus-
liikkeen on oltava valmis investoimaan.
– Kaluston minimivaatimuksena on Euro 4
-päästöluokka, mutta suosimme Euro 5:ttä.
Lisäksi kuljetuksiin valitaan aina auto, jonka
moottoriluokka on ajoon nähden optimaali-
nen. Kaikkien autojen päästöt mitataan kuu-
kausittain ja kirjataan järjestelmään, missä
ne ovat autoilijoiden katsottavissa ja vertail-
tavissa, kertoo Kuusakosken kuljetuspäällik-
kö janne törrönen.
iso käyntikortti velvoittaa
Ajoreittien suunnittelu ja kuljetusautot
päästöineen ovat tekniikkaa. Niiden rinnalla
tarvitaan hyvää yhteistyötä.
– Autoissa olevat Kuusakosken logot ovat
iso käyntikortti, joka myös velvoittaa. Toimin-
ta Kuusakosken brändin alla vaikuttaa kaik-
keen: autot pidetään puhtaina, kuljettajilla on
siistit vaatteet, ja myös liikennekulttuurissa
ja käytöksessä mennään Kuusakoski edellä,
sanoo Vantaan Tuotekuljetus Oy:n toimitus-
johtaja, ”romukuski” sammy asplund.
Vantaan Tuotekuljetus on toiminut
Kuusakosken aliurakoitsijana toimintansa
lava liikkuu kun logistiikka toimii
Ennen kuin kuljetusauto noutaa
lavan asiakkaan pihasta, tarvitaan
tehokasta kuljetusten suunnittelua,
hyvää kalustoa sekä Kuusakosken
ja kuljetusliikkeen välistä sauma-
tonta yhteistyötä.
alusta asti eli yhdeksän vuotta. Yhteistyön
kivijalkana Sammy Asplund pitää avoimuut-
ta, keskinäistä luottamusta ja yhteen hiileen
puhaltamista. Kun henki on hyvä, kuljetus-
liike tekee kaikkensa ja vaikka pidentää päi-
vää, jotta Kuusakoski saa tarvitsemansa pal-
velun.
yhteistyö kohdallaan
Kuusakoskella Janne Törrönen neuvottelee
sopimukset ja sopii kaluston vaihdot sekä
muut muutokset riittävän usein, jotta toi-
minta pysyy kannattavana niin Kuusakoskel-
le kuin kuljetusliikkeellekin.
– Kumppanuudessa on ajateltava molem-
pien kannattavuutta. Pidämme aliurakoitsi-
joita kuin omaa väkeä, sillä asiakas maksaa
molempien yritysten leivän.
Yhteistyössä
Janne Törrönen
korostaa samo-
ja tekijöitä kuin
Sammy Asplund.
Tärkeää on myös
se, että kuljetus-
liike sijaitsee lä-
hellä ajoreittejä ja
Kuusakosken toi-
mipaikkaa. Hen-
kilöstövalintojen on osuttava nappiin, ja
henkilöstöä on koulutettava vahinkojen ja
vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi kuljetus-
liikkeen on hoidettava verot, vakuutukset ja
muut yhteiskunnan vaatimukset.
Vantaan Tuotekuljetuksen ja Kuusakosken
välinen kumppanuus tuli todistetuksi vuon-
na 2008, kun Suomessa alkoi talouden taan-
tuma.
– Janne Törrönen tuli puheillemme ja
avoimesti ja reilusti varoitti taantumasta,
Sammy Asplund kertoo.
Janne Törrönen on samoilla linjoilla:
– Silloin yhteistyö on kohdallaan, kun yh-
dessä on nähty sekä nousukaudet että las-
kukaudet ja yhteistyö jatkuu edelleen.
Silloin yhteistyö
on kohdallaan, kun
on yhdessä nähty
nousut ja laskut ja
yhteistyö jatkuu kai-
kesta huolimatta.
16
kierrätyspalvelua nopeasti, helposti, tehokkaasti
näin Kuusakosken asiakasyrityksen
edustaja totesi palvelupäällikkö ari
turuselle testattuaan uutta webbipohjaista
eService-palvelua. Kahdensuuntainen kana-
va, jonka kautta voi sekä hakea että syöttää
tietoa, vastasi asiakkaan tarpeisiin aivan eri
tasolla kuin lomakkeiden täyttämiseen ja
sähköpostiviestintään pohjautuva extranet.
