Tulokas ja vieraslajit S Nevalainen

© Luonnonvarakeskus

Tulokas- ja vieraslajit

Lähteinä mm.

Heli Viiri (Luke)

Hantula ym. Koto- ja vierasperäiset metsien tuholaiset. Metsäpäivät 2014

Nuorteva, H. Metsätuholakityöryhmä Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2011

Seppo Nevalainen, Luke, Joensuu

Lilja ym. 2010. Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen

aikakauskirja 3/2010: 283–301


Tärkeitä koska:

Metsillä poikkeuksellisen suuri taloudellinen merkitys

Vähän taloudellisesti merkittäviä puulajeja

Laaja metsätuho aiheuttaisi vakavia seurauksia koko maanhyvinvoinnille


Vieras- ja tulokaslajit• Vieraslajit: Laaja kirjo eri eliöryhmien edustajia

• Viruksia, viroideja, bakteereja, sieniä, hyönteisiä, nilviäisiä, punkkeja, sukkulamatoja, kasveja

• Osa lajeista jo lainsäädännön piirissä (karanteenilajit)

• Puutavaran, pakkausmateriaalin tai taimikaupan mukana maahan voi levitä vakavia uusia ataudinaiheuttajia.

• Esim. Phytophthora cactorum on moni-isäntäinenmikrobi, joka pystyy aiheuttamaan tauteja yli 200 kasvilajissa

- Metsätaimitarhoilla aiheuttaa koivun levälaikkutaudin (1991)


Phytophthora ramorum, tammen

äkkikuoleman (SOD) aiheuttaja alppiruusulla Suomessa (kuva KTTK, 2004)

Arja LiljaMarja Poteri

Phytophthora cactorum, levälaikkutautikoivun taimessa


Karanteenilajit

Vaaralliset kasvintuhoojat; Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003) >> Evira

• Lännen pahkaruoste Endocronartium harknessii

• Versopolte, tammen äkkikuolema Phytophthora ramorum

• Villaruoste/valkomännyn tervasroso Cronartium ribicola

• Mäntyankeroinen Bursaphelenchus xylophilus


Hybridipatogeenit -Viimeisten vuosikymmenien ilmiö

-Vieraspatogeenien ja paikallisten sukulaislajien risteytymiä -Isäntäkirjo poikkeaa vanhempaislajeista-esim. Phytophthora alni –tuhoaa eurooppalaisia joenrantalepikoita

Keski-Euroopan taimitarhat ovat saastuneet Phytophthora-lajeilla>>pyökin metsätaloudellinen tulevaisuus vaarantunut?

Pohjois-Amerikka ja eurooppalainen männynjuurikääpä?


Esimerkkejä tulokaslajeista Suomessa

• Cronartium ribicola, tervasroso 5-neulasmännyillä (K)

• Kuoripolte ja haavanroso : estävät hybridihaavan kasvatusta

• Punavyökariste (2008) männyllä: yleinen Itä-Suomessakin

• Saarnensurma 2000-luvulla:; Ahvenanmaa, etelärannikko

• Lepänruoste (1997)

• Phytophthora inflata, eristetty versolaikuista, alppiruusu, syreeni (2005)

• Etelänversosurma (Diplodia sapinea): männyn kävyistä 2106, ei vielä tuhoja


Suomen metsätalouden kannalta vaarallisimpia potentiaalisia tuhonaiheuttajia

• Vuoristoniluri

• Mäntyankeroinen

• Juurilahoa aiheuttava Phellinus weirii- kääpä

• Lännenpahkaruoste


Saarnensurma (Chalara fraxinea), Ahvenanmaa (2008)

Seppo Nevalainen Seppo Nevalainen


Punavyökariste (Dothistroma septospora)

Michael Müller


Lännenpahkaruoste-merkittävä tuhonaiheuttaja metsämännyllä Yhdysvalloissa ja Kanadassa -mahdollinen saapumisreitti elävien

kasvien mukana -leviäminen Suomeen ja Suomessa olisi erittäin nopeaa -kuollutta puuta syntyisi muutamassa vuodessa 10 –100x enemmän kuin suurten myrskytuhojen jäljiltä ? >>korjuuongelmia >> laajoja seurannaistuhoja



Versopolte Phytophthora ramorum–tuhonnut laajalti USA:n länsirannikon tammimetsiä ja Iso-Briannian lehtikuusikoita


Vuoristoniluri (Dendroctonus ponderosae)

• Kanadassa n. Suomen metsäpinta-alan laajuiset tuhot• British Columbia >>Alberta

Lukuisia selityksiä1) Ilmastonmuutos (talvet lämpimiä, kuivuus altistaa puita kesällä)2) Liikaa "sopivanikäistä" kontortametsää tarjolla3) Metsätuholainsäädäntö puuttui / rajoituksia liian myöhään4) Metsäpalojen esto > vanhojen puiden osuus kasvoi5) Tuhohyönteiskanta pääsi kasvamaan luonnonpuistoissa (ei hakkuita)6) Aggressiivisempi hyönteiskanta7) Aggressiivisempi sieniosakas8) Jotakin täysin muuta?

kuusen kasvatuksen lisääntyminen saattaa luoda kirjanpainajalle samankaltaiset olosuhteet??


