työmaana Maailma20171 · nähtävät työelämän ilmiöt ovat ennen pitkää ran-tautumassa tänne. Hyvänä esimerkkinä toimivat tässä numerossa esillä olevat kotiapulaiset,

työmaana Maailma 1

2017

TULOKSIA

Haitin nuoret pääsevät kouluun s. 4

TUOTANTOKETJUT

Missä tehdään muumimuki? s. 10

MAAILMA

Intia sekosi seteli - uudistuksessa s. 28

Mariana Nomisa Manhise on yksi maailman 67 miljoonasta kotiapulaisesta.

Kodin hengetär

01_kansi.indd 1 18.5.2017 15.34.33

2 | Työmaana Maailma 1/2017

LYHYESTI

Suomi ei kuulu

globalisaation

häviäjiin!

” Ihmisellä on 0,0003 prosentin mahdol-lisuus syntyä Suomeen ja 30 prosentin mahdollisuus syntyä köyhyyteen.” Madventuresin Riku Rantala ja Tunna Milonoff painottivat SASKin Solidaarisuuspäivillä, että suomalaisten vauraus on pitkälti globalisaa-tion ansiota.

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

Tilaalehti!

Ajattelevienmaailmankansalaistenlehti

Työmaana Maailma 1/2017 | 3

4 LYHYESTI Haitilaiset pääsivät kouluun. JHL:n ammattiosasto lahjoitti koulutuskeskukselle aurinkopaneeleja.

5 UUTISIA Jalkapallo yrittää eettiseksi. Mepit haluavat avoimmuutta vaateteollisuuteen. Stora Enson möläytteli.

6 PÄÄKIRJOITUS. Työelämän ilmiöt voivat rantautua myös kohdemaista Suomeen.

7 SANASELITYS Mikä on pacto colectivo?

8–9 MAAILMANKUVA Vauva ottaa töissä rennosti.

10–11 TUOTANTOKETJUT Kuluttaja yritti selvittää, tehdäänkö muumimukit hymyillen.

12–13 GRAAFI Työntekijöiden asema parani maailmalla.

14–21 RAPORTTI Mosambikissa kotiapulaiset vaativat oikeuksia. Myös Suomessa kotitöitä tehdään yhä useammin palkkaa vastaan.

26–27 MAAILMA Isot setelit aiheuttivat kaaoksen Intiassa.

28–29 HENKILÖKUVA Rahul Jain halusi romantiikkaa mutta syventyikin tekstiilitehtaan arkeen.

30 SASK-AKTIIVI Arja Hiltunen uskoo tekemisen meininkiin.

31 HAASTAJA Pöljäläinen Timo Tiikkaja otti ohjat omiin käsiinsä.

31 ILMIÖ Maailman joka kolmas palkansaaja on siirtolainen.

22-25 Vaatetehtaalta vankilaan ja

maan alle. Myanmarilainen ay-johtaja Phyo Sandar Soe ei vähästä hätkähdä.

Toimitus: Päätoimittaja Laura Ventä Toimitussihteeri Katri Blomster Ulkoasu ja taitto Origine ky, Janne Hulkkonen ja Reima Kangas Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Painos: 4 000 kpl Julkaisija: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Osoite: Kaikukatu 3 A, 00530 Helsinki, Puhelin: 0207 6998 20 Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset ja tilaukset: [email protected], ISSN: 1456-2030

Lehti on tilaajille maksuton ja se postitetaan kannatusjäsenille, SASK-lähettiläille, halukkaiden liittojen aktiiveille sekä yksityistilaajille. Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

Tilaalehti!

Ajattelevienmaailmankansalaistenlehti

työmaana Maailma

SISÄLTÖ


LYHYESTI

SASKin tukema amma-tillinen koulutus käyn-nistyi uudelleen Haitissa. Vuoden mittaisen

kou lutuksen aloitti viime vuoden lopulla 58 innokasta nuorta, jotka haluavat itselleen ammatin ja toimeentulon.

Koulutusaloja ovat ompelu ja ruoanlaitto. Kurssikeskusta pyö-rittävä naisverkosto RENAFANM on arvioinut ne kaikkein tarpeel-lisimmiksi ja eniten työllistymistä tukeviksi aloiksi. Ideana on, että opiskelijat voivat myös myydä valmistamiaan lounasannoksia.

Haitin koulutusjärjestelmä on hyvin heikko, ja siksi SASK on pyrkinyt tarjoamaan nuorille am-matillista koulutusta jo pitkään, mutta vuoden 2010 maanjäristys tuhosi vanhan kurssikeskuksen. Toiminta on ollut siitä asti jäissä, ja uutta kurssikeskusta on raken-nettu pääsoin muiden järjestöjen tuella.

– Nyt toiminta on vihdoin taas käynnissä ja opiskelijat ovat todel-la tyytyväisiä, iloitsee koulutus-

keskuksen toimintaa hallinnoiva Beatriz Larghi Corbanese.

SASKin Haiti-hanke on ollut JHL:n Helsingin mielenterveys-työntekijöiden ammattiosaston erityisessä suojeluksessa. Osasto lahjoitti uudelle koulutuskeskuk-selle aurinkopaneelit, jotta sähköä saataisiin säännöllisesti.

SASK tukee Haitissa myös lukutaitopiirejä, joista valmistui viime vuonna 248 uudesta taidos-taan ikionnellista naista.

Lukutaito- ja ammattikoulutus-hankkeessa on koulutettu vuodesta 2002 kaikkiaan noin 10 000 haiti-laista. Heistä on noin 70 prosenttia on naisia. Lukutaitoryhmissä on opetettu myös monia muita aiheita. Ryhmäläisten lähinäkö on tarkastettu, ja silmälaseja on jaettu niitä tarvitseville. ◆

Haitin nuorille ammattiSASKin lukutaito- ja ammattikoulutusprojektissa on koulutettu kaikkiaan yli 10 000 haitilaista.

JHL:n ammattiosasto lahjoitti koulu-tuskeskukselle aurinkopaneelit.

LYHYESTI


VAIKUTTAJALISTA

Machines elokuvan ohjannut Rahul Jain listaa taiteilijoita ja teoksia, jotka ovat vaikuttaneet häneen. Lue Jainin haastattelu sivulla 28.

Mepit haluavat vaateteollisuuden ruotuunMistä on kyse? Euroopan par-lamentti hyväksyi päätöslausel-man, jossa vaaditaan sitovampia säädöksiä, läpinäkyvyyttä ja eh-dollisia kauppaetuuksia tekstiilien vientimaille. Tarkoituksena on puuttua työntekijöiden hyväksi-käyttöön. Mitä väliä? Kansalaisjärjestöt kuten Puhtaat vaatteet -verkosto, johon myös SASK kuuluu, ovat lobanneet EU-päättäjiä vuosia. Päätöslauselma on merkittä-vä ensiaskel. Sen toteutuessa kansalaiset, vaatetyöntekijät, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt saavat vaikuttavan keinon edistää työntekijöiden oikeuksia.

Ei kisoja ilman ihmisoikeuksiaMistä on kyse? Euroopan jalkapalloliitto UEFA päätti, että EM-jalkapallon kisaisännyy-den saa jatkossa vain täyttämällä tietyt ihmisoikeuskritee-rit, jotka perustuvat YK:n ihmisoikeusso-pimuksiin.

Mitä väliä? UEFAn päätöstä voidaan pitää historiallisena. Jos urheilun arvokisoja ei myönnetä ihmisoikeuksia loukkaaviin mai-hin, stadioneita ei voida rakentaa työntekijöiden terveyden kustan-nuksella. Räikein esimerkki on Qatarin MM-jalkapallokisojen rakennustyöt, joissa on kuollut jo yli tuhat työntekijää. SASK tukee Qatariin lähteviä siirtotyöläisiä ja kampanjoi rakennustyöläisten oikeuksien puolesta.

SASK sai kolme uutta jäsenjärjestöäMistä on kyse? SASKin jäsen-järjestöiksi liittyivät ammattiliitot Loimu ja Talentia sekä Suomen laivanpäällystöliitto. Mitä väliä? SASKin toiminnan takana on yhä laajempi joukko suomalaisia ammattiliittoja ja nii-den jäseniä. Jäsenjärjestöjä on hei-näkuun alusta 39. SASKin kautta liitot ja niiden jäsenet pääsevät

konkreettisesti tukemaan kehitysmaiden työntekijöi-tä. Rahallisen tuen lisäksi suomalaisilla jäsenliitoilla on paljon osaamista, jota SASKin hanketyössä hyö-

dynnetään. ◆

Sebastio Selgadon teos Workers

1"Katsoin Selgadon valokuvia työläisten kärsimyksestä ja

aivoni saivat sähköis-kun: voiko jostain näin kivuliaasta tehdä taidetta? Selgado ikään kuin antoi minulle luvan mennä teks-tiilitehtaalle kuvaamaan."

Akiro Kurosawa

2"Japanilainen ohjaa-ja Akiro Kurosawa on joskus sanonut kä-

velleensä veljensä kanssa ruttoparantolan läpi silmät suljettuna, koska häntä pelotti. Hänen veljensä pakotti avaamaan silmät ja sanoi: 'Vain kohtaamalla pelkosi pystyt käsittele-mään ne'. Uskon vahvasti katsomiseen ja kohtaami-seen. Haluan ymmärtää, miksi tietyt asiat vainoavat minua."

Lehtori Thom Andersen

3"Kalifornian elokuva-koulun inspiroivin opettaja painotti,

että elokuvantekijän tehtävä on kysyä, ei antaa vastauksia. Jos ei pysty hyväksymään normaalina pidettyä asioita, tärkeintä on saada yhteys omaan sisäiseen lapseensa ja kyseenalaistaa ne."