– Olemme kehittäneet kaikilla päätelait-
teilla toimivan, asiakkaan yksikkökohtaista
ja räätälöityä tietoa näyttävän järjestelmän.
eService-palvelun myötä asiakaspalvelum-
me on hypännyt useita vuosia eteenpäin!
Ari Turunen sanoo.
Kuusakosken eService-palvelu on nopea, helppo ja tehokas kierrätyspalveluiden ti-
laamisen työkalu viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi palvelu
antaa asiakkaalle reaaliaikaisesti sellaistakin tietoa, jota aiemmin ei voinut saada.
Jos jätehuollon järjes-
täminen on näin helppoa,
annamme loputkin materiaali-
virtamme Kuusakosken
kierrätettäväksi.”
eservice
tietoa jonka asiakas tarvitseeAjatus eServicen kehittämisestä syntyi,
kun Kuusakoski halusi rakentaa sekä asiak-
kaita että Kuusakosken asiakaspäälliköitä
hyödyttävän työkanavan. Asiakkaiden tar-
peita kuunnellen syntyi palvelu, joka pys-
tyy täysipainoisesti hyödyntämään kaikkea
Kuusakosken Kubus-toiminnanohjausjärjes-
telmän keräämää tietoa.
eServicessä asiakas on ns. tunnistautu-
nut asiakas, jolle järjestelmä näyttää juuri
sitä tietoa, mitä kyseinen asiakas haluaa:
esimerkiksi millaisia astioita ja kuinka paljon
asiakkaalla on tai kuinka astiatilaus etenee.
Astian tyhjennyksen voi tilata parilla klik-
17
kauksella, ja halutun raportointitiedon jär-
jestelmä antaa reaaliaikaisena kaikkina vuo-
rokaudenaikoina.
– Mahdollisuudet laajentaa sähköisiä pal-
veluita ovat suuret. Kyse on siitä, mitä asia-
kas haluaa, Ari Turunen kertoo.
Rasti ruutuun -menetelmällä
Nopea, yksinkertainen, tehokas. Näillä sa-
noilla eService-palvelua kuvaa lavatilauksis-
ta vastaava Stalatube Oy:n varastoesimies
tero Brander.
Stalatube lajittelee muun muassa ruostu-
matonta, haponkestävää ja ferriittistä teräs-
tä sekä rautaromua sekä putkitavaraksi että
silpuksi. Branderin hoidettavana on kym-
menkunta lavaa. Tyhjennyksiä on tilattava
keskimäärin pari kertaa viikossa.
– Uusi webbipohjainen tilausjärjestelmä
on nopea ja helppo. Järjestelmässä on val-
miina lavavalikko numeroineen, ja tilaus hoi-
tuu rasti ruutuun -menetelmällä, Tero Bran-
der kertoo.
arvokkaat raportit nopeasti
Kun Tero Brander on tilannut lavan tyhjen-
nyksen ja kuorma on kuljetettu Lahdesta
Heinolaan, laatupäällikkö Pasi uotinen voi
eService-palvelusta katsoa, paljonko lavalla
oli tavaraa. Vanhan järjestelmän aikana tie-
toa yksittäisen lavan romumäärästä ei ollut
saatavilla.
Pasi Uotinen kiittää myös sitä, että eSer-
vicen myötä palvelut ovat täsmentyneet ja
järjestelmän antamia monipuolisia tietoja
voidaan yhdistää nopeasti. Nopeus on arvo-
kasta erityisesti kuun vaihteessa kuukauden
tulosta laskettaessa, sillä toimitetun romun
määrät ja niistä saatava tulo vaikuttavat tu-
lokseen tuntuvasti.
– Uuden palvelun ansiosta Stalatuben työ-
määrä on vähentynyt, ja pystymme porau-
tumaan aiempaa pienempiin asioihin aiem-
paa tarkemmin, Pasi Uotinen sanoo.
Järjestelmässä on
valmiina lavavalikko numeroi-
neen. Tilaus hoituu rasti ruu-
tuun -menetelmällä.”Tero Brander, Stalatube Oy
18
Turvallisuus on Kuusakoskelle tärkeä asia.
