Työhyvinvoinnin ABC - Antell · sosiaalinen tapahtuma, joka kokoaa eri osastojen ihmiset yhteen hyvän ruoan äärelle. Näin tieto kulkee ja ihmiset ... Toimiessaan hyvin, henkilöstöravintolaan

TyöhyvinvoinninABC

Sisällys

Lukijalle s. 3

Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? s. 4

Mistä työhyvinvointi koostuu? s. 5

Hyvän johtamisen vaikutus työhyvinvointiin s. 7

Mikä vaikutus ruokailulla on työhyvinvointiin? s. 9

Ravinnon vaikutus työhyvinvointiin s. 10

Ruokailuhetken merkitys s. 11

Haluatko lisätietoja? s. 14

Antell s. 15

Lukijalle

Työhyvinvointi on jo pidemmän aikaa puhututtanut

työelämää. Työhyvinvoinnilla on suora vaikutus

henkilöstön toiminnalliseen tehokkuuteen. Sitä kautta

vaikutus ulottuu niin yrityksen taloudelliseen tulokseen ja

kilpailukykyyn kuin vaikkapa työnantajamielikuvaan.

Hyvinvoiva työntekijä jaksaa paremmin ja pystyy

käyttämään kaiken energiansa yhteisesti sovittujen

tavoitteiden saavuttamiseen.

Kiristynyt markkinatilanne saa yritykset hakemaan

kustannustehokkuutta. Henkilöstökustannuksia

analysoidessa monet yritykset miettivät, miten

sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia

voitaisiin vähentää. Työterveyslaitoksen mukaan hyvin

suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät

toimenpiteet ovat yrityksille taloudellisesti erittäin

kannattavia sijoituksia.

Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin

kuusinkertainen panostuksiin nähden. Saat siis jokaista

työhyvinvointiin sijoittamaasi euroa kohden kuusi takaisin!

Tämä opas on tarkoitettu työhyvinvoinnista ja sen

kehittämisestä kiinnostuneille. Oppaassa käydään läpi,

mistä työhyvinvointi koostuu, miten sitä on mahdollista

kehittää sekä mikä vaikutus ravinnolla on työhyvinvointiin.

Antoisia lukuhetkiä oppaan parissa toivottaa

Antell

Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys siihen, että työntekijä

voi ja haluaa antaa parhaansa. Esimerkiksi

asiakaspalvelutyössä on vaikeaa antaa hyvää palvelua

asiakkaalle, jos itse voi huonosti. Hyvä olo, yhtä lailla kuin

huonokin, heijastuu ja tarttuu niin yhteistyökumppaneille,

kollegoille, toimittajille kuin asiakkaille.

Työhyvinvointia ei tehdä pelkällä mukavana olemisella,

vaan työyhteisön yhteisillä pelisäännöillä, joita

noudattavat kaikki.

Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan?

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työhyvinvointi on

kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys,

terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia

lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä

työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Työhyvinvoinnin tavoitteena on pitää työntekijät terveinä

ja työkykyisinä työssä koko työuran ajan. Tavoite on

mahdollista saavuttaa, kun työtä tehdään turvallisessa ja

viihtyisässä työpaikassa, jossa työntekijän työkyvystä ja

työssä jaksamisesta pidetään huolta.

Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin

kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen

kasvavat ja sairauspoissaolot vähenevät.

Vain tyytyväinen ja työstään innostunut työntekijä voi tuottaa sellaisia palveluja,

joihin yrityksen asiakkaatkin ovat tyytyväisiä.

Mistä työhyvinvointi koostuu?

✓ Hyvästä esimiestyöstä, joka näkyy kaikille

tasapuolisena ja tasa-arvoisena kohteluna.

✓ Organisaation tuesta. Tieto liikkuu ja työntekijät

pääsevät aidosti vaikuttamaan asioihin.

✓ Työn mielekkyydestä ja asenteesta omaa työtä

kohtaan. Työssä voi saada onnistumisen tunteita ja

olla aidosti ylpeä omista saavutuksistaan.

✓ Hyvästä työyhteisöstä, jossa kaikki pelaavat samaan

maaliin ja jossa vallitsee auttamisen ja välittämisen

kulttuuri.

✓ Sopivasta kuormituksesta. Työ on sopivasti

haastavaa, mutta ei fyysisesti tai henkisesti jatkuvasti

liikaa kuormittavaa.

✓ Työympäristöstä, jonka tulee olla kaikille turvallinen

ja terveellinen.

✓ Osaamisesta. Työnantaja huolehtii siitä, että

työntekijällä on tarvittava osaaminen ja taidot

suoriutua tehtävistään niiden vaatimalla tavalla.

✓ Tavoitteista. Työntekijällä on tiedossa, mitä häneltä

odotetaan ja mitkä tavoitteet hänen tekemälleen

työlle on asetettu.

✓ Työkyvystä. Työntekijällä on hyvä fyysinen ja henkinen

toimintakyky, johon vaikuttavat lepo, ravinto ja

liikunta.

✓ Palautteesta. Jos työstään ei saa minkäänlaista

palautetta, on siinä mahdotonta kehittyä.

✓ Itsestä huolehtimisesta. Työssä ei voi voida hyvin, jos

ei huolehdi itsestään myös vapaa-ajalla.

Tiesitkö?

Työnantaja voi auttaa ja tukea työntekijöitä työhyvinvoinnin

kasvattamisessa, mutta suuri vastuu on myös työntekijöillä itsellään. Suurin osa

ajasta vietetään kuitenkin työpaikan ulkopuolella, joten myös sillä on

merkitystä yksilön hyvinvointiin, miten kukin vapaa-aikansa viettää.

Jos työstä ei palauduta kunnolla esimerkiksi liikunnan, riittävän levon sekä terveellisen ravinnon avulla, ei työssäkään

voi jaksaa. Mielekkäät harrastukset ovatkin tehokas keino irtautua hetkeksi

mieltä vaivaavista työasioista.

Elämänhallinta on yksilöllä omissa käsissään, mutta työnantaja voi tukea

esimerkiksi ruuhkavuosien keskellä kamppailevaa työntekijää erilaisilla

työelämän joustokeinoilla tai vaikkapa tarjota työpsykologin palveluja niitä

tarvitseville.

Hyvän johtamisen vaikutushenkilöstön hyvinvointiin

Koska yksi suurimmista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on hyvä

esimiestyö ja motivoiva johtaminen, on tärkeää, että esimies on lähellä omia

alaisiaan ja hänen kanssaan on aidosti hyvät ja luottamukselliset välit.

Esimiehen tehtävänä on reagoida, joustaa ja antaa apuja tarvittaessa sekä

huolehtia alaistensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

Vähintään kerran vuodessa käytävät kehityskeskustelut kuuluvat lähes jokaisen

yrityksen käytäntöihin ja ovat hyvä keino käydä avointa keskustelua alaisen ja

esimiehen välillä työn mielekkyydestä, kuormittavuudesta sekä osaamisen

kehittämisestä. Esimiehen tehtävänä on myös kertoa, mitä työntekijältä

odotetaan yhdessä asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Esimiesten ja muun yritysjohdon näyttämällä esimerkillä on suuri voima. Jos

esimies tekee töitä myös lomalla tai lähettää sähköposteja epäinhimillisiin

aikoihin, tulee alaiselle helposti tunne, että häneltä odotetaan samaa.

Esimiesten tulisikin kunnioittaa alaistensa lomia ja vapaa-aikaa sekä osata

arvioida asioiden kiireellisyyttä ja varmistua tehokkaasta varamiesjärjestelystä,

jotta työt hoituvat myös äkillisten sairastumisten tai muiden poissaolojen

aikana.

Tiesitkö?

Erilaiset virkistyspäivät ovat monilla työpaikoilla yleisiä käytäntöjä kasvattaa

työntekijöiden työhyvinvointia yhteisöllisyyden kehittymisen kautta.

Porukalla vietetty epämuodollinen aika yhdistää ja antaa voimia jaksaa

huonojenkin aikojen yli. Tällaisten yksittäisten päivien avulla ei kuitenkaan

saada aikaan työhyvinvointia.

