This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Kannustimilla tuettavien toimintojen painopiste siirtyy yksittäisistä puuntuotannon toimenpiteistä•metsien markkinattomien ympäristöhyötyjen tuotantoon ja haitallisten ulkoisvaikutusten vähentämiseen•metsätalouden yleisten toimintaedellytysten parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen
Tämä tarkoittaa, että•pääsääntöisesti perusmetsänhoitoa ei tueta •puuntuotantoa voidaan tukea metsätalouden yleisten toimintaedellytysten parantamisen tasolla •tai edellyttäen, että toimenpiteillä on samalla merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia (ns. kaksoisetu- eli win-win -tilanne)
1) Metsien ympäristöpalvelujen hankerahoitusKannustimet koskevat vain aidosti markkinattomia hyötyjä, esim.•metsänomistajien neuvontahankkeiden toteuttaminen (1)•metsien kasvua ja metsäalaa lisäävät toimet hiilinielujen kasvattamiseksi (esim. jalostetun siemenmateriaalin tuottaminen ja käyttö, peltojen metsitys) (1,2)•puurakentamisen edistäminen hiilinielujen tuottamiseksi (1,2)•suojelu- ja luonnonhoitohankkeet metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi (1,2)•bioottisten tuhojen (hyönteistuhot ja kasvitaudit) ennaltaehkäisy ja metsän terveyden säilyttämiseksi perustellut kunnostushakkuut (1,2)•metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen metsien hakkuiden ja hoidon yhteydessä (1,2)•tutkimus- ja innovaatiohankkeet, t&k-toiminta (1,2)
Toteutus (1) hankehaun kautta, (2) suora tuki (esim. de minimis)
Pääpiirteiden kuvaus•Tietylle alueelle avataan hankehaku•Sisältö ja tavoitteet tulevat ohjelmasta1)
•Läpinäkyvät kriteerit, joilla painot•Kaikille toimijoille avoin haku•Tarjouskilpailu tai huutokauppa•Tarjous yhdestä tai useammasta toimenpiteestä, osa- tai koko alueelle •Toimija markkinoi metsänomistajille•Tuki maksetaan ensisij. päätoimijalle2)
•Laadun valvonta otannalla
1) Ohjelmia voivat olla esim. valtakunnallinen tai alueellinen metsäohjelma, maakuntaohjelma, maaseudun kehittämisohjelma, tms.2) Rahoitus esim. maaseuturahastosta tai kansallisella tuella (esim. de minimis); lasku metsänomistajalle, josta vähennetty tuettu osuus
Vahvuudet•Toimenpiteiden priorisointi•Hankekoon kasvu vähentää hallinnointia•Kustannustehokkuus nousee•Alueellisten erityistarpeiden huomioon ottaminen
Heikkoudet•Vaativa valmisteluvaihe•Vaatii osaamista valmistelijoilta ja kentän toimijoilta (koulutus)•Vaatii uskottavan valvonnan (mahd. sertifioidut toimijat)•Metsäpoliittinen ohjaus?
