Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin · 2014-06-02 · SWOT-analyysi on hyvä ja helppo tapa analysoida tilan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet

Anne-Mari Näsi

Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta

koulutushanke11.3.2010

Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin

2

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ................................................................................................................................................. 4

2 MAATILANI TÄNÄÄN .................................................................................................................................. 5

2.1 Perustietoja tilasta ............................................................................................................................. 6

2.2 Eläimet ja tuotanto .......................................................................................................................... 14

2.3 Kasvituotanto .................................................................................................................................. 16

2.4 Rakennukset .................................................................................................................................... 18

2.5 Koneet ja kalusto ............................................................................................................................. 19

3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN ............................................................................................................... 22

3.1 Tavoitteiden asettelu ....................................................................................................................... 22

3.2 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen ............................................................................. 31

3.3 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi ...................................................... 35

3.4 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä ....................................................................................... 36

3.5 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta ..................................................................... 37

3.6 Miten investointi rahoitetaan? ........................................................................................................ 38

3.7 Alustavan suunnitelman puntarointi ............................................................................................... 39

3.8 Alustava riskien tarkastelu............................................................................................................... 40

4 RAKENNUSSUUNNITTELU ........................................................................................................................ 41

4.1 Investointiprosessi kaaviomuodossa ............................................................................................... 43

4.2 Oma investointiprosessikaavio ........................................................................................................ 44

4.3 Rakennuspiirustukset ...................................................................................................................... 45

5 TEKNIIKKA ................................................................................................................................................ 46

5.1 Tekniset ratkaisut ............................................................................................................................ 46

6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS ............................................................................................................ 52

6.1 Ympäristön huomioon ottaminen ................................................................................................... 52

6.2 Ilmastonmuutos ............................................................................................................................... 58

6.3 Ympäristölupa .................................................................................................................................. 60

7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN ...................................................................... 62

7.1 Ruokinnan suunnittelu .................................................................................................................... 62

7.2 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi .......................................................................................... 65

7.3 Pelastussuunnitelma ....................................................................................................................... 70

7.4 Työturvallisuus ja ergonomia .......................................................................................................... 73

7.5 Laatu ................................................................................................................................................ 76

3

8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA ................................................................................ 78

8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen ...................................................................................................... 78

8.2 Yhtiömuoto investoinnin jälkeen .................................................................................................... 84

8.3 Riskien kartoitus ja hallinta ............................................................................................................. 86

8.4 Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat ............................................................................................. 92

8.5 Yritystoiminnan kehittäminen ......................................................................................................... 96

8.6 Rahoitus ja investointituet .............................................................................................................. 99

8.7 Kilpailuttaminen ............................................................................................................................ 104

8.8 Muistilista investoijan tueksi ......................................................................................................... 107

9 LOPUKSI ................................................................................................................................................. 108

10 LÄHTEET JA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA SEKÄ LINKKEJÄ INVESTOINTISUUNNITTELUN TUEKSI .. 109

4

1 JOHDANTO

Yhteiskunnassamme on tapahtunut vuosien varrella suuria rakenteellisia muutoksia. Maatilojen lukumäärä

on vähentynyt romahdusmaisesti ja tilojen keskimääräinen eläinyksikkö- ja peltohehtaarimäärä on kasva-

nut. Pieniä tiloja tulee olemaan yhä vähemmän ja suurempien tilojen määrä on kasvussa. Yksikkökustan-

nukset ovat korkealla, joten usein ainoaksi kannattavuuden parantamiskeinoksi jää tuotannon laajentami-

nen, jossa suurtuotannon edut saadaan hyödynnettyä. Investoinnit ovat kalliita, mutta kuitenkin, yleensä

investoinnin jälkeen tilojen toiminta on aikaisempaa kannattavampaa liiketoimintaa, yrittäjien työolosuh-

teita on saatu parannettua, eläinten hyvinvointitaso on kohonnut ja yrittäjät itse ovat tyytyväisiä investoin-

tiinsa. Investoinnin myötä voi poikia myös uusia työpaikkoja. Maataloudesta tulee leipä kansalle, joten siitä

tulee pitää kiinni myös Suomen maassa. Omavaraisuus on aina etu myös kriisitilanteissa.

Työkansio nauta- ja lihatilan investointiprosessiin on tarkoitettu nimenomaan Maitoa ja naudanlihaa Keski-

Suomesta -koulutushankkeen tarjoaman tukitiimitoiminnan tueksi. Työkalun tarkoituksena on herättää

ajatuksia tukitiimin palavereita varten ja ohjata yrittäjää investointiprosessissaan. Palaveriin saavuttuaan

investointia suunnittelevan yrittäjän ajatuksissa tulisi olla kysymyksiä asiantuntijoille eli jonkinlainen kuva

omista tarpeista sekä visio toiminnalleen. Investointi voi olla yhtä hyvin pieni tai suuri, täysin uusi tuotanto-

rakennus, laajennus tai vanhan peruskorjaus. Olipa investointi mikä hyvänsä, lähtökohtana on saada entistä

tuottavampi, tehokkaampi ja kannattavampi tuotanto, joka tuo yrittäjälle enemmän tuloa ja johon tarvi-

taan vähemmän työpanosta.

Aloita suunnittelu pohtimalla tilasi nykytilannetta ja keräämällä tiedot työkansion kappaleeseen 2. Kysy-

mysten ohessa ja välissä on vinkkejä vastauksiin sekä informaatiota kysymysten aiheisiin liittyen. Kappa-

leessa 3 pohditaan alustavasti uutta toimintaa, asetetaan tavoitteita ja tehdään piirustusluonnoksia. Kappa-

leet 2 ja 3 ovat johdantoa suunnitteluun ja niiden tarkoituksena on antaa vain alustavaa purtavaa investoin-

tiprosessin suunnittelulle. Kappaleessa 4 perehdytään tarkemmin suunnitteluun ja sen eri vaiheisiin. Kappa-

leessa 5 mietitään teknisiä ratkaisuja. Kappaleessa 6 syvennytään ympäristöasioihin sekä kestävään kehi-

tykseen. Kappaleessa 7 pohditaan tuotanto-olosuhteita sekä laatuasioita. Kappaleessa 8 käsitellään rahoi-

tus- ja tukiasioita. Kappaleessa 9 mietitään, miten tulevaisuus tulee ottaa huomioon investointia tehdessä,

ja sieltä löytyvät myös lähteet ja lisäkirjallisuutta sekä linkkejä. Työkansio on hyvä alkaa työstämään kappa-

leista 2 – 3, mutta niiden ohella kannattaa käyttää kappaleita 4 – 9, joista saa vinkkejä suunnitteluun ja

tavoitteiden asetteluun. Työkansion väliin liitetään investoinnin tarpeelliset asiakirjat kuten piirustukset,

ympäristölupa ja muut tarpeelliset lomakkeet.

Toivottavasti Työkansiosta on hyötyä tilan investointiprosessin läpiviennissä ja se antaa sopivasti pohditta-

vaa prosessin eri vaiheisiin. Apuna työkansion tekemisessä on käytetty eri nettilähteitä ja kirjoja, joiden

tiedot löytyvät tästä kansiosta. Muutamia vinkkejä on otettu vuodelta 1999 olevasta Maaseutukeskusten

liiton julkaisemasta Investointeja harkitsevan maitotilan työkirjan toisesta painoksesta. Tähän työkansioon

kuuluu liitteeksi Excel-laskentataulukkopohja, jossa on valmiita taulukoita laskelmien helpottamiseksi.

Mukavia suunnitteluhetkiä ja aikanaan myös toimivia investointeja!

Kivijärvellä helmikuussa 2010

Anne-Mari Näsi

5

SUUNNITTELE

TOTEUTAMITTAA

PARANNA

2 MAATILANI TÄNÄÄN

Tämän kappaleen avulla on tarkoituksena koota lähtötietoja omasta tilasta ja sen toiminnasta sekä herätel-

lä ajatuksiin joitain tavoitteita tukitiimipalaveria tai muuta suunnittelua varten. Tietojen keruu ja asioiden

etukäteispohdinta helpottaa asiantuntijoiden kanssa käytyjen palavereiden etenemistä. Myöhemmissä

kappaleissa perehdytään tarkemmin rakentamisprosessiin ja sen suunnitteluun. Tietoja voi kerätä tuotos-

seurannasta ja erilaisista muista muistiinpanoista kuten esimerkiksi viljelymuistiinpanoista.

Maatilan kehittäminen on jatkuva prosessi, jota voidaan kuvata alla olevalla tutulla prosessikaaviolla. Myös

investointiprosessi voidaan kuvata samalla kaaviolla. Aluksi suunnitellaan huolellisesti. Sen jälkeen toteute-

taan investointi, jonka jälkeen tehdään arviointi siitä, miten investointi on onnistunut. Investoinnissa toki

pyritään siihen, että suunnittelu onnistuu niin hyvin, että tuotanto toimii hyvin. Analysointi on kuitenkin

tärkeää ja mahdollisista virheistä kannattaa ottaa opikseen tulevia investointeja varten. Investointiproses-

sin sisällä olevia toimintoja voidaan kehittää. Tehdään suunnitelmia, lasketaan niiden kannattavuutta ja

tehdään parannuksia.

Muista olla innovatiivinen, ennakkoluuloton ja valmis kokeilemaan uutta. Avaa silmäsi uusille näkökulmille

ja kuuntele nöyrästi vinkkejä jo investoineilta yrittäjiltä.

Kehittämisen prosessikaavio. (Lähde: LAAJENTAVIEN TILOJEN HAASTEET. Tieto tuottamaan 104. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 2003.)

6

2.1 Perustietoja tilasta

Tilan nimi: ______________________________________________________________________________

Sijainti (tukialue, viljelyvyöhyke, erityispiirteet, esim. vesistöt, harjut jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Millainen tilusrakenne on? (Miten kaukana pellot sijaitsevat tilan talouskeskuksesta ja millä etäisyydellä

pellot ovat toisiinsa nähden, esim. keskimäärin, keskimääräinen peltokoko?)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, miten tilusrakenne vaikuttaa toimintaasi? (Onko pitkiä etäisyyksiä, ovatko pellot liian kaukana talo-

uskeskuksesta, hankaloittaako nykyinen tilusrakenne liikaa toimintaa?)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, olisiko olemassa joitain keinoja tilusrakenteen parantamiseksi. (Peltojen yhdistäminen, peltojen

vaihtaminen toisen tilan kanssa jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

7

Päätuotantosuunta

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muut tuotantosuunnat/ toimialat (esim. maatilamatkailu, luokittele ne tärkeysjärjestyksessä, esim. liike-

vaihdon mukaan)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, sopisiko tilallesi/ yritystoimintaasi jokin uusi tuotantosuunta tai sivuelinkeino. (esim. uusiokäyttöä

vanhalle navetalle, maatilamatkailua tms.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miksi on valittu kyseinen päätuotantosuunta? (Tilan lähtökohdat, oma ammattitaito, mielenkiinto, resurs-

sit, esim. koska isännällä/ emällä on osaamista ko. tuotannon pyörittämiseen jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

8

Lyhyt kuvaus nykyisestä tuotannosta (Mitä, miksi, miten, millä imagolla? Kts. myös seuraava taulukko.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Nykyistä tuotantoa voi pohtia myös liikeidean muodossa.

Liikeidea

Mitä? (tuotteet, palvelut)

Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuote-taan/ myydään)

Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan)

Millä imagolla? (Millaista mielikuvaa an-nat asiakkaillesi toiminnastasi, esim. pa-nostetaanko laatuun?)

9

Miten tuotteiden markkinoinnista on huolehdittu? (Kuka, miten, millä tapaa, onko onnistuttu, olisiko ke-

hittämistarpeita...?)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Nykypäivän yritysmaailmassa laatu on paljon puhuttu sana. Riskit elintarviketuotannossa ovat tuoneet lisä-

vaatimuksia myös alkutuotannossa toimiville yrityksille, siis myös maatiloille. Elintarviketurvallisuus ja tuot-

teiden laatu ovat kysyttyjä seikkoja ja niitä kannattaa kehittää. Moni nykyajan vaatimus voi tuntua turhaut-

tavalta, mutta kun ajattelee, miten ikäviä tapauksia ovat salmonella-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytyk-

set ja miten paljon elintarviketeollisuudessa tapahtuu häiriöitä, eivät viranomaisten toimet tunnukaan ni-

pottamiselta. Kuluttaja haluaa ostaa terveellistä, laadukasta ja puhdasta ravintoa. Sitä myös tuottaja haluaa

myydä, joten tuotantoketjun laatu kannattaa varmistaa. Laatu voi olla tulevaisuudessa yhä kysytympi asia,

joten sen kehittämiseen kannattaa varautua ajoissa. Toiseksi, esimerkkinä edellä mainittu Salmonella-

bakteeri, voi tuotannossa riehuessaan aiheuttaa suuria tappioita tuottajalle.

Onko tilalla panostettu laadunkehittämiseen? Jos on, niin miten? (Onko tilalle laadittu laatujärjestelmä,

onko ajantasainen omavalvontakuvaus, kuuluvatko eläimet terveydenhuoltosopimuksen piiriin, onko muita

laadun kehittämistoimenpiteitä?) Omavalvontakuvaus on osa laatuasiakirjaa. Laatuasiakirja on hyvä opas

myös tilan työntekijöille ja lomittajille. Sieltä löytyvät toiminta-ohjeet erilaisiin tilanteisiin.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

10

Kuuluuko tila tuotosseurantaan? Jos, niin mihin? (kasvi, maito, liha)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Jos kuuluu, niin onko siitä tilalle jotain hyötyä, mitä? (esim. hyvät raportit suunnittelua varten)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Jos ei kuulu, niin miksi ei? (Esim. se on liian kallis ja aikaa vievä järjestelmä. Tässä vaiheessa kuitenkin kan-

nattaisi miettiä uudelleen tuotosseurantaan liittymistä, sillä sen kautta voisi saada monia eväitä tilan kehit-

tämiseen.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitä riskejä nykyiseen tuotantoon voi liittyä? (esim. toiminnallisia, teknologisia, työntekijöihin liittyviä,

rakennuksiin liittyviä…)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuinka paljon tilalla on hallussaan metsää? ___________________________________ hehtaaria.

Minkälaisia tilan metsät ovat? (Onko tehty metsäsuunnitelma, mikä on kehitysluokkajakauma, onko käyt-

töpuuta, käytetäänkö polttopuuta, onko aikomuksia myydä metsää jne?)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

11

Isännän/ emännän/ oman perheen voimavarat

Ammatillinen koulutus

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Ammatillinen työkokemus

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Onko tilalle tiedossa jatkajaa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Oma jaksaminen työnteossa (Tuntuuko työ mielekkäältä, käytetäänkö hyödyksi tarjolla olevat lomapäivät,

onko harrastuksia, onko olemassa työvaiheita, jotka voisi korvata koneilla…? Tutustu Melan sivustoihin:

http://www.mela.fi Työturvallisuus. Sieltä löytyy tietoa mm. työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista.

Voit myös tehdä ”stressitestin”. Mieti asioita omasta näkökulmastasi rehellisesti.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________

Työvoima (Työtuntimääriä kannattaa verrata muiden tilojen lukuihin. Varsinkin oman työn osuus nousee

helposti turhan korkeaksi. Voit hakea vertailulukuja Taloustohtori-palvelusta. Sieltä löydät myös muita kan-

nattavuuteen liittyviä vertailulukuja. Luvut on kerätty kannattavuuskirjanpidoilta ja ne on muutettu paino-

kertoimen avulla vastaamaan Suomen tilojen kannattavuutta keskimäärin. Valitse omaasi vastaava tila-

tyyppi ja tilakoko vertailun kohteeksi. Taloustohtori : www.mtt.fi/taloustohtori . Työtuntien määrää voit

laskea seuraavien taulukoiden avulla.)

Tuntia/ vuosi Lisätietoja

Isäntä

Emäntä

Työntekijät

Lomittaja

(Lapset)

Yhteensä

12

Jotta voisit suunnitella uutta tuotantoa ja vertailla työmenekkejä, sinun on tiedettävä, kuinka paljon aikaa

kuluu nykyisen tuotannon pyörittämiseen. Älä käytä laskennallisia lukuja vaan todellisia aikoja. Voit vaikka

pitää työnteon lomassa kirjaa työajasta. Ota huomioon myös kirjanpitoon ja yrityksen johtamiseen liittyvä

työaika.

Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle

Työmenekkilaskelma kasvituotannolle

Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville

Eläimiä, kpl Tuntia/

vuosi/ eläin

Työnmenekki

yhteensä/

vuosi

Lisätietoja

Lehmä

Nuorkarja

Lihanauta

Emolehmä

Yhteensä

Ha H/ ha Työnmenekki

yhteensä/

vuosi

Lisätietoja

Säilörehu

Laidun

Heinä

Ohra

Kaura

Yhteensä

H/ vk H/ kk Työnmenekki

yhteensä/

vuosi

Lisätietoja

Johtaminen

Kunnossapito

Metsätalous

Sivuelinkeinot

Yhteensä

13

SWOT-ANALYYSI NYKYISESTÄ TUOTANNOSTA

SWOT-analyysi on hyvä ja helppo tapa analysoida tilan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet ja

heikkoudet käsittelevät etupäässä yrityksen toiminnan sisäisiä tekijöitä ja mahdollisuudet ja uhkat taas

ulkopuolelta kohdistuvia tekijöitä. Tässä vaiheessa kannattaa vaikka luettelomaisesti pohtia plus- ja miinus-

tekijöitä, jotka vaikuttavat olennaisesti myös mahdolliseen uuteen tuotantoon. Esim. vahvuuksia voi olla

vankka osaaminen lypsykarjataloudessa ja heikkouksia pitkät matkat peltojen välillä. Tässä vaiheessa keski-

tytään kuitenkin nykyiseen tuotantoon, sillä myöhemmin analysoimme SWOT-analyysin avulla myös suun-

niteltua tuotantoa. Tämä on taustaa suunnittelulle.

Vahvuudet

Heikkoudet

Mahdollisuudet

Uhat

14

2.2 Eläimet ja tuotanto

Tässä osioissa pohditaan eläintuotantoa ja sen kapasiteettia sekä eläintuotannon

tunnuslukuja. Samalla voidaan miettiä, onko eläimiä tuotannon kapasiteettiin eli

maksimipaikkoihin nähden vähemmän vai enemmän (sarake 4). Parasta olisi, että

kapasiteetti olisi kokonaan käytössä mutta ei kuitenkaan ylittyisi.

Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat:

Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1

6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6

Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

Eläimet Eläinyksikkö-

kerroin

ympäristötuen

mukaan

Määrä

keskimäärin, kpl

Eläinyksiköitä

yhteensä

Kapasiteetti (kuinka

monta eläinpaikkaa

on, kpl)

Paikkoja käyttämättä (-),

eläimiä enemmän (+)

Lehmiä

Hiehoja

Vasikoita

Sonneja

Emolehmiä

Yhteensä

15

meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila

maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä

elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä

tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti

valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä)

rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi)

soluja tuh/ ml

rehuhyötysuhde ry/ maito kg

kokonaisjalostusarvo indeksiarvo

keskipoikimakerta kpl

poistoikä vuosia

poikimaväli päivää

nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv

teuraspaino kg

teuras-% %

vasikoita/ vuosi/ emo kpl

lihaa kg/ vuosi/ tila

vasikoita kpl/ vuosi/ tila

rehuhyötysuhde ry/ liha kg

kasvatusaika pv

jalostusarvo indeksiarvo

Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa

Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa

Kotieläintuotannon tunnuslukuja

Seuraavaan taulukkoon on hyvä koota nykyisen tuotannon tunnuslukuja. Pohdintaan kannattaa kirjoittaa

asiaan liittyviä erityispiirteitä. Samalla on hyvä analysoida lukuja, esimerkiksi, miksi lehmää kohden oleva

maitotuotos on kovin alhainen. Pohdinta auttaa myöhemmin uuden tuotannon tavoitteiden asettamisessa.

Mitä enemmän saadaan maito- ja/ tai lihakiloja aikaiseksi, sitä kannattavampaa tuotanto on. Tosin pitää

muistaa, että tuotostasojen kohotessa saattaa myös eläinlääkärikulut kasvaa. Täytyisi löytää optimitilanne

eli ihannetila, jossa eläimet tuottavat mahdollisimman paljon ilman, että niiden terveys ja hyvinvointi siitä

kärsivät haitallisella tavalla eli kannattavuutta heikentäen. Terve karja on myös eettisestä näkökulmasta

tärkeä asia. Kannattavuuteen vaikuttaa myös olennaisesti tuotantopanosten käyttö. Mitä pienemmillä tuo-

tantopanoksilla ja mitä edullisemmin saadaan maito- ja lihakiloja tuotettua, sitä kannattavampaa tuotanto

on. Panostamalla ruokinnansuunnitteluun, rehujen tuottamiseen ja tuotanto-olosuhteisiin, saadaan tuotos-

tasoja nostettua. Omia tunnuslukuja kannattaa vertailla muiden tilojen tietoihin esimerkiksi Taloustohtorin

kautta: www.mtt.fi/taloustohtori. Sieltä valitaan omaa tilaa ja eläinmäärä vastaava tilatyyppi ja tehdään

vertailuja.

16

2.3 Kasvituotanto

Kasvintuotanto liittyy merkittävästi kotieläintuotantoon, koska kasvituotannosta tulee tilalle yleensä valta-

osa rehuista. Kasvituotannon tuotteet ”muunnetaan” kotieläintuotannon kautta maito- ja lihakiloiksi. Kun

peltohehtaarilla saadaan tuotettua suurempi sato, kannattavuus paranee, koska yksikkökustannus (€/ kg tai

€/ ry) alenee kustannusten jakautuessa suuremmalle tuotetulle määrälle. Yleensä korkeatuottoisilla pelloil-

la on myös hyvä ravinteiden hyväksikäyttökyky, mikä taas vähentää ympäristöpäästöjä. Tosin oikein kor-

keista satotasoista puhuttaessa lisälannoituksen hyöty alenee ja tuotostaso ei kasvakaan samassa suhtees-

sa. Puhutaan alenevan tuotoksen laista. Tavoitteet kannattaa asettaa tarpeeksi korkealle, kuitenkin realisti-

suudessa pysyen.

Tässä kohdassa mietitään, millainen peltomäärä on käytettävissä, millaiset tuotosmäärät hehtaarilta saa-

daan ja minkälaisia tuotteet ovat laadultaan. On tärkeää pohtia nykytilannetta, jotta voi ymmärtää kehit-

tämisen kohteet ja myöhemmin laskea realistisesti peltotarpeen. Myös kasvituotannossa voidaan käyttää

vertailussa Taloustohtorin lukuarvoja.

Samalla kannattaa myös pohtia, miten paljon peltoa tarvitaan lisää, jotta saadaan tarvittavat rehut hankit-

tua. Vai ostetaanko rehut tai osa rehuista muualta? Yksi mahdollisuus on laajentaa kotieläintuotanto hyvin

suureksi ja keskittyä ainoastaan siihen. Rehut ostettaisiin siinä tapauksessa ulkopuolelta. Tämä on hyvä

siinä mielessä, että voidaan keskittyä perusteellisesti kotieläintuotantoon ja ostaa rehut sellaiselta, joka

hallitsee rehujen kasvatuksen erinomaisesti. Jossain tapauksissa tämä on myös kannattavaa. Erikoistuminen

yhteen asiaan tuo suurtuotannon etuja, mutta taas erikoistumisessa on omat haittansa. Siinä nimittäin ol-

laan yhden tuotantosuunnan varassa ja mitä tehdään, jos rehujen hankintaan tulee ongelmia. Nyt kannat-

taa pohtia sitä, millainen rehuntekostrategia omalle tilalle olisi hyvä ja millä tavoin itse haluaisi asian

hoidettavan? Mihin on itse valmis?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi myös, millaisista kuivikkeista tulee olemaan tarvetta. (Aiotko hyödyntää viljan olkea, vai ostaa tur-

vetta, kutterinlastuja, vai laittaa hiekkapatjan, vai miten aiot hoitaa kuivituksen? Viljakasvien viljelyn yhtey-

dessä voidaan saada kuiviketta hankittua edullisesti, mutta täytyy ottaa huomioon resurssit. Oljet pitää

paalata ja toiset syksyt voivat olla niin märkiä, että olkia ei saada korjattua tarvittavaa määrää. Toisaalta

turve on kallista ja ainakin sahanpuru voi sisältää haitallisia utaretulehdusbakteereja.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

17

Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu

Millaiset pellot ovat kasvukunnoltaan (pH-arvo, ravinnetilanne, samalla voisi tarkastella maalajeja):

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Ha Viljeltävä

kasvi

Yksikkö Sato-

tavoite

Mitattu

sato

Laatu-

tavoite

Sadon

laatu

Sato

yhteensä

Syyt poikkeamaan Tuotanto-

kustannus,

€/ kg

Typpi-

tase

Fosfori-

tase

10 esim.

säilörehu

ry 6500 5500 D-arvo 69 D-arvo 67 55000Korjuun viivästyminen konerikon

takia

kauraohra

vehnä

ruis

säilörehu

laidun

18

2.4 Rakennukset

Alla olevaan taulukkoon tehdään luettelo olemassa olevista tuotantorakennuksista ja niiden kunnosta.

Luettelo auttaa tulevassa rakennussuunnittelussa, kun mietitään, voidaanko olemassa olevia rakennuksia

hyödyntää myös investoinnin jälkeen.

Lisätietoja rakennuksista

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Rakennus Valmistumis-

vuosi

Kapasiteetti Kunto Kuvaus lannanpoisto-, lypsy- ja rehunjakolaitteista

19

2.5 Koneet ja kalusto

Kotieläintuotannon koneiden ja laitteiden osalta kannattaa koota oma koneluettelonsa, sillä sen avulla

nähdään olemassa olevat laitteet, niiden kunto sekä kapasiteetti ja voidaan miettiä, mitä mahdollisia laittei-

ta voitaisiin hyödyntää uudessa tuotannossa ja mitä laitteita tarvittaisiin lisää. Luetteloon tulee rehunjako-

laitteet, lannanpoistolaitteet yms. Luetteloon ehkä kannattaa lisätä myös nimenomaan kotieläintuotantoon

kohdistuvat ja välttämättömät traktorit.

Kotieläintuotannon koneet ja laitteet

Lisätietoja kotieläintuotannon koneista ja laitteista

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

IkäKone Kapasiteetti Kunto Hankinta-

vuosi

Nykyarvo

20

Kasvituotannon koneet ja laitteet

Myös kasvituotannon osalta on hyvä tehdä kone- ja laiteluettelo, jolloin on helpompi miettiä, mitä vaiheita

kannattaisi tehdä itse ja mitä vaiheita mahdollisesti ulkoistaa. Näin voidaan löytää turhat koneet ja laitteet

ja pohtia niille uutta käyttöä. Samalla voidaan tarkastella, kannattaisiko itse tarjota jollakin koneella ura-

kointia. Tämä riippuu siitä, mikä oma osaaminen on tällä alueella, onko palvelun tuottamiseen aikaresursse-

ja ja onko lähiseudulla tarvetta urakointipalveluun.

Lisätietoja kasvituotannon koneista ja laitteista

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

IkäKone Kapasiteetti Kunto Hankinta-

vuosi

Nykyarvo

21

Kaikkea ei välttämättä kannata tehdä itse, vaan jossain tilanteissa työn teettäminen urakoitsijalla voi olla

kannattavaa. Koneiden ylläpitäminen on kallista ja jos niillä on vain vähän käyttöä, tulevat käyttökustan-

nukset kalliiksi. Onko lähistöllä urakointipalveluja tarjoavia yrittäjiä? Jos on, niin millaisia, ja voisiko niistä

löytyä omalle tilalle uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi puinti, kylvö ja lannan levitys voivat olla sellaisia

töitä, joissa kannattaa harkita urakoitsijan käyttöä)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Voisinko itse tarjota urakointipalveluja muille tiloille? (tarve, oma osaaminen, koneet ja laitteet, aika-

resurssit)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

22

NYKYTILA

INVESTOINTI

VISIO

3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN

3.1 Tavoitteiden asettelu

Tavoitteiden asettelussa kannattaa pohtia muun muassa seuraavia asioita:

Voisinko saada kannattavuutta parannettua liha- tai maitokiloja lisäämällä?

Kuinka suurta karjaa haluaisin hoitaa, kuinka suureen karjaan riittävät aikaresurssini, vai haluanko

mahdollisesti palkata työvoimaa?

Voinko hyödyntää vanhoja rakennuksia?

Tarvitsenko laajentamiseen lisää peltoja? Jos tarvitsen, onko niitä saatavilla?

Miten saan rahoituksen järjestettyä? (Onko tulorahoitusta, säästöjä, myytävää metsää, paljonko

lainaa otetaan?)

Aluksi yksinkertainen kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle ja joka on osa tavoitetta: Miksi haluan inves-

toida? (tehokkuus, tuottavuus, enemmän vapaa-aikaa, kannattavuuden tai/ ja työolojen parantaminen,

pakko…)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Päätuotantosuunnan valinta

Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Muu, mikä___________________

Mikä on yrityksesi tulevaisuuden visio? Visio tarkoittaa tulevaisuuden kuvaa yrityksestä eli pohdi, millaise-

na näet yrityksesi 10 vuoden kuluttua. Visio on tavallaan myös unelma. Yritys tavoittelee kohti visiotaan.

Vision saavuttamiseksi määritellään tavoitteet, päämäärät ja suuntaviivat.

Investoinnin yksinkertainen kehityskaavio. Meillä on tiedossamme joku visio, jonka saavutamme investoin-

nin avulla.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

23

Pohdi myös, mitkä ovat yritystoimintasi arvot. (Niitä voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, laaduk-

kaiden tuotteiden tuottaminen, hyvä asiakaspalvelu jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitä sivuelinkeinoja haluaisit ottaa mukaan uuteen tuotantoon?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Aiotko sinä/ aikooko perheesi työllistyä yksinomaan maatilalla, vai käykö joku/ jotkut ulkopuolella töis-

sä?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________

Asuuko tilalla lapsia, jotka voivat osallistua työntekoon? Onko tilalla lapsia, jotka myöhemmin voivat

mahdollisesti jatkaa tilan pitämistä?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

24

Perustelut valinnalle. Voit miettiä jälleen SWOT-analyysin tavoin valintasi kannattavuutta, järkevyyttä ja

sopivuutta omalle tilalle.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

SWOT-analyysi

Vahvuudet

Heikkoudet

Mahdollisuudet

Uhat

25

Eläinmäärä suunnitellussa tuotannossa

Tavoitteet kannattaa harkita tarkkaan. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa vertailukohteeksi nykyisen tuotannon

tunnusluvut. Jonkinlaista parannusta pitäisi saada aikaan. Aluksi pieni pohdinta siitä, kuinka paljon eläimiä

uudessa tuotannossa investoinnin jälkeen olisi.

Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat:

Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1

6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6

Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

Eläimet Eläinyksikkö-

kerroin

ympäristötuen

mukaan

Määrä

keskimäärin, kpl

Eläinyksiköitä

yhteensä

Kapasiteetti (kuinka

monta eläinpaikkaa

on, kpl)

Paikkoja käyttämättä (-),

eläimiä enemmän (+)

Lehmiä

Hiehoja

Vasikoita

Sonneja

Emolehmiä

Yhteensä

26

Kotieläintuotannon tunnuslukutavoitteet suunniteltuun tuotantoon

Pohdi tarkasti, millaiset tavoitteet haluat asettaa. Tavoitteiden tulee olla sellaiset, jotka pystyt toteutta-

maan. Toivottavasti tavoitteet ovat silti nykyisen tuotannon tunnuslukuja paremmat. Tai mikäli nykyisen

tuotannon tunnusluvut ovat todella hyvät, eikä tavoitetta kannata nosta, tavoitteena voi olla pysyminen

samalla tasolla. Sekin on haastavaa, kun siirrytään pienestä parsinavetasta suureen pihattoon, jossa lehmiä

ei voida kohdella niin yksilöllisesti kuin aikaisemmin.

meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila

maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä

elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä

tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti

valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä)

rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi)

soluja tuh/ ml

rehuhyötysuhde ry/ maito kg

kokonaisjalostusarvo indeksiarvo

keskipoikimakerta kpl

poistoikä vuosia

poikimaväli päivää

teuraspaino kg

teuras-% %

vasikoita/ vuosi/ emo kpl

lihaa kg/ vuosi/ tila

vasikoita kpl/ vuosi/ tila

rehuhyötysuhde ry/ liha kg

kasvatusaika pv

jalostusarvo indeksiarvo

Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa

tavoitteet?)

Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa

tavoitteet?)

27

Rehujen tarve On tärkeää selvittää, miten paljon rehuja tullaan tarvitsemaan, kuinka paljon niitä pystytään itse kasvatta-maan, mitä rehuja täytyy ostaa ja kuinka paljon peltoalaa tarvitaan. Tässä kappaleessa lasketaan rehujen tarvetta ja sitä kautta myös peltohehtaarien tarvetta. Rehujen tarvittavaa määrää voi laskea tarkastelemalla nykyisen tuotannon rehunkulutusta ja suhteuttamalla se uuteen tuotantoon. Mikäli tilalla on tehty ruokin-nan suunnittelua, saadaan suoraan suunnitteluohjelmasta tai muista muistiinpanoista tietoa laskelmia var-ten. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että jos eläinten tuotosta aiotaan nostaa, se myös vaikuttaa ruokin-taan ja rehumääriin. Apua laskelmaasi saat oppaasta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006:

http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts106.pdf . (Keväällä 2010 päivitetään rehutaulukot. Lisätietoja:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot. )

Alle olevaan taulukkoon voit laskea rehuyksikkötarpeen karjallesi.

Seuraavaan taulukkoon voit laskea, miten paljon rehuyksiköitä saadaan eri kasveista ja peltohehtaareilta.

ry/ pv/

eläin

Eläimiä

yhteensä

Yhteensä

ry/ pv

Yhteensä

ry/ vuosi

Yhteensä

REHUYKSIKKÖTARVEEläinryhmä

Lypsylehmä

Hieho

Vasikka

Lihasonni

Kauraa

ry/ ha

Ohraa

ry/ ha

Säilörehua

ry/ ha

Laidunta

ry/ ha

Kauraa

ha

Ohraa

ha

Säilörehua

ha

Laidunta

ha

Kauraa

ry

Ohraa

ry

Säilörehua

ry

Laidunta

ry

Yhteensä

ry

TUOTETTUJA REHUYKSIKÖITÄ

28

Pohdi, miltä laskelmasi näyttää. Riittääkö suunnittelemasi peltoala, vai tarvitaanko lisäpeltoa?

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Pohdi, pystytkö itse viljelemään suunnittelemaasi peltomäärää. ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Säilörehu ja mahdolliset laitumet kannattaa olla omasta takaa, mutta miten aiot hankkia lisävalkuaisen

ja muut väkirehut? Aiotko esim. viljellä hernettä, vai aiotko ostaa valkuaisen? Aiotko käyttää teollisia rehu-

ja tai muita ostorehuja? Asia kannattaa miettiä monesta eri näkökulmasta. Hyvä on myös miettiä, millainen

on oma konekapasiteetti, oma osaaminen ja aikaresurssit? Nykypäivänä puhutaan rehujen ylimääräisestä

fosforista ja typestä. Ravinteiden käyttö tulisi optimoida, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä ravinteiden syöt-

tämiseltä säästäen ympäristöä ja rahaa.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

29

Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu

Mikäli lisäpeltoa tarvitaan, niin onko peltoa saatavilla? Vuokrataanko vai ostetaanko lisämaata?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Seuraavaksi pohditaan tulevaisuuden tavoitteita kasvituotannossa. Tavoitteet kannattaa asetella realistises-

ti. Samalla kannattaa miettiä, millaiset tilan käytössä olevat pellot ovat kasvukunnoltaan eli millainen kapa-

siteetti pelloilla on. Samalla on hyvä miettiä, miten satotason nostaminen toteutetaan (lannoituksen tehos-

taminen, pellon kasvukunnon parantaminen (kalkitus, kuivatus, sadetus jne.). Kalkitus ja salaojitus ovat

toimenpiteitä, jotka antavat hyvän tuoton omalle pääomalle eli vaikka ne ovat investointina/ toimenpitee-

nä arvokkaita, ne ovat kuitenkin kannattavia.

Ha Viljeltävä

kasvi

Yksikkö Sato-

tavoite

Laatu-

tavoite

Sato

yhteensä

Miten tavoitteet voidaan

saavuttaa?

Tuotanto-

kustannus,

€/ kg

Typpi-

tase

Fosfori-

tase

10 esim.

säilörehu

ry 6500 D-arvo

69

65000 Tehostetaan ravinteiden

hyväksikäyttöä, nostetaan

peltojen pH-arvoja.

kauraohra

vehnä

ruis

säilörehu

laidun

30

Maanparannustoimet peltojen kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen kohottamiseksi (esim. kalki-

tus, salaojitus…)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

31

3.2 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen

Nyt kannattaa todella miettiä, mikä työtuntimäärä on kohtuullinen. Käytä suunnittelussasi apuna nykyisen

tuotannon taulukkoa ja Taloustohtorin vertailulukuja. Jaksamista kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimel-

lä. Ehkä vanhempana ei jaksa tehdä yhtä paljon töitä kuin nuorempana ja lomaakin täytyisi välillä pitää.