Mitä tapahtui?Ruotsalainen talouslehti Veckans Affärer kertoi vuonna 2014, että Stora Enson yhteisyritys Bulleh Shah Packaging käytti tuotannossaan Pakistanin kaatopaikoilta peräisin olevaa jätepaperia. Kaatopaikoilla paperia keräävät pääosin lapset. Sto-ra Enso tiesi jo ennen investointia, että Pakistanin paperiteollisuudessa raaka-aineen hankinnassa käytetään lapsityövoimaa.

Yhtiön reaktioYhtiö myönsi ongelman ja kertoi rat-kaisuyrityksistä. "Sitä ei kukaan voi kiistää, etteikö toimitusketjun loppu-päässä olisi lapsityövoimaa. Sitä on." Stora Enson Suomen-maajohtaja Lauri Peltola sanoi. Peltolan mukaan

lasten osa olisi vielä kovempi ilman työtä. ”Jos me lähtisimme pois, vii-sivuotiaat tytöt olisivat prostituoituja seuraavana päivänä.”

SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kommentoi:Tässä mentiin ojasta allikkoon. Jos lapsella menee huonosti, ei ole hyväksyttävää perustella tilannetta sanomalla, että voisi mennä huo-nomminkin. Yritys on vastuussa koko tuotantoketjunsa työoloista. Lapsityö on vakava asia, jota ei tässä voi rin-nastaa perunoiden nostoon Suomen kesälomilla. Jos työstä maksetaan elämiseen riittävää palkkaa, aikuiset kyllä tekevät työt ja laittavat lapsensa kouluun. Ilman koulunkäyntiä lapset perivät köyhyyden vanhemmiltaan.

MÖLÄYTYS STORA ENSO JA LAPSITYÖVOIMA

PÄÄKIRJOITUS

Tehdään reilumpi maailma!

Kädessäsi on täysin uudistunut Työmaana maailma. Tämä lehti on tarkoitettu juuri sinulle, joka haluat puolustaa työntekijöiden

oikeuksia maailmalla. Saatat olla aktiivisesti samal-la asialla Suomessa tai sitten et. Kiitos kuitenkin, että olet mukana!

Rohkenen ennustaa, että SASKin kohdemaissa nähtävät työelämän ilmiöt ovat ennen pitkää ran-tautumassa tänne. Hyvänä esimerkkinä toimivat tässä numerossa esillä olevat kotiapulaiset, joita on maailmalla yli 67 miljoonaa.

Suomessa sana kotiapulainen vie ajatukset histo-riaan, mutta näyttää siltä, että kotiavun käyttämi-nen myös täällä on kasvava ilmiö – muutenkin kuin vain viikkosiivouksen osalta. Se on OK, kunhan työnantajan vastuut eivät unohdu. Lue lisää teema-sivuiltamme 14–21.

Lisäksi luvassa on hyviä uutisia Haitista sekä kurkistus sotilasdiktatuurista vapautuneeseen Myanmariin. Saimme vieraaksemme nuorena vaatetehtaissa raataneen Phy Sandar Soen, joka nyt puolustaa työntekijöiden oikeuksia maan suurim-man ay-keskusjärjestön apulaispääsihteerinä.

Tervetuloa kanssamme matkalle maailman ympäri! Otamme kiitollisina vastaan kaikenlaisen palautteen uudistuneesta lehdestämme. Voit lähet-tää sitä osoitteeseen [email protected] .

P.S. Työmaana maailma ilmestyy tänä vuonna kaksi kertaa, ja seuraava nu-mero ilmestyy marraskuussa. Seuraa sillä välin SASKia verkossa ja sosiaa-lisessa mediassa. ◆

Kirjoittaja Laura Ventä on Suomen Ammat-tiliittojen Solidaari-suuskeskus SASKin viestintäpäällikkö. Hän muistuttaa, että SASK on Suomen ainoa työntekijöiden asemaa parantava kehitysyh-teistyöjärjestö. Työn kautta köyhyys vähenee kestävästi.


P.S. Työmaana maailma ilmestyy tänä

Nimetön 5.indd 6 18.5.2017 15.36.52


LYHYESTI

14 354 rakennus- ja kivilou-hostyöntekijää Intiassa ja Nepalissa sai oikeuden sosiaaliturvaan SASKin tukemana.

1400bangladeshilaisen vaatetehtaan turvallisuus on tarkastettu Rana Plazan tuhoisan tehdasromahduk-sen jälkeen.

50miljardia dollaria arvioidaan katoavan vuodessa Afrikasta laittomina rahavirtoina. Varoja katoaa mm. korruption, huumekaupan ja monikansallisten yritysten veronkierron kautta. Summa vastaa yhteensä noin 4,9 prosenttia mantereen bruttokansantuotteesta.

39 henkilöä osallistui SASKin kunnon työn lähettiläiden koulutukseen huhtikuussa Nuuksiossa.

20vuoden tauon jälkeen sisäisistä ristiriidoista kärsineessä Nepalissa järjestetään paikallisvaalit. Naisehdokkaiden määrä on edellisvaalien jälkeen kaksinkertaistunut.

Nepalista Nuuksioon

Luku kertoo usein enemmän kuin nippu sanoja. Näin maailma on muuttunut.

Pacto colectivo – päät sotkeva sopimusPacto colectivo on joissakin Latinalaisen Amerikan maissa käytössä oleva tapa hankaloittaa ammattiliittojen toimintaa. Se on sopimus, jonka työnantaja voi solmia niiden työntekijöiden kanssa, jotka eivät kuulu ammattiliittoon. Usein niissä tarjotaan parempia työehtoja sillä ehdolla, että työntekijä ei liity liittoon. Samalla työntekijöiltä viedään kuitenkin todelliset vaikuttamismahdollisuudet.

Esimerkiksi Kolumbiassa liittojen vastustaminen on vuosikymme-niä ollut kiivasta. Liittoihin kuuluvia ja erityisesti niiden johtajia on murhattu ja pahoinpidelty, ja ay-aktiiveja tapetaan edelleen vuosittain. Vaikka väkivalta on pikkuhiljaa vähentynyt, uusia pacto colectivon kaltaisia tapoja vaikeuttaa liittojen toimintaa keksitään jatkuvasti.

Moni sekoittaa pacto colectivon oikeaan työehtosopimukseen, joka on työntekijöitä aidosti edustavan ammattiliiton ja työnantajan välinen sopimus. Siinä sovitaan palkasta, eduista ja muista työehdoista. ◆

PIIRROS: HANNA SAKARA

SANASELITYS LUKULISTA

Nimetön 5.indd 7 18.5.2017 15.36.52


MAAILMANKUVA

PäivähoidossaViisi kuukautta vanha Roshni lepäilee korissa, kun äiti työsken-telee tietyömaalla Chandigarhissa Pohjois-Intiassa. SASK tukee Intiassa muun muassa kivilouhos- ja tiilitehdastyöntekijöitä sekä lapsityön vastaista taistelua. Tiilitehtailla lapsille on järjes-tetty päivähoitoa, jotta he eivät vaaranna henkeään pyöriessään työntekijöiden jaloissa ilman valvontaa. Kuva: Ajay Verma.LEHTIKUVA/REUTERS

08-09_Maailmakuva_TyMa_1_2017 .indd 8 17.5.2017 13.09.45

MAAILMANKUVA


08-09_Maailmakuva_TyMa_1_2017 .indd 9 17.5.2017 13.09.46


TUOTANTOKETJU

Mistä muumimuki tulee? Kuluttaja yritti selvittää lempituotteiden tuotanto-olosuhteita. Helppoa se ei ollut, mutta eroja yritysten avoimuudessa löytyi.

1 Tiedot nettisivulla: Iittalan sivuilla ei ole

tietoa alkuperästä. Ilmei-simmät kohdat ”Tietoa tuotteista” tai ”Usein kysytyt kysymykset” kos-kevat lähinnä keittiöväli-neiden hoitoa.

2Kysely: Lähetän kysymyksen mukin

alkuperästä Iittalan netti-sivujen välityksellä:

Kysyn esimerkiksi mis-sä tehtaassa ja maassa mukit valmistetaan, ja mistä raakamateriaali hankitaan? Miten Iittala huolehtii muumimukin tuotantoketjun läpinäky-vyydestä? Entä työnteki-jöiden työoloista?”

3Vastaus: Sähkö-posti tulee 9 päivää

myöhemmin Fiskarsin viestinnältä.

Viestissä on mainin-ta auditoinneista sekä kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja linkki yritysvastuuraport-tiin. Kerrotaan myös, että muumimukit valmistetaan kumppanivalmistajan tehtaalla Thaimaassa. Raaka-aineesta ei mai-nintaa.

Kånken-reppuFjällräven

MuumimukiFiskars

1Tiedot nettisivulla: Kohdassa ”Vastuu”

maininta ympäristövai-kutuksista ja Fjällrävenin toimintaohjeista.

2Kysely: Lähetän säh-köpostilla kysymyk-

sen repun alkuperästä nettisivuilla ilmoitettuun osoitteeseen. Kysymyk-sen saa esittää englan-niksi tai ruotsiksi.

3Vastaus: Fjällrävenin yritysvastuujohtajal-

ta tulee sähköpostia 7 päivää myöhemmin:

Viestissä mainitaan, että reput valmistetaan kahdessa tehtaassa Vietnamissa ja Kiinas-sa. Viestissä on linkki emoyhtiö Fenix Outdoorin yritysvastuuraportteihin ja tavarantoimittajalistaan. Maininta auditoinneista sekä jäsenyydestä Fair La-bor Associationissa (FLA).

TERMIT

Fair Labour Association: Vastuullisuusverkosto, jonka jäsenyritysten on noudatet-tava tiettyä vastuuohjeita koko tuotantoketjussaan. Ei kuitenkaan takaa täyttä vastuullisuutta.

Auditointi: Yritys-toiminnan arviointi vastuullisuuden näkö-kulmasta. Auditoinnin avulla halutaan taata läpinäkyvyys.