Edellä vaihtoehdossa (1) esitettyjen lisäksi metsätalouden toimintaedellytyksiä parantavat toimet ja ne puuntuotannon toimet, joilla positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten esimerkiksi•metsätalouden tietojärjestelmien ylläpito ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen (1,2)•metsien kiinteistörakenteen ja omistusjärjestelyjen kehittäminen (esim. tilusjärjestelyt) (1,2)•metsäteiden peruskorjaukset ja kunnossapito (1,2)•metsätuhojen uhkien ennaltaehkäisy, valmiusjärjestelmän kehittäminen ja ylläpito (1,2)•energiapuun toimitusketjun ja logistiikan kehittäminen (1,2)•taimikoiden hoito metsän kasvun sekä maisema- ja virkistysarvojen edistämiseksi (1,2)•ympäristöpalveluiden kaupallistamiseen liittyvien edellytysten luominen (2)
Toteutus (1) hankehaun kautta, (2) suora tuki (esim. de minimis)
Muilta kohdiltaan pääosin samankaltainen kuin vaihtoehto (1) mutta hiilen sidonta hoidetaan hiilikorvauksilla (ei pellon metsityksiä yms.)•metsänomistajalle maksetaan hiilivarannon ylläpidosta hiilen arvon ja korkotason mukainen korvaus
Koska tämä todennäköisesti johtaisi päätehakkuiden viivyttämisiin (kiertoajan pidentämiseen), siksi•korvaus maksettaisiin vain varttuneista, tukkipuuvaltaisista metsistä, jolloin syntyisi kannustin edistää metsien kasvua (taimikonhoito ja harvennukset → puuston järeytyminen)•lisäksi puutuotteiden omistajille (tai rakennuttajille) maksetaan hiilivarannon ylläpidosta siihen sitoutuneen hiilen arvon ja korkotason mukainen korvaus → kannustin uudistaa metsää
• Metsäsektorin hiilinielut voivat tarjota kustannustehokkaan tavan hillitä ilmaston muutosta
• Metsien ja niiden käytön ilmastovaikutuksia (ulkoisvaikutuksia) ei toistaiseksi ole otettu huomioon ohjauskeinoissa
• Hiilikorvaukset sisäistäisivät metsien ja niiden käytön ilmastolliset ulkoishyödyt
• Suomen kannattaa valmistautua hiilikorvausten mahdolliseen käyttöönottoon, jolloin järjestelmää ei tarvitse ottaa annettuna
• Hiilikorvausten voimassa ollessa ei tarvittaisi EU:n– metsien hiilinielujen referenssitasojärjestelmää – biomassoihin kohdistuvia ilmastollisia kestävyyskriteerejä
EU-normit ohjaavat voimakkaasti valtiontukia Perussopimus, EU-asetukset, komission suuntaviivat
Valtiontukien hyväksyttävyys ei periaatteessa riipu siitä, mistä varoista tai mitä kautta niitä myönnetään (poikkeus: de minimis) Kaikkien valtiontukien tulee olla yhdensuuntaisia EU:n
tavoitteiden, linjausten ja kansainvälisten sopimusten kanssa (ts. tukia on perusteltava niillä)
EU:n valtiontukisääntely muuttui eräiltä osin merkittävästi vuosina 2013-2014 Komission ennakkohyväksynnän painopiste suuriin ja
merkittäviin tukiin/tukiohjelmiin Ryhmäpoikkeusasetusten soveltamisalaa laajennettiin De minimis -asetuksen käyttö lisääntynyt huomattavasti Vuosina 2014-2016 jopa 90 % kaikista EU-maiden tuista
otettiin käyttöön ilman komission ennakkohyväksyntää
1. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus Mahdollistaa melko laajan kirjon perustamis-, investointi-,
kehittämis- ja toimintatukia myös metsäalan pk-yrityksille Tuet painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen Ei sovellu kovin hyvin metsätalouden alkutuotantoon (kuten
metsien ja metsäluonnon hoito sekä mp-investoinnit)2. Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden
3. Kansallisten tukien/tukiohjelmien hyväksyttäminen erikseen komissiossa (Kemera) Hyväksynnän saaminen voi olla entistä vaikeampaa Kansalliset tuet joudutaan perustelemaan komissiolle ottaen
korostetusti huomioon EU:n tavoitteet ja politiikat (ympäristö, maaseutu, ilmasto, energia jne.)
Tukiohjelmaa voidaan ehkä edelleen räätälöidä kansallisesti mutta tuet myös maksetaan 100 %:sti kansallisista varoista
4. De minimis -tuki Soveltuu Suomen yksityismetsätalouteen periaatteessa hyvin, jopa
erittäin hyvin Tuen saajat, painopisteet ja ehdot voidaan määrittää kansallisesti Tukea voidaan myöntää mille tahansa toimenpiteelle millä tahansa
tukitasolla, kunhan enimmäisraja (200 000 €/3 v.) ei ylity Mutta tuen yrityskohtainen enimmäismäärä tai hankekohtainen
Itävalta (1)• Vain maanviljelijät tai metsäalan koulutuksen saaneet voivat ostaa maa-
ja metsätalousmaata, tilaa ei saa pirstoa (liberalisointi käynnissä)• Laskennalliseen yksikköarvoon perustuva arvioverotus, ei perintöveroa,
lahjavero on, varainsiirtovero on
Metsätalouden EAFRD-hankerahoitus• Mielenkiintoinen vertailukohta Suomelle, koska
– jakaa metsätalouden tukia EU:n maaseuturahaston (EAFRD) kautta– maatila- ja metsätalouden toimintaympäristössä monia
samankaltaisuuksia Suomen kanssa (tosin myös eroja)• Kaikki EU:n maaseudun kehittämisen prioriteetit (6 kpl) ovat mukana
Itävallan kansallisessa maaseutuohjelmassa (Entwicklung für den Ländlichen Raum).