Työnteon tulee olla mielekästä, sillä silloin kun itse jaksat työskennellä ja huolehtia itsestäsi, jaksat huoleh-

tia kunnolla myös karjastasi. Laske ensin, kuinka paljon suunnitellun tuotannon pyörittämiseen kuluu aikaa.

Sen jälkeen mieti työntekijäresurssit. Työmenekkiin voit saada lisäapuja työtehoseuran julkaisuista ja TTS-

Managerista. Muista, että eläinkohtaisen työmenekin tulisi pienentyä investoinnin myötä.

Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle

Työmenekkilaskelma kasvituotannolle

Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville

Eläimiä, kpl Tuntia/

vuosi/ eläin

Työnmenekki

yhteensä/

vuosi

Lisätietoja

Lehmä

Nuorkarja

Lihanauta

Emolehmä

Yhteensä

Ha H/ ha Työnmenekki

yhteensä/

vuosi

Lisätietoja

Säilörehu

Laidun

Heinä

Ohra

Kaura

Yhteensä

H/ vk H/ kk Työnmenekki

yhteensä/

vuosi

Lisätietoja

Johtaminen

Kunnossapito

Metsätalous

Sivuelinkeinot

Yhteensä

32

Suunnitellut resurssit työvoimasta

Mieti tarkkaan, miten saat järkevästi resurssit jaettua. Tavoitteena tulee olla se, että isännän ja emännän

työmäärä ei ole liian suuri (esim. 2500 h/ vuosi/ hlö). Voit myös kirjata ylös, jos isäntä tai emäntä työskente-

lee osittain tai kokonaan tilan ulkopuolella.

tuntia/ vuosi Lisätietoja

Isäntä

Emäntä

Työntekijät

Lomittaja

(Lapset)

Yhteensä

Pohdi milloin ja miten aiot viettää lomasi investoinnin jälkeen? (esim. viikon loma kesällä, kahden viikon

ulkomaanlomamatka marraskuulla…)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten muuten aiot huolehtia omasi ja perheesi jaksamisesta? (liikunta, virkistystoiminta, perhe-elämä

jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten aiot huolehtia omasta jaksamisestasi investointiprosessin aikana? (Investointiprosessi on henkisesti

ja fyysisesti rankkaa aikaa. Investointi tulee suunnitella ja organisoida niin hyvin, että kaikki toimii projektin

aikana. Työvoimaa ja raharesursseja tulee olla käytettävissä tarpeeksi, jotta kaikkea ei otettaisi yrittäjän

selkänahasta. Nyt kannattaa pohtia sitä, mikä on oma asenteesi investointiprosessiin ja miten aiot organi-

soida projektin.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

33

Olisiko investointivaiheessa strategian eli toimintamallin muutoksen paikka? (Esim. tila voisi haluta siirtyä

luonnonmukaiseen tuotantoon, perustaa yhteisnavetan, hankkia naapureiden kanssa yhteisiä koneita ja

ulkoistaa hiehonkasvatuksen. Vai olisiko joitain Ympäristötukeen liittyviä lisätoimenpiteitä tai erityistukia,

joita kannattaisi hyödyntää ja jotka voitaisiin ottaa investointisuunnitelmissa huomioon? Tutustu erilasiin

tukimuotoihin osoitteessa: www.mavi.fi Viljelijätuet. Aiheesta löytyy myös esitteitä, joita voit saada esi-

merkiksi maaseututoimistosta maaseutusihteeriltä.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten aiot ottaa eettiset näkemykset huomioon uudessa tuotannossa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tuotantoeläinten hyvinvointiasiat ovat kiihkeästi keskusteltu ja nykypäivinä aktiivisesti esillä ollut aihe.

Evira tekee työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, samoin myös Eläintenhyvinvointikeskus. Voit tu-

tustua hyvinvointiasioihin ja Terve ja hyvinvoiva nauta -oppaisiin Eviran sivustoilla: http://www.evira.fi

Eläimet ja terveys (Ladattavan tai ilmaiseksi tilattavan oppaan löydät esim. Tilauspalvelun Haku-

toiminnolla.) EHK:n eli Eläinten hyvinvointikeskuksen sivustoille pääset osoitteesta:

http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/. Pohdi, miten aiot tuotannostasi välittää kuluttajille ku-

van hyvinvoivista tuotantoeläimistä ja asianmukaisista tuotanto-olosuhteista?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

34

Miten eläinten hyvinvointi aiotaan ottaa huomioon uudessa tuotannossa? (Halutaanko hakea eläinten

hyvinvointitukea, vai otetaanko hyvinvointiasiat huomioon ilman sitä. Tällä hetkellä hyvinvointituki on va-

paaehtoinen, mutta voi olla että sen ohjeet tulevat tulevaisuudessa kaikille pakollisiksi?)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tällä hetkellä Eläinten hyvinvoinnin tukeen voi valita 1 – 2 lisäehtoa. Pohdi, mitkä ehdot Sinä voisit vali-

ta?

Nautatilan palontorjunta ja pelastussuunnitelma

Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla

Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen

Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana

Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Luomukotieläintuotannossa on kiinnitetty huomioita eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Luomutuotanto

on siis eettisesti hyvä vaihtoehto, jota kannattaa joka tilan miettiä. Muista, että valinnalle tulee löytyä pe-

rusteet.

Miten yritystoiminnan markkinoinnista tullaan huolehtimaan? (Kuka, miten, keinot, kanavat…)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

35

3.3 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi

Nyt on aika miettiä, mikä on uuden toiminnan liikeidea. Eli mitä tuotat, kenelle tuotat, miten tuotat ja millä

imagolla tuotat? Kirjoita pääkohdat alla olevaan nelikenttään.

Mitä? (tuotteet, palvelut)

Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuote-taan/ myydään)

Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan)

Millä imagolla? (Millaisen mielikuvan haluat antaa yrityksestäsi asiakkaille, esim. panoste-taanko laatuun?)

36

3.4 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä

Nyt sitten voi laittaa kynän sauhuamaan ja ajatukset valloilleen. Alla olevaan tyhjään tilaan on mahdollista

piirtää hahmotelma tulevaisuutesi tilamiljööstä. Millainen on pihapiirisi tänään? Mahdollisesti purettavat

rakennukset voit merkitä katkoviivoilla. Ota huomioon vesistöt, naapurit ja tuulensuunta suunnitellessasi

navetan sijaintia. Muista, että tämä on vasta vedos, johon piirrät viivoja mahdollisesti vasta ensimmäisistä

ajatuksistasi. Piirustus voi muuttua tämän jälkeen vielä moneen kertaan. Jos kyseessä ei ole uuden inves-

tointi, vaan laajennus, tähän voi suunnitella myös laajennusta eli mihin suuntaan ja kuinka paljon laajennet-

taisiin?

37

3.5 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta

Alla olevaan tyhjään tilaan voit piirtää hahmotelman tulevaisuutesi tuotantorakennuksesta. Minkälaisessa

tuotantorakennuksessa haluaisit työskennellä? Olisiko se pihatto vai parsinavetta, kylmä vai lämmin tuo-

tantorakennus, millainen olisi ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmä, lypsyasema vai robotti jne.? Sinun ei

tarvitse olla ammattilainen, vaan tarkoituksena on vedellä viivoja omien toiveiden ja unelmien mukaan.

Ammattilaisten kanssa muokataan suunnitelmat valmiiksi ja ideat voivat matkan varrella muuttua vielä

moneen kertaan. On kuitenkin hyvä, että ajatuksissa on jonkinlainen kuva siitä, mihin ollaan pyrkimässä ja

mitä ollaan haluamassa. Mieti, millaisissa olosuhteissa haluaisit seuraavat vuosikymmenet työskennellä?

Tähän voi piirtää myös laajennuksen ja peruskorjauksen tai jos mikään ei muutu, voi myös piirtää nykyisen

tuotantorakennuksen, jotta on helpompi suunnitella peruskorjausta.

38

3.6 Miten investointi rahoitetaan?

Onko tilalla hallinnassaan metsää, josta voitaisiin käyttää rakennuspuuta? (Kannattaa miettiä tarkkaan,

onko metsässä laadukasta ainespuuta, jota pystyy hyödyntämään rakennusprojektissa. Millaista puustoa

tilalla on, kuinka paljon metsää, mitä puuta jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Löytyykö omia säästöjä, joilla voi rahoittaa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muita keinoja (investointiavustus kannattaa hyödyntää, myös korkotukilaina on hyvä, investointituista

myöhemmin lisää)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

39

3.7 Alustavan suunnitelman puntarointi

Nyt on aika pohtia investoinnin hyötyjä ja haittoja. Toivottavasti hyötyjä on enemmän kuin haittoja ja toi-

von mukaan investoinnin hyödyt ovat niin suuret, että investointi on kannattavaa. Hyötyjä ja haittoja voi

miettiä esimerkiksi tehokkuuden, tuottavuuden, ajankäytön, henkisen ja fyysisen rasittavuuden näkökul-

masta sekä velan ja kannattavuuden näkökulmasta. Toki hyvä on sekin, jos huomataan, että haitat ovat

”painavampia” kuin hyödyt ja investointi ei olekaan järkevää. Pitää kuitenkin muistaa, että kannattavuus-

laskelmien avulla saadaan selvitettyä investoinnin todellinen kannattavuus ja asiatuntijoita hyödyntäen on

hyvä pohtia haittoja ja hyötyjä. Nyt on kuitenkin hyvä tilanne miettiä niitä valmiiksi itse yrittäjän näkökul-

masta.

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Investoinnin haitat -

Investoinnin hyödyt +

40

Lähteet ja lisää tietoa riskien hallinnasta:

Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.

3.8 Alustava riskien tarkastelu

Investointi sisältää erilaisia riskejä. Tavoite ei ole poistaa riskejä, vaan minimoida ne. Pohdi, millaisia riskejä

toimintasi mahdollisesti tulisi sisältämään, millaiset riskien vaikutukset olisivat ja mikä olisi todennäköisyys

riskin esiintymiselle. Samalla on hyvä miettiä, miten riskiä voidaan hallita ja millaisia riskejä olet valmis ot-

tamaan. Riskejä on monenlaisia. Niitä ovat muun muassa työturvallisuusriskit, toimintariskit, henkilöriskit,

omaisuusriskit, ympäristöriskit ja tuoteriskit. Riskien hallinta etenee seuraavan kaavion mukaan:

Riskien tunnistaminen

Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden

arviointi

Toimenpiteiden arviointi ja valinta

- Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla

Toimenpiteiden toteuttaminen

Riskit Vaikutukset Todennäköisyys riskille Miten riskiä voidaan hallita

erittäin suuri melko suuri pieni suuri keskinkertainen pieni

41

Yksityiskohtaiset Maa- ja metsätalousministe-riön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO)löydät Maa- ja metsätalousministeriön sivustoilta: http://www.mmm.fi Maaseu-dun kehittäminen Maaseudun rakentami-nen Rakentamissäädökset Lista säädök-sistä. Tuettavien rakentamiskustannusten yksikköhinnat löytyvät myös mmm-sivustoilta: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittä-minen Maaseudun rakentaminen Maati-larakentaminen Tuettavia rakennuskus-tannuksia valmistelevan työryhmän loppura-portti 7.11.2008]

4 RAKENNUSSUUNNITTELU

Nyt on aika lähteä suunnittelemaan todenteolla investointia. Täs-

sä vaiheessa on hyvä ottaa ammattilaiset mukaan kuvioihin. Kerro

heille, mitä haluat ja he auttavat löytämään juuri sinun tilallesi

sopivan ratkaisumallin. Ole mukana ammattilaisten kanssa suun-

nittelutyössä ja kerro heille omat toiveesi. Tässä vaiheessa on

hyvä, että sinulla on jo valmiita luonnoksia suunnitelmistasi. Am-

mattilaisilla on olemassa valmiita navettasuunnitelmia, joista

voidaan soveltaa sinun käyttöösi sopiva ratkaisu tai toteuttaa se

sellaisenaan. Muista, että navetta tulee palvelemaan pitkään,

joten saadaksesi mahdollisimman toimivan ratkaisun, tässä vai-

heessa kannattaa istua monia kertoja pöydän ääressä pohtimassa

asioita. Olipa sitten kyse vanhan peruskorjaamisesta, navetan

laajentamisesta tai kokonaan uuden rakentamista, on uudet haasteet edessä. Olethan käynyt tutustumassa

toisten navettoihin? _________________

Oletko jo päättänyt, haluatko kylmä- vai lämminpihaton, parsinavetan (nykyään tehdään vähemmän) vai

pihaton, vai kenties combinavetan, jossa lehmät ovat parsissa kytkettyinä, mutta kuljetetaan lypsyn ajaksi

lypsyasemalle, millaisen lypsyaseman haluat (karuselli, kalanruoto, tandem, kuinka monta paikkaa?), Aiotko

keskittyä lypsylehmiin ja lähetät hiehot ja sonnit kasvatettaviksi muualle, vai siirrytkö kenties hiehojen kas-

vatukseen, vai perustatko maitorotuisten lihanautojen alkukasvattamon, vai siirrytkö lihakarjaan, vai mitä

aiot tehdä?

Seuraavana on kaaviokuvana valintojen moninaisuus- ja etenemismalli. Seuraavalla sivulla voit täyttää oman kaaviosi mallin mukaisesti.

Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137.

42

Alla olevaan kaavioon voit kirjoittaa oman suunnitelmasi. Ota mallia edellisellä sivulla olevasta mallikaavios-ta. Etene suunnittelussasi kaavion osoittamassa järjestyksessä.

Detalji = yksityiskohta

43

4.1 Investointiprosessi kaaviomuodossa

Alla on käsiteltynä koko investointiprosessi kaaviomuodossa. Suunnittelu alkaa yrittäjän visiosta eli jonkin

laisesta tulevaisuuden haaveesta, jota kohti hän haluaa tavoitella. Sen jälkeen lähdetään tekemään karkeaa

suunnitelmaa ja siitä edetään eteenpäin. Kannattavuuslaskelmat kuuluvat tärkeänä osana suunnitteluun.

Erilaisten suunnitelmien ja laskelmien avulla voidaan nähdä, millainen ratkaisu olisi kannattavin. Kun on

päätetty, mikä toimintamuoto valitaan, on aika viedä suunnittelutyö loppuun. Sen jälkeen selvitetään rahoi-

tus. Kun tiedetään, mistä saadaan osa varoista (se, mitä ei saada tukena), voidaan hakea investointitukea.

Vasta tukipäätöksen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen rakentamisprojekti.

VISIO

• Yrittäjällä on jonkinlainen näkemys siitä, mitä hän tulee tulevaisuudessa tekemään

• Yrityksellä täytyy olla visio, jota kohti lähdetään tavoittelemaan.

• Yrityksellä on joku lähtötilanne, omat arvot ja missiot, joiden pohjalta toimintaa ruvetaan kehittämään haluttuun suuntaan.

ALUSTAVAT SUUNNITELMAT

• Erittäin tärkeä vaihe investointiprosessia

• Suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen investoinnin toteuttamista (n.2 vuotta aik.)

• Suunnittelu pitää sisällään tavoitteiden asettelun, toiminnallisen suunnittelun erilaisine vaihtoehtoineen

RAHOITUS- JA KANNATTAVUUS-

LASKELMAT

• Kannattavuuslaskelmia tehtäessä on hyvä käyttää tilan toiminnan kannalta järkeviä, useita eri vaihtoehtoja, joista valitaan paras vaihtoehto.

INVESTOINTI-PÄÄTÖS

• Päätös tehdään laadittujen laskelmien perusteella

VARSINAINEN SUUNNITTELU

• Kun valinta on tehty, viedään suunnittelutyö loppuun

RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN

• Selvitetään rahoitus. Mikäli tarvitaan pankkilainaa, tehdään kirjallinen sopimus pankin kanssa rahoituksesta.

TUKIEN HAKEMINEN

• Täytetään elinkeinosuunnitelma, investointitukien hakulomakkeet ja muut tarpeelliset asiakirjat ja lähetetään ne ELY-keskukseen hakuajan sisällä.

INVESTOINNIN TOTEUTTAMINEN

• Aloitetaan tarvikkeiden hankinta ja varsinainen rakentamistyö

44

4.2 Oma investointiprosessikaavio

Tee tähän oma suunnitelmasi/ prosessikaavio investointisi toteuttamisesta. Kirjoita myös tärkeitä muistet-tavia asioita ja kommentteja itseäsi varten.

45

4.3 Rakennuspiirustukset

Tähän väliin voit koota rakennuspiirustukset. Kokoa tälle sivulle lista erilaisista piirustusvaihtoehdoista,

suunnittelijoista ja rakennuttajista. Lopulliset piirustukset saa tehdä vain alan ammattilainen, jotta tulokse-

na olisi turvallinen ja kestävä tuotantorakennus. Kerää kaikki piirustukset tämän työkansion mukaan.

1. ____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

2. ____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

3. ____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

4. ____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

5. ____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

6. ____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

7. ____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

46

Viereisessä esimerkissä työketjun

ensimmäinen vaihe on kasvuston

ruiskuttaminen nurmikasvuston jäl-

keen. Seuraavaksi pelto kynnetään

sarka-auralla ja äestetään joustopiik-

kiäkeellä, jonka jälkeen kylvetään

aitosuorakylvökoneella. Kasvusto

ruiskutetaan 1 – 2 krt kasvukauden

aikana ja puidaan syksyllä Sampo Ro-

senlewin puimurilla. Viljan kuljetetaan

kuivuriin traktorilla/ peräkärryllä.

5 TEKNIIKKA

5.1 Tekniset ratkaisut

Tekniset ratkaisut kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä vaihtoehtoja on todella monia. Koneita ja laitteita

tarjoavat monet eri firmat ja jokaisen tarjontaan on hyvä tutustua ennakkoluulottomasti. Investointi vaikut-

taa pitkälle tulevaisuuteen, joten laitteita tullaan käyttämään todella kauan. Järjestelmien tulee siis olla

toimivia. Kannattaa käydä messuilla, näyttelyissä ja tilakäynneillä tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Sa-

malla kannattaa myös kysellä laitteiden hyvistä ja huonoista puolista. On tärkeätä muistaa, että se, mikä

jollain tilalla on ehdottomasti paras ratkaisu, ei välttämättä omalla tilalla ole edullisin eikä järkevin. Kun

tiedetään, mitä laitteita tilalla on, ne voidaan ottaa huomioon myös suunnittelussa ja kaikki mahdollinen

hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Jokaiselle työlle on hyvä suunnitella myös työketjut, jotta huomattai-

siin mahdolliset ”pullonkaulat” eli vaiheet, jotka muodostuvat ongelmakohdiksi ja hidasteiksi prosessissa.