TEKSTI: KATRI BLOMSTER


TUOTANTOKETJU

Mistä muumimuki tulee? Kuluttaja yritti selvittää lempituotteiden tuotanto-olosuhteita. Helppoa se ei ollut, mutta eroja yritysten avoimuudessa löytyi.

8 LOPPUTULOS: Muumimukin alkuperä

ja tuotanto-olosuhteet jäivät auki.– Ei tietoa raaka-aineiden

alkuperästä– Ei julkisia tehdaslistoja– Ei tietoa kolmannen

osapuolen auditoin-neista

– Ei tietoa tehtaiden työoloista

7Asiantuntija: Ky-syn Finnwatchin

toiminnanjohtajalta Sonja Vartialalta, mihin hän kiin-nittää huomiota Iittalan antamissa tiedoissa.

”Palveluntarjoajalla teetetty auditointi ei välttämättä ole sama asia kuin kolmannen osapuo-len tekemä auditointi. Kolmannen osapuolen auditoinnissa yrityksestä riippumaton taho asettaa kriteerit, varmistaa auditoi-jan kelpoisuuden ja päät-tää auditoinnin tulosten perusteella itsenäisesti, täyttääkö tuotantolaitos asetetut kriteerit. Joka ta-pauksessa Fiskarsin pitäisi julkistaa tuotantoketjunsa. Se on nykypäivää."

7 FLA:n verkkosivut: Sivuilta löytyy raportti,

jonka mukaan Kiinan tehtaalla on ongelmia etenkin siirtotyöntekijöi-den sosiaaliturvan kans-sa. Työaikakirjanpitoa ei tehdä riittävän tarkasti, eivätkä kaikki työntekijät saa tarvittavaa yhden päivän vapaata viikossa. Raportista näkee myös aikataulun korjaustoimen-piteille.

8LOPPUTULOS: Fjäll rävenin reppujen

tuotannosta saa tietoja. – Ei tietoa raaka-aineiden

alkuperästä– Puutteita työoloissa

yhtiön käyttämällä tehtaalla

+ Tietoa tehdasoloista saatavilla

+ Emoyhtiön tehdaslistat julkisia

Tuotantoketjujen läpinäkyvyys: Kun yritykset julkistavat tuotanto-ketjunsa, huonoihin työoloihin ja ympäristörikkeisiin on helpompi puuttua. Tämän takia myös SASK kampanjoi tuotannon läpinäky-vyyden lisäämiseksi.

Osoita yritykselle, että tuotteiden tuotanto-olot kiin-nostavat – siitäkin huolimatta, että saamasi vastaus menee yli hilseen. Sosiaalinen media on tehokas tapa vaikuttaa yrityksiin.

VINKKI KYSY

4Lisäkysymys: Lähetän Fiskarsille jat-

kokysymyksen sähköpos-tilla: Ovatko tehdastiedot julkisia? Mistä saa tietää, missä tehtaassa muki valmistetaan?

5Vastaus: Fiskarsin tiedotus vastaa: ”Käy-

täntömme on, ettemme julkista sopimusvalmis-tajiamme vaan kunnioi-tamme molemminpuolista sopimusta, ettei yhteis-työtä käytetä julkisena referenssinä.”

6Yritysvastuuraportti: Tutkin Fiskarsin lin-

kittämää raporttia. Siinä lukee näin: ”Vuonna 2016 teimme toimittajiemme tiloissa 115 auditointia. Kolmantena osapuolena toimiva palveluntarjoaja suoritti auditoinneista viisi.”

Finnwatch: Kan-salaisjärjestö, joka tarkkailee etenkin suomalaisten yritys-ten toiminnan ihmis-oikeusvaikutuksia.

Minkä tuotteen tuotanto-oloista haluat lisätietoa? Lähetä ehdotuksesi seuraavaksi tuot-teeksi [email protected].

4Lisäkysymys: Pyydän Fjällräveniä tarken-

tamaan missä listassa mainituista tehtaista reput valmistetaan?

5Vastaus: ”Olemme päättäneet, ettemme

julkista tuotekohtaisia tehdaslistoja.”

6Asiantuntija: Finnwatchin Sonja

Vartiala ehdottaa, että linkeistä voisi tutkia, mikä auditointijärjestelmä on käytössä. Niiden välillä on suuria eroja. Jos yhtiö on FLA:n jäsen, järjestön verkkosivuilta pitäisi löytyä tehtaille tehdyt auditointiraportit.


2014

31 %

INFOGRAFIIKKA

Mikä eteni vuonna 2016?

SASKin toiminta keskittyy nyt entistä enemmän Aasiaan ja eteläiseen Afrik-kaan. SASKin tuesta leikattiin 43 % Suomen hallituksen kehitysyhteistyöhön kohdistamien säästöjen takia, mutta sii-tä huolimatta työntekijöiden olosuhteis-sa saavutettiin tärkeitä edistysaskeleita eri puolilla maailmaa.Laura Ventä

SASK pyöritti 60 hanketta kolmessa maanosassa.

INFOGRAFIIKKA: JANNE HULKKONEN

Lähd

e: R

egist

ro Ú

nico

de

Víct

imas

Naisten osallisuus SASKin tukemassa hankketyössä

Ghana

Tulos: Tehtaiden pakkaajat saivat oikeuden pitää venyttelytaukoja. Pakkaajat saavat nyt myös istua työtä tehdessään, mikä helpottaa etenkin raskaana olevien työntekijöiden jaksamista. Työntekijöiden palkkoja korotettiin 25 %.

Tonnikalatehtaille paremmat työehdot

Haiti

Haitilla SASKin tukemista lukutaitopiireistä valmistui viime vuonna 425 uudesta taidostaan ikionnellista naista.

Naisten osuus osallistujista kaikissa hankkeissa.

Uusi koulu hirmu myrskyssa tuhoutuneen tilalle.

58oppilasta aloitti

ammatin opiskelun.

425oppi luke

maan ja kirjoitamaan.

2015 2016

33 %36 %

Kolumbia

Sisällissodan uhrit

Sisällissodan päättänyt rauhansopimus allekirjoitettiin 26.9. SASK tuki ammat tiliittojen työtä rauhan puolesta.

2017

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

453

474

270

384

211

373

252

933

255

478

269

072

251

798

172

676

69 3

5588

8

+ 51 000uutta jäsentä kolumbialaisessa keskusliitossa. Nyt järjestöllä on yhä vahvempi tuki rauhan rakentajana.

Luvuissa mukana esim. kuolleet, haavoittuneet ja kotoaan pakene-maan joutuneet.


INFOGRAFIIKKA

Osuuskunnat kukoistavat

Mosambik

Ilmoittautuneista 60 % kirjautui SASKin tukeman ammattiliiton kautta.

Intiassa tiilitehtailla solmittiin 76 lapsityön kieltävää sopimusta. Niiden arvioidaan ehkäisevän parhaimmillaan 76 000 lapsen työskentelyn.

Indonesia

liittyi jäseniksi SASKin tukemiin ammattiliitoihin. Heistä merkittävä osa on epävirallisella sektorilla

työskenteleviä naisia.

60 588

433

!

lasta lapsityöläisille perustetuissa kouluissa

Nepalissa ja Intiassa.

Kaikki hankkeet löytyvät osoitteesta SASK.fi. Sivuilta löytyy myös lisää tietoa työn tuloksista.

Nepalilaiset metsätyöntekijät ovat perustaneet 6 kestävän metsätalouden osuuskuntaa. Viime vuonna ne laskuttivat yhteensä 164 611 € edestä, mikä tuo elannon yli 600 perheelle.

NepalYli 550 000 ihmistä tulee paremmin toimeen, kun 21 %:lla korotettu minimipalkka astuu voimaan.

SASKin tukemat ammattiliitot vaikuttivat valtion kolmikantaiseen työryhmään, joka esittää minimipalkkoihin 21 % korotusta. Edellisen kerran minipalkkaa nostettiin Nepalissa 2013.

Mosambikissa 475 kotiapulaista on päässyt sosiaaliturvan piiriin.

164 611€

IntiaUusi lapsityötä koskeva laki kieltää alle 14vuotiaiden työllistämisen. SASKin tukemat liitot vaikuttivat vahvasti lain valmisteluun.

554SASKin tuella

554 ulkoistettua metallityöntekijää

vakinaistettiin.

FilippiinitSASKin tukemat ammattiliitot onnistuivat vaikuttamaan Filippiinien hallitukseen vuokratyöläisten oikeuksien parantamiseksi.


REPORTAASIREPORTAASI

14 | Työmaana Maailma

Kotien hengettäret Yhä useampien perheiden arkea kannattelee palkattu kotiapulainen. Mosambikissa he alkavat saada ääntään kuuluviin, kun taas Suomessa heitä ei juuri tunneta. Molemmissa maissa työtä paiskitaan perheen parhaaksi. TEKSTI JA KUVAT: LAURA VENTÄ, KATRI BLOMSTER


REPORTAASI

Kohdatessaan kadulla kotiapulaisia naiset alkavat heti rekrytoida uusia jäseniä Mosambikin kotiapulaisten liittoon. Etelvina Macuácua kirjoittaa tietoja ylös.

Työmaana Maailma | 15

REPORTAASI

Tarvomme eteenpäin hiekkaisilla kujilla. Joka askeleella kantapää uppoaa hienoisesti, ihan kuin rannalla. Jokaisen kulman takaa avautuu vieläkin kapeampi kuja. Iltapäivän

aurinko kultaa köyhän asuinalueen Mosambikin pääkaupungissa Maputossa.

Kujat näyttävät viehättäviltä, mutta kun kurkistaa sisään taloihin, köyhyys pistää silmään. Pimeällä alue ei ole turvallinen. Olemme Maxaquenessa, Mariana Nomisa Manhisen kotikulmilla.