Erityistä huomiota yhtiö kiinnittää palo-
turvallisuuteen ja sähkö- ja elektroniikka-
materiaalin käsittelytapojen kehittämiseen.
Kuusakosken QEHS-päällikkö Raija Inkiläinen painottaa turvallisuuden olevan vastaavanlainen kehittämisteeema kuin kannattavuudenkin.
19
Paloriski pienemmäksi
kuusakoski vastaanottaa WEEE-materi-
aalia (The Waste Electrical and Electro-
nic Equipment) lähes kaikissa palvelupisteis-
sään. WEEE:n esikäsittely tehdään käsityönä
sisätiloissa ennen materiaalin toimittamista
murskauslaitokselle jatkokäsittelyyn. Esikä-
sittelyssä poistetaan hyödynnettävät mate-
riaalit sekä vaaralliset jätteet, jotka toimite-
taan luvan omaaville käsittelijöille.
Kuusakoski on selvittänyt eri puolilla
maailmaa sattuneita kierrätysalan tulipalo-
ja ja analysoinut erityisesti WEEE:n käsitte-
lyssä sattuneita paloja. Yhtiön ns. tulipalo-
työryhmä on pohtinut, kuinka WEEE-paloja
voitaisiin ehkäistä ja paloturvallisuutta lisä-
tä materiaalin käsittelytapoja kehittämällä.
Asiasta on neuvoteltu myös tuottajayhteisö-
jen ja Kaupan Liiton kanssa.
Samalla Kuusakoski on alkanut ulkopuoli-
sen konsultin kanssa kehittää omaa turval-
lisuusjärjestelmäänsä vastaamaan OHSAS
18001 -standardia. Lisäksi se on yhdessä
vakuutusyhtiön kanssa alkanut järjestää
työturvallisuuden teemapäiviä, joissa pal-
velupisteen yleisen turvallisuuden rinnalla
tarkastellaan paloturvallisuutta. Tulipalojen
ehkäisyä on mietitty myös yhteistyössä ELY-
keskusten, ympäristöviranomaisten ja pe-
lastuslaitoksen kanssa.
kuljetusta, käsittelyä, varastointia
– Olemme löytäneet kehittämiskohteita ja
muuttaneet toimintatapoja niiltä osin, mi-
hin itse voimme vaikuttaa. Näitä ovat ma-
teriaalin kuljetukset, vastaanottotarkastus,
käsittely ja varastointi sekä toiminta poik-
keustilanteissa, kertoo Kuusakosken QEHS-
päällikkö Raija inkiläinen.
Kuusakoski on ohjeistanut kuljetusliikkei-
tä, että WEEE-materiaali kipattaisiin pihalle
mahdollisimman alhaalta matoksi eikä yh-
teen kasaan. Siten materiaali pysyy parem-
min ehjänä, mikä pienentää paloriskiä, ja
purkutyö tehostuu.
Kuusakoski pyrkii myös hillitsemään va-
rastojen kasvua, sillä paloriski pienenee, kun
materiaali kiertää ja volyymit pysyvät kuris-
sa. Tämän vuoksi yhtiö haluaa varmistaa,
että materiaalin esikäsittelypisteitä olisi lo-
gistisesti riittävästi.
Tärkeä toimintatapoja koskeva parannus
on häkkien ja lavojen määrän lisääminen ns.
bulk-varastoinnin välttämiseksi. Kuusakoski
on myös neuvotellut tuottajayhteisön kans-
sa erityyppisiä laitteita sisältävien bulk-
kuljetusten siirtämisestä häkkeihin, jotta
materiaali kulkeutuisi Kuusakoskelle hyvin
pakattuna ja ehjänä.
kalustoa, koulutusta, harjoitusta
WEEE-palojen torjunnassa ja vahinkojen mi-
nimoinnissa avainasemassa ovat materiaa-
lia käsittelevät kenttätyöntekijät.
– Jos palo on syttynyt, alkusammutuksen
merkitys on suuri. WEEE-käsittelypisteisiin
on hankittu uutta sammutuskalustoa ku-
ten sammutusvaahtoa sisältäviä siirrettäviä
kärryjä, ja henkilöstölle järjestetään sään-
nöllisiä harjoituksia mahdollisen tulipalon
varalta, Raija Inkiläinen kertoo.