Seuraavaksi on vuorossa suunnitella tilan tulevia työketjuja. Työketjut on rakennettava huolella. Työketju-

suunnitelmaan kannattaa lisätä myös arvioitu työaika. Ajankäyttöön saa vinkkejä esimerkiksi työtehoseuran

laatimista oppaista tai työtehoseuran TTS-Manager-ohjelmasta. Erilaiset työketjut vievät oman aikansa, ja

ajankäyttö on huomion arvoinen seikka suunnittelussa. Ajankäytönhallinta on yksi osa onnistunutta suun-

nittelua, jossa tehokkuus ja tuottavuus paranevat. Alla olevassa työketjussa on kuvattu yhdenlainen viljan-

viljelyn koneketju. Suunnitelmaan kannattaa vielä lisätä mahdollinen kuhunkin työvaiheeseen käytettävä

aika. Suunnittele sekä kasvituotannon että kotieläintuotannon työvaiheet koneketjuineen. Kokeile erilaisia

vaihtoehtoja ja valitse niistä itsellesi paras. Koneketjun valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat sei-

kat: mitä koneita tilalla on entuudestaan, millaisia ja mitä koneita täytyisi hankkia lisää ja mitkä ovat konei-

den työmenekit sekä käyttökustannukset.

Koneketjusuunnitelman malli

1 peräkärry (Traktori MF 125 hv), 1,0 h/ ha

15 m3

Puimuri Sampo Rosenlew, 0,90 h/ ha

185 hv 4,5 m

Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha

säiliön tilavuus 1300 l 16 m

Aitosuorakylvökone (Traktori MF 240 hv), 0,54 h/ ha

120 hv 4 m

Joustopiikkiäes, hinattava (Traktori MF 240 hv), 1 ajokerta, 0,32 h/ ha

110 hv 6 m

Sarka-aura (Traktori MF 240 hv), 1,52 h/ ha

90 hv 16" * 4

Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha

Säiliön tilavuus 1300 l 16 m

47

Koneketjusuunnitelma 1 Koneketjusuunnitelma 2

Koneketjusuunnitelma 3 Koneketjusuunnitelma 4

48

Koneketjusuunnitelma 5 Koneketjusuunnitelma 6

Koneketjusuunnitelma 7 Koneketjusuunnitelma 8

49

Koneketjusuunnitelma 9 Koneketjusuunnitelma 10

Koneketjusuunnitelma 11 Koneketjusuunnitelma 12

50

Mitkä koneketjut valitset uuteen tuotantoon?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Perustele valintasi. (esim. taloudellisuusnäkökulma)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitä toimenpiteitä sinun täytyy tehdä koneketjusuunnitelman perusteella? (koneiden hankinta jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi seuraavaksi, millaisia muita teknisiä ratkaisuja tulisit käyttämään uudessa tuotannossa. (maito-huoneen ratkaisut ym.) _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

51

Millaisen lämmitysjärjestelmän aiot ottaa käyttöön? (Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, voisitko liittää inves-tointiin bioenergiajärjestelmän tai uusiutuvan energian käyttöjärjestelmän. Niiden toteuttamiseen saa myös tukea. Mieti, mikä on sinulle edullisin ja järkevin vaihtoehto: hake, pelletti, turve, puu, bioenergia jne. Kappaleessa 6 on lisää ympäristöasioista.) ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

52

6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS

6.1 Ympäristön huomioon ottaminen

Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäris-

tön merkitystä ja suojelua sekä kestävää kehitystä. Ympäristönäkökulmat tulee ottaa huomioon myös in-

vestoinnissa. Kannattaa harkita tarkkaan, miten jätevedet käsitellään, miten ja minne lanta ja virtsa vie-

dään, millaisia ympäristövaikutuksia investoinnilla on. Pohdi seuraavia asioita oman projektisi näkökulmas-

ta. Tutustu oman kuntasi jätehuoltojärjestelmään.

Millaisia rakennusjätteitä prosessin aikana syntyy?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten rakennusjätteet käsitellään ja minne ne kuljetetaan?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Millaisia vesistöjä lähistöllä mahdollisesti on?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten vesistöt tulee ottaa huomioon investointiprosessissa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Voinko perustaa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille? ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

53

Miten tulen huolehtimaan jätevesistä? (maitohuoneen jätevedet, wc:n jätevedet, muut pesuvedet ja jäte-

vedet, tarhojen pintavedet, puristenesteet yms.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten voisin hoitaa tilojen ja vesien lämmityksen energiatehokkaasti ja edullisesti? (omat lämmityspuut,

energiansäästölamput, laitteet, jotka ovat energiaystävällisiä, bioenergian hyödyntäminen, esim. biokaasu-

laitos)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, millaisia vaatimuksia ympäristön suojelun suhteen yhteiskunnassamme voisi olla 10 vuoden kulut-

tua. (Kuuluisiko sinun tilasi myös silloin ympäristöystävällisten tilojen joukkoon, miten voisit vaikuttaa sii-

hen investointivaiheessa.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään veden ja sähkön kulutusta tilallasi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään jätevesien määrää.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

54

Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään erilaisten jätteiden määrää.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Millaisia jätteitä uudesta tuotannosta aiheutuu? (aumamuovit, paalimuovit, lannoitesäkit, ongelmajätteet

yms.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten huolehdit lannan varastoinnista ja sen jatkokäsittelystä? (menetelmät: lietesäiliö, kuivalantala,

kuivalannan tarkkuuslevitin, letkulevitin jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Laske, kuinka paljon tarvitset lantalatilaa. Korkeatuottoisilla lypsylehmillä lantalatilaa kannattaa varata

vielä enemmän. Pihaton kuivikepohjaa voidaan hyödyntää varastona, paitsi käytettäessä runsaasti kuivik-

keita lantalatilaa tarvitaan enemmän.

Lähteet: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamis-

säädökset Lista säädöksistä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-

RMO), liite 12: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto.

Lantalan mitoitusta voit laskea myös VIRAKO – Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löy-

dät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Lantalan varas-

tointitarpeen laskentalomake.

Eläinlaji Kuivikelanta

m3

Virtsa

m3

Lietelanta

m3

Kuivikelanta + virtsa

(virtsa kuivikkeeseen

imeytetty), m3

Suunniteltu

tuotanto, m3/

eläin

Suunniteltu

tuotanto, m3/

yhteensäLypsylehmä 12 8 24 24

Hieho, emolehmä, liha,

nauta, siitossonni 9 4 15 15

Nuorkarja 6 - 8 kk 4,8 2,4 8 8

Nuorkarja < 6 kk 2,4 1,2 4 4

55

Miten aiot huolehtia jätevesien keruusta? (lietesäiliö, panospuhdistamo, sakokaivo jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten kuolleiden eläinten käsittelystä huolehditaan/ tullaan huolehtimaan (raadonkeräily)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, mitä ympäristötuen lisätoimenpiteitä voisit ottaa käyttöösi (kerralla voi valita 1-2 toimenpidettä).

Vähennetty lannoitus

Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla

Ravinnetaseet

Lannanlevitys kasvukaudella

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ On olemassa myös erityistukisopimuksia, jotka liittyvät ympäristön hoitoon tai suojeluun. Voisitko ajatel-

la ottavasi jotain niistä käytäntöön omalla tilallasi?

Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus)

Monivaikutteisen kosteikon hoito (5 tai 10 v.)

Pohjavesialueiden peltoviljely (5 v.)

Säätösalaojitus ( 5 v.)

Säätökastelu (5 v.)

Kuivatusvesien kierrätys (5 v.)

Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (5 v.)

56

Lietelannan sijoittaminen peltoon (5 v.)

Turvepeltojen pitkäaikainen viljely (10 v.)

Perinnebiotoopin hoito (5 v.)

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen (5 tai 10 v.)

Luonnonmuokainen tuotanto, pelto ja eläin (5 v.)

(Alkuperäiskasvien viljely, 5 v.)

Tutustu ympäristötuen lisätoimenpiteisiin ja erityistukiin tarkemmin EU-tukien hakuoppaassa ja täyttöoh-

jeissa tai Maaseutuviraston sivustoilla: http://www.mavi.fi Viljelijän tuet

Maatalous aiheuttaa noin puolet vesistöjen typpipäästöistä ja jopa reilut puolet fosforipäästöistä. Typpi ja

fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä, joten ei ole mitenkään aiheetonta pohtia, miten päästöjä

voitaisiin vähentää. Ravinteiden optimointi on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää typpi- ja fosforipäästö-

jä. Eli eläimiä ruokitaan vain sillä N- ja P-määrillä, joita eläimet tarvitsevat, ei enempää. Varsinkin fosforia

annetaan usein yli tarpeen. Myös peltoviljelyn puolella ravinteiden optimointi kannattaa. Karjanlanta tulee

laittaa hyvään kiertoon ja ostetaan väkilannoitteita vain tarvittava määrä. Lannoitus kannattaa tehdä sato-

tason mukaan eikä suuremmille satomäärille.

Pohdi, miten omalla tilallasi voit optimoida ravinteiden käytön ja näin ollen vähentää päästöjä. _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

57

Pohdi myös, millä muilla keinoilla voit vähentää päästöjä. (maanmuokkausajankohdat, kasvipeitteisyys,

oikeanlaiset viljelytavat ja -tekniikka)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Ympäristön suojelusta ja sen huomioon ottamisesta voit laatia vaikka ohjelman itsellesi. Ota käyttöön

myös selkeitä, helposti luettavia mittareita, joiden avulla voit arvioida suunnitelmasi toteutumista.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Alla on kuvattu kaaviomuodossa ympäristöjohtamisen työkalut eli tuttu prosessikaavio, jota kannattaa

noudattaa myös ympäristöhallinnan kehittämisessä.

Lähde: Maatilayrityksen ympäristöopas. Tieto Tuottamaan 126. 2008. WS Bookwell Oy: Porvoo. Kirjasta

löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä ympäristöasioiden hallintaan.

Ympäristö-toimenpiteiden toteuttaminen

Tavoitteiden

seuranta

Jatkuva toiminnan ympäristö-

tehokkuuden seuranta

Yrityksen ympäristö-tavoitteet

58

6.2 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on nykyään paljon puhuttu asia. Myös sinä voit olla vaikuttamassa ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutokseen liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiö, joka johtuu siitä, että maapallon ilmakehän kaa-

sut rajoittavat auringon säteilyenergian siirtymistä takaisin avaruuteen lasikaton ja seinien tavoin. Kasvi-

huoneilmiö on tarpeellinen, sillä ilman sitä maapallolla olisi niin kylmää, että täällä ei pystyisi elämään. On-

gelma on siinä, että kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen täh-

den. Jokaisella tulisi olla halu olla vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2001 maatalouden

osuus kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä oli 9 prosenttia ja maatalouden energiankäytön osalta 2 pro-

senttia. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja hiilidioksidi(CO2).

Lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos diasarja

Hyvällä viljelytavalla voi vähentää kasvihuonepäästöjä. Seuraavana on lueteltuina kasvihuonekaasujen vä-

hentämiskeinoja maataloudessa. Maataloudessa on monia keinoja vähentää ylimääräisten kaasujen pää-

semistä ilmakehään. Pohdi, mitä seuraavista kohdista arvelet toteutuvan sinun toiminnassasi.

Viljelymaan kasvukunnosta ja orgaanisen aineksen määrästä huolehtiminen

Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen

Maan tiivistymisen välttäminen

Lannoituksen optimointi (ei ylimääräisiä lannoitteita peltoon)

Avokesannoinnin välttäminen

Alus- ja kerääjäkasvien kylväminen

Nurmikasvien viljely turvemaalla

59

Kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön soveltaminen

Monivuotisten kasvien viljeleminen

Kotieläinten ruokinnan optimointi (ei ylimääräistä valkuaista, (typpeä) ja fosforia)

Eläinaineksen parantaminen

Lannan ja virtsan talteenotto

Lantavarastojen talteenotto

Turha lietelannan sekoittamisen välttäminen

Katteen käyttö lietelantasäiliöissä

Lannan multaaminen mahdollisimman pian levityksen jälkeen

Lannan ravinteiden hyödyntäminen (hyvä ravinnekierto)

Nurmen perustaminen kyntämättä (?)

Jätteiden asianmukainen käsittely

Energian säästäminen (lämmitys ja valaistus tarpeen mukaan)

Polttoaineen säästäminen (logistiikan suunnittelu, koneiden joutokäytön välttäminen)

Uusiutuvien energiamuotojen käyttö (puu, biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, aurinko-, tuuli- ja

vesivoima)

Jätteiden määrän vähentäminen

Jätteen kierrättäminen

Pohdi, mitä sinä voit tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi eli miten voit omalta osaltasi vähentää kasvi-

huonekaasujen määrää.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Lisätietoja ja lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos. Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? MTT. Turku: Paino-

prisma Oy. Löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta:

http://www.agronet.fi/ilmastonmuutos/MTT_Ilmastonmuutos_SUO.pdf.

60

6.3 Ympäristölupa

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa.

Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja

kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden

vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua

terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristölupavirastot käsittelevät ympäristönsuojelulain mukaisia lupahakemuksia. Lisäksi ne päättävät

ympäristönsuojelulain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai

määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. Päätökset ovat julkisia.

(Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1493&lan=fi)

Ympäristöluvan anominen on yksi tärkeä vaihe investointia ja se tulee tehdä useita kuukausia ennen raken-

tamisprojektin aloittamista. Ennen kaavakkeiden lähettämistä, kannattaa olla yhteyksissä kunnan ympäris-

töviranomaiseen (ympäristösihteeri tms.) ja neuvotella tulevasta investoinnista sekä rakennuspaikasta.

Tässä vaiheessa on hyvä, että kaikki ympärillä olevat vesistöt, naapurit ja ilmansuunnat on kartoitettu. Ra-

kentamisesta pitäisi keskustella naapurien kanssa, sillä on helpompaa selvittää asiat etukäteen eikä jälkikä-

teen. Navetan rakentaminen on suuri investointi, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähinaapureihin. Lupaha-

kemus tulee täyttää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, sillä se nopeuttaa asiakirjojen käsittelyä.

Luvan saaminen on monivaiheinen prosessi, joka saattaa toisinaan viedä aikaa. Alla olevassa kaaviossa on

kuvattu ympäristölupaprosessin eri vaiheet. Ympäristölupa on julkinen tieto, joten kaikki asiakirjat ovat

kenen tahansa luettavissa. Jos haluat, niin voit netistä hakea omaa investointiasi vastaavia valmiita ympä-

ristölupa-asiakirjoja ja tutustua niihin.

Ympäristölupa tarvitaan, kun eläinsuojassa on vähintään 30 lypsylehmää tai 80 lihanautaa. Tämä tarkoittaa

sitä, että navetassa on kyseinen määrä eläinpaikkoja, eli lupa tulee olla

täydelle määrälle, vaikka navetassa olisi vähemmän karjaa. Kun lypsy-

lehmiä on 30:sta alle 75:een tai lihanautoja 80:sta alle 200:aan ympäristö-

lupa anotaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mikäli lypsyleh-

miä on 75 tai enemmän tai lihanautoja 200 tai enemmän tulee lupa-asia

käsitellä alueellisessa ympäristökeskuksessa. (YSA 2: 5 ja 6)

Vasemmalla olevassa kaaviossa nähdään, miten lupahakemus etenee.

Ensin viranomainen laittaa hakemuksen esille, jotta hanke tulee myös

naapureiden tietoon. Määräaikaan mennessä naapurit voivat esittää

oman mielipiteensä hankkeen toteuttamisesta ja hanke voidaan jopa

evätä. Seuraavassa vaiheessa kuullaan lupahakemukseen toimeenpanijaa, jonka jälkeen lupa lähtee viran-

omaisten harkittavaksi. Sen jälkeen viranomaiset tekevät päätöksen, tiedottavat siitä julkisesti ja vielä sen

jälkeen on mahdollista tulla muutoksia. Kun ympäristöluvasta tehdään lainvoimainen päätös, asia on lop-

puun käsitelty ja päätöksen noudattamista valvotaan. (Liitteenä ympäristölupahakemus eläinsuojalle.)

Ympäristöluvan tarvetta voit laskea myös VIRAKO – Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka

löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Ympäristöluvan tarpeen laskentalomake.

61

Pohdi, riittääkö tapauksessasi ympäristöluvan anominen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, vai

koskettaako sitä YVA-menettely, jolloin lupaa anotaan ympäristökeskukselta.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitä erityispiirteitä ympäristöluvan kannalta investoinnissasi on?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Lähde ja lisätietoja: Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu: http://www.ymparisto.fi Yrityksen ja

yhteisöt Maatalous Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet

62

7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN

7.1 Ruokinnan suunnittelu

Ruokinnan suunnittelu on ravinteiden käytön optimointia ruokinnassa. Eläimelle pyritään antamaan ravin-

toa sen tuotosta vastaava määrä. Näin eläin voi hyvin ja se saadaan myös tuottamaan hyvin. Aliravittuna

eläin voi huonosti, tuottaa heikosti ja saattaa sairastua. Liikaa ruokittuna eläin puolestaan lihoo liikaa ja voi

sitä kautta sairastua. Väkirehuja syöttämällä eläin voidaan saada tuottamaan enemmän, mutta liian korkea

väkirehupitoisuus ruokinnassa altistaa eläimen pötsivaivoihin ja sitä kautta sairastumaan. Samalla myös

tuotos heikkenee. Tietyssä vaiheessa ruokintaa/ väkirehutasoa nostamalla eläin ei enää tuota maitoa niin

paljoa enemmän, että rehunlisäys olisi taloudellisesti kannattavaa.

Ruokinnan onnistuminen vaikuttaa suoraan yritystoiminnan kannattavuuteen ja ympäristönäkökulmasta

ajatellen myös ravinnepäästöjen määrään. Ensin pitäisi päättää, millainen ruokintastrategia tilalla toteute-

taan eli miten ruokinta aiotaan järjestää. Strategian valintaan vaikuttavat tilalla jo käytössä olevat koneet,

rakennukset, tilat ja yrittäjän oma kokemus sekä ammattitaito. Mikäli tilalle täytyy hankkia jotain uusia

koneita tai laitteita, valintaan vaikuttaa myös niiden hinta ja käyttökustannukset.