Mariana jakaa pienen asuntonsa äitinsä, poikan-sa, veljensä ja veljenpoikansa kanssa. Hän työsken-

telee kotiapulaisena, kuten joka 25. nainen maailmassa. Kansainvälisen työjärjestö ILOn arvion mukaan kotiapulaisia on yhteensä 67 miljoonaa, ja suurin osa heistä on naisia. Määrä kasvaa koko ajan, mitä selittää sekä työvoiman liik-

kuvuus että tuloerojen kasvu.Mariana on elättänyt itsensä

kotiapulaisena jo 13 vuotta, vaihte-levissa olosuhteissa.

– Työskentelin ennen talossa, jonka emäntä kont-rolloi kaikkea. Tein kymmenen tunnin työpäiviä enkä saanut vapaata edes kansallisina vapaapäivinä. Talon vessaan oli minulta pääsy kielletty.

Palkkauksesta kysyttäessä Mariana nauraa.– Eihän sitä koskaan ole tarpeeksi. Pienin mitä

olen saanut, on tuhat meticalia (noin 18 euroa) kuussa. Nyt saan enemmän ja työpäivätkin ovat koh-tuullisia. Olen onnellinen.

Marianan elämä muuttui, kun hän liittyi kotiapulais-ten ammattiliittoon. Sitä kautta hän sai tietää, mihin kaikkeen työntekijällä on oikeus. Minimipalkkaa alalla ei edelleenkään ole, mutta muuten laki takaa kotiapulaisille kelvolliset työolot – periaatteessa. Käy-tännössä laki tunnetaan huonosti ja sitä noudatetaan hyvin harvassa työpaikassa. Tai siis kodissa.

Kotiapulaiset joutuvat tänäkin päivänä kokemaan ala-arvoista kohtelua, eikä väkivalta ja seksuaalinen häirintäkään ole harvinaista. WC:n käyttökielto tois-tuu monien tarinoissa. Samoin se, että koko päivänä ei saa syödäkseen.

– Se oli kauheaa. Työpäivät olivat aamuseitsemäs-tä iltakahdeksaan, mutta minä en saanut mitään. Jouduin nälkäisenä kokkaamaan muille, mutta

Kotiapulaisten liiton naiset kiertävät kaduilla useana päivänä viikossa rekrytoimassa uusia jäseniä.

”Vaatii hurjasti rohkeutta ottaa omat oikeutensa esille kaltoin kohtelevan työnantajan kanssa.”

Francisco Sambo työskentelee SASKin projektikoordinaattorina.



REPORTAASI

emäntä laski riisit ja kalat, etten vain ottaisi itselleni mitään, kertoo Etelvina Edmundo Macuácua.

Hänkin löysi liiton ja sai sitä kautta tukea. Nyt hän on aktiivisesti mukana liiton toiminnassa ja vastaa sen taloudesta. Mitä minimaalisin resurssein toimiva liitto sitten pystyy jäsenilleen tarjoamaan?

– Tärkeintä on tieto ja rohkeus. Jaamme tietoa kotiapulaisten oikeuksista ja autamme kamppailus-sa. Vaatii hurjasti rohkeutta ottaa omat oikeutensa esille kaltoin kohtelevan työnantajan kanssa.

Mosambikissa kaikilla on oikeus lomiin, sun-nuntaivapaisiin ja yhdeksän tunnin työpäivään. On oikeus irtisanomiskorvaukseen, sairausajan palk-kaan ja naisilla nyt myös 60 päivän äitiysvapaaseen. Mutta ellei niitä osaa vaatia, niitä ei myöskään saa. Moni isäntäperhe käyttää naisten tietämättömyyttä häikäilemättä hyväkseen.

Etelvina kertoo raskaana olevasta naisesta, joka joutui tekemään hyvin raskasta työtä viimeiseen asti, jopa kantamaan vettä seitsemänteen kerrokseen.

– Kun synnytys alkoi, hänen piti silti vaan mennä töihin. Lopulta hän pääsi sairaalaan niin myöhään, että menetti lapsen. Tämä tapaus on porautunut meidän kaikkien mieliin.

Lapset nousevat tämän tästä esiin kotiapulaisten puheissa. Ei ole aikaa olla lasten kanssa, ei ole varaa kouluttaa heitä, ei edes varaa hankkia perheelle kunnon ruokaa. Ja mihin laittaa lapset, kun itse on töissä?

Nyt 50-vuotias Laura Tembe Manhise joutui aikanaan jättämään kaksivuotiaan lapsensa yksin kotiin aamupäiviksi, kun isommat lapset olivat koulussa.

– Iltapäivät he olivat keskenään, Laura sanoo ja katsoo tiukasti silmiin.

– Tein töitä intialaiselle perheelle, joka lukitsi mi-nut sisään lähtiessään töihin. Työaika oli seitsemästä puoli seitsemään illalla, mutta vain teoriassa, sillä en päässyt talosta pois ennen kuin he tulivat töistä kotiin. He olivat usein myöhässä.

Entä jos syttyy tulipalo? Laura tiedosti kyllä riskit, mutta silloin hänellä ei ollut voimavaroja neuvotella työnantajan kanssa.

– Kiitän Jumalaa, että olen edelleen hengissä.

Tänä päivänä myös Laura Manhise toimii aktiivina liitossa.

Istumme kotiapulaisten liiton pie-nessä vastaanottohuoneessa, joka on

Mariana Nomisa Manhise asuu perheineen Maxaquenen köyhällä esikaupunkialueella Maputossa.

”Vaatii hurjasti rohkeutta ottaa omat oikeutensa esille kaltoin kohtelevan työnantajan kanssa.”

REPORTAASI

kuin sauna. Pyörryttävän kuuma huone sumentaa katseen ja ajatukset.

Huoneessa ei ole ilmastointia tai edes tuuletinta, mutta se on kauniisti maalattu. Joku kokoontu-mispaikka täytyy olla, sillä nytkin pihalla odottelee kaksi vanhaa naista, jotka ovat tulleet hoitamaan sosiaaliturva-asioitaan.

Auttaminen tuntuu antavan liiton aktiiveille uskomatonta voimaa. He kertovat olevansa kuin eri ihmisiä nyt kun tuntevat oikeutensa, pystyvät puolustamaan niitä ja auttamaan vielä muitakin.

Kukaan ei halua seuraavien sukupolvien joutuvan kokemaan samaa kuin he itse ovat kokeneet.

Ei naisten elämä ihan mutkatonta ole nytkään. Liitossa toimiminen perustuu

vapaaehtoisuuteen, sillä liitolla ei ole varaa juuri maksaa palkkoja. Siksi

moni tekee edelleen työtä kotiapu-laisena yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.

Mosambik ei ole ainoa maa, jossa kotiapulaiset ovat alkaneet taistella oikeuksistaan. Kansainväli-sellä tasolla merkittävä läpimurto tehtiin vuonna 2013, kun ILOn yleissopimus 189 kotiapulaisten oikeuksista astui voimaan. Sitä ei ole ratifioitu vielä Mosambikissa, mutta edistystä on tapahtunut muis-sa kysymyksissä.

Pienillä resursseilla toimivassa kotiapulaisten liitossa SINEDissä on helppo aistia vahva yhdessä tekemisen meininki. He kajauttavat jopa oman kotiapulaisten laulunsa, tietenkin moniäänisesti. Tehtävää toimistolla on paljon, mutta tällä hetkel-lä he keskittyvät kotiapulaisten sosiaaliturvan ja minimipalkan parantamiseen. Läpimurto tehtiin viime kesänä, kun kotiapulaisille tuli lain edessä samanlainen oikeus sosiaaliturvaan kuin muillakin työntekijöillä. Siitä on hyvä jatkaa.

Kahden lapsen etä-äiti Sipoossa Helsingin toukokuu on harvinaisen kolea. Läm-pimään takkiin ja sinisiin farkkuihin pukeutunut pitkähiuksinen nainen istuu kuhisevassa kahvilassa ja googlaa puhelimellaan sisustusesineitä. Kuvissa näkyy kattovalaisimia, pyöreistä valkoisista simpu-kankuorista tehtyjä – niitä, joita välkehtii suomalais-

"Kotiapulaiset kokoontuvat aamuviiden jälkeen odottelemaan, että joku tulee avaamaan alaovet." Mosambikissa lähes joka taloudessa on kotiapulainen. Nämä keskiluokkaiset talot ovat monen työpaikka.

Maria Joakin on Mosambikin kotiapulaisten liiton pääsihteeri.


REPORTAASI


"Kotiapulaiset kokoontuvat aamuviiden jälkeen odottelemaan, että joku tulee avaamaan alaovet." ten sisustuskauppojen ikkunoissa.

Ennen Eurooppaan lähtöä filippiiniläisen Sheryl del Mundon, 29, työ oli simpukankuorien puhdis-taminen.

– Sisko neuvoi lopettamaan tehtaalla, koska siellä käytettävät kemikaalit olivat vaarallisia. Lisäksi palk-ka oli todella huono, del Mundo sanoo ja hörppää cappucinoaan.

Sitten hän näyttää toista kuvaa. Siinä hän katsoo onnellisen näköisenä kameraan ja hymyilee leveästi. Toisessa kainalossa on Khate Yvonne ja toisessa Kathleen Joy. Molemmilla tytöillä on hihattomat paidat ja naurava suu.

Del Mundo oli 22-vuotias ja tuore yksinhuoltaja, kun hän jätti kaksi pientä tytärtään vanhempiensa hoteisiin Filippiinien Batangasiin ja lähti au-pairiksi Tanskaan. Sieltä hän päätyi kotiapulaiseksi Milanoon, sitten Roomaan. Joka päivä hän soitti tyttärilleen, vaikka se vaatikin järjestelyjä molemmissa päissä.

– En nähnyt lapsiani viiteen vuoteen, del Mundo sanoo ja vakavoituu hetkeksi. – Jouduin uhrautu-maan perheeni hyvinvoinnin takia.

Del Mundo sanoo rukoilleensa vuosia, että saisi töitä Suomesta, mieluiten Helsingistä, jossa hänen

Ohikulkevat naiset kiinnostuvat heti liiton tarjoamista mahdollisuuksista. Sosiaaliturva on monelle ihan uusi asia.