Kuusakoski myös kouluttaa sekä omaa
henkilöstöään että kuljetusliikkeitä. Kaik-
kien WEEE-käsittelypaikkakuntien henki-
löstölle järjestetään paloturvallisuusalan
yrityksen vetämä koulutus sammutusväli-
neiden käyttöharjoituksineen.
– Turvallisuusasiat otetaan esille myös
henkilöstön kanssa käytävissä tavoitekes-
kusteluissa. Turvallisuus on Kuusakoskella
vastaavan tasoinen kehittämisteema kuin
kannattavuuskin, Raija Inkiläinen sanoo.
Weee:n käsittelytapoja kehittämällä
20
kiertotaloutta, kasvua ja hyvinvointia edistämässä
kiertotalous on nostettava Suomen seu-
raavan hallituksen ohjelman poikki-
leikkaavaksi teemaksi ja yhdeksi keskeisek-
si tavoitteeksi. Näin vaaditaan heinäkuussa
lanseeratussa kierrätysyhteiskunnan ja kier-
totalouden julkilausumassa.
Julkilausuman valmisteli Kierrätysyhteis-
kunta-koalitio, jonka työskentelyyn myös
Kuusakoski Ympäristöteollisuus ja -palvelut
ry:n (YTP) jäsenenä on aktiivisesti osallistu-
nut. Julkilausumaa tukee erillinen kiertota-
louden reseptikirja toimenpide-ehdotuksi-
neen.
Kierrätysyhteiskunta-koalition työskente-
lyyn osallistui yli 30 yritysten, kansalaisjär-
jestöjen ja julkisen vallan edustajaa. YTP:n
lisäksi lausuman ovat allekirjoittaneet Hel-
singin Seudun Ympäristöpalvelut, Jätelai-
tosyhdistys, Kuluttajaliitto, Luonto-Liitto,
Sitra, Kuntaliitto, SAK, Akava, Teknologiate-
ollisuus ja Varsinais-Suomen liitto.
käytännön työhön hetiKiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua
taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja
jätteen syntyminen on minimoitu. Julkilau-
suman mukaan Suomen on etsittävä uusia
tapoja menestyä resurssipulasta kärsivässä
tulevaisuuden maailmassa. Tarvitaan uusia
työpaikkoja, innovaatioita ja yritystoimin-
taa, jotta Suomi voi turvata hyvinvointiyh-
teiskunnan ja säästää luonnonvaroja myös
tuleville sukupolville.
”Tiedetään, minne pitäisi päästä, mutta
tarvittavia askeleita ei ole vielä otettu”, jul-
kilausumassa todetaan. ”Suomella on käy-
tössä tarvittavat resurssit, suunnitelmat,
teknologia, osaaminen ja taloudelliset edel-
lytykset. Käytännön työ tulee aloittaa välit-
tömästi.”
• lainsäädännön ja toimeenpanon on toteutettava jätehuollon etusijajärjestystä ympäristö- ja kustannustehokkuus huomioon ottaen.• uusiutumattomia raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla sekä jätteillä ja sivuvirroilla.• Rakentamisessa on oltava mahdollisuus hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja.• julkisilla hankinnoilla on luotava kiertotalouden edelläkävijämarkkinoita ja suosittava uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa.• kierrätysmarkkinoita on edistettävä purkamalla lainsäädännön esteitä ja rajoitteita.• jätelainsäädännön toimeenpano ja valvonta on yhdenmukaistettava koko maassa.
kieRtotalouden edistämisen askeleet
arvottomasta arvokastaYTP:n toimitusjohtaja tatu Rauhamäki pi-
tää Kierrätysyhteiskunta-koalition ja julki-
lausuman suurimpana arvona sitä, että YTP
kokoonkutsujana sai suuren joukon toimijoi-
ta saman pöydän ääreen ja työpajoihin etsi-
mään Suomelle uutta tietä.
– Jo työskentelyn aikana saimme paljon
positiivista palautetta, ja lanseerauksen jäl-
keen myös uudet tahot ovat tarjoutuneet
julkilausuman allekirjoittajiksi, Tatu Rauha-
mäki sanoo.