Minkä rehunjakotavan haluat valita tuotantoosi (seosrehuruokinta, erillisruokinta, tasaväkirehuruokinta)?

_______________________________________________________________________________________

Perustele valintasi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitä rehuja aiot itse tuottaa tilallasi?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitä rehuja aiot ostaa (esim. täysrehut, puolitiivisteet, kivennäiset)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Aiotko käyttää kokoviljasäilörehua ruokinnassa? _______________________________________________

Miten aiot säilöä viljan (murskesäilötty, pystysiilo, laakasiilo jne.)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

63

Millaisella korjuuketjulla aiot korjata säilörehun?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten aiot varastoida säilörehun (pystysiilo, laakasiilot, paalit jne.)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitä jo olemassa olevia rakennuksia/ tiloja sinulla on, joita voisit myös tulevaisuudessa käyttää säilöre-

hun varastointiin?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Säilörehun varastointitilojen tilavuutta voit laskea myös VIRAKO – Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-

taulukolla, jonka löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripank-

ki Säilörehun varastointitarpeen laskentalomake.

Minkälaisen rehujenjakojärjestelmät haluaisit käyttöösi (mahdollisimman pitkälle koneellistettu, auto-

maattiruokkija väkirehuille, väkirehukioskit, mattoruokkija, rehunjakovaunu, apevaunu jne.)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Onko tilallasi toteutettu ruokinnansuunnittelua? ______________________________________________

Mikäli ei, niin nyt kannattaisi aloittaa, sillä ruokinnan optimoinnilla voidaan saada parannettua kannatta-

vuutta, vähennettyä ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori), tehostettua ruokintaa, lisättyä maito- ja lihakiloja,

nostettua jopa eläinten hyvinvoinnin tasoa. Ruokinnan suunnittelun voit tehdä ruokinnansuunnitteluohjel-

malla (esim. Märe), omatekoisella Excel-taulukolla tai jättää ruokinnansuunnittelu neuvojan tehtäväksi.

Seuraavalla sivulla on malli omatekoisesta Excel-taulukosta, jossa on laskettu 200 – 400 -kiloisten noin 1200

gramman päiväkasvun omaavien lihasonnien ruokintaa rehuyksiköiden ja valkuaisen saannin perusteella.

OIV tarkoittaa ohutsuolessa imeytyvää valkuaista ja PVT pötsin valkuaistasetta, joka vaikuttaa OIV:n hyö-

dyntämiseen. Lisäksi taulukkoon voisi lisätä kivennäisten ja vitamiinien määrät.

Lisätietoja ruokinnan suunnittelusta ja tarvittavista ravintoainemääristä saat MTT:n julkaisemasta palvelus-

ta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot. Siellä pääset

tekemään hakuja erilaisista ruokintataulukoista, mutta voit myös ladata koneellesi Rehutaulukot ja ruokin-

tasuositukset 2006 -julkaisun pdf-tiedostona. Ruokinnan suunnittelua voidaan tehdä ohjeellisilla ”tauluk-

ko”-arvoilla, mutta järkevintä on analysoida kotoiset rehut eli säilörehu (perusrehu) ja vilja. Rehuista ote-

64

taan näytteet ja ne lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Tämän jälkeen nähdään, minkä laatuisia rehuja

(D-arvo, säilönnän onnistuminen jne.) meillä on käytössä ja mitä ravintoaineita ne sisältävät? Lisää tietoa

näytteiden ottamisesta ja analyysin tulkitsemisesta löytyy esimerkiksi Artturin sivustolta. Sieltä löytyy myös

monenlaista muuta hyödyllistä tietoa, muun muassa D-arvo-kartta:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi.

Pohdi, miten voisit toteuttaa ruokinnan suunnittelun omalla tilallasi. ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

65

7.2 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi

Jotta karja tuottaisi hyvin, eläinaineksen tulee olla hyvää. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä saadaan nostettua

tuotostasoja eli eläimet tuottavat enemmän maito- ja lihakiloja. Myös eläinten kestävyyteen tulee panostaa

eli eläimen tulisi tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään pysyen terveenä.

Onko tilallasi tehty jalostussuunnitelma? _____________________________________________________

Minkälaista karjasi on jalostusarvoltaan ja tuotostasoiltaan (alla olevaan taulukkoon voit kirjoittaa koko

lypsykarjasi tuotostietojen keskiarvot, jotka löydät helposti tuotosseurannan raporteista)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Vuotta koskevia tuotostietoja

maitoa kiloa/ vuosi/lehmä

maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä

valkuaista %

valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä

rasvaa %

rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä

305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja)

maitoa kiloa/ lehmä

valkuaista %

valkuaista kiloa/ lehmä

rasvaa %

rasvaa kiloa/ lehmä

Muita lehmäkohtaisia tietoja

soluja tuh/ ml

rehuhyötysuhde ry/ maito kg

kokonaisjalostusarvo indeksiarvo

keskipoikimakerta kpl

poikimaväli päiviä

hiehojen poikimaikä kuukausia

siemennyksiä/ poikiminen krt

lepokauden pituus päiviä

siemennyskauden pituus päiviä

ummessaolokauden pituus päiviä

uusimattomuus-% 60 pv %

Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa

66

Vuotta koskevia tuotostietoja

maitoa kiloa/ vuosi/lehmä

maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä

valkuaista %

valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä

rasvaa %

rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä

305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja)

maitoa kiloa/ lehmä

valkuaista %

valkuaista kiloa/ lehmä

rasvaa %

rasvaa kiloa/ lehmä

Muita tietoja

soluja tuh/ ml

rehuhyötysuhde ry/ maito kg

kokonaisjalostusarvo indeksiarvo

keskipoikimakerta kpl

poikimaväli päiviä

hiehojen poikimaikä kuukausia

siemennyksiä/ poikiminen krt

lepokauden pituus päiviä

siemennyskauden pituus päiviä

ummessaolokauden pituus päiviä

uusimattomuus-% 60 pv %

Tunnusluku Tavoite Selite Miten tavoitteeseen voidaan

päästä?

Pohdi, minkälaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa ja miten voisit päästä tavoitteisiisi. (Kirjoita

taulukkoon jälleen keskiarvoluvut.)

67

Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, satatonnarit, Ay, Fr jne.) ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Seuraavaan taulukkoon voit kirjata lihakarjasi jalostukselliset tunnusluvut.

Millaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa. Pohdi jalostuksellista näkökulmaa eli mihin suuntaan

haluat karjaasi kehitettävän.

nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv

teuraspaino kg

teuras-% %

vasikoita/ vuosi/ emo kpl

lihaa kg/ vuosi/ tila

vasikoita kpl/ vuosi/ tila

rehuhyötysuhde ry/ liha kg

kasvatusaika pv

jalostusarvo indeksiarvo

Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa

nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv

teuraspaino kg

teuras-% %

vasikoita/ vuosi/ emo kpl

lihaa kg/ vuosi/ tila

vasikoita kpl/ vuosi/ tila

rehuhyötysuhde ry/ liha kg

kasvatusaika pv

jalostusarvo indeksiarvo

Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa

tavoitteet?)

68

Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, hyvät emo-ominaisuudet jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Eläinmäärän lisääminen

Eläimiä voidaan lisätä karjaan monella tapaa. Se, miten lisäys kannattaa tehdä, on tila- ja tapauskohtaista.

Eläimiä voidaan lisätä keinosiementämällä olemassa olevaa karjaa, siirtämällä alkioita lehmiin ja hiehoihin,

käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä tai ostamalla eläinainesta tilan ulkopuolelta. Keinosiemennys ta-

vallisella (sukupuolilajittelemattomalla) siemenellä johtaa hitaaseen eläinmäärän kasvattamiseen, sillä noin

puolet vasikoista on sonneja, joita ei voida lypsykarjassa hyödyntää. Seksatun eli sukupuolilajitellun sieme-

nen käyttö nopeuttaa noin puolella lehmävasikoiden saantia. Alkionsiirron avulla voidaan jalostusarvoltaan

huonommatkin lehmät käyttää lypsylehmien emiksi. Eläinaineksen ostaminen voi olla järkevää tietyssä

määrässä, mutta kerralla suuren jalostusarvoltaan hyvän eläinaineksen löytäminen on yleensä vaikeaa ja

kallista. Ostoeläinten kautta voi tilalle myös tulla tauteja. Eläinaineksen lisäämisen tulee siis olla alusta alka-

en hyvin suunniteltua ja siihen tulee varautua hyvissä ajoin ennen investoinnin aloittamista.

Kuinka paljon eläinten lukumäärä kasvaa investoinnissasi?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten olet ajatellut suorittaa eläinten lukumäärän lisäämisen investointiprosessin yhteydessä?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

69

Faba INTO – Investoinnit tuottamaan suunnitelmallisen eläinhankinnan kautta

Faba tarjoaa nykyään asiantuntija-apua eläinaineksen lisäämiseen laajentamisen yhteydessä. Heidän avul-

laan koko lisäysprosessi voidaan ulkoistaa eli Faban neuvojat voivat halutessasi hoitaa koko prosessin. Heil-

tä saa myös tukea, mikäli yrittäjä haluaa itse hoitaa eläinaineksen hankinnan/ lisäämisen. Lisää tietoja löy-

tyy Fabapalvelun sivustolta: http://www.faba.fi Palvelut Jalostusneuvonta Faba INTO.

Haluatko käyttää Faban tarjoamia palveluja eläinten hankinnassa? ________________________________

Jos haluat, niin tee pieni suunnitelma siitä, mitä palveluja aiot hankkia Faban kautta.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________

Tavoitteena terve, kestävä ja hyvinvoiva karja, joka tuottaa paljon maitoa/ lihaa.

70

7.3 Pelastussuunnitelma

Pelastuslain määräämä pelastussuunnitelma kuuluu jokaisen tukirahoitusta hakevan uutta rakennusta

rakentavan, mittavaa laajennusta tai laajaa peruskorjausta tekevän tilan työstettäväksi. Pelastussuunnitel-

ma tulee olla myös, kun toiminta on ympäristöluvanvaraista eli kun eläinsuoja on rakennettu vähintään 30

lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tai kun rakennus on kooltaan yli 1000 m3. Pelastussuunnitelman pohjana

ovat turvallisuusohjeet, jotka kuuluvat vakuutusehtoihin. Pelastussuunnitelma on hyvä tehdä, sillä mahdol-

lisen kriisitilanteen sattuessa tiedetään, mitä pitää tehdä, osataan toimia nopeasti ja voidaan pienentää

vahinkoja. Pelastussuunnitelman avulla voidaan myös ennaltaehkäistä vahinkoja.

Voit miettiä pelastussuunnitelman kohtia nyt alustavasti ja myöhemmin tehdä sen yksityiskohtaisesti tai

teettää koko suunnitelma jollakin asiantuntijalla. Voit myös käyttää alla olevaa pelastussuunnitelmaa muis-

tilistanasi investoinnin toteutusvaiheessa. Tutustu turvallisuusohjeisiin, joista selviää yksityiskohtaisemmin

maatilalle vaadittavat säädökset: FK/ Finanssialan keskusliitto:

http://www.fba.fi/www/page/fk_www_4583 Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta.

MAATILAN PELASTUSSUUNNITELMA

1. Palon varhainen havaitseminen

a. Mitä menettelytapoja ja välineitä tilalla on nyt käytössä tulipalon varhaiseksi havaitsemi-

seksi tuotantorakennuksissa?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

b. Millä toimenpiteillä palon varhaista havaitsemista voidaan parantaa?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

2. Alkusammutus

a. Tee / liitä pohjapiirros tuotantorakennuksesta, josta ilmenee alkusammutuskaluston ja ve-

sipisteiden sijainti sekä poistumistiet (erilliselle liitteelle)

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

b. Miten toteutetaan alkusammuttimien testaus, tarkastusten dokumentointi ja sijaintipaikan

merkintä

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

71

c. Miten tehdään alkusammuttimien käytön harjoittelu?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

3. Eläinten pelastaminen

a. Mitä eläinten irrottamiseen käytettäviä välineitä on ja missä niitä säilytetään?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

b. Miten eläinten vapauttaminen ja ulosajo toteutetaan mahdollisimman nopeasti?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

c. Miten eläimiä käsitellään ulosajon jälkeen?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

4. Muut ennakoitavat tilanteet. Onko jokainen tilalla asuva tai työskentelevä tietoinen seuraavista

asioista?

a. Onko tilalla ensiaputarvikkeita ja onko niiden sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten ti-

lanne korjataan?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

b. Onko päävirtakytkimen, sulaketaulun ja veden katkaisun sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei,

niin miten tilanne korjataan?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

c. Mitä tehdään, jos tulipalo syttyy?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

72

d. Mitä tehdään, jos sähköntulo loppuu?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

e. Mitä tehdään, jos vedentulo loppuu?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

f. Mitä tehdään, jos lämmitysjärjestelmässä on häiriöitä?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

g. Mitä tehdään, jos ruokinta- tai ilmastointiautomatiikassa on häiriöitä?

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

h. Mitä tehdään, jos ilmenee jokin muu häiriö? Esimerkiksi maatilalla havaitaan öljyvuoto.

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

Lähde: Maatilojen palontorjuntaturvaohje 2007: http://www.fba.fi/www/page/fk_www_4583 Suoje-

luohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta.

Muuta hyödyllistä materiaalia:

Tapiolalta Maatilan riskienhallinnan työkirja ja Maatilojen vahingontorjuntaopas

http://www.tapiola.fi/www/Maa_ja_metsataloudet/Turvallisuus/etusivu.htm

Myös Lähivakuutuksen tai muiden vakuutusyhtiöiden sivuilta voit löytää hyödyllistä materiaalia.

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________

73

7.4 Työturvallisuus ja ergonomia

Maatalous kuuluu riskialttiimpiin ammatteihin. Tapaturmista sattuu noin puolet karjanhoitotyössä. Yleisim-

piä tapaturmien aiheuttajia ovat työympäristö, eläimet, raskaat nostot ja huono työasento. Liukastumiset,

kompastumiset, kaatumiset, eläimen puskemat, potkut ja polkemat ovat yleisimpiä vahinkoja, jotka tapah-

tuvat karjanhoitotöissä. Tapaturmien lisäksi karjanhoitotöissä voi altistua ammattitauteihin, kuten erilaisiin

hengitystiesairauksiin ja ihottumiin.

Alla on lueteltuna erilaisia vahingon- tai sairauksien aiheuttajia. Pohdi samalla, mitkä asiat liittyvät tulevaan

tuotantoosi, miten voit ehkäistä tapaturmia ja sairauksien puhkeamista ja miten voit huomioida seikat in-

vestointisi suunnitteluvaiheessa.

1. Biologiset tekijät (homeet, virukset, bakteerit, varastopunkit, tarttuvat taudit)

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

2. Kemialliset tekijät (Pölyt, eläinten epiteeli, kaasumaiset epäpuhtaudet, rehujen säilöntäaineet, kasvin-

suojeluaineet, öljyt, metallit, pesu- ja desinfektioaineet)

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

3. Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, sopimaton valaistus, epämukavat lämpöolot, veto, ultraviolettisäteily)

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

4. Fyysiset kuormitustekijät (raskaiden taakkojen nosto, siirto tai kannattelu, toistuvat yksipuoliset työ-

asennot tai -liikkeet, puutteet työympäristön ja työvälineiden ergonomiassa)

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

74

5. Henkiset kuormitustekijät (stressin kokeminen, psyykkiset oireet, terveys ja työkyky, terveyskäyttäy-

tyminen, työ ja -elämäntilanne, asennetekijät, perhetilanne, suhtautuminen EU:iin)

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

6. Tapaturmavaarat (kotieläintuotannon töissä suurin osa, rakennustyöt, metsätyöt, koneiden huolto ja

korjaus)

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Muista henkilönsuojaus (pölysuojaimet, käsineet, silmäsuojaimet jne.)!

Lypsy toistuu päivästä toiseen kahtena kertana saman vuorokauden aikana ja lypsytilanteessa altistuu

helposti erilaisille vammoille ja vahingoille. Millaiseksi suunnittelet mahdollisimman ergonomisen lypsy-

ympäristösi (esim. lypsyasema, jossa voi lypsää kahdelta eri puolelta lehmää: ergonominen työasento ja

sama liike toistuu molemmille puolille vartaloa)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Lattia aiheuttaa liukastumisia ja sitä kautta tapaturmia. Miten voisit ehkäistä liukastumisia? (lattioiden

materiaali…)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten saat järjestettyä lannanpoiston ja muun (päivittäisen) puhdistustyön mahdollisimman ergonomi-

seksi?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

75

Miten saat navettailman pysymään sellaisena, että se ei sisällä haitallisia kaasuja?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten huolehdit navetan ja lypsytilojen riittävästä valaistuksesta? (Pimeässä työskenteleminen nimittäin

lisää riskiä.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten järjestät ruokinnan ja rehujen käsittelyn mahdollisimman turvalliseksi ja ergonomiseksi?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yrittäjänä sinä olet yrityksesi tärkein voimavara. Miten tulet huolehtimaan omasta jaksamisestasi? (har-

rastukset, lomat, työterveyshuolto, oma työhyvinvointiohjelma jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Myös maatalousyrittäjä voi hakeutua työterveyshuollon piiriin. Sieltä kautta saa erilaisia palveluja. Työter-

veyshuolto järjestää työoloselvitykset (tilakäynnit, joissa arvioidaan työn kuormittavuutta, tapaturmia ja

altisteita), antaa ohjeita ja neuvoo, tekee yrittäjälle terveystarkastuksen, mahdollistaa yleislääkäritasoisiin

sairaanhoitopalveluihin, jonka kautta voi tarvittaessa päästä myös kuntoremonttiin. Lisätietoja löydät Me-

lan sivustoilta.

Kuulutko jo työterveyshuollon piiriin? ________________________________________________________

Aiotko liittyvä työterveyshuoltoon? Nyt kannattaa ainakin harkita! _________________________________

Opi tunnistamaan stressi ja masennus ja pyydä apua tarpeen vaatiessa. Voit tehdä stressitestin Melan si-

vustoilla: http://www.mela.fi/Tyoturvallisuus Työstressikysely.