SASKin työ tuottaa tulosta • SASK tukee kotiapulaisten aseman parantamista viidessä maassa: Ecuadorissa, Kolumbiassa, Mosam bikissa, Filippiineillä ja Indonesiassa. Yhteensä niissä on arviolta 7 miljoonaa kotitalouksissa työskentelevää.

• Mosambik: Kotiapulaiset saavat liitolta sovitteluapua kiistatilanteissa työnantajan kanssa. Lähes kaikki tapaukset ratkeavat jo ennen lakitupaa. Viime vuonna liitto sai neuvoteltua heille myös oikeuden sosiaaliturvaan.

• Ecuador: Kotiapulaisten yhdistys sai jo viisi vuotta sitten ammattiliiton statuksen. SASKin tukemana se pystyy nyt ajamaan jäsentensä etuja valtakunnan politiikan tasolla. Kotiapulaisten työpaikkoja valvotaan nyt kuten muitakin työpaikkoja ja työnantajan laiminlyönneistä seuraa sanktiot.

• Kolumbia: Kotiapulaiset ovat muutama vuosi sitten perustetun ammattiliiton ansiosta saaneet neuvoteltua samat oikeudet kuin muutkin työntekijät. He eivät ole enää epävirallista, näkymätöntä työvoimaa.

• Filippiinit: Työ alkoi viime vuonna alusta. Sielläkin oli vastassa pykäläviidakko, mutta SASKin tukema kotiapulaisten järjestö onnistui saamaan virallisen aseman lain edessä. Se toimii muuten kuin ammattiliitto, mutta ilman oikeutta neuvotella työehtosopimuksia.

REPORTAASI

kaksi isosiskoaan jo asuivat. Vaikka kotiapulaisen työt Italiassa sujuivat, päivät olivat pitkiä ja hän kaipasi perhettään.

Rukouksiin vastattiin, del Mundo huomauttaa, sillä isosisko löysi hänelle työpaikan Suomesta. Ko-tiapulaisen työt alkoivat helmikuussa 2016 sipoolai-sessa perheessä.

Uuteen elämään pohjolassa kuuluu silittämistä, siivoamista ja pyykkäämistä kuten Italiassakin, mutta nyt töitä täytyy tehdä vain aamuyhdeksästä

neljään asti iltapäivällä. Del Mundo ei asu työnantajansa luona vaan jakaa Kulos-

aaressa yksiön sisartensa kanssa.– Filippiineillä olemme tottuneet

elämään tiiviisti, hän täsmentää. Del Mundo soittaa nykyään kah-

desti päivässä lapsilleen. He elelevät kotipuolessa ilman äitiä mutta suuren

perheen keskellä. Del Mundon isä ajaa työkseen motoroitua riksaa, ja äiti

huolehtii kodista, joka ei hetkeksikään hiljene. Saman katon alla heidän kans-

saan asuvat del Mundon kaksi veljeä, toisen veljen kolme ja siskon viisi lasta. Yhteensä siis 10 lasta ja 4 aikuista. Kotiapulaisen palkasta lähtee 60 prosenttia rahalähetyksenä Filippiineille.

– Haaveeni on saada lapseni Suomeen, ja työnan-tajani on luvannut auttaa minua tässä.

Kun puhe kääntyy del Mundon suomalaiseen työn-antajaan, kehut lentelevät kuin kiekot: auttavainen, ymmärtäväinen ja vitsikäs.

– Koko perhe on todella mukava, ja he kohtelevat minua kuin perheenjäsentä, hän vakuuttaa.

Del Mundo ei aluksi tiennyt työnantajastaan mitään. Vasta kun virallisiin asiakirjoihin tarvittiin työnantajan nimi ja ammatti, kävi ilmi, että liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo on Suomessa kuuluisuus. Sama mies, joka on ottanut aktiivisesti kantaa suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.

– Kysyin häneltä seuraavana päivänä, mikset ker-tonut olevasi kuuluisa. Hän vaikuttaa niin normaa-lilta, del Mundo nauraa.

– Hän pyysi minua jo ensimmäisenä päivänä syömään perheensä kanssa, kattoi pöydän ja kaikki.

Del Mundo selventää sitten, että myös Tanskassa miehet kokkasivat. Moinen ei enää edes yllättänyt.

"Kun puhe kääntyy del Mundon suomalaiseen työnantajaan, kehut lentävät kuin kiekot."Maxaquenen köyhillä esikaupunkialueella Maputossa asuu paljon kotiapulaisia.

Mariana Nomisa Manhise on työskennellyt kotiapulaisena 13 vuotta.


REPORTAASI

Kotiapulaiset SuomessaFilippiinit-seura ry:n sihteeri Riitta Vartti kertoo tuntevansa monia filippiiniläisiä kotiapulaisia, jotka ovat tulleet Suo-meen työn perässä. Hänen mukaansa ilmiö leviää vauhdilla.

– Tuntemieni filippiiniläisten kotiapulaisten tarinat ovat hyvin erilaisia. Niitä, joiden asiat eivät ole kunnossa, on vaikeampi tavoittaa. Lisäksi kasvojen menettämisen pelko on yhteisössä suuri.

Vartin mukaan suomalaiset kyselevät häneltä melko usein, miten he voisivat palkata filippiiniläisiä kotiapulaisia.

– On myös porukoita, jotka haluaisivat rekrytoida yhteisen siivoojan ja yleisnaisen puoli-ilmaiseksi ilman juuri mitään lupauksia tulevaisuudesta. Sellaiseen en tietenkään suostu.

Myös SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vahvistaa, että Suomeen työn perässä muuttaneiden kotiapulaisten määrä on kasvussa. Hän on työnsä puolesta hoitanut myös kotiapulaista koskevaa ihmiskauppatapausta.

– Kotiapulaisten oikeudet ovat ylipäätänsä melko tuntematon alue Suomessa. Työtä tehdään suljetuissa oloissa, ja kyseessä on matalapalkka-ala.

Lehdon mielestä ongelmallista on, että kotiapulaiset eivät tiedä, keneen olla yhteydessä ongelmatilanteissa.

– On naiivia ajatella, että he ottaisivat itse yhteyttä liittoihin. Sen vuoksi on tärkeää lisätä tiedotusta.

– Olen hänelle niin kiitollinen ja sanonkin sen aina. He ovat kaikki todella ihania.

Harkimon filippiiniläisen kotiapulaisen puheessa toistuu verbi uhrautua. Sheryl del Mundo ei ollut näkemässä, miten nuorempi tytär oppi lukemaan. Se surettaa, vaikka hän ei halua velloa menetystään surien.

– Uhrautuminen tekee minut onnelliseksi, sillä voin tarjota lapsilleni hyvän koulutuksen, hän painottaa.

Filippiineillä koulunkäynti maksaa, eikä simpuk-katehtaan palkoilla pystyisi kannattelemaan koko perheen taloutta. Nyt Del Mundo kertoo tienaa-vansa hyvin, jopa paremmin kuin kotiapulaisina työskentelevät siskonsa. He työskentelevät useam-malle perheelle samaan aikaan. Del Mundo tuntee Suomessa myös useita filippiiniläisiä siivoojia, joiden työ on hyvin epäsäännöllistä. Del Mundo tuntee itsensä hyvin onnekkaaksi.

Maahanmuuttoviraston mukaan kahden lapsen saaminen Suomeen vaatisi vähintään 1800 euron nettotulot kuukaudessa.

– Uskon, että saan heidän tänne. Ajattelen aina positiivisesti. Aina. ◆

"Kun puhe kääntyy del Mundon suomalaiseen työnantajaan, kehut lentävät kuin kiekot."Sheryl del Mundo uskoo saavansa kaksi tytärtään Suomeen.



HENKILÖ

Phyo Sandar Soe osallistui Vaatevallanku-mous-kampan-jaan pukemalla paidan nurin päin vaatetyöläisten oikeuksien puo-lesta.

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 22 17.5.2017 13.28.42


HENKILÖ

Seuraa johtajaa Phyo Sandar Soe piileskeli nuorena sotilasjunttaa ja pelkäsi perheensä puolesta. Nyt hän johtaa työntekijöitä kohti parempaa tulevaisuutta. TEKSTI: KATRI BLOMSTER, KUVAT: LASSI KAARIA

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 23 17.5.2017 13.28.43


HENKILÖ

Jos haluaa ymmärtää myanmarilaista ay-johtajaa nimeltä Phyo Sandar Soe, ensin on puhuttava hänen isoäidistään.

Isoäiti kasvatti Soen (33), ja hänen viisi sisarustaan Inseinissä, Yangonin pahamai-

neisessa kaupunginosassa, joka tunnetaan satoja poliittisia vankeja säilövästä vankilastaan. Silloisen Burman talousromahduksessa köyhtyneet vanhem-mat joutuivat lähtemään maan eteläosaan töihin. Isä työskenteli kokkina kalastusaluksella, mutta kotiin lähetetyt rahat eivät riittäneet kuuden lapsen elättämiseen.

Isoäiti elätti silti: Pihalla kasvoi kookospalmuja, guava-hedelmiä, kasviksia ja kukkia. Sisarukset heräsivät viideltä aamulla sitomaan kukkaseppeleitä, ja koulun jälkeen he ompelivat iltayhteentoista. Soen isosiskon koulunkäynnin rahoittivat kukkaseppeleet, Soen elintarvikemyynti.

Hätä keksi keinot. Jokainen lapsi pääsi kouluun. – Olimme onnekkaita kun selvisimme. Ilman

isoäitiä olisimme joutuneet kadulle, Soe kertoo.Sinnikkään väsytystekniikan ansiosta Soe pääsi

16-vuotiaana paikalliseen tekstiilitehtaaseen töihin, vaikka työnantajan mielestä ei riittänyt näyttö eikä ikä. Soe ramppasi tehtaalla joka päivä viikon ajan jättämässä työhakemuksensa uudelleen ja uudelleen, kunnes paikka viimein aukeni. Arjesta tuli kertahei-tolla kolmen kauppa: kodin, koulun ja tehdastyön.