Kuusakoski on mukana koalitiossa, koska
näkee kiertotalouden olevan tärkeää Suo-
men kasvulle ja hyvinvoinnille.
– Tekemällä romusta raaka-ainetta eli ar-
vottomasta arvokasta Kuusakoski on jo sa-
dan vuoden ajan omalta osaltaan rakenta-
nut Suomesta kierrätysyhteiskuntaa, sanoo
Kuusakosken yhteiskuntasuhteiden johtaja
Risto Pohjanpalo.
21
heinolassa sulatettu alumiinia jo 40 vuotta
vaikka alumiini onkin maankuoren yleisin metalli, sen kierrättäminen on kannattavaa. jo kertaalleen valmistettu alumiini säästää energiaa 95 % verrattuna maasta louhitusta bauksiitista valmistettuun alumiinin.
Tilat Kauklahdessa kävivät 70-luvulla ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi
alumiinin sulattamiseen, joten edessä oli muutto Heinolaan vuon-
na 1974 - siis 40 vuotta sitten. Ensimmäiset harkot valettiin saman
vuoden lokakuussa. Kuusakoski oli investoinut Suomen ensimmäi-
sen autopaloittamon Heinolaan paria vuotta aiemmin, joten alue ja
perusinfra olivat Heinolassa valmiina.
heinolassa 70- ja 80-luku olivat voima-
kasta kehityksen aikaa. Uuteen tekno-
logiaan panostettiin voimakkaasti ja samal-
la kehitettiin uusia menetelmiä materiaalien
käsittelyyn. Alumiinituotanto kasvoi kym-
menessä vuodessa nelinkertaiseksi.
Asiakkaat halusivat entistä korkealaatui-
sempia tuotteita ja he halusivat myös va-
kuuttua toiminnan tasalaatuisuudesta. Alu-
miinitehtaan tuotanto sertifioitiin 11.2.2000
ja yhtiölle myönnettiin ISO 9002-sertifikaat-
ti. Ympäristökysymykset nousivat myös
kierrätysalalla merkittävään asemaan.
Kuusakoski on huolehtinut aina ympäristös-
tään sekä toiminnassa syntyvistä kierrätys-
kelvottomista jätteistä. ISO 14001 -sertifi-
kaatti hankittiin marraskuussa 2001.
Heinolan alumiinitehtaan tuotanto on ol-
lut nelikymmenvuotisen historiansa aikana
noin miljoona tonnia. Tuosta alumiinimää-
rästä saisi valmistetuksi runsaat kolmesataa
alumiinivenettä neljänkymmenen vuoden
ajan jokaisena työpäivänä.
oppipojista sulattajiksi
Espoon Kauklahdessa oli sulatettu alumii-
nia jo vuosia. Sieltä hakivat oppinsa myös
tehtaalla ensimmäisten joukossa työuransa
aloittaneet heimo koivunen ja Rauno mä-
kinen.
”Työtä tehtiin aluksi kahdessa vuorossa,
vasta joidenkin vuosien kuluttua siirryttiin
3-vuorotyöhön”, kertovat miehet yhdestä
suusta. Heidän työuransa alkoi vuonna 1974
Kuusakoski Oy:ssä sulatuksen oppipoikina.
Työuransa aikana sulatossa miehet näki-
vät valtavan kasvun ja monia muutoksia.
”Jo muutaman vuoden jälkeen tehdasta
laajennettiin huomattavasti ja alumiinin tuo-
tantomäärät kasvoivat”, toteaa Rauno. Uu-
det uunit ja tuotantolaitokset mahdollistivat
tuotannon nopean nousun.
”Monet aikaisemmin käsintehdyt toimin-
not koneellistuivat ja kehittyivät – tuli au-
tomaattinen valulinjasto sekä pinousrobotit
linjastojen päihin, jotka helpottivat raskasta
työtä”, miehet muistelevat.