Lähteet ja lisätietoja: Mela – vakuuttavaa hyvinvointia: http://www.mela.fi/ Työturvallisuus Terveenä työssä

76

7.5 Laatu

Hyvinvoiva nauta on onnistuneen maidon- ja naudanlihantuotannon perusta. Siihen liittyy olennaisesti laa-

dukkaat rehut, asianmukaiset olosuhteet, hygienia ja asiantunteva hoito. Kun kaikki hyvät asiat ovat kohdal-

laan, syntyy tuotteena turvallinen ja hygieeninen elintarvike, joka säilyy hyvin ja on hyvää sekä terveellistä

ravintoa ihmisille. Näin ollen kulutus nousee, mikä on tietysti tuottajille tärkeä asia. Hyvälaatuisesta lihasta

maksetaan tuottajalle enemmän kuin huonolaatuisesta lihasta. Teurashylkäykset ovat kallis asia tuottajalle,

samoin myös eläinten sairastaminen. Myös eettisesti ajatellen hyvinvoiva nauta on tärkeä asia tuotanto-

ympyrässä.

Miten aiot saada ylläpidettyä hyvän laadun jokaisessa tuotantoprosessin vaiheessa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten voit perustella kuluttajille, että tilallasi tuotetaan laadukasta, turvallista maitoa/ lihaa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitkä eettiset seikat ovat Sinulle tärkeitä tuottaessa maitoa/ naudanlihaa? (luomustatus, eläinten hyvin-

vointi jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

77

Elintarvikelain mukaan elintarvikkeet tulee voida jäljittää koko elintarvikeketjussa. Miten huolehdin

omalla tilalla tuotteiden jäljitettävyydestä eli siitä, että tiedän kaikkien tuotteideni alkuperän? (muistiin-

panot, kuitit jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Millaista maitoa/ lihaa aiot tuottaa tilallasi (laatu)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten tulet huolehtimaan hygieniasta? (lanta- ja rehureitit erillään, linnut ja jyrsijät pois tuotantotiloista,

puhtaus, pesu jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten tulet huolehtimaan rehujen turvallisuudesta/ hygieniasta pellosta ruokintapöydälle? (oikeat kor-

juumenetelmät, ei multaa tai haittaesineitä rehuihin jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mikä on ”pellosta pöytään” -prosessisi motto?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

78

8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA

8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen

Yhteiskuntamme on muuttunut todella paljon. Ennen vanhaan melkein jokaisessa talossa oli karjaa (joku-

nen lammas, sika, lehmä ja kanoja), joista saatiin maitoa, lihaa, villaa ja munia. Pelloilta hankittiin eläimille

ja ihmisille ravintoa. Lähes kaikessa oltiin omavaraisia. Nykyään maatilat ovat yrityksiä, joissa tuotetaan

elintarvikkeita muillekin kuin vain omiksi tarpeiksi. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa ja tarkoituksena on tie-

nata rahaa, jolla voidaan ostaa ruokaa, pitää yllä elintasoa ja ostaa erilaisia hyödykkeitä perheen tarpeiksi.

Monella tilalla on myös palkattua työvoimaa. Nykypäivän kilpailuyhteiskunnassa maatilayrityksessä tarvi-

taan yhä enemmän johtamistaitoja. Mitä suurempi investointi on, sitä enemmän tarvitaan osaamista eli

taitoa osata päivittäistä, kasvukauden, tulevan vuoden, tulevaisuuden kehityksen ja koko tilan elinkaaren

suunnittelua. Johtaminen on siis kokonaisuuksien hallintaa, lähtien päivittäisistä rutiineista aina pitkän aika-

jänteen suunnitteluun asti.

Menestyminen lähtee yrittäjästä itsestään. Aloita pohtimalla, mitkä ovat yritystoimintasi motiivit (tavoit-

teellisuus, omaehtoisuus, arvot, miten koet yrittäjyyden, talousnäkökulma, elämäntapa, työ ja harrastus

samassa jne.).

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yrittäjä on itsensä johtaja, mutta palkallista työvoimaa ollessa hän on myös henkilöstön johtaja. Pohdi,

millaiset johtajataidot Sinulla on.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Investointi aiheuttaa usein stressiä ja näin ollen edellyttää paineensieto- ja hallintakykyä. Mieti, pystytkö

työskentelemään paineen alaisena (rahoitus, paljon työtä jne.)?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

79

Menestyminen vaatii osaamista. Minkälainen ammattitaito Sinulla on? Tarvitsetko mahdollisesti inves-

toinnin myötä lisäkoulutusta?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten olet tähän mennessä hankkinut osaamisesi? (ammattilehdet ja -kirjallisuus, tutkinto, kurssit jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Onko Sinulla johtamistaitoja ja hallitsetko taloushallinnon?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tee itsellesi ammattitaidon/ osaamisen kehittämissuunnitelma. Mieti, mitä koulutusta, kursseja, tietoa,

taitoja tulet tarvitsemaan, missä vaiheessa ja miten (esim. jalostus, tutkinto, luomukurssi, taloushallinnon

kurssi jne). Kehittäminen/ kehittymisen tulee olla jatkuvaa. Aina oppii jotain uutta.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kehittämisen prosessikaavio, joka etenee vaiheittain.

80

Yllä oleva pyramidi kuvaa johtamista eri aikajänteillä. Pyramidin huipussa meillä on missio, joka kuvaa päi-

vittäistä tehtäväämme, esimerkiksi maidon tuotantoa. Missiota tekemällä saavutamme luomamme vision

eli tulevaisuuden kuvan.

Johtamista on kolmen tasoista eli operatiivista, strategista ja visionääristä. Operatiivinen johtaminen on

pyramidin jalusta, joka sisältää jokapäiväisen liiketoiminnan, kuten tuotantoprosessien ohjauksen, myynnin

ja markkinoinnin, henkilöstön johtamisen, rahoituksen, taloushallinnon ja operatiivisen laskennan sekä

suhteiden hoidon sidosryhmiin.

Pohdi, miten tulet hoitamaan operatiivisen johtamisen yrityksessäsi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Strateginen johtaminen on keskipitkän aikajänteen eli 3 – 5 vuoden suunnittelua, johon sisältyy toiminnan

arviointi ja uudelleensuuntaaminen, strateginen toimeenpano, strategian muotoilu, tavoitteiden asettami-

nen sekä liikeidean muotoilu.

Pohdi, miten tulet hoitamaan strategisen johtamisen yrityksessäsi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Visio-

näärinen

Strateginen

Operatiivinen

Missio

81

Visionäärinen johtaminen on pitkällä aikajänteen suunnittelua, joka pitää sisällään vision, tulevaisuuden

kuvat ja skenaariot. Visionäärinen suunnittelu tähtää noin 10 vuoden päähän tai se on oikeastaan yrityksen

koko elinkaaren suunnittelua.

Pohdi, miten tulet hoitamaan visionäärisen johtamisen yrityksessäsi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Johtamis- ja suunnittelutyöllä on siis yhä suurempi merkitys. Täytyy tietää, missä mennään eli tilannetta

on seurattava kaiken aikaa. Pohdi, miten itse aiot organisoida seurannan ja arvioinnin ja miten aiot pysyä

menestyvänä yrityksenä/ ensin saavuttaa menestyvän yrityksen.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tuotantopanosten (lannoitteiden, rehujen ym. ostojen) hintojen kilpailuttamisella on yhteys yrityksen

kannattavuuteen ja menestymiseen. Pohdi, miten ja kuinka usein aiot hoitaa kilpailuttamisen. Laatua ei

saa kuitenkaan unohtaa.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

82

Miten muuten aiot säästää tuotantopanosten hankinnassa? Ainakin lannoitteiden ja kalkin hinnoittelua on

porrastettu, joten ostohetken ajoituksella voi tehdä suuria säästöjä. Myös yhteisostot kannattavat.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi seuraavaksi, ketkä ovat Sinun tärkeimmät sidosryhmäsi eli mitkä ovat sellaisia organisaatioita tai

muita vastaavia, joita välttämättä tarvitset yrityksesi toiminnassa (pankki, urakoitsija, rahoittaja jne.).

Kilpailijoiden ja heidän vahvuutensa tunteminen on tärkeää. Pohdi, mitkä ovat tärkeimmät kilpailijasi ja

mitkä ovat heidän vahvuutensa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

On myös tärkeää tietää, missä Sinä olet parempi kuin kilpailijasi, joten pohdi asiaa tästä näkökulmasta. _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Lähde: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008.

Maatila-yritykseni

83

Vuosikello

Maatilan töiden ajoitusta voit suunnitella myös vuosikellon avulla. Lisää kunkin kuukauden kohdalle tarvit-tavat tehtävät. Näin voit tasata työhuippuja ja kaikki työt tulee ajallaan tehtyä. Esimerkiksi taloushallinnon töille voi varata enemmän aikaa talvikautena, jolloin peltotöitä ei ole. Keväällä ovat toukotyöt, ennen niitä huolletaan traktorit, syksyllä puidaan viljaa jne. Voit lisätä vuosikelloon myös tärkeät verotukseen, palkan-maksuun, tilinpäätökseen ynnä muut vastaavat taloushallintoon liittyvät tehtävät.

Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

KesäHeinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

84

8.2 Yhtiömuoto investoinnin jälkeen

Perinteisesti maataloudenharjoittaja on verrattavissa yksityiseen elinkeinonharjoittajaan, joten erillistä

yhtiömuotoa ei tarvita. Tällöin toimiminen on joustavaa, nopeaa ja helppoa. Laajennusvaiheessa kannattaa

harkita, pitäisikö yritys yhtiöittää. Tämä voi tulla tarpeelliseksi esimerkiksi riskien hallinnan, verotuksen ja

omistajien määrän takia. Yhtiöittäminen on suunniteltava tarkasti. Siihen tarvitaan myös laskelmia, joissa

nähdään, miten paljon tuloja saadaan. Jossain tapauksissa perinteisen maatilayrityksen ohelle voidaan yhti-

öittää sivuelinkeino, mikäli katsotaan, että toiminta on niin laajamittaista, että se halutaan ja kannattaa

pitää erillään muusta toiminnasta verotuksellisista tai muista syistä johtuen.

Seuraavana yritysmuodon valintaan vaikuttavia seikkoja:

1. Perustajien määrä (onko yksi vai useita)

2. Pääoman tarve ja saatavuus yritystä perustettaessa¨

3. Vastuun jakautuminen yrityksessä

4. Toiminnan joustavuus

5. Yrityksen jatkuvuus

6. Voitonjako ja tappion kattaminen

7. Verotus

Seuraavana erilaisia yhtiömuotoja vertailussa:

1. Yksityinen elinkeinonharjoittaja

a. Pääosin yksihenkilö, sopii perheyritykselle

b. Vastuu: Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa koko omaisuudellaan yrityksensä sitoumuksista

c. Voitonjako ja varojen nosto: yrityksestä voi nostaa itselleen varoja pääoman mukaisesti

d. Perustaminen: Y3 perustamisilmoituslomake

2. Avoin yhtiö

a. Kaksi tai useampi henkilö

b. Vastuu: jokainen yhtiömies vastaa kaikella omaisuudellaan myös jokaisen yhtiömiehen yhtiöön

tekemistä sitoumuksista

c. Voitonjako: palkkana, voitto-osuutena tai lainana

d. Perustaminen: Kirjallinen yhtiösopimus(yhtiö syntyy periaatteessa yhtiösopimuksen allekirjoi-

tushetkellä), Y2 perustamisilmoituslomake

3. Kommandiittiyhtiö

a. Kaksi tai useampi henkilö

b. Vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies

c. Vastuu: vastuunalainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan myös muiden yhtiömiesten yh-

tiöön liittyvistä sitoumuksista ja äänetön yhtiösopimuksen vastaamalla omaisuuspanoksen

määrällä

d. Voitonjako ja varojen nosto: palkka, voitto-osuutena ja lainana

e. Perustaminen: Kirjallinen yhtiösopimus (yhtiö syntyy periaatteessa yhtiösopimuksen allekirjoi-

tushetkellä), Y2 perustamisilmoituslomake

85

4. Osakeyhtiö

a. Yksi tai useampi henkilö

b. Osakepääoma vähintään 2500 euroa (yksityinen osakeyhtiö)

c. Voitonjako ja varojen nosto: osinkotuloja, palkkatuloja, lainaa yhtiön vapaan pääoman puitteis-

sa

d. Vastuu: osakkeenomistaja vastaa vain yhtiöön sijoittamallaan pääomapanoksella

e. Yleisin Suomessa käytetyistä yritysmuodoista (maatalousyritykset yleensä maataloudenharjoit-

tajia tai yhtymiä, mutta osakeyhtiöiden määrä on kasvussa)

f. Perustaminen: perustamissopimus, yhtiöjärjestys, Y1 perustamisilmoituslomake ja kaupparekis-

terin liitelomake 1

5. Osuuskunta

a. Vähintään kolme perustajajäsentä (luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä)

b. Tavoitteena jäsentensä talouden tukeminen, ei voitto

c. Voitonjako ja varojen nosto: liiketoiminnan kehittämiseen, yhteiskäyttöön tarkoitettujen palve-

lujen rahoittamiseen, varat jaetaan jäsenille siinä suhteessa, miten jäsenet ovat käyttäneet

osuuskunnan palveluja

d. Hyvä yritysmuoto silloin, kun toiminnan taloudelliset ja muut riskit ovat suuret, kun omistajien

määrä on suuri ja yleensä, kun toiminta on todella kannattavaa ja tuloa syntyy paljon

e. Perustaminen: Y1 perustamisilmoituslomake, kaupparekisterin liitelomake 2 alkuperäiskappa-

leina, perustamiskirja alkuperäisenä, erillinen jäljennös säännöistä ja hallituksen kokouksen

pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valinnasta

Pohdi, tarvitseeko jokin sivuelinkeino yhtiöittää omaksi yrityksekseen ja mikä yritysmuotona voisi olla.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi, minkä tyyppinen yhtiömuoto Sinun maaseutuyritykselle sopisi, vai kannattaako jatkaa edelleen

yksityisenä elinkeinonharjoittajana (tai perinteisenä maataloudenharjoittajana) ja myöhemmin muuttaa

yhtiömuotoa, kun näkee, mihin suuntaan toiminta kehittyy. Asia tulee harkita tarkkaan asiantuntijoiden

kanssa.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Lähteet ja lisätietoja: MAATILAYRITYKSEN YHTIÖITTÄMINEN. Tieto tuottamaan 120. ProAgria Keskusten

Liitto. Otavan kirjapaino: 2007.

86

8.3 Riskien kartoitus ja hallinta

Riskejä on tullut mietittyä alustavasti jo kolmannen kappaleen lopussa, mutta riskien hallinta on niin tärkeä

asia, että tarkastellaan sitä aluetta vielä yksityiskohtaisemmin. Riskien hallinta liittyy tilan johtamiseen. Alla

muistin virkistykseksi riskien hallinnan eteneminen. Aluksi on tärkeää tunnistaa riskit. Sen jälkeen arvioi-

daan, millaisia riskit ovat, eli mikä on riskien todennäköisyys ja merkittävyys. Seuraavaksi pohditaan, miten

riskejä pystytään minimoimaan. Riskejä ei voi koskaan poistaa kokonaan, sillä yritystoiminta sisältää aina

myös riskejä. Riskejä voidaan kuitenkin pyrkiä välttämään, pienentämään tai siirtämään. Kun riskit on arvi-

oitu ja toimenpiteet päätetty, lähdettään toteuttamaan toimenpiteitä eli esimerkiksi vakuutetaan eläimet.

Riskejä on monenlaisia. Pohdi, mitä kuhunkin ryhmään kuuluvia riskejä voi tulevassa tuotannossasi ilme-

tä. Pohdi myös, miten suuri riskin todennäköisyys, miten merkittävä se on ja pohdi minkä toimenpiteen

valitset (esim. vakuuttaminen). Osa kohdista on samoja, joita on aikaisemminkin käsitelty, mutta otetaan

ne mukaan riskien tarkastelun valossa.

a. Työturvallisuusriskit

a. Tapaturmat

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

b. Ammattitaudit

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

c. Vaaralliset aineet

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

Riskien tunnistaminen

Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden

arviointi

Toimenpiteiden arviointi ja valinta

- Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla

Toimenpiteiden toteuttaminen

87

d. Stressin hallinta ja jaksaminen

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

b. Toimintariskit

a. Työn keskeytyminen

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

b. Konevahinko

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

c. Toimitusten myöhästyminen

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

d. Epäselvät vastuut, sopimusongelmat

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

e. Lainvastainen toiminta

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

88

c. Henkilöriskit

a. Perheen ja tilan ulkopuolisten turvallisuus

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

b. Ilkivalta

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

c. Heikko osaaminen

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

d. Yrittäjän/ työntekijän sairastuminen, pysyvä vammautuminen ja avioero

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

d. Omaisuusriskit

a. Paloturvallisuus

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

b. Kiinteistötekniikka

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

89

c. Lukitus ja avaimet, murtosuojaus

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

d. Huono valaistus

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

e. Sähköturvallisuus

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

e. Ympäristöriskit

a. Jätteet ja jätehuolto

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

b. Vaaralliset aineet

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

c. Päästöt maahan, ilmaan ja veteen

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

90

d. Ympäristön monimuotoisuuden heikentyminen (biodiversiteetti)

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

f. Tuoteriskit

a. Tuotettujen elintarvikkeiden laatuvirheet ja tuotevastuu

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

b. Valmistusvirheet

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

c. Käsittelyvirheet

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

d. Informaatiovirheet

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

e. Raaka-aineen jäljitettävyysongelmat

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

91

Riskejä voi tarkastella myös prosessikohtaisesti. Sen jälkeen pohdi, miten voin vähentää riskejä.

Voit käsitellä kaikki työvaiheet erikseen ja kirjata ylös riskit seuraavista seikoista:

Toiminta

Työturvallisuus

Henkilö

Ympäristö

Omaisuus

Tuote

Pohdi myös, mitä riskejä investointiprosessiin liittyy ja miten riskejä voit vähentää.

Toiminta

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Työturvallisuus

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Henkilö

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Ympäristö

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Omaisuus

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Tuote

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Lähde: Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.

92

8.4 Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat

Tähän väliin liitetään kannattavuus- ja kustannuslaskelmat.

Kirjaa aluksi ylös investoinnin kustannukset. Alla oleva kustannus on Maa- ja metsätalousministeriön

lomakkeesta: Kustannusarvio ja rakennusselostus, joka tulee laatia liitteeksi investointitukien ja -

avustusten hakemusten mukaan.

(Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivut: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html -->

Maaseudun kehittäminen --> Maaseudun rakentaminen --> Lomakkeet --> Kustannusarvio ja rakennusse-

lostus)

”Osta halvalla ja myy kalliilla”. Tämä motto on vanha, mutta pätee vielä tänäkin päivänä, sillä kustannukset

pitäisi saada mahdollisimman pieniksi ja tulot suuriksi. Mitä suuremmat tulot kuluihin nähden ovat, sitä

enemmän yrittäjälle jää katetta toiminnastaan.