Heikki Nuorteva


Mäntyankeroinen Bursaphelenchus xylophilus• Millimetrin pituinen sukkulamato

• Aiheuttaa runsaana esiintyessään lakastumistaudin

• Puut voivat kuolla jopa 30-40 vrk:ssa

• Ei torjuntamenetelmääcfs.nrcan.gc.ca

courtesy Kyushu Research Center, Forestry and Forest Products Research Institute, Japan


• Pääasiassa sarvijäärät levittävät, meillä sopivia vektoreja ranskanräätäli ja suutari

• Sarvijäärien levitessä syömään keväällä ravintosyöntiään terveiden mäntyjen latvukseen kestotoukat siirtyvät haavojen kautta puuhun

• Ilmastolliset olosuhteet eivät esteenä leviämiselle

• Ennakkotorjunta, maahan pääsyn esto välttämätöntä

• Lienee hallittavissa, kunhan se havaitaan ajoissa.


• Kasvintarkastuskeskus löysi ensimmäisen kerran Suomesta ja Euroopasta vuonna 1984 Pohjois-Amerikasta tuodusta hake-erästä

• Löydetty Suomesta yli 50 kertaa (hake, puiset pakkausmateriaalit)

• Levinnyt EU:hun, Portugaliin v. 1999. Etabloitunut.

• Marraskuussa 2008 havaittu Espanjan puolelta

• Evira tehnyt kriisivalmiussuunnitelman (2006)

• Jos löytyy Suomessa maastosta, niin käsittelemättömän

havuraaka-aineen vienti loppuu > kriisi metsäteollisuudelle


• mäntyankeroisesiintymä aiheuttaisi Suomessa 5-19 miljoonan euron toimenpiteet, vaikka torjunnassa onnistuttaisiin


Havununna• Perhonen, valkeat

etusiivet, joissa mustia poikkijuovia

• Toukka ruskeankeltainen, vaihtelevan värinen

• Suomessa harvinainen, mutta leviää voimakkaasti

• Lähes kaikkiruokainen puiden suhteen

20 4.4.2017

Nick Greatorex-Davies

Kimmo Silvonen


Havununna

• perhonen lentää loppukesällä

• munii runkojen tyvelle, kuorten koloihin

• munat talvehtivat

• toukat kehräävät rihmoja, joiden varassa laskeutuvat oksalta toiselle, koteloituu heinäkuussa

• joukkoesiintymisten aikana voi muodostaa ”pilviä”

• tuhot voivat jatkua alueella pitkään, Keski-Euroopassa

• Ruotsissa tuhoja 1898-1902 (3000 ha), 1947-1948

• Meillä ensimmäinen paljaaksi syöty tuhoalue saaristossa


Saarnenjalosoukko

• Luontainen Aasiassa ja Venäjän itäosissa ja luontaisella esiintymisalueella vähäinen tuhonaiheuttaja

• Pohjois-Amerikassa 98 % kuolleisuus saarnilla

• Tappaa Moskovassa saarnia, pelätään leviävän meille


Aasianrunkojäärä

• Löytyi 2015 Vantaalla teollisuusalueelta kivitavaraa maahan tuovan yrityksen pihalta

• Toukkakäytävien perusteella ollut ainakin 3 v. lähimaastossa,

• Leviää Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan

• Evira seuraa, tuhoaa saastuneet puut

• Tuodaan n. 60 000 kg/v kiviä Kiinasta, pakattu puisiin pakkauskehikkoihin

Ville Welling


Lopuksi

Runsaasti esimerkkejä taudeista ja tuholaisista, jotka ovat levinneet• -uusille alueille, joilla ei luontaisia vihollisia• - uusille isäntäkasveille, joilla ei vastustuskykyä

Vierasperäiset tuhonaiheuttajat ovat levinneet Euroopassa kiihtyvällä vauhdilla –elävien kasvien kauppa tärkein leviämisreitti - Viranomaisvalvonta ei pysäytä patogeeneja!

Suomen kannattaisi olla vieraslajiriskin suhteen aloitteellinen

Tulokas ja vieraslajit S Nevalainen

Education