Ay-liikkeen tukeminen on boikottia parempiSuomen hyinen huhtikuu ei päästä eksoottista vierasta helpolla. Nykyinen Myanmarin ammatti-liittojen keskusjärjestö CTUMin apulaispääsihteeri vetää ohutta takkiaan tiukemmin päälleen ja päätyy juomaan kahvilassa hanavettä, sillä hän ei missään nimessä halua olla vaivaksi tai käydä kalliiksi. Nöyrä vieras kumartaa syvään mutta nauraa vapautuneesti.

– Eilen oli lämmin ja tänään sataa lunta. Kum-mallinen maa.

Ensinäkemältä ei välttämättä tule mieleen, että juuri tämä nainen johtaa tuhansien ihmisten mielenosoituksia ja neuvottelee valtiovallan kanssa työntekijöiden oikeuksista.

Suomen vierailullaan Soe antaa haastatteluja muun muassa Myanmarin vaateteollisuudesta. Tuotannon eettisyydestä puhuttaessa hän painottaa, ettei boikotti ole tehokkain vaikutuskeino. Parempi on tukea pai-kallisen ay-liikkeen taistelua kuin ruokkia tilannetta, jossa tehtaat suljetaan ja ihmiset menettävät työnsä.

– Kauppasaarron aikaan tilanne oli toinen, sillä silloin kansainvälinen yhteisö halusi vaikuttaa maamme johtoon, hän tähdentää.

Myös Soe menetti aikoinaan työpaikkansa, kun talouspakotteet alkoivat purra, eikä Yhdysvaltain

markkinoille valmistava tehdas pystynyt enää maksamaan palkkoja. Tämän seurauksena Soe lähti isosiskonsa kanssa tekstiilitehtaaseen töihin Thai-maahan. Niin teki moni ystäväkin, ja he pystyivät lähettämään rahaa perheilleen.

Siskoksista tuli laittomia siirtolaisia, ja he asuivat yhdeksän neliömetrin huoneessa kymmenen muun ihmisen kanssa.

Isoäidin työtahdin omaksuneina he eivät puur-tamista pelänneet, ja hyvä niin, sillä töitä riitti. Ilta-

vuoro alkoi puoli kahdeksan illalla ja päättyi puoli kahdeksan aamulla. Välillä töitä paiskittiin kolme vuorokautta putkeen. Vessaan pääsi vain tiettyinä kellonaikoina, aikaisintaan kolme tuntia työvuoron alun jälkeen. Paitsi yhden kerran.

– Sanoin vuoropäällikölle, että jos en pääse ves-saan nyt, teen tarpeeni tähän.

Ja Soe pääsi.

Miksi ihmiset ovat köyhiä?Parikymppisenä Soe oppi, että on sellainen asia kuin ihmisoikeudet. Ja ne kuuluvat kaikille, myös hänelle.

Jäsenyys ammattiliitossa tiesi jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta.

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 24 17.5.2017 13.28.43


HENKILÖ

Väkivaltainen sotilasjuntta hallitsi edelleen Myanmaria, ja paikallinen ay-liike toimi maan alla muun muassa SASKin tukemana. Työntekijöille tar-jottiin koulutusta rajan toisella puolella Thaimaassa.

Soe osallistui tapaamiseen, jossa ay-aktiivit puhuivat demokratiasta, Myanmarin poliittisesta tilanteesta ja työntekijöiden oikeuksista. Silloin mieleen hyökyi kysymyksiä.

– Aloin miettiä, mikä kotimaalleni on tapah-tumassa. Meillä on luonnonvaroja, rantoja, kalaa. Miksi ihmiset ovat silti köyhiä? Halusin tehdä jotain maani hyväksi.

Siskoa ei miellyttänyt ollenkaan Soen ratkaisu liittyä ammattiliittoon, koska se oli äärimmäisen vaarallinen teko.

– Me tappelimme aiheesta joka ilta, hän virnistää.Ja liittyi silti.

Kahdesti vankilaanSoesta tuli paitsi ay-aktiivi myös maanalaisen demo-kratialiikkeen jäsen. Hän keräsi tietoa yrityksistä ja haastatteli pakkotyön uhreja. Hän syventyi ihmis-oikeuksiin ja politiikkaan ja oppi samalla IT-taitoja sekä englantia. Lopulta Soe jätti työnsä vaatetehtaal-la ja alkoi työskennellä kokopäiväisesti koodaajana liitolle.

Palkitseva työ otti veronsa. Soe joutui kahdesti telkien taakse. Thaimaan poliisi ratsasi lii ton toimis-ton, pidätti paikallaolijat ja karkotti Soen takaisin

Myanmariin. Neuvokkaan naisen on nistui kuitenkin uskotella armeijan tiedustelupalvelulle olevansa ta-vallinen siirtotyöntekijä, ja hänet vapautettiin. Sitten rajan yli takaisin Thaimaahan jatkamaan hommia ja kaksi viikkoa myöhemmin seurasi uusi pidätys.

– Thaimaan vankilassa oli kamalaa, hän sanoo ja hymyilee kohteliaasti. – En halua muistella sitä.

Lisäksi Soe ei voinut olla kuuteen vuoteen mis-sään yhteydessä kotiinsa. Ei isoäitiin, vanhempiin, keneenkään.

Tuohon aikaan Myanmarissa jäsenyys ammat-tiliiton kaltaisessa laittomassa järjestössä tiesi jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta. Soe halusi suojella omaisiaan, sillä hän tiesi, että armeijan tie-dustelupalvelu oli jo vienyt perheenjäseniä kuulus-teltaviksi.

– Pikkusiskoni ei ole vieläkään antanut anteeksi, että hän joutui viettämään yön putkassa minun takiani, Soe naurahtaa.

– Tiedän että äitini itki siihen aikaan paljon, sillä hän luuli etten koskaan palaa.

Muutosta parempaanTuli uusi vuosikymmen, diktatuuri kaatui, ammatti-liitot sallittiin ja Soe palasi kotiin perheensä luokse. Työstä tuli avoimempaa ja nuoren naisaktiivin taidot noteerattiin laajasti.

Kansainvälisen kauppasaarron päätyttyä ulko-maiset yritykset löysivät Myanmarin, ja uusia tehtai-ta alkoi nousta kuin sieniä sateella, keskimäärin yksi viikossa.

Soe tietää, että ulkomaisiin sijoittajiin vetoaa halpa työvoima, joka ei tunne oikeuksiaan. Hän toivottaa silti kansainväliset yritykset tervetulleiksi maahansa, kunhan ne noudattavat maan työlakeja ja kansainvälisiä normeja.

– Työntekijät elävät edelleen köyhyydessä, työviikot ovat liian pitkiä, eivätkä palkat riitä lasten riittävään ravintoon tai kouluun.

Soe ei silti suostu vajoamaan synkkyyteen, sillä paljon on muuttunut paremmaksi siitä, kun hän hyvästeli isoäidin ja ylitti rajan laittomasti Thaimaa-han. Vaatetehtaissa tehdään ylitöitä vain 20 tuntia viikossa, ei sentään kolmea vuorokautta putkeen. Maan minimipalkka on 80 dollaria eli koko Kaak-kois-Aasian alhaisimpia, mutta se on silti enemmän kuin ennen.

Vessaankin pääsee. ◆

Ay-aktiivisuutensa vuoksi Phyo Sandar Soe ei voinut kuuteen vuoteen olla yhtey-dessä perheeseensä.

22-25_Sandar_TyMa_1_2017 .indd 25 17.5.2017 13.28.43


Intian seteliuudistus sai aikaan sotkun, josta kärsivät eniten pienipalkkaiset.TEKSTI: PIA HEIKKILÄ

Muistan sen päivän varmaan koko lopun ikäni», sanoo 19-vuotias delhiläinen Komal Dev.

Viime vuoden marraskuussa Intian hallitus päätti kahden tunnin varoitusajalla vetää kaksi

suurinta seteliä pois käytöstä. Tavoitteena oli torjua korruptiota ja harmaata taloutta.

– Seuraavana aamuna jonoa oli pihalle asti. Ihmiset yrittivät ostaa paniikissa kalliita tavaroita vanhoilla seteleillä.

Samanlaiset näkymät toistuivat ympäri maata, kun ihmiset yrittivät päästä eroon rahoistaan hank-kimalla elektroniikkaa, rannekelloja, design-tuottei-ta ja koruja.

Vanhat setelit pystyi vaihtamaan pankeissa tai ne sai tallettaa tilille, mutta suurien summien alkuperä piti pystyä todistamaan viranomaisille.

Dev näyttää kamelinluusta tehtyjä antiikkilamp-puja.

– Yksi asiakas osti näitä ainakin kaksikymmentä. Koko varasto tyhjeni.

»En luota pankkeihin»Dev on ollut Sunit Kapurin omistamassa delhiläi-sessä antiikkikaupassa töissä noin vuoden. Hän osaa lukea ja kirjoittaa hindiä auttavasti.

Hän tienaa käteisenä noin 180 euroa kuukaudes-sa. Summasta puolet menee vanhemmille, sillä poi-ka asuu vielä kotona. Loput palkastaan hän käyttää elokuviin, krikettiin tai vaatteisiin.

Seteliuudistus ei saanut Deviä pankin asiakkaak-si. Hän lainasi vanhemmiltaan rahaa rahapulan aikana.

– En luota pankkeihin, eikä vanhemmillanikaan ole pankkitilejä. Pankit kantelevat verottajalle, hän sanoo.

– Pankeissa pitää jonottaa ja täyttää kaikenmaail-man papereita. Niistä on vain harmia, hän lisää.

Intiassa ei ole mitenkään epätavallista tehdä käteisellä suuriakaan ostoksia kuten autoja, kodin-koneita tai jopa asuntoja. Kapurin antiikkiliikkeessä käteisostojen määrä ei juuri ole vähentynyt seteli-mullistuksen myötä

Pankkitili puuttuu Sunit Kapur kaivaa esille kirjanpitonsa, jota hän esittelee ylpeänä. – Kuitteja on laatikot täynnä. Viranomaiset saavat tulla tarkastamaan kirjani päivänä minä hyvänsä, minulla on asiat kunnossa, hän sanoo.

Kapur yritti rohkaista työntekijöitään avaamaan pankkitilejä.

– Mutta en voi pakottaa ihmisiä menemään pankkiin, heillä on oma tahtonsa, hän sanoo.

26-27_Intian raha.indd 26 16.5.2017 17.35.28

Intian seteliuudistus sai aikaan sotkun, josta kärsivät eniten pienipalkkaiset.Intian keskuspankin mukaan vain noin puolella

intialaisista eli noin 600 miljoonalla on pankkitili. Yli 300 miljoonalla ei ole edes minkäänlaista

henkilökorttia, joka tarvitaan pankkitilin aukaise-miseen.

Käteinen kuuluu arkeen ja juhlaanSeteliuudistus on ensimmäinen merkittävä siirto osana Intian hallituksen pitkälinjaista taistelua epä-virallista taloutta ja korruptiota vastaan.

– Harmaata taloutta ei tule aliarvioida. Intian toi-mintaympäristöä ei voi muuttaa yhdessä yössä, sillä käteisellä on pitkät perinteet niin arjessa kuin juhlas-sa, sanoo liiketalouden professori TS Ramakrishnan Tampin yliopistosta.

Kuitenkin monien mielestä Intian seteliuudistus iski juuri heikoimpiin työntekijäryhmiin – riksakus-keihin, kotiapulaisiin ja rakennustyöläisiin. Maan miljoonat luku- ja kirjoitustaidottomat kärsivät, eivät suinkaan lahjuksia vastaanottavat virkamiehet.

– Isot rahat liikkuvat nopeasti kiinteistöihin tai karkaavat ulkomaille. Monet palkkatyöläiset olivat pitkään ilman käteistä, Ramakrishnan sanoo.

Käteistaloudessa työntekijän asema heikkoIntiassa julkiset palvelut ovat heikkoja, ja kaikille elämän osa-aluille on tarjolla parempi, kaupallinen versio. Perhe toimii sosiaalisena ja rahallisena tuke-

na yksilöille. Veroja ei makseta, koska ihmiset eivät koe saavansa vastinetta niille.

Perheen talouden voi kaataa yllättävä sairaalalas-ku tai vaikka työpaikan menetys.

Työturvallisuus on yleisesti ottaen heikkoa, ja työntekijät ovat usein työnantajan armoilla.

Sosiaalimaksuja tai sairauslomia ei käteistalou-dessa tunneta. Jos työntekijä on pitkään poissa, se vähennetään usein palkasta. Ylityöstä saa harvoin korvausta.

Kuitenkin ajatus siitä, että osa palkasta tulisi luo-vuttaa veroina yhteiseen käyttöön, on Deville vieras.

– Miksi juuri minun pitäisi maksaa verot? Eivät-hän rikkaatkaan maksa.

Kuitenkin kuusipäivästä viikkoa ja kymmenen-tuntista työpäivää painava nuori mies kokee olevansa onnekas, sillä hänellä on säännöllisten tulot.

– Monet ystäväni ovat päiväpalkalla töissä raksalla. Heillä ei ole huomisen tienestistä tietoa, hän sanoo. ◆

I N T I A

»Pankit kantelevat verottajalle.»Komal Dev ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi maksaa veroja, kun rikkaatkaan eivät maksa.

onnekas, sillä hänellä on säännöllisten tulot.– Monet ystäväni ovat päiväpalkalla

töissä raksalla. Heillä ei ole huomisen


26-27_Intian raha.indd 27 16.5.2017 17.35.28

LYHYESTI

TEKSTI: KATRI BLOMSTER, KUVAT: MACHINES-ELOKUVA

Kun intialaiseen yläluokkaiseen perhee-seen syntynyt Rahul Jain, 26, pääsi elo-kuvakouluun Kaliforniaan, hän tiesi mitä halusi: kauneutta, pehmeyttä ja sydämet

sulattavaa romantiikkaa.– Siellä sanottiin, että jos taide ei mielestäsi ole

poliittista, olet etuoikeutettu. Et näe sitä, koska sinulla on varaa olla näkemättä.

Insinööriopintonsa hylännyt leff afani ei saanut ensimmäisen kahden vuoden aikana mitään

valmiiksi. Pian hänet uhattiin erottaa koulusta.

– Yksi opettajistani neuvoi valitsemaan aiheen, jonka tunnen hyvin.

Niinpä Jain päätyi takaisiin

Intiaan ohjaamaan dokumenttia tekstiilitehtaan arjesta Gujaratissa Länsi-Intiassa. Hänen isoisänsä omisti aikoinaan tekstiilitehtaan, ja Jain vieraili siellä jo lapsena.

Kuvaajaksi mukaan lähti paras kaveri, elokuva-koulussa aiemmin aloittanut meksikolainen Rodrigo Trejo Villanueva, jolla oli ”tarpeeksi tumma iho”.

– En olisi voinut mennä tehtaalle valkoihoisen kanssa, Jain lisää.

Syntyi Machines, joka sai Suomen ensi-iltansa helmikuussa. Tehtaan syövereissä liikkuva doku-mentti on saanut ylistäviä arvioita ympäri maailmaa.

Hautausmaalta Suomen metsiin Osa Machinesin jälkituotannosta on tehty Suomessa, ja yksi tuottajista on Ylellä uran tehnyt Iikka Vehka-lahti. Yhteistyön kautta Suomi on tullut Jainillekin tutuksi. Pitkänhuiskea mies kammoaa kuumuutta ja nauttii metsän rauhasta.

– Tunnen olevani metsässä kuin luonnon koh-dussa. Etenkin suomalaisissa metsissä on erityistä taikaa. Ehkä se on valon suunta, ilman puhtaus tai se tietty havumetsien vihreä väri.

Siinä missä metsä kuvastaa hänelle kohtua, Guja-ratin tekstiilitehdas on hautausmaa.

Rahul Jain teki dokumentin aiheesta, joka on vainonnut häntä jo lapsesta.

Työn raskaan kuvaaja

Rahul Jain pitää itseään miehenä kameran takana, kun asteroidi-myrsky tuhoaa maapallon.

Insinööriopintonsa hylännyt leff afani ei saanut ensimmäisen kahden vuoden aikana mitään

valmiiksi. Pian hänet uhattiin erottaa koulusta.

– Yksi opettajistani neuvoi valitsemaan aiheen, jonka tunnen hyvin.

Niinpä Jain päätyi takaisiin

Rahul Jain pitää itseään miehenä kameran takana, kun asteroidi-myrsky tuhoaa maapallon.


28-29_Rahul_TyMa_1_2017 .indd 28 17.5.2017 13.16.25


HENKILÖ

INSPIRAATIOLISTA

– Jo lapsena minua kiehtoivat tehtaan äänet, ihmiset, vesi ja muta. Hymyilin työntekijöille, mutta he eivät hymyilleet takaisin. Ihmettelin sitä, lapsi on niin itsekäs. Heidän katseistaan paistoi ajatus loppu-mattomasta työstä.

Väkivalta jäi pois Machines-dokumentissa työ on monotonista. Koneet mylvivät, ja työntekijät värjäävät, lajittelevat ja kantavat painavia kangasrullia. Kukaan ei puhu. Ammattiliittoja ei ole, eikä palkoilla eletä tai elätetä.

– Ennen kuvausten aloittamista vietin tehtaassa kaksi kuukautta kuvaajan kanssa, jotta työntekijät tottuisivat meihin. Jo kolmantena päivänä yskin verta, silmät verestivät, ja verta tuli korvistanikin.

Kamera tallensi rajujakin hetkiä kuten väkival-taa, verta ja työntekijöiden pahoinpitelyä kesken työpäivän. Lopulliseen versioon ne eivät päätyneet, sillä ihmiset ovat etäännyttäneet itsensä väkivallasta, Jain sanoo.

– Kun elokuvassa ammutaan ihmistä, kukaan ei jää miettimään, miltä ammutuksi tuleminen tuntuisi. Siihen pystymme vain unissamme. Jätin väkivallan pois, koska en halunnut työntää ihmisiä pois. Halusin vetää heitä lähemmäksi.

Machines on herättänyt paljon keskustelua tekstii-lityöntekijöiden oloista. Esimerkiksi Suomessa Hel-singin Sanomat kirjoitti dokumentin näyttävän, miten käy, kun työntekijä ei voi neuvotella asemastaan.

– Toivon Machinesin toimivan suomalaisille ääriesimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisyy-den idea unohdetaan. Tiedän, että Suomessakin oli sortavia työlakeja sata vuotta sitten, ja jouduitte taistelemaan pitkään oikeuksienne puolesta. Se taistelu käytiin syystä, ja sen perintöä on suojeltava kaikin tavoin.

Kaiken päällä on hymiöJain myöntää, että nykytilanne turhauttaa häntä, jopa masentaa.

– Välillä tuntuu, etteivät ihmiset halua kyseen-alaistaa vaan kuluttaa. Kaiken päällä on joku helve-tin hymiö.

Vaikka Jain tiedostaa oman pessimisminsä, hän kertoo olevansa pohjimmiltaan ”toivon olento”. Sii-täkin huolimatta, että hän kokee olevansa yhä vah-vemmin osa järjestelmää, jota hän ei halua hyväksyä.