Jotta investointi voi saada rakennetukilain mukaista tukea tai avustusta, jotta yritys voisi olla olemassa ja

jotta se tuottaisi omistajalleen/ omistajilleen tuloa, investoinnin tulee olla kannattavaa. Kannattavuus saa-

daan selvitettyä ja osoitettua erilaisilla laskelmilla. Laskelmia voi tehdä perinteisesti paperilla ja laskimella,

Excel-taulukon avulla funktio-toimintoja hyödyntäen sekä erilaisilla valmiilla ohjelmilla.

Onko tilastasi tehty kannattavuuslaskelmia?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

KUSTANNUSLASKELMA

KUSTANNUKSET PÄÄLAJEITTAIN: Kustannus €

80 0 Rakennuttajan kustannukset

81 1A Tontin maa- ja pohjarakenteet

2B Rakennuksen maa- ja pohjarakenteet

82 2 Perustukset ja alapohjarakenteet

83 3 Runko ja vesikattorakenteet sekä vesikate

84 4 Runkoa täydentävät rakenteet

85 5 Sisäpuoliset rakenteet

86 6 Kalusteet, varusteet, laitteet

87 7 Lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö

88 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset

89 0…9 Rakennuskustannukset yhteensä

90 Toimintainvestoinnit

91 Kustannukset yhteensä

92 OHJEKUSTANNUS

93 Rakennuskustannusindeksi (pientalo/tuot.rak)

Hinnat eivät sisällä ALV:a.

93

Oletko itse tehnyt laskelmia? Jos olet, niin mitä?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kannattavuutta voi laskea monella eri tavalla. Alla on lueteltuna erilaisia tapoja

Kustannuslaskenta

o Katetuottolaskelmat

o Mitkä ovat todelliset tuotantokustannukset? Kattavatko tuotot myös rakennus- ja konekustan-

nukset? Minkä tuotteen tuottaminen tilalla on kannattavinta?

o Kuinka paljon maksaa maidon ja lihan tuottaminen?

o Tehdäänkö työvaihe itse vai ostetaanko palvelu?

Tuotteen hinnoittelu

o Kuinka paljon tuotteesta täytyy saada, että tuottaminen on kannattavaa

Budjetointi

o Suunnitellaan tulevaa toimintaa (useimmiten vanhojen laskelmien pohjalta)

Tunnuslukujen laskenta

o Tarkastellaan, miten hyvin on onnistuttu, millainen yrityksen taloustilanne on

o Voidaan myös laskea suunnitellun tuotannon tunnuslukuja.

Investointilaskelmat

o Riskilaskelmat

o Investoinnin nykyarvo

o Investoinnin takaisinmaksuaika

o Investoinnin sisäinen korkokanta

Tutki, millaiset tunnuslukusi ovat tänään ja anna suunnitellulle tuotannolle tavoite-arvot.

Kannattavuuden tunnuslukuja

Kannattavuuslaskentaa on hyvä opetella itse tekemään, sillä sitä kautta pääsee näkemään, millainen tuo-

tanto tilalla kannattaa ja mikä ei. Samalla pääsee käsiksi myös ongelmakohtiin. Johonkin työvaiheeseen voi

mennä kohtuuttomasti rahaa, mutta laskelmat auttavat näkemään asiat realistisesti. Katetuottolaskelmia

pääsee tekemään esim. netistä löydettävän Tuottopehtorin avulla: http://www.proagria.fi/tuottopehtori.

Katetuottolaskelmien laatimiseen löytyy myös muita ohjelmia ja sellaisen voit tehdä kätevästi vaikka Excelin

taulukkolaskentaohjelmalla. Seuraavalla sivulla on esimerkkinä kasvatettavien sonnien katetuottolaskelma.

Katetuottolaskelmat ovat täysin tilakohtaisia ja ne on tarkoitettu oman tilan kannattavuuden laskentaan ja

eri tuotantosuuntien vertailuun. Niitä ei voi käyttää eri tilojen väliseen vertailuun. Kannattavuutta laskiessa

Nykyään Tavoite

Kannattavuuskerroin

Oman pääomantuotto-%

Kokonaispääomantuotto-%

Työtuntiansio

94

on hyvä laskea katetuotot sekä kotieläintuotannon että kasvituotannon kustannuksille. Laskelmassa on

laskettu, mikä kate jää korolle ja poistolle, eli sen verran jää rahaa investoinnin maksamiseen yhdestä son-

nista vuodessa, kun kaikki muut kulut on vähennetty. Tämän jälkeen kokonaiskatetuotto (kaikkien tuotan-

nossa olevien kasvien ja eläinten)”netotetaan” ja katsotaan, pystytäänkö rahoilla kattamaan investoinnista

aiheutuvia kuluja.

Kun on saatu laskettua, mikä kate on rakennuksen korolle ja poistolle, voidaan laskea nettotuottojen nyky-

arvo. Eli yhden sonnin tuottama kate rakennuksen korolle ja poistolle kerrotaan vuosittain teuraaksi lähte-

vien sonnien määrällä, jolloin saadaan vuotuiskate T-K, joka on siis se rahasumma, joka on vuosittain käy-

tettävissä investoinnin poiston ja koron maksamiseen. 20 vuoden aikana syntyvien vuosikatteiden nykyarvo

saadaan kertomalla vuosikate nykyarvotekijällä. Sen voi laskea matemaattisella kaavalla, Excel Taulukkolas-

kennan NNA-funktion tai taulukkokertoimen avulla. Taulukkokertoimet löytyvät esimerkiksi ProAgria Kes-

kusten Liiton julkaisemasta kirjasta ”Maatilayrityksen menestystekijät”.

Miltä investointilaskelmasi näyttää? Onko toiminta kannattavaa?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

KATETUOTTOLASKELMA €/ sonniSonnit kasvatetaan 6 kuukauden iästä eli loppukasvatusaika on 12 kuukautta Kasvatus pv 420

TUOTOT Yksikkö Määrä á Yhteensä

Lihaa kg 330 2,85 940,50

Sonnipalkkio kpl 1 157,00 157,00

Tilatuen lisäosa kpl 1 80,00 80,00

Urospuolisten nautojen tuotantopalkkio 1 34,00 34,00

Pohjoinen ey-tuki ey 0,6 422,00 253,20

Eläinten hyvinvoinnin tuki ey 0,6 50,91 30,55

Yhteensä 1495,25

MUUTTUVAT KULUT

säilörehu kg 4500 0,04 180,00

ohra kg 750 0,17 127,50

kaura kg 750 0,14 105,00

kivennäinen kg 40 0,60 24,00

Rehut yhteensä 436,5

Lääkintä, tarvikkeet kpl 1 20 20

Kuivikeolki kg 900 0,05 45

Uudistus kpl 1,01 580 585,8

Eläinpääoman korko € 585,8 5 % 29,29

Liikepääoman korko (60 %) € 300,9 5 % 15,05

Muuttuvat kustannukset yhteensä 1131,64

Katetuotto I 363,61

Työkustannus h 6 13 78,00

Katetuotto II 285,61

Koneiden kunnossa pito 1 7,68 7,68

Koneiden vakuutus 1 1,92 1,92

Rakennuksen kunnossa pito 1 50,70 50,70

Rakennuksen vakuutus 1 12,68 12,68

Yleiskustannus € 1 30,00 30,00

Kone- rakennus- ja yleiskustannukset yhteensä 102,99

Kate rakennuksen korolle ja poistolle 182,62

Investoinnin kannattavuus nykyarvomenetelmällä:

Laskentakorko 5 %

Kestoaika 20

Jäännösarvo 0

Vuotuinen nettotuotto T - K 21 296,00

Nettotuottojen nykyarvo 265 395,23

Investointikustannus 136 500,00

Nettotuottojen nykyarvo - investointikustannus 128 895,23 €

Koska nettotuottojen nykyarvo on suurempi kuin investointikustannus, investointi on kannattava.

95

Investoinnin kannattavuutta on hyvä arvioida riskianalyysillä. Laske, onko toiminta kannattavaa, vaikka

maidon hinta alenisi x-%:a

lihan hinta alenisi x-%:a

EU-tuet alenisivat x-%:a

kate alenisi x-%:a

tukien määrä alenisi x-%:a

muuttuvat kustannukset nousevat x-%:a

voit myös laskea useammalla tekijällä yhtä aikaa

Pohdi edellisten kohtien perusteella millaisia riskejä suunnitellussa tuotannossasi voi olla.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten pystyt pienentämään/ ennakoimaan riskejä.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________

Lähteet: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell:

2008. ja Kannattava maaseutuyritys. Tieto tuottamaan 124. ProAgria Keskusten Liitto. Otava: 2008.

96

SUUNNITTELE

TOTEUTAMITTAA

PARANNA

8.5 Yritystoiminnan kehittäminen

Muistathan, että yrityksen kehittäminen on jatkuva prosessi (alla oleva kuvio). Aluksi suunnitellaan ja seu-

raavana toteutetaan, jonka jälkeen mitataan, miten on onnistuttu. Nyt on tärkeää, että suunnitteluvaihees-

sa on määritelty mittarit, jotta on millä mitata. Seuraavana parannetaan, jonka jälkeen prosessi lähtee jäl-

leen alusta eli suunnittelusta. Näin työ jatkuu koko yrityksen elinkaaren ajan.

Aseta itsellesi mittareita, joilla itse tulet arvioimaan menestystäsi ja tavoitteiden toteutumista (esim.

kannattavuuden tunnusluvut, tietty palkka, tietty lomamäärä, jopa elämänlaatu, elämäntavan ylläpito jne).

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Yhteiskuntamme muuttuu kaiken aikaa. Pohdi, millaisia yritystoimintasi kannalta negatiivisia muutoksia

ympäristössä voi tapahtua ja miten voit selviytyä niistä. (maataloustuet loppuvat tai vähenevät, kilpailu

kovenee, teknologia vanhenee jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

97

Miten aiot kehittää yritystoimintaasi?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Miten saat pidettyä yrityksesi nykyaikaisena ja kilpailukykyisenä?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Pohdi nelikenttäanalyysin eli SWOT-analyysin muodossa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja

uhkia yrityksesi kehityksen kannalta. Pohdi asioita 10 vuoden aikajänteeltä ja ota huomioon mahdolliset

kilpailutekijät.

98

Millainen yrityksesi

on vuonna 2015?

Miten pääset tavoit-

teeseen?

Millainen yrityksesi

on vuonna 2020?

Miten pääset tavoit-

teeseen?

Tee aikajanalle suunnitelma, missä järjestyksessä ja mitä tulet tekemään investoinnin aikana (miten kau-

an suunnitteluvaihe kestää, missä vaiheessa eläimet hankitaan, milloin aloitetaan rakentaminen jne).

Ensimmäiselle aikajanalle voit laatia viiden vuoden suunnitelman. Toiselle aikajanalle voit pohtia suunni-

telmia kymmenen vuoden päähän. Voit käyttää jo aiempana tehtyjä suunnitelmia ja pohdintoja aikajanojen

tekemisessä.

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

99

8.6 Rahoitus ja investointituet

Investointia varten tulee tehdä monia laskelmia ja niiden tulee osoittaa hanke kannattavaksi, jotta tukea

voidaan myöntää. Nykyään investointituen myöntämisen kriteerit ovat kiristyneet ja tiloilta vaaditaan aikai-

sempaa enemmän. Jokaisen tukia hakevan tilan tulee tehdä ”Elinkeinosuunnitelma” joko lyhyemmässä tai

laajemmassa versiossa, riippuen investoinnista. Tukea voi saada investointiin avustuksena, korkotukilainan

korkotukena ja lainan valtion takauksena. Lisäksi voi saada nuoren viljelijän aloitustukea ja elinkeino-

suunnitelman tukea. Toimintaan voi saada joko maatalouden investointitukea tai yritystoiminnan tukea,

riippuen toiminnan luonteesta. Esimerkiksi hevosten kasvatus kuuluu maatalouteen, mutta ratsastustallin

pitäminen ja hevosten täysihoitopalvelujen tuottaminen kuuluvat maaseudun muuhun yritystoimintaan.

Tukien myöntämiskriteereihin voit tutustua tarkemmin Maaseutuviraston sivuilla.

Alla olevasta taulukosta voit laskea, kuinka monta eläinpaikkaa Sinulla pitäisi investoinnin jälkeen olla voi-

daksesi saada rakennetukilainmukaista tukea. Lypsylehmäpaikkoja tulee olla vähintään 30, emolehmiä 80,

alle 12 kuukauden ikäisiä nautaeläimiä 80 ja yli 12 kuukauden ikäisiä nautaeläimiä 80.

Laske, täyttyykö eläinpaikkojen vähimmäismäärävaatimus Sinun investoinnissasi. _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

100

Lypsy- ja nautakarjatalous 75 % 20 % 25 %

Biokaasulaitokset 70 % 20 % 15 %

Korkotukilainan

enimmäismäärä

hyväksyttävistä

kustannuksista

Korkotuen

enimmäismäärä

hyväksyttävistä

kustannuksista

Avustuksen

enimmäismäärä

hyväksyttävistä

kustannuksista*

10 % 10 %

Ympärivuotista

juottojärjestelmää ja

kahden tai useamman

tarhan yhteislantalaa

koskeviin

rakentamisinvestointeihin

sekä olemassa olevien

varjotalojen varustamiseen

vesitiiviillä alustalla 0 % 0 % 20 %

Varjotalojen, eristämättö-

mien eläinhallien, rehun-

säilytystilojen ja lantaloiden

uudisrakentamiseen, perus-

korjaukseen ja laajentami-

seen sekä tarhan ympäröi-

miseen sellaisella aidalla,

jolla voidaan estää eläinten

pääsy tarhan ulkopuolelle 70 %

Rakennetun maakiinteistön

hankinta 70 % 20 % 0 %

Ympäristönsuojelu-,

eläinten hyvinvointi ja

tuotantohygieniainvestointi

en ylimääräiset

kustannukset 0 % 0 % 75 %

Maatilan lämpökeskus,

jonka tuottamaa lämpöä

käytetään maatilan

tuotantotarkoitukseen 70 % 20 % 15 %

Investoinnit työympäristön

parantamiseen 70 % 15 % 15 %

Maatalouden investointitukien enimmäismäärät vuonna 2009 muualla kuin A- ja B-tukialueilla:

* Avustuksen enimmäismäärä maksetaan 10 prosenttiyksiköllä korotettuna nuoren viljelijän aloitustuen

myöntämisen edellytykset täyttävälle yrittäjälle, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta.

Lisätietoja investointituista ja lähde: www.mavi.fi Maaseudun rahoitus Maatalouden investointituet Tukikohteet vuonna 2009, Taulukko kokonaisuudessaan löytyy pdf-tiedostona nimellä: ”Maatalouden investointitukien tukimuodot ja tuen enimmäismäärät”.

101

Millaisille kohteille myönnetään investointitukia?

Navetat

Tukea voidaan myöntää lypsy- ja nautakarjataloudessa tarvittavan rakennuksen, rakennelman tai raken-

teen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Tukea voidaan myöntää lypsykarjatalou-

dessa tarpeellisen tuotantorakennuksen rakentamisinvestointiin vain, jos maatilalle on vahvistettu maidon

viitemäärä, joka viiden vuoden kuluttua tuen myöntämisestä vastaa maatilalla investoinnin toteuttamisen

jälkeen vaadittavaa tilan eläinpaikkojen perusteella laskettua 8 100 litran viitemäärää lypsylehmäpaikkaa

kohden.

Rakennetun maatalouskiinteistön hankinta

Rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan voidaan myöntää tukea seuraaviin tarkoituksiin:

1) osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen

2) tasingon maksamiseen

3) lakiosan täydennyksen suorittamiseen

4) aloitustuen kohteena olleen maatilan tai sen osan hankintaan, jos aloitustukea on haettu viimeistään

31.12.2007 ja aloitustuki on myönnetty

5) tuotantorakennuksen hankinta

Kohdissa 1 - 4 tarkoitetussa hankinnoissa tukea voidaan myöntää myös rakennuksen yhteydessä hankitta-

vasta maatalousmaasta johtuviin kustannuksiin siltä osin, kun maatalousmaan osuus ei ylitä 10 prosenttia

koko investoinnin tukikelpoisista kustannuksista.

Ympäristö- ja eläinten hyvinvointi-investoinnit

Kotieläinrakennusten yhteydessä tehtävä ympäristö- ja eläinten hyvinvointi-investointi katsotaan osaksi

rakentamisinvestointia. Erikseen voidaan tukea tuotantorakennuksiin kiinteästi asennettavia lypsy- ja emo-

lehmien sekä siitossonnien parsipetejä ja muiden nautaeläinten parsimattoja. Lisäksi voi tukea saada siko-

jen viilentämiseen tarkoitetuista laitteista.

Kuolleiden eläinten varastointitilat ja polttolaitokset

Tukea voidaan myöntää kuolleitten eläinten varastointitiloja ja polttolaitoksia koskeviin investointeihin.

Työympäristön parantaminen

Tukea voidaan myöntää tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön työolojen parantamiseen kuten

lypsyjärjestelmän, lannanpoistolaitteiston, nautojen käsittelyhäkin, säiliöleikkurin, rehunjakolaitteen tai

apevaunun hankintaan. Säilörehuleikkurin, rehunjakolaitteen ja apevaunun hankintaa voidaan tukea vain

kerran. Tukea ei myönnetä traktorien eikä pienkuormaajien hankintaan eikä myöskään lypsyrobotin hankin-

taan.

Maatilan biokaasulaitokset

Tukea voidaan myöntää biokaasulaitoksen rakentamiseen, jonka avulla biomassasta tuotetaan kaasua

käytettäväksi maatalousrakennusten lämmittämiseen. Tukea voidaan myöntää rakennelmien rakenteiden

ja tilan rakentamiseen, kaasu- ja lietesäiliöiden rakentamiseen ja reaktorin hankintaan.

102

Maatilojen lämpökeskukset

Uusiutuvaa energiaa käyttävä laitos, jossa hyödynnetään jätelämpöä, vesistön, ilman, maaperän tai aurin-

gon lämpöä tai muuta uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien.

Jos energialähteenä on turve, on lämpökeskuksessa voitava tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutu-

van energialähteen avulla. Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on

mahdollista käyttää öljyä, kivihiiltä tai muuta vastaavaa fossiilista polttoainetta.

Lähde: www.mavi.fi Maaseudun rahoitus Maatalouden investointituet Tukikohteet vuonna 2009.

