Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Kuntoutussäätiö 1.3.2016 Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksiKuntoutussäätiö 1.3.2016Tapio RopponenJohtajaylilääkäriKeva
Avainluvut 31.12.2015 (1/2)
18.3.2015 3
KuEL palkkasumma 16,8 mrd eur
KuEL maksutulo 5,0 mrd eur
KuEL maksetut eläkkeet 4,6 mrd eur
VaEL maksetut eläkkeet 4,4 mrd eur
KiEL maksetut eläkkeet 180 milj. eur
KelaL maksetut eläkkeet 93 milj. eur
Henkilöasiakkaita 1,3 milj.
Vakuutettuja (KuEL) 522 000
Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) 179 400
Eläkkeensaajia (KuEL) 377 000
Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 294 000
Työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijätPatrik Loisel, Kanada
• Terveydentila• Työpaikkaan liittyvät tekijät
– Työilmapiiri– Työsuhteen varmuus– Työhön paluu käytännöt
• Terveydenhuoltoon liittyvät tekijät– Sairauspoissaolokäytännöt– Eri toimijoiden yhteistyö
• Taloudelliset tekijät– Työstä ja työstä poissaolosta saatu korvaus
Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa:
1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli
2. Mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle
3. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä vaikka työkyky olisi alentunut
29.2.2016 Tapio Ropponen
Työkyvyttömyys ja työeläke
Eläkejärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty työssä pysymistä tukevaan suuntaan.
Jos työstä kuitenkin on pakko vetäytyä ennen eläkeikää, ratkaisujen on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä
• Oikeudenmukaisuus • Tasapuolisuus• Läpinäkyvyys
29.2.2016 Tapio Ropponen 5
Täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan aiempaa vähemmän
• Täysien työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen on jatkunut jo useita vuosia• Osatyökyvyttömyyseläkehakemukset sen sijaan ovat olleet nousussa
29.2.2016 6
* Vuonna 2012 Kevassa otettiin käyttöön uusi eläkekäsittelyjärjestelmä.
Esimerkki muutoksesta pitkällä aikavälillä: KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ikävakioitu alkavuus v. 1991-2014
29.2.2016 7
Työssä jatkamisen tulokset myönteisiäKevan työssä jatkamisen KuEL-mittarit 2000 ja 2014
2000 2014
63-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus (%) 21,6 58,7
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (%) 1,07 0,79
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista tk-eläkkeistä (%) 17,5 46,9
Eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle (v) 58,2 61,3
Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut.
Tilastotiimi
Esimiehet•Toimivat työkyvyn heiketessä toimintatapojen mukaisesti.•Antaa palautetta henkilöstöjohdolle toimintatavoista.
Organisaation johto•Asettaa strategiset tavoitteet
Henkilöstöjohto ja työterveyshuolto
• Kehittää työkykyä tukevia toimintatapoja. Raportoi muille tahoille sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista yms.
• Antaa esimiehille tukea, työvälineitä ja ohjeistusta käytännön tilanteissa.
Toimialajohto
• Raportoi johdolle toimintatapojen käytöstä.
• Antaa palautetta työterveysyhteistyöstä.
• Kannustaa ja valvoo esimiesten toimia työkyvyn tukemisessa.
29.2.2016 Tapio Ropponen
Onko työtä mahdollista muokata?• Apuvälineet• Työtehtävien rajaaminen• Työtahdin muuttaminen• Töiden järjesteleminen uudelleen• Aikataulutuksen muutos• Työnjako muutetaan• Toinen työpiste• Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy
tekemään• Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen• Etätyö
29.2.2016 10Tapio Ropponen
Työkyvyttömyyskustannusten suuruusluokka
11
• Välittömät ja välilliset kustannukset kuntaorganisaatioissa keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta.
• Koko sektorille kustannukset 2,2 miljardia euroa.• Tehokkaimmasta ja tehottomimmasta kulurakenteesta voi
päätellä:– Säästöpotentiaali on ainakin 410 miljoonaa euroa.– Pahimmillaan kuluja olisi 550 miljoonaa enemmän kuin
nyt.
7.3.2014 Tapio Ropponen
Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista
64%
22%
28%
47%
8%
31%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
sairastaneista kustannuksista
1-14 päivää sairastaneet 15-60 päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet
29.2.2016 Tapio Ropponen
Esimerkki siitä, missä kunnat voisivat parantaa toimintatapojaan: Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta
95
42
66
84
51
4
55
31
11
47
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Seuraamme säännöllisestisairauspoissaoloja
Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen
Seuraamme sairauspoissaolojenkustannuksia
Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitätunnistetaan
Suunnitelma sairauspoissaolojenvähentämiseksi
kyllä ei en osaa sanoa
29.2.2016 Tapio Ropponen
Varhainen tuki: helpotettiinko työpaikalla työntekoa ennen eläkkeen hakemista. Ikäluokittainen tarkastelu, %
29.2.2016
21
40
41
34
69
51
51
58
9
9
8
9
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
60 ja yli
55-59
Alle 55
Kaikki
Helpotettiin työntekoa Ei helpotettu työntekoa Eos
Tapio Ropponen
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työssäkäynti
29.2.2016 Tapio Ropponen
Henkilöt, joilla KuEL-osatyökyvyttömyyseläke tai KuEL-osakuntoutustuki on alkanut ensimmäisenä eläkkeenä vuonna 2005 (n=1 183).
90%
80%
69%
55%
45%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
2006 2007 2008 2009 2010
20062007200820092010
kunnallinen työ- tai virkasuhde voimassa tarkasteluvuoden lopussa + kunta-alan ansioita tarkasteluvuoden aikana
15
Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työaikamallit
29.2.2016 Tapio Ropponen 16
46
20
17
7 8
2
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
35 %
40 %
45 %
50 %
Muutama päivä viikossa
Lyhennetty työpäivä
Viikko töissä, viikko eläkkeellä
2 viikkoa töitä, 2 viikkoa eläkkeellä
Muu (esim.epäsäännöllinen)
3 viikkoa töissä, sitten eläkkeellä
Mikä taho koettu tärkeimmäksi osatyökyvyttömyysprosessin eri vaiheissa,%
29.2.2016 Tapio Ropponen 17
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Mikä taho on ollut tärkeinohjauksessa osatk:lle
Mikä taho on auttanut enitenhakemiseen liittyvissä asioissa
Mikä taho on auttanut enitenkäytännön järjestelyissä
Muu(muu; työkaveri, uudelleensijoittaja,tuttava, media, työsuojelu)
Kela
Henkilöstöhallinto
Eläkeasiamies
Keva
Esimies
Muu terveydenhuollon edustaja
Työterveyshuolto
18
• 9/10 tyytyväinen osatk-ratkaisuun
• Hyvinvointi lisääntynyt
• Sairauspoissaolot vähentyneet selvästi
• Työssäkäyntiaste korkea ( 90% vuoden jälkeen vielä työssä)
• Omien arvioiden mukaan lisää työvuosia
• Ammatti-identiteetti ja yhteys työelämään säilyy
• Jaksaminen lisääntyy
• Eläke karttuu edelleen
• Järjestelmä koetaan monimutkaiseksi
• Tieto vaikeasti saatavilla
• Tietoa työpaikoille ja esimiehille lisää, nyt tietämys lähinnä työterveyshuollossa
• Ansaintarajat koetaan joustamattomiksi
• Alle puolet tietää mahdollisuudesta jättää eläke lepäämään
• Varhaisen tuen toimenpiteet vähäisiä
• Yli puolet kokee kuormitusta nykyisessä työssä pelkät työaikajärjestelyt eivät välttämättä riitä!
• Vaara: osatk-eläke sekoitetaan osa-aikaeläkkeeseen!
HaasteetVahvuudet
Osatyökyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät vahvuudet ja haasteet työntekijän näkökulmasta
• Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen
• Hiljaisen tiedon siirtyminen
• Myönteisen ilmapiirin luominen työpaikalle (”työyksikössä pidetään kaikista huolta”)
• Varhe-maksujen välttäminen
• Työjärjestelyt: miten työntekijän osaaminen ja voimavarat saadaan kohtaamaan työn vaatimusten ja työpaikan tarpeiden kanssa
• Työyhteisön suhtautuminen
• Työntekijän tukeminen
• Osatyökykyisen työskentelyyn liittyvien haasteiden tiedostaminen ja niiden huomioiminen johtamisessa
HaasteetVahvuudet
Osatyökyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät vahvuudet ja haasteet työnantajan näkökulmasta
Vuonna 2014 päättyneiden kuntoutusohjelmien hinta
5 921 ohjelmaaKokonaiskustannukset 100 milj. € eli 16 900 €/ohjelma
Kaikkien päättyneiden ohjelmien kustannukset/onnistuneet ohjelmat23 100 € = onnistuneen ohjelman keskimääräinen hinta
Onnistuneet ohjelmat
• palasi töihin• jatkaa opiskelua• työtön
4 335 (73%)
Eläkkeellä
• TK 503 (58 %)• Osatk 366 (42 %)
869 (15 %)
Muu
• kuntoutus keskeytyi• syy tuntematon• siirtyi tapaturmava-
kuutuksen piiriin
717 (12 %)
Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden laskennallineneläkekulu oli keskimäärin 12 800 €/vuosi. Lähde Eläketurvakeskus
29.2.2016 Tapio Ropponen
Alkutilanne:5 921 ohjelmaa
Tilanne kuntou-tuksen jälkeen :
Työssä,työtön
75 %
Eläkkeellä
25 %
Työssä,kuntoutuimuuten
73 %
Eläkkeellä
15 %
Muu
12 %
78%
13%
10%
29%
12%58%
Vuonna 2014 päättyneet kuntoutusohjelmat
Lähde Eläketurvakeskus
29.2.2016 Tapio Ropponen
Meistä tuli…
29.2.2016 22
Mari, lähihoitaja (38 v.)- selkäsairaus- uudelleenkoulutuksen kautta
sosionomiksi ja lastenhuollon ohjaajan tehtäviin
Tiina, liikunnanopettaja (43 v.)- MS-tauti- lyhyellä
lisäkoulutuksella opon pätevyys ja näihin tehtäviin siirtyminen
Maija, kehitysvammaistenohjaaja(35 v.)- peukalon ja polven
nivelrikko, reuma- sosionomin koulutuksen
jälkeen siirtyi kuntoutussuunnittelijan tehtäviin
Anja, sairaanhoitaja (49 v.)- Parkinsonin tauti- Työkokeilu uudessa
tehtävässä ja siirtyminen vuodeosastotyöstä neuvontatyöhön Matti, poliisi (45 v.)
- selkäsairaus- työkokeilun avulla
työhön paluu, siirtyminen kenttätyöstä tutkintatyöhön
Marjatta, perhepäivähoitaja (55 v.)- olkapääongelmia,
nostaminen vaikeaa- koulunkäyntiavustajan
tutkinnon kautta iltapäiväkerhon ohjaajaksi
Keva
Tärkeimmät työhön paluuta tukevat elementit työntekijöiden ja työnantajien mukaan
• Tukeva esimies ja työyhteisö
• Työntekijän motivaatio
• Toimivat yhteistyökuviot työnantajan, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
• Pitkittyvään sairasteluun puuttuminen oikea-aikaisesti
29.2.2016 Tapio Ropponen
29.2.2016 Tapio Ropponen 24
Kiitos !