Työhyvinvointia voidaan kehittää ja kasvattaa työelämän perusasioilla, jotka

tulevat vastaan päivittäin. Arjen työnteosta poikkeavat tapahtumat

piristävät ja voivat yhteishengen kohoamisen lisäksi kasvattaa

työhyvinvointia, mutta pysyvää muutosta ei näillä toimenpiteillä saada

aikaiseksi.

Virkistyspäivät ovatkin työhyvinvoinnin kannalta hyvä mauste, mutta eivät missään tapauksessa sen pääraaka-

aine.

Mikä vaikutus ruokailulla on työhyvinvointiin?

Tämä tarkoittaa ravitsevan aamupalan, lounaan ja

päivällisen lisäksi myös terveellisiä välipaloja sekä

iltapalaa.

Ravinnosta on tärkeää saada kehomme tarvitsemat

rakennusaineet, hivenaineet ja vitamiinit. Ravinnon tulisi

myös sisältää sopivassa suhteessa proteiineja, rasvaa ja

hyvälaatuisia hiilihydraatteja.

Osa henkilöstöravintoloista tekeekin yhteistyötä

työterveyden kanssa ja esimerkiksi räätälöivät ruokalistoja

sekä tarjoavat lisätietoa terveellisistä ruokavalinnoista

tukien yrityksen ponnisteluja muun muassa kolesterolin tai

painon nousua vastaan.

Toimistotyöläisen ruokapäivä -kirjan (Talentum Pro, 2015)

kirjoittaneiden Henna Rannikon ja Reijo Laatikaisen

mukaan suomalaiset työpaikkalounaat ovat kaukana

ihanteista. Moni mättää lautasilleen yksinkertaisesti liikaa

ruokaa työn rasittavuuteen nähden. On selvää, että

toimistotyö ei vie yhtä paljon energiaa kuin raskas fyysinen

työ. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö isoja

annoksia voisi syödä. Kyllä voi, kunhan annoksen koostaa

oikein.

Ruoan hyvä maku, monipuolisuus ja vaihtelevuus

virkistävät sekä kehoa että mieltä. Liian raskaasta

lounasruokailusta voi olla seurauksena paitsi

painonnousua, myös työtehon laskua. Lounasruoan

laatuun ja kalorimäärään kannattaa kiinnittää huomiota!

Työtehon kannalta on tärkeää, että verensokeri pysyy

jatkuvasti tasaisena. Siksi suositusten mukaan päivän

aikana tulisi syödä noin 3-4 tunnin välein.

Ravinnon vaikutus työhyvinvointiin

Tehokkain tai varsinkaan hyvinvoivin työntekijä ei ole se, joka ei taaskaan ehtinyt syödä lounasta, vaan se, joka

huolehtii myös omasta jaksamisestaan työnteon lomassa.

Ruokailuhetken merkitys

Työn tauottamisella on tutkitusti positiivinen vaikutus työn tehokkuuteen ja työntekijöiden jaksamiseen. Työyhteisön yhteiset lounas- ja kahvihetket palauttavat ja tarjoavat mahdollisuuden pieneen

hengähdystaukoon työnteosta. Nämä tauot edesauttavat myös sosiaalista hyvinvointia.

Työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus paitsi työntekijöiden ruokavalioon myös heidän sosiaaliseen hyvinvointiinsa. Kun henkilöstöravintolan tarjonta on monipuolista ja jokaiselle löytyy jotain, edistää

henkilöstöravintolassa ruokailu yhteishengen parantumista sekä työntekijöiden hyvinvointia. Lounastauko on tarkoitettu työstä palautumiseen ja sosialisoitumiseen. Monet hyvät omaan työhönkin

liittyvät ideat ja ajatukset ovat syntyneet juuri yhteisten lounas- tai kahvitaukojen yhteydessä kun ajatukset ovat päässeet tuulettumaan.

Työn tauottaminen onnistuu nykypäivänä helposti myös etätöitä tehdessä. Yhteinen kahvihetki kollegan kanssa esimerkiksi Skypen välityksellä voi olla yhtä tehokas ja virkistävä kuin kasvokkain käyty keskustelu!

Tiesitkö?