Pohdi, mihin ja millaisia tukia ja avustuksia sinä voisit saada investointiisi.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tee seuraavaksi rahoitussuunnitelma investoinnistasi (rahoitussuunnitelma 1)

RAHOITUSSUUNNITELMA

(ei sis. ALV:a)

€

Investoinnin kustannukset

Eläinten hankintakustannukset

Maitokiintiö

Peltojen hankintakustannukset

Investoinnin kokonaiskustannukset

% €

Oma rahoitus

Puu omasta metsästä

Laina pankista

Korkotukilaina

Avustus

Muu

103

Tähän voit tehdä toisenlaisen rahoitussuunnitelman (rahoitussuunnitelma 2)

Pohdi, miltä rahoitussuunnitelma(t) näyttävät. (toteuttamiskelpoisuus, kumpi on parempi jne.)

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

RAHOITUSSUUNNITELMA

(ei sis. ALV:a)

€

Investoinnin kustannukset

Eläinten hankintakustannukset

Maitokiintiö

Peltojen hankintakustannukset

Investoinnin kokonaiskustannukset

% €

Oma rahoitus

Puu omasta metsästä

Laina pankista

Korkotukilaina

Avustus

Muu

104

8.7 Kilpailuttaminen

Kilpailuttaminen on yksi olennaisimpia asioita investointiprosessissa, kun halutaan saada maatalouden ra-

kennetukilain mukaista investointitukea. Nimittäin, kun rakennusinvestointia koskevan hankinnan arvo on

yli 100 000 euroa tai enemmän tai tarvike-, kone- ja laitehankinnan arvo on 15 000 euroa tai enemmän ja

samalla myönnetty investointituki ylittää 50 prosenttia hankinnan arvosta, tuen saajan tulee kilpailuttaa

hankintansa julkisista hankinnoista annetun lain mukaan (348/2007). Kilpailumenettelyyn sisältyy vielä

pakollinen ilmoittaminen julkisessa Hilma-ilmoituskanavassa (www.hankintailmoitukset.fi). Mikäli inves-

tointi ei täytä yllä olevia kynnysarvoja, hankinnan laajuuden ja laadun kannalta tarjousten pyytäminen on

perusteltua ja järkevää. On hyvä muistaa, että mikäli kilpailuttamista ei ole tehty säädetyllä tavalla, voidaan

menettää tuki joko kokonaan tai osittain.

Kansallisia kynnysarvoja ollaan korottamassa. Rakennusinvestoinnin kynnysarvoksi suunnitellaan 150 000

euroa ja tarvike-, kone- ja laitehankintojen arvoksi 30 000 euroa. Näiden kynnysarvojen arvellaan tulevan

käyttöön vuoden 2010 kevätpuolella. EU:n kynnysarvot ovat korkeammat, mutta maaseutuyrityksen raken-

nusinvestoinnit eivät helposti kohoa niin korkeiksi (tavara- ja palveluhankinnat: 193 000 euroa ja rakennus-

investoinnit: 4 845 000 euroa), joten vain kansalliset kynnysarvot ratkaisevat ja menettely on siksi hiukan

lievempää.

Kilpailuttaminen etenee seuraavasti (kts. seuraavalla sivulla oleva kaavio). Suunnitteluvaiheessa tehdään

kustannuslaskelmia ja pohditaan, mitä menetelmää tarjousten pyynnössä tulee käyttää. Yleensä käytetään

avointa menettelyä, jossa kaikki halukkaat saavat tarjota, tai rajoitettu menettely, jossa tarjouspyyntö lähe-

tetään vain tarjoajille, jotka ovat hankintailmoitusten perusteella ilmoittautuneet menettelyyn tai hankkijan

valitsemille tarjoajille.

Tarjouspyyntö tulee laatia huolella. Asiakirjan tulee olla selkeä sekä yksiselitteinen, sillä tarjoajia tulee koh-

della tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava:

1) hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja

45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset;

2) viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

3) määräaika tarjousten tekemiselle;

4) osoite, johon tarjoukset on toimitettava;

5) kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava;

6) ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillis-

ta pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä

varten toimitettava;

7) tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperus-

teet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertai-

luperusteiden tärkeysjärjestys; sekä

8) tarjousten voimassaoloaika.

Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä

hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Lähde: Laki julkisista hallinnoista 348/2007, 41 § Tarjouspyynnön sisältö: http://www.finlex.fi

105

Tarjoukset tulee käsitellä noudattaen tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Ensin tarkastetaan, että asetetut

kelpoisuus- ja soveltuvuusvaatimukset täyttyvät. Samalla hylätään mahdolliset myöhässä saapuneet tar-

jouspyynnöt. Tarjouksen tulee täyttää kaikki tarjouksille asetetut vaatimukset. Vasta tämän jälkeen vertail-

laan tarjouksia.

Tarjous valitaan ilmoitettujen tarjouksen valintaperusteiden mukaan eli joko halvimman hinnan tai koko-

naistaloudellisen edullisuuden perusteella. Kokonaistaloudellisuudelle tulee olla yksityiskohtaiset vertailu-

perusteet (esim. hinta ja/ tai hinnan eri osatekijät, laadulliset tekijät, toiminnalliset ominaisuudet, tekniset

asiat, energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys, huoltopalveluiden saanti jne.)

Valintapäätöksestä täytyy aina tehdä kirjallinen perusteltu päätös, joka lähetetään kaikille tarjousmenette-

lyyn osallistuneille henkilöille (myös poissuljetuille). Päätökseen liitetään myös muutoksenhakuosoitus,

jossa tiedotetaan tarjoajan mahdollisuudesta tehdä hakemus markkinaoikeuteen.

Kun valinta on tehty, tarjouskilpailun voittajan kanssa tehdään hankinnan kirjallinen sopimus. Hankinnan

arvon ollessa yli 206 000 euroa, hankintasopimuksen voi solmia vasta 21 päivän kuluttua hankintapäätök-

sen tiedonsaannista. Aikaa voi ruveta laskemaan vasta seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on lähetetty

kirjeitse.

Hankintapäätökset ovat allekirjoitushetkestä lähtien julkisia, joten jokainen tarjousmenettelyyn osallistunut

on oikeutettu näkemään muiden tarjoajien asiakirjat (tarjouksen valintaan liittyneet seikat, hinnat ja muu

sisältö). Koko kilpailuttamisprosessi kannattaa tehdä huolellisesti.

Kuuluuko investointisi julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) piiriin eli koskeeko edellä mainittu

menettely investointiasi?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Hankinnan suunnittelu

Tarjouspyynnön laatiminen

Hankinnasta ilmoittaminen HILMA-ilmoituskaavassa

Tarjousten käsittely

Tarjousten valinta

Päätöksenteko ja päätöksestä tiedottaminen

Hankintasopimuksen solmiminen

106

Pohdi, millaista menettelyä rakennusinvestoinnissasi tulee käyttää.

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Lähteet ja lisätietoja: http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/investointituet.html. Polku sivustolle: http://www.mavi.fi Maaseudun rahoitus Maatalouden investointituet http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/investointituet.html. Polku sivustolle: http://www.mavi.fi Maaseudun rahoitus Maatalouden investointituet (ja) Maaseutuviraston ohje maatalouden inves-tointituen kohteena olevien hankintojen kilpailuttamisesta rakennusinvestoinneissa Hilma, Julkiset hankinnat: http://www.hankintailmoitukset.fi

107

8.8 Muistilista investoijan tueksi

Huom! Alapuolella listatut asiat eivät ole aivan oikeassa työjärjestyksessä.

Tee tilavierailuja ja vieraile alan messuilla

Aloita suunnittelu ajoissa

Suunnittele huolellisesti

Hanki rakennuslupa

Hanki ympäristölupa ajoissa (ympäristölupa vai YVA?)

Muista kilpailuttaminen

Laadi määräysten mukaiset tarjouspyynnöt (liittyy kilpailuttamiseen)

Säästä kaikki kuitit, laskut ja muut tositteet

Tee kannattavuuslaskelmat

Tee rahoituslaskelmat

Vertaa laskelmia

Varmista toimintasi kannattavuus

Tee elinkeinosuunnitelma

Muista ottaa ympäristö huomioon

Tutki, mitä tukia ja avustuksia voit saada

Hae tukia ja avustuksia ajoissa

Älä aloita rakentamista ennen kuin tukipäätös on tehty

Kerää investointiin liittyvät kuitit, laskut, tositteet ja sopimukset omaan kansioonsa

108

9 LOPUKSI

Kuten on huomattu, investointiprojekti on suuri prosessi, joka tulee suunnitella huolellisesti. Suunnittelussa

on katsottava myös pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuuden muutokset on otettava huomioon, ja on mietit-

tävä, millainen yhteiskuntamme mahdollisesti on kymmenen vuoden kuluttua. Ehkä kymmenen tai kahden-

kymmenen vuoden kuluttua meidän täytyy jälleen laajentaa tuotantoamme, joten tämä täytyy muistaa

myös rakennussuunnittelussa. Rakennukset pitää rakentaa siten, että myöhemmin samaa rakennusta pys-

tyy laajentamaan ainakin kaksinkertaiseksi suunnitteilla olevasta laajennuksesta.

Kuitit on syytä säilyttää huolellisesti. Investointia varten on hyvä varata oma kansio, johon kaikki siihen

liittyvät kuitit kerätään aikajärjestyksessä. Toinen huomioitava seikka on arvonlisäverotukseen liittyvä eri-

tyistapaus eli kiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksen tarkistaminen 9 – 10 vuoden aikana (rakentamis-

palvelun valmistuminen/ kiinteistön vastaanottamista edeltävä kalenterivuoden osa ei sisälly laskentaan).

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kiinteistöinvestointiin liittyvät laskut, tositteet ja selvitykset on säily-

tettävä 13 vuotta tarkistusvuoden alkamisvuoden (kalenterivuoden) päättymisestä alkaen, tai korvattava

selvityksellä, josta löytyy Verohallinnon määräämät kohdat. Normaalisti kuitit tulisi säilyttää vain kuusi

vuotta. Arvonlisäverotuksessa kiinteistöihin eivät kuulu koneet ja laitteet, vaan niitä ovat ainoastaan maa-

alueet, rakennukset, pysyvät rakennelmat ja niiden osat. Tarkistusvuosi on kalenterivuosi, jolloin tarkastel-

laan 1/10 kiinteistöinvestoinnin hankintaan kuuluvasta arvonlisäverosta. Mikäli kiinteistö tai sen osa on

myöhemmin muussa kuin arvonlisäverollisessa liikekäytössä, yrittäjä joutuu maksamaan arvonlisäveroa

takaisin. Tarkemmin voit tutustua Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotukseen Verohallinnon sivuilla:

http://www.vero.fi. Ohjeen diaarinumero on 1845/40/2007.

Nyt on käyty läpi kokonainen investointiprosessi. Lisää tietoa saa Internetistä ja kirjallisuudesta sekä suo-

raan asiantuntijoilta. Tästä on hyvä siirtyä itse investointiprosessiin tai ehkä työkansiota on täytetty jo alka-

neen investointiprosessin ohessa. Niin tavoitteet kuin visiokin tulee pitää kirkkaina koko projektin aikana ja

myös tulevaisuudessa. On hyvä muistaa, että kehitysprosessi jatkuu myös investoinnin valmistuttua.

109

10 LÄHTEET JA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA SEKÄ LINKKEJÄ INVESTOINTISUUN-

NITTELUN TUEKSI

ARTTURI: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi

Rehuanalyysipalvelu, joka sisältää paljon tietoa rehuista, myös D-arvolaskuri ja Rehutaulukot ja ruokin-

tasuositukset 2006 pdf-muodossa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot.

ELY-KESKUS – ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN VERKKOPALVELU. http://www.ely-keskus.fi

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Maaseutuelinkeinot.

ELY-keskukseen kuuluu entinen TE-keskus

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO, EVIRA: http://www.evira.fi.

Tietoa eläinten hyvinvoinnista, sairauksista, Eviran julkaisuja ja paljon muuta hyödyllistä elintarviketur-

vallisuuteen liittyvää tietoa.

ELÄINTEN HYVINVOINTIKESKUS, EHK: http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org.

Kansallinen asiantuntijaverkosto, joka edistää eläinten hyvinvointia koskevan tutkitun tiedon levittämis-

tä, ja tunnistaa omalta osaltaan kansallisia tutkimustarpeita.

FABA PALVELU: http://www.faba.fi.

Jalostuspalveluja ja -tietoa

FINLEX – VALTION SÄÄDÖSTIETOPANKKI: http://www.finlex.fi/fi

FK/ FINANSSIALAN KESKUSLIITTO: http://www.fba.fi/www/page/fk_www_4583 Suojeluohjeet Turva-

ohjeet Maatilojen palontorjunta

Maatilan pelastussuunnitelman ohjeet

HILMA, JULKISET HANKINNAT: http://www.hankintailmoitukset.fi

KANNATTAVA MAATILAYRITYS. Tieto tuottamaan 124. ProAgria Keskusten Liitto. Otava: 2008.

Tietoa mm. kustannuslaskennasta, tunnusluvuista ja investoinnin kannattavuuslaskennasta.

LAAJENTAVIEN TILOJEN HAASTEET. Tieto tuottamaan 104. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 2003.

Hyvä kirja, jossa selvitetään laajentavan tilan moninaisista haasteista ja näkökulmista, jotka on hyvä ottaa investointivaiheessa huomioon.

LYPSYKARJAPIHATON TOIMINNALLISET MITOITUSVAIHTOEHDOT. MTT:n selvityksiä 137. 2007: http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts137.pdf Tietoa lypsykarjapihaton hyödyistä ja toimivuudesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LOMAKEPALVELU: http://lomake.mmm.fi/index.jsp Maatilat ja maatilainvestoinnit Investointiin liittyviä lomakkeita

110

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SIVUSTOT MAASEUDUN RAKENTAMISESTA:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen.

Paljon hyvää rakentamiseen liittyvää tietoa ja säädöksiä.

MAASEUTUVIRASTON, MAVIN SIVUSTOT: http://www.mavi.fi Maaseudun rahoitus Maatalouden

investointituet

MAATILAN RISKIENHALLINTA. Tieto tuottamaan 110. ProAgria Keskusten Liitto. Otava: 2005.

Kirjassa käsitellään miten maatilaa johdetaan ottamalla riskit huomioon.

MAATILAN RISKIENHALLINNAN TYÖKIRJA. Tapiola.

http://www.tapiola.fi/www/Maa_ja_metsataloudet/Turvallisuus/etusivu.htm

MAATILAYRITYKSEN ENERGIAOPAS. Tieto tuottamaan 130. ProAgria Keskusten liitto. Otava: 2009.

Paljon hyvää ja ajantasaista tietoa energiantuotannosta ja lämpöyrittäjyydestä.

MAATILAYRITYKSEN KILPAILUKYKY. Tieto tuottamaan 112. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 2006.

Kerrotaan, miten yrityksen kilpailukykyä voidaan parantaa ja miten opitaan tuntemaan kilpailukykyyn

vaikuttavat tekijät.

MAATILAYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄT. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell:

2008.

Kirjassa kerrotaan, miten saada maatilayritys menestymään? Kirja sisältää paljon tilastotutkimuksia,

joissa yrittäjiä on haastateltu.

MAATILOJEN VAHINGONTORJUNTAOPAS. Tapiola.

http://www.tapiola.fi/www/Maa_ja_metsataloudet/Turvallisuus/etusivu.htm

MAATILAYRITYKSEN YMPÄRISTÖOPAS. Tieto tuottamaan 126. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008.

Tuore kirja, jossa käsitellään maatalouden ympäristövaikutuksia ja miten niitä voitaisiin ennalta ehkäis-

tä.

MAATILAYRITYKSEN YHTIÖITTÄMINEN. Tieto tuottamaan 120. ProAgria Keskusten Liitto. Otavan kirjapaino:

2007.

Tilakoon kasvaessa usein tulee kysymykseen: ”Mikä yritysmuoto olisi sopiva?” Kirjassa kerrotaan eri

yritysmuodoista, niiden verotuksesta ja käyttömahdollisuuksista.

MALLILASKELMIA MAATALOUDESTA 2008. ProAgria Keskusten liitto. Julkaisu nro 1063. Hakapaino Oy:

2008.

Katetuottolaskelmamalleja kotieläin- ja kasvituotantoon eri eläin- ja kasvilajeille.

NAVETAN TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU. 2002. Teknotiimi.

http://www.oamk.fi/luova/teknotiimi/dokumentit/tuotantorakentaminen/toiminnallinensuunnittelu/opas

_www_versio.pdf

Teknotiimin julkaisema opas maitotilan toiminnallisesta suunnittelusta.

111

SUUNNITELMALLINEN NAUDANLIHANTUOTANTO. AtriaNauta. Kauhavan kirjapaino: 2005.

Monipuolista tietoa naudanlihantuotannosta ja siihen liittyen rakennusprojektista.

TALOUSTOHTORI: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

Sivustolta pääsee hakemaan erilaisten maatilayritysten tunnuslukuja, joita voi käyttää hyödyksi oman

tilan kehittämisessä.

TUOTTOPEHTORI: http://www.proagria.fi/tuottopehtori

Ohjelma katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmien tekemiseen. Se on maksullinen, mutta voit kokeil-

la ohjelman käyttöä ilmaiseksi.

VALTION YMPÄRISTÖHALLINNON VERKKOPALVELU: http://www.ymparisto.fi/

Tietoa rakentamiseen liittyvistä ympäristönäkökulmista.

VILJELIJÄ JA ILMASTONMUUTOS. Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? MTT. Turku: Painoprisma Oy. Löytyy

myös pdf-muodossa osoitteesta: http://www.agronet.fi/ilmastonmuutos/MTT_Ilmastonmuutos_SUO.pdf.

VIRAKO - VILJELIJÄ RAKENNUTTAA: http://www.tts.fi/rakentaminen/

Sivustolta löytyy paljon hyödyllistä tietoa investointiprosessia ja sen suunnittelua varten. Sieltä löytyy

mm. Lomake- ja laskuripankki, joista löytyy hyödyllisiä työkaluja.

VEROHALLINNON VERKKOSIVUT: http://www.vero.fi.

YHTEISTYÖLLÄ TULOKSIIN. Tieto tuottamaan 85. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 1999.

Ei aivan tuore painos, mutta hyviä vinkkejä yhteistyön tekemiseen tilojen kesken. Kirjassa kerrotaan

erilaisista yhteistyömalleista.

Lisäksi löytyy paljon hyvää kirjallisuutta ja verkkosivustoja muun muassa eläinten hyvinvoinnista, tuotanto-

olosuhteista, eläinten terveydenhuollosta ja jalostuksesta.