Heimo Koivunen ja Rauno Mäkinen ovat
työskennelleet Heinolan alumiinitehtaalla
sen perustamisesta saakka. Tosin työtehtä-
vät ovat molemmilla vaihtuneet. Kymmen-
kunta vuotta sitten Heimo Koivunen siirtyi
sulatosta Heinolan palveluhallille sähkö- ja
elektroniikkaromun käsittelyyn. Rauno Mä-
kinen työskentelee nykyään Lahden palve-
lupisteen työnjohtajana.
Rauno Mäkinen Heimo Koivunen
22
Uusi konttori on niin sanottu monitoimitila. Konttorissa on työsken-
telypisteitä ja lisäksi esimerkiksi äänieristettyjä ”puhelinkoppeja”,
hiljaisia tiloja keskittymistä vaativaa työtä varten, tiloja ryhmätyös-
kentelyä varten sekä tavallisia neuvotteluhuoneita.
kuusakosken pääkonttori uusissa tiloissa
Kuusakosken pääkonttori muutti pois Kauklahdes-
ta kesäkuussa. Uusi konttori sijaitsee Spektri Busi-
ness Parkissa, Espoossa.
kierrätysmetallin kauneus ja monet
käyttötavat näyttäytyvät Kuusakos-
ken ja Lahden Muotoiluinstituutin yhteis-
työprojektin tuotoksissa. Opiskelijoiden
tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa kier-
rätyshopeinen koru juhlistamaan Kuusakos-
ken 100-vuotista taivalta. Koruja työstettiin
viime keväänä mm. Ympäristötehokas muo-
toilu -kurssilla. Kuusakosken työryhmä sai
valita lukuisista suunnitelmista suosikkinsa.
Voittajaksi valikoitui elina honkasen
suunnittelema Infinity-konsepti, jonka poh-
jalta toteutettiin naisten kaulakoru ja kalvo-
sinnapit miehille.
– Infinity-korun suunnittelu lähti liikkeelle
Kuusakoski Oy:n arvoista. Itselleni kiinnos-
tavin ajatus kierrätyksessä oli luonnollinen,
kierrätyshopea jalostui asiakaslahjoiksi
ikuinen kiertokulku ja jatkuvuus. Kuusakos-
ken 100-vuotinen historia näkyy koruissa
numeroina sekä päättymättömänä muoto-
na. Jokainen pala on osa suurempaa koko-
naisuutta. Asiat muuttavat muotoaan, ne
Infinity-konsepti kuvastaa ikuista kiertokulkua.
ovat aina liikkeessä, mutta jatkavat silti ole-
massaoloaan, kuvailee Honkanen.
Koruja valmistettiin juhlavuoden teeman
mukaisesti 100 kappaletta ja niitä annetaan
lahjoiksi erityistilaisuuksissa.
Pääkonttorin osoite on 30.6.2014 alkaen
metsänneidonkuja 12, 02130 espoo.
uusi postilokero-osoite on: Pl 25, 02131 espoo.
ostolaskujen osoite pysyy samana (Pl 20, 02781 espoo).
lisätietoa spektri Business Parkista: www.spektri.fi.
23
kuusakoski osakkaaksi suomen erityisjäte oy:öön
kuusakoski Oy on hankkinut 49 % Suomen Erityisjäte Oy:n osa-
kekannasta. Sopimus edellisen omistajan Skanska Infra Oy:n
kanssa allekirjoitettiin perjantaina 29.8.2014.
Suomen Erityisjäte Oy:n toinen omistaja (51 %) on ympäristöalan
konserni LHJ Group (Loimi-Hämeen Jätehuolto). Yritys on erikoistu-
nut käsittelemään ongelmajätteiksi luokiteltuja kiinteitä jätteitä, pi-
laantuneita maita sekä jätteenpolttolaitosten pohjakuonia. Yrityksen
liikevaihto vuonna 2013 oli 3,67 M€ ja se työllistää vakituisesti neljä
henkilöä.
Yrityksen käsittelykeskus sijaitsee Forssassa ja sen käsittelytoi-
minta on laajentunut jätevoimaloiden pohjakuonien osalta myös Il-
majoelle ja Espooseen.
kuusakoski 100 vuotta
kaikki alkoi Viipurista, kun 25-vuotias
donuard kuschakoff perusti Viipuris-
sa Karjalan Lumppu- ja Romuliike -nimisen
yrityksen vuonna 1914. Toiminta alkoi 500
markan lainan ja käytetyn polkupyörän tur-
vin. Donuard keräsi rauta- ja metallijätettä
sekä tekstiilijätettä tarkoituksenaan erotella
ja jalostaa niitä edelleen teollisuudelle.