• Toimenpiteiden/tukien pääpaino unionin prioriteetissa nro 4:P 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen (so. biodiversiteetti, vesiensuojelu, maaperän hoito)
Maaseuturahaston toimenpiteet•Käyttää metsätaloutensa tukemiseen lähes kaikkia sellaisia EU:n maaseuturahaston toimenpiteitä, jotka siihen ylipäänsä soveltuvat•Nykyisellä ohjelmakaudella metsätalouden EAFRD-tuet yhteensä 266 milj. € (38 milj. €/v) ̶ 3 % koko EAFRD-tuesta•Tärkeimmät toimenpiteet/tuet
• Biodiversiteetin suojelu ja edistäminen• Metsätalouden vesiensuojelu• Eroosion estäminen• Metsäteiden rakentaminen • Uusiutuvan energiaa koskevat investoinnit metsätaloudessa• Metsäsuunnittelu• Metsätalouden neuvonta• Metsätuhojen ehkäisy ja torjunta
• EU:n Maaseuturahaston kokonaisrahoitus kaudella 2014–2020 on 3,5 miljardia euroa, josta EU kattaa noin 65 %– Josta suoraan metsätalouteen 3,5 %– Esim. neuvonnan ja koulutuksen rahoitusta ei ole jaettu
sektoreille ja myös uusiutuvan energian rahoitus on kaikkien sektoreiden haettavissa, myös metsätalouden
• Suoraan metsätalouteen korvamerkitty 120 miljoonan euron rahoitus (17 M€/v) pääkohteittain (milj. €):– Investoinnit metsätalouteen (P2) 56,4– Ennallistaminen ja metsätuhojen estäminen (P4)27,0– Metsien suojelukorvaukset (P4) 27,0– Hiilen säilyttäminen ja sitominen (P5) 10,4
Ruotsi• Metsätalouteen on saatavissa ympäristötukia, ympäristönsuojelun
seurauksena aiheutuvien tulonmenetysten korvauksia ja metsänhoitolain mukaisia de minimis –perusteella jaettavia jalopuumetsätalouden tukia– varsinaista puuntuotantoa ei muutoin tueta
• Lisäksi EU:n maaseutuohjelmaa käytetään ympäristötukien, ympäristöyhteistyön, koulutuksen ja neuvonnan sekä metsätuhojen aiheuttamien kustannusten rahoitukseen
• Metsätalous on verotuksessa ja eläkevakuutuksissa elinkeino (lähtökohtaisesti progressiivisesti verotettua ansiotuloa), ei pääomatulojen lähde
– Elinkeinotulon ansio- ja pääomatulo-osuudet nettovarallisuuden mukaan– Tulojen jaksotukset eri verovuosille (metsätili, metsätuhotili, jaksotusvaraus)– Lisäksi laajennusvaraus yhteisöveroasteella (yritysmuotoneutraalisuustavoite)
• Ei perintö- tai lahjaveroa, kattava luovutusvoittoverotus• Kiinteistönmuodostamislaissa tarkoituksenmukaisuusperiaate, jonka
• Euroopan unioniin kuulumattomassa Norjassa myönnetään kansallisista varoista merkittävää metsätalouden elinkeino- ja ympäristötoimien (NMSK) tukea
• Rahoitustukia kohdistetaan useisiin puuntuotannon työlajeihin, varoja on käytettyNMSK–Taimikoihin–Metsäteihin–Köysiratoihin ja hevosiin–Ympäristötoimiin–Ensiharvennuksiin–Muihin toimiin
• Norjassa metsäverotus on osa pienyritysverotusta– Metsätulo on osa progressiivisesti verotettua ansiotuloa ja pääomatuloa on
vain riskitöntä tuottoa vastaava osuus– Tulojen jaksotus puutilin (tømmerkonto) avulla alkaen 2017 (aikaisemmin
keskimääräinen viiden vuoden tulon verotus)– Tilaan kuuluvalla metsärahastolla (skogfond) voi jaksottaa tuloa ja siten
alentaa rajaveroastetta, sekä lisätä tiettyjen investointien (sisältäen omatoimisen työn arvon) verovähennysvaikutusta 1,85-kertaiseksi
– Skogfondin korkotuotot (n. 4,5 milj. euroa vuonna 2015) eivät kuulu metsätiloille, vaan niillä rahoitetaan mm. metsänomistajajärjestöjen toimintaa, metsätalouden tukia yms.