Terveellistä ruokaa nauttiva henkilöstö voi hyvin ja pysyy vireänä. Lounas on

sosiaalinen tapahtuma, joka kokoaa eri osastojen ihmiset yhteen hyvän ruoan

äärelle. Näin tieto kulkee ja ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan paremmin.

Oma henkilöstöravintola on helppo ja nopea ratkaisu tämän päivän

hektisessä maailmassa. Aikaa ei kulu lounasravintolan etsimiseen eikä ruokaa tarvitse hotkia kiireellä.

Henkilöstöravintolaa voidaan hyödyntää monipuolisesti myös

kokous- ja työtilana.

Muutakin kuin lounasta

Kustannussäästöt ovat saaneet monet yritykset luopumaan suurista konttoreista ja siirtymään erilaisiin usean yrityksen käytössä oleviin yrityskampuksiin. Oma työhuone ei ole tämän päivän

toimistotyöntekijälle itsestäänselvyys.

Erilaisissa yrityspuistoissa ja avokonttoreissa työskentely voi varsinkin kaikkien työntekijöiden sattuessa samaan aikaan paikalle olla ahdasta ja meluista. Jokaiselle ei välillä löydy edes omaa

työpöytää. Tämä vaikeuttaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa suoraan työn mielekkyyteen sekä työntekijän tehokkuuteen.

Jos työntekijällä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus tehdä töitä viihtyisässä henkilöstöravintolassa, rauhallisessa sopessa kahvikupin äärellä, edistää se sekä työntekijän

hyvinvointia että työn tehokkuutta. Henkilöstöravintolaa ei tulisikaan mieltää pelkästään lounasaikaan täynnä ja muuten joutilaana olevana tilana, vaan monipuolisesti ja erilaisiin tarpeisiin

hyödynnettävänä kokous- ja työskentelytilana.

Henkilöstöravintolan hankinta tai vaihto on suuri päätös, jolla on

vaikutusta lähes jokaisen yrityksessä työskentelevän arkeen.

Toimiessaan hyvin, henkilöstöravintolaan investointi kannattaa,

sillä se edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tehostaa ajankäyttöä.

Henkilöstöravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä vertaillessa

kannattaa varmistaa, että palveluntarjoaja pystyy rakentamaan

juuri sellaisen kokonaisuuden, joka on yritykselle sopiva.

Palveluntarjoajien tarjoamat, hinnoittelu ja tapa toimia ovat hyvin

erilaisia, joten kannattaa pohtia mitä haluaa ja haastaa tarjoajat

vastaamaan juuri teidän tarpeeseenne.

Antell on koonnut avuksesi yrityksille suunnatun sivuston, josta

löytyy hyödyllistä tietoa ja asiantuntijamateriaaleja

henkilöstöravintola-asioista kiinnostuneille yrityspäättäjille.

Tutustu Yrityksille-sivuihin.

Haluatko lisätietoja?

Aidosti hyvää vuodesta 1880

Antellin juuret ulottuvat aina vuoteen 1880, jolloin Katri Antell ryhtyi myymään leipomaansa leipää Oulun torilla.

Hyvänmakuisten tuotteiden maine kiiri kovaa vauhtia ja siitä alkoi Antellin tarina. Tänään Antell on valtakunnallinen

henkilöstöravintola- ja kahvila- alan yritys.

Antell-Ravintoloiden maistuvaa ja itte tehtyä ruokaa tarjoaa noin 100 henkilöstöravintolaa Suomessa. Antell on

edelleenkin perheyritys, jossa vaalitaan jo aikoinaan Katrille tärkeitä asioita: herkullisuutta, aitoutta, yksilöllisyyttä ja

asiakkaan kuuntelemista.

Antell-Ravintolat on laadukas valinta, koska:

➢ Antell on Suomen suositelluin henkilöstöravintola-alan toimija (TEP 2017)

➢ Antellin toiminta perustuu avoimeen ja läheiseen kumppanuuteen asiakasyrityksen kanssa

➢ Ei rajoittavia konsepteja: Arjen päätökset tekevät ne ihmiset, jotka ovat suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa

➢ Antellin tarjoama toteutetaan yksilöllisesti asiakasyrityksen tarpeita vastaaviksi.

➢ Antellilla on sata erilaista lounaslistaa päivittäin.