– Tunnen paljon syyllisyyttä etuoikeutetusta ase-mastani, mutta toisaalta syyllisyys on myös voima, joka auttaa toimimaan. ◆

Tehtaan syövereissä liiikkuva Machines on saanut ylistäviä arvioita ympäri maailman.

28-29_Rahul_TyMa_1_2017 .indd 29 17.5.2017 13.16.26

AKTIIVI


Esimerkkiä, ei paasausta

Opintoneuvoja Arja Hiltunen bongasi pari vuotta sitten ilmoituk-sen SASKin kunnon

työn lähettiläs -koulutuksesta. Häntä kiinnosti saada suomalaiset toimimaan työolojen parantami-seksi kehittyvissä maissa.

Kurssilla muodostui tiivis savo-karjalalainen porukka, joka toteutti samana syksynä kaksi Ne-näpäivä-tapahtumaa Kuopiossa.

– Oli hienoa nähdä, miten hel-posti ihmiset ovat valmiita tulemaan mukaan hyvän asian vuoksi, Hiltu-nen sanoo.

Myöhemmin Hiltunen on käynyt lähettiläiden jatkokoulutuksessa, järjestänyt työpaikallaan tempauk-sia, liittynyt Kuopion Nenäpäivä-joukkoihin ja kerännyt tapahtumis-sa nimiä vetoomuksiin. Hän uskoo, että työllä on vaikutusta. Esimer-kiksi Bangladeshissa vaatebrändit maksoivat lopulta Rana Plazan tehdasromahduksen uhreille korva-uksia maailmanlaajuisen kampanjan painostamina.

Esitimme Arja Hiltuselle seitse-män väitettä:Köyhiä on vähemmän kuin koskaan. Maailma on parempi paikka kuin ennen.– Ei pidä paikkaansa. Kyllä köyhiä on edelleen paljon. Ehkä joku asia on paremmin, mutta en silti usko, että maailma on parempi paikka.Ostan vain reiluja t-paitoja ja

banaaneja. Tiedostavat kulutta-jat pelastavat maailman.– Tiedostavat kuluttajat eivät var-maan pelasta maailmaa, mutta voivat tehdä oman osansa. Minua ainakin kiinnostaa tuotteiden alkuperä, ja käytän paljon Reilun kaupan tuot-teita. Ostan tietysti myös lähiruokaa. Pyrin kaikessa kestävän kehityksen

mukaiseen kuluttamiseen.Nykyään monet ammattiliitot puhuvat vain suomalaisen työn suojelemisesta. Solidaarisuus näyttää olevan menneisyyttä.– Ei se ole menneisyyttä, mutta vaikeiden vuosien jälkeen julki-suudessa on korostettu enemmän suomalaisen työn merkitystä.

Esitimme SASK-lähettiläs Arja Hiltuselle seitsemän väitettä kommentoitavaksi.

Ikä: 51.

Perhe: aviomies ja kolme lasta. Vanhin tytär on jo muuttanut omilleen.

Asuu: Kuopion keskustassa.

Harrastukset: elokuvat, opiskelu ja vapaaehtoistyö.

Motto: Elämä on tässä ja nyt.

Arja Hiltunen


AKTIIVI

Työperäinen siirtolaisuus on yleisempää kuin Suomessa usein ajatellaan. YK:n arvioiden mukaan noin miljardi ihmistä eli 20−30 pro-senttia maailman työväestöstä on joutunut muuttamaan työn perässä joko kotimaansa sisällä tai maasta toiseen.

Tuotannon ja työn liikkuvuus tarjoaa monille perheille uuden alun, mutta ilmiöön liittyy myös vakavia ongelmia. Siirtotyöläisten työehdot ovat usein heikommat ja heidän oikeuksiensa valvominen on vaikeaa.

Siirtotyön ongelmista kertovat esimerkiksi haitilaisten siirtotyön-tekijöiden huonot työolot Brasilian lihatehtailla tai Nepalin tiiliteh-tailla työskentelevien intialaisten lapsityöntekijöiden asema. Myös Suomessa keskustelua herättävät maahanmuuttajien huonommat työ-ehdot monilla matalapalkka-aloilla.

SASK pyrkii työllään vaikuttamaan siirtotyöläisten olojen parantami-seen. SASKin näkemyksen mukaan työntekijöiden oikeudet koskevat kaikkia kansallisuuteen, ihonväriin tai asemaan katsomatta.

Pöljäläinen Timo Tiikkaja haastoi am-mattiosastonsa kanssa 40 Savo-Karjalan alueen paikallisyhdistystä ja ammattiosastoa liittymään SASKin kannatusjäseneksi.

Idea haastekampanjan järjestämiseen syntyi yhdessä muutaman muun PAM-lii-ton aktiivin kanssa pari vuotta sitten. Lopullisen sysäyksen antoivat Suo-men hallituksen kehitysyhteistyöhön

kohdistuneet leikkaukset ja niiden vaikutukset SASKin toiminnalle.

”Vaikka täytyy pitää huolta suomalaisista, yhdistykset ja osastot voivat SASKin työtä tukemalla kantaa osansa vastuusta myös kansainväli-sesti. Viisikymmentä senttiä

per maksava jäsen vastaa yhtä viini-lasillista vähemmän tarjoilua osaston illanvietossa. Se on mielestäni pieni hinta.”

PERUSASIA: SIIRTOTYÖ

HAASTAJA: TIMO TIIKKAJA

Suomalaiset yritykset toimivat reilummin kuin muunmaalaiset yritykset.– No en usko. Onhan ongelmia tullut ilmi Suomessa toimivissa yrityksissäkin. Ja nykyään on aika vaikea tietää, mikä yritys on loppupeleissä suomalainen. Toivon, että kaikki yritykset toimisivat reilusti ja työntekijöiden oikeuksia polkematta. Tapahtumien järjestäminen ja muu vapaaehtoistyö heikom-massa asemassa olevien puo-lesta on hauskaa. Ja siitä tulee hyvä mieli.– Tulee hyvä mieli, jos antamalla omaa aikaani voin auttaa toisia. Oma elämäntilanteeni on nyt sellainen, että voin toimia vapaaeh-toistyössä.SASKin lähettiläskoulutus vä-hentää kyynisyyttä.– Pitää paikkansa. Lähettiläskoulu-tuksissa on saanut oikeasti kuulla miten paikallisten ammattiliittojen tukeminen on auttanut työntekijöi-tä saamaan paremmat työolot tai muita oikeuksia.Väsytän ystäväni paasaamalla paremmasta maailmasta.– En väsytä. Mutta kyllähän he huomaavat, että kulutustottumukseni ovat tietynlaiset. Suosin esimerkiksi joukkoliikennettä, vaikka en kyllä paasaa siitä.Kuinka suurelta osalta olet kehy-ihminen?– Onpa vaikea kysymys. Yli puolet ainakin. Uskallanko väittää, että 70 prosenttia.

Janne Hulkkonen

SASKin lähettiläskoulutukseen voi hakea kuka tahansa kansainvälisyydestä ja työntekijöiden oikeuksista kiinnostunut ammattiliiton jäsen. Lue lisää SASKin nettisivuilta.

Näin järjestetään haastekampanja

1Varmista, että oma yhdistyksesi tai am

mattiosastosi on SASKin kannatusjäsen. Jos ei ole, tee aloite hallituksellenne liittymisestä. Ohjeet SASKin nettisivuilla!

2Kirjoita kirje, jossa kerrot mitä kanna

tusjäsenyys tarkoittaa, mitä siitä saa ja mitä se maksaa. Haasteen kirjoittamiseen saat apua SASKista.

3Osoita kirje johtokunnalle tai hallitukselle,

jotta se tulee virallisesti käsiteltyä. Lähetä se sähköpostilla. Aloita tutuista lähiseudun yhdistyksistä tai osastoista.

%

12

77 2 9

Viestintä

Varainhankinta

HallintoKehitysyhteistyö

SASKin budjetin käyttö

”Olen harkinnut lahjoittamista SASKiin. Mistä rahoituksenne koostuu ja mikä on hallinnon kulujen osuus?”

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET: HALLINTOKULUT

SASKin rahoitus koostuu jäsen-liittojen jäsenmaksutuloista (17 %), valtionavusta (77 %), sekä muista tuloista (6 %), joka pitää sisällään viestinnän ja varainhankinnan tuotot.

Hallintoon käytetään 12 %, viestintään 9 % ja varainhankintaan 2 % kuluista. Kuluista 77 % menee SASKin kehitysyhteistyöohjelmaan.

Kannatusjäsenyyteen liittyvät asiat: Ellinoora Vesala, [email protected] Lisätietoa kannatusjäsenyydestä www.sask.fi

Olette ihmisarvoisen työn asialla.

Onnea!Yrjö Yhdistys ja Anneli Ammattiosasto päättivät liittyä SASKin kannatusjäseniksi. Näin he osoittivat olevansa yhteisönä ihmisarvoisen työn asialla. SASKin kannatusjäseneksi on liittynyt jo 100 oikeaa ammattiliiton jäsenyhdistystä.

Kannatusjäsenyyden etuja:• Mahdollisuus vaikuttaa• Globaalia toimintaa paikallisesti• Tukea jäsenhankintaan ja uusia potentiaalisia aktiiveja• Tietoa, puhujia ja räätälöityjä työpajoja• Näkyvyyttä yhdistykselle tai ammattiosastolle

Jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän palkan. Kiitos, että olette mukana!

Onko paikallisyhdistyksesi tai ammatti-osastosi jo SASKin kannatusjäsen? Liittyminen on helppoa!1. Aloite hallitukselle2. Päätös liittymisestä3. Ilmoitus SASKiin

Lisää tietoa kannatusjäsenyydestä osoitteessa www.sask.�

32_ilmo.indd 32 17.5.2017 13.18.22

työmaana Maailma20171 · nähtävät työelämän ilmiöt ovat ennen pitkää ran-tautumassa tänne. Hyvänä esimerkkinä toimivat tässä numerossa esillä olevat kotiapulaiset,

Documents