• Ei perintö- tai lahjaveroa enää alkaen vuodesta 2014, sitä ennen merkittävä huojennus
• Metsänomistus kytköksissä maataloutta harjoittaviin tiloihin esikoista (odelslova), maakauppaa (konsesjonslova) ja tilan jakamista (jordlova) säätelevien lakien ohjausvaikutusten vuoksi
• Metsätalouden tuet perustuvat Viron metsälakiin (10§), samoin kuin avainbiotooppien suojelun korvaukset (22§)
• Metsätalouden ja ympäristösuojelun tukia ja korvauksia rahoitetaan jossain määrin kansallisesti (myös de minimis käytössä) ja erittäin merkittävästi EU:n maaseutuohjelman kautta (n. 80 % tuesta EU-rahaa)
• Metsätalouden tulot verotetaan tulojen sekä verovuonna tai kolmena seuraavana vuonna syntyvien menojen erotuksena ja se on osa yhtenäistä tuloverotusta. Vuonna 2016 tasaveron suuruus on 20 %, mutta se sisältää tulojen kasvaessa vähenevän verovapaan osan
• Lisäksi Virossa on käytössä maavero (vastaa suuruusluokaltaan suunnilleen Suomen aikaisempaa metsänhoitomaksua)
• Yhtiöitä verotetaan vain jaetusta voitosta ja se on ollut yksi keskeinen syy yhtiömuodossa omistettujen metsien määrän nopeaan lisääntymiseen
Suomen metsäverotusPääomatuloverotukseen vaikea liittää metsänhoidon kannusteita – kaikki menot jo vähennyskelpoisia (paitsi omatoimisen työn osuus)Metsätalouden yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi, kannattaisi harkita:1.Metsätalouden kertapoistot ja menojäännösten poistot vähintään 850 euroon2.Metsätulojen jaksottaminen verotuksessa joko varausten tai rahastoinnin kautta, metsätuloista esim. korkeintaan 80 % tuleville verovuosille3.Ansiotulo-osuuden mahdollistaminen: esim. muutos TVL 43:ään ”Metsätalouden pääomatuloa ovat laissa jäljempänä luetellut tulot lukuun ottamatta sitä näihin tuloihin vähennysten jälkeen liittyvää osuutta, jonka metsätalouden harjoittaja vaatii verotettavaksi ansiotulonaan. Ansiotulon osuutta voi vaatia vain luonnollinen henkilö henkilökohtaisesti tai yhtymästä saamastaan tulosta.”
24 02.05.23
– Nykyinen pääomatuloverotus suosii palkansaajia, eläkeläisiä ja suuria maataloustuloja saavia
– Se on em. ryhmiin verrattuna epäedullinen päätoimisille metsätalousyrittäjille ja metsätuloista riippuvaisille maanviljelijöille
• Maakohtaisten tarkastelujen syventäminen – ei kannata keksiä pyörää uudelleen– Itävalta, Ruotsi, Viro, …– Tukien rahoituslähteiden selvittäminen (miten kansallinen
rahoitus on toteutettu, de minimis vai muu)– Miten tuet perusteltu, miten kytketty EU-kontekstiin– Hankehakujen toteuttaminen (benchmarking)
• Hiilivuokrajärjestelmän toteutustavat– Miten vuokrataso määritetään, miten rahoitetaan– Miten tilan puuston hiilivaranto todennetaan ja seurataan– Miten puurakenteen hiilivaranto todennetaan, kenelle
maksetaan, mitä hiilivuokralle tapahtuu puurakenteen elinkaaren päättyessä