Sodan jaloista yritys siirtyi Helsinkiin
1940-luvun alussa. Sukunimensä Kuscha-
koffit suomensivat kuusakoskeksi vuonna
1934 ja yrityksen nykyinen nimi Kuusakoski
Oy otettiin käyttöön ylimääräisen yhtiöko-
kouksen päätöksellä 14.11.1961.
Sadan vuoden aikana toiminta on mer-
kittävästi kasvanut ja laajentunut. Tänään
yritys toimii 11 maassa ja työntekijöitä koko
konsernissa on lähes 3000. Suomessa pal-
velupisteitä on tällä hetkellä yli 20. Yrityk-
sen vahvuus tänä päivänä perustuu sen
materiaalin, kierrätyksen ja ympäristötek-
nologian osaamiseen.
Juhlavuoden kunniaksi Kuusakosken re-
kat ja lavat on teipattu juhlalogoin, mikä
näkyy varmasti päivittäin maanteillämme.
Lisäksi julkaistiin uusi brändivideo, joka on
nähtävissä nettisivuiltamme.
Kuusakoski juhlii 100-vuotista taivaltaan
yhdessä henkilökuntansa kanssa jokaisessa
maassa, missä sillä on toimintaa.
konsernijohto
kuusakoski group oyPL 25 / Metsänneidonkuja 1202131 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 [email protected]
kierrätysliiketoiminta
kuusakoski oykonsernin pääkonttoriPL 25 / Metsänneidonkuja 1202131 EspooPuh. 020 781 781 /vaihdePuh. 0800 3 0880 /asiakaspalveluFaksi 020 781 [email protected]
Recycling technologies (Rectec)PL 97 / Kymintie 118101 HeinolaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7741
suomi
airakselaRomulantie 7571490 AirakselaPuh. 020 781 7500Faksi 020 781 7501
ekopark lahti Rakennuskierrätysmateriaalin käsittelylaitos Norokatu 5, Lahti Puh. 020 781 7144
espoo – kauklahtiPL 6 / Lasihytti 402781 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7335
ekopark espooRakennuskierrätysmateriaalin käsittelylaitosÄmmässuonkuja 102820 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7371
heinolaPL 96 / Kuusakoskentie 518101 HeinolaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7411
helsinki – kivikkoPL 205 / Kivikonlaita 500941 HelsinkiPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7302
hyvinkääUudenkyläntie 2805950 HyvinkääPuh. 020 781 7375
iisalmiParkatinkuja 874120 IisalmiPuh. 020 781 7530Faksi 020 781 7531
imatraPilarikuusenkatu 555610 ImatraPuh. 020 781 7540Faksi 020 781 7541
joensuuLylykoskentie 3580130 JoensuuPuh. 020 781 7550Faksi 020 781 7551
jyväskyläRuokomäentie 5040530 JyväskyläPuh. 020 781 7560Faksi 020 781 7561
kajaaniNuaskatu 687400 KajaaniPuh. 020 781 7580Faksi 020 781 7581
kalajokiSatamatie 42285180 RahjaPuh. 020 781 7590Faksi 020 781 7591
kotkaJänskäntie 948310 KotkaPuh. 020 781 7622Faksi 020 781 7060
lahtiSapelikatu 815160 LahtiPuh./faksi 020 781 7699
lapuaKalliotie 162100 LapuaPuh. 020 781 7718
ouluRuskonniityntie 490630 OuluPuh. 020 781 7640Faksi 020 781 7641
PoriMäntyluoto28880 PoriPuh. 020 781 7660Faksi 020 781 7661
Raisio - kivikolmioKivikolmio OyTuotekatu 8 B21200 Raisio
tampereLastikankatu 1033730 TamperePuh. 020 781 7700Faksi 020 781 7701
turkuRavurinkatu 3220380 TurkuPuh. 020 781 7720Faksi 020 781 7721
vantaaHanskalliontie 301760 VantaaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7341
www.kuusakoski.fi
kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi.